Maanpuolustuskorkeakoulun toimintakäsikirja. Versio 1.6 ( )

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maanpuolustuskorkeakoulun toimintakäsikirja. Versio 1.6 (1.10.2012)"

Transkriptio

1 Maanpuolustuskorkeakoulun toimintakäsikirja ( )

2 Version numero Maanpuolustuskorkeakoulun toimintakäsikirja Muutokset Tekijät Hyväksynyt/ hyväksytty 1.1 Alkuperäinen sisällysluettelo Johanna Lautala, laatupäällikkö evl Juha Niemi, kehittämispäällikkö kenrm Pertti Salminen, rehtori prkenr Vesa Tynkkynen, vararehtori, Hannu H. Kari, tutkimusjohtaja komdri Aulis Minkkinen, hallintojohtaja komdri Veijo Taipalus, Jatkotutkinto-osaston johtaja, ev Jukka Ojala, Taktiikan laitoksen johtaja Toiminnan lähtökohdat ja johtaminen sisältöä kuvattu 2.2 Opetus sisältöä kuvattu 2.4 Kasvatus kuvattu 4.7 Lisättiin kokonaisturvallisuus Laadunvarmistukseen lisätty alaotsikot 2.2 Opetus sisältöä täydennetty 2.3 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen sisältöä kuvattu (alumni -ja mentoritoiminta) 2.4 Kasvatus kuvattu 3. 1Opiskelijat kuvattu 3.3 Henkilöstö sisältöä kuvattu 3.5 Tilahallinta kuvattu 3.6 Otsikko muutettu Lisätty kohta Käyttöomaisuuden hallinta 4.1 Opetuksen tuki ja opiskelijapalvelut sisältöä kuvattu 4.2 Informaatiopalvelut sisältöä kuvattu 4.3 Tietotekniset palvelut sisältöä kuvattu 4.4 Viestintä sisältöä kuvattu 4.7 Muutettiin kokonaisturvallisuus turvallisuustoiminnaksi, sisältöä kuvattu 2.3 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen väliotsikoita muutettu Lisätty tutkimuksen laadunvarmistus otsikko Lisätty opetuksen laadunvarmistus otsikko 4 Lisätty tukipalveluiden (tukiprosessien) laadunvarmistus Johanna Lautala, laatupäällikkö Johanna Lautala, laatupäällikkö Vesa Tynkkynen, Johanna Lautala Johanna Lautala MPKK:n johto (Johdon toimintakäsikirjaseminaari AE19966) Vastuualueittain kutsutut (Kick off -tilaisuus AF1983) (Muistio sisällöntuottamisesta vastuualueittain AF2520) Vastuualueittain kutsutut (Sisällön välitarkastelu AF10003) Yhteiskunnallinen vaikuttaminen tarkennettu Kirjaston osuuksia ajantasaistettu ja lisätty laatuun liittyvät osiot 4.6. Sotamuseon toiminnan kuvaus lisätty Tutkimusneuvosto ja 2.1 Tutkimus Juha Niemi, Tarja Hettula ja Johanna Lautala Kirjaston johtaja Sotamuseon johtaja Tutkimusala Kirjaston johtaja Sotamuseon johtaja 2

3 sisältöä päivitetty Tutkimusjohtaja 2. Opetuksen osioita päivitetty Opintoasiain osasto Tietoturvallisuus sisältö päivitetty Riskienhallintapäällikkö Versio 1.4 Hyväksynyt rehtori Vesa Tynkkynen 1.5 Sisältö päivitetty (AH13518) Em. asiakirjan mukaiset vastuutahot Sisältö päivitetty (AI9875) Em. asiakirjan mukaiset vastuutahot Toimintakäsikirja on osa Maanpuolustuskorkeakoulun toiminnan laadunvarmistuksen dokumentaatiota ja korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää. Se kuvaa korkeakoulun johtamisen ja organisaation, perustehtävät (RA ja SA), voimavarat ja tukipalvelut sekä sisältää näihin liittyvät keskeisimmät prosessikuvaukset. Toimintakäsikirjan avulla on mahdollista hahmottaa kokonaisuuksia sekä saada apua ja tietoja yksittäisiin toimintoihin liittyen. Toimintakäsikirja on toiminnan kehittämisen työkalu, jota kehitetään jatkuvasti rakenteeltaan ja sisällöltään. Samalla se toimii MPKK:n laatukäsikirjana. 3

4 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULUN TOIMINTAKÄSIKIRJA LUKIJALLE TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT JA JOHTAMINEN STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT Korkeakoulun strategia Kehittämisohjelmat Toimintaympäristö Pv toimintaympäristö RA Pv toimintaympäristö SA Kansainvälinen tutkimusyhteistyö KV-toiminta Kokonaismaanpuolustus ja YTS Fyysinen toimintaympäristö ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN Korkeakoulun organisaation ja hallinnon periaatteet Korkeakoulun organisaatiorakenne (hallintojohtaja) Tutkinto-osastot ja ainelaitokset Esikunta Erilliset laitokset TOIMINTAA OHJAAVAT SÄÄDÖKSET JA MÄÄRÄYKSET Tärkein Maanpuolustuskorkeakoulua koskeva lainsäädäntö Korkeakoulun johtosääntö, työjärjestys ja järjestyssäännöt JOHTAMINEN Johtoryhmätyöskentely Tulosyksikkökokous Tutkimuksen ja opetuksen neuvostot Muut monijäseniset hallintoelimet Johtajien ja päätöksentekijöiden valinta TOIMINNANOHJAUS Strategian laatiminen Strategian jalkauttaminen Toiminnan ohjaus LAADUNVARMISTUSJÄRJESTELMÄ Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen tavoitteet Prosessit Itsearviointi Palautejärjestelmä Riskienhallinta Sisäinen valvonta Laadunvarmistuksen organisaatio Henkilöstön ja opiskelijoiden osallistuminen laadunhallintaan Laadunvarmistusjärjestelmän arviointi ja kehittäminen MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULUN PERUSTEHTÄVÄT

5 2.1 TUTKIMUS Tutkimustoiminnan lähtökohdat Tutkimuksen johtaminen Rahoitus Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttaminen Tutkimuksen arviointi ja kehittäminen OPETUS Tutkintotavoitteinen koulutus Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Jatkotutkinnot Tehtäväkohtainen ja henkilöstöalan toimialakohtainen täydennyskoulutus Yleinen maanpuolustusopetus Opetushenkilöstö Opetuksen suunnittelu ja toteutus Opetuksen arviointi ja kehittäminen Opetuksen palautejärjestelmä Opetuksen kehittämisryhmä Opetuksen laadun arviointi Opintosuoritusten arviointi YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN Vaikuttaminen (ml sidosryhmätoiminta) Vaikuttaminen potentiaalisiin opiskelijoihin Vaikuttaminen asiantuntijapalveluiden kautta Seminaaritoiminta Asiantuntijoiden asettaminen tiedotusvälineiden käyttöön Vaikuttaminen julkaisutoiminnan kautta KASVATUS VOIMAVARAT Opiskelijat Perustutkinto-opiskelijat Jatkotutkinto-opiskelijat Tohtoriopiskelijat Ulkomailla opiskelevat opiskelijat Opiskelijan vaikutusmahdollisuudet Oppilaskunnat Opetuksen kehittämistyöryhmä ALUMNITOIMINTA JA MENTOROINTI Alumnitoiminta Mentoritoiminta HENKILÖSTÖ Korkeakoulun henkilöstövoimavarat Henkilöstöjohtaminen Palkka- ja palvelussuhdeasiat Palvelussuhteeseen ottaminen Henkilöstön kehittäminen Perehdyttäminen Kehityskeskustelu

