Oikeustieteellinen koulutus linjassa kehittämissuunnitelman kanssa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oikeustieteellinen koulutus linjassa kehittämissuunnitelman kanssa"

Transkriptio

1 Näkökulma: Petri Lintunen Oikeustieteellinen koulutus linjassa kehittämissuunnitelman kanssa Joensuun yliopisto on hakenut oikeutta antaa oikeustieteellisen alan tutkintoja lukuvuodesta lähtien. Valtioneuvoston hyväksymässä kehittämissuunnitelmassa on asetettu yliopistokoulutukselle eräitä sellaisia tavoitteita, joita Joensuun yliopiston oikeustieteellisen alan koulutus toteuttaa erityisen hyvin. Joensuun yliopiston oikeustieteellisessä koulutuksessa toteutetaan tutkintorakenteen uudistus aidolla tavalla. Suunnitellusta alemmasta tutkinnosta, jonka sisältö perustuu huolelliseen ydinainesanalyysiin ja kuormittavuuden arviointiin, muodostetaan oikeustieteellinen yleistutkinto. Maisteriopinnot puolestaan toteuttavat aitoa pääainemallia, jossa tietyn oikeudenalan opinnot syvennetään huomattavasti pidemmälle, kuin perinteisissä oikeustieteellisissä tutkinnoissa. Tämä kytkee opinnot KESUn linjausten mukaisesti kiinteämmin tieteelliseen tutkimukseen ja helpottaa siirtymistä tutkijanuralle, mitä KESUssa myös painotetaan. Joensuun yliopiston kaikissa yksiköissä, myös oikeustieteellisessä, siirrytään vuonna 2005 nelijaksoiseen periodiopetukseen (neljän lukukauden malli). Tällä tavalla opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa tehokkaasti opintoja koko lukuvuoden ajan Joensuun yliopiston oikeustieteiden laitos on tehnyt laajaa yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Laitos on osallistunut ulosottohenkilöstön ja syyttäjien sekä vero- ja ympäristöhallinnon juridisten asiantuntijoiden täydennyskoulutukseen. Laitos on osallistumassa myös asianajajien täydennyskoulutusjärjestelmään ja suunnitteilla on hallintotuomioistuinten tuomarikoulujärjestelmän rakentaminen. Lisäksi laitoksella on koulutusyhteistyötä Venäjän Karjalassa. Oikeustieteen alan opiskelijoiden valintajärjestelmä on suosinut kalliita valmennuskursseja ja monenkertaista valintakokeisiin osallistumista. Järjestelmän muuttaminen on näyttänyt vaikealta. Joensuun yliopistossa oikeustieteen alan koulutuksessa on kehitetty aineistokoepainotteinen valintajärjestelmä, jolla mitataan oikeudellisen ajattelun valmiuksia. Tämä parantaa uusien ylioppilaiden mahdollisuuksia opiskelijavalinnassa. Valintajärjestelmä vahvistaa myös alueellista ja sosiaalista tasa-arvoa. Joensuun yliopisto on ollut käytännössä ainut yliopisto, jossa oikeustieteellisiin opintoihin on voinut päästä myös avoimen yliopiston väylää käyttäen. Tätä erityisesti sosiaalista tasa-arvoa parantavaa menettelyä on tarkoitus jatkaa. Joensuun yliopiston hanke oikeustieteellisen koulutusalan tutkinnonanto-oikeudesta toteuttaa myös KESUn koulutusaloittaisia, joiden mukaan yhteiskuntatieteellisen alan aloituspaikkoja tulisi vähentää ja oikeustieteellisen alan aloituspaikkoja lisätä. Joensuun yliopiston esitys tutkinnonanto-oikeudesta perustuu sisäiseen rakenteelliseen kehittämiseen, jossa tarvittavat resurssit ja koulutuspaikat siirretään yhteiskuntatieteelliseltä alalta oikeustieteelliselle alalle, jolloin rahoitus järjestyy olemassa olevan rahoitusmallin puitteissa. Näin ollen opetusministeriön erillistä tai lisärahoitusta ei tarvita lainkaan. Joensuun yliopiston esittämä malli on taloudellisesti edullisin vaihtoehto oikeustieteellisen koulutuksen kehittämiselle opetusministeriön suunnitelmien mukaisesti. KIRJOITTAJA ON YLIOPISTON HALLINTOJOHTAJA 1

2 Varhaiskasvatus taitekohdassa Savolinnassa juhlittiin lastentarhanopettajien koulutuksen 30-vuotista taivalta juhlaseminaarin merkeissä. Juhlapuheessaan opetusministeri Tuula Haatainen sanoi, että lapset ovat se peili, josta heijastuu jo ennakoivina merkkeinä yhteisön henkinen suunta - ahdistus, toiveikkuus, rohkeus tai alistuminen. Lastentarhanopettaja kohtaa ryhmässään yhteiskunnan muutossuuntia jo hieman ennen kuin ne tulevat julkiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lapsen kehitysprosessien tunnistaminen ja oikein ajoitettu tukeminen edellyttävät lastentarhanopettajilta hyvää tietämystä lapsen kehityksestä. Erityisen suuri