KUOPION KAUPUNKI HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN PALVELUALUE TYÖMATKAPYÖRÄILYN ESTEET, KANNUSTIMET JA TALOUDELLISET HYÖDYT. Tuula Pehkonen-Elmi 30.1.
|
|
- Marjatta Karjalainen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KUOPION KAUPUNKI HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN PALVELUALUE TYÖMATKAPYÖRÄILYN ESTEET, KANNUSTIMET JA TALOUDELLISET HYÖDYT Tuula Pehkonen-Elmi
2 Sisältö 1. Johdanto Työmatkapyöräilykysely Taustaa Kyselyn tulokset Työmatkan kulkutavat Töihin pyöräilyn syyt Työmatkapyöräilyn esteet Työmatkapyöräilyn kannustimet Työmatkapyöräilyn terveystaloudellinen arviointi HEAT for cycling -työkalun sovellusalasta Kyselyn tuottamat HEAT for cycling -työkalussa tarvittavat arvot HEAT -työkalun oletusarvot Työmatkapyöräilyn tuottamat taloudelliset hyödyt Pohdinta (lessons learnt) LÄHTEET... 17
3 1 1. Johdanto Kuopion kaupunki osallistuu Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Euroopan unionin (EU) rahoittamaan PHAN -hankkeeseen, jonka tavoitteena on tarjota jäsenvaltioille sekä tietoa, opastusta, työkaluja, esimerkkejä hyvistä käytännöistä että mahdollisuuksia tiedonvaihtoon väestön fyysisen aktiivisuuden eli liikunnan edistämiseksi. Lisäksi hanke tukee jäsenmaita luomaan terveydenhuollon ja muiden sektoreiden kuten kaupunkisuunnittelu, liikenne, koulutus, matkailu, urheilu ja vapaa-aika välille tehokkaampaa yhteistyötä. Hankkeen tarkoituksena on myös edistää uusien työkalujen ja lähestymistapojen käyttöä asukkaiden liikunnan lisäämiseksi erilaisissa kaupunkiympäristöissä. [1]. Pyöräilyn terveystaloudellinen arviointi on osa tätä hanketta. WHO:n ja sen yhteistyökumppaneiden kehittämän HEAT for cycling - työkalun avulla pyöräilyn terveyshyödyille määritellään rahallinen arvo pyöräilyn kuolleisuutta vähentävän vaikutuksen kautta. WHO haluaa kerätä kokemuksia HEAT -työkalun käytöstä ja on kutsunut projektiin mukaan Kuopion lisäksi kolme eurooppalaista kaupunkia. WHO:lle raportoitavien kokemusten lisäksi Kuopion kaupungin osalta projektin tavoitteena on selvittää työmatkapyöräilyn nykyinen taso ja sen avulla arvioida työmatkapyöräilyn tuottamaa taloudellista hyötyä. Kyselyn avulla selvitetään myös työmatkapyöräilyn mahdolliset esteet ja kannustimet. Keväällä 2012 toteutetaan pyöräilyn edistämiskampanja, jossa hyödynnetään kyselyn tuloksia. Kyselyllä kerättyä tietoa hyödynnetään myös jatkossa kaupunkisuunnittelussa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävässä toiminnassa kaikilla palvelualueilla. Tavoitteena on myös, että kyselyn avulla voidaan selvittää kuopiolaisten työmatkapyöräilyä laajemminkin esimerkiksi toistamalla kysely kohdistettuna erilaisiin ryhmiin kuten henkilöstöltään suuriin työnantajiin.
4 2 2. Työmatkapyöräilykysely 2.1. Taustaa Työmatkapyöräilyn terveystaloudellista arviointia varten tarvittava aineisto kerättiin 17. marraskuuta ja 2. joulukuuta 2011 välisenä aikana. Kyselyn kohderyhmänä oli Kuopion kaupungin henkilöstö. Kyselyllä kerättiin aineistoa myös työmatkapyöräilyn ja yleensäkin pyöräilyn esteiden ja kannustimien selvittämistä varten. Linkki online - kyselylomakkeeseen lähetettiin kaupungin tiedotusvastaavien kautta sähköpostitse koko henkilöstölle. Kyselyyn pääsi vastaamaan myös kaupungin sisäisen verkon (Sinetti) etusivulta. Kaupunginjohtaja Petteri Parosen saatekirje oli sähköpostin liitteenä ja luettavissa Sinetin etusivulla. Kyselyyn vastaamisesta muistutettiin kaksi kertaa noin viikon välein. Kysymykset pohjautuvat osittain PHAN -hankkeessa toimivien kansainvälisten asiantuntijoiden luonnosteleman englanninkielisen lomakkeen kysymyksiin. Kysymyksiä käsiteltiin hankkeen ohjausryhmässä, jonka jäsenet tekivät ehdotuksia kysymyksiksi sekä kysymysten muotoilemiseksi oman työnsä ja palvelualueen tiedontarpeen näkökulmasta. Kysymysten laadinnassa hyödynnettiin myös vuonna 2010 julkaistua Kuopion seudun kevyen liikenteen strategiaa. Kyselyyn vastasi yhteensä 1044 henkilöä. Kuopion kaupungin henkilöstöä koskevat tiedot kerättiin henkilöstöseurantajärjestelmästä. Kyselyn toteutusajankohtana Kuopion kaupungin palveluksessa oli yhteensä 6096 henkilöä. Tässä selvityksessä palvelualueilla tarkoitetaan varsinaisia palvelualueita, kaupungin liikelaitoksia ja erillisiä taseyksiköitä. Kuopion Energian henkilöstö ja kyselyssä palvelualueekseen kohdan Muu ilmoittaneet rajattiin terveystaloudellisen arvioinnin ulkopuolelle, jolloin vastanneita on yhteensä Vastausprosentiksi jää noin 17, mikä on alhainen. Katoanalyysi osoittaa kuitenkin, että vastanneiden jakaumat noudattavat pääosin henkilöstön palvelualue-, sukupuoli- ja asematasojakaumia. Kasvun ja oppimisen palvelualueen henkilöstön osallistuminen kyselyyn oli noin kymmenen prosenttiyksikköä alhaisempi kuin heidän suhteellinen osuutensa henkilöstöstä. Vastaavasti kaupunkiympäristön palvelualue osallistui noin kahdeksan prosenttiyksikköä aktiivisemmin kuin heidän osuutensa henkilöstöstä on. Kuopion kaupungin henkilöstöstä kolme neljäsosaa on naisia. Kyselyyn vastanneiden sukupuolijakauma on lähes samanlainen, mutta palvelualueittain tarkasteltuna miesten vastausprosentti on suurempi kuin suhteellinen osuus henkilöstöstä. Esimiehet vastasivat kyselyyn useammin kuin heidän suhteellinen osuutensa koko henkilöstöstä edellyttää. (Taulukko 1, Liite 1). Myös vastanneiden ikäjakauma on samankaltainen kuin henkilöstön ikäjakauma (Kuvio 1). Kyselyyn vastanneiden iän vaihteluväli (18 65 vuotta) soveltuu HEAT -työkalun oletukseen (20 74 vuotta) ja ikäjakauma noudattaa lähes normaalijakaumaa.
5 3 TAULUKKO 1. Kuopion kaupungin henkilöstön ( ) ja kyselyyn vastanneiden palvelualuejakaumat. Henkilöstö Vastanneet n % n % Konsernipalvelut 1) 115 1,9 50 4,9 Vetovoimaisuuden palvelualue 40 0,7 24 2,3 Kaupunkiympäristön palvelualue 184 3, ,7 Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 541 8, ,9 Kasvun ja oppimisen palvelualue , ,3 Perusturvan palvelualue , ,2 Terveydenhuollon palvelualue 2) , ,5 Kallaveden Työterveys liikelaitos 38 0,6 6 0,6 Kuopion Ateria liikelaitos 269 4,4 16 1,6 Kuopion Vesi liikelaitos 74 1,2 2 0,2 Kuntatekniikkaliikelaitos 229 3,8 6 0,6 Kuopion Tilakeskus 285 4,7 33 3,2 Pohjois-Savon pelastuslaitos 256 4,2 10 1,0 Yhteensä , ,9 1) Konsernipalvelujen henkilöstöön on yhdistetty tarkastustoimi (2 hlöä) ja yleishallinto (11 hlöä). 2) Terveydenhuollon palvelualueen henkilöstöön on yhdistetty isäntäkuntapalvelujen henkilöstö (45 hlöä). KUVIO 1. Henkilöstön (A) ja kyselyyn vastanneiden (B) ikäjakaumat.
