NÄYTÖN TODENTAMINEN YKSILÖPE- RUSTEISESSA IRTISANOMISESSA VALTION VIRKAMIEHILLÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NÄYTÖN TODENTAMINEN YKSILÖPE- RUSTEISESSA IRTISANOMISESSA VALTION VIRKAMIEHILLÄ"

Transkriptio

1 Krista-Sofia Inkeroinen NÄYTÖN TODENTAMINEN YKSILÖPE- RUSTEISESSA IRTISANOMISESSA VALTION VIRKAMIEHILLÄ Edellytykset ja menettelyprosessi Opinnäytetyö Tradenomi AMK Tammikuu 2016

2 Tekijä/Tekijät Tutkinto Aika Krista-Sofia Inkeroinen Tradenomi Tammikuu 2016 Opinnäytetyön nimi Näytön todentaminen yksilöperusteisessa irtisanomisessa valtion virkamiehillä Edellytykset ja menettelyprosessi 45 sivua 1 liitesivua Toimeksiantaja Keskusrikospoliisi, Ohjaaja Hannu Juntunen, päätoiminen tuntiopettaja Tiivistelmä Virkamiesoikeus koostuu virkasuhteisiin sääntelevästä lainsäädännöstä, jotka käsittelevät viranomaisten ja virkamiesten oikeuksia ja velvollisuuksia. Virkamiesoikeudessa virkasuhde määritellään julkisoikeudelliseksi palvelussuhteeksi, jossa valtio on työnantaja ja virkamies työn suorittaja. Opinnäytetyö käsittelee valtion virkamiesten irtisanomista yksilöperustein. Tavoitteena oli saada kattava selvitys siitä, kuinka näyttö todennetaan tällaisessa yksilöperusteisessa irtisanomisessa ja kuinka työnantajan tulee menetellä prosessissa. Prosessia koskevat monet säädökset, jotka tulisi täyttää irtisanomisessa. Opinnäytetyön tarkoitus on antaa selkeä kuva irtisanomisen perusteista, edellytyksistä sekä menettelystä, jotta esimiesten olisi helpompi ymmärtää asia lain kannalta, sillä asiassa on usein epäselvyyksiä. Menetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta, jolla tutkitaan yksittäisiä luonnollisia tapauksia ja prosesseja. Tutkimuksen tarkoituksena on aiheen kokonaisvaltainen syvällinen ymmärtäminen sekä se, että yksittäisistä havainnoista saadaan tulos. Opinnäytetyössä on tarkasteltu ensin lainsäädäntöä, jonka jälkeen käytettiin tiedonkeruumenetelmänä monitapaustutkimusta oikeustapauksien avulla ja teemahaastattelua. Tutkimuksen tietolähteinä on käytetty monia eri lähteitä ja oikeustapauksia sekä haastattelua on verrattu lakeihin ja siitä tehtyyn kirjallisuuteen. Monipuoliset oikeustapaukset ja useampi lähde luo työn tuloksille hyvän ulkoisen validiteetin eli työ on siirrettävissä yleistettävyytenä muihin vastaaviin tilanteisiin. Tutkimuksen reliabiliteetti eli pysyvyys on melko hyvä, sillä vaikka oikeustapaukset taikka haastateltavat vaihdettaisiin, tulos ei silti muuttuisi huomattavasti. Loppupäätelmien mukaan, irtisanomiselle on selkeämpi peruste, kun asiasta on annettu aikaisemmin jo varoitus, johon voidaan sitten vedota irtisanomisperusteena. Lisäksi kirjallinen näyttö lähes ainoana todistetusti todentaa väitteet. Aihe on melko haastava ja monimutkainen, sillä yksilöperusteisiin irtisanomisiin liittyy monia syitä irtisanoa. Monesti rikkeet ovat vähäisiä, jolloin erityisen painava syy -lauseke ei täyty ja tällöin katsotaan kokonaisharkinnan avulla, onko riittävä syy irtisanomineen. Asiasanat valtion virkamiehet, virkasuhde, virkamiesoikeus, irtisanominen

3 Author Degree Time Krista-Sofia Inkeroinen Thesis Title Bachelor of Business Administration Reasons for Individual-based Government Official Dismissals Process Policies and Procedures Commissioned by January pages 1 pages of appendices Keskusrikospoliisi, National Bureau of Investigation Supervisor Hannu Juntunen, Lecturer Abstract The Civil Service Law consists of legislations regulating the rights and responsibilities of authorities and officials. The official court service relationship is defined as employment in the public service in which the state is the employer and the administrative official is a performer of the work. This thesis deals with the dismissals of civil servants on an individual basis. The objective of the thesis was to achieve a comprehensive view on the reasons for dismissals and how evidence is verified in these cases, in addition to the employer s proceedings in the process. Many of the regulations concerning the process, should be met in dismissals. The purpose of this study is to provide a clear picture of the dismissal criterias, policies and procedures, in order to make it easier for supervisors to understand the issue in terms of the law, as is often the case when indefinite problems occur. Qualitative research for the study of individual cases and the natural processes were used as a method. The purpose of the research is a comprehensive study of the topic and the understanding of the fact that individual observations provide a result. For this study, the law has first been examined, followed by case studies and interviews which are used as a data collection method many different sources and court cases have been used as survey data sources, as well as comparing the interview to laws and literature in the field. Diverge cases and multiple use of sources create external validity, the study can be used as a generalized view upon the matter when looking into other similar situations. The reliability of this study prevails, as the results would not change significantly with different cases or interviewees. According to the conclusions, reasons for dismissals are more clear when the person concerned has previously been given a warning, which can then be used as a dismissal reason. Additionally written evidence is almost the only proven verifying methods. The topic is complex and broad, an there are often plenty of reasons for dismissals. Often the violations are minor, in which case a particularly weighty reasons' clause might not be met, thus, an overall assessment is made, to evaluate whether there is a sufficient reason for dismissal. Keywords government officials, service, the official entitled to, dismissal

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN KUVAUS LAINSÄÄDÄNTÖ Valtion virkamieslaki 750/ Valtion virkaehtosopimuslaki 664/ VIRKAMIESLAUTAKUNTA VIRKASUHDE Synty Viranomaisen velvollisuudet Virkamiehen oikeudet ja velvollisuudet Virkamiehen oikeussuoja VIRKASUHTEEN PÄÄTTYMINEN Irtisanominen Irtisanomisaika Virantoimituksesta pidättäminen Tuotannolliset ja taloudelliset perusteet Purkaminen YKSILÖPERUSTEINEN IRTISANOMINEN Irtisanomiseen oikeuttavat rikkomukset ja laiminlyönnit Virkavelvollisuuksien laiminlyönti Sopimaton käyttäytyminen ja rikokset Luottamuspula Luvaton poissaolo ja myöhästely Sairaus Virkamiehen mielipiteet ja toiminta Kielletyt irtisanomisperusteet MENETTELYPROSESSI YKSILÖPERUSTEISSA IRTISANOMISESSA Edellytykset Asian selvittäminen... 22

5 8.1.2 Kuuleminen Varoitus TUTKIMUSMENETELMÄ OIKEUSTAPAUKSET: YKSILÖPERUSTEINEN IRTISANOMINEN Virkamieslautakunnan päätös ASIA 47/2010: Virkavelvollisuuksien laiminlyönti, luvaton poissaolo ja päihteiden väärinkäyttö Virkamieslautakunnan päätös ASIA 126/2008: Virkavelvollisuuksien laiminlyönti Virkamieslautakunnan päätös ASIA 39/2002 Terveydentila KHO /2248 Sivutoimi, virkatehtävien laiminlyönti ja luottamuspula HAASTATTELU LOPUKSI Analyysi ja tulkinta Tutkimuksen luotettavuus Loppupäätelmät LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Haastattelupohja

6 6 1 JOHDANTO Opinnäytetyöni käsittelee valtion virkamiesten irtisanomisia, jotka on tehty yksilöperustein. Virkamiesoikeus koostuu monesta eri laista ja niiden säännöksistä. Käsittelen opinnäytetyössäni yksilöperusteisiin irtisanomisiin liittyviä varoituksia ja muita mahdollisia toimenpiteitä sekä esimerkiksi, millaiset laiminlyönnit riittävät irtisanomiseen sekä varoituksiin ja kuinka nämä todennetaan. Sain aihe-ehdotuksen Keskusrikospoliisilta ja tartuin tilaisuuteen, sillä aihe kuulosti mielenkiintoiselta ja on ajankohtainen, sillä aiheesta on jatkuvasti kiistelyä lähinnä näytön todentamisessa. Keskusrikospoliisi on myös toimeksiantajani työssäni. Lähestyn aihetta esimiehen näkökulmasta. Kerron, mitä laki säätää irtisanomisista, sen edellytyksistä ja menettelystä. Pohjustan työtäni ensin kertomalla lainsäädännöstä, joka koskee valtion virkamiehen irtisanomista. Jatkan kertomalla yleisesti virkamiesten irtisanomisista, jonka lähteenä toimivat pääasiassa valtion virkamieslaki ja muu lakikirjallisuus. Alustusta seuraa perehtyminen irtisanomisprosessiin, joka on tapahtunut yksilöperustein ja siihen liittyviin toimenpiteisiin. Tutkin ja analysoin kvalitatiivista menetelmää käyttäen oikeustapauksia sekä lisäksi haastattelen KRP:n poliisilakimiestä ja rikostarkastajaa, jota käytän myös tiedonkeruulähteenä. Työn tarkoituksena on saada selkeyttä yksilöperusteiseen irtisanomisprosessiin, mistä olisi apua esimiehille, sillä laissa on monia kohtia, joita ei säädetä tyhjentävästi. 2 TUTKIMUKSEN KUVAUS Tutkin opinnäytetyössäni valtion virkamiesten yksilöperusteisia irtisanomisia ja siihen liittyviä toimenpiteitä, kuten varoituksia. Asiassa on usein epäselvyyksiä, etenkin siinä, kuinka tulisi todentaa väitetyt moitteet, johon virkamiehen väitetään syyllistyneen. Tämä onkin tutkimukseni keskeisin kysymys. Tutkimukseni tavoitteena on saada selkeyttä irtisanomisprosessiin ja lainmukaiseen irtisanomisen tekoon. Tarkastelen myös seurauksia, kun on toimittu toisin kun laki sanoo, esimerkiksi kirjallinen näyttöperuste irtisanomiselle puuttuu. Tutkin asiaa työnantajan näkökulmasta, sillä johtotehtävissä olevien vastuulla on näytön todentaminen. Pohjustan aihettani teorialla, joka perustuu virkamiesoikeutta koskeviin lakeihin. Tämän jälkeen siirryn itse tutkimukseeni,

