Maanpuolustuskorkeakoulun toimintakäsikirja. Versio 1.6 ( )

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maanpuolustuskorkeakoulun toimintakäsikirja. Versio 1.6 (1.10.2012)"

Transkriptio

1 Maanpuolustuskorkeakoulun toimintakäsikirja ( )

2 Version numero Maanpuolustuskorkeakoulun toimintakäsikirja Muutokset Tekijät Hyväksynyt/ hyväksytty 1.1 Alkuperäinen sisällysluettelo Johanna Lautala, laatupäällikkö evl Juha Niemi, kehittämispäällikkö kenrm Pertti Salminen, rehtori prkenr Vesa Tynkkynen, vararehtori, Hannu H. Kari, tutkimusjohtaja komdri Aulis Minkkinen, hallintojohtaja komdri Veijo Taipalus, Jatkotutkinto-osaston johtaja, ev Jukka Ojala, Taktiikan laitoksen johtaja Toiminnan lähtökohdat ja johtaminen sisältöä kuvattu 2.2 Opetus sisältöä kuvattu 2.4 Kasvatus kuvattu 4.7 Lisättiin kokonaisturvallisuus Laadunvarmistukseen lisätty alaotsikot 2.2 Opetus sisältöä täydennetty 2.3 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen sisältöä kuvattu (alumni -ja mentoritoiminta) 2.4 Kasvatus kuvattu 3. 1Opiskelijat kuvattu 3.3 Henkilöstö sisältöä kuvattu 3.5 Tilahallinta kuvattu 3.6 Otsikko muutettu Lisätty kohta Käyttöomaisuuden hallinta 4.1 Opetuksen tuki ja opiskelijapalvelut sisältöä kuvattu 4.2 Informaatiopalvelut sisältöä kuvattu 4.3 Tietotekniset palvelut sisältöä kuvattu 4.4 Viestintä sisältöä kuvattu 4.7 Muutettiin kokonaisturvallisuus turvallisuustoiminnaksi, sisältöä kuvattu 2.3 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen väliotsikoita muutettu Lisätty tutkimuksen laadunvarmistus otsikko Lisätty opetuksen laadunvarmistus otsikko 4 Lisätty tukipalveluiden (tukiprosessien) laadunvarmistus Johanna Lautala, laatupäällikkö Johanna Lautala, laatupäällikkö Vesa Tynkkynen, Johanna Lautala Johanna Lautala MPKK:n johto (Johdon toimintakäsikirjaseminaari AE19966) Vastuualueittain kutsutut (Kick off -tilaisuus AF1983) (Muistio sisällöntuottamisesta vastuualueittain AF2520) Vastuualueittain kutsutut (Sisällön välitarkastelu AF10003) Yhteiskunnallinen vaikuttaminen tarkennettu Kirjaston osuuksia ajantasaistettu ja lisätty laatuun liittyvät osiot 4.6. Sotamuseon toiminnan kuvaus lisätty Tutkimusneuvosto ja 2.1 Tutkimus Juha Niemi, Tarja Hettula ja Johanna Lautala Kirjaston johtaja Sotamuseon johtaja Tutkimusala Kirjaston johtaja Sotamuseon johtaja 2

3 sisältöä päivitetty Tutkimusjohtaja 2. Opetuksen osioita päivitetty Opintoasiain osasto Tietoturvallisuus sisältö päivitetty Riskienhallintapäällikkö Versio 1.4 Hyväksynyt rehtori Vesa Tynkkynen 1.5 Sisältö päivitetty (AH13518) Em. asiakirjan mukaiset vastuutahot Sisältö päivitetty (AI9875) Em. asiakirjan mukaiset vastuutahot Toimintakäsikirja on osa Maanpuolustuskorkeakoulun toiminnan laadunvarmistuksen dokumentaatiota ja korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää. Se kuvaa korkeakoulun johtamisen ja organisaation, perustehtävät (RA ja SA), voimavarat ja tukipalvelut sekä sisältää näihin liittyvät keskeisimmät prosessikuvaukset. Toimintakäsikirjan avulla on mahdollista hahmottaa kokonaisuuksia sekä saada apua ja tietoja yksittäisiin toimintoihin liittyen. Toimintakäsikirja on toiminnan kehittämisen työkalu, jota kehitetään jatkuvasti rakenteeltaan ja sisällöltään. Samalla se toimii MPKK:n laatukäsikirjana. 3

4 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULUN TOIMINTAKÄSIKIRJA LUKIJALLE TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT JA JOHTAMINEN STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT Korkeakoulun strategia Kehittämisohjelmat Toimintaympäristö Pv toimintaympäristö RA Pv toimintaympäristö SA Kansainvälinen tutkimusyhteistyö KV-toiminta Kokonaismaanpuolustus ja YTS Fyysinen toimintaympäristö ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN Korkeakoulun organisaation ja hallinnon periaatteet Korkeakoulun organisaatiorakenne (hallintojohtaja) Tutkinto-osastot ja ainelaitokset Esikunta Erilliset laitokset TOIMINTAA OHJAAVAT SÄÄDÖKSET JA MÄÄRÄYKSET Tärkein Maanpuolustuskorkeakoulua koskeva lainsäädäntö Korkeakoulun johtosääntö, työjärjestys ja järjestyssäännöt JOHTAMINEN Johtoryhmätyöskentely Tulosyksikkökokous Tutkimuksen ja opetuksen neuvostot Muut monijäseniset hallintoelimet Johtajien ja päätöksentekijöiden valinta TOIMINNANOHJAUS Strategian laatiminen Strategian jalkauttaminen Toiminnan ohjaus LAADUNVARMISTUSJÄRJESTELMÄ Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen tavoitteet Prosessit Itsearviointi Palautejärjestelmä Riskienhallinta Sisäinen valvonta Laadunvarmistuksen organisaatio Henkilöstön ja opiskelijoiden osallistuminen laadunhallintaan Laadunvarmistusjärjestelmän arviointi ja kehittäminen MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULUN PERUSTEHTÄVÄT

5 2.1 TUTKIMUS Tutkimustoiminnan lähtökohdat Tutkimuksen johtaminen Rahoitus Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttaminen Tutkimuksen arviointi ja kehittäminen OPETUS Tutkintotavoitteinen koulutus Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Jatkotutkinnot Tehtäväkohtainen ja henkilöstöalan toimialakohtainen täydennyskoulutus Yleinen maanpuolustusopetus Opetushenkilöstö Opetuksen suunnittelu ja toteutus Opetuksen arviointi ja kehittäminen Opetuksen palautejärjestelmä Opetuksen kehittämisryhmä Opetuksen laadun arviointi Opintosuoritusten arviointi YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN Vaikuttaminen (ml sidosryhmätoiminta) Vaikuttaminen potentiaalisiin opiskelijoihin Vaikuttaminen asiantuntijapalveluiden kautta Seminaaritoiminta Asiantuntijoiden asettaminen tiedotusvälineiden käyttöön Vaikuttaminen julkaisutoiminnan kautta KASVATUS VOIMAVARAT Opiskelijat Perustutkinto-opiskelijat Jatkotutkinto-opiskelijat Tohtoriopiskelijat Ulkomailla opiskelevat opiskelijat Opiskelijan vaikutusmahdollisuudet Oppilaskunnat Opetuksen kehittämistyöryhmä ALUMNITOIMINTA JA MENTOROINTI Alumnitoiminta Mentoritoiminta HENKILÖSTÖ Korkeakoulun henkilöstövoimavarat Henkilöstöjohtaminen Palkka- ja palvelussuhdeasiat Palvelussuhteeseen ottaminen Henkilöstön kehittäminen Perehdyttäminen Kehityskeskustelu

