HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (20) SAIRAANHOITOPIIRI

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (20) Talous- ja konsernijaosto AIKA klo 08:30-09:55 PAIKKA Hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 55 NÄKÖKOHDAT, JOTKA TULEE OTTAA HUOMIOON YHTIÖITETTÄESSÄ HUS:N TOIMINTOJA 56 TYTÄRYHTIÖIDEN HALLITUSTEN JÄSENTEN NI- MEÄMINEN JA NIMEÄMISPERIAATTEET 57 TURVALLISUUS- JA VALMIUSJOHTAMISEN JÄR- JESTÄMISESTÄ HELSINGIN JA UUDENMAAN SAI- RAANHOITOPIIRISSÄ 58 KAHVIO- JA KIOSKITOIMINNAN PERIAATTEET HUS:N SAIRAALOISSA 59 ESISOPIMUKSEN TEKEMINEN TOIMITILAN VUOK- RAAMISESTA RAASEPORIN KAUPUNGILTA MUUT ASIAT 18

2 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (20) OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Heinimäki Heikki 08:30-09:55 puheenjohtaja Luhtanen Leena 08:30-09:55 varapj. Ikävalko Suzan 08:35-09:55 jäsen Karma Pekka 08:30-09:55 jäsen Långvik Berndt 08:30-09:55 jäsen Slunga-Poutsalo Riikka 08:30-09:55 jäsen Lindén Aki 08:30-09:55 toimitusjohtaja, esittelijä Urho Ulla-Marja 08:30-09:55 hallituksen pj. Frostell Mari 08:30-09:55 talousjohtaja Mäkijärvi Markku 08:30-09:55 johtajaylilääkäri Kauppinen Ilkka 08:30-09:55 hallintojohtaja, sihteeri ALLEKIRJOITUKSET Heikki Heinimäki puheenjohtaja Ilkka Kauppinen sihteeri PÖYTÄKIRJAN Pöytäkirja tarkastettu TARKASTUS Leena Luhtanen pöytäkirjantarkastaja Pekka Karma pöytäkirjantarkastaja PÖYTÄKIRJA YLEISESTI HUS, Keskuskirjaamo, Tynnyrintekijänkatu 1 C, Helsinki NÄHTÄVÄNÄ

3 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (20) KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Päätös Kokous todettiin laillisesti ko koonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Leena Luhtanen ja Pekka Karma.

4 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (20) Talous- ja konsernijaosto NÄKÖKOHDAT, JOTKA TULEE OTTAA HUOMIOON YHTIÖITETTÄESSÄ HUS:N TOIMINTOJA 481/00/2015 TAKO 55 Edellisessä kokouksessaan jaosto päätti jatkaa asian käsittelyä seuraavassa kokouksessaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö on muuttumassa. Maan hallituksen tarkoituksena on toteuttaa Sote-uudistus osana laajaa hallinnon ja rahoituksen uudistusta. Erikoissairaanhoidon järjestämisen ja tuottamisen osalta toimintaympäristö on muuttumassa jo ennen vuoden 2019 alkua. Potilaiden hoitopaikan laajennettu valinnanvapaus julkisessa erikoissairaanhoidossa tuli voimaan Potilas on voinut alkaen valita myös terveydenhuollon yksikössä häntä hoitavan lääkärin tai muun laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön, esimerkiksi sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan, niissä rajoissa kuin terveydenhuollon yksikön tarkoituksenmukainen toiminta sallii valinnan. Potilasdirektiivi vahvistaa potilaan oikeuksia ja edellytyksiä saada hoitoa toisessa EU:n jäsenvaltiossa. Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta astui voimaan Vuoden 2013 syyskuussa voimaan tulleet kuntalain kilpailuneutraliteettisäännökset lähtevät siitä, että mikäli kunta/ kuntayhtymä harjoittaa liiketoimintaa markkinoilla, on pääsääntöisesti toiminta yhtiöitettävä. Pirkanmaan shp on yhtiöittänyt ensin tekoniveltoimintansa (jo vuonna 2002), Sydänkeskus Oy perustettiin vuonna 2009 ja laboratoriotoimintaa harjoittava FimLab vuonna Sydänkeskus Oy:llä on toimipiste myös Helsingissä. Muut sairaanhoitopiirit eivät ainakaan vielä ole yhtiöittäneet ydintoimintaansa. HUS perusti Eläkeyhtiö Varman ja Invalidisäätiön kanssa vuonna 2011 Hyksin kliiniset palvelut Oy:n. Yhtiön toimintamalli on erilainen kuin em. Pirkanmaan shp:n yhtiöiden, eikä yhtiön ole ollut tarkoitus tuottaa HUSille sen tehtäväksi säädettyjä erikoissairaanhoidon palveluja. Vakuutus Pohjola Oy:n perustama OmaSairaala aloitti toimintansa vuonna 2013 Pikku-Huopalahdessa. Sen seurauksena HUSissa annettava työtapaturma- ja liikennevahinkopotilaiden hoito on vähentynyt merkittävästi. Myös yksityiset lääkärikeskukset ovat laajentaneet toimintaansa vaativampaankin erikoissairaanhoitoon. Vuonna 2006 perustettu Docrates Syöpäsairaala toimii Helsingissä ja on erikoistunut syövänhoitoon. Toisena esimerkkinä voidaan mainita vuonna 2014 perustettu Helsinki Hospital. Helsinki Hospitalissa tehdään neurokirurgisia leikkauksia, korjaavaa plastiikkakirurgiaa, pään ja kaulan alueen kirurgiaa, syöpäkirurgiaa sekä kilpirauhasleikkauksia. Perusterveydenhuollossa varsinkin pienet kunnat ovat ulkoistaneet toimintaansa yksityisille palvelun tuottajille.