lastentarjanopettajan merkitys on ollut ja on edelleen syrjäytymisen estämisessä. Tunnistamalla ja ehkäisemällä varhaislapsuuden syrjäytymistä vaikutetaan yksilön ja koko yhteiskunnankin tulevaisuuteen. Lastentarhanopettajan ammattina on tulevaisuus. Ammattitaidon perusta luodaan koulutuksessa. Meidän aikuisten tehtävänä on kertoa lapsille, että elämä on arvokasta. Elämä on haaste ja täynnä toivoa. Tämän asenteen välittäminen lapselle on parasta tulevaisuuden rakennustyötä. Haatainen kiinnitti puheessaan huomiota myös lastentarhanopettajien työn arvostukseen ja harmitteli, että tehtävistä hakeudutaan herkästi muihin töihin. Lastentarhanopettajankoulutusta tulee kehittää, jotta koulutus opiskelijavalinnoista sisällöllisiin ratkaisuihin asti tukisi opettajan sitoutumista. On tärkeätä, että koulutus antaa opiskelijoille yhteisöllisesti toimivan organisaation mallin. Näin luodaan edellytyksiä työssä jaksamiselle. Meillä ei ole varaa laskea osaamista ja tietotaitoa muille aloille. Välttämätöntä on myös, että Opetusministeri Tuula Haatainen piti 30-vuotisjuhlaseminaarin juhlapuheen ja esitti valtiovallan tervehdyksen juhlaväelle. Kuvassa kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani professori Anneli Niikko, lääninsivistysneuvos Heikki Laakso Itä-Suomen lääninhallituksesta, Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen johtaja, professori Jorma Enkenberg, ministeri Tuula Haatainen ja vararehtori Teuvo Pohjolainen. Kuva Ulla Mikkola uusi tutkimustieto tulee tutuksi jo peruskoulutukessa. Se ei hänestä kuitenkaan riitä, vaan tutkimustietoon on voitava tutustua myös täydennyskoulutuksessa. Hän korosti täydennyskoulutuksen merkitystä myös työssä jatkamisen ja työhön sitoutumisen näkökulmasta. Yhtä tärkeätä on myös se, että lastentarhanopettajien peruskoulutuksesta vastaavat yliopistot ovat aktiivisesti luomassa jatkumoa ja yhteyttä perus- ja täydennyskoulutuksen kesken. Näin toteutuu vuorovaikutus tutkimuksen ja lastentarhanopettajan arkipäivän työn kesken. Koulutuksen on uusiuduttava Professori Anneli Niikon mielestä varhaiskasvatuksen koulutus ei nykyisellään vastaa täysin tulevaisuuden tarpeisiin. Koulutuksessa tulisi nykyistä enemmän perehtyä yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja niiden vaikutuksiin lasten ja perheiden elämässä sekä painottaa opettajuutta muutoksen kohtaamisena. Olennaista on myös pystyä kouluttamaan sellaisia varhaiskasvattajia, jotka kykenevät tukemaan vanhempia heidän kasvatustehtävässään ja arjen huolissa. Opiskelijoita tulisi myös ohjata jo opiskeluaikana yhteisöllisyyteen ja yhdessä tekemiseen erilaisten ihmisten kanssa, sillä nyky-yhteiskunta toimii yhteistyön ja verkostojen varassa Eläviä muistikuvia Emeritusprofessori ja Joensuun korkeakoulun ensimmäinen rehtori Veli Nurminen puhui esityksessään lastentarhanopettajien 2

3 koulutuksen ja laajemminkin opettajankoulutuksen historiasta ja muisteli värikkäästi erityisesti niitä vaiheita, jolloin seminaareja lakkautettiin ja koulutusta siirrettiin yliopistoihin. Savonlinnassa opettajankoulutus jatkui hänen mukaansa seminaarin lakkauttamisen jälkeen kotitalouden ja tekstiillityön opettajankoulutuksen ansiosta. Hyvää vuorovaikutusta alusta lähtien Päiväkodinjohtaja Marja-Liisa Tanninen kertoi päivähoidon ja koulutuksen yhteistyötä tarkastellessaan, että Savonlinnassa kunnallinen päivähoito on ollut vahvasti mukana koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa sen alkumetreiltä alkaen. Hänestä savonlinnalaisen päivähoidon korkeaan laatuun ovat vaikuttaneet ne monet kokeilut ja tutkimukset, joihin päiväkodit ovat osallistuneet. Lastentarhanopettajien tulevaisuuden haasteena hän piti erityiskasvatukseen paneutumista. Juhlaseminaarissa puhuivat myös Savonlinnasta valmistuneet lastentarhanopettajat KT Veijo Nivala, KT Lasse Lipponen ja KL Johanna Auranen. Veijo Nivala kysyi puheenvuorossan tarvitseeko varhaiskasvatus johtamista. Hänestä varhaiskasvatuksen koulutuksessa johtamis- ja työyhteisökysymykset tulee ottaa kiinteäksi osaksi opetussuunnitelmia. Johanna Auranen puhui kasvatustyöstä osana kuntaorganisaatiota metaforien kertomana. Hänen väitöstutkimuksensa Tervanjuontia ja ruusuilla tanssimista