6 3.3.6 Työolot Työterveyshuollon järjestäminen Työsuojelu Työhyvinvointi Tasa-arvon edistäminen Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Yhteistoiminta RAHOITUS TILAHALLINTA Katsaus toimitiloihin Toimitila-asioiden hoitaminen MATERIAALIN JA PALVELUJEN HANKINTA JA HALLINTA Hankintatoimi Hankintaorganisaatio Hankintojen toteutus Materiaalin valvonta TUKIPALVELUT OPETUKSEN TUKI JA OPISKELIJAPALVELUT Opetuksen tuki Opintoasiainosaston tuki Opintorekisteripalvelut Opiskelijapalvelut Hakijapalvelut Opintojen ohjaus Opiskelijaliikkuvuuden palvelut (JOO) Opiskelijoiden sosiaalitaloudelliset etuudet INFORMAATIOPALVELUT Kirjasto- ja tietopalvelut Organisaatio ja johtaminen Tietoaineistopalvelut Asiakaspalvelut Kirjaston laadunvarmistus Kirjaston prosessit Kirjaston itsearviointi Kirjaston palautejärjestelmä Tiedonhallinta Hyvä tiedonhallintatapa Asiakirjahallinto ja arkistotoimi Aineiston lainaaminen TIETOTEKNISET PALVELUT Katsaus korkeakoulun tietojärjestelmiin Tietotekniikkatuki Tietohallintoalan palveluiden kehittäminen VIESTINTÄ Viestintä MPKK:ssa Yhteiset viestintävälineet Seuranta ja arviointi

7 4.4.4 Viestintäpalvelut MUU TOIMINTA TKKK Käyttäytymistieteiden laitos Kielikeskus MUSEOTOIMINTA VALTAKUNNALLISET MAANPUOLUSTUSKURSSIT TURVALLISUUSTOIMINTA Tilojen käyttö ja pääsyoikeudet Tietoturvallisuus LUKIJALLE Maanpuolustuskorkeakoulun toimintakäsikirja on kaikille korkeakoulun toiminnasta kiinnostuneille laadittu mahdollisimman tiivis yleisesitys ja asiahakemisto korkeakoulun toiminnasta. Se sisältää lukuisia yksinkertaistuksia, joten MPKK ei pidä sitä juridisesti sitovana. Toimintakäsikirja ei siis ole luonteeltaan toimintaa ohjaava normiasiakirja, vaan yleisinformaatio. Jos lukija haluaa täsmällisen tiedon muodon, niin hänen on syytä tarkistaa se linkkitiedostoina toimintakäsikirjaan liitetyistä virallisista asiakirjoista. Tällöinkin on syytä varmistua siitä, että linkkiasiakirja on edelleen ajan tasainen, sillä toimintakäsikirjan jatkuva ajan tasalla pitäminen on alati muuttuvassa toimintaympäristössämme hyvin haasteellista. Lisätietoja asiasta antaa MPKK:n viestintäpalvelut osoitteessa 7

8 1 TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT JA JOHTAMINEN 1.1 STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT Korkeakoulun strategia Maanpuolustuskorkeakoulun strategia on tärkein toimintaa ohjaava asiakirja. Se asettaa toiminnalle tärkeimmät tavoitteet ja linjaa toimintaa. Maanpuolustuskorkeakoulun strategia 2015 (HI732) on julkaistu Tavoitetila ja tehtävä 2015 Maanpuolustuskorkeakoulun tavoitetila (visio) strategiakaudelle on: Parasta sotatieteellistä opetusta ja tutkimusta yhdellä kampuksella. Tämä tarkoittaa opetuksen korkean laadun ylläpitoa ja edelleen kehittämistä. Tutkimuksessa tavoitellaan Maanpuolustuskorkeakoulun tekemän sotatieteellisen tutkimuksen aseman ja vaikuttavuuden vahvistamista. Korkeakoulun tavoitteena on myös aloittaa strategiakauden päättyessä toimintansa uudistetulla organisaatiolla Santahaminaan keskitetyllä kampuksella. Maanpuolustuskorkeakoulun tehtävä (missio) on: Maanpuolustuskorkeakoulusta valmistuu johtajia asiantuntijavalmiuksin. Maanpuolustuskorkeakoulun tärkeimpänä tehtävänä on tuottaa puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen sodan ja rauhan ajan tehtävissä tarvittava osaava ja motivoitunut upseeristo sekä harjoittaa sotilaallisen maanpuolustuksen etua edistävää tutkimusta. Tavoitteena on vuonna 2015 olla sotatieteellinen yliopisto, jolla on arvostettu asema puolustushallinnossa, turvallisuusalan toimijoiden keskuudessa ja yliopistokentässä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Korkeakoulun päätehtävänä säilyy upseerikoulutus. Sitä tuetaan ajanmukaisella ja puolustusvoimien etua hyödyntävällä, tulevaisuuteen tähtäävällä sotatieteiden ydinalojen ja turvallisuuteen liittyvien uusien uhkien tutkimuksella. Strategiset linjaukset 1. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimus keskitetään sotatieteiden keskeisille ydinalueille monitieteisyyttä korostaen tavoitteena syvällisen tutkimustiedon tuottaminen opetuksen perustaksi sekä puolustusjärjestelmän kehittämiseksi yhteiskunnan tueksi. 2. Teoriaa ja käytäntöä yhdistävää, puolustusvoimien päätehtäviin keskittyvää tutkintoopetuksen korkeaa laatua kehitetään edelleen niin Maanpuolustuskorkeakoulussa kuin kaikissa opetusta antavissa puolustushaara-, aselaji- ja toimialakouluissa. Tavoitteena on entistä osaavampi ja laaja-alaisemmin ajatteleva upseeri sekä työssään motivoitunut opettaja. 8

9 3. Tutkimusta tukevan ja tehostavan ulkopuolisen rahoituksen kasvattamiseksi luodaan nykylainsäädännön mahdollistamat toimintatapamallit tavoitteena tutkimusresurssien merkittävä lisääminen. 4. Yliopistollinen tutkimus, opetus ja täydennyskoulutus sekä tieteellinen kirjasto keskitetään Santahaminaan. Puolustusvoimien kansainvälinen keskus liitetään Maanpuolustuskorkeakouluun ja sijoitetaan Santahaminaan. Tavoitteena on yksi kehitettävä kampus, joka tarjoaa niin opiskelijoille, opettajille, tutkijoille kuin muillekin palkattuun henkilöstöön kuuluville erinomaiset olosuhteet. 5. Kehittämisessä on varauduttava supistuviin henkilöstöresursseihin osana puolustusvoimauudistusta. Se edellyttää kaikissa henkilöstöryhmissä osaamisen syventämistä ja laajentamista. Henkilöstön työssä jaksamista ja motivaatiota tuetaan. 6. Laitosten toiminnallista yhdistämistä jatketaan, mikä mahdollistaa entistä tehokkaamman hallinnon sekä resurssien suuntaamisen tutkimukseen ja opetukseen. 7. Maanpuolustuskorkeakoulu hakee ulkoisia arviointeja toimintansa kehittämisen perustaksi. Keskeisin on Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) toteuttama laadunvarmistusjärjestelmän auditointi. 8. Resurssien supistuessa on entistä tärkeämpää varmistaa toiminnan vaikuttavuutta ja vahvistaa Maanpuolustuskorkeakoulun yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja kansainvälisiä suhteita. Tämä edellyttää yhteiskunta- ja kansainvälisistä suhteista vastaavan johtajan tehtävän määrittämistä. 9. Opetuksessa tavoitellaan kustannustehokkuuden lisäämistä ilman, että opetustavoitteista tingitään olennaisesti. Tutkintoja uudistettaessa huomioidaan aina opetuksesta syntyvien kustannusten kokonaisuus, jotta kustannuskehitys pysyy hallittuna. Strategiset tavoitteet 1. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimus palvelee entistä korostuneemmin puolustusjärjestelmän tarpeita ja opetusta. KKA:n auditoinnissa 2011 tutkimuksen laadunvarmistukselle saatu arvio alkava nostetaan seuraavassa auditoinnissa 2017 tasolle kehittyvä. 2. Maanpuolustuskorkeakoulun opetus perustuu puolustusjärjestelmän poikkeusolojen ja normaaliolojen tarpeisiin. 3. Sotatieteellisiä tutkintoja ja täydennyskoulutusta kehitetään. 4. Resurssien riittävyys varmistetaan 1) tutkinto-opetuksessa, 2) painopistealojen tutkimuksessa ja mahdollisuuksien mukaan 3) muissa toiminnoissa. 5. Maanpuolustuskorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän kehittämistä jatketaan siten, että se on osa jokapäiväistä toimintaa. 6. Kansainvälinen toiminta suunnataan palvelemaan opetuksen ja tutkimuksen ydinalueita. 7. Maanpuolustuskorkeakoulu terävöittää yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan. 9