5 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (20) Talous- ja konsernijaosto Kilpailu terveydenhuoltopalvelujen tuottamisessa on lisääntymässä koko ajan. Toimintojen organisoimisen yhtenä vaihtoehtona nousee esille myös HUS:ssa kysymys siitä, tulisiko toimintoja yhtiöittää. Oheismateriaalina 1 jaettavan muistion tarkoituksena on kuvata niitä oikeudellisia näkökohtia, jotka on syytä ottaa huomioon harkittaessa HUSin toimintojen yhtiöittämistä. Muistio ei ole arvolatautunut minkään toimintamallin puolesta tai sitä vastaan. Yleisesti lienee selvää, että ensin tulisi selvittää mistä syystä jokin toiminta olisi yhtiöitettävä ja ennen kaikkea yhtiöittämisestä johtuvat niin taloudelliset kuin muutkin vaikutukset. Yhtiöitettäessä tulee ottaa huomioon, tiedostaa HUS:n toimialan asettamat reunaehdot; mitä yhtiöittäminen merkitsee toiminnan ohjauksen ja johtamisen kannalta. HUS:n johtamisen ja ohjaamisen keinot vaihtelevat toiminnan organisoimismuodon mukaan: oma toiminta ja liikelaitokset - hallintosääntö, talousarvio- ja taloussuunnitelma (sisäinen valvonta konserni - konserniohjeet, omistajaohjauksen keinot, hallitustyöskentely (konsernivalvonta) osakkuusyhteisöt - perustamissopimukset, yhtiöjärjestykset, osakassopimukset ym., hallitustyöskentely ostopalvelut - sopimukset mitä se merkitsee hallinnon julkisuuden, muutoksenhaun ja otto-oikeuden kannalta; hankintojen kannalta; ja kilpailuneutraliteetin kannalta, mitä merkitsee toiminta kilpailluilla markkinoilla; ja verotuksen kannalta. HUS on pariin kertaan selvityttänyt ulkopuolisella asiantuntijayhteisöllä (KPMG) toimintojen yhtiöittämiseen liittyviä vaikutuksia taloudelliselta ja verotukselta kannalta. Selvitykset on tehty HUS-Kuvantamisen, HUSLABin ja Raviolin osalta. Tuloverotuksen osalta ongelmia ei juuri pitäisi olla ainakaan silloin, kun yhtiöitettävä toiminta on muuta kuin HUS:n elinkeinotoimintaa. Arvonlisäverotuksen (24 %) kannalta keskeistä on kysymys siitä, ollaanko yhtiöittämässä arvonlisäverollista vai arvonlisäverotonta toimintaa. Ongelmat kytkeytyvät viimeksi mainittuun ja erityisesti yhtiöittämistä koskevaan hetkeen. Esimerkiksi Raviolin toiminta on lähes yksinomaan arvonlisäverollista toimintaa, sen osalta tilanne on selkeä arvonlisäveron vaikutuksen kannalta. Sen sijaan koko HUS:n ydintoiminta, ml. laboratoriotoiminta ja kuvantaminen, on arvonlisäverotonta toimintaa, jolloin yhtiöittämisvaihtoehtoa harkittaessa se miten yhtiöittäminen tehdään (liiketoimintasiirtona vai liiketoimintakauppana), veroseuraamusten selvittely ja verosuunnittelu on tehtävä huolella. Kaikissa tapauksissa on syytä hakea verottajalta ennakkoratkaisu.

6 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (20) Talous- ja konsernijaosto Huolellisella verosuunnittelulla on mahdollista päästä HUSin ja sen jäsenkuntien kannalta hyviin ratkaisuihin myös arvonlisäverotonta toimintaa yhtiöitettäessä. Päätösesitys Talous- ja konsernijaosto päättää saattaa muistion HUS-kuntayhtymän hallitukselle ja johtoryhmälle tiedoksi ja huomioon otettavaksi harkittaessa HUS:n toimintojen yhtiöittämistä. Päätös Esitys hyväksyttiin. Talous- ja konsernijaosto päätti järjestää asian tiimoilta seminaarin ensi vuoden alkupuolella, jossa käsitellään muun muassa: mitä tarkoitetaan, kun puhutaan markkinoilla toimimisesta; soteratkaisun mahdolliset vaikutukset; syvennetään verotarkastelua; ja luodaan linjaa siitä, mitä HUS haluaa, ja sen jälkeen selvitetään jäsenkuntien kannat. Lisätietoja Ilkka Kauppinen, p. (09)

