Maanpuolustuskorkeakoulun toimintakäsikirja. Versio 1.6 ( )

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maanpuolustuskorkeakoulun toimintakäsikirja. Versio 1.6 (1.10.2012)"

Transkriptio

1 Maanpuolustuskorkeakoulun toimintakäsikirja ( )

2 Version numero Maanpuolustuskorkeakoulun toimintakäsikirja Muutokset Tekijät Hyväksynyt/ hyväksytty 1.1 Alkuperäinen sisällysluettelo Johanna Lautala, laatupäällikkö evl Juha Niemi, kehittämispäällikkö kenrm Pertti Salminen, rehtori prkenr Vesa Tynkkynen, vararehtori, Hannu H. Kari, tutkimusjohtaja komdri Aulis Minkkinen, hallintojohtaja komdri Veijo Taipalus, Jatkotutkinto-osaston johtaja, ev Jukka Ojala, Taktiikan laitoksen johtaja Toiminnan lähtökohdat ja johtaminen sisältöä kuvattu 2.2 Opetus sisältöä kuvattu 2.4 Kasvatus kuvattu 4.7 Lisättiin kokonaisturvallisuus Laadunvarmistukseen lisätty alaotsikot 2.2 Opetus sisältöä täydennetty 2.3 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen sisältöä kuvattu (alumni -ja mentoritoiminta) 2.4 Kasvatus kuvattu 3. 1Opiskelijat kuvattu 3.3 Henkilöstö sisältöä kuvattu 3.5 Tilahallinta kuvattu 3.6 Otsikko muutettu Lisätty kohta Käyttöomaisuuden hallinta 4.1 Opetuksen tuki ja opiskelijapalvelut sisältöä kuvattu 4.2 Informaatiopalvelut sisältöä kuvattu 4.3 Tietotekniset palvelut sisältöä kuvattu 4.4 Viestintä sisältöä kuvattu 4.7 Muutettiin kokonaisturvallisuus turvallisuustoiminnaksi, sisältöä kuvattu 2.3 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen väliotsikoita muutettu Lisätty tutkimuksen laadunvarmistus otsikko Lisätty opetuksen laadunvarmistus otsikko 4 Lisätty tukipalveluiden (tukiprosessien) laadunvarmistus Johanna Lautala, laatupäällikkö Johanna Lautala, laatupäällikkö Vesa Tynkkynen, Johanna Lautala Johanna Lautala MPKK:n johto (Johdon toimintakäsikirjaseminaari AE19966) Vastuualueittain kutsutut (Kick off -tilaisuus AF1983) (Muistio sisällöntuottamisesta vastuualueittain AF2520) Vastuualueittain kutsutut (Sisällön välitarkastelu AF10003) Yhteiskunnallinen vaikuttaminen tarkennettu Kirjaston osuuksia ajantasaistettu ja lisätty laatuun liittyvät osiot 4.6. Sotamuseon toiminnan kuvaus lisätty Tutkimusneuvosto ja 2.1 Tutkimus Juha Niemi, Tarja Hettula ja Johanna Lautala Kirjaston johtaja Sotamuseon johtaja Tutkimusala Kirjaston johtaja Sotamuseon johtaja 2

3 sisältöä päivitetty Tutkimusjohtaja 2. Opetuksen osioita päivitetty Opintoasiain osasto Tietoturvallisuus sisältö päivitetty Riskienhallintapäällikkö Versio 1.4 Hyväksynyt rehtori Vesa Tynkkynen 1.5 Sisältö päivitetty (AH13518) Em. asiakirjan mukaiset vastuutahot Sisältö päivitetty (AI9875) Em. asiakirjan mukaiset vastuutahot Toimintakäsikirja on osa Maanpuolustuskorkeakoulun toiminnan laadunvarmistuksen dokumentaatiota ja korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmää. Se kuvaa korkeakoulun johtamisen ja organisaation, perustehtävät (RA ja SA), voimavarat ja tukipalvelut sekä sisältää näihin liittyvät keskeisimmät prosessikuvaukset. Toimintakäsikirjan avulla on mahdollista hahmottaa kokonaisuuksia sekä saada apua ja tietoja yksittäisiin toimintoihin liittyen. Toimintakäsikirja on toiminnan kehittämisen työkalu, jota kehitetään jatkuvasti rakenteeltaan ja sisällöltään. Samalla se toimii MPKK:n laatukäsikirjana. 3

4 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULUN TOIMINTAKÄSIKIRJA LUKIJALLE TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT JA JOHTAMINEN STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT Korkeakoulun strategia Kehittämisohjelmat Toimintaympäristö Pv toimintaympäristö RA Pv toimintaympäristö SA Kansainvälinen tutkimusyhteistyö KV-toiminta Kokonaismaanpuolustus ja YTS Fyysinen toimintaympäristö ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN Korkeakoulun organisaation ja hallinnon periaatteet Korkeakoulun organisaatiorakenne (hallintojohtaja) Tutkinto-osastot ja ainelaitokset Esikunta Erilliset laitokset TOIMINTAA OHJAAVAT SÄÄDÖKSET JA MÄÄRÄYKSET Tärkein Maanpuolustuskorkeakoulua koskeva lainsäädäntö Korkeakoulun johtosääntö, työjärjestys ja järjestyssäännöt JOHTAMINEN Johtoryhmätyöskentely Tulosyksikkökokous Tutkimuksen ja opetuksen neuvostot Muut monijäseniset hallintoelimet Johtajien ja päätöksentekijöiden valinta TOIMINNANOHJAUS Strategian laatiminen Strategian jalkauttaminen Toiminnan ohjaus LAADUNVARMISTUSJÄRJESTELMÄ Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen tavoitteet Prosessit Itsearviointi Palautejärjestelmä Riskienhallinta Sisäinen valvonta Laadunvarmistuksen organisaatio Henkilöstön ja opiskelijoiden osallistuminen laadunhallintaan Laadunvarmistusjärjestelmän arviointi ja kehittäminen MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULUN PERUSTEHTÄVÄT

5 2.1 TUTKIMUS Tutkimustoiminnan lähtökohdat Tutkimuksen johtaminen Rahoitus Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttaminen Tutkimuksen arviointi ja kehittäminen OPETUS Tutkintotavoitteinen koulutus Alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto Jatkotutkinnot Tehtäväkohtainen ja henkilöstöalan toimialakohtainen täydennyskoulutus Yleinen maanpuolustusopetus Opetushenkilöstö Opetuksen suunnittelu ja toteutus Opetuksen arviointi ja kehittäminen Opetuksen palautejärjestelmä Opetuksen kehittämisryhmä Opetuksen laadun arviointi Opintosuoritusten arviointi YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN Vaikuttaminen (ml sidosryhmätoiminta) Vaikuttaminen potentiaalisiin opiskelijoihin Vaikuttaminen asiantuntijapalveluiden kautta Seminaaritoiminta Asiantuntijoiden asettaminen tiedotusvälineiden käyttöön Vaikuttaminen julkaisutoiminnan kautta KASVATUS VOIMAVARAT Opiskelijat Perustutkinto-opiskelijat Jatkotutkinto-opiskelijat Tohtoriopiskelijat Ulkomailla opiskelevat opiskelijat Opiskelijan vaikutusmahdollisuudet Oppilaskunnat Opetuksen kehittämistyöryhmä ALUMNITOIMINTA JA MENTOROINTI Alumnitoiminta Mentoritoiminta HENKILÖSTÖ Korkeakoulun henkilöstövoimavarat Henkilöstöjohtaminen Palkka- ja palvelussuhdeasiat Palvelussuhteeseen ottaminen Henkilöstön kehittäminen Perehdyttäminen Kehityskeskustelu