metaforatutkimus kasvatustyöstä kuntaorganisaation osana tarkastetaan Joensuun yliopistossa Lasse Lipponen tarkasteli esityksessään oppimisen tutkimuksen murrosta ja sen koulutukselle asettamia haasteita. Hänestä kompleksisessa, nopeasti muuttuvassa ja teknologian kyllästämässä yhteiskunnassa on keskeistä ymmärtää uutta luovaa oppimista ja sen koulutukselle asettamia haasteita. -um 30 vuotta lastentarhanopettajankoulutusta Savonlinnassa Suomenkielinen lastentarhanopettajien koulutus aloitettiin vuonna Muuttoliike ja yhteiskunnalliset rakennemuutokset aiheuttivat opettajapulaa ja paineita koulutuksen lisäämiseksi.1940-luvun lopulta alkaen tehtiin useita eduskunta-aloitteita uusien lastentarhaseminaarien perustamiseksi ja tähdennettiin valtion tehtävää lastentarhanopettajien kouluttamiseksi luvuilla perustettiin useita kaksivuotisia seminaareja, jotka siirrettiin kouluhallituksen alaisuuteen Uudenmuotoiset lastentarhanopettajakoulutukset (ULOT) yliopistoihin Vuonna 1973 voimaan tullut päivähoitolaki lisäsi huomattavasti lastentarhanopettajien tarvetta. Vuonna 1973 aloitettiin kokeiluluontoisesti kaksi vuotta kestävät uudenmuotoiset lastentarhanopettajankoulutukset (ULO) Jyväskylän yliopistossa ja Joensuun korkeakoulussa ja vuotta myöhemmin Kajaanin, Rauman, Savonlinnan ja Turun opettajankoulutusyksiköissä. Savonlinnan kaupunki vuokrasi koulutusta varten rakennetut uudet tilat, jotka otettiin käyttöön Lastentarhanopettajien koulutus siirrettiin 1982 fyysisesti muun opettajankoulutuksen yhteyteen. Kaikki koulutus kasvatustieteellisiin tiedekuntiin Kaksijakoinen valtiollinen koulutus (ULO ja lastentarhanopettajaopistot) pidennettiin kolmivuotiseksi vuonna Vuonna 1995 lastentarhanopettajaseminaarit ja yliopistojen yhteydessä väliaikaisina toimineet koulutukset lakkautettiin ja siirrettiin ylipistojen, kasvatustieteellisiin tiedekuntiin. Valtioneuvoston päätöksen perusteella yliopistojen tuli kehittää lastentarhanopettajien koulutus 120 opintoviikon laajuiseksi alemmaksi yliopistotutkinnoksi. Päätösten perusteluissa painotettiin lastentarhanopettajankoulutuksen integrointia opettajankoulutukseen. Savonlinnassa uudenmuotoinen lastentarhanopettajien koulutus (ULO) päättyi Lastentarhanopettajankoulutus Savonlinnaan Joensuun yliopistossa kasvatustieteiden kandidaatin tutkintoon johtava lastentarhanopettajankoulutus sijoitettiin Savonlinnaan opettajankoulutuslaitokseen. Päätöksen perustelujen mukaan siellä edellytykset lastentarhanopettaja- ja luokanopettajakoulutuksen integroinnille olivat hyvät. Varhaiskasvatuksen professuuri perustettiin Savonlinnan opettajankoulutuslaitokseen Varhaiskasvatuksen maisteriopinnot sijoitettiin Joensuuhun ja samalla avattiin jatko-opintoväylä lastentarhanopettajatutkinnon suorittaneille maisterikoulutukseen, suuntautumisvaihtoehtona varhaiskasvatus. Vanhanmuotoisen lastentarhanopettajatutkinnon suorittaneille lastentarhanopettajille avattiin mahdollisuus täydentää opintojaan varhaiskasvatuksen kandidaatin tutkinnoksi Savonlinnassa. Tätä väylää monet työssä olevista lastentarhanopettajista ovat myös käyttäneet. Varhaiskasvatus kokonaisuudessaan Savonlinnaan Vuonna 2003 Joensuun yliopiston hallitus teki päätöksen siirtää syksystä 2004 alkaen varhaiskasvatuksen maisterikoulutus Savonlinnan opettajankoulutuslaitokseen. Savonlinnan opettajakoulutuslaitoksessa on siten syksystä 2004 alkaen sekä varhaiskasvatuksen kandidaatin eli lastentarhanopettajien ja varhaiskasvatuksen maisterikoulutus sekä selkeä jatko-opintomahdollisuus varhaiskasvatuksen tohtoritutkintoon saakka. 3

4 Tieteen huipulle kasvinsyöjien ravintokäyttäytymistä tutkimalla Kasvuympäristö Ilomantsin saloilla sai Jorma Tahvanaisen etsimään virikkeitä luonnosta. Kun siellä ei ollut yltäkylläisesti harrastusmahdollisuuksia, suuntautui uteliaisuuteni luontoon, mistä löytyi paljon kiinnostavaa. Harrastus ohjasi myös uranvalintaa. Minusta olisi tullut varmaan pienviljelijä, jos en olisi päässyt opiskelemaan biologiaa. Muita vaihtoehtoja minulla ei ollut. Opintojen myötä kiinnostus siirtyi linnuista hyönteisiin. Valmistumisensa jälkeen Tahvanainen työskenteli tovin eri tehtävänimikkeillä Helsingin yliopiston hyönteismuseossa kokoelmia järjestämässä