7 7 jossa tiedonkeruulähteinäni ovat neljä erilaista oikeustapausta koskien yksilöperusteisia irtisanomisia, joista yksi on Keskusrikospoliisin tapaus. Oikeustapauksissa on jätetty pois rikosperusteiset irtisanomissyyt sekä erityisen sääntelyn alla olevat virkamiehet. Tutkimuksessa lähteenä on myös Keskusrikospoliisin poliisilakimiehen ja rikostarkastajan haastattelu. Analysoin ennakkotapauksista ja haastattelusta tullutta tietoa lakiteoriaan. Keskityn työssäni vain valtion virkamiehiin, sillä kunnan palveluksessa olevia koskee oma lakinsa, jossa on poikkeuksia valtion virkamieslakiin. Kerron tietoperustassani pintapuolisesti myös muista virkasuhteen päättymistavoista, mutta keskityn työssäni vain yksilöperusteiseen irtisanomiseen, enkä esimerkiksi virkasuhteen purkamiseen. Yksilöperusteinen irtisanominen tapahtuu henkilöstä itsestään johtuvista syistä, joita voi muun muassa olla virkavelvollisuuksien laiminlyönti, päihteiden väärinkäyttö tai vapaa-ajan toiminta. Tällaisen irtisanomisen täytyy perustua lakiin, joka säätelee perusteita erityisen painava syy lausekkeella ja laissa ovat kohdat, jotka eivät voi olla yksilöperusteisen irtisanomisen syynä. Tämän takia tällaisessa irtisanomistilanteissa on usein epäselvyyksiä, kun taas irtisanominen taloudellisen tilanteen takia on usein selkeämpi sen perusteiden takia. Laki säätää myös yksilöperusteisen irtisanomisen edellytyksistä ja menettelystä sekä niiden pakollisuudesta ja toimintatavoista. 3 LAINSÄÄDÄNTÖ Virkamiesoikeus koostuu virkasuhteisiin sääntelevästä lainsäädännöstä eli valtion virkamieslaista (750/1994) ja valtion virkaehtosopimuslaista (664/1970) sekä laista kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003). Viimeiseksi mainittu laki koskee ainoastaan nimensä mukaisesti kunnan viranhaltijoita, joita en tässä työssä käsittele lainkaan, vaan keskityn ainoastaan valtion virkamiehiin. Valtion virkamiesoikeuden perussäännökset ovat lähinnä Suomen perustuslain (731/1999) 11 luvussa Hallinnon järjestäminen ja itsehallinto. (Koskinen & Kulla 2009, 20.)

8 8 3.1 Valtion virkamieslaki 750/1994 Valtion virkamiehiä koskeva keskeinen laki on valtion virkamieslaki sekä sitä tarkentava virkamiesasetus (971/1994), joita sovelletaan valtion virkasuhteisiin (Koskinen & Kulla 2009, 20). Valtion virkamieslain (750/1994) 2 :n 1. momentissa kerrotaan lain tavoitteesta eli turvata valtion tehtävien hoitaminen tuloksellisesti, tarkoituksenmukaisesti ja oikeusturvavaatimukset täyttäen sekä turvata virkamiehelle oikeudenmukainen asema suhteessa työnantajaan. Laki valtion virkamieslain muuttamisesta tuli voimaan lukien. Pääasialliset muutokset koskevat viran ja määräaikaisen virkasuhteen hakumenettelyä, valtionhallinnon ylempää virkamiesjohtoa sekä muutoksenhakusäännöksiä. Lisäksi valtion virkaehtosopimuslakia (664/1970) muutettiin muutoksenhakusäännösten muuttamisen vuoksi kumoamalla 25. (Valtiovarainministeriö 2015a.) 3.2 Valtion virkaehtosopimuslaki 664/1970 Virkamieslain (750/1994) 44 :n mukaan virasto voi tehdä virkamiehen kanssa kirjallisen sopimuksen palvelussuhteessa noudatettavista ehdoista. Virkaehtosopimuksissa vahvistetaan osittain virkamiesten palvelusuhteen ehdot, mutta niistä voidaan poiketa eräin edellytyksin virkamiehen ja viraston tekemällä sopimuksella. Virkaehtosopimuksen ohella ehdot määräytyvät lainsäädännön ja viranomaisen määräysten mukaisesti. (Koskinen & Kulla 2009, 22, 212.) Sopimuksessa ei saa sopia asiasta, joka virkaehtosopimuslain 2 :n mukaan ei ole sopimuksenvarainen. Sopia ei saa myöskään virkaehtosopimuksessa sovittuja palvelussuhteen ehtoja huonommista ehdoista (HE 298/2014). Virkaehtosopimukset ovat tuoneet virkamiesoikeuteen mukanaan sopimukseen perustuvat säännökset, jotka eivät kuitenkaan ole pysyviä, vaan ne ovat pääsääntöisesti voimassa virkaehtosopimuksen voimassaoloajan. Virkaehtosopimuslain nojalla virkaehtosopimuksen säännökset kuitenkin pääsääntöisesti syrjäyttävät lain säännöt, jos ne ovat ristiriitaiset niiden kanssa. Virkaehtosopimusmääräyksistä ei voida poiketa kuin erikseen laissa mainituilla tilanteilla. Määräyksillä on siis pakottava vaikutus. Valtion virkaehtosopimuslaki lähtee sopimusvapaudesta. (Koskinen & Kulla 2009, 22, 212.)

9 9 4 VIRKAMIESLAUTAKUNTA Virkamieslautakunta oli lautakunta, joka toimi valtionvarainministeriön yhteydessä ja johon kuului puheenjohtaja ja kahdeksan jäsentä. Virkamieslautakunta käsitteli ja ratkaisi sille valtion virkamieslain mukaan kuuluvat asiat, kuten oikaisuvaatimukset varoitus- ja irtisanomisasioissa. Virkamieslautakunta lakkautettiin vuonna Lautakunnan päätökseen pystyi hakemaan muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Muutoksenhakijana oli mahdollista olla myös viranomainen, jonka tekemään päätökseen oikaisua on haettu. (Koskinen & Kulla 2009, 363; Valtiovarainministeriö 2015b.) Virkamieslautakunnassa voitiin toimittaa myös suullinen käsittely, jossa kuultiin asianosaista, todistajaa tai asiantuntijaa. Käsittely voitiin järjestää asianosaisen pyynnöstä tai lautakunnan aloitteesta. (Koskinen & Kulla 2009, 365.) Vaikka lautakunta on lakkautettu, käytän työssäni lautakunnan tapauksia, koska lautakunnan periaatteet tapausten osalta ovat kuitenkin soveltamiseltaan edelleen voimassa. 5 VIRKASUHDE 5.1 Synty Valtion virkamieslain (4. 1. mom.) mukaan virkoja voidaan perustaa palkkauksiin käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa. Virka on ennen täyttämistä julistettava haettavaksi, mutta tässä on joitakin poikkeuksia. Kun virka julistetaan haettavaksi, on mainittava säädetyt kelpoisuusvaatimukset, hakuajan päättymisaika, viranomainen, jolle hakemus on osoitettava, ja onko virka perustettu tiettyyn yksikköön vai onko se viraston yhteinen. (Valtion virkamieslaki 6a. 1. mom., 6c. 1. mom.) Virkamies nimitetään yleensä virkaan, mutta voidaan kuitenkin eräin edellytyksin nimittää virkasuhteeseen. Virka perustetaan ja lakkautetaan erityisessä lainmukaisessa järjestyksessä ja siihen sisältyy julkisen vallan käyttöä tai ainakin hallinnollisten tehtävien hoitamista. Hakumenettely, kuten virantäyttö kokonaisuudessaan, on hallintomenettelyä. (Koskinen & Kulla 2009, 10,108.)

10 10 Virkasuhde on julkisoikeudellinen palvelusuhde, joka muodostuu yksipuolisella, palvelukseen otettavan suostumusta edellyttävällä hallintotoimella eli nimittämisellä, jossa virkamies on työntekijänä ja valtio työnantajana. Virkasuhteessa on erityisiä velvollisuuksia ja virkavastuuta sekä muita oikeuksia. (Koskinen & Kulla 2009, 13 14, 17; Valtiovarainministeriö 2015c.) Virkamieheksi voidaan nimittää määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi, jos työn luonne tai viraston toimintaan liittyvä perusteltu syy edellyttää määräaikaista virkasuhdetta. Virkamiestä ei tällöin nimitetä virkaan, vaan virkasuhteeseen. Virkamiestä nimitettäessä voidaan määrätä enintään kuusi kuukautta kestävä koeaika, jonka aikana virkasuhde voidaan purkaa asiallisin perustein sekä nimittävän viranomaisen että virkamiehen puolelta. (Valtion virkamieslaki mom., mom.) Virkaan nimitettävältä vaaditaan lainsäädännössä tai alemmanasteisissa säädöksissä vahvistettua virkakelpoisuutta. Kelpoisuusvaatimuksella tarkoitetaan nimitettävän henkilön ominaisuutta koskevaa ehtoa. Nimitysharkinnan perusteet ovat vahvistettu perustuslaissa, joka säätää nimitysperusteiksi taidon, kyvyn ja koetellun kansalaiskunnon. Virkamiehen sopivuutta ja nimitysperusteiden tarkoitusta joudutaan ratkaisemaan virkaa täyttäessä, mitä juuri siinä tilanteessa perusteilla tarkoitetaan. Lähtökohtana on yleinen standardi: mitä menestyksellinen viranhoito edellyttää. (Koskinen & Kulla 2009, 52, 87.) 5.2 Viranomaisen velvollisuudet Viranomaisen on oltava yhdenvertainen ja syrjimätön palveluksessaan olevia virkamiehiä kohtaan. Virkamiehiä tulee kohdella tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti sekä syrjintäkiellon mukaisesti yhdenvertaisuuslain sekä naisten ja miesten välisestä tasa-arvolain mukaan. (Valtion virkamieslaki 11..) Lain mukaan viranomaisella on myös huolehtimisvelvollisuuus, joka tarkoittaa, että asianomaisen viranomaisen on huolehdittava, että virkamiehelle annetaan virkasuhteesta johtuvat edut ja oikeudet (Valtion virkamieslaki mom.). Lisäksi laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa (1233/2013) säätää viranomaiselle velvollisuuden edistää yhteistoimintaa järjestäessään organisaatiotaan, henkilöstön työtehtäviä ja johtamista. Velvollisuuteen sisäl-