6 3.3.6 Työolot Työterveyshuollon järjestäminen Työsuojelu Työhyvinvointi Tasa-arvon edistäminen Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Yhteistoiminta RAHOITUS TILAHALLINTA Katsaus toimitiloihin Toimitila-asioiden hoitaminen MATERIAALIN JA PALVELUJEN HANKINTA JA HALLINTA Hankintatoimi Hankintaorganisaatio Hankintojen toteutus Materiaalin valvonta TUKIPALVELUT OPETUKSEN TUKI JA OPISKELIJAPALVELUT Opetuksen tuki Opintoasiainosaston tuki Opintorekisteripalvelut Opiskelijapalvelut Hakijapalvelut Opintojen ohjaus Opiskelijaliikkuvuuden palvelut (JOO) Opiskelijoiden sosiaalitaloudelliset etuudet INFORMAATIOPALVELUT Kirjasto- ja tietopalvelut Organisaatio ja johtaminen Tietoaineistopalvelut Asiakaspalvelut Kirjaston laadunvarmistus Kirjaston prosessit Kirjaston itsearviointi Kirjaston palautejärjestelmä Tiedonhallinta Hyvä tiedonhallintatapa Asiakirjahallinto ja arkistotoimi Aineiston lainaaminen TIETOTEKNISET PALVELUT Katsaus korkeakoulun tietojärjestelmiin Tietotekniikkatuki Tietohallintoalan palveluiden kehittäminen VIESTINTÄ Viestintä MPKK:ssa Yhteiset viestintävälineet Seuranta ja arviointi

7 4.4.4 Viestintäpalvelut MUU TOIMINTA TKKK Käyttäytymistieteiden laitos Kielikeskus MUSEOTOIMINTA VALTAKUNNALLISET MAANPUOLUSTUSKURSSIT TURVALLISUUSTOIMINTA Tilojen käyttö ja pääsyoikeudet Tietoturvallisuus LUKIJALLE Maanpuolustuskorkeakoulun toimintakäsikirja on kaikille korkeakoulun toiminnasta kiinnostuneille laadittu mahdollisimman tiivis yleisesitys ja asiahakemisto korkeakoulun toiminnasta. Se sisältää lukuisia yksinkertaistuksia, joten MPKK ei pidä sitä juridisesti sitovana. Toimintakäsikirja ei siis ole luonteeltaan toimintaa ohjaava normiasiakirja, vaan yleisinformaatio. Jos lukija haluaa täsmällisen tiedon muodon, niin hänen on syytä tarkistaa se linkkitiedostoina toimintakäsikirjaan liitetyistä virallisista asiakirjoista. Tällöinkin on syytä varmistua siitä, että linkkiasiakirja on edelleen ajan tasainen, sillä toimintakäsikirjan jatkuva ajan tasalla pitäminen on alati muuttuvassa toimintaympäristössämme hyvin haasteellista. Lisätietoja asiasta antaa MPKK:n viestintäpalvelut osoitteessa 7

8 1 TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT JA JOHTAMINEN 1.1 STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT Korkeakoulun strategia Maanpuolustuskorkeakoulun strategia on tärkein toimintaa ohjaava asiakirja. Se asettaa toiminnalle tärkeimmät tavoitteet ja linjaa toimintaa. Maanpuolustuskorkeakoulun strategia 2015 (HI732) on julkaistu Tavoitetila ja tehtävä 2015 Maanpuolustuskorkeakoulun tavoitetila (visio) strategiakaudelle on: Parasta sotatieteellistä opetusta ja tutkimusta yhdellä kampuksella. Tämä tarkoittaa opetuksen korkean laadun ylläpitoa ja edelleen kehittämistä. Tutkimuksessa tavoitellaan Maanpuolustuskorkeakoulun tekemän sotatieteellisen tutkimuksen aseman ja vaikuttavuuden vahvistamista. Korkeakoulun tavoitteena on myös aloittaa strategiakauden päättyessä toimintansa uudistetulla organisaatiolla Santahaminaan keskitetyllä kampuksella. Maanpuolustuskorkeakoulun tehtävä (missio) on: Maanpuolustuskorkeakoulusta valmistuu johtajia asiantuntijavalmiuksin. Maanpuolustuskorkeakoulun tärkeimpänä tehtävänä on tuottaa puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen sodan ja rauhan ajan tehtävissä tarvittava osaava ja motivoitunut upseeristo sekä harjoittaa sotilaallisen maanpuolustuksen etua edistävää tutkimusta. Tavoitteena on vuonna 2015 olla sotatieteellinen yliopisto, jolla on arvostettu asema puolustushallinnossa, turvallisuusalan toimijoiden keskuudessa ja yliopistokentässä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Korkeakoulun päätehtävänä säilyy upseerikoulutus. Sitä tuetaan ajanmukaisella ja puolustusvoimien etua hyödyntävällä, tulevaisuuteen tähtäävällä sotatieteiden ydinalojen ja turvallisuuteen liittyvien uusien uhkien tutkimuksella. Strategiset linjaukset 1. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimus keskitetään sotatieteiden keskeisille ydinalueille monitieteisyyttä korostaen tavoitteena syvällisen tutkimustiedon tuottaminen opetuksen perustaksi sekä puolustusjärjestelmän kehittämiseksi yhteiskunnan tueksi. 2. Teoriaa ja käytäntöä yhdistävää, puolustusvoimien päätehtäviin keskittyvää tutkintoopetuksen korkeaa laatua kehitetään edelleen niin Maanpuolustuskorkeakoulussa kuin kaikissa opetusta antavissa puolustushaara-, aselaji- ja toimialakouluissa. Tavoitteena on entistä osaavampi ja laaja-alaisemmin ajatteleva upseeri sekä työssään motivoitunut opettaja. 8

9 3. Tutkimusta tukevan ja tehostavan ulkopuolisen rahoituksen kasvattamiseksi luodaan nykylainsäädännön mahdollistamat toimintatapamallit tavoitteena tutkimusresurssien merkittävä lisääminen. 4. Yliopistollinen tutkimus, opetus ja täydennyskoulutus sekä tieteellinen kirjasto keskitetään Santahaminaan. Puolustusvoimien kansainvälinen keskus liitetään Maanpuolustuskorkeakouluun ja sijoitetaan Santahaminaan. Tavoitteena on yksi kehitettävä kampus, joka tarjoaa niin opiskelijoille, opettajille, tutkijoille kuin muillekin palkattuun henkilöstöön kuuluville erinomaiset olosuhteet. 5. Kehittämisessä on varauduttava supistuviin henkilöstöresursseihin osana puolustusvoimauudistusta. Se edellyttää kaikissa henkilöstöryhmissä osaamisen syventämistä ja laajentamista. Henkilöstön työssä jaksamista ja motivaatiota tuetaan. 6. Laitosten toiminnallista yhdistämistä jatketaan, mikä mahdollistaa entistä tehokkaamman hallinnon sekä resurssien suuntaamisen tutkimukseen ja opetukseen. 7. Maanpuolustuskorkeakoulu hakee ulkoisia arviointeja toimintansa kehittämisen perustaksi. Keskeisin on Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) toteuttama laadunvarmistusjärjestelmän auditointi. 8. Resurssien supistuessa on entistä tärkeämpää varmistaa toiminnan vaikuttavuutta ja vahvistaa Maanpuolustuskorkeakoulun yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja kansainvälisiä suhteita. Tämä edellyttää yhteiskunta- ja kansainvälisistä suhteista vastaavan johtajan tehtävän määrittämistä. 9. Opetuksessa tavoitellaan kustannustehokkuuden lisäämistä ilman, että opetustavoitteista tingitään olennaisesti. Tutkintoja uudistettaessa huomioidaan aina opetuksesta syntyvien kustannusten kokonaisuus, jotta kustannuskehitys pysyy hallittuna. Strategiset tavoitteet 1. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimus palvelee entistä korostuneemmin puolustusjärjestelmän tarpeita ja opetusta. KKA:n auditoinnissa 2011 tutkimuksen laadunvarmistukselle saatu arvio alkava nostetaan seuraavassa auditoinnissa 2017 tasolle kehittyvä. 2. Maanpuolustuskorkeakoulun opetus perustuu puolustusjärjestelmän poikkeusolojen ja normaaliolojen tarpeisiin. 3. Sotatieteellisiä tutkintoja ja täydennyskoulutusta kehitetään. 4. Resurssien riittävyys varmistetaan 1) tutkinto-opetuksessa, 2) painopistealojen tutkimuksessa ja mahdollisuuksien mukaan 3) muissa toiminnoissa. 5. Maanpuolustuskorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän kehittämistä jatketaan siten, että se on osa jokapäiväistä toimintaa. 6. Kansainvälinen toiminta suunnataan palvelemaan opetuksen ja tutkimuksen ydinalueita. 7. Maanpuolustuskorkeakoulu terävöittää yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan. 9