7 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (20) Talous- ja konsernijaosto TYTÄRYHTIÖIDEN HALLITUSTEN JÄSENTEN NIMEÄMINEN JA NIMEÄMISPERIAATTEET 199/00/02/00/03/2015 TAKO Yhtiökokousedustajien nimeäminen ja heidän ohjeistaminen muun muassa tytäryhtiön hallitusta valittaessa HUS:n hallintosäännön 6 :n mukaan hallitus päättää kuntayhtymän edustajien nimeämisestä yksityisoikeudellisten yhteisöjen, säätiöiden tai laitosten toimielimiin ja kokouksiin, joiden osalta ratkaisuvaltaa ei ole siirretty edelleen tässä säännössä tai muutoin. Hallituksen alaisen talous- ja konsernijaoston keskeinen tehtävä on tytäryhtiöiden ohjaaminen ja valvonta. Esimerkiksi HUS:n suurimpien jäsenkuntien konsernijaostojen tehtäviin sisältyy muun muassa edellä mainittu nimeämistehtävä. Esityksenä on, että HUS:n hallitus päätäisi siirtää nimeämistehtävän talous- ja konsernijaostolle. Poikkeuksena edellä sanotusta ovat asuntoja kiinteistöyhtiöt samaten kuin osakkuusyhtiöt, joiden osalta HUS:n puhevaltaa käyttää HUS:n toimitusjohtaja valtuuston hyväksymien HUS-konsernin johtamisen periaatteiden mukaisesti. 2. Nimeämisperiaatteet tytäryhtiöiden hallituksiin Tytäryhtiöiden hallituksen valinta on omistajaohjauksen kannalta käytännössä merkittävin toimenpide, sillä hallitus on keskeisin omistajan yhtiölle asettamien tavoitteiden toteuttaja. Hallituksen kokoonpanon tulee mahdollistaa yhtiön tehtävien tehokas hoitaminen. Tytäryhteisön hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan tuntemus. Hallituksen valinnassa on otettava huomioon yhtiön toimiala ja toiminnan laajuus sekä strateginen merkitys HUS:n kannalta. Perusperiaatteena voitaneen pitää, että HUS:n edustajat tytäryhtiön hallituksessa valittaisiin HUS:n luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden piiristä sekä ulkopuolisista asiantuntijoista. Nimeämisessä on otettava huomioon myös tasa-arvolain vaatimukset sekä poliittisen ja alueellisen edustavuuden näkökohdat HUS:n hallintosääntö ja konserniohjeet on tarkoitus uudistaa ensi vuoden aikana. Kuntalain säännökset niitä koskien astuvat voimaan Konserniohjeessa annetaan tarkemmat määräykset omistajaohjauksesta.

8 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (20) Talous- ja konsernijaosto Päätösesitys Talous- ja konsernijaosto päättää tehdä esityksen hallitukselle 1. että hallitus siirtäisi päätösvallan yhtiökokousedustajien nimeämisestä ja heidän ohjeistamisestaan talous- ja konsernijaostolle; ja että 2. hallitus hyväksyy esitetyt nimeämisperiaatteet tytäryhtiöiden hallituksiin. HUS:n hallintosääntö ja konserniohjeet on tarkoitus uudistaa ensi vuoden aikana. Kuntalain säännökset niitä koskien astuvat voimaan Konserniohjeessa annetaan tarkemmat määräykset omistajaohjauksesta. Päätös Esitys hyväksyttiin. Esitys hallitukselle Lisätietoja Ilkka Kauppinen, p. (09)

9 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (20) Talous- ja konsernijaosto TURVALLISUUS- JA VALMIUSJOHTAMISEN JÄRJESTÄMISESTÄ HELSINGIN JA UUDENMAAN SSÄ 521/00/01/05/2015 TAKO 57 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) turvallisuus-, valmiusja riskienhallintatoiminta sisältää suuren määrän erilaisia toimintoja ja palveluja. Kokonaisuus muodostuu yhtäältä hallinnollisesta toimintojen suunnittelusta, kehittämisestä, konsernilinjausten muodostamisesta ja ohjeistuksesta sekä raportoinnista. Kokonaisuuden toinen osa muodostuu suuresta määrästä operatiivisia turvallisuuteen liittyviä palveluja, joista osan HUS tuottaa itse ja osa ostetaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Nykyinen hallintorakenne, jossa organisaatioturvallisuuden ja riskienhallinnan ohjaukseen liittyvät toiminnot jakautuvat HUS- Yhtymähallinnon, HUS-Tilakeskuksen ja osittain myös HUS-Kiinteistöt Oy:n sekä palvelutuotannon osalta vielä HUS-Servis liikelaitoksen kesken, ei ole kaikilta osin tarkoituksenmukainen. Nykyinen järjestely on pirstaleinen, josta seuraa vastuiden jaon epämääräisyyttä, toimintojen päällekkäisyyttä sekä konsernitasoisten ohjeistusten ja linjausten puutteita. Edellä mainituista syistä suurissa konserneissa on yleensä, palvelujen tuotannon järjestämistavasta riippuen olemassa konsernin turvallisuus- ja riskienhallintaan keskittyvä strateginen toiminto, jossa linjataan esitykset konsernin johdolle, valmistellaan konsernin ohjeet ja raportit sekä valvotaan turvallisuuteen liittyvien toimintojen ja palvelujen asianmukaisuutta. HUS:n turvallisuuteen ja poikkeusolojen varautumiseen liittyvät tehtävät ovat nykytilassa organosoituina selkeästi erillään. Arkipäivän operatiivisia turvallisuusasioita (mm. henkilöturvallisuus, rikosturvallisuus, kiinteistö- ja paloturvallisuus) on koordinoitu HUS-Kiinteistöt Oy:n turvapalveluista HUS-Tilakeskuksen kanssa tehdyn palvelutuotantosopimuksen puitteissa. Poikkeusolojen varautumiseen ja lääkinnälliseen pelastuspalveluun liittyvät varautumiskysymykset ovat olleet HUS-konsernin yhtymähallinnossa ja HYKS:n tulosyksiköissä. Nykyisin varautumisessa painotetaan periaatetta, että valmiuden tulee olla jatkuvaa ja toimintavalmiutta tulee kyetä nostamaan joustavasti. Myös toimintavalmiuden palauttamisen normaalitasolle tulee tapahtua joustavasti eli valmiuden tulee olla dynaamista. Silloin organisaatiossa on toiminnallista jäntevyyttä ja vikasietoisuutta, mikä on välttämätöntä terveydenhuollon ollessa eräs yhteiskunnan tärkeimmistä toimialoista.