11 11 tyy myös henkilöstön ja esimiesten sekä henkilöstön keskinäinen yhteistoiminnan edistäminen sekä tuloksellinen työskentely. Lisäksi samaisessa laissa on säädetty viranomaisen velvollisuuksiksi neuvottelu- ja tiedottamisvelvollisuus sekä velvollisuus tehdä eräitä suunnitelmia, jotka ovat henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat. Henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa työnsä sisältöön ja työympäristöön sekä saada tietoja työstään, kuten tavoitteista. Tiedottamisvelvollisuus tarkoittaa viranomaiselle, että viraston on tiedotettava henkilöstölle sen toiminnasta ja muista asioista, jolla on vaikutusta henkilöstön työhön. Yhteistoiminta virastoissa perustuu lisäksi virastokohtaisiin yhteistoimintasopimuksiin. (Koskinen & Kulla 2009, , 202.) 5.3 Virkamiehen oikeudet ja velvollisuudet Perustuslaissa on säädetty perusoikeussäännökset sekä valtion virkamieslaissa virkamiehen yleisistä virkavelvollisuuksista sekä tarkentavia säännöksiä on muualla lainsäädännössä. Perusoikeuden käyttöä rajoittavat usein velvollisuudet. (Koskinen & Kulla 2009, 122.) Lähtökohtana on, että virkamiehellä on samat perusoikeudet kuin kenellä tahansa. Oikeuksiin kuuluu, että ketään ei saa erottaa työstä ilman lakiin perustuvaa syytä. Säännös koskee myös virkasuhteessa olevia virkamiehiä ja edellyttää, että erottamisperusteet säädetään lailla. Perusoikeuteen kuuluva palvelusuhdeturva kattaa kaikki tavat, joilla työnteko toisen palveluksessa tosiasiallisesti voidaan lopettaa, mukaan lukien virantoimituksesta pidättäminen. Laissa on pääsääntöisesti yleislausekkeen tapainen normi, sillä säännös ei edellytä, että päättämisperusteet olisivat laissa tyhjentävästi. Virkamiehen oikeuksiin lukeutuu myös yhdistysvapaus, järjestäytymisvapaus ja taloudelliset edut. (Suomen perustuslaki mom.; Koskinen & Kulla 2009, 122; Valtion virkamieslaki mom., 13..) Virkamiehen velvollisuuksista säädetään valtion virkamieslain 14. pykälässä johon kuuluu, että virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksessä noudattaen työnjohto- ja työnvalvontamääräyksiä. Määräyksillä tarkoitetaan hallinnollisia yleismääräyksiä sekä esimerkiksi virkakäskyjä, jotka ovat esimiehen yksittäistapauksessa antamia määräyksiä. Virkamiehellä on virantoimitusvelvollisuus ja hänen on myös käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Virkamiehellä on myös erityinen virkavastuu,

12 12 joka jakautuu vahingonkorvausvastuuseen ja rikosoikeudelliseen virkavastuuseen. Virkavastuu on kansalaisten yleistä oikeudellista vastuuta tiukempaa. Virkamiehiltä odotetaan puolueettomuutta ja asemansa ja tehtävien mukaista käytöstä, sillä he käyttävät julkista valtaa. Perussäännöksenä on, että virkamies vastaa niistä toimenpiteistä, johon hän on ryhtynyt tai joita hän on kannattanut. Virkamiehellä on lain nojalla velvollisuus vaitiolosta, pidättäytyä luottamusta heikentävistä eduista sekä velvollisuus antaa asianomaisen viranomaisen pyynnöstä terveyttä koskevia tietoja. (Valtion virkamieslaki ; Husa & Pohjolainen 2008, 288; Koskinen & Kulla 2009, 155,159, , 239.) Lisäksi säännöksillä rajoitetaan mm. yhdistymisvapautta ja virkamiehen sivutoimia, jolla tarkoitetaan virkaa tai palkattua työtä tai tehtävää. Sivutoimesta säädetään valtion virkamieslain 18 :ssa. Sivutoimea, joka edellyttää työajan käyttämistä, ei saa ottaa vastaan tai pitää tällaista, ellei viranomaisen myönnä siihen lupaa. Hakemuksella haettava sivutoimilupa voidaan myöntää määräajaksi tai rajoitettuna ja se voidaan peruuttaa, jos siihen on syytä. Lupaa myöntäessä on otettava huomioon, ettei virkamies tule esteelliseksi tehtävässään sivutoimen takia. Sivu-toimi ei saa haitata tehtävien asianmukaista hoitamista tai olla kilpailevaa toimintaa, joka vahingoittaisi työnantajaa. Viranomaisen kieltäessä sivutoimen vastaanottamisen tai pitämisen ovat edellä mainitut perusteet hyväksyttäviä. Lisäksi on noudatettava muualla säädettyjä erityissäännöksiä sivutoimesta. Sivutoimiluvan hakeminen on ehdotonta tuomareille ja tuomioistuimen esittelijöille. (Valtion virkamieslaki mom., 18a. 1.mom.) 5.4 Virkamiehen oikeussuoja Virkamiehen oikeudenmukainen asema on keskeisin tavoite virkamieslainsäädännössä, mikä viittaa oikeuksien suojaamisen lisäksi virkamiehen yleisen yhteiskunnallisen aseman järjestämiseen. Oikeussuojaan vaikuttaa, millaisin asiallisin edellytyksin viranomainen voi puuttua virkamiehen etuihin, oikeuksiin tai velvollisuuksiin. Viranomaisen harkintavaltaa rajoittavat hallinnon oikeusperiaatteet. Erilaiset viranomaisen velvollisuudet parantavat oikeussuojaa. Oikeussuojan muodolliset takeet ovat päätöksentekoa ennakollisia tai päätöksentekoa seuraavina jälkikäteisiä. Hallintomenettelyn sääntöjä noudatetaan,

13 13 kun virkamiesoikeudellisia asioita käsitellään hallintoviranomaisissa, jollei toisin ole säädetty. (Koskinen & Kulla 2009, ) Usein tarkastellaan, onko virkamies ollut tapauksessa asianosaisena, jos on, häntä on etukäteen kuultava valtion virkamieslain 66.2 :n mukaisesti, kun virkamies pidätetään virantoimituksesta, irtisanotaan virkasuhde yksilöperustein, puretaan virkasuhde, annetaan varoitus ja päätetään viran siirtymisestä. Säädöstä ei voida pitää kuitenkaan tyhjentävänä. Lisäksi hallintolaki säätää yleisestä kuulemissäännöstä, joka pitää ottaa myös huomioon täydentävänä säännöksenä, kuten kuulemisen laajuudessa ja kuulemisen sisällössä. Hallintolain 34 :n mukaan, asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus kertoa mielipiteensä sekä antaa mahdollisuus selvityksiin, jotka voivat vaikuttaa asian ratkaisemiseen. Virkamiehen toimittamat selvitykset ja kuulemisen pöytäkirja on otettava huomioon päätöksenteossa. Myös pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen kuuleminen pitää ottaa tässä huomioon, joskaan näiden kuulematta jättämisellä ei ole niin pitkälle meneviä oikeusvaikutuksia kuin asianosaisen kuulematta jättämisellä. Virkamiesoikeudellisissa asioissa päätökset tulee tehdä kirjallisesti ja ne on perusteltava sekä niiden tulee täyttää lainmukaiset sisältövaatimukset. Lisäksi virkamiehen suojaa koskevat henkilötietosuoja, yksityisyyden suoja ja säännökset nimikirjasta, johon merkataan virkamiestä koskevia tietoja. (Koskinen & Kulla 2009, ) Virkamies voi tehdä oikaisuvaatimuksen viranomaiselle taloudellista etuutta koskevassa asiassa. Aikaisemmin muistakin päätöksistä pystyi tekemään oikaisuvaatimuksen virkamieslautakunnalle, jonka päätöksestä valitus tehtiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Virkamies voi valittaa valtioneuvoston tai viraston tekemästä virkamiestä koskevasta päätöksestä hallintolainkäyttölain mukaisesti. Ennalta määrätyistä päätöksistä virkamies voi tehdä hallintovalituksen, joka on varsinainen muutoksenhakukeino virkamieslain mukaisissa asioissa. Valitusviranomainen määräytyy hallintolainkäyttölain mukaisesti. (Koskinen & Kulla 2009, ; Valtion virkamieslaki 57. ; Valtiovarainministeriö, 2015d.)

14 14 6 VIRKASUHTEEN PÄÄTTYMINEN Virkasuhde voi päättyä irtisanomisella, purkamisella tai koeajan kuluessa, määräaikaisen virkasuhteen päättymisellä, eroamisiän saavuttamisen perusteella sekä nimittämisellä toiseen virkaan. Päättymistapana voi olla virkasuhteen päättyminen täyden toistaiseksi jatkuvan työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen perusteella ilman irtisanomista. Jos virkasuhde on päätetty ilman riittäviä ja asianmukaisia oikeudellisia perusteita, virkasuhde jatkuu ilman oikeusvaikutuksia. (Koskinen ja Kulla 2009, 273; Husa & Pohjolainen 2008, 301.) 6.1 Irtisanominen Virkasuhde voi päättyä irtisanomiseen joko virkamiehen tai viranomaisen aloitteesta. Virkamiehen aloitteesta tapahtuvalle irtisanomiselle ei ole muita oikeudellisia rajoitteita kuin irtisanomisajannoudattaminen. Virassapysymisoikeus on yksi keskeisimmistä virkamiehen oikeuksista. Virkamiestä ei voida erottaa pystymättä vetoamaan lakiin. Virkamies voidaan irtisanoa joko henkilökohtaisilla irtisanomisperusteilla tai tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla. Osa virkamiehistä voidaan irtisanoa muita virkamiehiä helpommin. Hyväksyttävällä, perustellulla ja painavalla syyllä viran luonteen huomioon ottaen, voidaan irtisanoa osa korkeassa ja vastuullisessa asemassa johtotehtävissä olevat. (Koskinen & Kulla 2009, 274, 292; Husa & Pohjolainen 2008, 301.) Kerron yksilöperusteisesta irtisanomisesta erillisessä luvussa, sillä se on opinnäytetyöni ydinasia. Virkamiehen irtisanoo nimittävä tai asianomainen viranomainen virkamieslain nojalla, jollei toisin säädetä. Yksilöperusteisessa irtisanomisessa irtisanoo nimittävä viranomainen. Tässä on joitakin poikkeuksia, kuten viraston päällikön irtisanoo asianomainen virasto. Virkamiehen on osoitettava irtisanomisensa nimittävälle viranomaiselle tai viranomaiselle, joka hänet erityisten säännösten mukaan irtisanoo. (Koskinen & Kulla 2009, 308.) Myös määräaikainen virkasuhde voidaan irtisanoa päättymään ennen määräajan päättymistä. Muutoin määräajaksi nimitetyn virkamiehen virkasuhde päättyy, kun määräaika on umpeutunut. Muut irtisanomistavat ovat aikaisemmin mainitut eroamisiän saavuttaminen sekä nimittäminen toiseen virkaan. Virkamies katsotaan eronneeksi, jos virkamies nimitetään toiseen valtion virkaan ja