10 Tulosyksiköiden erityistavoitteita: Maanpuolustuskorkeakoulun toimintakäsikirja Maanpuolustuskorkeakoululle laaditaan tietohallintostrategia Korkeakoulun kirjaston toiminta keskitetään Santahaminaan rakennettavaan monitoimitaloon Sotamuseon infrastruktuurit ja toiminnan ohjaus uudistetaan Maanpuolustuskurssien toiminta turvataan Maanpuolustuskorkeakoulun esikunnan toiminnan kehittämistä jatketaan Kehittämisohjelmat Maanpuolustuskorkeakoulun strategia jalkautetaan strategialähtöisen suunnittelu- ja ohjausprosessin avulla. Prosessityön tavoitteen mukaisesti prosessien roolia strategian toteuttamisessa, toiminnan ohjauksessa ja resursoinnissa lisätään nykyisestään. Strategiassa mainittujen tavoitteiden toimeenpanoa varten laaditaan yksityiskohtaisemmat kehittämissuunnitelmat tai ne sisällytetään toimintasuunnitelmaan. Laajojen hankkeidenkehittämissuunnitelmissa esitetään, miten vuosittain etenemällä saavutetaan strategiassa esitetty tavoitetila. Myös kehittämissuunnitelmien tavoitteet ja aikataulut viedään Maanpuolustuskorkeakoulun toimintasuunnitelmaan tulosyksiköiden ja toimialojen tulostavoitteiksi. Tulosyksiköiden tulostavoitteiden toteutumista seurataan ja siitä raportoidaan prosessin mukaisesti. Palautteen ja yksiköiden tai toimialojen itsearvioinnin perusteella Maanpuolustuskorkeakoulun toimintasuunnitelman tulostavoitteita ja aikatauluja tarkennetaan vuosittain. Toteutuminen raportoidaan Maanpuolustuskorkeakoulun vuosiraportissa. Maanpuolustuskorkeakoulun johto arvioi strategian toteutumista ja jalkauttamista vuosittaisessa johdon strategiaseminaarissa, jossa tarkennetaan seuraavan vuoden suunnitteluperusteet. Tarpeen mukaan strategian yksityiskohtia päivitetään vuosittain Toimintaympäristö Maanpuolustuskorkeakoulun asema suomalaisessa yliopistokentässä on selkeä. Sen tehtävänä on vastata eri tieteenalojen tutkimuksen ja opetuksen haasteisiin sotatieteiden näkökulmasta. Puolustusvoimien päätehtävät ohjaavat osaltaan myös Maanpuolustuskorkeakoulun toiminnan suuntaamista ja resurssien käyttöä. Vuoden 2009 alusta voimaan tullut laki Maanpuolustuskorkeakoulusta (1121/2008) selkeytti entisestään sen asemaa yliopistollisena työnantajakorkeakouluna. Maanpuolustuskorkeakoulun edellinen strategia valmistui vuonna Sen lähtökohtana oli toisaalta vahventaa Maanpuolustuskorkeakoulun asemaa yliopistokentässä ja toisaalta laajentaa keskeisenä opetuksen ja tutkimuksen kohteena olevan turvallisuuskäsitteen sisältöä. Strategia on toteutunut hyvin, mutta varsinkin sen linjaukset Maanpuolustuskorkeakoulun toimintapiiriin kuuluvan turvallisuuskäsitteen laajentamisesta ovat osoittautuneet liian väljiksi, eivätkä nähtävissä olevat resurssit puolla tätä laajennusta. Maanpuolustuskorkeakoulun opetuksen vahvuuksia ovat teorian ja käytännön yhdistyminen ja opetuksen palautejärjestelmän pitkä perinne. Opetus on korkeatasoista ja työelämälähtöistä. 10

11 Haasteena on sotatieteellisten opintojen ja niihin yhdistettyjen ammatillisten osaamisvaatimusten yhteinen kuormittavuus. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimuksen haasteina ovat sen parempi nivoutuminen opetukseen sekä tarve yhä selkeämmin tuottaa kokonaismaanpuolustuksen kehittämisessä tarvittavaa tutkimustietoa päätöksenteon perustaksi. Tutkimusrahoituksen haasteena on toimintamenovarojen ulkopuolisen rahoitusosuuden niukkuus. Maanpuolustuskorkeakoulun yhteiskunnallinen vaikuttavuus syntyy välillisesti aina siellä, missä korkeakoulun henkilökunta, opiskelijat tai korkeakoulusta valmistuneet henkilöt toimivat. Esimerkiksi strategian alalla osaaminen on arvostettua ja Maanpuolustuskorkeakoulun eri alojen asiantuntijat ovat paljon julkisuudessa. Siitä huolimatta Maanpuolustuskorkeakoulun yleinen tunnettuus on vasta kehittyvällä tasolla Pv toimintaympäristö RA Maanpuolustuskorkeakoulu on puolustusvoimain komentajan alainen sotatieteellinen korkeakoulu. Sen asema puolustusvoimien hallinnossa ilmenee hallintorakenteesta. Pääesikunta ohjaa puolustusvoimain komentajan apuna Maanpuolustuskorkeakoulun toimintaa. Keskeisimmät ohjaavat osastot ovat henkilöstöosasto ja suunnitteluosasto. Tärkein ohjauksen muoto on vuositasolla toteutuva tulosohjaus, jossa painottuvia tekijöitä ovat tutkintoihin ja muuhun opetukseen liittyvät osaamisvaatimukset, kurssien tavoitevahvuudet, tutkimus- ja kehittämistehtävät sekä toiminnan rahoitus. Maanpuolustuskorkeakoulun suhde maa-, meri- ja ilmavoimiin sekä Rajavartiolaitokseen on luonteeltaan yhteistoimintasuhde, jossa korostuu osaavan henkilöstö tuottaminen puolustushaarojen ja Rajavartiolaitoksen tarpeisiin. Maanpuolustuskorkeakoulu johtaa puolustushaara- ja aselajikouluissa sekä Raja- ja merivartiokoulussa annettavaa tutkintoopetusta. Maanpuolustuskorkeakoulun tehtäviin kuuluu seuraavat toimialajohtajuudet puolustusvoimissa: valtakunnallinen sotamuseotoiminnan ohjaus mukaan lukien valtakunnallisen statuksen omaavat puolustushaara- ja aselajimuseot sekä joukko-osastojen perinnehuoneet Puolustusvoimien kirjastotoiminnan kokonaiskoordinointi Puolustusvoimien kielipalveluiden tuottaminen Puolustusvoimien opetusmateriaalien tuottaminen Puolustusvoimien kuvaustoiminnan ohjaaminen ja yhteisten kuvapalveluiden tuottaminen. Maanpuolustuskorkeakoulun oma organisaatio on luonteeltaan asiantuntijaorganisaatio, joka tukeutuu Puolustusvoimien yhteisiin palveluntuotanto-organisaatioihin. Korkeakoulun kannalta keskeisimpiä tuki- ja huoltopalveluiden tuottajia ovat Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus (yhteiskäyttöiset tietojärjestelmät), Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (maksuliikenne), Etelä-Suomen huoltorykmentti (yleishuollon palvelut ja kuljetukset), Leijona Catering (muonituspalvelut), Puolustushallinnon rakennuslaitos (kiinteistönpito) sekä Sotilaslääketieteen keskus (työterveyshuollon palvelut ja lääkintähuolto). 11