10 Tulosyksiköiden erityistavoitteita: Maanpuolustuskorkeakoulun toimintakäsikirja Maanpuolustuskorkeakoululle laaditaan tietohallintostrategia Korkeakoulun kirjaston toiminta keskitetään Santahaminaan rakennettavaan monitoimitaloon Sotamuseon infrastruktuurit ja toiminnan ohjaus uudistetaan Maanpuolustuskurssien toiminta turvataan Maanpuolustuskorkeakoulun esikunnan toiminnan kehittämistä jatketaan Kehittämisohjelmat Maanpuolustuskorkeakoulun strategia jalkautetaan strategialähtöisen suunnittelu- ja ohjausprosessin avulla. Prosessityön tavoitteen mukaisesti prosessien roolia strategian toteuttamisessa, toiminnan ohjauksessa ja resursoinnissa lisätään nykyisestään. Strategiassa mainittujen tavoitteiden toimeenpanoa varten laaditaan yksityiskohtaisemmat kehittämissuunnitelmat tai ne sisällytetään toimintasuunnitelmaan. Laajojen hankkeidenkehittämissuunnitelmissa esitetään, miten vuosittain etenemällä saavutetaan strategiassa esitetty tavoitetila. Myös kehittämissuunnitelmien tavoitteet ja aikataulut viedään Maanpuolustuskorkeakoulun toimintasuunnitelmaan tulosyksiköiden ja toimialojen tulostavoitteiksi. Tulosyksiköiden tulostavoitteiden toteutumista seurataan ja siitä raportoidaan prosessin mukaisesti. Palautteen ja yksiköiden tai toimialojen itsearvioinnin perusteella Maanpuolustuskorkeakoulun toimintasuunnitelman tulostavoitteita ja aikatauluja tarkennetaan vuosittain. Toteutuminen raportoidaan Maanpuolustuskorkeakoulun vuosiraportissa. Maanpuolustuskorkeakoulun johto arvioi strategian toteutumista ja jalkauttamista vuosittaisessa johdon strategiaseminaarissa, jossa tarkennetaan seuraavan vuoden suunnitteluperusteet. Tarpeen mukaan strategian yksityiskohtia päivitetään vuosittain Toimintaympäristö Maanpuolustuskorkeakoulun asema suomalaisessa yliopistokentässä on selkeä. Sen tehtävänä on vastata eri tieteenalojen tutkimuksen ja opetuksen haasteisiin sotatieteiden näkökulmasta. Puolustusvoimien päätehtävät ohjaavat osaltaan myös Maanpuolustuskorkeakoulun toiminnan suuntaamista ja resurssien käyttöä. Vuoden 2009 alusta voimaan tullut laki Maanpuolustuskorkeakoulusta (1121/2008) selkeytti entisestään sen asemaa yliopistollisena työnantajakorkeakouluna. Maanpuolustuskorkeakoulun edellinen strategia valmistui vuonna Sen lähtökohtana oli toisaalta vahventaa Maanpuolustuskorkeakoulun asemaa yliopistokentässä ja toisaalta laajentaa keskeisenä opetuksen ja tutkimuksen kohteena olevan turvallisuuskäsitteen sisältöä. Strategia on toteutunut hyvin, mutta varsinkin sen linjaukset Maanpuolustuskorkeakoulun toimintapiiriin kuuluvan turvallisuuskäsitteen laajentamisesta ovat osoittautuneet liian väljiksi, eivätkä nähtävissä olevat resurssit puolla tätä laajennusta. Maanpuolustuskorkeakoulun opetuksen vahvuuksia ovat teorian ja käytännön yhdistyminen ja opetuksen palautejärjestelmän pitkä perinne. Opetus on korkeatasoista ja työelämälähtöistä. 10

11 Haasteena on sotatieteellisten opintojen ja niihin yhdistettyjen ammatillisten osaamisvaatimusten yhteinen kuormittavuus. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimuksen haasteina ovat sen parempi nivoutuminen opetukseen sekä tarve yhä selkeämmin tuottaa kokonaismaanpuolustuksen kehittämisessä tarvittavaa tutkimustietoa päätöksenteon perustaksi. Tutkimusrahoituksen haasteena on toimintamenovarojen ulkopuolisen rahoitusosuuden niukkuus. Maanpuolustuskorkeakoulun yhteiskunnallinen vaikuttavuus syntyy välillisesti aina siellä, missä korkeakoulun henkilökunta, opiskelijat tai korkeakoulusta valmistuneet henkilöt toimivat. Esimerkiksi strategian alalla osaaminen on arvostettua ja Maanpuolustuskorkeakoulun eri alojen asiantuntijat ovat paljon julkisuudessa. Siitä huolimatta Maanpuolustuskorkeakoulun yleinen tunnettuus on vasta kehittyvällä tasolla Pv toimintaympäristö RA Maanpuolustuskorkeakoulu on puolustusvoimain komentajan alainen sotatieteellinen korkeakoulu. Sen asema puolustusvoimien hallinnossa ilmenee hallintorakenteesta. Pääesikunta ohjaa puolustusvoimain komentajan apuna Maanpuolustuskorkeakoulun toimintaa. Keskeisimmät ohjaavat osastot ovat henkilöstöosasto ja suunnitteluosasto. Tärkein ohjauksen muoto on vuositasolla toteutuva tulosohjaus, jossa painottuvia tekijöitä ovat tutkintoihin ja muuhun opetukseen liittyvät osaamisvaatimukset, kurssien tavoitevahvuudet, tutkimus- ja kehittämistehtävät sekä toiminnan rahoitus. Maanpuolustuskorkeakoulun suhde maa-, meri- ja ilmavoimiin sekä Rajavartiolaitokseen on luonteeltaan yhteistoimintasuhde, jossa korostuu osaavan henkilöstö tuottaminen puolustushaarojen ja Rajavartiolaitoksen tarpeisiin. Maanpuolustuskorkeakoulu johtaa puolustushaara- ja aselajikouluissa sekä Raja- ja merivartiokoulussa annettavaa tutkintoopetusta. Maanpuolustuskorkeakoulun tehtäviin kuuluu seuraavat toimialajohtajuudet puolustusvoimissa: valtakunnallinen sotamuseotoiminnan ohjaus mukaan lukien valtakunnallisen statuksen omaavat puolustushaara- ja aselajimuseot sekä joukko-osastojen perinnehuoneet Puolustusvoimien kirjastotoiminnan kokonaiskoordinointi Puolustusvoimien kielipalveluiden tuottaminen Puolustusvoimien opetusmateriaalien tuottaminen Puolustusvoimien kuvaustoiminnan ohjaaminen ja yhteisten kuvapalveluiden tuottaminen. Maanpuolustuskorkeakoulun oma organisaatio on luonteeltaan asiantuntijaorganisaatio, joka tukeutuu Puolustusvoimien yhteisiin palveluntuotanto-organisaatioihin. Korkeakoulun kannalta keskeisimpiä tuki- ja huoltopalveluiden tuottajia ovat Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus (yhteiskäyttöiset tietojärjestelmät), Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (maksuliikenne), Etelä-Suomen huoltorykmentti (yleishuollon palvelut ja kuljetukset), Leijona Catering (muonituspalvelut), Puolustushallinnon rakennuslaitos (kiinteistönpito) sekä Sotilaslääketieteen keskus (työterveyshuollon palvelut ja lääkintähuolto). 11