6 3.3.6 Työolot Työterveyshuollon järjestäminen Työsuojelu Työhyvinvointi Tasa-arvon edistäminen Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Yhteistoiminta RAHOITUS TILAHALLINTA Katsaus toimitiloihin Toimitila-asioiden hoitaminen MATERIAALIN JA PALVELUJEN HANKINTA JA HALLINTA Hankintatoimi Hankintaorganisaatio Hankintojen toteutus Materiaalin valvonta TUKIPALVELUT OPETUKSEN TUKI JA OPISKELIJAPALVELUT Opetuksen tuki Opintoasiainosaston tuki Opintorekisteripalvelut Opiskelijapalvelut Hakijapalvelut Opintojen ohjaus Opiskelijaliikkuvuuden palvelut (JOO) Opiskelijoiden sosiaalitaloudelliset etuudet INFORMAATIOPALVELUT Kirjasto- ja tietopalvelut Organisaatio ja johtaminen Tietoaineistopalvelut Asiakaspalvelut Kirjaston laadunvarmistus Kirjaston prosessit Kirjaston itsearviointi Kirjaston palautejärjestelmä Tiedonhallinta Hyvä tiedonhallintatapa Asiakirjahallinto ja arkistotoimi Aineiston lainaaminen TIETOTEKNISET PALVELUT Katsaus korkeakoulun tietojärjestelmiin Tietotekniikkatuki Tietohallintoalan palveluiden kehittäminen VIESTINTÄ Viestintä MPKK:ssa Yhteiset viestintävälineet Seuranta ja arviointi

7 4.4.4 Viestintäpalvelut MUU TOIMINTA TKKK Käyttäytymistieteiden laitos Kielikeskus MUSEOTOIMINTA VALTAKUNNALLISET MAANPUOLUSTUSKURSSIT TURVALLISUUSTOIMINTA Tilojen käyttö ja pääsyoikeudet Tietoturvallisuus LUKIJALLE Maanpuolustuskorkeakoulun toimintakäsikirja on kaikille korkeakoulun toiminnasta kiinnostuneille laadittu mahdollisimman tiivis yleisesitys ja asiahakemisto korkeakoulun toiminnasta. Se sisältää lukuisia yksinkertaistuksia, joten MPKK ei pidä sitä juridisesti sitovana. Toimintakäsikirja ei siis ole luonteeltaan toimintaa ohjaava normiasiakirja, vaan yleisinformaatio. Jos lukija haluaa täsmällisen tiedon muodon, niin hänen on syytä tarkistaa se linkkitiedostoina toimintakäsikirjaan liitetyistä virallisista asiakirjoista. Tällöinkin on syytä varmistua siitä, että linkkiasiakirja on edelleen ajan tasainen, sillä toimintakäsikirjan jatkuva ajan tasalla pitäminen on alati muuttuvassa toimintaympäristössämme hyvin haasteellista. Lisätietoja asiasta antaa MPKK:n viestintäpalvelut osoitteessa 7

8 1 TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT JA JOHTAMINEN 1.1 STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT Korkeakoulun strategia Maanpuolustuskorkeakoulun strategia on tärkein toimintaa ohjaava asiakirja. Se asettaa toiminnalle tärkeimmät tavoitteet ja linjaa toimintaa. Maanpuolustuskorkeakoulun strategia 2015 (HI732) on julkaistu Tavoitetila ja tehtävä 2015 Maanpuolustuskorkeakoulun tavoitetila (visio) strategiakaudelle on: Parasta sotatieteellistä opetusta ja tutkimusta yhdellä kampuksella. Tämä tarkoittaa opetuksen korkean laadun ylläpitoa ja edelleen kehittämistä. Tutkimuksessa tavoitellaan Maanpuolustuskorkeakoulun tekemän sotatieteellisen tutkimuksen aseman ja vaikuttavuuden vahvistamista. Korkeakoulun tavoitteena on myös aloittaa strategiakauden päättyessä toimintansa uudistetulla organisaatiolla Santahaminaan keskitetyllä kampuksella. Maanpuolustuskorkeakoulun tehtävä (missio) on: Maanpuolustuskorkeakoulusta valmistuu johtajia asiantuntijavalmiuksin. Maanpuolustuskorkeakoulun tärkeimpänä tehtävänä on tuottaa puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen sodan ja rauhan ajan tehtävissä tarvittava osaava ja motivoitunut upseeristo sekä harjoittaa sotilaallisen maanpuolustuksen etua edistävää tutkimusta. Tavoitteena on vuonna 2015 olla sotatieteellinen yliopisto, jolla on arvostettu asema puolustushallinnossa, turvallisuusalan toimijoiden keskuudessa ja yliopistokentässä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Korkeakoulun päätehtävänä säilyy upseerikoulutus. Sitä tuetaan ajanmukaisella ja puolustusvoimien etua hyödyntävällä, tulevaisuuteen tähtäävällä sotatieteiden ydinalojen ja turvallisuuteen liittyvien uusien uhkien tutkimuksella. Strategiset linjaukset 1. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimus keskitetään sotatieteiden keskeisille ydinalueille monitieteisyyttä korostaen tavoitteena syvällisen tutkimustiedon tuottaminen opetuksen perustaksi sekä puolustusjärjestelmän kehittämiseksi yhteiskunnan tueksi. 2. Teoriaa ja käytäntöä yhdistävää, puolustusvoimien päätehtäviin keskittyvää tutkintoopetuksen korkeaa laatua kehitetään edelleen niin Maanpuolustuskorkeakoulussa kuin kaikissa opetusta antavissa puolustushaara-, aselaji- ja toimialakouluissa. Tavoitteena on entistä osaavampi ja laaja-alaisemmin ajatteleva upseeri sekä työssään motivoitunut opettaja. 8

9 3. Tutkimusta tukevan ja tehostavan ulkopuolisen rahoituksen kasvattamiseksi luodaan nykylainsäädännön mahdollistamat toimintatapamallit tavoitteena tutkimusresurssien merkittävä lisääminen. 4. Yliopistollinen tutkimus, opetus ja täydennyskoulutus sekä tieteellinen kirjasto keskitetään Santahaminaan. Puolustusvoimien kansainvälinen keskus liitetään Maanpuolustuskorkeakouluun ja sijoitetaan Santahaminaan. Tavoitteena on yksi kehitettävä kampus, joka tarjoaa niin opiskelijoille, opettajille, tutkijoille kuin muillekin palkattuun henkilöstöön kuuluville erinomaiset olosuhteet. 5. Kehittämisessä on varauduttava supistuviin henkilöstöresursseihin osana puolustusvoimauudistusta. Se edellyttää kaikissa henkilöstöryhmissä osaamisen syventämistä ja laajentamista. Henkilöstön työssä jaksamista ja motivaatiota tuetaan. 6. Laitosten toiminnallista yhdistämistä jatketaan, mikä mahdollistaa entistä tehokkaamman hallinnon sekä resurssien suuntaamisen tutkimukseen ja opetukseen. 7. Maanpuolustuskorkeakoulu hakee ulkoisia arviointeja toimintansa kehittämisen perustaksi. Keskeisin on Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) toteuttama laadunvarmistusjärjestelmän auditointi. 8. Resurssien supistuessa on entistä tärkeämpää varmistaa toiminnan vaikuttavuutta ja vahvistaa Maanpuolustuskorkeakoulun yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja kansainvälisiä suhteita. Tämä edellyttää yhteiskunta- ja kansainvälisistä suhteista vastaavan johtajan tehtävän määrittämistä. 9. Opetuksessa tavoitellaan kustannustehokkuuden lisäämistä ilman, että opetustavoitteista tingitään olennaisesti. Tutkintoja uudistettaessa huomioidaan aina opetuksesta syntyvien kustannusten kokonaisuus, jotta kustannuskehitys pysyy hallittuna. Strategiset tavoitteet 1. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimus palvelee entistä korostuneemmin puolustusjärjestelmän tarpeita ja opetusta. KKA:n auditoinnissa 2011 tutkimuksen laadunvarmistukselle saatu arvio alkava nostetaan seuraavassa auditoinnissa 2017 tasolle kehittyvä. 2. Maanpuolustuskorkeakoulun opetus perustuu puolustusjärjestelmän poikkeusolojen ja normaaliolojen tarpeisiin. 3. Sotatieteellisiä tutkintoja ja täydennyskoulutusta kehitetään. 4. Resurssien riittävyys varmistetaan 1) tutkinto-opetuksessa, 2) painopistealojen tutkimuksessa ja mahdollisuuksien mukaan 3) muissa toiminnoissa. 5. Maanpuolustuskorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän kehittämistä jatketaan siten, että se on osa jokapäiväistä toimintaa. 6. Kansainvälinen toiminta suunnataan palvelemaan opetuksen ja tutkimuksen ydinalueita. 7. Maanpuolustuskorkeakoulu terävöittää yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan. 9

10 Tulosyksiköiden erityistavoitteita: Maanpuolustuskorkeakoulun toimintakäsikirja Maanpuolustuskorkeakoululle laaditaan tietohallintostrategia Korkeakoulun kirjaston toiminta keskitetään Santahaminaan rakennettavaan monitoimitaloon Sotamuseon infrastruktuurit ja toiminnan ohjaus uudistetaan Maanpuolustuskurssien toiminta turvataan Maanpuolustuskorkeakoulun esikunnan toiminnan kehittämistä jatketaan Kehittämisohjelmat Maanpuolustuskorkeakoulun strategia jalkautetaan strategialähtöisen suunnittelu- ja ohjausprosessin avulla. Prosessityön tavoitteen mukaisesti prosessien roolia strategian toteuttamisessa, toiminnan ohjauksessa ja resursoinnissa lisätään nykyisestään. Strategiassa mainittujen tavoitteiden toimeenpanoa varten laaditaan yksityiskohtaisemmat kehittämissuunnitelmat tai ne sisällytetään toimintasuunnitelmaan. Laajojen hankkeidenkehittämissuunnitelmissa esitetään, miten vuosittain etenemällä saavutetaan strategiassa esitetty tavoitetila. Myös kehittämissuunnitelmien tavoitteet ja aikataulut viedään Maanpuolustuskorkeakoulun toimintasuunnitelmaan tulosyksiköiden ja toimialojen tulostavoitteiksi. Tulosyksiköiden tulostavoitteiden toteutumista seurataan ja siitä raportoidaan prosessin mukaisesti. Palautteen ja yksiköiden tai toimialojen itsearvioinnin perusteella Maanpuolustuskorkeakoulun toimintasuunnitelman tulostavoitteita ja aikatauluja tarkennetaan vuosittain. Toteutuminen raportoidaan Maanpuolustuskorkeakoulun vuosiraportissa. Maanpuolustuskorkeakoulun johto arvioi strategian toteutumista ja jalkauttamista vuosittaisessa johdon strategiaseminaarissa, jossa tarkennetaan seuraavan vuoden suunnitteluperusteet. Tarpeen mukaan strategian yksityiskohtia päivitetään vuosittain Toimintaympäristö Maanpuolustuskorkeakoulun asema suomalaisessa yliopistokentässä on selkeä. Sen tehtävänä on vastata eri tieteenalojen tutkimuksen ja opetuksen haasteisiin sotatieteiden näkökulmasta. Puolustusvoimien päätehtävät ohjaavat osaltaan myös Maanpuolustuskorkeakoulun toiminnan suuntaamista ja resurssien käyttöä. Vuoden 2009 alusta voimaan tullut laki Maanpuolustuskorkeakoulusta (1121/2008) selkeytti entisestään sen asemaa yliopistollisena työnantajakorkeakouluna. Maanpuolustuskorkeakoulun edellinen strategia valmistui vuonna Sen lähtökohtana oli toisaalta vahventaa Maanpuolustuskorkeakoulun asemaa yliopistokentässä ja toisaalta laajentaa keskeisenä opetuksen ja tutkimuksen kohteena olevan turvallisuuskäsitteen sisältöä. Strategia on toteutunut hyvin, mutta varsinkin sen linjaukset Maanpuolustuskorkeakoulun toimintapiiriin kuuluvan turvallisuuskäsitteen laajentamisesta ovat osoittautuneet liian väljiksi, eivätkä nähtävissä olevat resurssit puolla tätä laajennusta. Maanpuolustuskorkeakoulun opetuksen vahvuuksia ovat teorian ja käytännön yhdistyminen ja opetuksen palautejärjestelmän pitkä perinne. Opetus on korkeatasoista ja työelämälähtöistä. 10

11 Haasteena on sotatieteellisten opintojen ja niihin yhdistettyjen ammatillisten osaamisvaatimusten yhteinen kuormittavuus. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimuksen haasteina ovat sen parempi nivoutuminen opetukseen sekä tarve yhä selkeämmin tuottaa kokonaismaanpuolustuksen kehittämisessä tarvittavaa tutkimustietoa päätöksenteon perustaksi. Tutkimusrahoituksen haasteena on toimintamenovarojen ulkopuolisen rahoitusosuuden niukkuus. Maanpuolustuskorkeakoulun yhteiskunnallinen vaikuttavuus syntyy välillisesti aina siellä, missä korkeakoulun henkilökunta, opiskelijat tai korkeakoulusta valmistuneet henkilöt toimivat. Esimerkiksi strategian alalla osaaminen on arvostettua ja Maanpuolustuskorkeakoulun eri alojen asiantuntijat ovat paljon julkisuudessa. Siitä huolimatta Maanpuolustuskorkeakoulun yleinen tunnettuus on vasta kehittyvällä tasolla Pv toimintaympäristö RA Maanpuolustuskorkeakoulu on puolustusvoimain komentajan alainen sotatieteellinen korkeakoulu. Sen asema puolustusvoimien hallinnossa ilmenee hallintorakenteesta. Pääesikunta ohjaa puolustusvoimain komentajan apuna Maanpuolustuskorkeakoulun toimintaa. Keskeisimmät ohjaavat osastot ovat henkilöstöosasto ja suunnitteluosasto. Tärkein ohjauksen muoto on vuositasolla toteutuva tulosohjaus, jossa painottuvia tekijöitä ovat tutkintoihin ja muuhun opetukseen liittyvät osaamisvaatimukset, kurssien tavoitevahvuudet, tutkimus- ja kehittämistehtävät sekä toiminnan rahoitus. Maanpuolustuskorkeakoulun suhde maa-, meri- ja ilmavoimiin sekä Rajavartiolaitokseen on luonteeltaan yhteistoimintasuhde, jossa korostuu osaavan henkilöstö tuottaminen puolustushaarojen ja Rajavartiolaitoksen tarpeisiin. Maanpuolustuskorkeakoulu johtaa puolustushaara- ja aselajikouluissa sekä Raja- ja merivartiokoulussa annettavaa tutkintoopetusta. Maanpuolustuskorkeakoulun tehtäviin kuuluu seuraavat toimialajohtajuudet puolustusvoimissa: valtakunnallinen sotamuseotoiminnan ohjaus mukaan lukien valtakunnallisen statuksen omaavat puolustushaara- ja aselajimuseot sekä joukko-osastojen perinnehuoneet Puolustusvoimien kirjastotoiminnan kokonaiskoordinointi Puolustusvoimien kielipalveluiden tuottaminen Puolustusvoimien opetusmateriaalien tuottaminen Puolustusvoimien kuvaustoiminnan ohjaaminen ja yhteisten kuvapalveluiden tuottaminen. Maanpuolustuskorkeakoulun oma organisaatio on luonteeltaan asiantuntijaorganisaatio, joka tukeutuu Puolustusvoimien yhteisiin palveluntuotanto-organisaatioihin. Korkeakoulun kannalta keskeisimpiä tuki- ja huoltopalveluiden tuottajia ovat Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus (yhteiskäyttöiset tietojärjestelmät), Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (maksuliikenne), Etelä-Suomen huoltorykmentti (yleishuollon palvelut ja kuljetukset), Leijona Catering (muonituspalvelut), Puolustushallinnon rakennuslaitos (kiinteistönpito) sekä Sotilaslääketieteen keskus (työterveyshuollon palvelut ja lääkintähuolto). 11

12 Varuskunnallisesti Maanpuolustuskorkeakoulun pääosat kuuluvat Helsingin Sotilasläänin komentajan johtamaan Helsingin varuskuntaan. Varuskunta tuottaa Maanpuolustuskorkeakoululle mm. ulkoiseen turvallisuuteen ja työsuhdeasuntoihin liittyviä palveluja Pv toimintaympäristö SA Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen kokonaisvahvuus vuoden 2015 alussa on noin Puolustushaarojen asema on keskeinen Suomen puolustusjärjestelmässä. Ne osallistuvat puolustusjärjestelmän suunnitteluun ja kehittämiseen ja vastaavat sotilaallisen suorituskyvyn eri osatekijöiden yhdistämisestä taistelukelpoiseksi kokonaisuudeksi sekä suorituskyvyn käytöstä eli maa-, meri- ja ilmaoperaatioiden suunnittelusta, johtamisesta ja toteutuksesta. Maavoimien päätehtävänä on maahyökkäyksen torjunta ja hyökkääjän lyöminen muiden puolustushaarojen tukemana ja yhteisten suorituskykyjen voimin. Merivoimien päätehtävänä on meri- ja rannikkoalueen valvonta sekä meritse tapahtuvien alueloukkausten ja hyökkäysten torjunta. Ilmavoimien päätehtävänä on ilmoitse tapahtuvan hyökkäyksen torjunta. MPKK toimintavalmiutta kohotettaessa Osana puolustusvoimia myös Maanpuolustuskorkeakoululle on määrätty omat poikkeusolojen ajan tehtävänsä. Puolustusvalmiuden kohottamiseen liittyen tutkinto-opetus ja osa tutkimustoiminnasta keskeytetään ja muu toiminta sovitetaan vallitseviin olosuhteisiin. Pääosa korkeakoulun sotilashenkilöistä luovutetaan puolustusvoimissa perustettaviin sodan ajan johtoportaisiin ja joukkoihin, ja korkeakoulun sodan ajan kokoonpanoon sijoitettu henkilöstö aloittaa poikkeusolojen ajan tehtäviensä täysimääräisen hoitamisen. Maanpuolustuskorkeakoulu muuttuu sotaan valmistautuvaksi yksiköksi. Osallistumalla esiupseerikurssin TH 1 tai yleisesikuntaupseerikurssin OTH 1 harjoituksiin saa sodan ajan toimintaympäristöstä syvällisen käsityksen Kansainvälinen tutkimusyhteistyö Maanpuolustuskorkeakoulun velvoite on toimia tiiviissä yhteistyössä sekä kansallisten että kansainvälisten yliopistojen ja korkeakoulujen sekä tutkimuslaitosten kanssa. Perustuen laissa määriteltyihin tehtäviin Maanpuolustuskorkeakoulu tekee kansainvälistä tutkimusyhteistyötä sekä eurooppalaisten että Euroopan ulkopuolella sijaitsevien sotakorkeakoulujen, puolustusakatemioiden ja tutkimusinstituuttien kanssa. Euroopan alueella Maanpuolustuskorkeakoulun kumppanitahoihin kuuluvat muun muassa Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulun (Försvarshögskolan), NATO Defence Academy, Iso- Britannian puolustusakatemian (Defence Academy of the United Kingdom) sekä Baltic Defence College. Euroopan ulkopuolella Maanpuolustuskorkeakoululla on yliopistokumppaneja muun muassa Yhdysvalloissa. 12

13 Kansainvälinen yhteistyön avulla Maanpuolustuskorkeakoulu pystyy välittämään muissa akateemisissa siviili- ja sotilasalan yliopistoissa ja korkeakouluissa tehtyjä tutkimustuloksia puolustusvoimien käyttöön. Maanpuolustuskorkeakoulun opetukseen ja tutkimukseen vaikuttaa myös kansainvälisen kriisinhallinnan kasvava merkitys tämän päivän sotilaallisessa yhteistyössä niin Euroopan unionin piirissä kuin Naton rauhankumppanuustoiminnassa KV-toiminta Korkeakoulun kansainvälisen toiminnan eräänä keskeisenä tavoitteena on palvella tutkintoopiskelijoiden valmiuksia toimia kansainvälisissä tehtävissä. Tämän vuoksi on tärkeää, että Maanpuolustuskorkeakoulun kansainvälinen koulutus on ajantasainen ja vastaa kansainvälisten kriisinhallinnan vaatimuksia. Tavoitteena on, ettei Maanpuolustuskorkeakoulun tutkintoopiskelija tarvitse valmistuttuaan täydentävää koulutusta ollakseen sijoituskelpoinen sellaiseen kansainväliseen tehtävään, joka ei edellytä erityiskoulutusta. Kansainvälistä kriisinhallintatoimintaa harjoitetaan mm. yhteistyössä Ruotsin puolustusvoimien kanssa vuosittain pidettävän GSÖ-harjoituksen muodossa Kokonaismaanpuolustus ja YTS Osana puolustusvoimia Maanpuolustuskorkeakoulu on aktiivinen toimija yhteiskunnan elintärkeiden toimien turvaamiseen liittyvässä tutkimus- ja kehittämistyössä. YTS-näkökulma liittyy paitsi maan sotilaalliseen puolustamiseen, niin suoranaisesti myös puolustusvoimien toiseen päätehtävään; muiden viranomaisten tukemiseen. Korostuneimmin kokonaismaanpuolustuksen laaja kenttä ja YTS-näkökulma ovat esillä yleisesikuntaupseerin tutkinnon opetuksessa sekä Valtakunnallisten maanpuolustuskurssien toimeenpanossa. Puolustushallinnon alainen Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE) tukee kokonaismaanpuolustuksen ja turvallisuusalan tutkimusta rahoittamalla suomalaista alan tutkimusta. MATINEn johtokunnissa ja työryhmissä Maanpuolustuskorkeakoululla on vahva edustus Fyysinen toimintaympäristö Maanpuolustuskorkeakoulun kampusalue sijaitsee Helsingin Santahaminan sotilasalueella. Toinen kampusalue on Tuusulassa sijaitseva Taistelukoulun alue, jota isännöi korkeakouluun kuuluva Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus. Näiden päätoimipaikkojen lisäksi korkeakoululla on tiloja Helsingin keskusta-alueella Sörnäisissä, Kruununhaassa ja Suomenlinnassa sekä Sotamuseon varastointipaikkakunnilla. Yksittäisiä Kielikeskuksen virkamiehiä työskentelee lisäksi muilla paikkakunnilla puolustusvoimien hallintoyksiköiden yhteydessä. Santahaminassa ja Sörnäisissä tilojen kunto on verraten hyvä. Tuusulan tilat ovat hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa rakennuksesta riippuen. Kruununhaassa vain Maanpuolustuskurssien tilojen kuntoa voi pitää hyvänä; tilat Maurinkadulla ja Liisankadulla ovat huonokuntoisia ja kaipaavan nopeaa remontointia. Oppimisympäristöt Santahaminassa ja Taistelukoulun pääauditoriossa on vuosina uusittu ja yhdenmukaistettu vastaamaan tulevien vuosien tarpeita. 13

14 Maanpuolustuskorkeakoulun tavoitteena on kaikkien ainelaitosten sekä tutkinto-opetukseen ja korkeakoulun vastuulla olevaan täydennyskoulutukseen liittyvien toimintojen ja Pääkirjaston keskittäminen Santahaminaan vuoden 2015 alkuun mennessä. Tämän mahdollistamiseksi on kampukselle rakennettava uudisrakennus, jonka suunniteltu sijoituspaikka on kampuksen tulotiellä ns. entisen K-kaupan risteyksessä. Uudisrakennuksen näkyvä työmaa alkanee vuoden 2013 syyskesällä. Muita keskeisiä fyysiseen toimintaympäristöön liittyviä tavoitteita ovat täysimittainen tiloista luopuminen kaikissa niissä kohteissa, joista toiminnot sijoitetaan Santahaminan uudisrakennukseen Sotamuseon tarpeiden mukainen peruskorjaus Liisankatu 1:een mahdollisimman nopeasti; kuitenkin viimeistään tasavallan satavuotisjuhliin mennessä Sotamuseon varastoinnin keskittäminen Rakennus B27:n muutostyöt (kurssikirjaston muuttaminen toimistotiloiksi ym.) Rakennus B26:n peruskorjaus tilapäiseksi majoitustilaksi opetustilojen laadun kehittäminen Santahaminassa ja ylläpito Taistelukoulun alueen tärkeimmissä tiloissa Etelä-Suomen huoltorykmentin logistiikkakeskushankkeen tukeminen Santahaminassa siten, että se vapauttaa ns. Tallinmäen rakennuksen korkeakoulun johtamissimulaattorijärjestelmän opetusympäristöksi fyysisen turvallisuuden rakenteiden kustannustehokas ja riskiarvioihin perustuva kehittäminen kaikissa keskeisissä toimipaikoissa. Puolustusvoimien toimintakulttuurin mukaisesti Maanpuolustuskorkeakoulu ei omista kiinteistöjään edes osittain eikä sillä ole itsenäistä toimivaltaa kiinteistökantansa kehittämiseen. Muutokset kiinteistökannassa ja siihen kohdistuvat perusparannukset toteutetaan tekemällä riittävän perusteltuja ja kustannustehokkaita esityksiä Pääesikunnalle, joka on alan asiat ratkaiseva viranomainen. Pääosaa MPKK:n tiloista isännöi Puolustushallinnon rakennuslaitos. Enin osa tiloista on Senaattikiinteistöt Oy:n omistamia, mutta verrattuna useimpiin muihin puolustusvoimien yksiköihin MPKK:lla on poikkeuksellisen paljon kiinteistökantaa myös Kruunuasunnot Oy:ltä ja yksityisiltä palveluntarjoajilta. Tavoitetilassa kiinteistönpitoon liittyvien toimijoiden määrä on vähäisempi ja korkeakoulun itsenäisyysaste toimintojen järkevässä järjestämisessä on isompi. 1.2 ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN Korkeakoulun organisaation ja hallinnon periaatteet Maanpuolustuskorkeakoulun organisaation ja hallinnon perusteet määritetään laissa MPKK:sta sekä korkeakoulun johtosäännössä (linkit asiakirjoihin ovat tämän alaluvun lopussa). Korkeakoulun organisaatio ja johtaminen on puolustusvoimien johtamis- ja hallintokulttuurin mukaista. Organisaatio on sotilaallisesti johdettu linja-esikuntaorganisaatio, jolla on tutkimuksen ja tutkinto-opetuksen osalta voimakas matriisiorganisaation luonne. Korkeakoulun kuuluminen puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmään merkitsee eräitä olennaisia eroja muihin suomalaisiin yliopistoihin verrattuna. Näistä keskeisimpiä ovat 14

15 korkeakoululla ei ole yksiselitteisesti itsehallinnollista asemaa, vaan se on osa puolustusvoimia pääosa korkeakoulun vakituisista työntekijöistä palvelee pysyvissä viroissa, joiden täyttöä säätelee virkamieslaki ja sitä täydentävät normiasiakirjat sotilashenkilöstön virkakierrosta johtuva huomattava henkilöstövaihtuvuus MPKK:lla ei ole laajaa toimivaltaa käyttävää hallitusta, vaan tämä toimivalta kuuluu lähinnä puolustusvoimain komentajalle ja korkeakoulun toimintaa ohjaavalle pääesikunnalle MPKK toimii valtionhallinnossa noudatettavien hyvän hallinnon periaatteiden mukaisest MPKK:lla ei ole itsenäistä taloudellista toimivaltaa, vaan se on valtion tilivirasto korkeakoulun upseeriopiskelijoita koskee tutkintotasosta riippuen joko kokonaan tai soveltaen valtion viranomaisille yleensä ja puolustusvoimien viranhaltijoille erityisesti säädetyt oikeudet ja velvoitteet poikkeusolojen toimintaan liittyvät velvoitteet ohjaavat myös normaaliolojen organisointia ja hallinnon yksityiskohtien järjestämistä. Korkeakoulun jakautumisen sisäisiin tulosyksiköihin ratkaisee puolustusvoimain komentaja vahvistaessaan MPKK:n johtosäännön. Sisäisten tulosyksiköiden jakautumisen alaorganisaatioihin ratkaisee MPKK:n rehtori vahvistaessaan korkeakoulun työjärjestyksen. Tätä alemman tasoinen MPKK:n sisäisten tulosyksiköiden organisoiminen on tulosyksikön esimiehen ratkaistavissa. Korkeakoulun yhteistä hallintoa hoitaa hallintovirastona toimiva esikunta. Sen tehtävänä on tuottaa korkeakoulun yhteiset palvelut siten, että tulosyksiköiden omalla vastuulla oleva hallinto voidaan vähimmäistää. Lisäksi esikunta ohjaa ja valvoo toimintaa toimialateitse. MPKK:n sisäinen ohjaus perustuu puolustusvoimien käyttämään tulosohjausjärjestelmään. Sitä täydentää linja-esikuntarakenteen mukainen tilanteenmukainen johtaminen ja ohjaus. Maanpuolustuskorkeakoulun johtaminen on sotilaallisten periaatteiden mukaisesti esimieskeskeistä. Sitä täydentää monijäsenisten hallintoelinten toiminta. Rehtorin päätöksenteon tuen kannalta keskeisimmät monijäseniset hallintoelimet ovat MPKK:n neuvottelukunta, johtoryhmä ja tulosyksikkökokous. Linkit korkeakoulun toimintaa ohjaaviin tärkeimpiin asiakirjoihin: Laki Maanpuolustuskorkeakoulusta Johtosääntö Korkeakoulun organisaatiorakenne (hallintojohtaja) Maanpuolustuskorkeakoulun organisaatio on luoteeltaan pääosin matriisiorganisaatio, jossa oheisessa kaaviokuvassa värein merkityt tutkinto-osastot ja tohtorikoulutusohjelma vastaavat tutkinnoista. Opetus- ja tutkimusresurssit on sijoitettu ainelaitoksiin, jotka tuottavat tutkintoosastojen tilaaman opetuksen. Organisaatio on ollut nykyisessä muodossaan vuoden 2009 alusta lukien. Tavoitteena on organisaation matriisirakenteen säilyttäminen, mutta sen keventäminen ainakin ainelaitoksia yhdistämällä siinä vaiheessa, kun korkeakoulun päätoiminnot keskitetään Santahaminaan vuoden 2015 alussa. 15

16 Maanpuolustuskorkeakoulun johtosääntö Maanpuolustuskorkeakoulun työjärjestys Tutkinto-osastot ja ainelaitokset Kadettikoulu Jatkotutkinto-osasto Täydennyskoulutusosasto Opintoasiainosasto Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos Sotahistorian laitos Sotatekniikan laitos Strategian laitos Taktiikan laitos Käyttäytymistieteiden laitos Esikunta Henkilöstöyksikkö Kehittämisyksikkö Palveluyksikkö Erilliset laitokset Kirjasto Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus 16

17 Kielikeskus Sotamuseo Maanpuolustuskurssit Maanpuolustuskorkeakoulun toimintakäsikirja 1.3 TOIMINTAA OHJAAVAT SÄÄDÖKSET JA MÄÄRÄYKSET Tärkein Maanpuolustuskorkeakoulua koskeva lainsäädäntö Laki Maanpuolustuskorkeakoulusta (1121/2008) Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta (1124/2008) Puolustusministeriön asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa laissa tarkoitetuista etuuksista (1125/2008) Puolustusministeriön asetus sitoumusajoista ja sitoumuskorvauksista (1126/2008) Laki puolustusvoimista (551/2007) VNA puolustusvoimista (1319/2007) Rikoslaki 45 luku ( /559) Sotilaskurinpitolaki (331/1983) Sotilaskurinpitoasetus (969/1983) Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä (464/1998) Laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta (531/1986) Laki julkisyhteisöjen henkilökunnalta vaadittavasta kielitaidosta (424/2003) Valtioneuvoston asetus upseereilta vaadittavasta kielitaidosta (9/2004) Opintotukilaki (65/1994) Laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta (211/2006) Puolustusministeriön asetus sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön pätevyysvaatimuksista ja palvelussuhteen ehdoista (254/2006) Lisäksi Maanpuolustuskorkeakouluakin koskee yleishallinto-oikeutta ja hallintotoimintaa sekä virkamiehen oikeusasemaa sääntelevä muu lainsäädäntö, kuten esimerkiksi Suomen Perustuslaki (731/1999), hallintolaki (434/2003), ns. julkisuuslaki (621/1999) sekä asetus viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta (1030/1999) ja VNA tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa (681/2010), laki kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista (588/2004), henkilötietolaki (523/1999), valtion virkamieslaki (750/1994) ja -asetus (971/1994), nimikirjalaki (1010/1989), kielilaki (423/2003), arkistolaki (831/1994) sekä työturvallisuuslaki (738/2002) ja Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) ynnä luonnollisesti kulloinkin voimassaoleva VES eli Valtion virka- ja työehdot. Edellä mainittua lainsäädäntöä on muutettu, mutta muutokset löytyvät sähköisestä Finlextietokannasta kyseisen säädöksen alkuperäisellä säädöskokoelmanumerolla Korkeakoulun johtosääntö, työjärjestys ja järjestyssäännöt Johtosääntö Työjärjestys 17

18 Järjestyssäännöt : Maanpuolustuskorkeakoulun toimintakäsikirja Kadettikoulu Jatkotutkinto-osasto (liitteenä sivun alaosassa) 1.4 JOHTAMINEN Johtoryhmätyöskentely Maanpuolustuskorkeakoulun johtoryhmä on korkeakoulun rehtorin ja muun johdon päätöksentekoa tukeva monijäseninen hallintoelin. Johtoryhmä kokoontuu MPKK:n toimintasuunnitelmassa julkaistavan kalenterin mukaan tai erikseen kutsuttaessa. Johtoryhmä keskittyy Maanpuolustuskorkeakoulun strategiseen johtamiseen rehtorin tukena. Johtoryhmässä asioita rehtorin päätettäväksi esittelevät prosessinomistajat. Prosessinomistajat voivat kutsua johtoryhmään asiantuntijoita. Johtoryhmässä käsiteltävät asiat ovat: joko luonteeltaan päätöksentekoon tähtääviä, jolloin niistä on laadittu johdolle vaihtoehtovertailut resurssivaikutuksineen kokouskutsun liitteeksi; tai ne liittyvät olennaisesti Maanpuolustuskorkeakoulun tulevaisuuteen ja sen suunnitteluun (kuten toimintaympäristön muutokset, pitkän tähtäimen toimintasuunnitelmat ja riskit). Johtoryhmän pysyvään kokoonpanoon kuuluu Maanpuolustuskorkeakoulun johdon lisäksi kehittämispäällikkö, henkilöstöpäällikkö sekä Kadettikoulun, Jatkotutkinto-osaston ja Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskuksen johtajat. Johtoryhmän sihteerinä toimii kehittämisyksikön suunnittelu-upseeri. Pysyvän kokoonpanon lisäksi johtoryhmän kokouksiin kutsutaan asiantuntijoita ja opiskelijajäsenet sen mukaisesti, mitä asiaa kulloinkin käsiteltävät aiheet koskevat. Ratkaisun kulloiseenkin kokoukseen kutsuttavista asiantuntijoista ja opiskelijajäsenistä tekee hallintojohtaja. Johtoryhmän opiskelijajäsenet (1 kadettiopiskelija ja 1 jatkotutkinto-opiskelija) nimeää Maanpuolustuskorkeakoulun oppilaskunta. Johtoryhmän asemasta, tehtävistä, kokoonpanosta ja päätösvallasta on säädetty tarkemmin työjärjestyksen kohdassa 5.2. Johtoryhmän pöytäkirjat ovat liitettyinä PVAH:n asiaan 383/2011. ( ) Johtoryhmätyöskentelyn asiakirjat (ml muistiot) Tulosyksikkökokous Tulosyksikkökokous (TYK) on Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorin ja muun johdon päätöksentekoa tukeva monijäseninen neuvoa-antava hallintoelin. 18

19 Tulosyksikkökokous käsittelee pääsääntöisesti asioita, jotka koskevat Maanpuolustuskorkeakoulun strategialähtöistä TRSS-prosessia ja laadunvarmistusta. Lisäksi tulosyksikkökokous käsittelee asioita, jotka kuuluvat sisäisten tulosyksiköiden vuodenkulkuun ja erityisiin toimintasuunnitelman ulkopuolisiin yhteistä käsittelyä vaativiin asioihin. Tulosyksikkökokouksen pysyvään kokoonpanoon kuuluu Maanpuolustuskorkeakoulun johdon lisäksi jokaisen tässä työjärjestyksessä tarkoitetun, kuvan 1 mukaisen sisäisen tulosyksikön päällikkö tai hänen sijaisensa. Kokouksen sihteerinä toimii esikunnan kehittämisyksikön suunnittelu-upseeri. Tulosyksikkökokous kokoontuu TRSS-prosessin kulloisenkin vuosiaikataulun mukaisesti. Tulosyksikkökokouksen asemasta, tehtävistä, kokoonpanosta ja päätösvallasta on säädetty tarkemmin työjärjestyksen kohdassa 5.3. Tulosyksikkökokouksen työskentelyyn liittyvät asiakirjat ml. pöytäkirjat ovat liitettyinä PVAH:n asiaan 383/2011. ( ) Johtoryhmätyöskentelyn asiakirjat (ml muistiot) Tutkimuksen ja opetuksen neuvostot Opetusneuvosto on rehtorin ja vararehtorin neuvoa-antava elin, joka valmistelee tärkeimmät opetukseen ja sen kehittämiseen liittyvät rehtorin tai vararehtorin päätökset sekä tukee korkeakoulun johtovastuulla olevien puolustushaara-, aselaji- ja toimialakoulujen opetuksen kehittämistä. Opetusneuvostoon kuuluu vararehtori, Kadettikoulun, Jatkotutkinto-osaston ja Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskuksen johtajat, ainelaitosten johtajat, neljä vararehtorin nimeämää pääoppiaineiden professoria, opintoasiainosaston päällikkö sekä oppilaskunnan asettamat kurssi- ja tutkintokohtaiset kolme jäsentä. Opetusneuvoston pöytäkirjat Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusneuvosto on rehtorin ja tutkimusjohtajan neuvoa-antava ja päätöksentekoa tukeva monijäseninen hallintoelin. Tutkimusneuvostolle kuuluu myös eräitä käsittelytehtäviä Maanpuolustuskorkeakoulun johtosäännön 84 :n 1 momentin tarkoittamana ehdollepanotoimielimenä professorin viran ja sotilasprofessorin viran täytössä. Tutkimusneuvosto suunnittelee ja kehittää tutkimus-, julkaisu- ja professorien, sotilasprofessorien ja dosenttien rekrytointiprosesseja sekä käsittelee tutkimusalan valmistelun pohjalta niiden ylläpitoon liittyviä asioita. Tutkimusneuvostoon kuuluvat jäseninä tutkimusjohtaja, virkaan nimitetyt professorit, professorin määräaikaisessa virkasuhteessa olevat, Maanpuolustuskorkeakoululla virassa olevat professorin arvonimen omaavat, ainelaitosten johtajat sekä henkilöstön ja opiskelijoiden edustaja. Tutkimusneuvoston puhevaltaisina jäseninä toimivat Maanpuolustuskorkeakoulun sotilaslakimiehet. Tutkimusjohtaja toimii tutkimusneuvoston puheenjohtajana. Varapuheenjohtajana toimii vanhin virassa oleva professori tai hänen ollessaan estyneenä vanhin paikalla oleva professori. Tutkimusjohtajan avustaja toimii tutkimusneuvoston sihteerinä Kokouksessa esitetyt julkiset sähköiset valmisteluaineistot ja kokouksessa tehdyt päätökset 19

20 kirjataan PVAH -järjestelmään arkistoitavaan kokouspöytäkirjaan, jonka on oltava valmis viikon kuluessa kokouksesta. Tutkimusneuvoston pöytäkirjat 2012 Tutkimusneuvoston pöytäkirjat 2011 Tutkimusneuvoston pöytäkirjat 2010 Tutkimus- ja opetusneuvostojen asema ja tehtävät on määritelty tässä esitettyä tarkemmin työjärjestyksessä Muut monijäseniset hallintoelimet Maanpuolustuskorkeakoulun neuvottelukunta on rehtorin ja muun korkeakoulun johdon neuvoaantava elin kokonaiskehittämisen kannalta keskeisissä ja laaja-alaisissa kysymyksissä. Se tukee ja edistää MPKK:n tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Neuvottelukuntaan kuuluu puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen edustajia sekä MPKK:n toimialaan liittyviä asiantuntijoita muiden yliopistojen, tiedeyhteisöjen, ministeriöiden ja sidosryhmien piiristä sekä jatkotutkinto-opiskelijoita edustava opiskelijajäsen. Neuvottelukunnan sihteeristön muodostaa MPKK:n johto ja kehittämispäällikkö. Neuvottelukunnan kokouksista ei pidetä pöytäkirjaa. Neuvottelukunnan lisäksi MPKK:lla on useita monijäsenisiä hallintoelimiä, esimerkiksi opettajaneuvostoja. Lisätietoja monijäsenisistä hallintoelimistä työjärjestyksen kohdassa Johtajien ja päätöksentekijöiden valinta Maanpuolustuskorkeakoulun johtajien ja päätöksentekijöiden valinta jakautuu henkilöstöryhmän mukaan seuraavasti: upseerivalinnat toteutetaan Puolustusvoimissa noudatettavan käytännön mukaisesti professorien ja dosenttien valinnoissa noudatetaan suomalaisten yliopistojen yleisen linjan mukaista valintaprosessia sovellettuna puolustushallinnon päätöksentekorakenteeseen muun henkilöstön valinnoissa noudatetaan valtionhallinnon ja puolustushallinnon määräyksiä Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorin valinnan esittelee puolustusministeri puolustusvoimain komentajan myötävaikutuksella ja ratkaisee valtioneuvosto. Samaa menettelyä käytetään vararehtorin valinnassa, jos hän palvelee tehtävään määrättäessä kenraalin arvossa. Muut maanpuolustuskorkeakoulun ylimmissä upseeritehtävissä (yleensä everstiluutnantin/ komentaja tai everstin/ kommodorin sotilasarvo/ vast.) olevat henkilövalinnat esittelee Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö MPKK:n rehtorin myötävaikutuksella ja tehtävään määräämiset ratkaisee puolustusvoimain komentaja. 20

MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020

MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020 MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020 Esittely 24.11.2015 SPEK Mitä turvallisuustutkimuksessa tapahtuu? Prof Juha Mäkinen Tutkimustoiminnan tunnuslukuja Professoreja 12 1x Arvonimellä (tutk.johtaja)

Lisätiedot

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulun asema PLM Valtioneuvosto OKM Puolustusvoimain komentaja PE Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK Yliopistot MPKK:n tehtävät

Lisätiedot

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön. 14.12.2011 1 (5) Tampereen yliopiston normaalikoulun johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on 14.12.1011 hyväksynyt tämän johtosäännön. 1 Yleisiä määräyksiä

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio )

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio ) TYÖJÄRJESTYS 1 (5) Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio ) 1. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ylintä päätösvaltaa käyttää pelastusjohtajien

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Sibelius- Akatemian ohjesääntö Käsittely 1. TaiY- johtosääntötoimikunta 10.8.2012 2. Sibelius- Akatemian johtoryhmä 15.1.2013 3. SibAn osastoneuvostot 2013 4. Akateeminen neuvosto 5.2.2013

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Jyväskylän yliopiston laatutyö Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMINEN 2012 1. KORKEAKOULUN LAATUPOLITIIKKA t Laadunhallinnan jalkauttaminen laitoksille ja koulutusohjelmiin - EFQM-itsearvioinnin käytön kehittäminen - OPS- katselmusten kehittäminen,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö ULKOINEN AUDITOINTI Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö 12.5.2014 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 13. 15.1.2015 13.5.2014 Pirjo Halonen 2 TOTEUTTAJAORGANISAATIO Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ

JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty yliopiston hallituksen kokouksessa 25.9.2009, 14.6.2016 tehtyine muutoksineen. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Yliopistolain (558/2009) 14 : nojalla yliopiston hallitus

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS Annettu 7. päivänä huhtikuuta 2016 Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan päätöksen mukaisesti määrätään Rikosseuraamuslaitoksesta 27 päivänä marraskuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Laatuvastaavien perehdytys

Laatuvastaavien perehdytys Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,

Lisätiedot

Valviran strategia

Valviran strategia Valviran strategia 2016 2020 Miten valvonta voi tukea sote-uudistuksen tavoitteita seminaari 9.3.2016 Säätytalo Ritva Kujala, hallintojohtaja Jussi Holmalahti, johtaja Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 20.12.1999 190 Voimaan 1.1.2000 Valtuusto 21.3.2011 26 Voimaan 25.3.2011 Valtuusto 3.9.2012 81 Voimaan 7.9.2012 Valtuusto 7.12.2015

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Valtion yhteiset osaamiset

Valtion yhteiset osaamiset Valtion yhteiset osaamiset Taustalla Kieku-prosessit ja -järjestelmä Kieku sisältää osaamisen hallinnan työkaluja, jotka virastot voivat halutessaan ottaa käyttöön: - Suorituksen johtaminen - Koulutusten

Lisätiedot

PERUSTURVAN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ

PERUSTURVAN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNTA PERUSTURVAN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ Voimaan 1.2.2013 1 Sisällys 1 LUKU... 3 PERUSTURVAN TOIMIALA... 3 1 Lautakunnan tehtävät... 3 2 LUKU... 3 PERUSTURVALAUTAKUNTA JA JAOSTOT... 3 2 Lautakunnan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Päivitysvastuu: Hallintojohtaja. SIBELIUS-AKATEMIAN OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRY- TOINTIOHJE (Hallituksen päättämä

Päivitysvastuu: Hallintojohtaja. SIBELIUS-AKATEMIAN OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRY- TOINTIOHJE (Hallituksen päättämä Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Päivitysvastuu: Hallintojohtaja SIBELIUS-AKATEMIAN OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRY- TOINTIOHJE (Hallituksen päättämä 16.12.2009) Tehtävät Professorin

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51 SISÄLLYS N:o Sivu 45 Laki Leivonmäen kansallispuistosta... 93 46 Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan

Lisätiedot

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö sivu 1/6 n opetustoiminnan johtosääntö 1 5, 7 19 voimassa 1.8.2015 lähtien (hallitus 25.5.2015, 6 ) 6 voimassa 1.8.2015 lähtien (hallitus 24.8.2015, 8 ) I luku Toimiala 1 Toiminnan järjestäminen Oppilaitoksen

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyväksytty laadunohjausryhmässä 25.2.2016 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään laatupolitiikassa yhteisössä tunnetun vastuunjaon,

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Kulttuuri- ja kansalaistoimi

Kulttuuri- ja kansalaistoimi 1 (5) Kulttuuri- ja kansalaistoimen johtosääntö Kaupunginvaltuuston hyväksymä 9.6.2010/ Kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunta 1 Toiminta-ajatus Toimiala Lautakunnan toiminta-ajatuksena on edistää,

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ

VAASAN YLIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ VAASAN YLIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Yliopistolain (558/2009) 14 :n 2 momentin 8) -kohdan ja 28 :n perusteella yliopiston hallitus on 25. päivänä syyskuuta 2009 hyväksynyt tämän johtosäännön. Vaasan yliopistossa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto

Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Kieku ohjausmalli ja elinkaaren hallinta Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto Työryhmä VM asetti työryhmän tekemään esityksen Kieku-järjestelmän elinkaaren hallinnasta

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Lautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. 3 08 01.1 HELSINGIN KAUPUNGIN NUORISOTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä marraskuun 27 p:nä 2002 1 Toimiala 2 Lautakunta 3 Esittely Helsingin kaupungin nuorisolautakunta ja sen alainen Helsingin

Lisätiedot

Marjo Nykänen

Marjo Nykänen MAMK laadunvarmistuksen kehittäjänä Yhteistyötä laadun vuoksi ammattikorkeakoulujen laatutoimijoiden tapaaminen 9.12.2010 Sisältö MAMK vuonna 2010 Laadunvarmistuksen pitkät perinteet Laatu MAMKissa MAMKin

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Tulosyksikkö 1 -taso KEHITTÄMIS- JA HALLINTOPALVELUT Tulosyksikkö 1: Hallinto - vastuuhenkilö: talous- ja hallintopäällikkö HALLINTO TP 2014 TA+M

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009

HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009 3 11 01.1 HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009 1 Toimiala Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston johtokunta ja sen

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö

Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö Sisällysluettelo Liikelaitosten organisaatio

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Sinikka Rajaniemi ylijohtaja, Fimea Terveysakatemia, Oulu 24.8.2010 Fimea Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla lääkealan tehtävistä vastaava viranomainen Perustettiin

Lisätiedot

Mitä riskienhallinta on Espookonsernissa?

Mitä riskienhallinta on Espookonsernissa? Mitä riskienhallinta on Espookonsernissa? Tietoisku Espoon kaupunginvaltuutetuille ja varavaltuutetuille 23.10.2013 Johanna Kattelus, riskipäällikkö p. 816 84218 Julkisyhteisöillä entistä haasteellisempi

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ

TAMPEREEN YLIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ 1 (9) Huom! Tämä johtosääntö tulee voimaan 1.1.2017 TAMPEREEN YLIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Yliopistolain (558/2009) 14 :n 2 momentin 8 kohdan ja 28 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on 18.10.2010 hyväksynyt

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö VIRTAIN KAUPUNKI Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 Kaupunginkanslia VIRTAIN KAUPUNKI 1 Sisällysluettelo 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Johtosäännön soveltaminen...

Lisätiedot

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 1 LUKU TUKIPALVELUIDEN TOIMINTA-AJATUS, RAKENNE JA TEHTÄVÄT 1 Toiminta-ajatus Jyväskylän seurakunnan tukipalveluiden

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Sinisellä ovat laadunkehittämistyöryhmän pidetyssä kokouksessa muutetut kohdat. Kohtien perusteluja on kokousmuistiossa.

Sinisellä ovat laadunkehittämistyöryhmän pidetyssä kokouksessa muutetut kohdat. Kohtien perusteluja on kokousmuistiossa. Jyväskylän yliopisto 1(8) L A A T U T Y Ö 6. 3. 2 0 0 8 J o h d o n k a t s e l m u s, l u o n n o s Sinisellä ovat laadunkehittämistyöryhmän 3.3.2008 pidetyssä kokouksessa muutetut kohdat. Kohtien perusteluja

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja. Tiivistelmä sidosryhmille

Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja. Tiivistelmä sidosryhmille Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja Tiivistelmä sidosryhmille Itä-Suomen yliopiston päälaatukäsikirja tiivistelmä sidosryhmille Plan - Suunnittele Act - Kehitä Do - Tee Check - Arvioi 1 1 Itä-Suomen

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 JOHDANTO Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat ovat valmistelleet yhteistyössä Karkkilan kaupungin yhteistoimintasopimuksen selkeyttääkseen yhteistoiminnan

Lisätiedot

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen OPETUSSUUNNITELMA OPISKELIJALLE Opetussuunnitelma on tärkeä asiakirja koko korkeakouluyhteisölle. Sen tulee osoittaa opiskelijalle, minkälainen

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Niiltä osin kuin tehtävät hoitaa kuntayhtymä tai muu ulkopuolinen toimija, sosiaali- ja terveyslautakunta toimii ko. palveluiden tilaajan roolissa.

Niiltä osin kuin tehtävät hoitaa kuntayhtymä tai muu ulkopuolinen toimija, sosiaali- ja terveyslautakunta toimii ko. palveluiden tilaajan roolissa. Riihimäen kaupunki JOHTOSÄÄNNÖT SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 26.1.2015 Voimaantulo 1.4.2015 1. LUKU SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimialan

Lisätiedot