12 Varuskunnallisesti Maanpuolustuskorkeakoulun pääosat kuuluvat Helsingin Sotilasläänin komentajan johtamaan Helsingin varuskuntaan. Varuskunta tuottaa Maanpuolustuskorkeakoululle mm. ulkoiseen turvallisuuteen ja työsuhdeasuntoihin liittyviä palveluja Pv toimintaympäristö SA Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen kokonaisvahvuus vuoden 2015 alussa on noin Puolustushaarojen asema on keskeinen Suomen puolustusjärjestelmässä. Ne osallistuvat puolustusjärjestelmän suunnitteluun ja kehittämiseen ja vastaavat sotilaallisen suorituskyvyn eri osatekijöiden yhdistämisestä taistelukelpoiseksi kokonaisuudeksi sekä suorituskyvyn käytöstä eli maa-, meri- ja ilmaoperaatioiden suunnittelusta, johtamisesta ja toteutuksesta. Maavoimien päätehtävänä on maahyökkäyksen torjunta ja hyökkääjän lyöminen muiden puolustushaarojen tukemana ja yhteisten suorituskykyjen voimin. Merivoimien päätehtävänä on meri- ja rannikkoalueen valvonta sekä meritse tapahtuvien alueloukkausten ja hyökkäysten torjunta. Ilmavoimien päätehtävänä on ilmoitse tapahtuvan hyökkäyksen torjunta. MPKK toimintavalmiutta kohotettaessa Osana puolustusvoimia myös Maanpuolustuskorkeakoululle on määrätty omat poikkeusolojen ajan tehtävänsä. Puolustusvalmiuden kohottamiseen liittyen tutkinto-opetus ja osa tutkimustoiminnasta keskeytetään ja muu toiminta sovitetaan vallitseviin olosuhteisiin. Pääosa korkeakoulun sotilashenkilöistä luovutetaan puolustusvoimissa perustettaviin sodan ajan johtoportaisiin ja joukkoihin, ja korkeakoulun sodan ajan kokoonpanoon sijoitettu henkilöstö aloittaa poikkeusolojen ajan tehtäviensä täysimääräisen hoitamisen. Maanpuolustuskorkeakoulu muuttuu sotaan valmistautuvaksi yksiköksi. Osallistumalla esiupseerikurssin TH 1 tai yleisesikuntaupseerikurssin OTH 1 harjoituksiin saa sodan ajan toimintaympäristöstä syvällisen käsityksen Kansainvälinen tutkimusyhteistyö Maanpuolustuskorkeakoulun velvoite on toimia tiiviissä yhteistyössä sekä kansallisten että kansainvälisten yliopistojen ja korkeakoulujen sekä tutkimuslaitosten kanssa. Perustuen laissa määriteltyihin tehtäviin Maanpuolustuskorkeakoulu tekee kansainvälistä tutkimusyhteistyötä sekä eurooppalaisten että Euroopan ulkopuolella sijaitsevien sotakorkeakoulujen, puolustusakatemioiden ja tutkimusinstituuttien kanssa. Euroopan alueella Maanpuolustuskorkeakoulun kumppanitahoihin kuuluvat muun muassa Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulun (Försvarshögskolan), NATO Defence Academy, Iso- Britannian puolustusakatemian (Defence Academy of the United Kingdom) sekä Baltic Defence College. Euroopan ulkopuolella Maanpuolustuskorkeakoululla on yliopistokumppaneja muun muassa Yhdysvalloissa. 12

13 Kansainvälinen yhteistyön avulla Maanpuolustuskorkeakoulu pystyy välittämään muissa akateemisissa siviili- ja sotilasalan yliopistoissa ja korkeakouluissa tehtyjä tutkimustuloksia puolustusvoimien käyttöön. Maanpuolustuskorkeakoulun opetukseen ja tutkimukseen vaikuttaa myös kansainvälisen kriisinhallinnan kasvava merkitys tämän päivän sotilaallisessa yhteistyössä niin Euroopan unionin piirissä kuin Naton rauhankumppanuustoiminnassa KV-toiminta Korkeakoulun kansainvälisen toiminnan eräänä keskeisenä tavoitteena on palvella tutkintoopiskelijoiden valmiuksia toimia kansainvälisissä tehtävissä. Tämän vuoksi on tärkeää, että Maanpuolustuskorkeakoulun kansainvälinen koulutus on ajantasainen ja vastaa kansainvälisten kriisinhallinnan vaatimuksia. Tavoitteena on, ettei Maanpuolustuskorkeakoulun tutkintoopiskelija tarvitse valmistuttuaan täydentävää koulutusta ollakseen sijoituskelpoinen sellaiseen kansainväliseen tehtävään, joka ei edellytä erityiskoulutusta. Kansainvälistä kriisinhallintatoimintaa harjoitetaan mm. yhteistyössä Ruotsin puolustusvoimien kanssa vuosittain pidettävän GSÖ-harjoituksen muodossa Kokonaismaanpuolustus ja YTS Osana puolustusvoimia Maanpuolustuskorkeakoulu on aktiivinen toimija yhteiskunnan elintärkeiden toimien turvaamiseen liittyvässä tutkimus- ja kehittämistyössä. YTS-näkökulma liittyy paitsi maan sotilaalliseen puolustamiseen, niin suoranaisesti myös puolustusvoimien toiseen päätehtävään; muiden viranomaisten tukemiseen. Korostuneimmin kokonaismaanpuolustuksen laaja kenttä ja YTS-näkökulma ovat esillä yleisesikuntaupseerin tutkinnon opetuksessa sekä Valtakunnallisten maanpuolustuskurssien toimeenpanossa. Puolustushallinnon alainen Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE) tukee kokonaismaanpuolustuksen ja turvallisuusalan tutkimusta rahoittamalla suomalaista alan tutkimusta. MATINEn johtokunnissa ja työryhmissä Maanpuolustuskorkeakoululla on vahva edustus Fyysinen toimintaympäristö Maanpuolustuskorkeakoulun kampusalue sijaitsee Helsingin Santahaminan sotilasalueella. Toinen kampusalue on Tuusulassa sijaitseva Taistelukoulun alue, jota isännöi korkeakouluun kuuluva Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus. Näiden päätoimipaikkojen lisäksi korkeakoululla on tiloja Helsingin keskusta-alueella Sörnäisissä, Kruununhaassa ja Suomenlinnassa sekä Sotamuseon varastointipaikkakunnilla. Yksittäisiä Kielikeskuksen virkamiehiä työskentelee lisäksi muilla paikkakunnilla puolustusvoimien hallintoyksiköiden yhteydessä. Santahaminassa ja Sörnäisissä tilojen kunto on verraten hyvä. Tuusulan tilat ovat hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa rakennuksesta riippuen. Kruununhaassa vain Maanpuolustuskurssien tilojen kuntoa voi pitää hyvänä; tilat Maurinkadulla ja Liisankadulla ovat huonokuntoisia ja kaipaavan nopeaa remontointia. Oppimisympäristöt Santahaminassa ja Taistelukoulun pääauditoriossa on vuosina uusittu ja yhdenmukaistettu vastaamaan tulevien vuosien tarpeita. 13

14 Maanpuolustuskorkeakoulun tavoitteena on kaikkien ainelaitosten sekä tutkinto-opetukseen ja korkeakoulun vastuulla olevaan täydennyskoulutukseen liittyvien toimintojen ja Pääkirjaston keskittäminen Santahaminaan vuoden 2015 alkuun mennessä. Tämän mahdollistamiseksi on kampukselle rakennettava uudisrakennus, jonka suunniteltu sijoituspaikka on kampuksen tulotiellä ns. entisen K-kaupan risteyksessä. Uudisrakennuksen näkyvä työmaa alkanee vuoden 2013 syyskesällä. Muita keskeisiä fyysiseen toimintaympäristöön liittyviä tavoitteita ovat täysimittainen tiloista luopuminen kaikissa niissä kohteissa, joista toiminnot sijoitetaan Santahaminan uudisrakennukseen Sotamuseon tarpeiden mukainen peruskorjaus Liisankatu 1:een mahdollisimman nopeasti; kuitenkin viimeistään tasavallan satavuotisjuhliin mennessä Sotamuseon varastoinnin keskittäminen Rakennus B27:n muutostyöt (kurssikirjaston muuttaminen toimistotiloiksi ym.) Rakennus B26:n peruskorjaus tilapäiseksi majoitustilaksi opetustilojen laadun kehittäminen Santahaminassa ja ylläpito Taistelukoulun alueen tärkeimmissä tiloissa Etelä-Suomen huoltorykmentin logistiikkakeskushankkeen tukeminen Santahaminassa siten, että se vapauttaa ns. Tallinmäen rakennuksen korkeakoulun johtamissimulaattorijärjestelmän opetusympäristöksi fyysisen turvallisuuden rakenteiden kustannustehokas ja riskiarvioihin perustuva kehittäminen kaikissa keskeisissä toimipaikoissa. Puolustusvoimien toimintakulttuurin mukaisesti Maanpuolustuskorkeakoulu ei omista kiinteistöjään edes osittain eikä sillä ole itsenäistä toimivaltaa kiinteistökantansa kehittämiseen. Muutokset kiinteistökannassa ja siihen kohdistuvat perusparannukset toteutetaan tekemällä riittävän perusteltuja ja kustannustehokkaita esityksiä Pääesikunnalle, joka on alan asiat ratkaiseva viranomainen. Pääosaa MPKK:n tiloista isännöi Puolustushallinnon rakennuslaitos. Enin osa tiloista on Senaattikiinteistöt Oy:n omistamia, mutta verrattuna useimpiin muihin puolustusvoimien yksiköihin MPKK:lla on poikkeuksellisen paljon kiinteistökantaa myös Kruunuasunnot Oy:ltä ja yksityisiltä palveluntarjoajilta. Tavoitetilassa kiinteistönpitoon liittyvien toimijoiden määrä on vähäisempi ja korkeakoulun itsenäisyysaste toimintojen järkevässä järjestämisessä on isompi. 1.2 ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN Korkeakoulun organisaation ja hallinnon periaatteet Maanpuolustuskorkeakoulun organisaation ja hallinnon perusteet määritetään laissa MPKK:sta sekä korkeakoulun johtosäännössä (linkit asiakirjoihin ovat tämän alaluvun lopussa). Korkeakoulun organisaatio ja johtaminen on puolustusvoimien johtamis- ja hallintokulttuurin mukaista. Organisaatio on sotilaallisesti johdettu linja-esikuntaorganisaatio, jolla on tutkimuksen ja tutkinto-opetuksen osalta voimakas matriisiorganisaation luonne. Korkeakoulun kuuluminen puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmään merkitsee eräitä olennaisia eroja muihin suomalaisiin yliopistoihin verrattuna. Näistä keskeisimpiä ovat 14

15 korkeakoululla ei ole yksiselitteisesti itsehallinnollista asemaa, vaan se on osa puolustusvoimia pääosa korkeakoulun vakituisista työntekijöistä palvelee pysyvissä viroissa, joiden täyttöä säätelee virkamieslaki ja sitä täydentävät normiasiakirjat sotilashenkilöstön virkakierrosta johtuva huomattava henkilöstövaihtuvuus MPKK:lla ei ole laajaa toimivaltaa käyttävää hallitusta, vaan tämä toimivalta kuuluu lähinnä puolustusvoimain komentajalle ja korkeakoulun toimintaa ohjaavalle pääesikunnalle MPKK toimii valtionhallinnossa noudatettavien hyvän hallinnon periaatteiden mukaisest MPKK:lla ei ole itsenäistä taloudellista toimivaltaa, vaan se on valtion tilivirasto korkeakoulun upseeriopiskelijoita koskee tutkintotasosta riippuen joko kokonaan tai soveltaen valtion viranomaisille yleensä ja puolustusvoimien viranhaltijoille erityisesti säädetyt oikeudet ja velvoitteet poikkeusolojen toimintaan liittyvät velvoitteet ohjaavat myös normaaliolojen organisointia ja hallinnon yksityiskohtien järjestämistä. Korkeakoulun jakautumisen sisäisiin tulosyksiköihin ratkaisee puolustusvoimain komentaja vahvistaessaan MPKK:n johtosäännön. Sisäisten tulosyksiköiden jakautumisen alaorganisaatioihin ratkaisee MPKK:n rehtori vahvistaessaan korkeakoulun työjärjestyksen. Tätä alemman tasoinen MPKK:n sisäisten tulosyksiköiden organisoiminen on tulosyksikön esimiehen ratkaistavissa. Korkeakoulun yhteistä hallintoa hoitaa hallintovirastona toimiva esikunta. Sen tehtävänä on tuottaa korkeakoulun yhteiset palvelut siten, että tulosyksiköiden omalla vastuulla oleva hallinto voidaan vähimmäistää. Lisäksi esikunta ohjaa ja valvoo toimintaa toimialateitse. MPKK:n sisäinen ohjaus perustuu puolustusvoimien käyttämään tulosohjausjärjestelmään. Sitä täydentää linja-esikuntarakenteen mukainen tilanteenmukainen johtaminen ja ohjaus. Maanpuolustuskorkeakoulun johtaminen on sotilaallisten periaatteiden mukaisesti esimieskeskeistä. Sitä täydentää monijäsenisten hallintoelinten toiminta. Rehtorin päätöksenteon tuen kannalta keskeisimmät monijäseniset hallintoelimet ovat MPKK:n neuvottelukunta, johtoryhmä ja tulosyksikkökokous. Linkit korkeakoulun toimintaa ohjaaviin tärkeimpiin asiakirjoihin: Laki Maanpuolustuskorkeakoulusta Johtosääntö Korkeakoulun organisaatiorakenne (hallintojohtaja) Maanpuolustuskorkeakoulun organisaatio on luoteeltaan pääosin matriisiorganisaatio, jossa oheisessa kaaviokuvassa värein merkityt tutkinto-osastot ja tohtorikoulutusohjelma vastaavat tutkinnoista. Opetus- ja tutkimusresurssit on sijoitettu ainelaitoksiin, jotka tuottavat tutkintoosastojen tilaaman opetuksen. Organisaatio on ollut nykyisessä muodossaan vuoden 2009 alusta lukien. Tavoitteena on organisaation matriisirakenteen säilyttäminen, mutta sen keventäminen ainakin ainelaitoksia yhdistämällä siinä vaiheessa, kun korkeakoulun päätoiminnot keskitetään Santahaminaan vuoden 2015 alussa. 15

16 Maanpuolustuskorkeakoulun johtosääntö Maanpuolustuskorkeakoulun työjärjestys Tutkinto-osastot ja ainelaitokset Kadettikoulu Jatkotutkinto-osasto Täydennyskoulutusosasto Opintoasiainosasto Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos Sotahistorian laitos Sotatekniikan laitos Strategian laitos Taktiikan laitos Käyttäytymistieteiden laitos Esikunta Henkilöstöyksikkö Kehittämisyksikkö Palveluyksikkö Erilliset laitokset Kirjasto Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus 16

17 Kielikeskus Sotamuseo Maanpuolustuskurssit Maanpuolustuskorkeakoulun toimintakäsikirja 1.3 TOIMINTAA OHJAAVAT SÄÄDÖKSET JA MÄÄRÄYKSET Tärkein Maanpuolustuskorkeakoulua koskeva lainsäädäntö Laki Maanpuolustuskorkeakoulusta (1121/2008) Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta (1124/2008) Puolustusministeriön asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa laissa tarkoitetuista etuuksista (1125/2008) Puolustusministeriön asetus sitoumusajoista ja sitoumuskorvauksista (1126/2008) Laki puolustusvoimista (551/2007) VNA puolustusvoimista (1319/2007) Rikoslaki 45 luku ( /559) Sotilaskurinpitolaki (331/1983) Sotilaskurinpitoasetus (969/1983) Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä (464/1998) Laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta (531/1986) Laki julkisyhteisöjen henkilökunnalta vaadittavasta kielitaidosta (424/2003) Valtioneuvoston asetus upseereilta vaadittavasta kielitaidosta (9/2004) Opintotukilaki (65/1994) Laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta (211/2006) Puolustusministeriön asetus sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön pätevyysvaatimuksista ja palvelussuhteen ehdoista (254/2006) Lisäksi Maanpuolustuskorkeakouluakin koskee yleishallinto-oikeutta ja hallintotoimintaa sekä virkamiehen oikeusasemaa sääntelevä muu lainsäädäntö, kuten esimerkiksi Suomen Perustuslaki (731/1999), hallintolaki (434/2003), ns. julkisuuslaki (621/1999) sekä asetus viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta (1030/1999) ja VNA tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa (681/2010), laki kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista (588/2004), henkilötietolaki (523/1999), valtion virkamieslaki (750/1994) ja -asetus (971/1994), nimikirjalaki (1010/1989), kielilaki (423/2003), arkistolaki (831/1994) sekä työturvallisuuslaki (738/2002) ja Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) ynnä luonnollisesti kulloinkin voimassaoleva VES eli Valtion virka- ja työehdot. Edellä mainittua lainsäädäntöä on muutettu, mutta muutokset löytyvät sähköisestä Finlextietokannasta kyseisen säädöksen alkuperäisellä säädöskokoelmanumerolla Korkeakoulun johtosääntö, työjärjestys ja järjestyssäännöt Johtosääntö Työjärjestys 17

18 Järjestyssäännöt : Maanpuolustuskorkeakoulun toimintakäsikirja Kadettikoulu Jatkotutkinto-osasto (liitteenä sivun alaosassa) 1.4 JOHTAMINEN Johtoryhmätyöskentely Maanpuolustuskorkeakoulun johtoryhmä on korkeakoulun rehtorin ja muun johdon päätöksentekoa tukeva monijäseninen hallintoelin. Johtoryhmä kokoontuu MPKK:n toimintasuunnitelmassa julkaistavan kalenterin mukaan tai erikseen kutsuttaessa. Johtoryhmä keskittyy Maanpuolustuskorkeakoulun strategiseen johtamiseen rehtorin tukena. Johtoryhmässä asioita rehtorin päätettäväksi esittelevät prosessinomistajat. Prosessinomistajat voivat kutsua johtoryhmään asiantuntijoita. Johtoryhmässä käsiteltävät asiat ovat: joko luonteeltaan päätöksentekoon tähtääviä, jolloin niistä on laadittu johdolle vaihtoehtovertailut resurssivaikutuksineen kokouskutsun liitteeksi; tai ne liittyvät olennaisesti Maanpuolustuskorkeakoulun tulevaisuuteen ja sen suunnitteluun (kuten toimintaympäristön muutokset, pitkän tähtäimen toimintasuunnitelmat ja riskit). Johtoryhmän pysyvään kokoonpanoon kuuluu Maanpuolustuskorkeakoulun johdon lisäksi kehittämispäällikkö, henkilöstöpäällikkö sekä Kadettikoulun, Jatkotutkinto-osaston ja Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskuksen johtajat. Johtoryhmän sihteerinä toimii kehittämisyksikön suunnittelu-upseeri. Pysyvän kokoonpanon lisäksi johtoryhmän kokouksiin kutsutaan asiantuntijoita ja opiskelijajäsenet sen mukaisesti, mitä asiaa kulloinkin käsiteltävät aiheet koskevat. Ratkaisun kulloiseenkin kokoukseen kutsuttavista asiantuntijoista ja opiskelijajäsenistä tekee hallintojohtaja. Johtoryhmän opiskelijajäsenet (1 kadettiopiskelija ja 1 jatkotutkinto-opiskelija) nimeää Maanpuolustuskorkeakoulun oppilaskunta. Johtoryhmän asemasta, tehtävistä, kokoonpanosta ja päätösvallasta on säädetty tarkemmin työjärjestyksen kohdassa 5.2. Johtoryhmän pöytäkirjat ovat liitettyinä PVAH:n asiaan 383/2011. ( ) Johtoryhmätyöskentelyn asiakirjat (ml muistiot) Tulosyksikkökokous Tulosyksikkökokous (TYK) on Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorin ja muun johdon päätöksentekoa tukeva monijäseninen neuvoa-antava hallintoelin. 18

19 Tulosyksikkökokous käsittelee pääsääntöisesti asioita, jotka koskevat Maanpuolustuskorkeakoulun strategialähtöistä TRSS-prosessia ja laadunvarmistusta. Lisäksi tulosyksikkökokous käsittelee asioita, jotka kuuluvat sisäisten tulosyksiköiden vuodenkulkuun ja erityisiin toimintasuunnitelman ulkopuolisiin yhteistä käsittelyä vaativiin asioihin. Tulosyksikkökokouksen pysyvään kokoonpanoon kuuluu Maanpuolustuskorkeakoulun johdon lisäksi jokaisen tässä työjärjestyksessä tarkoitetun, kuvan 1 mukaisen sisäisen tulosyksikön päällikkö tai hänen sijaisensa. Kokouksen sihteerinä toimii esikunnan kehittämisyksikön suunnittelu-upseeri. Tulosyksikkökokous kokoontuu TRSS-prosessin kulloisenkin vuosiaikataulun mukaisesti. Tulosyksikkökokouksen asemasta, tehtävistä, kokoonpanosta ja päätösvallasta on säädetty tarkemmin työjärjestyksen kohdassa 5.3. Tulosyksikkökokouksen työskentelyyn liittyvät asiakirjat ml. pöytäkirjat ovat liitettyinä PVAH:n asiaan 383/2011. ( ) Johtoryhmätyöskentelyn asiakirjat (ml muistiot) Tutkimuksen ja opetuksen neuvostot Opetusneuvosto on rehtorin ja vararehtorin neuvoa-antava elin, joka valmistelee tärkeimmät opetukseen ja sen kehittämiseen liittyvät rehtorin tai vararehtorin päätökset sekä tukee korkeakoulun johtovastuulla olevien puolustushaara-, aselaji- ja toimialakoulujen opetuksen kehittämistä. Opetusneuvostoon kuuluu vararehtori, Kadettikoulun, Jatkotutkinto-osaston ja Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskuksen johtajat, ainelaitosten johtajat, neljä vararehtorin nimeämää pääoppiaineiden professoria, opintoasiainosaston päällikkö sekä oppilaskunnan asettamat kurssi- ja tutkintokohtaiset kolme jäsentä. Opetusneuvoston pöytäkirjat Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusneuvosto on rehtorin ja tutkimusjohtajan neuvoa-antava ja päätöksentekoa tukeva monijäseninen hallintoelin. Tutkimusneuvostolle kuuluu myös eräitä käsittelytehtäviä Maanpuolustuskorkeakoulun johtosäännön 84 :n 1 momentin tarkoittamana ehdollepanotoimielimenä professorin viran ja sotilasprofessorin viran täytössä. Tutkimusneuvosto suunnittelee ja kehittää tutkimus-, julkaisu- ja professorien, sotilasprofessorien ja dosenttien rekrytointiprosesseja sekä käsittelee tutkimusalan valmistelun pohjalta niiden ylläpitoon liittyviä asioita. Tutkimusneuvostoon kuuluvat jäseninä tutkimusjohtaja, virkaan nimitetyt professorit, professorin määräaikaisessa virkasuhteessa olevat, Maanpuolustuskorkeakoululla virassa olevat professorin arvonimen omaavat, ainelaitosten johtajat sekä henkilöstön ja opiskelijoiden edustaja. Tutkimusneuvoston puhevaltaisina jäseninä toimivat Maanpuolustuskorkeakoulun sotilaslakimiehet. Tutkimusjohtaja toimii tutkimusneuvoston puheenjohtajana. Varapuheenjohtajana toimii vanhin virassa oleva professori tai hänen ollessaan estyneenä vanhin paikalla oleva professori. Tutkimusjohtajan avustaja toimii tutkimusneuvoston sihteerinä Kokouksessa esitetyt julkiset sähköiset valmisteluaineistot ja kokouksessa tehdyt päätökset 19

20 kirjataan PVAH -järjestelmään arkistoitavaan kokouspöytäkirjaan, jonka on oltava valmis viikon kuluessa kokouksesta. Tutkimusneuvoston pöytäkirjat 2012 Tutkimusneuvoston pöytäkirjat 2011 Tutkimusneuvoston pöytäkirjat 2010 Tutkimus- ja opetusneuvostojen asema ja tehtävät on määritelty tässä esitettyä tarkemmin työjärjestyksessä Muut monijäseniset hallintoelimet Maanpuolustuskorkeakoulun neuvottelukunta on rehtorin ja muun korkeakoulun johdon neuvoaantava elin kokonaiskehittämisen kannalta keskeisissä ja laaja-alaisissa kysymyksissä. Se tukee ja edistää MPKK:n tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Neuvottelukuntaan kuuluu puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen edustajia sekä MPKK:n toimialaan liittyviä asiantuntijoita muiden yliopistojen, tiedeyhteisöjen, ministeriöiden ja sidosryhmien piiristä sekä jatkotutkinto-opiskelijoita edustava opiskelijajäsen. Neuvottelukunnan sihteeristön muodostaa MPKK:n johto ja kehittämispäällikkö. Neuvottelukunnan kokouksista ei pidetä pöytäkirjaa. Neuvottelukunnan lisäksi MPKK:lla on useita monijäsenisiä hallintoelimiä, esimerkiksi opettajaneuvostoja. Lisätietoja monijäsenisistä hallintoelimistä työjärjestyksen kohdassa Johtajien ja päätöksentekijöiden valinta Maanpuolustuskorkeakoulun johtajien ja päätöksentekijöiden valinta jakautuu henkilöstöryhmän mukaan seuraavasti: upseerivalinnat toteutetaan Puolustusvoimissa noudatettavan käytännön mukaisesti professorien ja dosenttien valinnoissa noudatetaan suomalaisten yliopistojen yleisen linjan mukaista valintaprosessia sovellettuna puolustushallinnon päätöksentekorakenteeseen muun henkilöstön valinnoissa noudatetaan valtionhallinnon ja puolustushallinnon määräyksiä Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorin valinnan esittelee puolustusministeri puolustusvoimain komentajan myötävaikutuksella ja ratkaisee valtioneuvosto. Samaa menettelyä käytetään vararehtorin valinnassa, jos hän palvelee tehtävään määrättäessä kenraalin arvossa. Muut maanpuolustuskorkeakoulun ylimmissä upseeritehtävissä (yleensä everstiluutnantin/ komentaja tai everstin/ kommodorin sotilasarvo/ vast.) olevat henkilövalinnat esittelee Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö MPKK:n rehtorin myötävaikutuksella ja tehtävään määräämiset ratkaisee puolustusvoimain komentaja. 20

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus 1 Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Kasvatus- ja opetustoimen tehtävänä on kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisena järjestää varhaiskasvatuspalveluita,

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Halloped-koulutus Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Koulutuksen sisältö 1) Nopeat perusteet yliopiston hallinnosta 2) Edunvalvonnan perusteita 3) Halloped-keissejä Yliopiston

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Sibelius- Akatemian ohjesääntö Käsittely 1. TaiY- johtosääntötoimikunta 10.8.2012 2. Sibelius- Akatemian johtoryhmä 15.1.2013 3. SibAn osastoneuvostot 2013 4. Akateeminen neuvosto 5.2.2013

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät:

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: Johtokunta Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto 10.6.2008 LIIKELAITOS EDUPOLIN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä Liikelaitos Edupoli on kuntalain

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN Tampereen kaupungin valtuusto on 26.11.2008 hyväksynyt Tampereen kaupungin liikelaitosten johtosäännön. Johtosääntö tuli voimaan

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

30.11.2009 Dnro 90/123/09

30.11.2009 Dnro 90/123/09 1 (6) Niuvanniemen sairaalan johtosääntö 1.1.2010 1. Luku Sairaalan toiminta, ohjaus ja valvonta 1 Sairaalan toiminta Johtokunta on 30.11.2009 hyväksynyt johtosäännön valtion mielisairaaloista annetun

Lisätiedot

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 x.xx.2013 xx ja tulee voimaan 1.1.2013 1.1.2014 Muutos KV 10.12.2012 134

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulun ohjesääntö Käsittely 1. TeaKin johtoryhmä 19.2.2013 2. TeaKin johtoryhmä 5.3.2013 3. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 11.3.2013 4. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 15.4.2013

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta KOKOA seminaari 10.10.2013 Kuopio Pääsuunnittelija Sirpa Moitus & erikoissuunnittelija Touko Apajalahti KKA:n auditointimallin

Lisätiedot

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN Perehtyjä /pm Mentori / pm Huomiot, havainnot, kysymykset, kehittämisehdotukset yms. Perehtymissuunnitelman laatiminen Tavoitteet ja aikataulu Uusi laatuvastaava laatii oman

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO I LUKU... 3 TOIMIALA... 3 1 Toiminnan järjestäminen... 3 2 Toiminnan tarkoitus... 3 3 Oppilaitoksessa annettava opetus... 4 4 Oppilaat...

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä FINAS-päivä 22.1.2013 Helsingin Messukeskus Laura Kiviharju Viestintävirasto Viestintäviraston

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA SISÄLTÖ Sivu I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA 1 Tehtävä 1 2 Toimiala 1 3 Toimivalta 1 4 Toimivallan siirtäminen 3 5 Lautakunnan kokoonpano 3 6 Esittely lautakunnassa 3 II PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

Maanpuolustuskorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Maanpuolustuskorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Paavo Okko Helena Immonen Seppo Kolehmainen Kirsi Levä Milja Seppälä Matti Kajaste Kirsi Mustonen Maanpuolustuskorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Suomen kulttuurilaitokset

Suomen kulttuurilaitokset Suomen kulttuurilaitokset Kurssi, kevät 2001 Moskovan yliopisto Leena Kononen Tiedonhaku Suomesta Julkisten viranomaisten, valtion ja kuntien keskeiset palvelut sekä keskeiset julkiset tiedot löytyvät

Lisätiedot

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.2008 84 Noudatetaan 1.1.2009 alkaen 1 Toimiala Tässä johtosäännössä määritellään vesihuoltolaitoksen, sen johtokunnan ja toimitusjohtajan

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu opiskelijoita 4500 henkilöstöä 300 2 kampusta 4 koulutusalaa 18 tiimiä Kyamkin laatupolitiikka Laadusta viestitään ymmärrettävästi Vastuu laadusta ja kehittämisestä on kaikilla

Lisätiedot

LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA. Taina Joutsenvirta

LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA. Taina Joutsenvirta LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA Taina Joutsenvirta Laatu Laatu tarkoittaa Helsingin yliopistossa toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja tulosten korkeatasoisuutta. Ks. http://www.helsinki.fi/laatu/index.html

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1

JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 YLIVIESKAN KAUPUNKI Ylivieskan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 25.9.2012 64 Voimaantulopäivä 1.11.2012 I LUKU JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOKSEN YLEISET PERUSTEET

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 14.10.2013 118 Voimaan 1.1.2014 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimiala... 2 II LUKU... 2 2 Johtokunta... 2 III LUKU...

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS Annettu 7. päivänä huhtikuuta 2016 Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan päätöksen mukaisesti määrätään Rikosseuraamuslaitoksesta 27 päivänä marraskuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Paikka Scandic Oulu, Kamarineuvos 2 -kabinetti, Saaristonkatu 4. Kokouksen alussa on rehtorin katsaus.

Paikka Scandic Oulu, Kamarineuvos 2 -kabinetti, Saaristonkatu 4. Kokouksen alussa on rehtorin katsaus. HALLITUS Aihe HALLITUKSEN KOKOUS nro 5/2010 Aika Perjantai 18.6.2010 kello 8.15 Paikka Scandic Oulu, Kamarineuvos 2 -kabinetti, Saaristonkatu 4 Kokouksen alussa on rehtorin katsaus. Asialistat Hallintojohtaja

Lisätiedot

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS Johtosääntö Sipoon kunta Sisällys 1 Liikelaitoksen nimi... 2 2 Liikelaitoksen toimiala... 2 3 Johtokunnan kokoonpano... 2 4 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 2 5 Esittely...

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009 pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Auditointien kokonaisaikataulu 2005-2011 Pilottiauditoinnit 2004-2005 Syksy 2005-kevät 2006 Kevät

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Suomen Kuntaliitto 7.6.2012 Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Suomen Kuntaliitto 7.6.2012 Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Suomen Kuntaliitto Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kuntalaki: kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN KESKUSHALLINNON JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN KESKUSHALLINNON JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN KESKUSHALLINNON JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 4.11.2013 96 1 Soveltamisala Kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan alaisuudessa toimivan keskushallinnon toimintaan sovelletaan

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto Upseerin työ on haastava ja monipuolinen Upseerit toimivat mielenkiintoisissa ja vastuullisissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutus-, johto-,

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51 SISÄLLYS N:o Sivu 45 Laki Leivonmäen kansallispuistosta... 93 46 Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta

Lisätiedot

Hakijalla tulee olla laaja-alainen näkemys viran alalta kuten kappaleessa Virkaan valittavan tehtävät on määritelty.

Hakijalla tulee olla laaja-alainen näkemys viran alalta kuten kappaleessa Virkaan valittavan tehtävät on määritelty. Sotatekniikan professorin viran täyttöä varten Virka Viran tausta Sotatekniikan tutkimuksesta ja opetuksesta vastaavan professorin virka on perustettu 1.1.2005 ja täytetään 1.1.2012 alkaen. Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

TIETOTURVAPOLITIIKKA

TIETOTURVAPOLITIIKKA TIETOTURVAPOLITIIKKA Lapin ammattikorkeakoulun rehtori on hyväksynyt tietoturvapolitiikan 18.3.2014. Voimassa toistaiseksi. 2 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Tietoturvallisuuden kolme ulottuvuutta...

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Pääesikunta Määräys 1 (6) 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Normikokoelman lyhenne PVHSMK-PE Peruste Voimassaoloaika Laatija Lisätietoja antaa Kumoaa Säilytys

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Dnro 52/03/11 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja

Lisätiedot

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Sisällysluettelo 1 Viestinnän strateginen rooli 2 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ

VAASAN YLIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ VAASAN YLIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Yliopistolain (558/2009) 14 :n 2 momentin 8) -kohdan ja 28 :n perusteella yliopiston hallitus on 25. päivänä syyskuuta 2009 hyväksynyt tämän johtosäännön. Vaasan yliopistossa

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

YLEINEN OSA 99./82. kadettikurssi

YLEINEN OSA 99./82. kadettikurssi Maanpuolustuskorkeakoulu Maanpuolustuskorkeakoulu Opinto-opas Opinto-opas 2012 2012 2012 YLEINEN YLEINEN OSA YLEINEN OSA OSA 99./82. kadettikurssi SM3-kurssi SMOHJ12-kurssi EUK 65 YEK 56 ST 99./82. 99./82.

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Markku Ihonen Tutkijakoulu Tohtorikoulutus tutkimuksen arvioinnissa YLEISHUOMIO yksikköjen, ohjelmien ja tohtoriopiskelijoiden välinen vaihtelu suurta

Lisätiedot

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien Viestimies 1/2007 11 Eversti Ilkka Korkiamäki on Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkö. TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ 1. LUKU Varkauden sivistyslautakunta päättää toimintasäännöllä alaistensa palvelualueiden tehtävistä

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Anneli Kesola Tampereen seudun Osaavan osaamisen kehittämistiimi OSAAMISEN KEHITTÄMISTIIMI Anneli Kesola (Lempäälä) Pekka Jokela (Tampere) Teemu Keronen (Pirkkala) Jaana

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA 1 Sisällysluettelo Viestinnän strateginen rooli...1 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot...1

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa

Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa Auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Polamkissa Korkeakoulujen laatujärjestelmien seurantaja kehittämisseminaari 14.10.2015 Aatos Juurijoki Poliisiammattikorkeakoulun laatujärjestelmä muodostuu kolmesta

Lisätiedot

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija.

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija. 1 KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KESKUSHALLINNON JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutos: 1.1.2007 Muutos: 8.12.2008 Voimaantulo: 1.1.2009 Muutos: 15.11.2010 Voimaantulo: 1.1.2011

Lisätiedot

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle!

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Aika Aihe / teema Alustaja / vastuuhenkilö klo 13.00 13.20 klo 13.20 14.15 klo 14.15 14.45 klo 14.45 15.00 Tervetulosanat ja välitehtävien

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot