Avaus: Uusia näkökulmia työmarkkinajärjestelmän tutkimukseen Milja Saari & Heidi Haggrén
|
|
- Kalle Siitonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työryhmäkoordinaattorit Heidi Haggrén, koordinaattori, Helsingin yliopisto, politiikan ja talouden tutkimuksen laitos) Milja Saari, nuorempi tutkija/tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto, yleisen valtio-opin laitos Torstai , klo , Atalpa RH Avaus: Uusia näkökulmia työmarkkinajärjestelmän tutkimukseen Milja Saari & Heidi Haggrén Luottamusmiehet naisten ja miesten palkkatasa-arvon edistäjinä - haastatteluaineiston analyysin haasteita Milja Saari Luottamusmiesaseman rakentuminen yksityisellä palvelusektorilla Ville Kainulainen Tauko Yleinen vakuutus vai kassalinja tutkimus työttömyysvakuutuksen kehityksestä Suomessa. Miten tutkia kolmikantaista lainvalmistelua? Sanna Pekkarinen Ay-liike ja maahanmuutto: kansallisten työmarkkinamallien vaikutus Rolle Alho Loppukeskustelu ja sovitaan, missä illanviettoon osallistuvat työryhmäläiset tapaavat Perjantai , klo , paikka ilmoitetaan myöhemmin Toinen osapuoli Jussi Vauhkonen Perhevapaajärjestelmä työmarkkinajärjestöjen kiistakapulana Tanja Auvinen Tauko Tie muutosturvaan Yrjö Mattila Sairaanhoitajien edunvalvonnan kehittyminen Suomessa toisen maailmansodan jälkeen Heidi Haggrén Lopetus
2 Ryhmän työskentelytapa: Kommentoijat ja työryhmän kokoontumispaikka ilmoitetaan alustajille myöhemmin sähköpostitse. Jokaiselle on varattu 30 minuuttia (15 min. alustajalle, 10 min. kommentaattorille sekä 5 min. keskustelulle + kummankin päivän lopussa aikaa yhteiskeskustelulle) HUOM: Ryhmässä on kellokalle, joka viheltää pilliin, kun kunkin aika on täysi 2
3 Milja Saari Helsingin yliopisto Luottamusmiehet naisten ja miesten palkkatasa-arvon edistäjinä haastatteluaineiston analyysin haasteita Väitöskirjani tutkimuskohteena on naisten ja miesten palkkatasa-arvon edistämisen politiikka erityisesti työpaikkatasolla. Tutkin, millaisia tasa-arvo-oikeudellisia välineitä ja toimintatapoja luottamusmiehillä on käytettävissään työpaikoilla samapalkkaisuuden (= sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä naisille ja miehille)tilan arvioimisessa sekä sen edistämisessä. Artikkelikäsikirjoituksessani pohdin sitä, miten analysoida haastatteluaineistoa, jossa tutkija kertoo tasa-arvolain velvoitteiden asettaman normatiivisen pitäisi-tilan ja haastateltu pohtii yhdessä tutkijan kanssa, voiko sen saavuttaa käytännössä ja jos voi, miten. Paperissa pohditaan työelämän tutkijan, luottamusmiesten ja henkilöstöjohtajien asiantuntijuuden rakentumista samapalkkaisuuskysymyksissä. Erityisesti minua kiinnostaa se, miten haastatteluissa asiantuntemuksen positiot rakentuvat ja vaihtelevat tutkijan ja haastatellun luottamusmiehen tai henkilöstöjohtajan välillä ja millaisia vakuuttamisen ja suostuttelun tapoja kukin haastatteluissa käyttää. Nämä puhetavat rakentavat vaihtoehtoisia totuuksia siitä, mikä työpaikoilla on mahdollista ja mikä mahdotonta samapalkkaisuuden edistämisessä, ja siten ne avaavat mielenkiintoisella tavalla hegemonisia diskursseja, joita suomalaisen tasa-arvopolitiikan ikuisuuskysymyksessä, naisten ja miesten palkkaeron politiikassa, jatkuvasti uusinnetaan ja tuotetaan. 3
4 Ville Kainulainen Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos Luottamusmiesaseman rakentuminen yksityisellä palvelusektorilla Ammattiliittojen luottamusmiehillä on ollut työelämän suhteiden kannalta keskeinen asema työpaikkatason ay-toiminnassa sekä sitä kautta myös suomalaisen ay-liikkeen ja sopimusyhteiskunnan kehittämisessä. Luottamusmiehet asettuvat työpaikoilla risteävään ja monimutkaiseen positioon, jossa he toimivat työntekijöiden ja johdon välisessä jännitteisessä tilassa. Viime vuosikymmenien taloudellisten ja tuotannollisten muutosten myötä luottamusmiesaseman voi tulkita olevan alttiina jatkuvalle muutokselle. Globaalin talouskilpailun ja tuotannon uudelleenjärjestelyiden myötä yrityksiltä on vaadittu nopeampaa päätöksentekokykyä, joka on edellyttänyt etenkin yritysten pääluottamusmiehiltä aiempaa enemmän paikallista neuvottelua. Yksityistä palvelusektoria on perinteisesti pidetty haasteellisena ympäristönä teollisuustyön ja miesnormin hallitsemalle ay-liikkeelle. Myös luottamusmiesten toiminta- ja vaikutusmahdollisuudet on nähty kasvaneella palvelusektorilla muita aloja huonommiksi. Yksityisen palvelusektorin työpaikat