10 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (20) Talous- ja konsernijaosto Nykyisellään HUS:n turvapalvelut reagoi häiriötilanteisiin jatkuvasti 24/7 -periaatteella, mutta edellä mainitun kahtiajaon vuoksi voi olla vaarana, että vakavassa vaaratilanteessa varsinainen valmiusjärjestelmä ei käynnisty, sillä normaalitilanteiden turvallisuusorganisaatiota ei ole luotu varmistamaansairaanhoitopiirin toiminnan jatkumista poikkeusoloissa tai vakavissa häiriötilanteissa. HUS:n lääkinnällisen valmiuden järjestelmä on ennen muuta lääkinnällisen pelastustoiminnan, kenttälääkinnän, kemikaali- ja säteilytilanteiden potilashoitoon sekä biologisen taudinaiheuttajan sisäisiin ja ulkoisiin uhkakuviin varautumista. HUS:lla on mm. sopimus STM:n kanssa terveydenhuollon valtakunnallisten ja kansainvälisten erityistilanteiden varalta. Oletuksena on kuitenkin jatkuvasti se, että organisaation sisäinen toimintakyky säilyy ennallaan. Nykyisen valmiuslain (2011/1552) 3 :n poikkeusolojen uhkakuvista suurin osa on luonteeltaan sellaisia, jotka samanaikaisesti vaativat lääkinnällisen pelastus/ valmiusjärjestelmän käynnistämistä, mutta myös jatkuvuussuunnitelmien täytäntöönpanoa. HUS-tasoinen toiminnan jatkuvuutta varmistava suunnitelma hälytysjärjestelmineen ja vastuuhenkilöineen on nykyisellään puutteellinen ja se tulee pikimmiten päivittää säännösten ja toiminnan vaatimalle tasolle. Lääkinnällisen valmiuden puolella asia on kunnossa. Koska nykyiset uhkakuvat ovat luonteeltaan nopeasti realisoituvia, asettavat ne erilaisia vaatimuksia itse valmiusjärjestelmälle: Järjestelmän tulee kyetä toimimaan nopeasti, tehokkaasti ja joustavasti. Nämä vaatimukset puolestaan edellyttävät, että vastuut on määritelty, henkilöiden toimivaltuudet ja tehtävät ovat selvät ja että vastuuhenkilöt ovat tietoisia tehtävistään ja ovat saaneet koulutuksen ko. tehtävään. Lisäksi koko järjestelmää tulee harjoituttaa, jotta se toimii ns. "kovassa tilanteessa". Turvallisuus- ja valmiustoiminnan tulee olla saumatonta. Arkipäivän turvallisuustoiminnoilla luodaan valmiuksia kohdata myös erilaisia laajempia häiriötilanteita. Esityksenä on, että HUS:n yhtymähallintoon perustetaan turvallisuus- ja valmiusjohtajan virka ohjaamaan turvallisuuden eri osa-alueita ja kehittämään HUS:n varautumistyötä. Valmiusjohtajan viran hallinnollisessa sijoittamisessa yhtymähallinnon organisaatiossa on olemassa periaatteessa erilaisia vaihtoehtoja, esimerkiksi joko suoraan toimitusjohtajan alaisuuteen kuten viestintä ja eräät muut "yleiset tehtävät" tällä hetkellä, tai sijoittaminen hallintojohtajan alaisuuteen, johon aikaisemmin tänä vuonna eläköitynyt valmiuspäällikkö sijoittui, tai johtajaylilääkärin alaisuuteen. Toimitusjohtajan, hallintojohtajan ja johtajaylilääkärin valmistellessa tätä asiakokonaisuutta ollaan yhteisesti päädytty siihen, että asiakokonaisuudella on niin merkittäviä yhteyksiä HUS:n lääkinnälliseen erityisrooliin ja muidenkin kehittämistehtävien ollessa johtajaylilääkärin alaisuudessa, olisi yhtymähallinnon turvallisuus- ja valmiusjohtajan esimies jatkossa johtajaylilääkäri.