12 Varuskunnallisesti Maanpuolustuskorkeakoulun pääosat kuuluvat Helsingin Sotilasläänin komentajan johtamaan Helsingin varuskuntaan. Varuskunta tuottaa Maanpuolustuskorkeakoululle mm. ulkoiseen turvallisuuteen ja työsuhdeasuntoihin liittyviä palveluja Pv toimintaympäristö SA Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen kokonaisvahvuus vuoden 2015 alussa on noin Puolustushaarojen asema on keskeinen Suomen puolustusjärjestelmässä. Ne osallistuvat puolustusjärjestelmän suunnitteluun ja kehittämiseen ja vastaavat sotilaallisen suorituskyvyn eri osatekijöiden yhdistämisestä taistelukelpoiseksi kokonaisuudeksi sekä suorituskyvyn käytöstä eli maa-, meri- ja ilmaoperaatioiden suunnittelusta, johtamisesta ja toteutuksesta. Maavoimien päätehtävänä on maahyökkäyksen torjunta ja hyökkääjän lyöminen muiden puolustushaarojen tukemana ja yhteisten suorituskykyjen voimin. Merivoimien päätehtävänä on meri- ja rannikkoalueen valvonta sekä meritse tapahtuvien alueloukkausten ja hyökkäysten torjunta. Ilmavoimien päätehtävänä on ilmoitse tapahtuvan hyökkäyksen torjunta. MPKK toimintavalmiutta kohotettaessa Osana puolustusvoimia myös Maanpuolustuskorkeakoululle on määrätty omat poikkeusolojen ajan tehtävänsä. Puolustusvalmiuden kohottamiseen liittyen tutkinto-opetus ja osa tutkimustoiminnasta keskeytetään ja muu toiminta sovitetaan vallitseviin olosuhteisiin. Pääosa korkeakoulun sotilashenkilöistä luovutetaan puolustusvoimissa perustettaviin sodan ajan johtoportaisiin ja joukkoihin, ja korkeakoulun sodan ajan kokoonpanoon sijoitettu henkilöstö aloittaa poikkeusolojen ajan tehtäviensä täysimääräisen hoitamisen. Maanpuolustuskorkeakoulu muuttuu sotaan valmistautuvaksi yksiköksi. Osallistumalla esiupseerikurssin TH 1 tai yleisesikuntaupseerikurssin OTH 1 harjoituksiin saa sodan ajan toimintaympäristöstä syvällisen käsityksen Kansainvälinen tutkimusyhteistyö Maanpuolustuskorkeakoulun velvoite on toimia tiiviissä yhteistyössä sekä kansallisten että kansainvälisten yliopistojen ja korkeakoulujen sekä tutkimuslaitosten kanssa. Perustuen laissa määriteltyihin tehtäviin Maanpuolustuskorkeakoulu tekee kansainvälistä tutkimusyhteistyötä sekä eurooppalaisten että Euroopan ulkopuolella sijaitsevien sotakorkeakoulujen, puolustusakatemioiden ja tutkimusinstituuttien kanssa. Euroopan alueella Maanpuolustuskorkeakoulun kumppanitahoihin kuuluvat muun muassa Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulun (Försvarshögskolan), NATO Defence Academy, Iso- Britannian puolustusakatemian (Defence Academy of the United Kingdom) sekä Baltic Defence College. Euroopan ulkopuolella Maanpuolustuskorkeakoululla on yliopistokumppaneja muun muassa Yhdysvalloissa. 12

13 Kansainvälinen yhteistyön avulla Maanpuolustuskorkeakoulu pystyy välittämään muissa akateemisissa siviili- ja sotilasalan yliopistoissa ja korkeakouluissa tehtyjä tutkimustuloksia puolustusvoimien käyttöön. Maanpuolustuskorkeakoulun opetukseen ja tutkimukseen vaikuttaa myös kansainvälisen kriisinhallinnan kasvava merkitys tämän päivän sotilaallisessa yhteistyössä niin Euroopan unionin piirissä kuin Naton rauhankumppanuustoiminnassa KV-toiminta Korkeakoulun kansainvälisen toiminnan eräänä keskeisenä tavoitteena on palvella tutkintoopiskelijoiden valmiuksia toimia kansainvälisissä tehtävissä. Tämän vuoksi on tärkeää, että Maanpuolustuskorkeakoulun kansainvälinen koulutus on ajantasainen ja vastaa kansainvälisten kriisinhallinnan vaatimuksia. Tavoitteena on, ettei Maanpuolustuskorkeakoulun tutkintoopiskelija tarvitse valmistuttuaan täydentävää koulutusta ollakseen sijoituskelpoinen sellaiseen kansainväliseen tehtävään, joka ei edellytä erityiskoulutusta. Kansainvälistä kriisinhallintatoimintaa harjoitetaan mm. yhteistyössä Ruotsin puolustusvoimien kanssa vuosittain pidettävän GSÖ-harjoituksen muodossa Kokonaismaanpuolustus ja YTS Osana puolustusvoimia Maanpuolustuskorkeakoulu on aktiivinen toimija yhteiskunnan elintärkeiden toimien turvaamiseen liittyvässä tutkimus- ja kehittämistyössä. YTS-näkökulma liittyy paitsi maan sotilaalliseen puolustamiseen, niin suoranaisesti myös puolustusvoimien toiseen päätehtävään; muiden viranomaisten tukemiseen. Korostuneimmin kokonaismaanpuolustuksen laaja kenttä ja YTS-näkökulma ovat esillä yleisesikuntaupseerin tutkinnon opetuksessa sekä Valtakunnallisten maanpuolustuskurssien toimeenpanossa. Puolustushallinnon alainen Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE) tukee kokonaismaanpuolustuksen ja turvallisuusalan tutkimusta rahoittamalla suomalaista alan tutkimusta. MATINEn johtokunnissa ja työryhmissä Maanpuolustuskorkeakoululla on vahva edustus Fyysinen toimintaympäristö Maanpuolustuskorkeakoulun kampusalue sijaitsee Helsingin Santahaminan sotilasalueella. Toinen kampusalue on Tuusulassa sijaitseva Taistelukoulun alue, jota isännöi korkeakouluun kuuluva Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus. Näiden päätoimipaikkojen lisäksi korkeakoululla on tiloja Helsingin keskusta-alueella Sörnäisissä, Kruununhaassa ja Suomenlinnassa sekä Sotamuseon varastointipaikkakunnilla. Yksittäisiä Kielikeskuksen virkamiehiä työskentelee lisäksi muilla paikkakunnilla puolustusvoimien hallintoyksiköiden yhteydessä. Santahaminassa ja Sörnäisissä tilojen kunto on verraten hyvä. Tuusulan tilat ovat hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa rakennuksesta riippuen. Kruununhaassa vain Maanpuolustuskurssien tilojen kuntoa voi pitää hyvänä; tilat Maurinkadulla ja Liisankadulla ovat huonokuntoisia ja kaipaavan nopeaa remontointia. Oppimisympäristöt Santahaminassa ja Taistelukoulun pääauditoriossa on vuosina uusittu ja yhdenmukaistettu vastaamaan tulevien vuosien tarpeita. 13

