Tietoa unkarista. Balaton Budapest Eger Heviz

Transkriptio

1 Tietoa unkarista Balaton Budapest Eger Heviz Asukasluku: 10,2 milj. Pinta-ala: km2 Pääkaupunki: Budapest Kieli: unkari Aikaero: -1h Uskonto: roomalaiskatolisuus Unkari tarjoaa matkailijalle paljon erilaista nähtävää: -suhteellisen matala vuoristo luoteessa,

2 -suuri tasanko idässä, -paljon eriluonteisia jokia ja järviä (mukaan lukien Keski-Euroopan suurin järvi Balaton) sekä -paljon kauniita pieniä kyliä ja ihania kaupunkeja, -mukaanlukien Budapest jota pidetään yhtenä maailman kauneimmista kaupungeista -Unkarin loistava sijainti keskellä Eurooppaa ja värikäs kulttuuri tekee Unkarista loistavan matkakohteen. Nähtävää Unkarissa on useita Maailman Perintölistalla olevia kohteita. Nämä ovat: Budapest, mukaan lukien Tonavan rannat, Budan linnan kaupunginosa ja Andrássy Avenue Hollókőn vanha kylä ja sen ympäristö Aggtelek Karstinin ja Slovak Karstinin luolat Tuhatvuotinen Pannonhalman benediktiiniläisluostari ja sen luonnonympäristö Hortobágyn kansallispuisto Pusta Pécsin varhaiskristillinen hautausmaa Fertő/Neusiedlersee kulttuurimaisema Tokajin viinialue. Historiallinen kulttuurimaisema Muita merkittäviä turistikohteita ovat Balaton-järvi, viiniviljelmät sekä kylpylät Hévíz-järven ympäristössä. lähteet:

3 Unkariin työssäoppimaan ajalle Suunniteltu ja sovittu oli kahdessa eri sairaalassa viikon jaksot. Asuminen oli ennalta sovittu ja toteutui Reguly Antal Szakképzö Iskola é Kollegium:in asuntolaan. Ruokailut oli ennalta sovittu sairaaloiden kanssa työssäoppimispäivinä, joita valitettavasti sairastumiseni takia oli jaksolla vain kolme.

4 Laakkolassa aamu harmaa kello maanantai Yön nukuin tietenkin huonosti ( ja jo muutaman kerran painajaisia murhaajista nähneenä, koska minua joka puolelta varoitettiin varkaista) mutta nyt se matka alkaa. Ensin mieheni vei minut Oulun lentoasemalle, josta ensimmäinen lento eli Oulusta Helsinkiin lähti klo lento sujui hyvin. Tarjolla lennolla oli mustaa kahvia. Helsinkiin saavuin klo ja siellä tunti aikaa, joten ei tarvinnut odotella ja pitkästyä. Aikaa oli kuitenkin riittävästi käydä naistenhuoneessa. Lentoasemalla oli jo kova tohina ja valtavasti matkaajia. Klo lento Budabestiin jonne saavuin klo paikallista aikaa joka on -1h. Lento sujui oikein hyvin ja tarjolla taas mustaa kahvia. Lentoasemalla kaikki sujui todella pikaisesti ja sain laukkuni ehjänä. Sitten alkoi kova taistelu päästä kymmenien taxiyrittäjien ohi, onnistuin toistaiseksi. Ulkona kuitenkin yksi sai minut kaapattua ja minun onnekseni yksi vihainen mies oli huomannut kaappauksen ja tuli ja kaappasi minut takaisin kopin luo jossa oli miehen sanojen mukaan se regular taxi kopissa virkailija kysyi minne olin menossa ja pian sain lapun käteen jossa oli valmiiksi laskettu noinhinta matkalleni sitten minut ohjattiin taxiin ja kuski pyysi nähdä lapun. Matka oli suht lyhyt noin parikymmentä kilometriä, eikä kovin paljon nähtävyyksiä. Népliget busstation löytyi ja löytyihän se bussikin tovin jälkeen. Englanti ei auttanut tiedusteluissa eikä liioin saksa. Bussi lähti ja oli perillä Veszpremissä Sieltä toisella bussilla klo Zirciin jossa suunniteltu majapaikkani oli. Zircissä minua odotteli aivan ihastuttava tukihenkilö ja kuskina hänellä oli koulun rehtorin vaimo. Kiitettyäni kyydistä tutustuimme koulun asuntolaan pikaisesti, jossa minun oli tarkoitus asua. Huone jossa kolme sänkyä ja yöpöytää, ei jääkaappia, ei kahvinkeitintä, yksi kaappi ja onneksi wc ja suihku. Asuntolassa oli hieno keittiö mutta ei astioita, hella ja uuni mutta ei kattiloita. Sitten