6 Kyselyn tulokset Työmatkan kulkutavat Työmatkan kulkutapa selvitettiin kysymyksellä Kuinka normaalisti kuljet töihin? Yksittäisenä kulkutapana auto on suosituin, mutta kevyenliikenteen - pyöräily ja kävely - osuus on yli puolet. Miehistä runsas puolet autoilee ja kolmasosa pyöräilee töihin. Naisista yhtä suuri osa (36 prosenttia) autoilee ja pyöräilee töihin. Kaikista vastanneista töihin pyöräilevien naisten osuus on suurin (27,9 prosenttia) ja heti seuraavana ovat töihin autoilevat naiset (27,8 prosenttia). Naiset tulevat töihin linja-autolla tai kävellen useammin kuin miehet. (Taulukko 2). Joskus töihin pyöräilevien pyöräilykertoja vuodessa oli keskimäärin 38. Kaikista vastanneista noin kolmasosa ilmoitti, ettei pyöräile koskaan töihin. Autoilijoista yli puolet, linja-autolla kulkevista 40 prosenttia ja kävellen töihin kulkevista kolmasosa ei pyöräile koskaan töihin. TAULUKKO 2. Työmatkan kulkutavat. Mies Nainen Yhteensä Auto n sukupuolen sisäinen osuus, % 52,9 36,2 40,1 osuus kaikista, % 12,3 27,8 40,1 Linja-auto n sukupuolen sisäinen osuus, % 3,4 8,9 7,6 osuus kaikista, % 0,8 6,8 7,6 Polkupyörä n sukupuolen sisäinen osuus, % 33,2 36,3 35,6 osuus kaikista, % 7,7 27,9 35,6 Kävellen n sukupuolen sisäinen osuus, % 10,5 18,5 16,6 osuus kaikista, % 2,4 14,2 16,6 Muu n sukupuolen sisäinen osuus, % 0,0 0,1 0,1 osuus kaikista, % 0,0 0,1 0,1 Yhteensä n sukupuolen sisäinen osuus, % 100,0 100,0 100,0 osuus kaikista, % 23,2 76,8 100, Töihin pyöräilyn syyt Tärkein töihin pyöräilyn syy on terveyden ylläpito ja edistäminen. Raittiin ilman saaminen, pyöräilyn ympäristöystävällisyys ja pyöräilyn hauskuus ja nautittavuus, jotka voidaan lukea terveyteen myönteisesti vaikuttaviksi tekijöiksi, olivat tärkeitä noin puolelle vastaajista. Avoimen kysymyksen vastauksista (n=12) suurimpana ryhmänä nousivat esille auton paikoitusongelmat kuten parkkipaikan saatavuus ja hinta. Lisäksi mainittiin hyvinvointia edistäviä tekijöitä kuten yhteys luontoon, kauniit maisemat, pyöräilyn myönteinen vaikutus vireystasoon ja mahdollisuus siirtää ajatukset pois työtai kotiasioista. (Kuvio 2).
7 5 Terveyden ylläpito tai edistäminen Raittiin ilman saaminen Pyöräilyn hauskuus tai nautittavuus Nopein tapa päästä töihin Pyöräilyn ympäristöystävällisyys Työmatkakustannusten alhaisuus pyöräillen Autottomuus Jokin muu syy, mikä 4% 16% 51% 48% 46% 45% 61% 79% KUVIO 2. Mitkä ovat tärkeimmät syyt siihen, että pyöräilet töihin? Valitse yksi tai useampi vaihtoehto. (n=349) Työmatkapyöräilyn esteet Liian pitkä työmatka on suurin syy epäsäännölliseen tai olemattomaan työmatkapyöräilyyn (Kuvio 3). Koko aineistossa työmatkan pituus vaihteli välillä 0 75 kilometriä. Kun työmatka on alle 5 kilometriä, on kevyen liikenteen osuus suurempi kuin autolla ja linja-autolla töihin tulevien. Kävelijöistä yli 90 prosentilla yhdensuuntaisen työmatkan pituus on alle 5 kilometriä ja melkein kaikilla kävelijöillä se on alle kymmenen kilometriä. Moni ilmoittikin kävelevänsä mieluummin, koska työmatka on lyhyt. Työmatkan ollessa 10 kilometriä tai yli putoaa kevyen liikenteen osuus rajusti. Autolla töihin tulevista noin 45 prosentilla työmatkan pituus on alle 10 kilometriä. (Liite 2). Liian pitkän työmatkan tärkeimmäksi syyksi ilmoittaneista (n = 253) lähes kaikki olivat autolla tai linja-autolla töihin tulevia. Heistä noin puolella työmatkan pituus on alle 20 kilometriä. Noin viidesosalla työmatkapyöräilyä rajoittaa osittain tai kokonaan se, että autoa tarvitaan työtehtävien hoidossa. Omalla autolla kuljetetaan lisäksi työssä tarvittavia välineitä, mikä edelleen rajoittaa töihin pyöräilyä. Työnantajan vaikutuspiirissä oleva työmatkapyöräilyn este on myös se, ettei työpaikalla ole peseytymis-, pyöräilyvaatteiden kuivatus- tai säilytysmahdollisuutta. Lasten kuljettaminen päivähoitoon, kouluun tai harrastuksiin estää töihin pyöräilyä kymmenesosalla kysymykseen vastanneista. Tämä selittänee osaltaan sitä, että autolla töihin kulkevien naisten osuus koko henkilöstöstä on yli neljännes. Kokonaisuutena pyöräilyteihin ja -reitteihin liittyvät syyt muodostavat melko merkittävän töihin pyöräilyä rajoittavan tekijän, vaikka yksittäisinä jäävätkin noin kolmeen prosenttiin. Pyöräilyreitin vaarallisuutta perustelleiden syyt jakautuivat neljään ryhmään: (1) pyöräilyreitin puuttuminen koko tai osalta matkaa, (2) kapea tie tai tien piennar, (3) reitin liukkaus talvella ja (4) reitin kulku keskustan läpi. Pyöräilyreitin perusteltiin olevan huono tai puutteellinen silloin, kun reitti on keskustassa, pyörätietä ei ole tai pyörätiereitti on epäyhtenäinen, jolloin osa matkasta on pyöräiltävä kapealla tai vilkkaasti liikennöidyllä ajoradalla. Perusteluina huonolle reitille mainittiin myös tietyömaat (Kallansillat) ja pyörätien kunto (puuttuva valaistus ja hiekoitus talvella, jyrkät mäet). Jotkut kokivat, että pyöräilykypärän käyttö vähentää pyöräilyn tuomaa vapauden tunnetta, hiostaa tai pilaa kampauksen. Puutteellinen pyöräpysäköinti ja pyörän säilytysmahdollisuus on joillekin pyöräilyä vähentävä tekijä.
8 6 Muiden syiden luokittelu ala- ja yläkategorioihin nosti esille samoja teemoja kuin valmiissa kysymysvaihtoehdoissakin on (Taulukko 3). Motivaatioon, sosiaalisiin suhteisiin ja terveyteen liittyvät syyt sekä sää ja luonnonolosuhteet ovat merkittäviä työmatkapyöräilyä rajoittavia tekijöitä. Syksyn ja etenkin talven mukanaan tuoma lumi, liukkaus ja kylmyys alentavat työmatkapyöräilyä. Varsin moni myönsi, että oma mukavuudenhalu tai laiskuus on syynä pyöräilemättömyyteen. Kolmantena ovat työhön ja työpaikkaan liittyvät syyt. Kulkuvälineeseen eli polkupyörään liittyvät syyt - pyörää ei ole, se on rikki tai varustukseltaan puutteellinen - vähentävät myös työmatkapyöräilyä. Perheillä on käytettävissään keskimäärin 2,5 polkupyörää, mutta noin kahdeksalla prosentilla ei ollut yhtään polkupyörää. Liian pitkä työmatka Tarvitsen autoa työssäni Huono sää Työpaikka niin lähellä, että kävelen mieluummin Työpaikalla ei ole peseytymis- ja/tai pyöräilyvaatteiden kuivatus- ja/tai säilytysmahdollisuutta Pyöräily ei ole mahdollista kuljetettavien lasten vuoksi Ajanpuute Ei polkupyörää Pyöräily ei ole mahdollista kuljetettavien tavaroiden vuoksi Pyöräily mäkisessä maastossa on liian raskasta Pyöräily ei ole terveydellisten syiden vuoksi mahdollista Pyöräilyreitti on liian vaarallinen. Miksi? Pyöräilyreitti on huono tai puutteellinen. Miksi? Pyöräpysäköinti tai pyörän säilytysmahdollisuudet työpaikalla ovat puutteelliset Pyöräilyreitin kunnossapito on hoidettu huonosti Pyöräily ei ole fyysisen kunnon vuoksi mahdollista Liikenteessä pyöräilyn osaamattomuus tai epävarmuus En halua käyttää pyöräilykypärää. Miksi? En tunne kodin ja työpaikan välistä reitistöä Jokin muu syy, mikä 20% 18% 14% 11% 10% 9% 7% 5% 5% 3% 3% 3% 3% 2% 1% 1% 1% 0% 16% 37% KUVIO 3. Mikä on tärkein syy siihen, ettet pyöräile tai pyöräilet vain harvoin työmatkat? Valitse yksi tai useampi vaihtoehto. (n = 697).