ovat usein pieniä ja niiden työntekijöinä on poikkeuksellisen paljon osa- ja määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleviä nuoria, naisia ja maahanmuuttajia. Työmarkkinoiden hierarkioissa matalapalkkaisen yksityisen palvelusektorin työntekijät sijoitetaan prekaareihin ja vähäisen arvostuksen ja statuksen työtehtäviin, joissa työntekijöiden neuvottelu- ja vaikutusmahdollisuudet nähdään muita aloja heikommaksi. Yksityisten palvelualojen haasteina on pidetty myös työntekijöiden korkeaa vaihtuvuutta ja työn epäsäännöllisyyttä. Tarkastelen etnografisessa väitöskirjassani ruohonjuuritason luottamusmiestoimintaa ja luottamusmiesidentiteetin rakentumista matalapalkkaisella yksityisellä palvelusektorilla. Kysyn tutkimuksessani, miten työntekijöiden ja työnantajan valtasuhteet jäsentävät luottamusmiesten subjektipositioita ja luottamusmiesidentiteettiä? Lisäksi olen kiinnostunut siitä, millaista toimijuutta luottamusmiehille rakentuu ja mahdollistuu työpaikan valtasuhteissa. Kiinnitän huomiota myös luottamusmieskoulutusten organisatoristen tavoitteiden ja työpaikoilla tapahtuvan luottamusmiestoiminnan välisiin jännitteisiin. Väitöskirjani paikantuu aikuiskasvatuksen, työn sosiologian ja työelämän tutkimuksen piiriin. Etnografinen tutkimus tarjoaa mahdollisuuden tarkastella ay-liikkeen kenttätasoa sen toimijoiden eli luottamusmiesten intressien näkökulmasta, alhaalta ylös. Tutkimukseni aineisto koostuu yksityisen palvelusektorin työpaikoilla ja Palvelualojen ammattiliiton (PAM) luottamusmieskoulutuksissa tuotetusta 33 päivän havainnointiaineistosta sekä 23 strukturoidusta teemahaastattelusta. 4
5 Sanna Pekkarinen Helsingin yliopisto Yleinen vakuutus vai kassalinja tutkimus työttömyysvakuutuksen kehityksestä Suomessa. Miten tutkia kolmikantaista lainvalmistelua? Suomessa vakuutusperusteinen työttömyysturva rakentuu ansiopäivärahasta ja peruspäivärahasta. Saadakseen ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa työntekijän tulee olla liittynyt työttömyyskassaan. Valmisteilla olevassa väitöskirjassani tarkastelen suomalaisen työttömyysvakuutuksen kehitystä vakuutuksen kannalta merkityksellisillä ajanjaksoilla työttömyyskassa-asetuksen syntyajoista luvun alusta aina 2000-luvulle asti. Tutkimuksen pääpaino on kuitenkin 1960-luvun jälkeisessä ajassa, jolloin suomalainen työttömyysturva oli jo saanut kaksijakoisen luonteensa ja työmarkkinajärjestöt olivat vakiinnuttaneet roolinsa sosiaalipolitiikan keskeisinä toimijoina. Tutkimuksen tavoitteena on vastata kysymykseen, miten ja miksi työttömyyskassojen ylläpitämästä vapaaehtoisesta työttömyysvakuutuksesta on muodostunut Suomessa ansiosidonnaisen työttömyysturvan järjestämisen muoto, vaikka pakollinen yleinen työttömyysvakuutus asetettiin tavoitteeksi jo vuoden 1917 työttömyyskassoja koskevaa asetusta laadittaessa. Rakenteiden ja instituutioiden näkökulmaan liitetään sosiaalipolitiikan tekijöiden näkökulma. Työttömyysvakuutuslait eivät ole syntyneet passiivisena reaktiona yhteiskunnalliseen tilanteeseen vaan niillä on ollut vaatijansa ja laatijansa. Tarkastelun kohteeksi nousee erityisesti lainsäädännön valmisteluun osallistuneiden osapuolten eli virkamiesten, puolueiden, eduskunnan ja erityisesti työmarkkinajärjestöiden rooli työttömyysturvalainsäädännön kehityksessä ja kassajärjestelmän säilymisessä. Tutkimuksessa hyödynnetään historiantutkimuksen menetelmiä sosiaalipoliittisen kehityksen tarkasteluun. Teoreettisena viitekehityksenä hyödynnetään historiallisen institutionalismin näkökulmaa, jossa tarkastellaan, miten instituutiot eli vakiintuneet säännöt ja käytännöt muotoilevat poliittista toimintaa tietyssä historiallisessa tilanteessa ja miten aikaisemmat valinnat vahvistavat polkuriippuvuutta ja ehdollistavat siten tulevia valintoja. Työttömyysvakuutuksen kehitystä seurataan lainsäädännön valmistelun ja lainsäädännön eri vaiheiden avulla. Tutkimuksen tekemisen keskeiseksi kysymykseksi nouseekin, miten tutkia kolmikantaista lainvalmistelua, jossa työ etenee usein ristiriitaisten tavoitteiden kompromissina ja eri valmisteluvaiheiden dokumentointi voi olla puutteellista ja ristiriitaista. Miten suhteuttaa työmarkkinajärjestöiden arkistoista kerättyä aineistoa virallisaineistoon kokonaiskuvan muodostamiseksi? 5