15 15 jolloin nimitys astuu voimaan. Kun taas virkamies saavuttaa eroamisiän, joka on 68 vuotta, virkasuhde päättyy ilman irtisanomista. Alemmasta eroamisiästä voidaan säätää asetuksilla tehtävien laadun sitä edellyttäessä. (Valtion virkamieslaki 25. ; Husa & Pohjolainen 2008, 302.) Irtisanomisaika Virkasuhde voidaan irtisanoa molemmin puolin tietyn irtisanomisajan kuluttua tai irtisanomisaikaa noudattamatta, jos niin on sovittu tai laissa erikseen säädetty. Ainoastaan viranomaisen oikeutta irtisanoa virkamies on laissa rajoitettu. Kun irtisanomisen peruste on tullut viranomaisen tietoon, on irtisanominen tehtävä kohtuullisen ajan kuluessa. (Valtion virkamieslaki 25. ; Koskinen & Kulla 2009, ) Virkamieslaissa olevat irtisanomisajat ovat sopimuksenvaraisia. Jos sopimuksilla tai muutoin asiasta ei ole erikseen sovittu, noudatetaan lain mukaisia aikoja. Sovittaessa irtisanomisaikaa voidaan se sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi. Tavallisimmin sovitut ajat ovat virkaehtosopimuksissa, jotka eivät ole samanlaiset lain kanssa. Irtisanomisaikaa käsitellään valtion virkamieslain 30 pykälässä, jossa aika säädetään palvelusuhteen keston mukaan. Viranomaisen puolesta irtisanottavan virkamiehen irtisanomisaika on yhdestä kuukaudesta kuuteen kuukauteen ja virkaehtosopimuksessa ajat ovat 14 päivästä kuuteen kuukauteen. Virkamiehen itse irtisanottaessa irtisanomisaika on 14 päivästä kahteen kuukauteen, riippuen palvelusuhteen kestosta. Virkaehtosopimuksessa kyseinen aika on 14 päivästä kuukauteen. Viranomainen ja virkamies voivat kuitenkin sopia irtisanomisen jälkeen viran päättymisestä välittömästi. Irtisanomisaika alkaa, kun virkamies on saanut tiedon irtisanomispäätöksestä tai kun asiakirja, jolla virkamies irtisanoutuu, on saapunut viranomaiselle. (Valtion virkamieslaki 30. ; Koskinen & Kulla 2009, 274, ) Viranomainen voi peruuttaa irtisanomisen ennen kuin irtisanomisajan loppumista, jos virkamies antaa siihen suostumuksen. Myös jos virkamies haluaa peruuttaa irtisanomisensa, tulee siihen olla viranomaisen suostumus. (Koskinen & Kulla 2009, 311.)

16 Virantoimituksesta pidättäminen Virkamies pidätetään virasta, jos hänen irtisanomista koskeva päätös ei ole saanut lainvoimaa ennen irtisanomisajan loppumista. Virkamieslautakunta tai korkein hallinto-oikeus voivat määrätä toisin erityisestä syystä. Jos irtisanomisen perusteena oleva teko tai laiminlyönti osoittaa virkamiehen soveltumattomaksi jatkamaan tehtäväänsä, tällöin virkamies voidaan myös pidättää virantoimituksesta välittömästi irtisanomisen jälkeen. Samoin myös tilanteessa, jossa virantoimituksen jatkuminen irtisanomisajan vaarantaisi kansalaisen turvallisuutta. (Koskinen & Kulla 2009, 313.) 6.2 Tuotannolliset ja taloudelliset perusteet Valtion virkamieslain 27 :ssä säädetään perusteet, jolloin viranomaisella on oikeus irtisanoa virkamies tuotannollisista ja taloudellisista perusteista. Näitä käsitteitä ei kuitenkaan käytetä virkamieslaissa. Syitä ovat, jos virasto tai se yksikkö, jossa virkamies työskentelee, lakkaa tai jos virkamiehen tehtävät tai viraston mahdollisuudet tarjota virkamiehelle tehtäviä suoritettaviksi olennaisesti ja muutoin kuin tilapäisesti vähenevät. (Koskinen & Kulla 2009, 294.) 6.3 Purkaminen Purkaminen päättää virkasuhteen välittömästi, ja sillä on tiukemmat perusteet kuin irtisanomisella, koska se on ankarampi toimenpide. Purkaminen edellyttää myös lain mukaista toimimista ja purkamisperusteeseen on vedottava kahden viikon kuluttua sen ilmenemisestä. Virkasuhteen voi purkaa ainoastaan, jos virkamies törkeästi rikkoo tai laiminlyö virkavelvollisuuksiaan eikä työnantajalta voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista. Virkamiestä on myös aina kuultava ennen purkamista. Purkaminen voi tapahtua myös koeaikana, joka kestää enintään kuusi kuukautta. Tällöin koeaikapuruksi kutsuttava purkaminen voi tapahtua molempien osapuolten toimesta. (Koskinen & Kulla 2009, 275; Husa & Pohjolainen 2008, 302.)

17 17 7 YKSILÖPERUSTEINEN IRTISANOMINEN Valtion virkamieslain 25 :ssä säädetään virkamiehen irtisanomisesta yksilöperustein, jotka koskevat kaikkia virkamiehiä, sillä myös määräaikainen virkasuhde voidaan irtisanoa. Kohdassa säädetään, että viranomainen ei saa irtisanoa virkasuhdetta virkamiehestä johtuvasta syystä, ellei syy ole erityisen painava. (Valtion virkamieslaki 25. ; Koskinen & Kulla 2009, 279.) Kokonaisharkinnalla arvioidaan usein laissa esiintyvää lauseketta erityisen painava syy, missä punnitaan monia seikkoja, kuten virkamiehen asemaa ja hänen suhtautumista tekoon sekä itse tekoa ja sen vahingollisuutta, toistuvuutta sekä perusteita. Kun näitä seikkoja sovitetaan yhteen, huomioidaan virkamiestä koskevien palvelusuhdesäännösten yleinen tarkoitus turvata itsenäinen ja riippumaton virkamieskunta. (Koskinen & Kulla 2009, 284.) 7.1 Irtisanomiseen oikeuttavat rikkomukset ja laiminlyönnit Virkavelvollisuuksien laiminlyönti Erityisen painava syy -lauseketta ei ole tarkoin määritelty laissa. Usein virkasuhteen päättämisperusteena on virkavelvollisuuksien laiminlyönti ja muu käyttäytymiseen liittyvä toiminta virassa. Laiminlyöntejä arvioitaessa otetaan huomioon, kuinka kauan laiminlyönnit ovat kestäneet, kuinka paljon niistä on aiheutunut taloudellista vaaraa tai vahinkoa sekä onko virkamiestä huomautettu taikka varoitettu aikaisemmin ja kuinka monta kertaa. Virkamies voidaan irtisanoa, jos hän toimii jatkuvasti tai olennaisesti vastoin virkavelvollisuuksiaan tai laiminlyö niitä. Virkamiehen tulee osoittaa, että laiminlyönnit ovat tapahtuneet jostakin ymmärrettävästä syystä. (Koskinen & Kulla 2009, 281; HE 291/1993, 7 luku.) Valtion virkamieslain pykälä 14 säätää, että virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä sekä käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla, mutta tätä irtisanomisperusteena harkittaessa on otettava huomioon virkamiehiin kohdistuvat erilaiset vaatimukset. (Valtion virkamieslaki 14. ; Koskinen & Kulla 2009, 281)

18 Sopimaton käyttäytyminen ja rikokset Edellisessä luvussa mainittu virkamiehen velvoite koskee myös monien virkamiesryhmien vapaa-aikana tapahtuvaa käyttäytymistä. Tämän johdosta esimerkiksi poliisien kohdalla päättämisperusteina voi olla alkoholin väärinkäyttäminen, rattijuopumus ja sopimaton käyttäytyminen. Poliisilain mukaan poliisin on käyttäydyttävä virassa ja yksityiselämässään niin, ettei poliisin arvo kärsi. Päihteiden väärinkäyttö johtaa helposti virkasuhteiden osalta irtisanomiseen, etenkin virka-aikana. Vuonna 2006 lisättiin lakiin kohta, jossa poliisimiehen voi erottaa määräaikaisesti virantoimituksesta kurinpitorangaistuksena, jos hän toimii vastoin virkavelvollisuuksiaan tai laiminlyö niitä. Vastaavanlainen lisäys tuli rajavartiomiehille vuonna 2007, jotka voidaan erottaa määräajaksi, jos varoitusta ei pidetä riittävänä. Lisäykset tulivat siksi, että irtisanomiskynnyksen katsottiin olevan matalahko. (Valtion virkamieslaki 14. ; Koskinen & Kulla 2009; 281, Paananen 2010, 51, 56.) Perusteena virkamiehen irtisanomiselle tai varoituksen antamiselle voi olla myös rikosoikeudellisesti rangaistava teko, josta on käräjäoikeuden tuomio. Rikoksien seurauksia arvioitaessa virkamiehen asemalla ja työtehtävillä on suuri merkitys sekä sillä, onko luottamussuhde vaarantunut. Usein kiinnitetään huomiota moitittavan toiminnan aiheuttamaa haittaa viranomaiselle. Virka-aikana tapahtunut rikos voi olla irtisanomisperuste, vaikka sen vaikutus olisi vähäinen. (Kulla 2014, 94; Paananen 2010, 25, 56.) Yleensä ei voida puuttua virkasuhteen edeltäneisiin tekoihin ja tapahtumiin, mutta viranomaisen on selvitettävä virkaa täyttäessä virkamiehen kelpoisuus ja sopivuus virkaan. Virkasuhteen päättämiseen voivat oikeuttaa törkeät virkasuhdetta edeltävät teot. (Koskinen & Kulla 2009, 284.) Luottamuspula Virkamies voi syyllistyä viran ulkopuolella rikokseen, jonka perusteella yleinen luottamus häviää tai heikkenee. Ylempi tuomioistuin voi poistaa työnantajalta päättämisperusteen, jos viranomainen ei päättämisperusteena vetoa mihinkään muuhun asiaan kuin kyseiseen rikokseen. Luottamuksen menetys voi tapahtua myös vapaa-ajan käyttäytymisellä. Tällaisissa tilanteissa virkamies