9 7 TAULUKKO 3. Avoimen kysymyksen Mikä on tärkein syy siihen, ettet pyöräile tai pyöräilet vain harvoin työmatkat? Jokin muu syy, mikä? luokittelu (n = 106). Alakategoriat Yläkategoriat % Oma mukavuudenhalu tai laiskuus eli kun kehtuuttaa. Henkilökohtainen motivoituminen. Perheenjäsenten tai kimppakyytiläisten kuljettaminen työmatkan yhteydessä tai töiden jälkeen. Terveyteen, sosiaalisiin suhteisiin ja motivaatioon liittyvät syyt Ajanpuute tai kiire. Kävelyn tai muun liikunnan ja urheilun aktiivinen harrastaminen. Pyöräily vain kesäisin, koska talvella on lunta, jäätä ja kylmää. Sää ja luonnon olosuhteet 31.3 Työtehtävät vaativat siirtymään työpisteestä toiseen päivän aikana ja siirtyminen liian hidasta tai mahdotonta polkupyörällä. Työpaikalla ei ole pyöräilyn mahdollistavia sosiaalitiloja. Työhön ja työpaikkaan liittyvät syyt 14.8 Työpaikan vaihtuminen. Ei polkupyörää, pyörä on rikki tai varustukseltaan puutteellinen. Kulkuvälineeseen liittyvät syyt 6.1 Liian pitkä tai lyhyt työmatka. Kodin ja työpaikan välinen etäisyys 5.2 Tiettyjen reittien, pimeyden ja liukkauden pelko. Turvattomuus 2.6 Yksittäiset syyt. 0.9 Yhteensä Työmatkapyöräilyn kannustimet Työmatkapyöräilyn kannustimia selvittävä kysymys esitettiin kaikille kyselyyn vastanneille. Tulokset osoittavat, että työnantaja voi toimillaan kannustaa ja siten lisätä työmatkapyöräilyä. Noin kolmasosa pyöräilisi töihin useammin, jos työnantaja kannustaisi pyöräilyyn palkitsemalla (Kuvio 4). Avoimista vastauksista selvisi, että kaikki eivät ole tietoisia lyhyistä virkamatkoista maksettavasta kilometrikorvauksesta. Yli kymmenen prosenttia vastanneista ilmoitti, että korvauksen korottaminen lisäisi heidän töihin pyöräilyään. Varustukseltaan pyöräilyn mahdollistavat sosiaalitilat innostaisivat monia lisäämään töihin pyöräilyä. Työnantaja voi edistää työmatkapyöräilyä myös varmistamalla riittävät, turvalliset ja talvisin lämpimät säilytys- ja parkkipaikat pyörille. Työmatkapyöräilyä voidaan lisätä pitämällä nykyiset pyörätiet paremmassa kunnossa, yhtenäistämällä reittejä sekä parantamalla pyöräilyreittien kattavuutta. Yleisen liikennekulttuurin muuttuminen edistäisi osaltaan työmatkapyöräilyä. Melkein viidesosa pyöräilisi töihin useammin, jos autoilijat huomioisivat pyöräilijät paremmin. Joidenkin mielestä autoliikennettä on liikaa ja kävelijöitäkin saisi olla vähemmän kevyenliikenteen väylillä. Noin kolmasosa kyselyyn vastanneista löysi myös muita kannustavia tekijöitä kuin mitä valmiissa valintavaihtoehdoissa oli esitetty. Näiden kannustavien tekijöiden luokittelu osoittaa, että ne palautuvat suurimmaksi osaksi sekä esteitä että kannustimia selvittävien
10 8 kysymysten annettuihin valintavaihtoehtoihin tai esteiden yläkategorioihin. (Taulukko 4. vrt. taulukko 3). Kannustavien tekijöiden avoin kysymys nosti esille sen, että jotkut pyöräilevät jo kaikkina työpäivinä ympäri vuoden eivätkä tarvitse tai halua lisäkannustimia. Jos työnantaja kannustaisi pyöräilyyn palkitsemalla Pyöräteiden nykyistä parempi kunnossapito Jos autoilijat huomioisivat pyöräilijät paremmin Kattavammat tai yhtenäisemmät pyöräilyreitit Mahdollisuus käydä suihkussa ennen töiden aloittamista Turvallinen pyörän säilytys- tai parkkipaikka Jos kilometrikorvaus pyöräillen tehdyistä lyhyistä virkamatkoista olisi nykyistä suurempi (84 snt/vrk) Kävelijöiden väheneminen kevyenliikenteen väylillä Autoliikenteen väheneminen Tietoisuus pyöräilyn terveydellisistä ja taloudellisista hyödyistä Joku jonka kanssa pyöräillä Pyörän hankinnan ja huollon opastus Pyöräilijöiden väheneminen kevyenliikenteen väylillä Pyöräilyn ohjattu harjoittelu Jokin muu, mikä 6% 6% 5% 5% 4% 1% 1% 19% 18% 16% 15% 15% 13% 30% 33% KUVIO 4. Mikä seuraavista asioista kannustaisi sinua pyöräilemään työmatkasi useammin? Valitse yksi tai useampi vaihtoehto. (n = 1044). TAULUKKO 4. Avoimen kysymyksen Mikä seuraavista asioista kannustaisi sinua pyöräilemään työmatkasi useammin? Jokin muu, mikä? luokittelu (n = 326). Alakategoriat Yläkategoriat % Työmatkan lyheneminen tai piteneminen. Kodin ja työpaikan välinen etäisyys 33.6 Siirtyminen työpisteiden välillä, työaika, virka-auto työpäiväksi. Sosiaalitilojen rakentaminen tai kunnostaminen Työhön ja työpaikkaan liittyvät syyt 14.9 pyöräilijöiden tarpeita vastaaviksi. Katettu, lämmin säilytyspaikka pyörille. Terveyden tai fyysisen kunnon paraneminen. Henkilökohtainen motivoituminen Terveyteen, sosiaalisiin suhteisiin ja Lasten kuljetus päivähoitoon tai harrastuksiin motivaatioon liittyvät syyt päättyisi Ajankäytön organisointi. Ei talvea, ei liukkautta. Sää ja luonnon olosuhteet 10.1 Polkupyörän ja parempien (talvi) renkaiden ja varusteiden hankinta. Varusteet tavaroiden Kulkuvälineeseen liittyvät syyt 8.9 kuljettamiseen. Helpompi pyörähuolto. Pyöräily maksimitasolla eikä tarvitse/halua kannustimia. Jo olemassa oleva korkea motivaatio 5.5 Reittien kunnossapito tai uusien rakentaminen Liikenneväylät 4.9 Yksittäiset syyt 7.2 Yhteensä 100.0
11 9 3. Työmatkapyöräilyn terveystaloudellinen arviointi 3.1. HEAT for cycling -työkalun sovellusalasta Health economic assessment tool for cycling (HEAT for cycling) on polkupyöräilyn terveystaloudellinen arviointimenetelmä. Pyöräilyn terveyshyötyjä arvioidaan estimoimalla säännöllisen pyöräilyn kuolleisuutta vähentävän vaikutuksen rahallinen arvo. HEAT -työkalun avulla saadaan vastaus kysymykseen: Jos x henkilöä pyöräilee matkan y suurimpana osana päivistä, mikä on alentuneen kuolleisuuden taloudellinen arvo [2]. Menetelmää voidaan käyttää mm. pyöräilyn infrastruktuurin kuten reittien suunnittelussa kustannusten ja hyötyjen arvioimiseen ja vertailuun, vähentyneen kuolleisuuden arvottamiseen nykyisillä tai aikaisemmilla pyöräilyn tasoilla sekä tuottamaan tietoa laajempia taloudellisia arviointeja varten. [3]. HEAT -työkalu soveltuu pyöräilyn terveystaloudelliseen arviointiin väestötasolla, mutta ei yksilötasolla. Pyöräilyn täytyy olla myös jatkuvaa kuten säännöllinen pyöräily töihin tai säännöllinen vapaa-ajan pyöräily. Työkalu ei sovellu yksittäisten liikuntatapahtumien kuten kilpailujen terveystaloudelliseen arviointiin. Työkalu ei myöskään sovellu lasten, nuorten tai iäkkäiden pyöräilyn arviointiin, vaan väestön, jonka ikä vaihtelee välillä noin vuotta. Jos ikäjakauma poikkeaa tästä merkittävästi, HEAT -työkalu voi yli- tai aliarvioida hyödyt. Työkalua ei myöskään suositella sellaisten ryhmien arviointiin, joiden pyöräily ylittää aikuisväestön keskimääräisen pyöräilytason 1,5 tuntia päivässä. Esimerkkinä tällaisista ryhmistä ovat polkupyörälähetit. Tämän hetkisen HEAT -työkalun tuottamat laskelmat on ymmärrettävä suuruusluokkaa ilmaisevina arvioina eikä tarkkoina hyötyjen hintaa ilmaisevina lukuina. Tieto pyöräilyn terveysvaikutuksista lisääntyy kuitenkin nopeasti ja uusi tieto huomioidaan työkalua edelleen kehitettäessä.[4] Kyselyn tuottamat HEAT for cycling -työkalussa tarvittavat arvot Säännöllisesti pyöräilevät henkilöt tulevat töihin polkupyörällä keskimäärin noin yhdeksänä kuukautena vuodessa, hieman alle viitenä päivänä viikossa ja edestakaiseen työmatkaan kuluu pyöräillen keskimäärin 45 minuuttia päivässä. Vuosittain töihin pyöräillään keskimäärin 161 päivänä. (Taulukko 5). TAULUKKO 5. Pyöräilykuukausien (kk/v), pyöräilypäivien (pv/vko) ja pyöräilyyn käytetyn ajan (min/pv) tärkeimmät hajontaluvut. Kuinka monena kuukautena vuodessa keskimäärin pyöräilet töihin? Kuinka monena päivänä viikossa keskimäärin pyöräilet töihin pyöräilykuukauden aikana? Kuinka paljon käytät aikaa pyöräillen työmatkaasi päivässä? (Ilmoita meno- ja paluumatkaan käyttämäsi aika yhteensä min) n Minimi 3,0 2,0 1,0 Maksimi 12,0 7,0 150,0 Keskiarvo 8,9 4,6 45 Keskihajonta 2,4 0,8 23,6 Keskivirhe 0,1 0,0 1,2
12 HEAT -työkalun oletusarvot Kuolleisuusaste Terveyshyötyjen laskenta perustuu pyöräilijöiden alentuneeseen todennäköisyyteen kuolla. HEAT -työkalussa käytettävän kuolleisuusasteen pitäisi mitata tutkittavana olevan väestön kuolleisuutta. HEAT -työkaluun sijoitettavaksi arvoksi suositellaan paikallista vuotiaiden ikäryhmälle laskettua kuolleisuusastetta (crude mortality rate), jos tutkittavan ryhmän iän vaihteluväli on lähes sama. Oletusarvo on laskettu WHO:n Euroopan alueen maiden aineistoista vuotiaille aikuisille. Suomelle laskettu oletusarvo on 326,92 kuolemaa asukasta kohti vuodessa. [5] Tilastollinen elämän arvo Tilastollinen elämän arvo on johdettu taloustieteellisen metodologian avulla, jota kutsutaan maksuhalukkuudeksi kuoleman välttämisen ja odotettavissa olevien elinvuosien välillä. Maksuhalukkuus tarkoittaa siis sitä, kuinka paljon ihmiset (pyöräilyn tapauksessa mahdolliset uhrit) ovat halukkaita maksamaan (rahamääräisenä) välttääkseen tietyn riskin kuten liikenneonnettomuuteen joutumisen riskin. Tässä maksuhalukkuus sisältää menetetyn kulutuksen tuottaman hyödyn (vaihtoehtoiskustannukset), immateriaaliset kustannukset kuten kärsimys ja uhrien maksamat suorat hoitokustannukset. HEAT -työkalu tarkastelee terveydenhuoltomenoja siis vain osittain. HEAT -työkalu olettaa tilastollisen elämän arvoksi 1,574 miljoonaa euroa. Ajanjakso, jolle hyödyt kohdennetaan HEAT -työkalu laskee sekä kokonais- että keskimääräiset hyödyt valitulle ajanjaksolle, jonka oletusarvoksi on asetettu 10 vuotta. Maakohtaista vakioitua arvoa suositellaan käytettäväksi, jos sellainen on olemassa. Ajanjakson ei kuitenkaan tulisi ylittää aikaa, jonka havaitun ja hyötyjen laskennassa käytetyn pyöräilyn tason oletetaan säilyvän ennallaan. (Diskontto)korko Diskonttokorko kuvaa päätöksentekijöiden aikapreferenssiä. Mitä kauempana tulevaisuudessa saatavat hyödyt ovat, sitä vähemmän niitä arvostetaan suhteessa lähitulevaisuudessa tai välittömästi saataviin hyötyihin. Nykyarvo lasketaan useimmiten investointien tai projektien kustannus-hyötyanalyyseissa saadulle arvolle. Nykyarvo voidaan laskea myös silloin, kun arvioidaan vain hyötyjä kuten tässä selvityksessä. Tällöin nykyarvolla tarkoitetaan eri vuosina syntyvien hyötyjen nykyhetkeen diskontattua arvoa. HEAT -työkalussa diskonttokoron oletusarvoksi on asetettu viisi prosenttia. Yleisesti terveydenhuollon arvioinneissa käytetty korko vaihtelee kolmen ja kuuden prosentin välillä. Näistä eniten käytetty on viiden prosentin korko. Analyytikot suosittelevat käytettäväksi hallinnonalan yleisesti käyttämää tai kolmen tai viiden prosentin korkoa. [6].