5 tutustuminen ja kättelyt kymmeniin uusiin ihmisiin ja nimiin joita en kuitenkaan muista. Sitten nopeasti matkatavarat huoneeseen ja vielä valosan aikaan lähdimme tutustumaan lähiseutuun ja kauppaan, jotta saisin vihdoin jotain suuhuni. (Sillä aamulla lähtiessäni en voinut syödä, lennoilla sain vain mustaa kahvia, ja bussit olivat jo odottelemassa joten sielläkään en lähtenyt matkatavaroitteni kanssa etsimään ruokaa.) Päädyimme ensimmäiseen kahvilaan joka tarjoili meille kahvia ja leivoksen. Kaupasta ostin suolaista ja takaisin asuntolaan. Uni alkoi painaa ja niin kävin lepäämään. En uskonut korviani koska melu oli asuntolassa joulun musiikkiharjoitusten alkaessa niin kova että olin varma että en nukahda.

6 Heräsin kuitenkin vasta kuuden pintaan taas kovaan musiikkiin jota kesti noin puolitoista tuntia. Oletin että sen jälkeen koulu alkoi koska talo hiljeni. Lähdin etsimään aamupalapaikkaa, jota en kuitenkaan löytänyt vaan löysin saman kahvilan, jossa sain taas leivoksen ja kahvin. Olimme sopineet menevämme sairaalaan tutustumiskierrokselle vasta iltapäivällä sillä johtoryhmällä oli kokous jota olisin häirinnyt jos olisin saapunut aiemmin. Sairaalassa todella lämmin vastaanotto, itse sairaalan johtaja ja varajohtaja, kahden sihteerin kanssa olivat vastaanottamassa meitä. Heistä kuitenkin vain yksi sihteeri puhui hieman englantia. Saimme yhteistyössä sopimukset allekirjoitettua ja sovittua milloin ja minne ja kenen kanssa milloinkin harjoittelen. Sopimukset kun olivat suurimmaksi osaksi suomeksi ja vain pieneksi osaksi englanniksi eivätkä ollenkaan unkariksi, kiitos ihanan tulkkitukemme että selvisimme siitä. Sieltä Zircin sairaalasta säntäsimme sitten suoraan Veszpremiin ja sovimme siellä samat jutut. Siis osan harjoittelusta Zircissä ja osan Veszpremissä.

7 Veszpremissä vihdoin sain ostettua jotain lämmintä ruokaa, joulumarkkinoilta ja tietenkin unohdin kuitin. Nälkä kun oli. Markkinoilta, jotka olivat bussiaseman vieressä, taas suoraan kaupan kautta asuntolaan, jotta aamulla virkeänä bussille. Joka välissä minulla oli kuitenkin mahdollisuus ihailla maisemia jotka ovat rinteisiä ja vanhat talot vieri vieressä ja kauniita puistoja ja koristeellisia museoita ja muita kaupungin kiinteistöjä ulkoapäin.

8 Herätys kello lähdin bussille perillä Veszpremissä 06.10, kiskasta äkkiä kaksi kahvia sitten odottelin Tulkkini oli unohtanut jotain tärkeätä ja joutui palaamaan kotiin hakemaan sitä sovimme tapaavamme markkina-aukiolla sairaalaan ja siellä mikä vastaanotto wau. Tuli kättelyitä ja halauksia korkeinta johtoa myöten. Olen todella onnekas. Ensimmäisen työssäoppimispäivän sain olla ensiavussa tai päivystys en oikein vielä tiedä kun en ennen ole ollut samanlaisessa paikassa mutta toisessa olin tänään ja toiseen menen huomenna. Aivan ihana joko lääkintävahtimestari tai lähihoitaja nimikkeellä puhui saksaa ja opasti minua saksaksi ja toista nuorta mies opiskelijaa unkariksi. Ei tuhahtanut kertaakaan.todella hyvää oppia minulle. Sain ottaa joka toiselta potilaalta EKG (ei geeliä vaan vettä ja metalliset imukupit) (ei sheivata karvoja pois ja sukkahousujen päältä) ja mitata manuaalisesti verenpaineen ja pulssin (ei ole koneita)(ja potilas puhuu koko ajan) Hoitajat ja lääkärit osaksi omissa vaatteissaan ja kengissään. Jokaisella oli myös toinen työpaikka, esim. tämä ohjaajani oli myös ambulanssissa töissä. Hän kertoi myös, että sairaalassa jokainen voi kerran vuodessa käydä röntgenissä tuberkuloositarkastuksessa, mutta jos haluaa mustaa valkoisella on siitä maksettava. Eli sairaala kyllä sitten ilmoittaisi jos jotain ilmoitettavaa. Myös työntekijöitä haastatellessa kävi ilmi että lähihoitaja saa käteen 300,--e/kk, kokopäiväinen opettaja 500,--e/kk, kirjastonhoitaja 200,--e/kk Ok nyt olen niin kipeä että on mentävä nukkumaan klo on

9 Torstai vielä kipeämpi pää aivan sekaisin. Töihin klo Tänään sitten huoneessa johon sairaalassa ensimmäisenä ambulanssi tuo potilaat. Mielenkiintoista. En vain ymmärrä unkaria ja juuri tässä kysellään kaikki taustatiedot ja tulon syy ja vointi sitten manuaalisesti, siis vieläkin manuaalisemmin, nyt ei enää ole edes stetoskooppia vaan tunnustellaan verenpaine ranteesta, pulssi, mitataan kuume, veren happipitoisuus. Siellä työskentelee kaksi lähihoitaja joista toinen puhuu hieman englantia, jotka päättävät mihin potilas lähetetään sairaalassa eteenpäin. Eli osa menee sinne missä olin eilen, lisätutkimuksiin. Potilaita tulee ja menee osa todella sekavia jotka repivät ambulanssin laittaman kanyylin irti ja happiviikset pois, todella sotku. Hoitajat ovat rauhallisia ja välillä heittävät herjaa ja syövät lättyjä. Sitten saapuu hoitaja joka kertoo yhdellä potilaalla jonka hoidimme eteenpäin on todettu sillä välin tuberkuloosi odotamme tohtorilta selvitystä ja lisätietoja... Sitten minut haetaan toiseen huoneeseen ottamaan EKG potilaasta. Juuri tuo sekava potilas on nyt sidottuna ja hänet laitan kiinni EKG piuhoihin ja koneeseen. Sitten avustan hoitajaa pitämällä potilaasta kiinni jotta hoitaja saa otettua verinäytteet (todella hankalaa saada neula riuhtovaan käteen). Onnistuu lopulta. Sitten taas toiseen huoneeseen. Sinne oli sillä välin tuotu todella sekava huumeiden vaikutuksen alla oleva potilas. Vauhtia riittää.

10 Selvisin päivästä kunnialla vaikka nokka vuoti solkenaan. Työpäivän päätyttyä suoraan kaupan kautta asuntolaan ja sänkyyn, klo Olin yöllä herännyt moneen otteeseen ja tankannut Panacod ja buranaa ja nenäsuihketta ja yskänlääkettä. Kello soi 05.30, kumma kyllä hieman parempi olo. JES. Tänään toiseen sairaalaan ja siellä piti olla Minä tietenkään en muista kuinka pitkä matka on ja mitä tietä sinne piti mennä joten lähdin ajoissa puolessa välissä kysyin ohikulkijalta englanniksi sairaalaa, mutta hän ei ymmärtänyt joten kysyin bussikuskilta ja hän nappasi minut heti kyytiinsä sanoen, että on sinne menossa. OK. tietenkin olin perillä liian aikaisin eli klo 06.43, no ei se mitään pääsin rappukäytävään odottelemaan. Klo 7.30 eikä ketään näy missään. Klo 7.40 odottamani henkilö saapuu ja niin lähdemme toimistolta sairaalanpuolelle. Vaihdoin vaatteet ja tervehdin taas kymmeniä henkilöitä. Sain oppaakseni sairaalakierrokselle englantia puhuvan fysioterapian johtajan. Ja klo saksaa puhuvan ylilääkärin, joka vei minut useamman potilaan luokse ja kertoi heidän kuntoutukseen johtavasta sairaudesta. Olin todella otettu, ainoa harmi on että kielitaitoni ei aina riittänyt ymmärtämään kaikkea ammattisanastosta, mutta yritin näyttää viisaalta. Ylilääkäri tarjosi vielä kahvit ja luovutti minut hoitajalle, jonka kanssa sain hakea kellarista vaahtomuovipatjan (ilman päällystä) petasimme sängyn tulevalle potilaalle. Sitten minut vietiin syömään ruokalaan, jossa söin yksin koska täällä on tapana ottaa ruokaa mukaan kotiin päivän päätyttyä. Jokainen kantaa töihin tullessa sellaista monikerroksista eväslaatikkoa, jonka he käyvät täyttämässä ruokalassa ja vievät kotiin päivän päätyttyä. Sitten minun päiväni oli lopussa, sillä taas oli kokous johon johto osallistui

11 Yllätykseksi sain soiton, minut haettaisiin klo asuntolan portilta. Aivan ihania ihmisiä saapui ja he veivät minut kylän yläpuolelle ravintolaan. Minulle suositeltiin Hirschragou josta olin epävarma, koska en oikein pidä ns. riistasta mutta koska pääsin ensimmäistä kertaa kunnolla syömään, olin rohkea ja tilasin sitä. Ruoka oli erittäin hyvää ja seura parasta. Siinä puhuttiin englantia, saksaa, hieman unkaria ainakin opeteltiin ja suomea. Siis nämä ihanat ihmiset olivat Unkari-Suomi-seuran jäseniä. Myöhemmin kävelimme takaisin kylään ja voi että oli kaunista tulla mäkeä alas ja ihailla näitä vanhoja asumuksia Sitten tulin niin sairaaksi etten voinut nousta enää sängystä Minut vietiin (väkisin) lääkäriin. Joka ei sormellaankaan koskenut minuun vaan antoi reseptin ja sanoi huomenna olet terve. Lääkekuuri 3 tablettia. Hourailin, näin kummallisia filmejä, kun laitoin silmät kiinni, kuumeilin Elämä voitti. Nousin sängystä. Käveltyäni sisällä kokeilin portaita ja menin vihdoin ulos ensimmäistä kertaa viiteen päivään ja pyörryin. Kaaduin suoraan seisaalta selälleni onneksi minulla oli pehmoinen hiuslaite ponnarissa, joka esti kallon osumasta asfalttiin. Minulla kävi taas tuuri. Tukihenkilöni huolestui kovasti ja alkoi järjestämään muuta kyytiä lentoasemalle, koska oli varma etten selviäisi matkasta yleisillä Klo lähtö Budabestiin ja takaisin suomeen. Oulussa klo hieman myöhässä lento, mutta vihdoin kotona. Minulla oli mahtava tilaisuus nähdä ja kokea ja oppia uutta ja uusia ihmisiä, valitettavasti sairastuttuani en saanut mahdollisuutta toteuttaa matkasuunnitelmiani. Terveisin Taina