19 19 yleensä vain pidätetään virantoimituksesta rikoksen tutkinnan ajaksi. (Koskinen & Kulla 2009, ) Luottamuspula voi syntyä esimerkiksi myös julkisen kirjoittelun perusteella, mikä voi riittää irtisanomiseen. Tällöin on arvioitava virkamiehen oikeutta sananvapauteen ja muihin oikeuksiin, jotka on perustuslailla turvattu. Lisäksi arvioitaessa tulisi ottaa huomioon asiaan liittyvät varoitukset ja huomautukset sekä julkisen esiintymisen muoto sekä julkistetun tiedon sisältö ja oikeellisuus. Lisäksi jos virkamies rikkoo yleistä velvollisuuttaan pidättäytyä luottamuksen vaarantavista eduista, voi se johtaa irtisanomiseen. (Koskinen & Kulla 2009, 168, 284.) Lisäksi virkamiehet käsittelevät monenlaisia asiakirjoja ja saavat oikeudet moniin rekistereihin, jolloin salassapitovelvollisuus, luottamus ja tietojen lainmukainen käsittely ovat esillä. Yksilöperusteisen irtisanomisen syy voi olla siis esimerkiksi tietojen katsominen ilman asianmukaisuutta. (Koskinen 2006, 10.) Luvaton poissaolo ja myöhästely Yksi yksilöperusteinen irtisanomisperuste on luvaton poissaolo. Perusteeton poissaolo voi liittyä sairaspoissaolo-oikeuden tai alkoholin väärinkäyttöön. Tätä perustetta käyttäessä on usein ongelmana saada selville poissaolojen peruste, yhteenkuuluminen ja toistuminen. Myös jatkuva myöhästely voi olla syynä irtisanomiselle. (Koskinen & Kulla 2009, 282; Kulla 2014, 86.) Sairaus Sairaus, vika tai vamma voi olla irtisanomisperuste vain silloin, kun virkamiehellä on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, kun hänen työkyky on olennaisesti ja pysyvästi heikentynyt. Arvioiminen tulisi tapahtua tapauskohtaisesti, sillä esimerkiksi pysyvyys ei tarkoita, että heikentyminen tulisi olla elinikäistä ja lopullista. Kun virkamies saa täyden työkyvyttömyyseläkkeen, katkaisee se virkasuhteen suoraan lain nojalla erikseen sitä päättämättä. Jos virkamiehellä on oikeus osatyökyvyttömyyteen, se ei sellaisenaan ole irtisanomisperuste. (Koskinen & Kulla 2009, 286.)

20 Virkamiehen mielipiteet ja toiminta Viranomaisella on oikeus puuttua tilanteeseen, jos virkamiehen mielipiteet ja laissa tarkoitettu toiminta vaikeuttavat hänen varsinaista työtänsä tai estävät sen. Irtisanominen ei ole tässä tilanteessa ensisijainen toimenpide. Mikäli virkamies toimenpiteistä huolimatta jatkaa toimintaa, jotka jatkuvasti ja olennaisesti haittaavat viran toimittamista, voidaan virkamies irtisanoa. (Koskinen & Kulla 2009, ) Virkamiehen mielipiteistä ja toiminnasta on lisää alla kohdassa kielletyt irtisanomisperusteet. 7.2 Kielletyt irtisanomisperusteet Valtion virkamieslain (750/1994) 25 :ssä säädetään virkamiehen irtisanomisesta yksilöperusteilla. Kohdassa säädetään, että viranomainen ei saa irtisanoa virkasuhdetta virkamiehestä johtuvasta syystä, ellei syy ole erityisen painava. Lainkohdan mukaan, erityisen painavina syinä ei voida pitää ainakaan: 1) virkamiehen sairautta, vikaa tai vammaa, paitsi jos siitä on ollut seurauksena virkamiehen työkyvyn olennainen ja pysyvä heikentyminen ja virkamiehellä on sen perusteella oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen; 2) virkamiehen osallistumista virkamiesyhdistyksen päätöksen perusteella yhdistyksen toimeenpanemaan työtaisteluun; eikä 3) virkamiehen poliittisia, uskonnollisia tai muita mielipiteitä taikka hänen osallistumistaan yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaan. (Valtion virkamieslaki 25..) Jos virkamies osallistuu virkamiesyhdistyksen päätöksen perusteella yhdistyksen toimeenpanemaan työtaisteluun, ei se voi olla erityisen painava syy. Sillä ei ole tässä yhteydessä väliä, onko työtaistelu laillinen vai laiton. Virkaehtosopimuksen mukaan virkamiehen osallistuminen tällaiseen työtaisteluun ei ole pidettävä virkarikoksena, kurinpidollisesti rangaistavana tekona eikä perusteena purkamiselle. Virkamies ei myöskään tällaisissa tapauksissa ole velvollinen suorittamaan valtiolle korvausta työn keskeytymisestä. (Koskinen & Kulla 2009, ) Kohdan kolme kielletty irtisanomisperuste liittyvät virkamiehen mielipiteisiin ja toimintaan. Tätä arvioitaessa lähtökohtana ovat yleiset kansalaisoikeudet,

21 21 jotka koskevat myös virkamiehiä. Viranomainen ei myöskään saa kieltää eikä painostaa virkamiestä liittymään, eroamaan tai kuulumasta johonkin yhdistykseen. Yhdistyksessä toimiminen ei kuitenkaan saa olla ristiriidassa virkamiehen virkatehtävien kanssa, jos hänen tehtäviinsä kuuluu edustaa valtiota työnantajana. (Koskinen & Kulla 2009, 288.) Viranomainen ei myöskään saa irtisanoa virkamiestä saatuaan tietää virkamiehen olevan raskaana tai sen johdosta, mikä kuuluu raskaana olevan palvelusuhdeturvaan. Jos näin kuitenkin käy, katsotaan irtisanomisen johtuvan nimenomaan raskaudesta, jollei viranomainen muuta perustetta näytä. Jos muu peruste löytyy, voi raskaana olevankin sillä perusteella irtisanoa. Kuitenkaan henkilökohtaisia irtisanomisperusteita, jotka välittömästi johtuvat raskaudesta, ei voida käyttää perusteena. Tällaisia ovat esimerkiksi sairaudet ja muut poissaolot. Ehdoton irtisanomiskielto on, jos virkamies on erityisäitiyslomalla, äitiyslomalla, isyyslomalla, vanhempainlomalla taikka aloittamassa hoitovapaata taikka on hoitovapaalla. (Valtion virkamieslaki 25. ; Koskinen & Kulla 2009, 291.) 8 MENETTELYPROSESSI YKSILÖPERUSTEISSA IRTISANOMISESSA 8.1 Edellytykset Virkamieslain 66 :ssä säädetään irtisanomisen ja purkamisen edellytyksistä, jotka on kohdan mukaan tehtävä kirjallisesti ja siinä on mainittava vähintään irtisanomisen todelliset syyt sekä lainkohta tai kohdat, joihin irtisanominen perustuu. Suullinen irtisanominen ei siis ole pätevä. (Valtion virkamieslaki 66. ; Koskinen & Kulla 2009, 306.) Laissa säädetään myös aikaedellytyksistä irtisanomisiin, jotka tapahtuvat viranomaisen toimesta. Jos irtisanominen tapahtuu yksilöperusteisella irtisanomisella, pitää irtisanomisen tapahtua kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut viranomaisen tietoon. Kohtuullinen aika ratkaistaan yksittäistapauksin, kuitenkin yleensä aika on muutama viikko. Säännöksissä ei ole erikseen säädetty, kenen tietoon irtisanomisperusteen on tultava aikaisemmin mainitussa ajassa vaan ratkaisevaa on vain se, milloin oikeutettu on saanut tiedon irtisanomisesta. (Valtion virkamieslaki 25. ; Koskinen &

22 22 Kulla 2009, 309.) Asian selvittäminen Kulla (2014) kertoo artikkelissaan, että asian selvittämisestä säädetään hallintolaissa :ssä ja, että selvityksestä on virkamieslainsäädännössä eräitä erityissäännöksiä. Jotta voidaan tehdä hyvin perusteltu ja lainmukainen päätös, joka vastaa tosiasioita, on viranomaisen selvitettävä hallintoasia perusteellisesti. Asian selvittäminen on pääosin viranomaisen vastuulla, joka on tehtävä asianmukaisesti ja huolellisesti, joka on myös perustuslain mukaan hyvän hallinnon tae. Viranomaisen selvittämisvelvollisuuden erityissäännökset koskevat enimmäkseen yhdenvertaisuus- ja syrjintäsääntelyihin koskevaa selvittämisvelvollisuutta. Lisäksi virkamiehellä on velvollisuus esittää selvitys erilaisista virkavelvollisuuksiin liittyvistä asioista, kuten poissaolon tai sivutoimen perusteista, jota voidaan arvioida irtisanomis- tai varoitusasiaa käsiteltäessä. Myös selvityksen puutumista voidaan arvioida. Virkamiehellä ei ole välitöntä vastuuta asian selvittämisessä, mutta virkamiehen on usein suojeltava selvityksillä oikeusasemaansa. Selvityksiä virkamies voi osoittaa ensisijaisesti kuulemismenettelyssä, mutta mikäli hän ei anna asiaan vaikuttavaa selvitystä, laiminlyönti jää yleensä virkamiehen vahingokseen. Selvityksen voi antaa myös oma-aloitteisesti. Vaikka virkamies ei antaisi omaa selvitystä, tulee viranomaisen silti hankkia oma selvitys viran puolesta ennen asian ratkaisemista. (Kulla 2014, 83 85, ) Hallintolaki säätää selvittämiskeinoista, jotka ovat esimerkiksi asiakirjan täydentäminen, selvityspyyntö, asianosaisen kuuleminen, suullinen vaatimus ja selvitys sekä vaikutusmahdollisuuksien varaaminen. Laki ei säädä selvittämiskeinoja tyhjentävästi. Työnantajaviranomaisen on näytettävä irtisanomis- tai varoitusperusteen olemassaolo riittävillä ja luotettavilla kirjallisilla selvityksillä, joita tulee arvioida tapauskohtaisesti. Lisäksi moitittavat teot ovat yleensä yksilöitävä tarkasti. Esimerkkeinä selvityksistä ovat mm. väitetty myöhästely mahdollisesti kellokorttilistoilla tai epäasiallisesta käytöksestä selvityksenä paikalla olleiden työtovereiden kirjallisia lausuntoja. Suullinen todisteluselvitys voi olla yksi tapa, mutta se on harvinaista. Virkamiehen myöntäessä rikkomuksen tai laiminlyönnin, jonka viranomainen on yksilöinyt, asiaa voidaan pitää riittävän selvitettynä, jollei muutoin osoiteta. Jos virkamies perusteita käyttäen riitauttaa

23 23 asian, eivät viranomaisen omat selvitykset yleensä riitä pelkästään selvitykseksi. Usein arvioidaankin molempien selvityksiä ja niiden luotettavuutta. Päätökseen on kirjattava irtisanomisen tai varoituksen perusteena olevat rikkomukset tai laiminlyönnit ja niitä osoittavat selvitykset. (Kulla 2014, ) Viranomainen voi asiallisin perustein melkein milloin tahansa päättää seuraamusmenettelyn, jolloin asia raukeaa ja siitä tehdään päätös, joka annetaan virkamiehelle tiedoksi. Kun taas selvitysten ollessa riittämättömät, kumoamisperuste on usein aineellinen eli esimerkiksi varoitussäännöksen tai muun materiaalisen seuraamusnormin säätämät sisällölliset edellytykset eivät täyty. Muutoksenhaussa valitusviranomainen arvioi vain sen kohteena olevan toimenpiteen lainmukaisuutta muuttamatta sitä toiseksi, kuten esimerkiksi irtisanomista varoitukseksi. Valtion virkamies voi valittaessaan päätöksestä esittää vaatimustensa perusteeksi uutta selvitystä hallintoprosessin sääntöjen puitteissa. Viranomainen voi valittaa hallinto-oikeuden irtisanomis- tai varoitusasiassa antamasta päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. (Kulla 2014, 87, 89 90, 92.) Irtisanominen tai varoitus voidaan antaa virkamiehelle myös hänen rikosoikeudellisesti rangaistavasta teosta, josta on käräjäoikeuden tuomio. Selvityksenä tuomio otetaan yleensä huomioon, sillä virkamies on voinut rikosprosessin aikana suullisesti esittää oman näkemyksensä asiasta. Viranomainen tekee kuitenkin virkamiesoikeutta koskevan arvioin irtisanomista ja varoitusta koskevien sääntelyiden perusteella. Lopputulos saattaa olla toinen kuin rikostuomion syyllisyysarviosta. Vaikka käräjäoikeus hylkäisi syytteen, virkamiehelle voidaan antaa samasta teosta esimerkiksi varoitus sopimattomasta käyttäytymisestä. (Kulla 2014, 94.) Kuuleminen Virkamiehelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, ennen kuin virkamies irtisanotaan yksilöperustein, virkamiehelle annetaan varoitus, pidätetään virasta, virkasuhde puretaan tai tehdään päätös viran siirtämisestä. Virkamies voi myös pyytää asianomaiselle pääluottamusmiehelle tai luottamusmiehelle tilaisuuden tulla kuulluksi. Viranomaisen tulee ilmoittaa tästä mahdollisuudesta virkamiehelle. Kuulematta jättäminen tässä tarkoitettuna on irtisanomisen toi-

24 24 mittaneen virkamiehen osalta virhe, joka ei kuitenkaan välttämättä tee irtisanomista pätemättömäksi. Kuulemisvirheessä on tulkinnanvaraisuus. Viranomaisen tulisi dokumentoida asiakirjan muotoon kuuleminen, myös siinä suullisesti ilmenevät selvitykset. (Valtion virkamieslaki 66. ; Koskinen & Kulla 2009, ) 8.2 Varoitus Virkavelvollisuuksien laiminlyöneelle tai niitä vastoin toimineelle virkamiehelle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jolla voidaan reagoida virkamiehen moitittavaan käytökseen. Varoitus ei kuitenkaan ole lainmukainen irtisanomisperuste. Varoituksen antamista ei edellytetä ennen virkasuhteen irtisanomista, mutta jos varoitusta ei voida pitää riittävänä seuraamuksena moitittavasta käytöksestä, virkamies voidaan irtisanoa. Teon moitittavuuteen vaikuttaa kuitenkin varoituksesta huolimatta tapahtunut teko. Kirjallinen varoitus on hallintopäätöksen muodossa annettava työnjohdollinen ohjaus, jota rajoittaa pääosin suhteellisuusperiaate eli kirjallisen varoituksen tulee olla suhteessa teon moitittavuuteen. Toisin sanoen, varoitus ei saa olla suhteettoman ankara toimenpide verrattaessa sitä menettelyn vastaiseen tekoon. Päätöksessä tulee olla ratkaisun perustelun tosiseikat ja lainkohdat sekä perustelun on oltava riittävän selkeitä ja yksilöityjä. (Valtion virkamieslaki 24. ; Koskinen & Kulla 2009; 307; Kulla 2014, 83; Koskinen 2006, 4; Launiala & Laaksonen 2011, 7, 16.) Varsinainen päätös varoituksen antamisesta tehdään vasta, kun virkamiestä on kuultu, sillä se on osa selvittämistä. Varoituksen antaminen on hallintomenettely, jolloin sovelletaan hallintolakia ja hallintomenettelyssä noudatettavia yleisiä oikeusperiaatteita sekä virkamieslaissa joitakin menettelyä koskevia erityissäännöksiä. Kun virkamieslautakunta käsittelee virkamiehen tekemää oikaisuvaatimusta, on kyse hallintomenettelystä. Kun taas virkamieslautakunnan päätöksestä valitetaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen, on kyse hallintolainkäytöstä. (Launiala & Laaksonen 2011, ) Aikaisemmassa virkamieslaissa oli myös huomautus, jolla oli tarkoitus kiinnittää virkamiehen huomio velvollisuuksien vastaiseen menettelyyn. Vaikka tätä ei olekaan enää erikseen nykyisessä laissa, on esimiehellä tai virastolla silti oikeus antaa huomautus kirjallisesti tai suullisesti. Virkamies ei voi hakea huo-

25 25 mautukseen muutosta, mutta hän voi tehdä siitä kantelun. Yleensä virkamiehen moitittavaan käytökseen tulisi puuttua lievintä mahdollista keinoa käyttäen. (HE 291/1993, 6 luku; Launiala & Laaksonen 2011, 5; Koskinen & Kulla 2009; 307.) 9 TUTKIMUSMENETELMÄ Käytän opinnäytetyössäni kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta, jonka avulla pyrin selkeyttämään irtisanomissyitä yksilöperusteisessa irtisanomisessa. Laadullisella tutkimuksella tutkitaan prosesseja ja merkityksiä. Opinnäytetyöni käsittelee yksittäisiä luonnollisia tapauksia, joissa tutkin syy-seuraussuhdetta. Tällaiset tapaukset ovat ominaisia laadullisessa tutkimuksessa. Työni kertoo irtisanomisprosessista ja kvalitatiivisen tutkimuksen tarkoituksena on aiheen kokonaisvaltainen syvällinen ymmärtäminen sekä se, että yksittäisistä havainnoista saadaan tulos ja tutkimusongelma ratkeaa. Tietoperustani perustuu lakeihin ja siitä kirjoitettuun kirjallisuuteen. Dokumenttilähtöisyys onkin yksi laadullisen tutkimuksen ominaispiirre. (Kananen 2008, 24 25; Kananen 2014, 16, 18 19, 42, 148.) Tiedonkeruumenetelmäni teoriaosuuden jälkeen on monitapaustutkimus aiheeni oikeustapauksista ja puolistrukturoitu teemahaastattelu Keskusrikospoliisin poliisilakimieheltä ja rikostarkastajalta. Monitapaus- eli monicasetutkimuksen lähteenä ovat oikeustapaukset, joista tuomio on jo lainvoimainen. Tulkitsen tapauksia teorialähtöisesti, jonka perusteella on hypoteeseja, joiden toteutumista testaan oikeustapauksissa. Toisin sanoen menettely ennakkotapauksissa perustuu teoriaan eli lakeihin, joiden mukaan tulisi menetellä yksilöperusteisessa irtisanomisessa. Teemahaastattelu on yksi monicasetutkimuksen lähteistä. Ennen haastattelua valitsen läpi käytävät aiheet ja kysymykset. Teemahaastattelussa valitaan teemat, joista keskustellaan. Haastattelumuoto antaa väljyyttä niin kysyjälle kuin vastaajallekin. Tarkensin kysymyksiäni vielä puolistrukturoiduilla kysymyksillä, jossa tehdään avoimia kysymyksiä. Aineistonkeruun jälkeen luokittelen kaikki tutkimuksen materiaalit analysointia varten. (Kananen 2008, 73 74, 85, )

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta.

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta. Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011 Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 22/2007 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 50/2007 28.9.2007 Asia Virkasuhteen irtisanominen ja virantoimituksesta pidättäminen Virasto kihlakunnan poliisilaitos Päätös, johon

Lisätiedot

Sivutoimilupien ja - ilmoitusten periaatteet ja hakeminen

Sivutoimilupien ja - ilmoitusten periaatteet ja hakeminen Sivutoimilupien ja - ilmoitusten periaatteet ja hakeminen 1. Noudatettavat lait ja säännökset Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003) 18 Työsopimuslaki 3. luku 3 Hallintolaki (6.6.2003/434) 5. luku

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 62/2009 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 37/2010 21.5.2010 Asia Virkasuhteen irtisanomista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen tekijä

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 15/2004 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 1/2005 14.1.2005 Asia: Virkasuhteen irtisanominen ja virantoimituksesta pidättäminen Päätös, johon haetaan oikaisua Lääninhallitus

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus Liperin kunnan sivistyslautakunnan päätökseen. Asianajotoimisto Lakipalvelu Petri Sallinen Oy Malmikatu 7 A

Oikaisuvaatimus Liperin kunnan sivistyslautakunnan päätökseen. Asianajotoimisto Lakipalvelu Petri Sallinen Oy Malmikatu 7 A LIPERIN KUNTA 10.09.20114 1 Diaantunnus LIPERIN KUNNAN SIVISTYSLAUTAKUNNALLE ASIA Oikaisuvaatimus Liperin kunnan sivistyslautakunnan päätökseen OIKAISUVAATIMUKSEN TEKIJÄ Eila Hyvärinen, Joensuu AVUSTAJA

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA Asia 97/2005 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 49/2006 25.8.2006 Asia: Kirjallinen varoitus Päätös, johon haetaan oikaisua Ministeriö on 14.11.2005 antanut yli-insinööri A:lle

Lisätiedot

Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö

Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö Eteva kuntayhtymä Yhtymähallitus 21.4.2016 30 liite 7 Yhtymäkokous 19.5.2016 12 liite 12 Sisältö 1 Yleistä... 3 1 Henkilöstösäännön soveltaminen... 3 2 Viran ja työsopimussuhteisen

Lisätiedot

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat)

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Sidonnaisuuksien ilmoittaminen sidonnaisuuslomakkeella Valtion ylimmän virkamiesjohdon

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2005 2007 VIII LUVUN JA IX LUVUN MUUTTAMISESTA Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 2007 lomauttamista koskevan

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 32/2000 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 20/2001 28.3.2001 Asia Irtisanomista koskeva oikaisuvaatimus Päätös, johon haetaan oikaisua Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Valtion virkamieslaki 19.8.1994/750. 1 LUKU Soveltamisala. 2 LUKU Virkajärjestelyt (29.12.2011/1548)

Valtion virkamieslaki 19.8.1994/750. 1 LUKU Soveltamisala. 2 LUKU Virkajärjestelyt (29.12.2011/1548) Valtion virkamieslaki 19.8.1994/750 Tämä säädös on tulostettu Edilex-lakitietopalvelusta osoitteesta www.edilex.fi/saadokset/lainsaadanto/19940750. Vastuunrajoitus ja tulosteen käyttö Edilexin käyttöehtojen

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 4.6.2012 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1007/00.00.00/2012 Valtion työmarkkinalaitos

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 4.6.2012 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1007/00.00.00/2012 Valtion työmarkkinalaitos VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 4.6.2012 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1007/00.00.00/2012 Valtion työmarkkinalaitos Sisältöalue Virkasopimus Virkavapaus Karenssiaika Säännökset joihin

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 106/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 61/2009 25.9.2009 Asia: Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä: A Virasto: Työvoima- ja elinkeinokeskus Korvausvaatimus: TE-keskus

Lisätiedot

Laki. eduskunnan virkamiehistä annetun lain muuttamisesta

Laki. eduskunnan virkamiehistä annetun lain muuttamisesta Laki eduskunnan virkamiehistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan eduskunnan virkamiehistä annetun lain (1197/2003) 40 :n 2 momentti, 68 :n 3 momentti ja 76 :n 4 kohta,

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA Asia 16/2005 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 13/2006 24.2.2006 Asia: Virkasuhteen purkamista koskeva oikaisuvaatimus Päätös, johon haetaan oikaisua Komentajan 21.2.2005 tekemä

Lisätiedot

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Kunnanhallitus 102 08.04.2013 Kunnanhallitus 73 03.03.2014 Palkanoikaisuvaatimus, Jenni Aro 116/01.02.01/2013 Kunnanhallitus 08.04.2013 102 Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Erityisluokanopettaja Jenni

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

Seppo Koskinen Heikki Kulla VIRKAMIESOIKEUDEN PERUSTEET

Seppo Koskinen Heikki Kulla VIRKAMIESOIKEUDEN PERUSTEET Seppo Koskinen Heikki Kulla VIRKAMIESOIKEUDEN PERUSTEET Talentum Pro Helsinki 2016 7., uudistettu painos Juridica-kirjasarjan 8. teos Copyright Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-2868-5 ISBN

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 90/2010 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 81/2011 2.12.2011 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä A, tutkimusapulainen Virasto Yliopisto Korvausvaatimus Perustelut

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 1 VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 8/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 51/2008 29.8.2008 Asia Palkkaa vastaavaa korvausta koskeva vaatimus ym. Virasto yliopisto Vaatimukset Yliopisto on määrättävä maksamaan

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA Asia 30/2003 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2005 10.6.2005 Asia: Kirjallinen varoitus Päätös, johon haetaan oikaisua Lääninhallituksen poliisiosaston päätös 31.3.2003, jolla

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 1 VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 9/2012 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 67/2012 2.11.2012 Asia Virkasuhteen irtisanomista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Muutoksenhakija A Virasto

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1998 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1998 N:o 1166 1173. Laki. N:o 1166. Suomen Pankin virkamiehistä

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1998 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1998 N:o 1166 1173. Laki. N:o 1166. Suomen Pankin virkamiehistä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1998 N:o 1166 1173 SISÄLLYS N:o Sivu 1166 Laki Suomen Pankin virkamiehistä... 3343 1167 Laki rahoitustarkastuslain muuttamisesta...

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 30/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 33/2009 15.5.2009 Asia: Korvausvaatimus Oikaisuvaatimuksen tekijä: A Virasto: Korkeakoulu Korvausvaatimus: A:lle on maksettava 24

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Opetuslautakunta POL/4 25.08.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Opetuslautakunta POL/4 25.08.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 4 Oikaisuvaatimus luokanopettajan virkaan ottamisesta määräajaksi HEL 2015-006724 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut päättää kuntalain 89 :n

Lisätiedot

OHJE HUOMAUTUKSEN JA VAROITUKSEN ANTAMISESTA

OHJE HUOMAUTUKSEN JA VAROITUKSEN ANTAMISESTA Johtoryhmä 19.9.2018 Yhteistyötoimikunta 19.9.2018 Yhtymähallitus 30.10.2018 LIITE 6 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä OHJE HUOMAUTUKSEN JA VAROITUKSEN ANTAMISESTA 19.9.2018 Lapin koulutuskeskus REDU - Santasport

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 145/2010 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 48/2011 27.5.2011 Asia: Virkasuhteen irtisanominen Oikaisuvaatimuksen tekijä: A Virasto: Ministeriö Päätös, johon haetaan oikaisua

Lisätiedot

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki Tuli voimaan 1.1.2004 Sovelletaan voimaantulon jälkeen vireille tulleisiin asioihin Samalla kumottiin hallintomenettelylaki (598/1982)

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 99/2000 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 31/2001 4.4.2001 Asia: Virkasuhteen irtisanomista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Päätös, johon haetaan

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 50/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 24/2012 13.4.2012 Asia: Virkasuhteen irtisanominen Oikaisuvaatimuksen tekijä: A Virasto: Virasto Päätös, johon haetaan oikaisua Viraston

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

Pohjois-Savon pelastuslaitos Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Pohjois-Savon aluepelastuslautakunta 3 27.01.2016. 3 Asianro 7479/01.01.

Pohjois-Savon pelastuslaitos Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Pohjois-Savon aluepelastuslautakunta 3 27.01.2016. 3 Asianro 7479/01.01. Pohjois-Savon pelastuslaitos Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 3 Asianro 7479/01.01.01/2015 Oikaisuvaatimus / Palomiehen viran valinta alkusijoituspaikkana Riistaveden paloasema Henkilöstö- ja hallintopäällikkö

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 76/98 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Annettu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1999 Päätös nro 46/99 Asia Irtisanomista koskeva oikaisuvaatimus Päätös, johon haetaan oikaisua Itä-Suomen

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 36/2010 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 37/2012 8.6.2012 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä A, vahtimestari Virasto Korkeakoulu Korvausvaatimus Korkeakoulu on

Lisätiedot

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

Syrjinnän sääntely ja työelämä

Syrjinnän sääntely ja työelämä 1 Syrjinnän sääntely ja työelämä Esiteteksti heinäkuu 2004 (vain sähköisenä) Sisällysluettelo Lainsäädäntö... 2 Suomen perustuslaki (731/1999)... 2 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)... 2 Työsopimuslaki (55/2001)...

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 76/2006 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 26/2008 18.4.2008 Asia Korvausvaatimus Virasto yliopisto Korvausvaatimus Yliopisto on määrättävä maksamaan A:lle 24 kuukauden palkkaa

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT 8 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Yhdistyksen säännöissä on mainittava: 1) yhdistyksen nimi; 2) yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta; 3) yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot;

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 32/2010 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Asia Korvausvaatimus Päätös nro 69/2011 21.10.2011 Korvausvaatimuksen tekijä A, verovalmistelija Virasto Verotoimisto Korvausvaatimus Verotoimisto

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 33/2002 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 30/2002 23.8.2002 Asia: Virkasuhteen irtisanomista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Virasto: Sisäasiainministeriö

Lisätiedot

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 25 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä virastoerän

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu. Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto

Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu. Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Valviran asiantuntijat (ValviraL 5 ; ValviraA 8 ) 1. Pysyvät asiantuntijat

Lisätiedot

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 J U H A N I S K A N E N K I I N T E I S T Ö P Ä Ä L L I K K Ö Y - S Ä Ä T I Ö LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAAMISESTA

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 7/2010 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 76/2010 26.11.2010 Asia Virkasuhteen irtisanomista koskeva oikaisuvaatimus Muutoksenhakija A Päätös, johon on haettu oikaisua Puolustusvoimat

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 52/99 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Annettu Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2000 Päätös nro 12/2000 Asia: Irtisanomista koskeva oikaisuvaatimus Päätös, johon haetaan oikaisua:

Lisätiedot

Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251

Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251 Tilastokeskus TK 11 249 00 VES:285251 Tilastokeskus sekä Tutkimusväen liitto TUTKI ry. ja Akava JS ry. ovat tehneet 18 päivänä helmikuuta 2000 tarkentavan virkaehtosopimuksen Tilastokeskuksen virkasuhteiseen

Lisätiedot

REKISTERÖINTI JA. Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1

REKISTERÖINTI JA. Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1 REKISTERÖINTI JA VALVONTA Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki Lakia sovelletaan julkista tehtävää hoitavan yhteisön yksityisen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1954 N:o 29-30 N :o 29. Kiertokirje kovan rahan lähettämisestä Suomen Pankin pää- ja haarakonttoreihin. Tiliohjesäännön 50 :n 2. kohdan määräysten mukaan

Lisätiedot

Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla:

Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI MUUTOKSENHAKUOHJEET HUS-KUNTAYHTYMÄN TALOUS- JA KONSERNIJAOSTO Kokouspäivä 3.6.2015 Pykälät 37-41 Sivut 1-11 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista

Lisätiedot

Muutoksenhaku viranomaisen päätöksestä

Muutoksenhaku viranomaisen päätöksestä Muutoksenhaku viranomaisen päätöksestä Kunnallishallinnossa voidaan päätöksenteon jälkeen tutkia päätökseen ja päätöksentekoon liittyviä erimielisyyksiä ja virheellisyyksiä monin tavoin. Yleensä päätökseen

Lisätiedot

1 Määräysten soveltaminen

1 Määräysten soveltaminen Kuopion kaupunki Sääntö 1 (8) Kuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 Määräysten soveltaminen Tämän johtosäännön määräyksiä noudatetaan, ellei kunnallisesta viranhaltijasta annetussa

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Työsuhteen kipupisteet

Työsuhteen kipupisteet A P P L E X A T T O R N E Y S P U R E B U S I N E S S L A W Työsuhteen kipupisteet Työsopimuslainsäädäntö Työsopimuksia koskeva lainsäädäntö on suurelta osin pakottavaa, eli siitä ei voida sopimuksella

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 22/2009 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 8/2010 29.1.2010 Asia: Kirjallinen varoitus Oikaisuvaatimuksen tekijä: X, sairaanhoitaja Virasto: Sairaala Päätös, johon haetaan

Lisätiedot

MENETTELY TYÖN ONGELMATILANTEISSA

MENETTELY TYÖN ONGELMATILANTEISSA MENETTELY TYÖN ONGELMATILANTEISSA 1. VIRANHALTIJAN JA TYÖNTEKIJÄN KESKEISIÄ VELVOLLISUUKSIA Sekä työnantajan että työntekijän on noudatettava voimassa olevia lakeja ja muita säännöksiä sekä virka- ja työehtosopimusta,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 (14) Konsernipalvelu Työnantajapalvelu Käsittelijä 21.10.2014

Kuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 (14) Konsernipalvelu Työnantajapalvelu Käsittelijä 21.10.2014 Kuopion kaupunki Johtosääntö toimivallasta henkilöstöasioissa 1 (14) Vanha sääntö Uusi sääntö Kuopion kaupunki JOHTOSÄÄNTÖ TOIMIVALLASTA HENKILÖSTÖASIOISSA Kuopion kaupunki JOHTOSÄÄNTÖ TOIMIVALLASTA HENKILÖSTÖASIOISSA

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

HENRY Forum 4.11.2008

HENRY Forum 4.11.2008 HENRY Forum 4.11.2008 1. Rekrytointi / työntekijästä kerättävät tiedot -Mitä työnhakijalta saa kysyä? - Tarpeellisuusvaatimus: vain tiedot, jotka ovat välittömästi työsuhteen kannalta tarpeellisia - Tietolähteet

Lisätiedot

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista?

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? Henkilöstö: Mitä minulle tapahtuu? Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? 1 2.12.2010 Keskeinen säännöstö

Lisätiedot

Seuraaviin päätöksiin liittyvien yksityisoikeudellisten asioiden käsittely kuuluu Helsingin käräjäoikeuden toimivaltaan:

Seuraaviin päätöksiin liittyvien yksityisoikeudellisten asioiden käsittely kuuluu Helsingin käräjäoikeuden toimivaltaan: HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI MUUTOKSENHAKUOHJEET HUS-KUNTAYHTYMÄN HALLITUS Kokouspäivä 21.9.2015 Pykälät 102-108 Sivut 1-21 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä

Lisätiedot

ETÄTYÖTÄ KOSKEVA TYÖSOPIMUS/ ETÄTYÖTÄ KOSKEVAT PALVELUSSUHTEEN EHDOT. Työntekijä/virkamies/viranhaltija. Osoite Sähköposti :

ETÄTYÖTÄ KOSKEVA TYÖSOPIMUS/ ETÄTYÖTÄ KOSKEVAT PALVELUSSUHTEEN EHDOT. Työntekijä/virkamies/viranhaltija. Osoite Sähköposti : ETÄTYÖTÄ KOSKEVA TYÖSOPIMUS/ ETÄTYÖTÄ KOSKEVAT PALVELUSSUHTEEN EHDOT 5/ 2003 ha 1. Sopijapuolet Työnantaja Työntekijä/virkamies/viranhaltija 2. Työpaikka ja yhteystiedot Työpaikka /osasto Lähin esimies

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 23/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 57/2011 9.9.2011 Asia Virkasuhteen irtisanomista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen tekijä

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN. 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti

PÄIJÄT-HÄMEEN. 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti PÄIJÄT-HÄMEEN KUNTAPÄÄTTÄJÄSEMINAARI 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti VALTUUTETUN ESTEELLISYYS On rajoitetumpaa kuin muun luottamushenkilön esteellisyys Koskee vain valtuuston kokousta (kuntalaki 52 ) Jos

Lisätiedot

ASIA Lausunto asioissa 11705/14/2207 ja 11779/14/2207. Polvijärventie 14, 83700 Polvijärvi. Puh. 013-631 610, fax. 013-632 610

ASIA Lausunto asioissa 11705/14/2207 ja 11779/14/2207. Polvijärventie 14, 83700 Polvijärvi. Puh. 013-631 610, fax. 013-632 610 1 Polvijärventie 14, 83700 Polvijärvi Puh. (013) 631 610, Fax (013) 632 610 asianajotoimisto@pietarinen.inet.fi ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS ASIA Lausunto asioissa 11705/14/2207 ja 11779/14/2207 LAUSUNNON

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1955 N:o 88 N:o 88. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset ja määräykset: I. Laki

Lisätiedot

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Sopimuksen osapuolet Palveluntarjoaja: Tampereen kaupunki (jäljempänä: Tampere ja Palveluntarjoaja ) sekä Palvelunsaajat: Nokian ja Ylöjärven

Lisätiedot

1. Päihdeohjelman tavoitteet ja tarkoitus

1. Päihdeohjelman tavoitteet ja tarkoitus 1. Päihdeohjelman tavoitteet ja tarkoitus Rovaniemen kaupungin päihdeohjelman tavoitteena on taata työntekijöille päihteetön ja turvallinen työympäristö. Tämä päihdeohjelma on tehty mukaillen Lapin sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

SISÄLLYS. Lyhenteet 11. Esipuhe 13

SISÄLLYS. Lyhenteet 11. Esipuhe 13 SISÄLLYS Lyhenteet 11 1 2 Työnantajan Esipuhe 13 tekeminen 15 1.1 Työsopimuslain soveltamisala.......................... 15 1.1.1 Soveltamisalan yleismääritelmä................ 15 1.1.2 Työsuhteen tunnusmerkit.....................

Lisätiedot

2) Kuka katsotaan välitystehtäviä suorittavaksi henkilöksi?

2) Kuka katsotaan välitystehtäviä suorittavaksi henkilöksi? TIEDOTE 1 (5) Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 15.12.2015 Julkinen Välitysliikerekisteriin merkitty välitysliike VÄLITYSLIIKELAIN AMMATTIPÄTEVYYSVAATIMUSTEN MUUTOS 1.1.2016 astuu voimaan kiinteistönvälitysliikkeistä

Lisätiedot

lomauttamismenettelystä ja 1omauttamisen vaikutuksista. Lomauttamisen syynä on yleensä menekkivaikeuksista tai muista tuotan- 1993 vp- HE 1

lomauttamismenettelystä ja 1omauttamisen vaikutuksista. Lomauttamisen syynä on yleensä menekkivaikeuksista tai muista tuotan- 1993 vp- HE 1 1993 vp- HE 1 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkolliskokouksen ehdotuksen mukaisesti kirkkolakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös evankelis-luterilaisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Opetuslautakunta NAL/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Opetuslautakunta NAL/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2016 1 (5) 341 Määräajaksi otetun tuntiopettajan virkasuhteen purkaminen koeaikana HEL 2016-011161 T 01 01 04 02 Päätös päätti kuntalain 89 :n nojalla hylätä **********

Lisätiedot

Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen

Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen KHHJ 4.2.2014 19 SISÄLLYS 1 Muun työn tarjoaminen irtisanomisen (taloudelliset ja tuotannolliset syyt) vaihtoehtona... 1 2 Koulutusvelvollisuus... 2 3 Toimintamalli

Lisätiedot

Ohje viranomaisille 9/2013 1 (5)

Ohje viranomaisille 9/2013 1 (5) Ohje viranomaisille 9/2013 1 (5) Jakelussa mainituille Puuttuminen tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntiin alaikäisille Lainsäädäntö Tupakkalain (693/1976) 14 :n perusteella Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallinnon opiskelijaedustajien hakuohjeistus Sisältö

Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallinnon opiskelijaedustajien hakuohjeistus Sisältö Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallinnon opiskelijaedustajien hakuohjeistus 1 1 1 1 1 1 1 0 1 Sisältö I Yleistä... Soveltamisala... II Hakukelpoisuus... Ensisijaisen tutkinnonsuoritusoikeuden vaikutus...

Lisätiedot

TUTKINTAPYYNTÖ PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN LAILLISUUDESTA KOSKI EN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN KÄSITTELYÄ

TUTKINTAPYYNTÖ PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN LAILLISUUDESTA KOSKI EN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN KÄSITTELYÄ 1 Nimi: Petteri Leino Osoite: Aliupseeriliitto ry, Ratamestarinkatu 11 A, 7.krs, 00520 Hki Puhelin: 040 7354 987 sähköposti: petteri.leino@aliupseeriliitto.fi Helsingin poliisilaitos Pasilanraitio 11 PL

Lisätiedot

Tarkentava virkaehtosopimus ylioppilastutkintolautakunnan. joka on tehty 1. päivänä huhtikuuta 2014 ylioppilastutkintolautakunnan,

Tarkentava virkaehtosopimus ylioppilastutkintolautakunnan. joka on tehty 1. päivänä huhtikuuta 2014 ylioppilastutkintolautakunnan, Tarkentava virkaehtosopimus ylioppilastutkintolautakunnan palkkausjärjestelmästä, joka on tehty 1. päivänä huhtikuuta 2014 ylioppilastutkintolautakunnan, jota edustaa hallinnonalan neuvotteluviranomaisena

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 107/2009 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 30/2011 8.4.2011 Asia: Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä: A Virasto: Virasto Korvausvaatimus Virasto on määrättävä maksamaan

Lisätiedot

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen SOPIMUS 1 (5) 16.3.2015 Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen 1. Sopimuksen tausta ja lähtökohdat Maakuntajohtajan virkaan sovelletaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja kunnallisen

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 66/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 20/2012 16.3.2012 Asia Virkasuhteen irtisanomista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen tekijä

Lisätiedot