13 Työmatkapyöräilyn tuottamat taloudelliset hyödyt Perusmalli (KuopioA) muodostettiin HEAT -työkalun oletusarvoista ja kyselyn tuottamista arvoista (Taulukko 6). Aikajakson oletusarvo on kymmenen vuotta ja koroksi valittiin kolme prosenttia. Perusmallin mukaan estetään 0,37 kuolemaa vuodessa ja sitä kautta tuotetut taloudelliset hyödyt ovat 0,579 miljoonaa euroa. Jokaista työmatkapyöräilijää kohden hyöty on 1582 euroa vuodessa, jota vastaava nykyarvo on 1350 euroa. Kyselyn tuottama pyöräilijöiden suhteellinen osuus työmatkan kulkutavoista on melko suuri. Siten koko Kuopion kaupungin henkilöstöstä säännöllisesti töihin pyöräileviä olisi 2170 henkilöä. Voidaan kuitenkin olettaa, että säännöllisesti töihin pyöräileviä on vähintään kyselyn tuottamat 366 henkilöä. Herkkyysanalyysin avulla tarkasteltiin pyöräilyn keston, pyöräilypäivien ja pyöräilijöiden määrän sekä oletusarvojen muutoksen vaikutusta estettyyn kuolleisuuteen ja taloudelliseen hyötyyn. Alarajamallien mukaiset vuosittaiset taloudelliset hyödyt vaihtelevat välillä 0,464-1,027 miljoonaa euroa. Alhaisimman hyödyn tuovan Tukholma -mallin pyöräilypäivät perustuvat Tukholmassa tehtyyn tutkimukseen. [7]. KuopioE -mallin pyöräilypäivät on laskettu korjaamalla kyselyn tuottamaa keskimääräistä pyöräilykuukausien määrää yhdellä vuosilomakuukaudella. KuopioE -mallissa taloudelliset hyödyt pyöräilijää kohden alenevat 134 euroa pyöräilijää kohti verrattuna perus- eli KuopioA -malliin. Suurimman hyödyn tuottaa KuopioC -malli, jossa kuolleisuusaste on korkeampi kuin perusmallissa. Suomi -mallin pyöräilijöiden määrä perustuu siihen, että Suomessa työmatkoista noin 20 prosenttia tehdään kävellen tai pyöräillen. [8]. Olettaen, että näistä puolet on pyöräillen tehtyjä matkoja, saadaan Suomi -malliin 610 työmatkapyöräilijää. Muiden tekijöiden pysyessä ennallaan Suomi -mallin pyöräilijää kohti tuottamat taloudelliset hyödyt ovat kuitenkin samat kuin perusmallissa. Ylärajamalleissa taloudelliset hyödyt vaihtelevat välillä 2,751 8,914 miljoonaa euroa. Pyöräilijää kohti lasketut arvot säilyvät samoina kuin vastaavissa alarajamalleissa. Estetty kuolleisuus vaihtelee alarajamalleissa välillä 0,29-0,96 ja vastaavasti ylärajamalleissa välillä 1,75 5,66 kuolemaa vuodessa. Toisin sanoen mitä enemmän pyöräilijöitä ja mitä suurempi alkutilanteen kuolleisuusaste sitä enemmän on myös estettyjä kuolemia. (Taulukot 6-7). Kasvumallit, joissa pyöräilyn kesto, pyöräilypäivät tai pyöräilijöiden määrä kasvavat kymmenen prosenttia joko yhdessä tai erikseen osoittavat, että taloudelliset hyödyt pyöräilijää kohden kasvavat pyöräilyyn käytetyn ajan ja/tai pyöräilypäivien määrän lisääntyessä. Eniten hyödyt pyöräilijää kohden kasvavat, kun pyöräilyn kesto ja pyöräilypäivät kasvavat yhtä aikaa. (Taulukko 8).
14 12 TAULUKKO 6. Työmatkapyöräilyn tuottamat taloudelliset hyödyt alarajamallien (KuopioA - E ja Tukholma, n=366) ja Suomi-mallin (n=610) mukaan. Alarajamallit (n = 366) HEAT työkalun muuttujat KuopioA KuopioB KuopioC KuopioD KuopioE Tukholma Suomi Pyöräilyn kesto (min) Pyöräilypäivät Pyöräilijät (n) Kuolleisuusaste 326,92 326, ,9 326,92 326,92 Elämän arvo (EUR) Aika (vuosi) Korko (%/vuosi) HEAT tulokset Pyöräilyn kesto (h) Kuolleisuusriski alenee % Kuolleisuus 1,20 1,20 2,12 3,11 1,20 1,20 1,99 Estetty kuolleisuus 0,37 0,37 0,65 0,96 0,34 0,29 0,61 EUR EUR EUR EUR EUR EUR EUR Taloudellinen hyöty (/vuosi) Tal. hyöty (/pyöräilijä) Tal. hyödyn muutos Tal. kokonaishyöty Nykyarvo (/vuosi) Nykyarvo (/pyöräilijä) Nykyarvon muutos Kokonaisnykyarvo Perusmalliin (KuopioA) verrattuna. 2 Lähde: THL Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Pyöräilyn kesto (min)=pyöräilyyn käytetty aika (min/päivä, keskimäärin), Pyöräilypäivät=pyöräilypäivät vuodessa (keskimäärin), Pyöräilijät=pyöräilijöiden määrä (n), Kuolleisuusaste= kuolemia/ asukasta/vuosi, Elämän arvo=tilastollinen elämän arvo (EUR), Pyöräilyn kesto (h)=pyöräilyyn käytetty aika (tuntia/vuosi/pyöräilijä,keskimäärin), Kuolleisuusriski alenee=kuolleisuusriskin vähentyminen (%), Kuolleisuus=kuolleisuus ilman pyöräilyä (kuolemaa/vuosi), Estetty kuolleisuus=ko. pyöräilyn tasolla estetty kuolleisuus (kuolemaa/vuosi), Taloudellinen hyöty (/vuosi)=taloudellinen hyöty (EUR/vuosi,keskimäärin), Tal.hyöty (/pyöräilijä)=taloudellinen hyöty (EUR/vuosi/pyöräilijä,keskimäärin), Tal. hyödyn muutos=taloudellisten hyötyjen muutos (EUR/vuosi/pyöräilijä,keskimäärin), Tal. kokonaishyöty=taloudelliset hyödyt kerrytettynä esim. 5 vuodelle (EUR,keskimäärin), Nykyarvo=taloudellisten hyötyjen nykyarvo (EUR/vuosi), Nykyarvo (/pyöräilijä)=keskimääräisten taloudellisten hyötyjen nykyarvo (EUR/vuosi/pyöräilijä), Nykyarvon muutos=keskimääräisten taloudellisten hyötyjen nykyarvon muutos (EUR/vuosi/pyöräilijä), Kokonaisnykyarvo=esim. 5 vuodelle kerrytettyjen taloudellisten hyötyjen nykyarvo (EUR,keskimäärin)
15 13 TAULUKKO 7. Työmatkapyöräilyn tuottamat taloudelliset hyödyt ylärajamallien (KuopioAA - EE ja Tukholma, n=2170) mukaan. Ylärajamallit (n = 2170) HEAT työkalun muuttujat KuopioAA KuopioBB KuopioCC KuopioDD KuopioEE Tukholma Pyöräilyn kesto (min) Pyöräilypäivät Pyöräilijät (n) Kuolleisuusaste 326,92 326, ,9 326,92 Elämän arvo (EUR) Aika (vuosi) Korko (%/vuosi) HEAT tulokset Pyöräilyn kesto (h) Kuolleisuusriski alenee % Kuolleisuus 7,09 7,09 12,59 18,42 7,09 7,09 Estetty kuolleisuus 2,18 2,18 3,87 5,66 2,00 1,75 EUR EUR EUR EUR EUR EUR Taloudellinen hyöty (/vuosi) Tal. hyöty (/pyöräilijä) Tal. hyödyn muutos Tal. kokonaishyöty Nykyarvo (/vuosi) Nykyarvo (/pyöräilijä) Nykyarvon muutos Kokonaisnykyarvo Perusmalliin (KuopioAA) verrattuna. 2 Lähde: THL Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Pyöräilyn kesto (min)=pyöräilyyn käytetty aika (min/päivä, keskimäärin), Pyöräilypäivät=pyöräilypäivät vuodessa (keskimäärin), Pyöräilijät=pyöräilijöiden määrä (n), Kuolleisuusaste= kuolemia/ asukasta/vuosi, Elämän arvo=tilastollinen elämän arvo (EUR), Pyöräilyn kesto (h)=pyöräilyyn käytetty aika (tuntia/vuosi/pyöräilijä,keskimäärin), Kuolleisuusriski alenee=kuolleisuusriskin vähentyminen (%), Kuolleisuus=kuolleisuus ilman pyöräilyä (kuolemaa/vuosi), Estetty kuolleisuus=ko. pyöräilyn tasolla estetty kuolleisuus (kuolemaa/vuosi), Taloudellinen hyöty (/vuosi)=taloudellinen hyöty (EUR/vuosi,keskimäärin), Tal.hyöty (/pyöräilijä)=taloudellinen hyöty (EUR/vuosi/pyöräilijä,keskimäärin), Tal. hyödyn muutos=taloudellisten hyötyjen muutos (EUR/vuosi/pyöräilijä,keskimäärin), Tal. kokonaishyöty=taloudelliset hyödyt kerrytettynä esim. 5 vuodelle (EUR,keskimäärin), Nykyarvo=taloudellisten hyötyjen nykyarvo (EUR/vuosi), Nykyarvo (/pyöräilijä)=keskimääräisten taloudellisten hyötyjen nykyarvo (EUR/vuosi/pyöräilijä), Nykyarvon muutos=keskimääräisten taloudellisten hyötyjen nykyarvon muutos (EUR/vuosi/pyöräilijä), Kokonaisnykyarvo=esim. 5 vuodelle kerrytettyjen taloudellisten hyötyjen nykyarvo (EUR,keskimäärin)
16 14 TAULUKKO 8. Työmatkapyöräilyn tuottamat taloudelliset hyödyt eri kasvumallien mukaan. Laatikoidut muuttujat kasvavat 10 prosenttia muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Vertailu- ja lähtökohtamallina KuopioA -malli. Kasvumallit (kasvu 10 % ) HEAT työkalun muuttujat KuopioA KM1 KM2 KM3 KM4 KM5 KM6 KM7 Pyöräilyn kesto (min) 45 49, ,5 49, ,5 Pyöräilypäivät Pyöräilijät (n) Kuolleisuusaste 326,92 326,92 326,92 326,92 326,92 326,92 326,92 326,92 Elämän arvo (EUR) Aika (vuosi) Korko (%/vuosi) HEAT tulokset Pyöräilyn kesto (h) Kuolleisuusriski alenee % Kuolleisuus 1,20 1,20 1,20 1,32 1,20 1,32 1,32 1,32 Estetty kuolleisuus 0,37 0,39 0,40 0,40 0,43 0,43 0,44 0,47 EUR EUR EUR EUR EUR EUR EUR EUR Taloudellinen hyöty (/vuosi) Tal. hyöty (/pyöräilijä) Tal. hyödyn muutos Tal. kokonaishyöty Nykyarvo (/vuosi) Nykyarvo (/pyöräilijä) Nykyarvon muutos Kokonaisnykyarvo Perusmalliin (KuopioA) verrattuna. Pyöräilyn kesto (min)=pyöräilyyn käytetty aika (min/päivä, keskimäärin), Pyöräilypäivät=pyöräilypäivät vuodessa (keskimäärin), Pyöräilijät=pyöräilijöiden määrä (n), Kuolleisuusaste= kuolemia/ asukasta/vuosi, Elämän arvo=tilastollinen elämän arvo (EUR), Pyöräilyn kesto (h)=pyöräilyyn käytetty aika (tuntia/vuosi/pyöräilijä,keskimäärin), Kuolleisuusriski alenee=kuolleisuusriskin vähentyminen (%), Kuolleisuus=kuolleisuus ilman pyöräilyä (kuolemaa/vuosi), Estetty kuolleisuus=ko. pyöräilyn tasolla estetty kuolleisuus (kuolemaa/vuosi), Taloudellinen hyöty (/vuosi)=taloudellinen hyöty (EUR/vuosi,keskimäärin), Tal.hyöty (/pyöräilijä)=taloudellinen hyöty (EUR/vuosi/pyöräilijä,keskimäärin), Tal. hyödyn muutos=taloudellisten hyötyjen muutos (EUR/vuosi/pyöräilijä,keskimäärin), Tal. kokonaishyöty=taloudelliset hyödyt kerrytettynä esim. 5 vuodelle (EUR,keskimäärin), Nykyarvo=taloudellisten hyötyjen nykyarvo (EUR/vuosi), Nykyarvo (/pyöräilijä)=keskimääräisten taloudellisten hyötyjen nykyarvo (EUR/vuosi/pyöräilijä), Nykyarvon muutos=keskimääräisten taloudellisten hyötyjen nykyarvon muutos (EUR/vuosi/pyöräilijä), Kokonaisnykyarvo=esim. 5 vuodelle kerrytettyjen taloudellisten hyötyjen nykyarvo (EUR,keskimäärin)
17 15 4. Pohdinta (lessons learnt) Kyselyn vastausprosentti jäi varsin alhaiseksi, mutta katoanalyysi osoitti, että tuloksia voidaan yleistää koko henkilöstöä koskeviksi. Tulosten yleistäminen kaupunkilaisiin vaatisi aineiston painottamista siten, että sukupuolijakauma vastaisi kaupungissa asuvaa väestöä. Jotta mahdollisessa seuraavassa kyselyssä vastausprosentti saataisiin korkeammaksi, pitäisi kyselystä tiedottamiseen käyttää enemmän resursseja. Siten kyselyn luotettavuus paranisi ja vastanneiden kulkutapaosuudet vastaisivat mahdollisimman hyvin todellisia osuuksia. Nyt pyöräilijöiden osuus on ilmeisesti liian suuri johtuen osaltaan siitä, että kysely nimettiin työmatkapyöräilykyselyksi. Monet kokivat, että kysely oli tarkoitettu vain pyöräilijöille. Kyselyn toteuttamisaikaan julkaistiin useita muitakin henkilöstölle kohdistettuja kyselyjä, mikä alensi vastanneiden määrää. Useiden kyselyiden päällekkäisen julkaisemisen vuoksi kysymykset yritettiin laatia sellaisiksi, että niihin vastaamiseen kuluisi mahdollisimman vähän aikaa. Jatkossa kysymykset ja kyselylomake täytyy testata ulkopuolisen koeryhmän avulla ennen julkaisua, jotta lomake toimii teknisesti oikein ja kysymykset ovat sanamuodoiltaan yksiselitteisiä. Työmatkapyöräilyn kannustimia ja esteitä selvittäviä kysymyksiä täytyisi jatkossa muokata sellaisiksi, että ne mahdollistavat eri kannustinten ja esteiden asettamisen tärkeysjärjestykseen. Siten voimavaroja voitaisiin kohdistaa tehokkaammin. Ongelmia ilmeni myös kohderyhmän saavuttamisessa. Kaupungin henkilöstöstä lähes jokaisella on sähköpostiosoite ja pääsy sisäiseen tietoverkkoon (Sinetti) henkilökohtaiselta tai yhteisessä käytössä olevalta tietokoneelta. Näiden viestimien käyttö ei kuitenkaan ole aina mahdollista työtehtävien tai muiden työhön liittyvien seikkojen vuoksi. Kyselyyn vastanneiden jakaumissa tämä näkyy muun muassa siten, että esimiehet vastasivat useammin kuin heidän suhteellinen osuutensa henkilöstöstä edellyttäisi. Ryhmäsähköpostilistat eivät olleet ajantasaisia, joten sähköpostia meni niille, joille se ei ollut tarkoitettu eikä sähköposti saavuttanut kaikkia niitä, jotka sen olisi pitänyt saavuttaa. Kyselyn toteutustapana online -kysely on helppo, mutta kohderyhmän todelliseen saavutettavuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta kyselystä saadaan luotettava. Kyselyn mukaan pyöräilykuukausien minimiarvo on kolme ja maksimiarvo 12 kuukautta. Vastaamisohjeita ei ollut esimerkiksi siitä, miten vuosiloma pitäisi huomioida pyöräilykuukausia ilmoitettaessa. Koska pyöräilykuukaudet vuodessa olivat keskimäärin 8,9 kuukautta ja 12 kuukautta pyöräilevien osuus kaikista työmatkapyöräilijöistä melkein 19 prosenttia, niin on varsin ilmeistä, että vuosilomaa ei ole huomioitu pyöräilykuukausia vähentävänä tekijänä. Myös keskimääräiset pyöräilypäivät vaatisivat tarkennusta, koska yhdessä pyöräilykuukausien kanssa ne vaikuttavat oleellisesti taloudellisten hyötyjen arviointiin. Kyselyllä saatiin melko yksityiskohtaista tietoa työmatkapyöräilyn esteistä ja kannustimista. Palvelualueet voivat hyödyntää työmatkapyöräilyn ja yleensäkin pyöräilyn edistämisessä sekä yksityiskohtaista että luokiteltua tietoa. Keväällä 2012 toteutettavan työmatkapyöräilyn edistämiskampanjan kohderyhmäksi täytyisi valita koko henkilöstön lisäksi erityisesti ne autolla töihin kulkevat, joiden työmatka on alle kymmenen kilometriä. Työnantajan roolissaan kaupunki voi poistaa pyöräilyn esteitä esimerkiksi kunnostamalla ja rakentamalla työmatkapyöräilyn mahdollistavia sosiaalitiloja eri toimipisteisiin. Tulosten mukaisella pyöräilyn tasolla jokaisen
18 16 työmatkapyöräilijän tuottama taloudellinen hyöty on noin euroa vuodessa kuolleisuusasteesta riippuen. Kampanjasta aiheutuneiden kustannusten ja mahdollisesti syksyllä 2012 tai 2013 toteutettavan uusintakyselyn tulosten avulla voidaan arvioida, kuinka paljon pyöräilyn edistämisen toimenpiteet ovat tuoneet taloudellisia lisähyötyjä. Koska sää ja luonnonolosuhteet ovat yksi suurimmista työmatkapyöräilyyn vähentävästi vaikuttavista tekijöistä, pitäisi jatkossa pohtia, kuinka talvipyöräilyä voidaan edistää. Tähän voitaisiin ottaa mukaan esimerkiksi yritys- ja koulutussektori, jotka voisivat suunnitella ja tarjota pyöräilijöille parempia talvivarusteita sekä huolto- ja säilytyspalveluja. Kaikessa pysäköinnin suunnittelussa vaihtoehtoja pitäisi tarkastella talvipyöräilyn ja yleensäkin pyöräilyn näkökulmasta. Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisessa strategiassa todetaan, että esimerkiksi koulujen ja päiväkotien sijainnilla on suuri merkitys päivittäisiin kulkutapavalintoihin. Sama voidaan todeta myös asuinpaikan ja työpaikan sijainnista. Työmatkan joko lyheneminen tai piteneminen kannustaisi monia aloittamaan tai lisäämään työmatkapyöräilyä. Kyselyn avoimissa osioissa ehdotettiin työmatkan lyhentämiseksi seuraavia ratkaisuja: Autolle parkkimahdollisuus lähempänä työpaikkaa (5-10 km), jonne voisi auton jättää ja tulla loppumatkan pyörällä. Hyvällä säällä voisin pyöräillä töistä kotiin, jos pyörän saisi kuljetettua bussissa mukana, mutta valitettavasti kaikki matkustajatkaan eivät aina meinaa mahtua bussiin. Usein avoimia kysymyksiä pidetään hankalina. Kuitenkin ne tuovat arvokasta tietoa, jota valintavaihtoehdoilla ei voida saada. Pidemmällä aikavälillä on varmistettava, että mahdollisimman monella on työmatkapyöräilyyn sekä mahdollisuus että motivaatio. Näihin päämääriin pyrittäessä päätöksentekijöille voidaan nyt esittää perusteluina HEAT työkalun avulla laskettuja työmatkapyöräilyn tuottamia taloudellisia hyötyjä. Itse HEAT työkalun käyttäminen ja etenkin tulosten tulkinta voi olla vaikeaa henkilöille, joilla ei ole terveystaloustieteellistä osaamista. Paikallisen tiedon tallentaminen oletusarvoiksi esimerkiksi pudotusvalikoihin tai viittaaminen paikallisiin tietolähteisiin säästäisi aikaa, joka kuluu tiedon etsintään, sen vertailukelpoisuuden ja siten työkalussa käytettävyyden punnintaan. Eri kieliversioiden olemassaolo voisi helpottaa ja nopeuttaa työkalun käyttöä ja käyttöönottoa.
19 17 5. LÄHTEET [1] Kahlmeier Sonja, Cavill Nick, Dinsdale Hywell, Rutter Harry, Götschi Thomas, Foster Charlie, Kelly Paul, Clarke Dushy, Oja Pekka, Fordham Richard, Stone Dave & Racioppi Francesca Health economic assessment tools (HEAT) for walking and for cycling. Methodology and user guide. Economic assessment of transport infrastructure and policies. World Health Organization, Regional Office for Europe, Copenhagen, Denmark. [2] World Health Organization (WHO), Regional Office for Europe Transport and health. Health economic assessment tool (HEAT) for cycling and walking. [Verkkodokumentti] Saatavissa: [3] World Health Organization (WHO), Regional Office for Europe HEAT Health Economic Assessment Tool. Welcome to the WHO/Europe Health Economic Assessment Tool (HEAT). [Verkkodokumentti] Saatavissa: [4] World Health Organization (WHO), Regional Office for Europe HEAT Health Economic Assessment Tool. Scope for the use of HEAT Cycling. [Verkkodokumentti] Saatavissa: [5] World Health Organization (WHO), Regional Office for Europe HEAT Health Economic Assessment Tool. HEAT for cycling. Q11: Mortality rate. [Verkkodokumentti] Saatavissa: [6] Drummond Michael F., Sculpher Mark J., Torrance George W., O Brien Bernie J. & Stoddart Greg L Methods for the Economic Evaluation of Health Care Programmes. Third Edition. Oxford University Press. [7] Schantz, P & Stigell E (2008): Distance, time and velocity as input data in costbenefit analyses of physically active transportation. In: Proceedings from the 2nd International Congress on Physical Activity and Public Health, Amsterdam, April, 2008:270 ( [8] Liikenne- ja viestintäministeriö Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia Ohjelmia ja strategioita 4/2011. Erweko Painotuote Oy, Helsinki.
20 18 LIITE 1. Kuopion kaupungin henkilöstön ( ) ja työmatkapyöräilykyselyyn vastanneiden sukupuoli- ja asematasojakaumat. Konsernipalvelut 1) Vetovoimaisuuden palvelualue Kaupunkiympäristön palvelualue Hyvinvoinnin edistämisen palv.alue Kasvun ja oppimisen palvelualue Perusturvan palvelualue Terveydenhuollon palvelualue 2) Kallaveden Työterveys Liikelaitos Kuopion Ateria Liikelaitos Kuopion Vesi Liikelaitos Kuntatekniikkaliikelaitos Kuopion Tilakeskus Pohjois-Savon pelastuslaitos Henkilöstön sukupuolijakauma Vastanneiden sukupuolijakauma Henkilöstön asematasojakauma Mies Nainen Mies Nainen Esimies Työntekijä Esimies Työntekijä ,1% 60,9% 46,0% 54,0% 22,6% 77,4% 28,0% 72,0% ,0% 65,0% 29,2% 70,8% 17,5% 82,5% 20,8% 79,2% ,3% 52,7% 41,8% 58,2% 14,7% 85,3% 21,8% 78,2% ,3% 61,7% 26,5% 73,5% 5,7% 94,3% 18,6% 81,4% ,4% 83,6% 20,6% 79,4% 3,7% 96,3% 10,3% 89,7% ,9% 92,1% 10,7% 89,3% 5,2% 94,8% 11,3% 88,7% ,0% 91,0% 13,3% 86,7% 4,0% 96,0% 3,8% 96,2% ,9% 92,1% 16,7% 83,3% 7,9% 92,1% 0,0% 100,0% ,6% 94,4% 12,5% 87,5% 12,3% 87,7% 25,0% 75,0% ,4% 21,6% 50,0% 50,0% 23,0% 77,0% 50,0% 50,0% ,3% 15,7% 50,0% 50,0% 12,7% 87,3% 33,3% 66,7% ,0% 54,0% 45,5% 54,5% 6,3% 93,7% 15,2% 84,8% ,9% 3,1% 80,0% 20,0% 21,9% 78,1% 40,0% 60,0% Yhteensä ,0% 75,0% 23,8% 76,2% 6,8% 93,2% 13,1% 86,9% 1) Konsernipalvelujen henkilöstöön on yhdistetty tarkastustoimi (2 hlöä) ja yleishallinto (11 hlöä). Vastanneiden asematasojakauma 2) Terveydenhuollon palvelualueen henkilöstöön on yhdistetty isäntäkuntapalvelujen henkilöstö (45 hlöä).
21 19 LIITE 2. Työmatkan pituuden vaikutus kulkutapaan. Yhdensuuntainen työmatka, km Kulkutapa alle 5 5-9, , ,9 30 tai yli Yhteensä Auto n Kulkutapa, sisäinen 22,3% 23,3% 26,5% 10,7% 17,2% 100,0% Työmatka (km), sisäinen 19,6% 37,1% 64,9% 83,0% 89,9% 40,1% Linja-auto n Kulkutapa, sisäinen 15,4% 35,9% 29,5% 10,3% 9,0% 100,0% Työmatka (km), sisäinen 2,6% 10,8% 13,7% 15,1% 8,9% 7,6% Polkupyörä n Kulkutapa, sisäinen 57,1% 33,1% 9,3% 0,3% 0,3% 100,0% Työmatka (km), sisäinen 44,6% 46,7% 20,2% 1,9% 1,3% 35,6% Kävellen n Kulkutapa, sisäinen 90,6% 8,2% 1,2% 0,0% 0,0% 100,0% Työmatka (km), sisäinen 33,0% 5,4% 1,2% 0,0% 0,0% 16,6% Muu n Kulkutapa, sisäinen 100,0% 0,0% 0,0% 0,0% 0,0% 100,0% Työmatka (km), sisäinen 0,2% 0,0% 0,0% 0,0% 0,0% 0,1% Yhteensä n Kulkutapa, sisäinen 45,6% 25,2% 16,3% 5,2% 7,7% 100,0% Työmatka (km), sisäinen 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0%
Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the
Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the official opinion of the European Union. TYÖMATKAPYÖRÄILYN
LisätiedotPyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle
Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle Pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi HEAT-työkalulla 19.12.2014 HEAT-työkalu Vähenevän arkiliikunnan ja elintapasairauksien (lisääntyvän
LisätiedotKävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013
Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin
LisätiedotKevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi
Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi Virpi Ansio 16.9.2015 Ympäristösi parhaat tekijät Kevennetty liikkumiskysely mikä se on ja millaisia tuloksia se antaa? - Esimerkkejä Kajaanissa
LisätiedotPyöräilykatsauksen luonnos Esimerkki seurantatiedon koostamisesta. Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle 19.12.2014
Pyöräilykatsauksen luonnos Esimerkki seurantatiedon koostamisesta Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle 19.12.2014 Alkuun Tässä kalvosarjassa on kuvattu Vantaan pyöräilyn nykytilaa seurantamallin
Lisätiedot- Vaikuttavuuskysely 2013
- Vaikuttavuuskysely 2013 Kilometrikisan kehitys Vuosi Osallistujat Joukkueet Km/ osallistuja Lisäys ed. vuoteen osallistujissa (%) 2009 2 116 260 939-2010 8 664 650 972 309 % 2011 17 841 1 275 900 106
LisätiedotHEAT lukuja pyöräilyn edistämiseen
HEAT lukuja pyöräilyn edistämiseen LIVE-tilaisuus 20.5.2014 Vanha Ortopedia, Jyväskylä Matti Hirvonen toiminnanjohtaja Pyöräilykuntien verkosto ry matti.hirvonen@poljin.fi www.poljin.fi www.kulkulaari.fi
LisätiedotMiten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset
Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 26.11.2014 Tutkimuksen perustiedot 174 vastausta, 706 työmatkaa Vastausaktiivisuus 68 % Tulokset
LisätiedotKävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten arviointi HEATtyökalun. Riikka Kallio
Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten arviointi HEATtyökalun avulla Riikka Kallio 29.5.2013 29.5.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin
LisätiedotLiikenneväylät kuluttavat
Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen
LisätiedotTYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY
TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY TAUSTATIEDOT Sukupuoli mies nainen Syntymävuosi: 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotHARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!
HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä
LisätiedotLIIKUNTAKYSELY RAPORTTI
2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten
LisätiedotYHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen
Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito
LisätiedotKilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Kuvaaja: Pertti Nisonen
Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä Kuvaaja: Pertti Nisonen Kilsat kasaan -työmatkaliikkumishanke Helsingin kaupungin henkilöstölle (n. 40.000) suunnattu poikkihallinnollinen
LisätiedotSelvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta
Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja
LisätiedotPyöräilyn lisääminen tuottaa miljoonien eurojen hyödyt
Pyöräilyn lisääminen tuottaa miljoonien eurojen hyödyt Suomi Pyöräilee tietoisku 7.3.2014 Helsingin Messukeskus, Auditorio Matti Hirvonen toiminnanjohtaja Pyöräilykuntien verkosto ry matti.hirvonen@poljin.fi
LisätiedotSINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa
Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.
LisätiedotZA4730. Flash Eurobarometer 206b (EU Transport Policy) Country Specific Questionnaire Finland
ZA4730 Flash Eurobarometer 206b (EU Transport Policy) Country Specific Questionnaire Finland FLASH EUROBAROMETER ON TRANSPORT May 2007 QUESTIONNAIRE Q1. Mikä seuraavista sopii teihin? [KOODAA ENSIMMÄINEN
LisätiedotTikkakosken asukaskysely 2010
2010 Tikkakosken asukaskyselyn koontia Jyväskylän kaupungin innovaatiopalvelut - Asukaskyselyssä kerättiin tikkakoskelaisten ajatuksia alueen kehittämisestä ja kartoitettiin asukkaiden näkemyksiä Tikkakoskelle
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.
HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....
LisätiedotLahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin
Lahtelaisten liikkuminen ja siitä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt sekä erilaisten taustatekijöiden vaikutus näihin CitiCAP hankkeessa kerättiin tietoa henkilöiden liikkumisesta Moprimin kehittämän kännykkäsovelluksen
LisätiedotHARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)
1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa
LisätiedotSUHTAUTUMINEN PYÖRÄILYN EDISTÄMISEEN HELSINGISSÄ ) Helsingin tavoitteena on edistää pyöräilyä ja parantaa pyöräilyoloja. Miten suhtaudutte pyöräilyn edistämiseen Helsingissä? Oletteko % KAIKISTA vastaajista
LisätiedotJOENSUUN TYÖMATKAKYSELY. Joensuun työmatkapyöräilyn edistämisen toimenpideohjelma hanke 2018
JOENSUUN TYÖMATKAKYSELY Joensuun työmatkapyöräilyn edistämisen toimenpideohjelma hanke 2018 TOTEUTUS Surveypal-nettikysely (7. 21.5.2018). Kyselyllä haluttiin selvittää mm. työssäkäyvien kulkutapoja kodin
LisätiedotYHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen
YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 Kyselytutkimuksen tulokset kunnassa Kuopio..0 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 0 1 Johdanto Selvityksen taustaa Tutkimus asukkaiden teknisiä palveluita koskevista
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas JAKAUMAN MUOTO Vinous, skew (g 1, γ 1 ) Kertoo jakauman symmetrisyydestä Vertailuarvona on nolla, joka vastaa symmetristä jakaumaa (mm. normaalijakauma)
LisätiedotKYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 MUU KYMENLAAKSO (IITTI, PYHTÄÄ, VIROLAHTI, MIEHIKKÄLÄ)
KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 MUU KYMENLAAKSO (IITTI, PYHTÄÄ, VIROLAHTI, MIEHIKKÄLÄ) 7.10.2019 SISÄLLYS Kyselyn toteutus ja tulokset Otos ja vastausmäärät alueittain Liikkumisen tunnuslukuja
Lisätiedot1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa
Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.
LisätiedotKYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 KOUVOLA
KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 KOUVOLA 7.10.2019 SISÄLLYS Kyselyn toteutus ja tulokset Otos ja vastausmäärät alueittain Liikkumisen tunnuslukuja (matkojen pituudet, tarkoitus ja kulkutapa)
LisätiedotKUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT
KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5
LisätiedotKoululaiskyselyn yhteenveto Luumäki
Koululaiskyselyn yhteenveto Luumäki Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta. Alakoululaisten kyselyyn saatiin yhteensä 393 vastausta
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotYhteistyöllä lisää kävelyä ja pyöräilyä
Yhteistyöllä lisää kävelyä ja pyöräilyä Mietteitä Itä-Suomen liikenteestä sekä Kävelyn ja pyöräilyn edistämistyöstä, Pohjois-Savon ELY-keskus 12.9.2018 2 Liikennejärjestelmän suunnittelussa sovitaan mihin
LisätiedotAineistokoko ja voima-analyysi
TUTKIMUSOPAS Aineistokoko ja voima-analyysi Johdanto Aineisto- eli otoskoon arviointi ja tutkimuksen voima-analyysi ovat tilastollisen tutkimuksen suunnittelussa keskeisimpiä asioita. Otoskoon arvioinnilla
Lisätiedot2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET
2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Taustatiedot... 3 Sukupuoli... 3 Ikä... 3 Asuinkunta... 4 Aikuissosiaalityön tai toimeentulotuen asiakkuus... 4 Oma tilanne
LisätiedotAluenopeusrajoituksen muutos ja liikenteen rauhoittamistoimenpiteet Kissanmaalla, Takahuhdissa, yms-kyselyn vastausten koonti
1 Aluenopeusrajoituksen muutos ja liikenteen rauhoittamistoimenpiteet Kissanmaalla, Takahuhdissa, yms-kyselyn vastausten koonti (vastauksia yhteensä 504 kpl) Vastaajien määrä, ikä ja sukupuoli 160 Vastaajien
LisätiedotYhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?
Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke
LisätiedotValtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.
Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen
LisätiedotHyvinkääläisten matkat LÄHDE: WSP FINLAND OY, HELSINGIN SEUDUN LAAJA LIIKENNETUTKIMUS, MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS 2007 2008 VIRPI PASTINEN
Hyvinkääläisten matkat LÄHDE: WSP FINLAND OY, HELSINGIN SEUDUN LAAJA LIIKENNETUTKIMUS, MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS 2007 2008 VIRPI PASTINEN 10.11.2010 Hyvinkääläiset tekevät syysarkena keskimäärin 3,4. Matkat
LisätiedotIKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä
IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin
LisätiedotKohti kestävämpää liikennekulttuuria
Kohti kestävämpää liikennekulttuuria Työpaikkojen liikkumisenohjaus Marja Tommola Mitä on liikkumisen ohjaus Kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein kutsutaan liikkumisen ohjaukseksi
LisätiedotItä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset 2018
Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset 2018 Tiivistelmä, Joensuun seutu 22.2.2019 Sisällysluettelo Kyselyn toteutus ja tulokset Otos ja vastausmäärät seuduittain Liikkumisen tunnuslukuja (matkojen
LisätiedotTYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä
TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia
LisätiedotMove! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos
Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Kenelle Move! on tehty Oppilaalle Terveyden- huoltoon Move! Opettajalle Kotiin Koululle Move! pähkinänkuoressa
LisätiedotYHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014
Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO 1/3 Koulukysely suoritettiin 1. 19.9.2014 ja kysely onnistui erinomaisesti. Vastausmäärä oli 1299 kpl, mikä
LisätiedotAluenopeusrajoituksen muutos ja liikenteen rauhoittamistoimenpiteet Viinikassan Nekalassa, yms-kyselyn vastausten koonti
1 Aluenopeusrajoituksen muutos ja liikenteen rauhoittamistoimenpiteet Viinikassan Nekalassa, yms-kyselyn vastausten koonti (vastauksia yhteensä 485 kpl) Vastaajien määrä, ikä ja sukupuoli Vastaajien ikä/sukupuoli
LisätiedotTilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta. Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016
Tilastoja ja faktaa täydennyskoulutuksesta Avoimuus ja sidonnaisuudet lääketieteessä 6.4.2016 Piitu Parmanne VTM, kansantaloustiede, Helsingin yliopisto 2003 Tutkija, Suomen Lääkäriliitto, 2004 Tutkimusyhteistyö,
LisätiedotKestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet
Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden
LisätiedotOmaishoidon tuen kuntakysely 2012
Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 - Alustavia tuloksia ja havaintoja. 18.1.2013 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 1 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 taustat ja aineisto. STM:n toimeksiantona THL:lle 2012 toteuttaa
LisätiedotLisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL
Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Sisällöstä Riskitekijät istuminen ja liikunnan puute Kaksi erillistä riskitekijää tarvitsee kahdet erilaiset toimenpiteet
Lisätiedot15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015
15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille
LisätiedotMatkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla?
Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Päijät-Hämeen liikenteen tulevaisuus 15.11.2110 erikoistutkija Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto A Henkilöhaastattelut
LisätiedotYksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA
The difference is ABAX Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX 2 The difference is ABAX ABAX SÄHKÖINEN AJOPÄIVÄKIRJA Tähän esitteeseen on koottu vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät
LisätiedotRastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta
Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä
LisätiedotTurvallisuuskysely. Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö
Turvallisuuskysely Erikoissuunnittelija Markus Alanko, rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi vaiheeksi on osoittautunut
LisätiedotSuomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu
Porvoon seutu Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Lokakuu 2018 2 Keskimäärin 4 matkaa kesässä Uusimaa vierailluin maakunta Vastaajat
LisätiedotAsukaskysely Ylöjärven kävely- ja pyöräilyolosuhteista
Asukaskysely Ylöjärven kävely- ja pyöräilyolosuhteista 1. Vastaajan sukupuoli 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 260 280 300 320 340 Mies Nainen 2. Vastaajan asuinalue 0 10 20 30 40 50 60 70
LisätiedotKUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen
KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI Hannele Laaksonen 1. JOHDANTO...3 2. VASTAAJIEN TAUSTATIETOJA...4 3. HALLINTO- JA ELINKEINOTEIMEN PALVELUJEN ARVIOINTI...6 4.
LisätiedotMeidän koulu -kysely. Isojoen Koulukolmio 6-9.lk Niko Halkola 8.lk
Meidän koulu -kysely Isojoen Koulukolmio 6-9.lk Niko Halkola 8.lk Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Tulokset...4 2.1 Sukupuoli...4 2.2 Luokka...4 2.3 Silmien väri... 2.4 Koulumatkan pituus... 2. Horoskooppi...6
LisätiedotSelvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä
Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,
LisätiedotVastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa)
!"# "" $%$%%$&' Kysely avoinna 5.4. - 5.5.2009 Vastaaijen liikkuminen ( max. 2 kulkutapaa) Vastauksia yhteensä: 560 kävellen 4 46 78 polkupyörällä 32 27 364 mopolla/moottoripyörällä 7 24 6 henkilöautolla
LisätiedotWHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO
WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO Ohjeet Tällä lomakkeella pyydämme Teitä arvioimaan elämänlaatuanne, terveyttänne ja muita arkielämänne asioita. Vastatkaa kaikkiin
LisätiedotKulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset
Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Esa Pirnes Kulttuuriasiainneuvos, YTT Iisalmi 5.2.2013 Kulttuuri ja hyvinvointi (Tilasto)tieto Vakuuttava / Vaikuttava Uskottava / Uskouttava Kattava / Syventävä
LisätiedotSelvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta
Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu
LisätiedotLääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015
Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia, julkinen 13.1.2016, klo 10.30 Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus
LisätiedotZA5478. Flash Eurobarometer 328 (Survey on the Attitudes of Europeans Towards Tourism in 2011) Country Questionnaire Finland
ZA5478 Flash Eurobarometer 328 (Survey on the Attitudes of Europeans Towards Tourism in 2011) Country Questionnaire Finland Questions for Eurobarometer FLASH-survey (February 2011) Q1. Kuinka monta matkaa
LisätiedotWHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0
kysymyksen versio, haastattelu Esittely Tämä arviointimenetelmä kehitettiin Maailman terveysjärjestön (WHO) Classification, Terminology and Standards -tiimin toimesta osana WHO:n National Institutes of
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut
LisätiedotHeinola Resort 2012-2014 t12206 1
Heinola Resort 2012-2014 t12206 1 Lomakeluonnos Infoteksti: 1. Hyvää päivää. Olen N.N. Taloustutkimus Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta vapaa-ajan asumisesta ja palvelujen käytöstä Heinolan seudulla.
LisätiedotIlmastopaneelin suositteleman kävelyn ja pyöräilyn lisäämisen terveysvaikutukset. HEAT laskenta
Ilmastopaneelin suositteleman kävelyn ja pyöräilyn lisäämisen terveysvaikutukset HEAT laskenta 29.6.2017 Tausta Suomen ilmastopaneelin raportti 2/2017 Liikenteen päästötavoitteiden saavuttaminen 2030 politiikkatoimenpiteiden
LisätiedotTulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti
Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen
LisätiedotYHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2018 Kyselytutkimuksen tulokset Kuopio Heikki Miettinen & Jarno Parviainen
Kyselytutkimuksen tulokset Kuopio 1..1 Heikki Miettinen & Jarno Parviainen 1 Johdanto 2 Selvityksen taustaa Tutkimus asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä toteutettiin ensimmäisen kerran
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.
HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen
LisätiedotCADDIES asukaskyselyn tulokset
CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,
LisätiedotTervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!
1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana
LisätiedotKävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi Joensuussa
Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi Joensuussa Tilaajatahot: Joensuun kaupunki ja Liikennevirasto Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla -hanke, päätösseminaari
LisätiedotYrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012
Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön
LisätiedotTyöurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä
Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla
LisätiedotMajoitusliikekysely 2009
Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...
LisätiedotPyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja
Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevässä ja kävelevässä koulubussissa lapset kulkevat aikuisen johdolla ennalta
LisätiedotJärvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013
Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja kyselystä Liikennekäyttäytyminen Turvalaitteiden käyttö Liikenteessä
Lisätiedot1) Helsingin tavoitteena on edistää pyöräilyä ja parantaa pyöräilyoloja. Miten suhtaudutte pyöräilyn edistämiseen Helsingissä?
1) Helsingin tavoitteena on edistää pyöräilyä ja parantaa pyöräilyoloja. Miten suhtaudutte pyöräilyn edistämiseen Helsingissä? A Puolesta B Jonkin verran puolesta C Jonkin verran vastaan D Vastaan 2) Liikutteko
LisätiedotAKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)
AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen
LisätiedotTYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi
TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja Minä työsuhteen päättyessä ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS - Opintopiirin työkirja Työelämään ohjauksen opintopiirin työkirja
LisätiedotLempäälän peruskoulut
Lempäälän peruskoulut Liikkuminen koulumatkalla kouluittain Kulkutapa syksyllä ennen lunta ja pakkasta (kpl) Kulkutapa talvella (kpl) Kulkutapa syksyllä ennen lunta ja pakkasta (%) Kulkutapa talvella (%)
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotVakkamedian nettiuutisia koskeva kysely
1 Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely Vakkamedian uutistoimintaa vajaan kymmenen vuoden ajan hoitanut Matti Jalava suunnittelee toiminnan lopettamista tämän vuoden aikana. Lauantaina 26.2.2005 Vakkamedian
LisätiedotMitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy
Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa
LisätiedotKoko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012. www.likes.fi
Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012 Sisältö Johdanto Motivointi muutokseen arvotyöskentelyn ja itselle tärkeiden asioiden avulla
LisätiedotSuomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL
Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos
LisätiedotZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland
ZA5222 Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 287 INFLUENZA Q1. Aiotteko ottaa kausi influenssarokotuksen tänä vuonna? Kyllä, olen jo ottanut rokotuksen...
LisätiedotSuvi Fried, sh, TtM, HM Ikäinstituutti etunimi.sukunimi(at)ikainstituutti.fi Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5. klo 10.
Suvi Fried, sh, TtM, HM Ikäinstituutti etunimi.sukunimi(at)ikainstituutti.fi Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5. klo 10.35-11 Kohteena erityisesti asuinympäristön ja asumisen fyysiset puitteet ja
LisätiedotZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland
ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION
LisätiedotPyöräilyn edistäminen Hämeenlinnassa Ismo Hannula
Pyöräilyn edistäminen Hämeenlinnassa 21.11.2017 Ismo Hannula Kuvaaja: Tuntematon Miksi edistämisohjelma? Keskeistä pyöräilyolosuhteiden kehittämisessä eri puolilla Eurooppaa ovat olleet: Olemassa oleva
Lisätiedot!"#$%&'"( )*+!+,)&(-./01'2*
!"#$%&'"( )*+!+,)&(-./01'2* 3456(3434! Pyöräilykaupunki Kokkola Mitä hyötyjä kävelyn tai pyöräilyn edistäminen tuo? Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen täytyy tukea toimijan ydintehtävää ja tavoitteita!
LisätiedotKoululaiskyselyn yhteenveto Lappeenranta. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Koululaiskyselyn yhteenveto Lappeenranta Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.
Lisätiedot