6 Rolle Alho Sosaalitieteiden laitos, Turun Yliopisto/LabourNet-tutkijakoulu Ay-liike ja maahanmuutto: kansallisten työmarkkinamallien vaikutus Maahanmuutto asettaa ay-liikkeelle monia haasteita. Euroopassa aihe on korostunut erityisesti EU:n viimeisimpien laajentumiskierrosten ja niihin liittyvän vapaan liikkuvuuden myötä. Yksi ayliikettä kohtaavista ongelmista on työehtojen eriytyminen kansallisin ja etnisin perustein. Maahanmuutto vaikuttaa myös ay-liikkeen valtaresursseihin. Maahanmuutto voi yhtäältä lisätä järjestäytymättömän työvoiman osuutta ja siten vähentää ay-liikkeen valtaa. Toisaalta maahanmuuttajat voivat järjestäytyessään vahvistaa ay-liikkeen asemaa. Ammattiliittojen suhtautumista maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin on usein kuvattu torjuvaksi. Tarkemmassa tarkastelussa aiheesta piirtyy kuitenkin moniulotteisempi kuva. Kansallinen työmarkkinamalli on yksi keskeinen tekijä, jolla on selitetty ay-liikkeen strategisia valintoja suhteessa maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin. Esimerkiksi Torben Kringsin (2009) mukaan koordinoiduissa markkinatalouksissa ammattiyhdistykset suhtautuvat maahanmuuttoon torjuvammin kuin ay-liikkeet liberaaleissa markkinatalouksissa. Tämän jaottelun mukaan Suomi edustaa koordinoitua ja Viro liberaalia markkinataloutta. Esitelmässäni tarkastelen miten ammattiliitot Suomessa ja Virossa toimivat suhteessa maahanmuuttoon ja miten niiden strategiat selittyvät kansallisilla työmarkkinamalleilla. Pohdin myös miten muut muuttujat, kuten Viron ja Suomen toisistaan vahvasti poikkeavat maahanmuuttohistoriat, vaikuttavat ko. maiden ammattijärjestöjen strategioihin. Esitelmäni perustuu meneillään olevaan väitöskirjatyöhöni, jonka aineistona olen käyttänyt tekemiäni ammattiyhdistysedustajien haastatteluja, ay-liikkeen julkaisuja, havainnointia sekä ay-liikkeen virallisia kannanottoja ja puheenvuoroja. 6
7 Jussi Vauhkonen Helsingin yliopisto Toinen osapuoli Työmarkkinajärjestelmän ja -politiikan tutkimuksen painopiste on ollut pitkään ammattiyhdistysliikkeen puolella. Tämä johtuu ensisijaisesti siitä, että työväenliikettä yleisemminkin on tutkittu monista eri näkökulmista, ja erityisesti Pohjoismaissa keskeistä on ollut tulkita työväenliikkeen menestystä työmarkkinoiden ja sosiaalipolitiikan tahdinlyöjänä. Työnantajat ovat jääneet usein melko pinnalliseksi toiseksi, jonka historiallinen tehtävä on lähinnä ollut vastustaa ja perääntyä. Tällainen kuva ei suinkaan aina ole ollut virheellinen, mutta se on kuitenkin jättänyt pohtimatta työnantajuutta historiallisena ilmiönä. Esitelmässäni kysyn, miten yritykset toimivat työnantajina, mitä työnantajana toiminen merkitsee yritysten kollektiiviselle toiminnalle ja minkälaisessa vuorovaikutuksessa yritykset ja valtio ovat. Lyhyesti: mikä on työnantaja yhteiskunnallisena toimijana? Esitelmäni perustuu valmisteilla olevaan väitöskirjaani, joka käsittelee suomalaisten työnantajien sosiaalipoliittista ajattelua ja toimintaa 1930-luvun lopulta 1960-luvun lopulle. Tänä murroskautena työnantajat Suomessa muuttuivat työehtosopimusten kaikkinaisista vastustajista tulopoliittisten kokonaisratkaisujen allekirjoittajiksi. Tarkastelen teemaani eläkejärjestelmän tapaustutkimuksen valossa. Tutkimusaineistona olen käyttänyt pääasiassa Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Puunjalostusteollisuuden työnantajaliiton arkistoja. 7
8 Tanja Auvinen Perhevapaajärjestelmä työmarkkinajärjestöjen kiistakapulana Työryhmässä esittelen väitöstutkimustani, jossa keskiössä on työmarkkinajärjestöjen vaikutus vanhempainvapaajärjestelmän kehittämiseen Suomessa. Tutkimusten mukaan perhevapaiden jakaminen on keskeisessä asemassa sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamiseksi. Suomessa isät pitävät vähän perhevapaita eikä osuus näytä olevan kasvussa (Lammi-Taskula 2007). Vanhempainvapaajärjestelmämme uudistaminen on ollut hidas, jopa paikallaan polkeva prosessi samalla kun muissa Pohjoismaissa on otettu huomattavia edistysaskelia. Yksi suurimmista syistä tähän on työmarkkinajärjestöjen vastustus (Varjonen 2011). Erityisesti Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ja viime aikoina myös Suomen ammattijärjestöjen Keskusliitto SAK ovat olleet vastahankaisia vanhempainvapaajärjestelmän uusimiseen. Vanhempainvapaajärjestelmää on käsitelty viimeisten vuosikymmenien ajan monissa kolmikantaisissa työryhmissä sekä selvityksissä, joiden valmistelussa työmarkkinajärjestöillä on ollut keskeinen asema. Tähän liittyviä tutkimuskysymyksiäni ovat: Mitä kehyksiä on hahmotettavissa työryhmätyöskentelyssä eli mihin kehyksiin työmarkkinajärjestöt ovat turvautuvat yrittäessään vakuuttaa valtiollista tasa-arvopolitiikkaa omalle kannalleen? Millaisia kamppailevia kehyksiä tasa-arvosta ja sukupuolesta eri työmarkkinajärjestöillä ja tasa-arvotoimijoilla on suhteessa vanhempainvapaajärjestelmän uudistukseen? Tutkimuksessani 'sukupuolten välinen tasa-arvo' on sekä poliittinen käsite että tavoitetila. Käsitteet itsessään eivät sisällä merkityksiä, vaan ne muodostuvat eri toimijoiden tarkoitusperien ja tavoitteiden vuorovaikutuksessa. Käsitteiden määritteleminen on vallankäyttöä kuka saa sanoa, mitä ja missä (Lombardo, Meier & Verloo 2009). Diskursiivisen uusinstitutionalismin keinoin voidaan tutkia myös poliittisia prosesseja toisaalta sekä muodollisten että epämuodollisten instituutioiden vuorovaikutuksena, toisaalta prosesseina, joissa diskurssi itsessään on vallankäytön väline (Krook & Mackay 2011). Suomalaiset keskustyömarkkinajärjestöt ovat muodollisia instituutioita, joilla on vakiintunut valta-asema poliittisessa päätöksenteossa. On kiinnostavaa tarkastella, millaisia sisäisiä prosesseja järjestöissä käydään ja kuinka paljon voidaan tehdä näkyviksi argumentaation rakentumista erilaisissa diskursiivisissa instituutioissa, jotka ovat yleisimmin valtiojohtoisia (esim. työryhmät ja asiantuntijakuulemiset). 8
9 Yrjö Mattila Kelan tutkimusosasto Tie muutosturvaan Suomalaisen työntekijän mahdollisuus työpaikkansa säilyttämiseen yritysten muutostilanteissa sekä työntekijän taloudellinen turva työpaikan menetyksen jälkeen on vaihdellut luvulta luvulle. Tähän on vaikuttanut ennen kaikkea harjoitettu politiikka, työmarkkinajärjestöjen väliset suhteet ja yleinen taloudellinen tilanne. Kehityskaaressa on löydettävissä käännekohtia ja suuria muutoksia. Tutkimushankkeessa Tie muutosturvaan tarkastellaan historiallisen institutionalismin, polkuriippuvuuden teorioita sekä lainopillisin analyysein tätä noin viidenkymmenen vuoden jaksoa pyrkien etsimään selityksiä ja syitä työntekijän oikeuksissa ja asemassa tapahtuneisiin muutoksiin. Tällöin kiinnitetään huomiota paitsi säännösten muutoksiin, myös niiden käytännön soveltamiseen ja tehokkuuteen työntekijöiden oikeuksien turvaajana. Kuljettu polku on voinut muuttaa suuntaansa myös oikeuden päätöksillä ja siksi korkeimman oikeuden kannanotot ovat tärkeitä tulkintalähteitä lakeja ja sopimuksia sovellettaessa käytäntöön. Tutkimuksessa käsitellään myös erilaisia, vapaaehtoisia, yritystasoisia tai muutoin epävirallisia tapoja, joilla on pyritty pehmentämään irtisanomisten vaikutuksia, kuten erilaisia irtisanottaville annettavia tukipaketteja. Tutkimuksen piiriin kuuluu myös työntekijän taloudellisen aseman turvaaminen työpaikan menettämisen jälkeen, kuten työttömyysturva- ja erorahajärjestelmän kehittyminen niihin liittyvine kannustinelementteineen sekä yhteiskunnan tuki ja tarjoamat keinot uuden työn löytämisessä. Tähän liittyy myös tutkimuksen otsikko. Muutosturva on viime vuosina käytetty tapa auttaa irtisanottavia työntekijöitä löytämään uuden työpaikan, mutta tarkasteltavan jakson aikana on käytetty konkreettisempiakin keinoja uuden työpaikan saamiseksi, kuten työllistymistakuuta. Tutkimukseen sisältyy myös muutokset eri suojakeinojen rahoitusvastuussa; kuinka paljon valtio, kunnat, työnantajat ja työntekijät ovat rahoituksellisesti kantaneet vastuuta eri suojakeinojen rahoittamisesta ja millaisia muutoksia jakson aikana on tapahtunut. Tutkimuksen aineistona ovat lainvalmisteluasiakirjat, komiteanmietinnöt, työmarkkinajärjestöjen sopimukset, eri oikeusasteiden päätökset säännösten soveltamisesta sekä muu tämäntapainen virallisaineosto, jota täydennetään osapuolten ja toimijoiden haastatteluin. Erityisesti työmarkkinasopimusten taustoista pyritään näin saamaan lisätietoa. Pääasiallisina tutkimusmenetelminä ovat laadullinen tutkimus sekä oikeustieteellinen, lainopillinen aineiston analyysi. 9
10 Heidi Haggrén Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto Sairaanhoitajien edunvalvonta Suomessa toisen maailmansodan jälkeen Väitöskirjani tutkimuskohteena on sairaanhoitajien kollektiivisen edunvalvonnan kehitys toisen maailmansodan jälkeen. Työssä tarkastellaan työmarkkinalogiikan vahvistumista sairaanhoitajien edunvalvonnassa osana palkkatyöyhteiskunnan ja hyvinvointivaltion rakentumista. Kehitys asetetaan työn sisällössä ja asemassa tapahtuneita muutoksia vasten. Tutkimuksessa kysytään kuinka palkkatyösuhteesta nousevat intressit ovat olleet sovitettavissa yhteen työhön liittyvien rationaliteettien ja sitoumusten kanssa. Tutkimus kattaa 1940-luvun puolestavälistä aina luvun alkuun ulottuvan jakson. 10
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
LisätiedotKysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia
31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen
LisätiedotOsallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?
Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja
LisätiedotJOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:
Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE
LisätiedotTyöryhmä: Uusia näkökulmia ay-liikkeen ja työmarkkinajärjestelmän tutkimukseen
Työryhmäkoordinaattorit : Tanja Auvinen, Helsingin yliopisto, sukupuolentutkimus Ville Kainulainen, Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos Torstai 7.11.2013, klo 14.00 17.30, Pinni B, RH B4118
LisätiedotTyöyhteisön näkökulma - osatutkimus
Kaikille sopiva työ ja työyhteisö Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Erikoistutkija Outi Hietala, 1 RATKO-malli työyhteisöjen näkökulmasta Osatutkimuksen tavoitteena: - kuvata RATKO-mallin & -kehittämistyön
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?
LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? Tutkimushanke: Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Osahanke I: Osallistuminen,
LisätiedotForsberg & Raunio: Politiikan muutos.
Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin
LisätiedotTASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS
TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 5.5.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten
LisätiedotPoistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay
Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa
Lisätiedot21.11.2014. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 9.00. Kokoukseen osallistujat esittelivät lyhyesti itsensä. Hyväksyttiin kokouksen asialista.
KOKOUSMUISTIO 1(5) 21.11.2014 Aika Perjantai 21.11.2014 klo 9.00-10.35 Paikka Osallistujat Sosiaali- ja terveysministeriö Kirkkokatu 14, Iso kokoushuone Päivi Sillanaukee, STM (puheenjohtaja) Tarja Arkio,
LisätiedotM I L J A M A R J A A N A S A A R I. Tutkija, Helsingin yliopisto
K O T I O S O I T E : K U U N S Ä D E 1 0 B 6 5, 0 2 2 1 0 E S P O O T Y Ö S O I T E : S U K U P U O L E N T U T K I M U S, F I L O S O F I A N, H I S T O R I A N, K U L T T U U R I N J A T A I T E I-
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotTEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE
TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE Tehyn neljä pointtia Saavatko ihmiset tarvitsemaansa hoitoa? Onko meillä tulevaisuudessa tarpeeksi hoitajia? Riittävätkö rahat? 1. 2. 3. 4. Hyvinvointiyhteiskunnan
LisätiedotTASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS
TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 17.4.2015 2 17.4.2015 Outi Viitamaa- Tervonen Eurobarometri 82.4 Sukupuolten välinen tasa-arvo aineisto kerätty 11-12/2014 3 17.4.2015 Palkkatasa-arvo Naisten
LisätiedotHAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus
HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan
LisätiedotNEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos
NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen
LisätiedotDEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015
DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,
LisätiedotAnonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!
Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotPIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen
PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat
LisätiedotSTRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry
STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat
LisätiedotMuistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)
Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin
LisätiedotSISÄLLYS. Teoksen kirjoittaja 11. Lyhenteet 13
SISÄLLYS Teoksen kirjoittaja 11 1 Tasa-arvolaki 2 Tasa-arvosääntely 3 Tasa-arvolain 4 Työnantajan Lyhenteet 13 tiivistettynä 15 1. Tasa-arvolain tavoitteet............................... 15 2. Perustuslaki
LisätiedotYhteistyöllä vahva liitto
Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.
LisätiedotOPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN
Lukuvuosi 2007 08 1 OPASTUS OPINNÄYTETÖIDEN SEMINAARI-ISTUNTOIHIN Tämän opastuksen tarkoitus on luonnehtia seminaari-istunnoissa käsiteltäviä asioita, herättää niistä keskustelua ja siten auttaa seminaareihin
LisätiedotNEUVOTTELUTULOS 29.2.2016 klo 00.45 1 (6)
29.2.2016 klo 00.45 1 (6) KILPAILUKYKYSOPIMUS 1. Johdanto Suomen talous on viime vuodet kärsinyt poikkeuksellisen pitkäaikaisesta taantumasta. Työttömyys on kasvanut huolestuttavasti, julkisen talouden
LisätiedotKotoportfolio on suunnattu maahanmuuttajakoulutusten opettajille ja ohjaajille.
KOTO PORTFOLIO Kotoportfolio on teemoitettu ohjauksen työväline opiskelijan kotoutumisprosessin ja oman osaamisen näkyväksi tekemiseen. Se tukee maahanmuuttajan kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan
Lisätiedotsosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle
Tuen antajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Ira Virtanen ab, Seija Pekkala b ja Saila Poutiainen b a Viestinnän, median
LisätiedotTASA- ARVOSUUNNITELMA
TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja
LisätiedotNaiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?
Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen
LisätiedotJÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA
JÄSENYYS AMMATTILIITOSSA TAI TYÖTTÖMYYSKASSASSA On ammattiliiton jäsen 42 On vain työttömyyskassan jäsen Ei ole, mutta ollut aikaisemmin ammattiliiton jäsen Ei ole ammattiliiton jäsen, mutta luultavasti
LisätiedotPalvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015
Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen
Lisätiedotrolle alho Erikoistutkija sosiaalitieteiden laitos turun yliopisto rolle.alho@helsinki.fi Ammattiliittojen strategiat ja maahanmuuttoon?
artikkeli rolle alho Erikoistutkija sosiaalitieteiden laitos turun yliopisto rolle.alho@helsinki.fi Kuvat maarit kytöharju Ammattiliittojen strategiat ja maahanmuutto Maahanmuuttajat liittyvät ammattiliittojen
LisätiedotCASE SALLA. Lakisääteisen tasa-arvosuunnitelman päivittäminen
CASE SALLA Lakisääteisen tasa-arvosuunnitelman päivittäminen Tiedoksi Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (8.8.1986/609) edellyttää, että kaikkien säännöllisesti yli 30 henkeä työllistävien
LisätiedotTuhoava johtaminen työyhteisöissä
Tuhoava johtaminen työyhteisöissä Minna Hoffrén, TtM, nuorempi tutkija UEF, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Yliopistojen valtakunnalliset työsuojelupäivät 26.8.2016 Esityksen rakenne Mitä tuhoava
LisätiedotEdunvalvonta SPECIAssa
5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn
Lisätiedot13.00 Avaus, esittely, työryhmän pelisäännöt ja johdatus aiheeseen
Työelämän tutkimuspäivä II: Työelämän monitieteinen kenttä Tampereen yliopisto 4.11.2005 Työryhmä: Sopimusrakenteet, palkkaerot ja sukupuolen mukainen palkka Koordinaattori: dosentti Tapio Bergholm, Joensuun
LisätiedotAiheesta tutkimussuunnitelmaan
Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi
LisätiedotKuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara
Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma Eero Vaara Perinteisiä näkökulmia strategiaan Käskemistä Päätöksentekoa Suunnittelua Analysointia Politikointia Kulttuurin luomista ja muuttamista Sosiaalista
LisätiedotZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland
ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä
LisätiedotSUKUPUOLIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
SUKUPUOLIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI NIINHÄN SEN PITÄISI MENNÄ. JA NIIN SE MYÖS USEIN MENEEKIN VALITETTAVASTI. Työssä ja kaikessa elämässä meidän tulisi olla tasavertaisia, X- ja Y- kromosomien määrästä riippumatta.
LisätiedotKansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi
Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista
LisätiedotAmmattiyhdistysliike kansanliikkeenä
Ammattiyhdistysliike kansanliikkeenä Ammattiyhdistysliike ja korporatismin murros Erkki Laukkanen, ekonomisti, KTT KANTU-päivät, 12.2.2015, Helsinki Ay-liikkeen roolit Edunvalvontaorganisaatio Sopimustoiminta,
LisätiedotKESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. YK:n jäsenmaiden uusien
LisätiedotTekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos
Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.
LisätiedotSama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä
Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa
LisätiedotYleisen valtio-opin tutkintovaatimusten korvaavuustaulukko
POLITIIKAN JA TALOUDEN TUTKIMUKSEN LAITOS 2.5.2014/PS Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten 2014-17 korvaavuustaulukko SIVUAINEOPISKELIJOILLE 31.8.2014 mennessä suoritetut yleisen valtio-opin opinnot
LisätiedotRuokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen
Onko meillä varaa tuhlata ruokaa? 22.9.2014 Maria Ohisalo, VTM, tutkija, jatko-opiskelija: Itä-Suomen yliopisto & pj: Vihreät nuoret Ruokaköyhyys ja -hävikki - kaksoisongelman tunnistaminen ja siihen vastaaminen
LisätiedotONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA?
ONKO LAADUKASTA TEHOKKUUTTA? Työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa laatuun ja tehokkuuteen Menetelmä- ja aikastandardien merkitys Jaana Ylitalo jaana.ylitalo@pam.fi 26.10.2011 1 PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO
LisätiedotLakisääteinen tapaturmavakuutus 20.1.2016
VAKUUTUSTUTKINTO 172. SUORITUSTILAISUUS Lakisääteinen tapaturmavakuutus 20.1.2016 1. a) 35-vuotias henkilö pohtii oman yrityksen perustamista, hän on päätynyt yhtiömuodossa joko avoimeen yhtiöön tai kommandiittiyhtiöön.
LisätiedotTutustuminen Kuvastin-menetelmään
Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Tutustuminen Kuvastin-menetelmään Johtava tutkijasosiaalityöntekijä Laura Yliruka Socca 1 Mikä PKS-Praksiksen oppimisverkosto? 1/2 Pääkaupunkiseudun Praksiksessa
LisätiedotMassairtisanottujen kokemuksia työllistämispalveluiden asiakaslähtöisyydestä äkillisellä rakennemuutosalueella. Sini Pallasvuo, VTK
Massairtisanottujen kokemuksia työllistämispalveluiden asiakaslähtöisyydestä äkillisellä rakennemuutosalueella Sini Pallasvuo, VTK Muuttuva Salo -tutkimushanke Tutkimushankkeessa selvitetään, millaisia
LisätiedotErilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café
Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta
LisätiedotSuomalaisen hyvinvointivaltion poliittinen historia: lyhyt mutta huikea oppimäärä
Suomalaisen hyvinvointivaltion poliittinen historia: lyhyt mutta huikea oppimäärä Olli Kangas Tutkimusprofessori / Osastopäällikkö Tutkimusosasto / Kela Ml/kesk kokoomus vasemmisto Poliittinen rakenne
LisätiedotKuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
LisätiedotEUROOPAN TASA-ARVOINSTITUUTTI EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSVIRASTO. Yhteistyösopimus
EUROOPAN TASA-ARVOINSTITUUTTI JA EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSVIRASTO Yhteistyösopimus Johdanto Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA) ja Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE), joihin viitataan jäljempänä
LisätiedotTUTKIJAN REFLEKSIIVISEN ASEMOITUMISEN VAIKUTUS TUTKIMUSPROSESSIIN
TUTKIJAN REFLEKSIIVISEN ASEMOITUMISEN VAIKUTUS TUTKIMUSPROSESSIIN Sosiaalipedagogiikan päivät 2018, Kemi Kirsi Vaistela Itä-Suomen yliopisto SCE-tohtoriohjelma TUTKIMUKSENI AIHE, TAVOITE JA METODIIKKA
LisätiedotSUOMALAINEN ASUMISREGIIMI MURROKSESSA (KONSORTIO) VASTUUHENKILÖ: HANNU RUONAVAARA, TURUN YLIOPISTO
SUOMALAINEN ASUMISREGIIMI MURROKSESSA (KONSORTIO) VASTUUHENKILÖ: HANNU RUONAVAARA, TURUN YLIOPISTO KONSORTION HANKKEITTEN YHTEINEN VIITEKEHYS Asumisregiimi = ne perusperiaatteet, joille maan asumisen järjestelmä
LisätiedotKaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,
LisätiedotNUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA
NUORISOBAROMETRI : VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA Nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia politiikasta, mutta kiinnostus vaihtelee koulutustason mukaan. Nuorten yhteiskunnallinen aktiivisuus on lisääntynyt
LisätiedotPORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet
PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun
LisätiedotRautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa
Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Rautatiekulttuurikeskus REILIA Kouvola 19.9.2009 1 Rautatieläisten ammattiliitot tänään
LisätiedotVAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä
VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön
LisätiedotSukupuolivaikutusten arviointi
Sukupuolivaikutusten arviointi talousarvion laadinnassa: talousarviotavoitteet 2011 Tasa-arvon Eurooppalainen peruskirja -ESR-hanke Kuntaliitto, Helsinki 12.4.2011 Susanna Taipale-Vuorinen, talous- ja
LisätiedotAIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ
Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
LisätiedotTieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä
Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen
LisätiedotMITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto
MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö
LisätiedotMinkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi
Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,
LisätiedotSamapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö
Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden
LisätiedotVÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA
STM:n järjestämä kuulemistilaisuus 4.11.2014 VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA Hallituksen esityksessä laista lasten hoidon tuista ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia
LisätiedotOrientaatioprojektin aloitusinfo
Orientaatioprojektin aloitusinfo Jyrki Reunamo Helsingin yliopisto Espoo, Hämeenlinna, Turku & Helsinki 18-21.8.2014 blogs.helsinki.fi/reunamo 20.8.2014 1 Mitä videossa tapahtuu? Mikä asia kiinnittää huomiosi?
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS
VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai klo 9:00 11:00 Paikka: Puhelinkokous: Soittonumero 0800 136 716, PIN 011124# Jäsenet ja varajäsenet: Maritta Törrönen
LisätiedotTyöttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1
Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin Seppo Soine-Rajanummi 9.12.2015 Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Tavoitteena terveyserojen kaventaminen Työttömillä on tutkimusten
LisätiedotLaajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että
Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä
LisätiedotOstoskassit pullollaan miten kehittää
Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 25. kesäkuuta 2001 LAUSUNTO Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta Ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen
LisätiedotLastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta
Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Varhaiskasvatustutkimusseminaari 15.11.2010 15/11/2010 OYM Lastentarhaopettajien tarinoita
LisätiedotAY-TOIMIHENKILÖTUTKINTO - ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ay-työntekijöille
AY-TOIMIHENKILÖTUTKINTO - ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ay-työntekijöille Tutkinto-opiskelu on suunnattu kaikille SAK:n ja STTK:n ja niiden alaisten liittojen ja työttömyyskassojen työntekijöille.
LisätiedotSuomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013
Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten
LisätiedotTyönantajan velvollisuus edistää tasa arvoa
Työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa Anja Lahermaa, lakimies, STTK 17.4.2015 1 Työnantajan velvollisuus edistää tasa arvoa (tasa arvol 6, 15.4.2005/232) Kaikki työnantajat edistettävä sukupuolten
LisätiedotMilja Saari 2012 12.9.2012
Kuvakaappaus: https://picasaweb.google.com/lh/photo/p zyofeucosqdrw8qwhxpww Milja Saari VTM Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Helsingin yliopisto Milja.saari@helsinki.fi Kuvakaappaus: http://www.collegerecruiter.com/blog/2005/06/21/whats-wrong-with-equal-pay-for-women/
LisätiedotHaittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?
Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä
LisätiedotMiehet haluavat seksiä useammin kuin naiset
Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa
LisätiedotElämän kartat -3. koulutustapaaminen-
Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan
LisätiedotLasten medialeikit. Suvi Pennanen. suvi.pennanen@helsinki.fi. Lapsuudentutkimuksen päivät 2.-3.6.2008
Lasten medialeikit Suvi Pennanen suvi.pennanen@helsinki.fi 2.-3.6.2008 5-vuotiaan Esan piirtämä Spiderman ja Amandan (6 v.) näkemys Bratzeistä Tutkimusaineisto Etnografinen aineisto (kerätty keväällä 2007):
LisätiedotVenäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka
Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia
Lisätiedotteemoihin PalKO hankkeessa
Näkökulmia osallisuuden teemoihin PalKO hankkeessa Kati Närhi ja Tuomo Kokkonen Jyväskylän yliopisto / Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Aikuissosiaalityön päivät 2012 Rovaniemi PalKO: palvelut ja kansalaisosallistuminen
Lisätiedot.RPLVVLRK\YlNV\\XXGLVWXVVWUDWHJLDQVD
,3 Bryssel, 1. maaliskuuta 2000.RPLVVLRK\YlNV\\XXGLVWXVVWUDWHJLDQVD (XURRSDQ NRPLVVLR K\YlNV\L WlQllQ YXRWLVHQ KLVWRULDQVD NDXDVNDQWRLVLPPDQ XXGLVWXVVWUDWHJLDQ 7lPl \NVLW\LVNRKWDLQHQ VWUDWHJLD MXONDLVWDDQ
LisätiedotSOSIAALIPOLITIIKKA & INTERSEKTIONAALISUUS MARIA OHISALO, YT T, TUTKIJA, Y -SÄÄTIÖ
SOSIAALIPOLITIIKKA & INTERSEKTIONAALISUUS MARIA OHISALO, YT T, TUTKIJA, Y -SÄÄTIÖ UCLA School of Law Professor Intersektionaalisuus lyhyesti Teoria ja menetelmä, työkalu tarkastella risteäviä eroja Crenshaw
LisätiedotPalkankorotusten toteutuminen vuonna 2011
TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011
LisätiedotPohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013
Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaisen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitean toimintasuunnitelma 2010 2013 ANP 2010:705 Pohjoismaiden
LisätiedotHYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA.
HYMYILE LEVEÄMMIN PALVELUAMMATISSA. PAMista PAM, eli Palvelualojen ammattiliitto on yksityisillä palvelualoilla työskentelevien ja opiskelevien liitto PAMilaisia on jo yhteensä yli 232 000 PAMin alat:
LisätiedotVoiko vaikuttamista arvioida?
Voiko vaikuttamista arvioida? Miia Toikka JÄRVI-hankkeen arviointifoorumi, Helsinki 23.11.2005 Impact assessment of advocacy is like standing in a court of law: one makes a plausible case with the aim
LisätiedotTyöaika-asiat kuntoon isännöintiyrityksessä!
Työaika-asiat kuntoon isännöintiyrityksessä! Yhteistoiminta-asiamies,VT Harri Hietala, Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Senior Legal Advisor, VT Keijo Kaivanto, Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö MINVA STM
Sosiaali ja terveysministeriö MINVA STM201800371 KVY Konttinen Raija(STM) 03.10.2018 JULKINEN Viite Asia EU; Epävirallinen tasaarvoministerikokous 12.10.2018 EUpuheenjohtajamaa Itävalta järjestää epävirallisen
LisätiedotSegregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)
Segregaatio ja sukupuolten väliset v palkkaerot (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) www.tilastokeskus.fi/segregaatio SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen
LisätiedotR U K A. ratkaisijana
R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA
Lisätiedot