14 Maanpuolustuskorkeakoulun tavoitteena on kaikkien ainelaitosten sekä tutkinto-opetukseen ja korkeakoulun vastuulla olevaan täydennyskoulutukseen liittyvien toimintojen ja Pääkirjaston keskittäminen Santahaminaan vuoden 2015 alkuun mennessä. Tämän mahdollistamiseksi on kampukselle rakennettava uudisrakennus, jonka suunniteltu sijoituspaikka on kampuksen tulotiellä ns. entisen K-kaupan risteyksessä. Uudisrakennuksen näkyvä työmaa alkanee vuoden 2013 syyskesällä. Muita keskeisiä fyysiseen toimintaympäristöön liittyviä tavoitteita ovat täysimittainen tiloista luopuminen kaikissa niissä kohteissa, joista toiminnot sijoitetaan Santahaminan uudisrakennukseen Sotamuseon tarpeiden mukainen peruskorjaus Liisankatu 1:een mahdollisimman nopeasti; kuitenkin viimeistään tasavallan satavuotisjuhliin mennessä Sotamuseon varastoinnin keskittäminen Rakennus B27:n muutostyöt (kurssikirjaston muuttaminen toimistotiloiksi ym.) Rakennus B26:n peruskorjaus tilapäiseksi majoitustilaksi opetustilojen laadun kehittäminen Santahaminassa ja ylläpito Taistelukoulun alueen tärkeimmissä tiloissa Etelä-Suomen huoltorykmentin logistiikkakeskushankkeen tukeminen Santahaminassa siten, että se vapauttaa ns. Tallinmäen rakennuksen korkeakoulun johtamissimulaattorijärjestelmän opetusympäristöksi fyysisen turvallisuuden rakenteiden kustannustehokas ja riskiarvioihin perustuva kehittäminen kaikissa keskeisissä toimipaikoissa. Puolustusvoimien toimintakulttuurin mukaisesti Maanpuolustuskorkeakoulu ei omista kiinteistöjään edes osittain eikä sillä ole itsenäistä toimivaltaa kiinteistökantansa kehittämiseen. Muutokset kiinteistökannassa ja siihen kohdistuvat perusparannukset toteutetaan tekemällä riittävän perusteltuja ja kustannustehokkaita esityksiä Pääesikunnalle, joka on alan asiat ratkaiseva viranomainen. Pääosaa MPKK:n tiloista isännöi Puolustushallinnon rakennuslaitos. Enin osa tiloista on Senaattikiinteistöt Oy:n omistamia, mutta verrattuna useimpiin muihin puolustusvoimien yksiköihin MPKK:lla on poikkeuksellisen paljon kiinteistökantaa myös Kruunuasunnot Oy:ltä ja yksityisiltä palveluntarjoajilta. Tavoitetilassa kiinteistönpitoon liittyvien toimijoiden määrä on vähäisempi ja korkeakoulun itsenäisyysaste toimintojen järkevässä järjestämisessä on isompi. 1.2 ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN Korkeakoulun organisaation ja hallinnon periaatteet Maanpuolustuskorkeakoulun organisaation ja hallinnon perusteet määritetään laissa MPKK:sta sekä korkeakoulun johtosäännössä (linkit asiakirjoihin ovat tämän alaluvun lopussa). Korkeakoulun organisaatio ja johtaminen on puolustusvoimien johtamis- ja hallintokulttuurin mukaista. Organisaatio on sotilaallisesti johdettu linja-esikuntaorganisaatio, jolla on tutkimuksen ja tutkinto-opetuksen osalta voimakas matriisiorganisaation luonne. Korkeakoulun kuuluminen puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmään merkitsee eräitä olennaisia eroja muihin suomalaisiin yliopistoihin verrattuna. Näistä keskeisimpiä ovat 14

15 korkeakoululla ei ole yksiselitteisesti itsehallinnollista asemaa, vaan se on osa puolustusvoimia pääosa korkeakoulun vakituisista työntekijöistä palvelee pysyvissä viroissa, joiden täyttöä säätelee virkamieslaki ja sitä täydentävät normiasiakirjat sotilashenkilöstön virkakierrosta johtuva huomattava henkilöstövaihtuvuus MPKK:lla ei ole laajaa toimivaltaa käyttävää hallitusta, vaan tämä toimivalta kuuluu lähinnä puolustusvoimain komentajalle ja korkeakoulun toimintaa ohjaavalle pääesikunnalle MPKK toimii valtionhallinnossa noudatettavien hyvän hallinnon periaatteiden mukaisest MPKK:lla ei ole itsenäistä taloudellista toimivaltaa, vaan se on valtion tilivirasto korkeakoulun upseeriopiskelijoita koskee tutkintotasosta riippuen joko kokonaan tai soveltaen valtion viranomaisille yleensä ja puolustusvoimien viranhaltijoille erityisesti säädetyt oikeudet ja velvoitteet poikkeusolojen toimintaan liittyvät velvoitteet ohjaavat myös normaaliolojen organisointia ja hallinnon yksityiskohtien järjestämistä. Korkeakoulun jakautumisen sisäisiin tulosyksiköihin ratkaisee puolustusvoimain komentaja vahvistaessaan MPKK:n johtosäännön. Sisäisten tulosyksiköiden jakautumisen alaorganisaatioihin ratkaisee MPKK:n rehtori vahvistaessaan korkeakoulun työjärjestyksen. Tätä alemman tasoinen MPKK:n sisäisten tulosyksiköiden organisoiminen on tulosyksikön esimiehen ratkaistavissa. Korkeakoulun yhteistä hallintoa hoitaa hallintovirastona toimiva esikunta. Sen tehtävänä on tuottaa korkeakoulun yhteiset palvelut siten, että tulosyksiköiden omalla vastuulla oleva hallinto voidaan vähimmäistää. Lisäksi esikunta ohjaa ja valvoo toimintaa toimialateitse. MPKK:n sisäinen ohjaus perustuu puolustusvoimien käyttämään tulosohjausjärjestelmään. Sitä täydentää linja-esikuntarakenteen mukainen tilanteenmukainen johtaminen ja ohjaus. Maanpuolustuskorkeakoulun johtaminen on sotilaallisten periaatteiden mukaisesti esimieskeskeistä. Sitä täydentää monijäsenisten hallintoelinten toiminta. Rehtorin päätöksenteon tuen kannalta keskeisimmät monijäseniset hallintoelimet ovat MPKK:n neuvottelukunta, johtoryhmä ja tulosyksikkökokous. Linkit korkeakoulun toimintaa ohjaaviin tärkeimpiin asiakirjoihin: Laki Maanpuolustuskorkeakoulusta Johtosääntö Korkeakoulun organisaatiorakenne (hallintojohtaja) Maanpuolustuskorkeakoulun organisaatio on luoteeltaan pääosin matriisiorganisaatio, jossa oheisessa kaaviokuvassa värein merkityt tutkinto-osastot ja tohtorikoulutusohjelma vastaavat tutkinnoista. Opetus- ja tutkimusresurssit on sijoitettu ainelaitoksiin, jotka tuottavat tutkintoosastojen tilaaman opetuksen. Organisaatio on ollut nykyisessä muodossaan vuoden 2009 alusta lukien. Tavoitteena on organisaation matriisirakenteen säilyttäminen, mutta sen keventäminen ainakin ainelaitoksia yhdistämällä siinä vaiheessa, kun korkeakoulun päätoiminnot keskitetään Santahaminaan vuoden 2015 alussa. 15

16 Maanpuolustuskorkeakoulun johtosääntö Maanpuolustuskorkeakoulun työjärjestys Tutkinto-osastot ja ainelaitokset Kadettikoulu Jatkotutkinto-osasto Täydennyskoulutusosasto Opintoasiainosasto Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos Sotahistorian laitos Sotatekniikan laitos Strategian laitos Taktiikan laitos Käyttäytymistieteiden laitos Esikunta Henkilöstöyksikkö Kehittämisyksikkö Palveluyksikkö Erilliset laitokset Kirjasto Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus 16

17 Kielikeskus Sotamuseo Maanpuolustuskurssit Maanpuolustuskorkeakoulun toimintakäsikirja 1.3 TOIMINTAA OHJAAVAT SÄÄDÖKSET JA MÄÄRÄYKSET Tärkein Maanpuolustuskorkeakoulua koskeva lainsäädäntö Laki Maanpuolustuskorkeakoulusta (1121/2008) Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta (1124/2008) Puolustusministeriön asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa laissa tarkoitetuista etuuksista (1125/2008) Puolustusministeriön asetus sitoumusajoista ja sitoumuskorvauksista (1126/2008) Laki puolustusvoimista (551/2007) VNA puolustusvoimista (1319/2007) Rikoslaki 45 luku ( /559) Sotilaskurinpitolaki (331/1983) Sotilaskurinpitoasetus (969/1983) Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä (464/1998) Laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta (531/1986) Laki julkisyhteisöjen henkilökunnalta vaadittavasta kielitaidosta (424/2003) Valtioneuvoston asetus upseereilta vaadittavasta kielitaidosta (9/2004) Opintotukilaki (65/1994) Laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta (211/2006) Puolustusministeriön asetus sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön pätevyysvaatimuksista ja palvelussuhteen ehdoista (254/2006) Lisäksi Maanpuolustuskorkeakouluakin koskee yleishallinto-oikeutta ja hallintotoimintaa sekä virkamiehen oikeusasemaa sääntelevä muu lainsäädäntö, kuten esimerkiksi Suomen Perustuslaki (731/1999), hallintolaki (434/2003), ns. julkisuuslaki (621/1999) sekä asetus viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta (1030/1999) ja VNA tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa (681/2010), laki kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista (588/2004), henkilötietolaki (523/1999), valtion virkamieslaki (750/1994) ja -asetus (971/1994), nimikirjalaki (1010/1989), kielilaki (423/2003), arkistolaki (831/1994) sekä työturvallisuuslaki (738/2002) ja Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) ynnä luonnollisesti kulloinkin voimassaoleva VES eli Valtion virka- ja työehdot. Edellä mainittua lainsäädäntöä on muutettu, mutta muutokset löytyvät sähköisestä Finlextietokannasta kyseisen säädöksen alkuperäisellä säädöskokoelmanumerolla Korkeakoulun johtosääntö, työjärjestys ja järjestyssäännöt Johtosääntö Työjärjestys 17

18 Järjestyssäännöt : Maanpuolustuskorkeakoulun toimintakäsikirja Kadettikoulu Jatkotutkinto-osasto (liitteenä sivun alaosassa) 1.4 JOHTAMINEN Johtoryhmätyöskentely Maanpuolustuskorkeakoulun johtoryhmä on korkeakoulun rehtorin ja muun johdon päätöksentekoa tukeva monijäseninen hallintoelin. Johtoryhmä kokoontuu MPKK:n toimintasuunnitelmassa julkaistavan kalenterin mukaan tai erikseen kutsuttaessa. Johtoryhmä keskittyy Maanpuolustuskorkeakoulun strategiseen johtamiseen rehtorin tukena. Johtoryhmässä asioita rehtorin päätettäväksi esittelevät prosessinomistajat. Prosessinomistajat voivat kutsua johtoryhmään asiantuntijoita. Johtoryhmässä käsiteltävät asiat ovat: joko luonteeltaan päätöksentekoon tähtääviä, jolloin niistä on laadittu johdolle vaihtoehtovertailut resurssivaikutuksineen kokouskutsun liitteeksi; tai ne liittyvät olennaisesti Maanpuolustuskorkeakoulun tulevaisuuteen ja sen suunnitteluun (kuten toimintaympäristön muutokset, pitkän tähtäimen toimintasuunnitelmat ja riskit). Johtoryhmän pysyvään kokoonpanoon kuuluu Maanpuolustuskorkeakoulun johdon lisäksi kehittämispäällikkö, henkilöstöpäällikkö sekä Kadettikoulun, Jatkotutkinto-osaston ja Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskuksen johtajat. Johtoryhmän sihteerinä toimii kehittämisyksikön suunnittelu-upseeri. Pysyvän kokoonpanon lisäksi johtoryhmän kokouksiin kutsutaan asiantuntijoita ja opiskelijajäsenet sen mukaisesti, mitä asiaa kulloinkin käsiteltävät aiheet koskevat. Ratkaisun kulloiseenkin kokoukseen kutsuttavista asiantuntijoista ja opiskelijajäsenistä tekee hallintojohtaja. Johtoryhmän opiskelijajäsenet (1 kadettiopiskelija ja 1 jatkotutkinto-opiskelija) nimeää Maanpuolustuskorkeakoulun oppilaskunta. Johtoryhmän asemasta, tehtävistä, kokoonpanosta ja päätösvallasta on säädetty tarkemmin työjärjestyksen kohdassa 5.2. Johtoryhmän pöytäkirjat ovat liitettyinä PVAH:n asiaan 383/2011. ( ) Johtoryhmätyöskentelyn asiakirjat (ml muistiot) Tulosyksikkökokous Tulosyksikkökokous (TYK) on Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorin ja muun johdon päätöksentekoa tukeva monijäseninen neuvoa-antava hallintoelin. 18

19 Tulosyksikkökokous käsittelee pääsääntöisesti asioita, jotka koskevat Maanpuolustuskorkeakoulun strategialähtöistä TRSS-prosessia ja laadunvarmistusta. Lisäksi tulosyksikkökokous käsittelee asioita, jotka kuuluvat sisäisten tulosyksiköiden vuodenkulkuun ja erityisiin toimintasuunnitelman ulkopuolisiin yhteistä käsittelyä vaativiin asioihin. Tulosyksikkökokouksen pysyvään kokoonpanoon kuuluu Maanpuolustuskorkeakoulun johdon lisäksi jokaisen tässä työjärjestyksessä tarkoitetun, kuvan 1 mukaisen sisäisen tulosyksikön päällikkö tai hänen sijaisensa. Kokouksen sihteerinä toimii esikunnan kehittämisyksikön suunnittelu-upseeri. Tulosyksikkökokous kokoontuu TRSS-prosessin kulloisenkin vuosiaikataulun mukaisesti. Tulosyksikkökokouksen asemasta, tehtävistä, kokoonpanosta ja päätösvallasta on säädetty tarkemmin työjärjestyksen kohdassa 5.3. Tulosyksikkökokouksen työskentelyyn liittyvät asiakirjat ml. pöytäkirjat ovat liitettyinä PVAH:n asiaan 383/2011. ( ) Johtoryhmätyöskentelyn asiakirjat (ml muistiot) Tutkimuksen ja opetuksen neuvostot Opetusneuvosto on rehtorin ja vararehtorin neuvoa-antava elin, joka valmistelee tärkeimmät opetukseen ja sen kehittämiseen liittyvät rehtorin tai vararehtorin päätökset sekä tukee korkeakoulun johtovastuulla olevien puolustushaara-, aselaji- ja toimialakoulujen opetuksen kehittämistä. Opetusneuvostoon kuuluu vararehtori, Kadettikoulun, Jatkotutkinto-osaston ja Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskuksen johtajat, ainelaitosten johtajat, neljä vararehtorin nimeämää pääoppiaineiden professoria, opintoasiainosaston päällikkö sekä oppilaskunnan asettamat kurssi- ja tutkintokohtaiset kolme jäsentä. Opetusneuvoston pöytäkirjat Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusneuvosto on rehtorin ja tutkimusjohtajan neuvoa-antava ja päätöksentekoa tukeva monijäseninen hallintoelin. Tutkimusneuvostolle kuuluu myös eräitä käsittelytehtäviä Maanpuolustuskorkeakoulun johtosäännön 84 :n 1 momentin tarkoittamana ehdollepanotoimielimenä professorin viran ja sotilasprofessorin viran täytössä. Tutkimusneuvosto suunnittelee ja kehittää tutkimus-, julkaisu- ja professorien, sotilasprofessorien ja dosenttien rekrytointiprosesseja sekä käsittelee tutkimusalan valmistelun pohjalta niiden ylläpitoon liittyviä asioita. Tutkimusneuvostoon kuuluvat jäseninä tutkimusjohtaja, virkaan nimitetyt professorit, professorin määräaikaisessa virkasuhteessa olevat, Maanpuolustuskorkeakoululla virassa olevat professorin arvonimen omaavat, ainelaitosten johtajat sekä henkilöstön ja opiskelijoiden edustaja. Tutkimusneuvoston puhevaltaisina jäseninä toimivat Maanpuolustuskorkeakoulun sotilaslakimiehet. Tutkimusjohtaja toimii tutkimusneuvoston puheenjohtajana. Varapuheenjohtajana toimii vanhin virassa oleva professori tai hänen ollessaan estyneenä vanhin paikalla oleva professori. Tutkimusjohtajan avustaja toimii tutkimusneuvoston sihteerinä Kokouksessa esitetyt julkiset sähköiset valmisteluaineistot ja kokouksessa tehdyt päätökset 19

20 kirjataan PVAH -järjestelmään arkistoitavaan kokouspöytäkirjaan, jonka on oltava valmis viikon kuluessa kokouksesta. Tutkimusneuvoston pöytäkirjat 2012 Tutkimusneuvoston pöytäkirjat 2011 Tutkimusneuvoston pöytäkirjat 2010 Tutkimus- ja opetusneuvostojen asema ja tehtävät on määritelty tässä esitettyä tarkemmin työjärjestyksessä Muut monijäseniset hallintoelimet Maanpuolustuskorkeakoulun neuvottelukunta on rehtorin ja muun korkeakoulun johdon neuvoaantava elin kokonaiskehittämisen kannalta keskeisissä ja laaja-alaisissa kysymyksissä. Se tukee ja edistää MPKK:n tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Neuvottelukuntaan kuuluu puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen edustajia sekä MPKK:n toimialaan liittyviä asiantuntijoita muiden yliopistojen, tiedeyhteisöjen, ministeriöiden ja sidosryhmien piiristä sekä jatkotutkinto-opiskelijoita edustava opiskelijajäsen. Neuvottelukunnan sihteeristön muodostaa MPKK:n johto ja kehittämispäällikkö. Neuvottelukunnan kokouksista ei pidetä pöytäkirjaa. Neuvottelukunnan lisäksi MPKK:lla on useita monijäsenisiä hallintoelimiä, esimerkiksi opettajaneuvostoja. Lisätietoja monijäsenisistä hallintoelimistä työjärjestyksen kohdassa Johtajien ja päätöksentekijöiden valinta Maanpuolustuskorkeakoulun johtajien ja päätöksentekijöiden valinta jakautuu henkilöstöryhmän mukaan seuraavasti: upseerivalinnat toteutetaan Puolustusvoimissa noudatettavan käytännön mukaisesti professorien ja dosenttien valinnoissa noudatetaan suomalaisten yliopistojen yleisen linjan mukaista valintaprosessia sovellettuna puolustushallinnon päätöksentekorakenteeseen muun henkilöstön valinnoissa noudatetaan valtionhallinnon ja puolustushallinnon määräyksiä Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorin valinnan esittelee puolustusministeri puolustusvoimain komentajan myötävaikutuksella ja ratkaisee valtioneuvosto. Samaa menettelyä käytetään vararehtorin valinnassa, jos hän palvelee tehtävään määrättäessä kenraalin arvossa. Muut maanpuolustuskorkeakoulun ylimmissä upseeritehtävissä (yleensä everstiluutnantin/ komentaja tai everstin/ kommodorin sotilasarvo/ vast.) olevat henkilövalinnat esittelee Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö MPKK:n rehtorin myötävaikutuksella ja tehtävään määräämiset ratkaisee puolustusvoimain komentaja. 20

MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020

MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020 MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020 Esittely 24.11.2015 SPEK Mitä turvallisuustutkimuksessa tapahtuu? Prof Juha Mäkinen Tutkimustoiminnan tunnuslukuja Professoreja 12 1x Arvonimellä (tutk.johtaja)

Lisätiedot

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulun asema PLM Valtioneuvosto OKM Puolustusvoimain komentaja PE Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK Yliopistot MPKK:n tehtävät

Lisätiedot

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön. 14.12.2011 1 (5) Tampereen yliopiston normaalikoulun johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on 14.12.1011 hyväksynyt tämän johtosäännön. 1 Yleisiä määräyksiä

Lisätiedot

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus 1 Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Kasvatus- ja opetustoimen tehtävänä on kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisena järjestää varhaiskasvatuspalveluita,

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Halloped-koulutus Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Koulutuksen sisältö 1) Nopeat perusteet yliopiston hallinnosta 2) Edunvalvonnan perusteita 3) Halloped-keissejä Yliopiston

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Sibelius- Akatemian ohjesääntö Käsittely 1. TaiY- johtosääntötoimikunta 10.8.2012 2. Sibelius- Akatemian johtoryhmä 15.1.2013 3. SibAn osastoneuvostot 2013 4. Akateeminen neuvosto 5.2.2013

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö ULKOINEN AUDITOINTI Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö 12.5.2014 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 13. 15.1.2015 13.5.2014 Pirjo Halonen 2 TOTEUTTAJAORGANISAATIO Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

tiedekuntaneuvoston jäsenet ja varajäsenet rehtori vararehtorit yhteisöjohtaja henkilöstöpäällikkö

tiedekuntaneuvoston jäsenet ja varajäsenet rehtori vararehtorit yhteisöjohtaja henkilöstöpäällikkö Kokouksen sihteeri Helena Juntunen KOKOUSKUTSU gsm 040 4844 111 Privatel 83 2409 (email: Helena.Juntunen(at)ulapland.fi) 9.12.2009 Kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenet ja varajäsenet

Lisätiedot

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMINEN 2012 1. KORKEAKOULUN LAATUPOLITIIKKA t Laadunhallinnan jalkauttaminen laitoksille ja koulutusohjelmiin - EFQM-itsearvioinnin käytön kehittäminen - OPS- katselmusten kehittäminen,

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio )

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio ) TYÖJÄRJESTYS 1 (5) Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio ) 1. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ylintä päätösvaltaa käyttää pelastusjohtajien

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Jyväskylän yliopiston laatutyö Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ

JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty yliopiston hallituksen kokouksessa 25.9.2009, 14.6.2016 tehtyine muutoksineen. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Yliopistolain (558/2009) 14 : nojalla yliopiston hallitus

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulun ohjesääntö Käsittely 1. TeaKin johtoryhmä 19.2.2013 2. TeaKin johtoryhmä 5.3.2013 3. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 11.3.2013 4. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 15.4.2013

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN Tampereen kaupungin valtuusto on 26.11.2008 hyväksynyt Tampereen kaupungin liikelaitosten johtosäännön. Johtosääntö tuli voimaan

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät:

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: Johtokunta Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto 10.6.2008 LIIKELAITOS EDUPOLIN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä Liikelaitos Edupoli on kuntalain

Lisätiedot

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 x.xx.2013 xx ja tulee voimaan 1.1.2013 1.1.2014 Muutos KV 10.12.2012 134

Lisätiedot

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO I LUKU... 3 TOIMIALA... 3 1 Toiminnan järjestäminen... 3 2 Toiminnan tarkoitus... 3 3 Oppilaitoksessa annettava opetus... 4 4 Oppilaat...

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTIEN IT-YHTEISTYÖALUEEN JOHTOKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTIEN IT-YHTEISTYÖALUEEN JOHTOKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTIEN IT-YHTEISTYÖALUEEN JOHTOKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty yhteisessä kirkkovaltuustossa 15.1.2015 1 A. Yleissäännökset 1 Tällä johtosäännöllä täydennetään IT-yhteistyöalueen

Lisätiedot

30.11.2009 Dnro 90/123/09

30.11.2009 Dnro 90/123/09 1 (6) Niuvanniemen sairaalan johtosääntö 1.1.2010 1. Luku Sairaalan toiminta, ohjaus ja valvonta 1 Sairaalan toiminta Johtokunta on 30.11.2009 hyväksynyt johtosäännön valtion mielisairaaloista annetun

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Maanpuolustuskorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Maanpuolustuskorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Paavo Okko Helena Immonen Seppo Kolehmainen Kirsi Levä Milja Seppälä Matti Kajaste Kirsi Mustonen Maanpuolustuskorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA

Lisätiedot

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN Perehtyjä /pm Mentori / pm Huomiot, havainnot, kysymykset, kehittämisehdotukset yms. Perehtymissuunnitelman laatiminen Tavoitteet ja aikataulu Uusi laatuvastaava laatii oman

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

TAMPEREEN EV. LUT. SEURAKUNTIEN KIINTEISTÖ- JA HAUTAUSTOIMEN JOHTOKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMPEREEN EV. LUT. SEURAKUNTIEN KIINTEISTÖ- JA HAUTAUSTOIMEN JOHTOKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ TAMPEREEN EV. LUT. SEURAKUNTIEN KIINTEISTÖ- JA HAUTAUSTOIMEN JOHTOKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty yhteisessä kirkkovaltuustossa 12.1.2017 1 A. Yleissäännökset 1 Tällä johtosäännöllä täydennetään Tampereen

Lisätiedot

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO 1 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO 6.10.2016 SEURAKUNTAYHTYMÄN HALLINNON JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty yhteisessä kirkkovaltuustossa xx.yy.2016 1 Johtosäännön sisältö Tässä johtosäännössä määritetään

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 14.10.2013 118 Voimaan 1.1.2014 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimiala... 2 II LUKU... 2 2 Johtokunta... 2 III LUKU...

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta KOKOA seminaari 10.10.2013 Kuopio Pääsuunnittelija Sirpa Moitus & erikoissuunnittelija Touko Apajalahti KKA:n auditointimallin

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Muutosehdotukset yhtymävaltuuston hyväksymään hallintosääntöön

Muutosehdotukset yhtymävaltuuston hyväksymään hallintosääntöön Muutosehdotukset yhtymävaltuuston 23.11.2016 19 hyväksymään hallintosääntöön 1(6) Muutosehdotukset yhtymävaltuuston 23.11.2016 19 hyväksymään hallintosääntöön 3 luku Henkilöstöorganisaatio 9 Henkilöstöorganisaatio

Lisätiedot

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu opiskelijoita 4500 henkilöstöä 300 2 kampusta 4 koulutusalaa 18 tiimiä Kyamkin laatupolitiikka Laadusta viestitään ymmärrettävästi Vastuu laadusta ja kehittämisestä on kaikilla

Lisätiedot

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Laatuvastaavien perehdytys

Laatuvastaavien perehdytys Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS Annettu 7. päivänä huhtikuuta 2016 Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan päätöksen mukaisesti määrätään Rikosseuraamuslaitoksesta 27 päivänä marraskuuta 2009 annetun

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULUJEN JOHTOSÄÄNTÖ. Helsingin yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön

HELSINGIN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULUJEN JOHTOSÄÄNTÖ. Helsingin yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön JOHTOSÄÄNTÖ 1(7) HELSINGIN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULUJEN JOHTOSÄÄNTÖ Helsingin yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön. Sisällys 1 Yleistä... 2 2 Harjoittelukoulujen hallinnollinen asema...

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN YHTEISTYÖSOPIMUS

HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN YHTEISTYÖSOPIMUS 1 LUONNOS 6.4.2005 Asia 1 / Liite 1 HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN YHTEISTYÖSOPIMUS 1. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET Sopimuskuntien yhteisenä tavoitteena on Helsingin seudun kansainvälisen kilpailukyvyn

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä FINAS-päivä 22.1.2013 Helsingin Messukeskus Laura Kiviharju Viestintävirasto Viestintäviraston

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ

TAMPEREEN YLIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ 1 (9) Huom! Tämä johtosääntö tulee voimaan 1.1.2017 TAMPEREEN YLIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Yliopistolain (558/2009) 14 :n 2 momentin 8 kohdan ja 28 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on 18.10.2010 hyväksynyt

Lisätiedot

LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA. Taina Joutsenvirta

LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA. Taina Joutsenvirta LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA Taina Joutsenvirta Laatu Laatu tarkoittaa Helsingin yliopistossa toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja tulosten korkeatasoisuutta. Ks. http://www.helsinki.fi/laatu/index.html

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA SISÄLTÖ Sivu I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA 1 Tehtävä 1 2 Toimiala 1 3 Toimivalta 1 4 Toimivallan siirtäminen 3 5 Lautakunnan kokoonpano 3 6 Esittely lautakunnassa 3 II PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN

Lisätiedot

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.

Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4. Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1

JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 YLIVIESKAN KAUPUNKI Ylivieskan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 25.9.2012 64 Voimaantulopäivä 1.11.2012 I LUKU JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOKSEN YLEISET PERUSTEET

Lisätiedot

Tutkimus ja arviointi päätöksenteon tukena. VTV:n seminaari

Tutkimus ja arviointi päätöksenteon tukena. VTV:n seminaari Tutkimus ja arviointi päätöksenteon tukena VTV:n seminaari 3.6.2010 1. Johdanto Puolustusministeriön toimialaan kuuluvat puolustuspolitiikka, sotilaallinen maanpuolustus, kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen

Lisätiedot

Suomen kulttuurilaitokset

Suomen kulttuurilaitokset Suomen kulttuurilaitokset Kurssi, kevät 2001 Moskovan yliopisto Leena Kononen Tiedonhaku Suomesta Julkisten viranomaisten, valtion ja kuntien keskeiset palvelut sekä keskeiset julkiset tiedot löytyvät

Lisätiedot

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Dnro 52/03/11 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja

Lisätiedot

Valviran strategia

Valviran strategia Valviran strategia 2016 2020 Miten valvonta voi tukea sote-uudistuksen tavoitteita seminaari 9.3.2016 Säätytalo Ritva Kujala, hallintojohtaja Jussi Holmalahti, johtaja Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira

Lisätiedot

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Sisällysluettelo 1 Viestinnän strateginen rooli 2 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.2008 84 Noudatetaan 1.1.2009 alkaen 1 Toimiala Tässä johtosäännössä määritellään vesihuoltolaitoksen, sen johtokunnan ja toimitusjohtajan

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto Upseerin työ on haastava ja monipuolinen Upseerit toimivat mielenkiintoisissa ja vastuullisissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutus-, johto-,

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö sivu 1/6 n opetustoiminnan johtosääntö 1 5, 7 19 voimassa 1.8.2015 lähtien (hallitus 25.5.2015, 6 ) 6 voimassa 1.8.2015 lähtien (hallitus 24.8.2015, 8 ) I luku Toimiala 1 Toiminnan järjestäminen Oppilaitoksen

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Suomen Kuntaliitto 7.6.2012 Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Suomen Kuntaliitto 7.6.2012 Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Suomen Kuntaliitto Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kuntalaki: kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 20.12.1999 190 Voimaan 1.1.2000 Valtuusto 21.3.2011 26 Voimaan 25.3.2011 Valtuusto 3.9.2012 81 Voimaan 7.9.2012 Valtuusto 7.12.2015

Lisätiedot

Paikka Scandic Oulu, Kamarineuvos 2 -kabinetti, Saaristonkatu 4. Kokouksen alussa on rehtorin katsaus.

Paikka Scandic Oulu, Kamarineuvos 2 -kabinetti, Saaristonkatu 4. Kokouksen alussa on rehtorin katsaus. HALLITUS Aihe HALLITUKSEN KOKOUS nro 5/2010 Aika Perjantai 18.6.2010 kello 8.15 Paikka Scandic Oulu, Kamarineuvos 2 -kabinetti, Saaristonkatu 4 Kokouksen alussa on rehtorin katsaus. Asialistat Hallintojohtaja

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ

VAASAN YLIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ VAASAN YLIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Yliopistolain (558/2009) 14 :n 2 momentin 8) -kohdan ja 28 :n perusteella yliopiston hallitus on 25. päivänä syyskuuta 2009 hyväksynyt tämän johtosäännön. Vaasan yliopistossa

Lisätiedot