11 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (20) Talous- ja konsernijaosto Turvallisuus- ja valmiusjohtaja tukee HUS:n strategian toteuttamista, johtamista ja ohjaamista. Määrittelee konsernin tahtotilan sekä konsernilinjaukset em. asiakokonaisuuksissa ja esittelee ne konsernin johdolle. Laatii konserniohjeistuksia ja pysyväisohjeita ko. asiakokonaisuuksiin liittyen johdon hyväksyttäviksi. Raportoi em. asiakokonaisuuksiin liittyvistä asioista konsernijohdolle. Valvoo voimassa olevan turvallisuusohjeistuksen asianmukaisuutta ja sen noudattamista sekä ohjaa turvallisuusasiantuntijoiden työtä. Osallistuu turvallisuusauditointeihin. Linjaa em. asiakokonaisuuksiin liittyen koulutusten sisältötavoitteet ja koordinoi turvallisuuteen ja riskienhallintaan liittyvää koulutusta sekä harjoitustoimintaa yhdessä linjajohdon kanssa sekä toteuttaa eräitä harjoitus- ja koulutuskokonaisuuksia. Toimii konsernijohdon tukena/esikuntana poikkeus- ja häiriötilanteiden johtamisessa. Toimii sairaanhoitopiirin edustajana viranomaisten yhteistyöfoorumeilla. Päätösesitys Talous- ja konsernijaosto esittää, että hallitus päättäisi 1. perustaa turvallisuus- ja valmiusjohtajan viran ohjaamaan turvallisuuden eri osa-alueita ja kehittämään HUS:n varautumistyötä. Virkaan vaaditaan soveltuva ylempi korkeakouluasteen tutkinto ja riittävä kokemus turvallisuuden ja valmiuden johtamistehtävistä. Virka julistetaan haettavaksi sisäisenä hakuna 14 päivän hakuajalla. 2. lakkauttaa valmiuspäällikön viran (5A ). Päätös Esitys hyväksyttiin. Esitys hallitukselle Lisätietoja Markku Mäkijärvi, p. (09)

12 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (20) Talous- ja konsernijaosto KAHVIO- JA KIOSKITOIMINNAN PERIAATTEET HUS:N SAIRAALOISSA 159/02/08/00/23/2015 TAKO 58 HYKS-alueen sairaaloissa on yhteensä 12 eri tasoista kahvilatilaa. Vuokrattavat kahvilat sijaitsevat Iho- ja Allergiasairaalassa, Kirurgisessa sairaalassa, Korvaklinikassa, Kätilöopiston sairaalassa Lastenklinikassa, Lastenlinnassa, Meilahden sairaalassa, Naistenklinikassa, Psykiatriankeskuksessa, Silmäklinikalla, Syöpätautien klinikassa ja Töölön sairaalassa. Mainittujen kahvilatilojen vuokraajana on hallituksen päätöksen mukaisesti toiminut Suomen Kansanterveysyhdistys. Vuokrasopimus Kansanterveysyhdistyksen kanssa on umpeutumassa Jorvin ja Peijaksen sairaaloiden kahviloita ovat hoitaneet ko. sairaaloiden henkilöstöyhdistykset. Kysymys tilojen vuokraamisesta ei kuulu hankintalain soveltamisalan piiriin. Luonnollista kuitenkin on, että sairaaloiden kahvilatoiminnan tulee soveltua sairaalaympäristöön ja sen tulee tarjota riittävä tuotevalikoima ja tarjota tuotteita, joissa on otettu huomioon sairaaloiden erityispiirteet, erikoisruokavaliot sekä ravitsemussuositukset. Kun asiaa edellisen kerran käsiteltiin hallituksessa, todettiin esityslistalla, että tilannetta arvioitaisiin uudelleen touko-kesäkuussa Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa kahviotoiminnasta vastaa sairaalan henkilökuntayhdistys. Muilla sairaanhoitoalueilla kahvioita hoitaa Ravioli liikelaitos. Helsingin alueen sairaaloiden, mukaan lukien Uusi lastensairaala, kahvioiden vuokraus pitää kilpailuttaa vuoden 2016 aikana. Kunnallisen liikelaitoksen toiminta kilpailluilla kahviomarkkinoilla tulee samalla selvittää. Kahvio- ja kioskitoiminnan periaatteista HUS:n sairaaloissa tulee laatia selvitys ja määritellä yhtenäiset periaatteet, joissa mm. määritellään eri toimijoiden työnjako, tuotevalikoima, palveluajat sekä kahvio- ja kioskitilan vuokraamisen periaatteet. Näiden määrittelemiseksi esitetään asetettavaksi työryhmä, johon esitetään jäseniksi: kiinteistöjohtaja Hannu Lähteenmäki, pj, HUS-Tilakeskus toimitusjohtaja Pirjo Hakala-Lahtinen Ravioli tilahallintopäällikkö Elisa Hautamäki siht. HUS-Tilakeskus kehittämispäällikkö Inkeri Savela Ravioli osastonylilääkäri Pekka Lahdenne HYKS Lanu ylihoitaja Maarit Virta-Helenius HYKS pää- ja kaulakeskus hankintalakimies Karin von Konow HUS-Logistiikka.

13 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (20) Talous- ja konsernijaosto Työryhmä voi kuulla asiantuntijoita ja työryhmän tulee pyytää asiasta henkilöstötoimikunnan lausunto. Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi maaliskuun 2016 loppuun mennessä Päätösesitys Talous- ja konsernijaosto päättää asettaa perusteluosassa mainitun työryhmän laatimaan periaatteet, joita noudatetaan HUS:n sairaaloiden kahvio- ja kioskitoiminnoissa. Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi maaliskuun 2016 loppuun mennessä. Päätös Esitys hyväksyttiin. Ote työryhmään nimetyt. Lisätietoja Hannu Lähteenmäki, p

14 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (20) Talous- ja konsernijaosto ESISOPIMUKSEN TEKEMINEN TOIMITILAN VUOKRAAMISESTA RAASEPORIN KAUPUNGILTA 336/2012 TAKO 59 HUS:n hallitus hyväksyi aiesopimuksen, jossa osapuolet sopivat uudisrakennuksen rakentamisesta Länsi-Uudenmaan sairaalan tontille. Sopimuksen tarkoituksena oli keskittää erikoissairaanhoito ja perusterveydenhoito Länsi-Uudenmaan sairaalan yhteyteen. Suunnitelmaan sisältyi uudisrakennus, johon sijoittuisi kaupungin vuodeosasto ja terveysasema sekä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatrian toiminnot. Osapuolet tavoittelevat potilaiden hoidossa mahdollisimman hyvää ja tiivistä yhteistyötä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista tehdään ehyt palvelukokonaisuus, jolla potilaan diagnosointi, sairaudet ja kuntoutus hoidetaan mahdollisimman hyvin hyödyntäen uudenlaisia palvelumuotoja. Myös sairaalan tukipalveluissa haetaan mahdollisimman suuria synergiaetuja. Tehdyn aiesopimuksen jälkeen psykiatrian hoitokäytännöt ovat muuttuneet ja HUS:n alueellinen psykiatrian kokonaissuunnitelma on valmistunut. Kokonaissuunnitelmassa todetaan, että Länsi-Uudenmaan psykiatrinen osastohoito siirretään Tammiharjun vuokratiloista Länsi-Uudenmaan sairaalan yhteyteen. Lisäksi todetaan, että psykiatrian sairaalapaikkojen tavoitteellinen mitoitus HUS-alueella on n. 0,4 promillea. Länsi-Uudenmaalla 0,4 promillea merkitsee n vuodepaikkaa. Puolet paikoista järjestetään HUS:ssa keskitetysti ja puolet paikallisesti (8 paikkaa) Länsi-Uudenmaan sairaalan yhteyteen tukemaan laajenevaa avohoitoa. Aiemmin suunnitellusta Raaseporin perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon keskittämistä uudisrakennukseen luovutaan. Raasepori järjestää perusterveydenhuollon vuodeosastotoimintansa olemassa oleviin rakennuksiin. HUS:n hallitus hyväksyi uuden aiesopimuksen, joka perustuu HUS:n ja Raaseporin väliseen sopimukseen keskittää erikoissairaanhoidon toimintoja Länsi-Uudenmaan sairaalan yhteyteen ja tehostaa kokonaisresurssien käyttöä. Psykiatriakeskus on oleellinen osa laajempaa kehittämissuunnitelmaa, joka toteutetaan vv Suunnitelman on hyväksynyt sekä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunta ( ) että Raaseporin kaupunginhallitus ( ). Raaseporin kaupunki tekee omistamansa Tammiharjun päärakennuksesta (F-talo) kaupungintalon vuoden 2017 aikana, jolloin HUS:n aikuispsykiatrian toiminnot on siirrettävä Tammiharjusta Länsi-Uudenmaan sairaalan yhteyteen.

15 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (20) Talous- ja konsernijaosto HUS:n ja Raaseporin kaupungin virkamiehistä koostuva työryhmä on tehnyt laajoja selvityksiä eri toteuttamisvaihtoehdoista. Taloudellisesti ja toiminnallisesti parhaana toteutusvaihtoehtona on uudisrakennuksen rakentaminen Tammisaaren terveysaseman, osoite Sairaalakuja 1 / Carpelanintie 17, Tammisaari tontille (kiinteistötunnus ), joka sijaitsee Länsi-Uudenmaan sairaalan viereisellä tontilla. Tontin omistaa Raaseporin kaupunki. Raaseporin kaupunki rakennuttaa uudisrakennuksen Tammisaaren nykyisen terveysasemarakennuksen paikalle sairaanhoitoalueen psykiatrian toimintoja (80 %) ja kaupungin omaa toimintaa (20 %) varten. Tilojen vaatimukset ja tilaratkaisut tarkennettiin hankesuunnittelun aikana suunnittelukokouksissa yhdessä käyttäjien kanssa. Lopputuloksena on kahdesta päämassasta ja näitä yhdistävästä keskiosasta koostuva rakennus. Ratkaisu mahdollistaa kunkin yksikön toimintojen selkeän sijoittelun sekä lisäksi tukee käyttäjän esittämää toivetta mahdollisimman lyhyistä ja avarista käytävistä. Luonnonvaloa käytäville saadaan sijoittamalla käytävien keskivaiheille oleskelutiloja ja muita tiloja, jotka sallivat avoimemman yhteyden käytäville esimerkiksi lasiseinin. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat päivätoiminta, osastohoito ja hallinto ja 2. kerroksessa avohoidon tilat (mobiilipsykiatria, nuorisopsykiatrian ajanvarauspoliklinikka, kaupungin mielenterveysyksikkö ja katkaisuhoito). Pääsisäänkäynti on suoraan porrashuoneeseen, josta on yhteys myös hissiä käyttäen 2. kerroksen avohoidon tiloihin, jolloin 1. kerroksen osastohoito ja päivätoiminta saadaan eristettyä läpikulkuliikenteeltä. Jätteet ja likapyykki viedään niille varattuihin tiloihin kellarikerrokseen, mistä ne haetaan jatkokäsittelyä varten yhdyskäytävää pitkin sairaalaan. Yhdystunnelia pitkin myös tuodaan ruoka jakelukeittiöön. Näin piha saadaan rauhoitettua jatkuvalta huoltoliikenteeltä. Rakennusmassojen väliin jää aidattava rauhallinen sisäpiha, jonne sijoitetaan katos ja penkkejä oleskelua varten. Suunnittelutyön lopputuloksena syntyneen ratkaisun bruttoala on m 2, jolloin bruttoalan ja hyötyalan suhdeluku on 2,08. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen johtaja on hyväksynyt laaditun hankesuunnitelman Hankesuunnitelma-aineiston mukaisen tilaohjelman hyötyala on m 2 ja rakennuksen bruttoala on m 2. Rakennuksen huoneistoala on yhteensä m 2. Hankkeen kustannusarvio on yhteensä euroa (alv 0 %). Kustannusarvio hyötypinta-alaan nähden on euroa/m 2 ja bruttoalaan nähden n euroa/m 2. Liite 1; Hankesuunnitelma. HUS sitoutuu vuokraamaan uudisrakennuksesta psykiatrian käyttöön m 2 tilat 30 vuodeksi. Tilojen vuokraamisesta laaditaan erillinen vuokrasopimus. Vuokra- ja muut ehdot ovat vastaavat, joita Raasepori noudattaa sisäisessä vuokrauksessa. Vuokra-arvio vuoden 2015 hintatasossa on: pääomavuokra 9,12 euroa/ htm 2 / kk (alv 0 %) ja ylläpitovuokra 3,3 euroa/htm 2 /kk (alv 0 %).

16 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (20) Talous- ja konsernijaosto Uudisrakennuksen pääomavuokra on yhteensä n euroa, josta HUS:n osuus on n euroa (80 %) ja Raaseporin osuus on n euroa (20 %). Uudisrakennuksen ylläpitovuokra on yhteensä n euroa vuodessa. HUS:n osuus ylläpitovuokrasta on n euroa (80 %) vuodessa ja Raaseporin osuus ylläpitovuokrasta on n euroa (20 %) vuodessa. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen pääoma- ja ylläpitovuokra on yhteensä n euroa vuodessa. Raaseporin kaupungin pääoma- ja ylläpitovuokra on yhteensä n euroa vuodessa. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen psykiatrian tiloja poistuu käytöstä uudisrakennuksen rakentamisen myötä m 2, josta vuokrakustannukset ovat vuonna 2015 n euroa. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen vuokrakustannukset alenevat uudisrakennuksen rakentamisen jälkeen n euroa vuodessa. Hanke rahoitetaan 30 vuoden leasingrahoitussopimuksella. Rahoitusmuodosta johtuen leasingrahoittaja on rakennuksen omistaja. Raaseporin kaupunki vuokraa tilat leasingrahoittajalta ja jälleenvuokraa 80 % tiloista HUS-kuntayhtymälle. Pääomavuokran arvio perustuu tehtyyn hankesuunnitelman kustannusarvioon ja kaupungin helmikuussa 2015 tehtyyn vastaavan palvelutalohankkeen leasingrahoitussopimukseen. Pääomavuokran arvopohja on rakennuksen tekninen arvo/hankintahinta, jonka määrittelyssä otetaan huomioon rakennushankkeen suunnittelun ja rakentamisen lopulliset kustannukset. HUS-kuntayhtymä maksaa vuokra-aikana Raaseporin kaupungille pääomavuokraa, joka kattaa korkokustannukset mukaan lukien korkomarginaalin ja lainan lyhennykset sekä muut pääomakustannukset. Pääomavuokran arvo vuodelle 2017 tarkennetaan ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista toteutuneiden investointikustannusten mukaan sekä voimassa olevan rahoitussopimuksen viidelle vuodelle siten, että pääomavuokra kattaa rahoitusmenot. Pääomavuokra tarkistetaan jokaisen rahoitusjakson yhteydessä. Ylläpitovuokra perustuu todellisiin, toteutuneisiin kustannuksiin. Vuokraan sisältyy lämmitys, vesi, sähkö, kiinteistönhuolto, kunnossapito, ulkoalueiden hoito, kiinteistövero ja kiinteistövakuutukset. Ylläpitovuokra tarkennetaan kevään 2017 tietojen perusteella ennen kuin vuokrasopimus allekirjoitetaan. HUS-kuntayhtymän osuus kokonaisvuokrasta on n euroa (alv 0 %) vuodessa. Koko vuokrasopimuksen aikainen vuokravastuuarvio on 8,43 milj. euroa (alv 0 %). Vuokrasopimuksen esisopimus on oheismateriaalina 2. Vuokrasopimuksen esisopimus ja sen vuokran määrittely perustuu hankesuunnitelman perusteella laadittuun kustannusarvioon.

17 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (20) Talous- ja konsernijaosto Hankkeen hankintayksikkönä toimii Raaseporin kaupunki. Hanke toteutetaan KVR urakkana. Hankkeen todelliset kustannukset selviävät vasta sen jälkeen kun urakka on kilpailutettu ja sopimus allekirjoitettu. Hankkeen toteutuminen edellyttää esisopimuksen jälkeen tehtävää vuokran suuruuteenvaikuttavaa urakkasopimuksen hyväksyntää. Koska HUS vuokraa 80 % rakennettavista tiloista on HUS:n rooli hankkeessa merkittävä. Hankkeen aikataulun mukaisen toteutumisen varmistamiseksi on tarkoituksenmukaista valtuuttaa HUS:n kiinteistöjohtaja hyväksymään hanketta koskeva vuokrasopimuksen esisopimus ja hankkeen rakentaminen. Koska hanke kilpailutetaan hankesuunnitteluvaiheen mukaisilla alustavilla suunnitelmilla on todennäköistä, että rakennuksen suunnittelun täsmentyessä tulee esiin käyttäjien tarpeista johtuvia lisä- ja muutostyötarpeita, jotka on tarkoituksenmukaista toteuttaa. Yleensä ne vastaavat noin 5 % rakentamiskustannuksista. HUS:n hallintosäännön mukaan talous- ja konsernijaos päättää huoneenvuokrasopimuksista, joiden arvo on yli miljoona euroa. Raaseporin kaupunginhallitus on hyväksynyt vuokrasopimuksen esisopimuksen. Päätösesitys Talous- ja konsernijaosto päättää 1. oikeuttaa kiinteistöjohtaja Hannu Lähteenmäen ja kiinteistöpäällikkö Teuvo Koiviston allekirjoittamaan Raaseporin kaupungin kanssa tehtävän oheismateriaalina olevan vuokrasopimuksen esisopimuksen ja sopimaan siihen vähäisiä muutoksia; ja 2. valtuuttaa kiinteistöjohtajan hyväksymään hankkeen toteuttamisen sekä rakentamisen aikana esiin tulevat tarkoituksenmukaiset lisä- ja muutostyöt. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja Hannu Lähteenmäki, p , Mari Frostell, p

18 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (20) Talous- ja konsernijaosto MUUT ASIAT TAKO 60 Päätös Ei ollut muita asioita.

19 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (20) HELSINGIN JA UUDENMAAN MUUTOKSENHAKUOHJEET HUS-KUNTAYHTYMÄN TALOUS- JA KONSERNIJAOSTO Kokouspäivä Pykälät Sivut 1-18 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa: Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Hallintolainkäyttölain 5 :n/ muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: Seuraaviin päätöksiin liittyvien yksityisoikeudellisten asioiden käsittely kuuluu Helsingin käräjäoikeuden toimivaltaan: OIKAISUVAATIMUSOHJE Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Kuntayhtymän viranomaisen päätöksestä oikaisuvaatimuksen saa tehdä myös kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen. Oikaisuvaatimus tehdään kirjallisena. Oikaisuvaatimuskielto Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee päätöksen valmistelua tai täytäntöönpanoa, oikaisuvaatimuksen johdosta tehtyä päätöstä, eikä päätöksestä, johon haetaan muutosta muun lain nojalla. Oikaisuvaatimusviranomainen Talous-ja konsernijaoston päätöksestä oikaisuvaatimus osoitetaan hallitukselle. Hallitus käsittelee oikaisuvaatimuksen silloin, jos se on käyttänyt kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan talousja konsernijaoston päätökseen.

20 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 8/ (20) Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimuksen viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastossa ei työskennellä, oikaisuvaatimuksen saa toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta, postiosoite ja muut yhteystiedot, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa, päätös, johon haetaan oikaisua sekä miltä osin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja oikaisuvaatimuksen perusteet. Oikaisuvaatimuksen hakijan tai hänen laillisen edustajansa taikka asiamiehen on omakätisesti allekirjoitettava oikaisuvaatimus. Jos oikaisuvaatimuksen hakijan puhevaltaa käyttää muu kuin muutoksenhakija itse, on oikaisuvaatimuksessa mainittava myös tämän henkilön nimi, kotikunta, postiosoite ja muut yhteystiedot, johon asiaa koskevat ilmoitukset hakijalle voidaan toimittaa. Talous- ja konsernijaoston päätöksen liitteistä voi tiedustella HUS Keskuskirjaamosta. Tiedon luovuttamiseen salassa pidettävistä asiakirjoista sovelletaan julkisuuslain (621/1999) säännöksiä. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Asianosaisen tai hänen valtuuttamansa henkilön on toimitettava hallitukselle osoitettu oikaisuvaatimus HUS Keskuskirjaamoon. Oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Omalla vastuulla oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai faksilla taikka sähköpostilla. Sähköpostilla saapuneen oikaisuvaatimuksen katsotaan tulleen perille määräajassa, mikäli se on viranomaisen käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa ennen määräajan päättymistä. Tarvittaessa voidaan oikaisuvaatimuksen tekijää pyytää toimittamaan sähköpostilla saapuneesta oikaisuvaatimuksesta alkuperäinen allekirjoitettu kappale, mikäli on syytä epäillä asiakirjan aitoutta, eheyttä ja muuttumattomuutta (laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 13/2003.) Yhteystiedot HUS Keskuskirjaamo, HYKS-sairaanhoitoalueen kirjaamo Osoite: PL 200, HUS (Käyntiosoite: Tynnyrintekijänkatu 1 C, Helsinki) Puhelin: (vaihde) tai Telekopio: Sähköposti: keskuskirjaamo@hus.fi Asiakaspalvelu klo