ja hyönteisiä määrittämässä. Rikas rupeama kansainvälisessä yhteisössä Syksyllä 1967 Tahvanainen lähti neljäksi vuodeksi tutkimusassistentiksi Cornellin yliopistoon New Yorkin osavaltioon Yhdysvaltoihin ainoana tehtävänään väitöskirjan tekeminen. Jälkikäteen olen itsekseni ihmetellyt irtautumistani kotoisista ympyröistä, sillä en siinä vaiheessa ollut käynyt Suomen rajojen ulkopuolella. Lähtöäni saattoi ruokkia halu nähdä, millaista biologian opetus oli muualla maailmassa ja oma merkityksensä oli myös sillä, että professori Pekka Nuorteva kannusti minua hakeutumaan jatko-opintoihin ulkomaille. Väitöskirja hyönteistieteen eli entomologian alueelta valmistui keväällä Tiedeyhteisönä Cornell oli rikas ja rikastuttava ja jo silloin hyvin kansainvälinen. Huonetoverinani oli bangladeshilainen tutkija, joka menehtyi ampumavälikohtauksessa lomamatkalla kotimaassaan. Seurasin myös valppaasti yhteiskunnallista ja maailmanpoliittista tilannetta. Silloin elettiin Vietnamin sodan, yliopistomellakoiden ja poliittisten murhien aikaa, jotka johtivat väistämättä tiedeyhteisössäkin ja sen katveessa yhteiskuntakriittiseen pohdiskeluun ja keskusteluun. Cornellin ajoilta on peräisin myös 80-luvulla virinnyt aktiivinen ja tiivis tutkimusyhteistyö Pohjois-Arizonan yliopiston hyönteisekologian professorin Peter W. Pricen kanssa. Tahvanainen ja Price tekivät väitöskirjansa samassa tutkimusyksikössä professori Richard B. Rootin ohjauksessa. Hallinto oli viedä mennessään Amerikan rupeaman jälkeen veri veti takaisin Itä-Suomeen. Professorit Mark Scriber, Richard Root, Jorma Tahvanainen ja Peter Price Cornellista Karjalaan suomalaisen kasvi-kasvinsyöjä-vuorovaikutussuhteen tutkimuksen aamunkoitto -seminaarissa. Kiuruveden lukion ja Kuopion korkeakoulun kautta Jorma Tahvanainen tuli takaisin Pohjois-Karjalaan Joensuun korkeakoulun biologian laitoksen eläinekologian apulaisprofessoriksi. Opetuksen ohella aika meni biologian laitoksen ja Mekrijärven tutkimusaseman toimintojen kehittämisessä. Liikkeelle lähdettiin tavattoman vähin resurssein. Esimerkiksi ensimmäiset ekologian kenttäkurssit pidettiin sellaisissa olosuhteissa, joissa kaikille opiskelijoille ei ollut osoittaa tutkimusasemalla majoitustiloja, vaan osa joutui majoittumaan teltoissa tai Ilomantsin erämiesten Putkelan metsästysmajalla. Samaan aikaan rakennettiin tutkimusasemaa. Vähitellen käynnistimme myös pienimuotoisia tutkimushankkeita. Tutkimme muun muassa Patvinsuon kansallispuiston linnustoa ja kemiallisen vesakontorjunnan ekologisia vaikutuksia. Oman aikansa veivät myös vararehtorin tehtävä ja muut luottamustoimet, kuten metsäopetuksen mahdollista siirtoa suunnittelevan työryhmän jäsenyys ja Joensuun metsäopetuksen suunnitteluryhmän puheenjohtajuus. Tahvanaisen luottamustoimiin kuuluivat 4

5 myös Korkeakouluneuvoston luonnontieteellisen alan jaoston jäsenyys ja Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Karjalan rahaston hoitokunnan puheenjohtajuus sekä myöhemmin Suomen Akatemian luonnontieteellisen toimikunnan jäsenyys. Niin paljon luottamustoimiin meni aikaa, että urakehityksen kannalta 1980-luvun alkupuolella oli ilmeinen vaara, että olin ajautumassa kokonaan hallintolinjalle. Kun kuitenkin hoidin noita luottamustehtäviä suhteellisen nuorena, niin muistan usein ajatelleeni vielä ehtiväni palata perustehtävääni opetukseen ja tutkimukseen. Takaisin tutkijaksi Tahvanainen irtautui hallinnosta professorin tehtäviin 1980-luvun lopulla, mutta jo sitä ennen hän oli käynnistänyt kasvien ja niitä syövien eläinten vuorovaikutusta koskevat tutkimuksensa, joissa keskeistä on kysymys, miten ja millä perusteella kasvia syövä eläin olipa se hirvi tai hyönteinen valitsee ravintonsa ja miten kasvit puolustautuvat syöjiä vastaan. Kasvit eivät ole suinkaan passiivisia odottelijoita, vaan ne ovat luonnonvalinnan kautta ympäristöönsä monin tavoin sopeuneita eliöitä, joille on kehittynyt tehokkaat rakenteelliset ja kemialliset puolustusmekanismit. Kasvien kemiallisen puolustuksen monimuotoisuus, puolustusyhdisteiden valtavan suuri määrä, hämmästyttää aina uudelleen. Kasvien ja eläinten välinen ekologinen ja evoluutinen vuorovaikutus näyttää tuottavan fyysisesti pakenemaan kykenemättömissä kasveissa jatkuvasti uutta puolustuskemiallista monimuotoisuutta. Kasvien puolustusmekanismit eivät saavuta koskaan täydellisen immuniteetin tasoa, ja tämä mahdollistaa loppumattoman kemialliseen evoluutioon perustuvan kilpajuoksun kasvien ja eläinten välillä. Kun johonkin kasvipopulaatioon kehittyy vahva puolustusmekanismi, niin aina eläinkunnasta löytyy jokin genotyyppi, joka pystyy murtamaan puolustuksen. Kasvien puolustuksen jatkuva monimuotoistuminen on johtanut monien kasviensyöjien erikoistumiseen ravinnonkäytössään. Osa tutkimuksen huippuyksikköä Professori Tahvanaisen tutkimusryhmässä on sekä eläin- että kasvitieteilijöitä. Pohjoisten puuvartisten kasvien kemiallinen puolustus ja kasvinsyöjät -tutkimusryhmä on ollut vuodesta 2000 lähtien yksi neljästä professori Seppo Kellomäen johtamassa tutkimuksen huippuyksikössä. Eläintieteilijänä Tahvanaista itseään ovat kiinnostaneet kasveja syövien eläinten ravinnonvalinnan mekanismit ja ravinnon laatuvaihtelun vaikutukset eläinpopulaatioiden esiintymiseen ja tiheyteen. Tutkimusryhmästä on valmistunut 18 tohtoria. Yksi heistä on Joensuun yliopiston kasviekologian professorina ja toisesta tiedekuntaneuvosto on tehnyt yksimielisesti ehdollepanon eläinekologian professuuriin. Tahvanaisen seuraaja astuu virkaansa syyskuun alussa. Silloin työhuoneen on oltava tyhjä. Juhlaseminaari kasvien ja kasvinsyöjien vuorovaikutuksesta Tahvanainen suhtautui aluksi varauksellisesti työtoverien ja ystävien hänen kunniakseen järjestämään kaksipäiväiseen juhlaseminaariin Cornellista Karjalaan suomalaisen kasvi-kasvinsyöjävuorovaikutussuhteen tutkimuksen aamunkoitto, mutta ohjelmaan perehdyttyään hän suositteli lämpimästi kaikille opiskelijoille seminaariin osallistumista. Seminaarissa esitelmöi muun muassa väitöskirjani ohjaaja Richard B. Root sekä ystäväni ja yhteistyökumppani Peter W. Price. Seminaarin esitelmöitsijöistä myös Mark Scriber on Cornellin aikaisia tutkijakollegoitani. Seminaarin jälkeen lähden Rootin ja Pricen kanssa kolmen päivän retkelle Ilomantsin ja Lieksan erämaihin. Toivottavasti säät suosivat. -um Professorinimityksiä Joensuun yliopistossa Joensuun yliopiston hallitus on tehnyt kokouksessaan seuraavat nimitykset: Filosofian tohtori Riitta Jääskeläinen nimitettiin humanistisen tiedekunnan kansainvälisen viestinnän laitoksen englannin kielen (kääntäminen ja tulkkaus) professoriksi alkaen. Filosofian tohtori, dosentti Stig Söderholm nimitettiin humanistisen tiedekunnan kulttuurintutkimuksen professorin määräaikaiseen virkasuhteeseen ajalle Teologian tohtori, dosentti Markku Pyysiäinen nimitettiin teologisen tiedekunnan uskonnonpedagogiikan professorin virkaan alkaen. Filosofian tohtori, dosentti Kaija Heikkinen nimitettiin humanistisen tiedekunnan naistutkimuksen professorin virkaan ajalle Teologian tohtori Matti Kotiranta nimitettiin teologisen tiedekunnan kirkkohistorian professorin (ortodoksisen teologian koulutusohjelma) virkaan alkaen. Teologian tohtori Matti Kotiranta nimitettiin teologisen tiedekunnan kirkkohistorian professorin (ortodoksisen teologian koulutusohjelma) virkaan alkaen. 5

6 Lyytistä kyytiä yrittäjyyskasvatukseen Joensuun yliopistossa käynnistyi maaliskuussa 2001 opettajaksi opiskelevien ja ammatissa toimivien opettajien yrittäjyyskasvatuskoulutukseen keskittynyt Lyyti löydä oma yrittäjyytesi -projekti. Euroopan sosiaalirahaston ja Itä-Suomen lääninhallituksen rahoittama projekti päättyy nyt toukokuussa. Projektia on toteutettu yhteistyössä täydennyskoulutuskeskuksen ja kasvatustieteen laitoksen kanssa. Yhteistyötä on tehty myös Pohjois-Savossa samaan aikaan toteutetun yrittäjyyskasvatushankkeen kanssa. Projektin aikana kasvatustieteen laitokselle on luotu 15 opintoviikon laajuinen yrittäjyyskasvatuksen opintokokonaisuus osaksi laitoksen sivuainetarjontaa. Yhteistyössä ovat olleet mukana myös taloustieteen laitos ja ammattikorkeakoulu. Opinnoissa on perehdytty yrittäjyyteen ja yrittäjyyskasvatuksen toteutukseen koulun ja opettajan näkökulmasta. Koulutukseen on osallistunut kolmen lukuvuoden aikana 57 ammatissa toimivaa opettajaa ja 23 opettajaksi opiskelevaa. Lisäksi keväällä 2004 kasvatustieteen laitokselle kehitettyyn kahteen uuteen yrittäjyyskasvatuskurssiin osallistui heidän lisäkseen useita kymmeniä opiskelijoita. Yrittäjyyskasvatus on edelleen varsin uusi asia koulun toiminnassa. Kuitenkin on ollut havaittavissa, että kouluissa enenevässä määrin nähdään yrittäjyyskasvatuksen rooli osana koulun perustoimintaa. Perusopiskelijan näkökulmasta sen rooli perinteisessä oppiainejaossa ei ole ollut niin selvä. Koulutukseen osallistuneista opiskelijoista suurimmalla osalla oli keskimääräistä enemmän työ- ja opetuskokemusta. Tätä kautta he luultavasti pystyivät paremmin hahmottamaan yrittäjyyskasvatuksen roolin koulun kasvatustyössä. Yrittäjyyskasvatusta on opinnoissa käsitelty ennen kaikkea opetusmenetelmällisenä kysymyksenä siten, että yrittäjyyskasvatus on laajempi osa koulun toimintaa eikä vain yhden oppiaineen tehtävä. Yrittäjyyskasvatuksen keskeisenä tavoitteena on nähtävä yrittävän koulun kehittäminen, jossa koulu tarjoaa oppilailleen toimintamalliensa, opetusmenetelmiensä ja toimintakulttuurinsa kautta yrittäjämäistä asennetta tukevan oppimis- ja kasvatusympäristön. Tärkeää on koulun johdon sitoutuminen asiaan. Koulutuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut eri koulujen ja kuntien paikallisten yrittäjyyskasvatustoimintojen kehittäminen. Tämä kehittämistyö on vaihdellut mm. kuntakohtaisten yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmien suunnittelusta erilaisten tapahtumien ja koulu-yritysyhteistyöhankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Yksi projektin keskeisiä vahvuuksia on ollut se, että opiskelijat ja opettajat ovat olleet samassa ryhmässä. Tämä on antanut opiskelijoille alusta asti myös käytännön näkökulmaa yrittäjyyskasvatuksen toteutukseen eri kouluasteilla. Yrittäjyyskasvatusta myös Venäjälle Lyyti -projektin seurauksena on käynnistynyt myös yrittäjyyskasvatusprojekti Karjalan tasavallassa. Joensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen, Joensuun kaupungin, Kontiolahden kunnan ja Karjalan tasavallan opetusministeriön yhteistyönä toteuttama projekti on saanut rahoituksen Tacis-ohjelman kautta. Projektin tavoitteena on tutustuttaa Petroskoin ja Kontupohjan kaupunkien opettajia ja Karjalan tasavallan opetusministeriön edustajia yrittäjyyskasvatuksen lähtökohtiin ja perusteisiin sekä lisätä viranomaisyhteistyötä yrittäjyyskasvatuksen toteutuksessa ja kehittämisessä. Projektin tuloksena syntyy myös laajempi yrittäjyyskasvatuksen kehittämissuunnitelma Karjalan tasavaltaan. Projektiin osallistuneet ovat todenneet, että Venäjällä on suuri tarve juuri yrittäjämäisen ajattelun kehittämisessä ja kouluyritys-yhteistyön lisäämisessä. Ari Kainulainen Lyyti-projektin projektipäällikkö 6

7 Yrittänyttä ei laiteta Kasvatus kohti oman elämänsä ja sen taloudellisten edellytysten hallintaa ponnistaa lapsen ja nuoren varhaiskehityksen vuosista ja peruskoulun antamasta perustasta. Institutionaalisen kasvatuksen kannalta silloin lähestytään kysymystä yrittäjyyskasvatuksesta ja sen perustuksen valamisesta opettajankoulutuksessa. Valtiovallan tahto Opetusministeriön uunituoreessa yrittäjyyskasvatuksen toimenpideohjelmassa luetellaan kaikkien kouluasteiden yrittäjyysteemoja, jotka ovat perusopetuksessa ja lukiossa yrittäjien perehdyttäminen kouluyhteistyöhön opettajien täydennyskoulutus opettajien työelämäyhteyksien vahvistaminen peruskoulun ja lukion työelämään tutustumisjaksojen (TET) kehittäminen siten, että myös yrittäjyysnäkökulma liittyy niihin opinto-ohjauksen kehittäminen niin, että yrittäjänä toimiminen ja yrittäjän ammatti nostetaan yhtenä vaihtoehtona esiin edellisiin liittyvän aineiston ja materiaalin tuottaminen. OPM on omistanut opettajankoulutukselle oman alalukunsa, jonka alkurivit osoittavat kaapin paikan: Opettajien koulutuksessa perustiedot yrittäjyydestä liitetään kaikkien peruskoulutuksessa olevien koulutuksen yhteyteen. Samalla toivotaan 15 ov:n laajuista valinnaista perusopintokokonaisuutta ja ehdotetaan verkko-opiskelua virtuaaliyliopiston kautta. Joensuun tila ja tulevaisuus Kaikkea edellä kuvattua, OPM:ssä opettajankouluttajien päänmenoksi ideoimaa on Joensuussa toteutettu muutaman ajan kasvatustieteen ja taloustieteen laitosten sekä täydennyskoulutuskeskuksen LYYTIprojektin (Löydä oma yrittäjyytesi) yhteistyönä. Asiaa oli jo ennakoitu kasvatustieteiden tiedekunnassa mm. Pohjois-Karjalan Kauppakamarin kanssa. Kehitystyölle tarvitaan maltillista ja tutkimuksellisesti värittynyttä jatkoa vastaisuudessakin. Yrittäjyyskasvatuksen perusteiden opetuksen kannalta ajoitus on osuva opetussuunnitelmatyön vuoksi, kun kaikille opettajiksi opiskeleville yhteisten pedagogisten opintojen kovaa ydintä etsitään. Pelkkää perusopetusta haasteellisempi hankekin on vireillä. Ministeriön preferoimien ratkaisujen toteuttaminen on kiinni paitsi euroista myös opettajankouluttajien tietotaidosta: jollei opettajankouluttaja osaa, hän ei osaa opettaa opettamaan. Yliopistopedagogit esittävät samoja kriittisiä kysymyksiä kuin yleissivistävän koulun opettajat: kenen ehdoilla ja millaisin tavoittein yrittäjyyttä edistetään ja kuuluuko tämä minun perustehtävääni? Tiedon ja asenteiden saralla riittää vielä kynnettävää. Kriittistä pedagogiikkaa Yrittäjyyskasvatusta on perusteltu omatoimisuuteen tai aloitteellisuuteen kasvattamisella ja nähty se ajanmukaista oppimiskäsitystä noudattavaksi. Osin keskustelussa on kiesejä valjastettu hevosen eteen: alunperin toisiin tarkoituksiin omaksutut käsitteet ja opetusmenetelmät on napattu yrittäjyyskasvatuksen ansioiksi. Uusliberalististen viimojen voimistuminen voitelee vaikkapa globalisoituvan talouden ja yltiöindividualismin voittokulkua, mikä johtaa törmäyskurssille lasten ja nuorten ohjaamisessa tärkeän ihmiskäsityksen kanssa. Koulutuksessa on tuiki tarpeellista arvioida kansalaisyhteiskuntaa ja taloudelliseen autonomiaan kasvattamista laajakatseisesti (vanhanaikaisesti?) vaikkapa hyvinvointiyhteiskunnan ja demokratian kannalta. Taloudellisesti autonomisella yksilöllä on tiedot ja taidot toimia niin, ettei hän ole riippuvainen muista elantonsa tai elämänsä muiden materiaalisten kehysten suhteen. Uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa aihekokonaisuuden nimenä onkin osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyyskasvatus, lukiossa vastaava osio on aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyyskasvatus. Villakoiran ydin Tulevia opettajia tulee viritellä valppaiksi noviiseiksi, jotka käyttävät rohkeasti pedagogista asiantuntemustaan arvioidessaan, mitä ajassa liikkuvista trendeistä tulisi ajatella. Mitä ja miten niistä pitäisi muuttaa eläväksi koulukäytännöksi eri-ikäisiä oppilaita ja heidän tarpeitansa palvellen? Niinpä tunnustuksellisen yrittäjyyskasvatuksen paikka ei ole yliopistossa. Taloudellisesti autonomisen kansalaisen kasvattamista pitää lähestyä tutkimuksellisella otteella, ts. opinnäytteitä tehden, sen teemoja tutkivan opettajuuden kautta arvioiden, alan tiedekirjallisuutta lukien. Ajantasaisen opettajankoulutuksen ydintavoite on älyllisesti autonominen opettaja. Sellainen on myös noheva yrittäjyyskasvattaja. Päivi Atjonen Professori 7

8 Väitöksiä FL Kari Sormusen kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja Seitsemäsluokkalaisten episteemiset näkemykset luonnontieteiden opiskelun yhteydessä tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi professori (emerita) Maija Ahtee, Jyväskylän yliopisto ja kustoksena professori Marja-Liisa Julkunen. KL Sirpa Kärkkäisen kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja Biologiaa oppimassa. Vee-heuristiikka ja käsitekartat kahdeksasluokkalaisten talviprojektissa. tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi Dosentti Irmeli Palmberg, Åbo Akademi ja kustoksena professori Marja-Liisa Julkunen. MMM Matleena Kniivilän metsätieteen alaan kuuluva väitöskirja Contingent valuation and cost-benefit analysis of nature conservation: a case study in North Karelia, Finland tarkastettiin Vastaväittäjänä toimi professori Colin Price School of Agricultural and Forest Sciences, University of Wales, Bangor, Iso-Britannia ja kustoksena professori Olli Saastamoinen. Elääkö runo Karjalassa? Toukokuussa järjestettiin Kahden Karjalan runous -seminaari, jossa pohdittiin miten karjalaisen runouden on käynyt. Seminaarin järjestivät Maaseudun Sivistysliitto, Opintotoiminnan Keskusliitto, kirjailijayhdistys Ukri ry ja Joensuun yliopiston suomen kielen ja kulttuuritieteiden laitos. Seminaarissa alustaneiden tutkijoiden, kirjailijoiden ja kirjailijayhdistysten edustajien puheenvuoroissa rakentui monipuolinen kuva kahdesta Karjalasta viittaamassa paitsi Suomen ja Venäjän Karjalaan, menneeseen ja nykyiseen, myös mielikuvien Karjalaan ja historialliseen alueeseen. Keskusteluihin runouden nykytilasta kuljettiin historian kautta. Seminaarin perusteella runo on elänyt ja elää edelleen Karjalassa ja saanut hyvin vaihtelevia merkityksiä rajan molemmin puolin. Professori Risto Turunen käsitteli suomalaisten näkökulmasta runouden monessa mielessä merkittävää asemaa. Käsitykseen Karjalasta runon maana löytyy sekä historiallisia että ideologisia perusteluita. Petroskoilainen tutkija ja runoilija Jevgeni Bogdanov puhui suomenkielisestä runoudesta Venäjän Karjalassa. Hän esitteli kolme runoilijasukupolvea suomalaislähtöisistä työväenrunoilijoista karjalaisperäisiin runoilijoihin. Katsaus päätyi urbaanin sukupolven etnofuturismiin. Kansanrunouden aineksista Neuvosto-Karjalan suomenkielisessä kirjallisuudessa puhui tutkija Tuulikki Kurki. Hän käsitteli kansanrunouden aineksien saamia merkityksiä lukujen kirjallisuuskeskusteluissa. Tuolloin keskeistä oli kansanrunouden ilmaisukeinojen ja runokuvien valjastaminen neuvostomodernisaatiota tukeviin tehtäviin. Kirjailija Eeva Tikka hahmotteli runon maiseman rakentumista konkreettisesta maisemasta. Hän eteni lapsuutensa itäsavolaisista ja pohjoiskarjalaisista maisemista eri elämänvaiheiden kautta nykyiseen. Yleisö sai kuulla näytteitä, miten erilaiset luontoteemat ja ihmisten rakennelmat heijastelevat konkreettisia ja mielen tiloja runoissa. Karjalan venäjänkielisestä nykyrunoudesta kertoi kirjallisuuslehti Severin proosaosaston johtaja, petroskoilainen kirjailija Jaana Zhemoitel. Hän esitteli tunnetuimpia runoilijoita ja heidän tuotantoaan. Kolmen kirjailijayhdistyksen esittäytyminen herätti vilkkaan keskustelun harrastajakirjailijoiden mahdollisuuksista näkyä julkisuudessa. Runoilijat Kyösti Partanen (Martva ry), Erkki Väisänen (Pogostan Pegasos) ja Kari Tahvanainen (Ukri ry) antoivat monipuolisen kuvan tämän hetken itäisen Suomen kirjoittajista ja yhdistysten toiminnasta. 8

9 Yhdeksän uutta professoria astui virkaan Joensuun yliopistossa kuultiin Flooran päivänä virkaanastujaisesitelmiä, kun yhdeksän uutta professoria esitelmöi oman tieteenalansa aiheista. Alferd Colpaert Jaakko Husa Mikael Linden Hannu Mustakallio Tapio Määttä Petri Piiroinen Taina Savolainen Markku Tykkyläinen Marjatta Vanhala-Aniszewski Maantieteen, erityisesti luonnonmaantieteen professori Alfred Colpaert Ympäristötutkimus luonnonmaantieteen haasteena Valtiosääntöoikeuden ja yleisen oikeustieteen professori Jaakko Husa Valtiosääntöoikeustiede 2000-luvun alussa mihin tästä? Kansantaloustieteen professori Mikael Linden Milloin ekonometriset tulokset ovat merkitseviä? Kirkkohistorian professori Hannu Mustakallio Alueellisen kirkkohistorian perinne ja haasteet Ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä Ympäristöoikeuden monitieteisyyden haaste Käytännöllisen teologian professori Petri Piiroinen Ortodoksinen käytännöllinen teologia vanhaa perintöä mutta myös uutta Joensuussa Liiketaloustieteen, erityisesti johtamisen professori Taina Savolainen Johtamisteorioiden suuret oivallukset ja johtamisopit liikkeenjohdollisessa ilmiökentässä Maaseutututkimuksen professori Markku Tykkyläinen Maaseutututkimuksen tehtävä Venäjän kielen professori Marjatta Vanhala-Aniszewski Venäjän kielen tutkimus ja opetus uusien haasteiden edessä 9

10 Flooran päivänä palkittiin yliopistolaisia Flooran päivänä palkittiin kaikkiaan 67 yliopistoyhteisön henkilöä erilaisista ansioista työssään ja opinnoissaan. Joensuun yliopiston juhlarahaston apurahan sai FT Jarkko J. Saarinen. Apurahan suuruus on euroa. Saarinen on työskennellyt Suomen Akatemian rahoituksella vuoden 2004 alusta tutkijana Toronton yliopiston fysiikan laitoksella tutkimuskohteenaan nanorakenteiden optisten ominaisuudet. Saarinen väitteli joulukuussa 2002 nuorimpana yliopiston historiassa. Hänen väitöstutkimuksensa aiheena oli nanokomposiittien optiset ominaisuudet ja dispersioteoria. Tutkimuksessaan Saarinen käsitteli nanorakenteita optisten sovellusten kannalta. