LAPIN MAAKUNTAOHJELMA : HANKE ESITYKSET KOHDEKUNTA: Rovaniemi. Hankkeen/kehittämiskokonaisuuden. EU, valtio, kunta, yksityinen
|
|
- Emma Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LAPIN MAAKUNTAOHJELMA : HANKE ESITYKSET KOHDEKUNTA: Rovaniemi Hankkeen/kehittämiskokonaisuuden nimi Strategia 1: Pohjoisia teollisuustuotteita, matkailuelämyksiä ja energiaa Hankekuvaus ja toteutusvuodet Kokonaisbudjetti (esim. 1,234 milj. ) Eriteltynä: EU, valtio, kunta, yksityinen Joulukolmion kehittäminen Rovaniemen matkailusesongeista tärkeimmäksi on noussut joulu ja talvikausi ja matkailustrategiassa tavoitteeksi on nostettu että Rovaniemi on jouluisen teemamatkailun ykköskohde maailmassa.yksittäisistä alueista Napapiirin ns. Joulukolmio on muodostanut keskeisimmän matkailualueen. Joulukolmion kulmat ovat Joulupukin Pajakylä, Santapark ja Lentoasema, jota kehitetään Artctic Circle teemalla Joulupukin virallisena kotikenttänä. Rovaniemen matkailutulon ja työpaikkojen määrän kasvu on hidastumassa ja suhteellinen asema Lapissa muuttumassa. Joulun vetovoimaisuuden kehittäminen vaatii vahvoja toimenpiteitä ja palvelutarjonnan kehittämistä monipuolisemmaksi ja ympärivuotisemmaksi. Alueelle tulee houkutella uutta yritystoimintaa ja investointeja, mm. majoitusliikkeitä ja ympärivuotista ohjelmapalvelutoimintaa. Muita kehittämisen kohteita ovat tehokas markkinointi ja myynti, laadunhallinta, sisäinen logistiikka, virkistysreitit, ympäristön parantaminen ja alueen yrittäjien välisen yhteistyön vahvistaminen. Elämystuotteen kehittäminen uusilla avauksilla kuten esim. Design House konseptin ja Kilttilän avulla käynnistetään. Hankkeen toteutusaika on 6/
2 Teollisuusalueiden infrastruktuurin ja kilpailukyvyn parantaminen Tapahtumien kehittäminen I Teollisuusalueiden infrastuktuurin ja ydintoimijoiden toimintaympäristön kehittäminen. Toteutusaika II Teollisuuden kilpailukyvyn parantaminen pitää sisällään erityisesti kaivostoiminnan ja kasvuyritysten tukitoimintojen ja kannattavuuden kehittämisen, alihankintaketjut, kunnossapitopalvelut ja tuotekehitys, turvaklusterin toimintojen kehittämisen. Toteutusaika III Kylmä ja talviteknologian kehittäminen. Hanke pohjautuu Lapin kylmä ja talviteknologian strategiaan ja toimenpideohjelmaan kylmä ja talvitteknologiaosaamisen kasvattamiseksi ja liiketoiminnallistamiseksi Lapissa. Pääpaino testaustoiminnassa ja kansainvälisessä yhteistyössä, sekä toimialaa tukevissa kehittämishankkeissa. IV Rovaniemen seudun puutuotealan kehittämishanke. Teknologisia innovaatioita kartoittamalla ja hyödyntämällä luodaan puulle uusia, kannattavia käyttötapoja (uudet energiamuodot, jalostusaste, muotoilu), lisätään kysyntää sekä rakennetetaan uusia tuotteita ja toimintamalleja koko arvoketjun tuottavuuden parantamiseksi. Toteutusaika Tapahtumatarjontaa tule lisätä siten, että tapahtumien sisältö on suunniteltu 0,35 milj. toisaalta ottamaan huomioon kulloisenkin matkailusesongin asiakkaiden erityisodotukset ja toisaalta edesauttamaan myös matkailun kausivaihtelun vähentämistavoitteen toteutumista. Tapahtumien kärjeksi nostetaan Joulunajan tapahtumat, se kokonaisuus jolla on saavutettavissa merkittävää kansainvälistä huomiota, mutta joka tukee myös ympärivuotisten taoahtuminen kansainvälistä markkinointia. Tähän pyritään mm. tapahtumien sisällöllisellä kehittämisellä (kansainvälisesti houkuttelevilla tähdillä, Rovaniemen televisioidulla Joulukalenterilla, uusien jakelukanavien kartoittamisella medianäkyyden saamikseksi, kansainvälisten kontaktien hyödyntämisellä jne.). Tavoitteena on uudistaa vahvaa sesonkia matkailijoiden ja paikallisten mielenkiinnon lisäämiseksi sekä kehittää suuria joulutapahtumien sisältöjä siten, että Rovaniemi tunnetaan Joulun avauksen ja Joulunajan pääkaupunkina myös kansainvälisesti. Tavoitteena on viipymän pidentäminen, matkailun tulon lisääminen ja sitä kautta ympärivuotisen työllisyyden edistäminen tapahtumien avulla. Hankkeen toteutusaika on 6/ Kokonaiskustannukset ei vielä ole tiedossa, Vaihe III 0,4 milj. (0,28 milj. ) Strategia 2: Innovaatiolla ja koulutuksella kilpailukykyä työpaikkoihin osaajia
3 Luovien alojen kehittäminen Santa's Technology Parkin luovien alojen osaamiskeskittymä sisältää sisältötuotannon, muotoilun, mobiilimedian ja matkailun toimialoja. Luovien alojen kehittäminen sisältää yrityshautomon sekä sisältötuotannon ja muotoilun kansainvälisen verkoston kehittämisen sekä käsityö ja kulttuurin tuotteistamisen, markkinoinnin ja myynnin. Pelialan kehittämisen kohdistuen alkaviin yrityksiin, kasvuyrityksiin ja alueelle sijoittuviin kansallisiin ja kansainvälisiin yrityksiin. Tavoitteena on myös kansainvälisten pilottituotantojen toteuttaminen alueella. Toteutusaika: ,6 milj. Tiede ja teknologiapuiston toteutus Tiede ja teknologiapuiston tehtävänä on luoda toimintaedellytykset korkean teknologian yrityksille rakentamalla teknologinen ja innovatiivinen toimintaympäristö, jossa yritykset voivat keskittyä ydinosaamiseensa ja jossa yhdistyvät koulutus, tutkimus ja kehitystyö. Tiedepuisto kehittää alueen kansainvälistä kilpailukykyä sekä alueen koulutus, tiede ja tutkimusresurssien hyödyntämistä elinkeinotoiminnassa. Tiede ja teknologiapuisto kokonaisuus pitää sisällään ohjelmistotuotannon ja turva alan ICT:n, luovat toimialat, kylmä ja talviteknologian, hyvinvointiteknologian sekä matkailun kehittämisen. Tiede ja teknologiapuisto toteutetaan verkostomaisella toimintatavalla yllä olevilla painopisteillä eri sidosryhmien välisellä yhteistyöllä. 2,2 milj. Kansainvälisen osaamisen lisääminen julkisissa organisaatioissa. Rovaniemelle tulee sijoittautumaan tulevaisuudessa yhä enemmän kansainvälisiä 1,2 milj. (0,96 milj. ) yrityksiä, työperäinen maahanmuutto kasvaa ja oppilaitosten kansainvälistyminen asettavat vaatimuksia osaamistason nostamiseen myös julkisilla sektorilla. Lisäksi jo nyt on varauduttava uuden ohjelmakauden haasteisiin, ja hankittava osaamista, jonka avulla voidaan tavoitella suoria Eu:n rahoituskanavia alueen kehittämiseen. Strategia 3: Maaseutuelinkeinot monipuolistuvat tulonlähteitä kyliin
4 Luonto Rovaniemi: Rovaniemen luontomatkailun ja luonnon virkistyskäytön kehittäminen Luonnontuote ja elintarvikealan kehittämisohjelma Rovaniemen alueella Rovaniemellä on luontokohteisiin liittyen paljon hyödyntämättömiä 1,4 milj., suunnitteluvaihe 0,53 milj., toteutus mahdollisuuksia. Kaupungissa on mm. vanhojen metsien suojelualueita ja niihin 0,87 milj. rinnastettavia kohteita, laajoja suoalueita, veneily, koskenlasku ja melontakohteita ja kalastusmatkailuun sopivia vesistöjä. Luontokohderesurssit ovat hyödynnettävissä luontomatkailussa. Hyödyntäminen edellyttää eri kohteiden mahdollisuuksien perusteellista analysointia, hoito ja käyttösuunnitelmien tekoa ja laadittujen suunnitelmien täytäntöönpanoa ja markkinointia. Em. toimenpiteet edellyttävät toimijoiden yhteistyötä ja keskinäistä työnjakoa. Suunnitteluvaiheessa pääpaino on kohteiden saavutettavuuden parantamisessa, olevien ja uusien reittien ja rakenteiden kehittämisessä ja parantamisessa sekä tiedottamisen kehittämisessä. Toteutusvaiheen aikana uudet/kehitettävät palvelut otetaan vaiheittain käyttöön ja rakennetaan markkinointikanavat. Toteuttamisvuodet Tavoitteena on elintarvikealan pienyritysten tuotannon, liiketoiminnan ja 0,4 milj. (0,32 milj. ) tuotekehityksen edistäminen luonnontuotealalla Rovaniemen seudun yrityksissä. Tavoitteena on myös tehostaa yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä sekä yritysten keskinäistä yhteistyötä. Painopisteenä: Alkutuotannon tehostaminen (erikoisviljely), elintarvikealan kytkeytyminen matkailuun ja markkinointi, yritysten toiminnan kehittäminen, esim. omavalvontaa kehittämällä. Keskeiset hankkeet: elintarvikealan tapahtumat ja näkyvyyden lisääminen, elintarvikealan verkoistoituminen ja jalostusasteen nostaminen, omavalvonnan kehittäminen elintarvike, kaupanalan ja kuljetusalan yrityksille, alkutotannon kehittäminen. Hankkeiden toteusaika ja Strategia 4: Hyvinvointia ensiluokkaisilla palveluilla, elinympäristöllä ja kulttuurilla Lappia talon peruskorjaus Lappia talo on osa kulttuurihistoriallisesti ja valtakunnallisestikin merkittävää kulttuuri ja hallintokeskusta. Lappia talossa on monia sekä kulttuurisesti että sivistyksellisesti merkityksellisiä toimintoja (alueteatteri, musiikkiopisto, yleisradio, kokous ja kongressipalvelut). Talon peruskorjauksen tavoitteena on nykyaikaistaa ja monipuolistaa Lappia talon toimintaedellytyksiä. Korjauksen myötä lisätään Rovaniemen ja koko maakunnan kulttuurista vetovoimaa sekä kehitetään sivistyspalveluiden ja elinkeinotoimen, erityisesti matkailuelinkeinon välistä yhteistyötä.toteuttamisvuodet Kustannusarvio: 10,2 m, josta ulkopuolinen rahoitus 4,1 m
5 Lapin maakuntamuseon perusnäyttelyn uudistaminen Lapin maakuntamuseon perusnäyttelyyn tutustuu vuosittain keskimäärin Kustannusarvio: 1,980 milj./ ulkop. rahoitus 1,380 kävijää, joista noin 60 % on ulkomaalaisia. Metsähallituksen toimitalo Pilke milj. ja omarahoitus 0,600 milj. valmistuu Arktikumin läheisyyteen syksyllä Rovaniemen kaupunki saneeraa entisen postiautovarikon Korundi nimeä kantavaksi taidekeskukseksi, joka valmistuu myös vuoden kuluttua. Nämä uudisrakennukset näyttelyineen tultaneen liittämään läheisesti Arktikumin markkinointiin ja asiakaskuntaan. Muuttuva tilanne ja olevan Pohjoiset keinot näytttelyn vanhentuminen rakenteiden ja laitteistojen kulumisen vuoksi edellyttävät Lapin maakuntamuseon perusnäyttelyn uusimista. Uusittava perusnäyttely sisältää Lapin asutus ja elinkeinohistorian kokonaisnäkemyksen, joka tukeutuu myös tietämykseen alueen luonnosta ja ympäristöstä. Sisällöllisenä tavoitteena on tuottaa kävijälle tiedollisesti kiinnostava ja uusimpaan tutkimustietoon nojautuva, pedagogisesti virikkeinen näyttelykokemus. Näyttelytekniikassa pyritään hyödyntämään alan uusimpia audiovisuaalisia ja interaktiivisia mahdollisuuksia, korkeatasoista kuvailmaisua sekä asettamaan aineistoja näytteille alkuperää, valmistusta ja käyttöä havainnollistavina kokonaisuuksina. Aito esineistö, kuvamateriaali ja dokumentit ov Hyvinvointipalveluihin liittyvä yritysosaaminen Mäntyvaaran kehittäminen Hyvinvointipalveluihin liittyvässä yrityspalvelutoiminnassa kartoitetaan alueen palvelutoiminta erityisesti sosiaali ja terveyspalveluissa sekä alalla jo toimivat yritykset. Hankkeessa tutkitaan palveluiden rakenne, palvelujen mahdollinen tuottaminen yritysten toimesta, tietotekniikan hyväksikäyttö palvelujen tuotannossa sekä mahdollisuudet palveluinnovaatioihin. Mäntyvaaran tavoitteena on olla hevos ja moottoriurheilun sekä tapahtumien toimiva ja viihtyisä monitoimialue. Mäntyvaaran palveluita ja olosuhteita hyödyntävät rovaniemeläiset eli paikalliset asukkaat, eri lajien harrastajat, tapahtumien yleisö sekä matkailijat. Alueelle on laadittu kehittämisuunnitelma, jossa kehittämishaasteita ovat ympärivuotisuus, käyttöasteen nosto, monipuolisuuden hyödyntytäminen, tunnettuuden lisääminen sekä liikevaihdon, kannattavuuden ja työllistävyyden kasvu. Toiminnoissa on huomioitava pitkän tähtäimen tarpeet niin, että rakennettava infra mahdollistaisi mahdollisimman monipuolisen ja laajenevan toiminnan ja jopa kansainvälisen tason kisojen tuottamisen. Toteutusaika ,4 milj.
6 Rovaniemen keskustan vetovoimaisuuden lisääminen, Kemijoen ranta alue Hankkeen tarkoituksena on kehittää Rovaniemen kaupunkikeskustan viihtyisyyttä ja matkailullista vetovoimaa. Ensi vaiheessa laaditaan Rovaniemen keskeisimmälle ranta alueelle Arktikumilta Kirkkolammelle rannan yleissuunnitelma ja rakennussuunnitelma. Hankkeen avulla kohennetaan merkittävästi ympäristön laatua niin yritysten kuin kuntalaistenkin näkökulmasta. Tavoitteena on, että matkailupalveluyritykset toimivat varsinaisesti niille toiminnoille suunnitelluilta alueilta. Kesäisin veneily ja jokiristeilyt lähtevät huolitelluilta, turvallisilta ja esteettömiltä laitureilta. Moottorikelkkamatkailu toimii siihen käyttöön suunnitellulta viimeistellyltä alueelta. Kevytliikenteen ja ulkoilun tarpeisiin ranta alueesta muodostuu Arktikumilta aina Kirkkolammen ympäri viihtyisä puistomainen jokivarsireitti riittävine levähdyspaikkoineen. Tulvan ja säännöstelyn syöpymät ja vyörymät rannassa ovat hallinnassa ja viimeistellysti torjuttu keskeisimmillä alueilla. Toteutusvuodet: I vaihe , II vaihe 2014 alkaen Kustannusarvio: I vaihe , josta EAKR , valtio ja kunta II vaihe: kustannusarvio selviää I vaiheen tuloksena Ounasvaaran kehittämiskokonaisuus Arctic Wellbeing Park Hankkeen tavoitteena on nostaa Ounasvaara ympärivuotiseksi talvi ja kesäliikuntakohteeksi sekä hyvän elämän koulutus, oppimis ja kokemuskeskukseksi. Tähän pyritään hyvinvointiteemaan liittyvällä sisällön kehittämisellä, tuotteistamisella ja markkinoinnilla, sekä toimintaympäristöä tukevilla investoinneilla. Ounasvaaran ympärivuotiset palvelut pyritään nivomaan myös tiiviimmin kokous ja kongressimatkailun sisällöiksi hyvinvointiteemalla. Hyvinvointimatkailun kehittäminen sisältää sisällöllisen ja liiketoiminnallisen kehittämisen, tuotekehityksen ja palveluketjujen prosessoinnin, ulkoaktiviteettien kehittämiseen tarvittavan infrastruktuurin rakentamisen, alueen markkinoinnin, logistiikan parantamisen sekä toiminnan koordinoinnin ja viestinnän.oppilaitosten innovaatiotoiminta tukee yrityspuiston toimintaa (Hyvinvointi ja liikuntainstituutti Ounasvaara). Hyvinvointialan yritystoimintaa pyritään keskittämään aluelle siten, että se tukee Ounasvaaran profiloitumista tunnettuna hyvinvointialan koulutus, valmennus ja yrityskeskuksena. Awp yrityspuiston päätavoitteena on toimia toimialan yrityskeskittymänä, jossa pyritään aktivoimaan yritysten tuotekehitystä ja yritystoimintaa.
7 Matkailuympäristön ja virkistysalueiden infrastruktuurihanke Hankkeen tavoitteena on parantaa Rovaniemen alueen matkailuympäristön viihtyvyyttä ja virkistysalueiden toimivuutta matkailun keskeisillä alueilla ja lähiympäristössä. Matkailun kehitystrendit suosivat ryhmämatkojen lisäksi yhä enenevässä määrin yksittäisiä matkailijoita, jotka haluavat viipyä kohteessa pitempään myös sesonkien ulkopuolella. Viipymän pidentäminen tasapainottaa sesonkeja sekä lisää tarvetta palvelutarjonnan monipuolistamiseen erityisesti matkailun ja vapaa ajan reitistöjen ja matkailua tukevien investointien osalta. Ranuan osalta investoinnit koskevat erityisesti Ranuan eläinpuiston alueen investointeja. Myös kaupunkikuvan kehittäminen matkialijoiden ja kuntalaisten tarpeita silmällä pitäen tulee toteuttaa. Reististöjen osalta sekä kesä että talvireitit tulee rakentaa niin, että niistä muodostuu kattava verkosto, joka yhdistää maaseudun kylät Rovaniemen ja Ranuan keskustaan, valtakunnallisiin reitistöihin ja Ounasvaaran reitteihin. Reittien rakentamisessa tulee ottaa huomioon reittien sopivuus liikuttaessa eri tavoin kuten esim. maastopyörillä, sauvakävellen tai motorisoiduilla välineillä. Myös liikuntarajoitteisten henkilöiden liikkumismahdollisuuksien turvaaminen on huomioitava reitistöjä suunniteltaessa ja toteutet
8 Ounasvaaran kehittämiskokonaisuus Arctic Wellbeing Park Hankkeen tavoitteena on nostaa Ounasvaara ympärivuotiseksi talvi ja kesäliikuntakohteeksi sekä hyvän elämän koulutus, oppimis ja kokemuskeskukseksi. Tähän pyritään hyvinvointiteemaan liittyvällä sisällön kehittämisellä, tuotteistamisella ja markkinoinnilla, sekä toimintaympäristöätukevilla investoinneilla. Ounasvaaran ympärivuotiset palvelut pyritään nivomaan myös tiiviimmin kokous ja kongressimatkailun sisällöiksi hyvinvointiteemalla. Hyvinvointimatkailun kehittäminen sisältää sisällöllisen ja liiketoiminnallisen kehittämisen, tuotekehityksen ja palveluketjujen prosessoinnin, ulkoaktiviteettien kehittämiseen tarvittavan infrastruktuurin rakentamisen, alueen markkinoinnin, logistiikan parantamisen sekä toiminnan koordinoinnin ja viestinnän.oppilaitosten innovaatiotoiminta tukee yrityspuiston toimintaa (Hyvinvointi ja liikuntainstituutti Ounasvaara). Hyvinvointialan yritystoimintaa pyritään keskittämään aluelle siten, että se tukee Ounasvaaran profiloitumista tunnettuna hyvinvointialan koulutus, valmennus ja yrityskeskuksena. Awpyrityspuiston päätavoitteena on toimia toimialan yrityskeskittymänä, jossa pyritään aktivoimaan yritysten tuotekehitystä ja yritystoimintaa. Rakennetun ympäristön laadun strategia Rovaniemen kaupungissa on tarpeen käynnistää rakennetun ympäristön laatu Kustannukset: , v yht ja strategiatyö vuonna 2010 liittyen keskustan osayleiskaavatyöhön. Työ tehdään v yht yhteistyössä maankäytön vastuualueen, ympäristövalvonnan, yhdyskuntatekniikan, Rovaniemen kaupungin kulttuurilautakunnan ja Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kanssa. Miten rakennetaan uutta julkista tilaa, on yksi rakennetun ympäristön laadun avainkysymyksiä. Toimiva, viihtyisä ja vuorovaikutusta edistävä julkinen tila on tarpeen, jotta ihmisillä olisi kohtaamispaikkoja. Kaupunkikuva ei ole vain fyysinen kokonaisuus tai visuaalinen havainto, vaan siihen liittyy myös kokemuksellisuus, eli se, miten me koemme kaupunkimme. Elinympäristöllä ja kaupunkikuvalla on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille. Hankkeen tavoitteena on 1.) löytää yhteistoiminnallisia menetelmiä ja tapoja miten saadaan aikaiseksi toimiva ja kaunis julkinen tila, joka on merkittävä julkinen hyödyke. 2.) tiivistää instituutioiden, viranomaisten ja yritysten verkostoja ja yhteistyötä 3.) kehittää ja elävöittää kaupunkikuvaa esteettisin ratkaisuin ja löytää keinot niiden esilletuomiseen ja toteuttamiseen a. kulttuurilähtöiset tuotteet, kuten runokivet ja laatat; runopenkit; tarinareitit; Aalto ja Salokangasreitit; pyöräilyreitit kulttuuritaloreitti (ml. patsaat, muistom
9 Tuotekehitysverkosto ja yhteismarkkinointi Hankkeen tavoiteena on Lapin ja Rovaniemen kulttuurimatkailun Kustannukset yht , v yht vetovoimaisuuden kasvattaminen rakentamalla rovaniemeläisten kulttuurilaitosten ja v yht ja toimijoiden, mm. yritysten, yhteinen markkinointi ja viestintäkonsepti sekä siihen liittyen myyntikanavat ja verkosto sekä luomalla museokauppakonsepti. Hankkeessa synnytetään kumppanuus ja tuotekehitysverkosto kulttuurialan toimijoiden ja yritysten välille sekä kehitetään vetovoimainen markkinoinnin toimintatapa kulttuurille ja kumppanuustoimijoille. Kumppanuusverkostoon kutsutaan mukaan kulttuuritoimijoiden lisäksi mm. ravintola, kuljetus, palvelu, viestintä ja media alan yrityksiä. Hankkeessa kehitetään Korundi kauppaa, rakennetaan yhteistyötä muiden alueen museokauppojen välille ja haetaan tuoteperheen tekijöiksi mm. käsityö ja taidealojen kansallisia ja paikallisia yrityksiä. Kulttuuritalo Korundin menestyminen kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettuna matkailukohteena vaatii markkinointi ja viestintäkonseptin suunnittelua ja lanseerausta, liiketoiminnan ja yleisöpalvelun organisoimista sekä näyttely ja palvelutoiminnan vetovoimaisuutta. Kulttuuritalo Korundin ensimmäisen toimintavuoden aikana sille ja muillekin kaupungissa toimiville kulttuurilaitoksille tu Strategia 5: Laatua liikennejärjestelmään ja tietoyhteiskuntaan
10 Valtatie 4:n Rovaniemen kohta Valtatie 4 on tärkeä sekä valtakunnallisena liikenneväylänä ja myös paikallisesti Rovaniemen sisäistä asiointi ja työmatkaliikennettä palvelevana reittinä. Lentokentän liikenne ja Napapiirin matkailukohteet ovat myös valtatie 4:n vaikutuspiirissä. Lapin muiden matkakohteiden kauttakulkuliikenne valtatie 4:llä on huomattava. Tiehallinnon suunnitelman mukaan valtatie 4 parannetaan 2 ajorataiseksi kaupunkiväyläksi välillä Rovaniemi Alakorkalo. Parannettavan tiejakson pituus on noin 6 km ja sen yhteydessä on tarve rakentaa myös muita teitä ja katuja. Valtatie 4:n välille Alakorkalo Rovaniemi ja sen puskuri vyöhykkeelle (750 m suuntaansa) sijoittuu n. 57 prosenttia koko Rovaniemen työpaikkamäärästä ja vajaa 20 % Rovaniemen asukasmäärästä. Kaupan työpaikoista ko. vyöhykkeelle sijoittuu yli 72 %. Tuotannollisten ja kaupallisten yritysten sijoittumishalukkuus alueelle on huomattavan suuri. Nykyisellään kuitenkin liikenneolosuhteet vaikeuttavat ja estävät alueen kehittymistä. Kustannusarvio: n. 50 milj. Valtatie 4:n parantamisella on huomattavat työllisyysvaikutukset. Suorat vaikutukset näkyvät pääasiassa rakennusvaiheessa. Pidemmällä aikavälillä työllisyys kohenee yritystoiminnan vilkastumisesta johtuen. Hanke vaikuttaa p Optimaalisin vaihtoehto on valtatie 4:n tiesuunnitelman toteuttaminen nopeasti, jolloin vältytään väliaikaisilta ja myöhemmin tarpeettomiksi käyviltä investo
11 Norvatien eritasoliittymä Norvatien eritasoliittymä parantaa valtatien liikenteen sujuvuutta ja toimivuutta sekä liikenneturvallisuutta nykyisten suuntaisliittymien poistuessa. Uusi liittymä parantaa Saarenkolmion alueen saavutettavuutta, kun liikennejärjestelyt toteutuvat voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Norvatien kohdalla uusi eritasoliittymä on sijoitettu vahvistetun asemakaavan mukaiselle paikalle noin 350 metriä etelään nykyisistä Norvatien suuntaisliittymistä. Valtatie on liittymän kohdalla kaksiajoratainen nelikaistainen tie, jonka nopeustavoite on 100 km/h. Valtatien ylittävä maantie liittyy nykyiseen maantiehen Norvajärven teollisuusalueen itäpuolella. Toteutusvuodet: Isoaavaantien silta ja Jääskeläisen teollisuusalue Liikenne ja viestintäministeriön liikennehallinnon virastouudistus Saarenkylän eritasoliittymä Rovaniemen eteläkeskuksen alueen laajenemissuunta on rautatien toisella Kustannusarvio: silta:1, 85 m, moottorikelkkareitti: puolella Jääskeläisen alueella. Alueen toteuttaminen vaatii rautatien ylittävän sillan 0, 55 m, Jääskeläisen infra: 3,4 m rakentamisen. Silta toimii samalla moottorikelkkareitin rautatien ylittävänä osana ja kelkkareitin vaatimat lisäkustannukset ovat sillan osalta euroa. Toteuttamalla moottorikelkkailun mahdollistava levike saadaan kelkkareitti kulkemaan kelkkatehtaan edustalta Sinetän suunnan reitille ja voidaan poistaa rautatien tasoylitys. Silta on tarkoituksena toteuttaa Isoaavantien jatkaminen Mäntyvaarantielle ja Jääskeläisen teollisuusalueen infran rakentamisen kustannusarvio on n. 3,4 milj.. Alustava toteutuksen aikataulu on Väylä ja turvallisuusvirastojen tukitoimintojen alueellistaminen Saarenkolmion kohdalle suunniteltu eritasoliittymä SM, UM Hätäkeskuslaitos Säteilyturvakeskus VTT Barents keskus, TEM, UM HALTIKin kansanivälistymisen tukeminen. Kansallisen turvaverkon päätoimipiste Rovaniemelle. Pohjois Suomen hätäkeskuspalveluiden tuottaminen Rovaniemellä Säteilyturvakeskuksen lisäresursointi Barents alueen keskukseksi Rovaniemelle perustetaan VTT:n aluetoimisto, joka keskittyy arktisen teknologian lisäksi kaivosteknologiaan ja arktiseen logistiikkaan. Rovaniemelle perustetaan valtakunnallinen Barents keskus, Murmanskin ja Barentsin alueen suurhankkeiden hyödyntämiseksi
12 Metsähallitus Evira Rovaniemen liikenneyhteyksien kehittäminen MEK STM; Stakes Toimintojen alueellistaminen Rovaniemelle Elintarvikeviraston Pohjois Suomen toimintojen sijoittaminen Rovaniemelle. Tukee Lapin luonnonvaraklusteria. Murmanskin lentoyhteyden kehittäminen. Lentoliikenteen kehittäminen siten, että Rovaniemellä toimii useita eri toimijoita. Tavoitteena on kehittää Rovaniemen liikenneyhteyksiä siten, että alueen yritysten kasvumahdollisuuksia ja alueen vetovoimaisuutta parannetaan. Kansallisen yheistyön lisäksi kehitetään kansainvälistä yhteistyötä voimakkaasti. Matkailun kehittämiseen liittyvien valtion toimintojen alueellistamista Rovaniemelle, esimerkiksi Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) ja Tilastokeskuksen matkailutilastotuotannon osalta STAKESin toimintojen sijoittaminen Rovaniemelle. 2,0 milj. VM OPM Verohallinnon valtakunnallisia tehtäviä, mm. perunkirjojen rekisteröinti Museoviraston ja Taiteen keskustoimikunnan tehtävien alueellistaminen TEM YM Kaivostoiminta ja malminetsintäyksikön alueellistaminen SYKE, Suomen Ympäristökeskuksen toimintoja alueellistetaan Rovaniemelle Strategia 6: Lappibrändistä kilpailuetua viestintään tehoa Invest in Lapland Lapin maakunnnan keskeiseksi lähitulevaisuuden kehittämisahaaste on Invest in Lapland ohjelman teollisuus ja matkailuinvestointien toteutumisen edistäminen Lapissa. Invest in Arctic jatkohanke, jonka tavoittena on edistää Lapin houkuttelevuutta ulkomaisille sijoituksille sekä lisätä Lapin kansainvälistä imagoa ja tunnettuutta. Toteutetaan yhteistyössä Lapin kaikkien seutukuntien kanssa. Hanke kohdistuu erityisesti alueen kasvuyritysten kehittämiseen ja alueelle sijoittuvien kasvuyritysten kehittämiseen. Hankkeella pyritään nostamaan esiin ennen kaikkea Lapin vahvoja aloja: teollisuus ja ICT, matkailu ja luovat alat. Hankkeen toteutusvuodet ovat ,6 milj. (vuodet )
13
TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA
TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon
LisätiedotITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus
ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-
LisätiedotLappeenranta Itä ja länsi kohtaavat
Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.
LisätiedotTalousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide
Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotRovaniemi Lapin pääkaupunki
Rovaniemi Lapin pääkaupunki Asukasmäärä ylitti 60 000 vuonna 2010, 31.12.2011 yht. 60 626 asukasta Lisäksi tuhansia opiskelijoita 2,3 % väestöstä maahanmuuttajia, 89 eri kansallisuutta Kaupungin pinta-ala
LisätiedotOSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?
OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset
LisätiedotMatkailun strateginen kehittäminen Lapissa
Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun
LisätiedotKeski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017
Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan
LisätiedotMATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella
MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki
Lisätiedotseminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotMafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti
Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun
LisätiedotPromoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä
Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten
LisätiedotAlueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
LisätiedotRakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
LisätiedotPOHJOIS-SAVON ELY-KESKUS
POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1
LisätiedotPalvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen
Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotPohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013
Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan
LisätiedotVetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012. www.kehy.fi
Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012 Tilannekuva Matkailu on meille strateginen valinta. o Haluamme olla jälleen vetovoimainen matkailualue. Työtä tehdään yhdessä
LisätiedotKESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015
KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä
LisätiedotTulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma
Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta
LisätiedotJULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN
JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
LisätiedotITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018
ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja
LisätiedotLME:n kuulumisia Yhteistyöllä uutta toimintaa ja tulosta
LME:n kuulumisia Yhteistyöllä uutta toimintaa ja tulosta Liisa Mäenpää Finnish Lapland Tourist Board ry Finnish Lapland Tourist Board ry, Lapin Matkailuelinkeinon Liitto (LME) on perustettu syksyllä 2010.
LisätiedotMaakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto
Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA
LisätiedotOhjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto
Ohjelmakauden 2007 2013 EAKR ja ESR tilanne Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Kymenlaakson liiton EAKR hanketoiminta ohjelmakaudella 2007 2013 Ohjelmakaudella rahoitusta myönnettiin
LisätiedotMaakuntaohjelma
Maakuntaohjelma 2018-2021 Maakuntavaltuusto 4.12.2017 Laatija: Heli Rintala Maakuntaohjelman asemointi Uudet toimintatavat, Maakuntakaava Edunvalvonta Maakuntaohjelma 2014 2017 EP on hyvinvoivien ihmisten
LisätiedotEuregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu
Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue
LisätiedotMISSION POSSIBLE. Kouvola Innovation Oy
MISSION POSSIBLE Kouvola Innovation Oy 2018-2020 KAUPUNGIN ELINVOIMAPOLITIIKKA YRITTÄJÄASIAKAS RAHTIKYLÄ BIOLAAKSO VISITKOUVOLA PALVELUT JA PAINOPISTEALUEET ALKAVAN YRITYKSEN PALVELUT TOIMIVAN YRITYKSEN
LisätiedotKartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön
Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007
LisätiedotMaakuntaohjelman seurantaindikaattorit
Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen
ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Jarmo Jokinen 28.11.2017 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen
LisätiedotITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017
ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja
LisätiedotKaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)
1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotKeski-Suomen kasvuohjelma
Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman
LisätiedotAluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotKeski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja
Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Kulttuuritarjonnan tuotteistaminen on ollut vaihtelevaa
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013
Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Kulttuurin edistäminen www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) Poliittisen ohjauksen näkökulmasta (mitä kansan valitsemat
LisätiedotSTRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti
STRATEGIA 2010-2012 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTIN TAUSTA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin - tai tuttavallisemmin Lapin matkailuinstituutin
LisätiedotMetsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu
Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.
LisätiedotTalousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet
Talousarvion 2018 strategiset toiminnan painopisteet Kaupunginhallitus 26.6.2017 1 21.6.2017 Uusi strategia ja talousarvio 2018 Tampereen uutta strategiaa laaditaan parhaillaan. Strategia ulottuu vuoteen
LisätiedotMiten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin
Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden
LisätiedotMaaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020
Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotKommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa
Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun
LisätiedotYhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta.
LAPIN MAAKUNNAN ELINVOIMA - Aluekehittäminen sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ elinvoiman mahdollistajina OHJELMA 9.00 Avaus Miten maakuntastrategia voi edistää maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa?
LisätiedotTYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen
TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa Tervetuloa! Mikko Väisänen 14.8.2014 Osaamisrakenteet murroksessa Tulevaisuus- hankkeen 5. työpaja Tulevaisuus- hankkeen avulla Pohjois-Pohjanmaan ennakointityö entistä
LisätiedotKehä IV. Edunvalvontakortti
Kehä IV Edunvalvontakortti 1.2.2019 Kehä IV Kunnan tavoitteissa ja toimenpiteissä keskeinen liikennehanke Suunnittelun tavoitteena on, että toteutus välillä voi alkaa vaiheittain ja Tuusulan osalta ennen
LisätiedotVastuullisesti kasvava Lappi
Vastuullisesti kasvava Lappi Vastuullisesti kasvava Lappi kasvaa jokaisella toimialalla Lapin elinkeinoelämä on kuluvan vuosikymmenen puolivälin jälkeen kasvanut kaikilla toimialoilla. Lapin elinkeinoelämän
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotIHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA TOIMINTALINJA Aluekehitysasiantuntija Krista Tupala Satakuntaliitto
IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA TOIMINTALINJA 15.5.2018 Aluekehitysasiantuntija Krista Tupala Satakuntaliitto Tavoitellaan : satakuntalaisten palvelujen turvaamiseksi, hyvinvoinnin edistämiseksi, IHMISLÄHTÖISIÄ
LisätiedotHÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA
HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotOulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010
Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta
LisätiedotMitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia
Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Luova talous kasvava talouden sektori Kulutustutkimusten mukaan kulttuurin talous ollut 1980-luvulta lähtien Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa
LisätiedotLuovan osaamisen mahdollisuudet
Luovan osaamisen mahdollisuudet Val Luovien alojen kehittämistoimenpiteitä Helsingissä Kimmo Heinonen Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto 6.11.2014 Esityksen sisältö 1. Luovat alat (elinkeinopolitiikan
LisätiedotStrategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71
1 2 3 4 5 6 7 8 9 Meän Ratekia 2016-2020 10 Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Strategian päivitys 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 24 1. Visio 2020 28
Lisätiedotjoensuun kaupunkistrategia
Kantavat Siivet joensuun kaupunkistrategia Kantavat Siivet Joensuu on rohkeasti muutoksia hyödyntävä osaamisen ja elämysten kaupunki, jossa on hyvä elää. VISIO 2015 muutoksia hyödyntävä kaupunki Rakennemuutos,
LisätiedotVALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA
VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa
LisätiedotHyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin
Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotMAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN
MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotMaantieselvitys 16.8.2010
Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi
LisätiedotPIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa
PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla
LisätiedotLISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009
LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä
LisätiedotSmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy
SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN
LisätiedotMAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA
7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon
LisätiedotE-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.
E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-
LisätiedotKeski-Suomen maakuntaohjelma
Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma
LisätiedotMatkailu ja kaupallinen keskusta
Matkailu ja kaupallinen keskusta 1. Ydinkeskustan liiketoimintaympäristön kiinteistökannan kehittäminen hankkeen avulla. Vaihtoehtoinen keskustasijainti hotelliravintola-kauppa-vapaa-ajan keskukselle.
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 tilannekatsaus valtakunnallista hankkeista ja koordinaatiohankkeista Maa ja metsätalousministeriö Valtakunnalliset maaseudun kehittämishankkeet Tavoitteena
Lisätiedot1.! " # $ # % " & ' (
1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset
LisätiedotElinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen
Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio
LisätiedotEMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet
EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet Viking Amorella: tiedostus- ja koulutusristeily 3.2. 2016 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut
LisätiedotPÖYTÄKIRJA 1/2013. Hankerahoitusjaosto
PÖYTÄKIRJA 1/2013 Hankerahoitusjaosto 1 Kokouksen avaus 2 Osanottajien toteaminen sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 Työjärjestyksen hyväksyminen 4 Pöytäkirjan tarkastaminen 5 Aluekehitysjohtajan
LisätiedotTYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT
TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14
LisätiedotKuusiselän osayleiskaavan vaikutukset matkailuun
Kuusiselän osayleiskaavan vaikutukset Timo Huhtinen 22.12.2016 2 (10) 22.12.2016 Kuusiselän osayleiskaavan vaikutukset SISÄLTÖ 1 SELVITYKSEN TARKOITUS... 3 2 LAPIN MATKAILUN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA 2040...
Lisätiedot300158 Tuottava hajautettu lähienergia Iin Micropolis Oy 1 01.01.2015 31.12.2017 389 200 100 000 7 466 59 334 556 000
Hakemustilanne 1.9.2014 Pohjois-Pohjanmaan liitto, Hakijan ja toimilinjan mukaan, EAKR Hakemus nro Hankkeen nimi Hakija TL Alkamispvm Päättymispv m Haettu: EU + valtio Kunnat Muu julkinen Yksityinen YHTEENSÄ
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotYritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö
Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotMatkailusta elinvoimaa aluekehitykseen
Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka
LisätiedotOKM:n ohjeistus vuodelle 2019
OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotKansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta
Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä
LisätiedotKeski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013
Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten
Lisätiedot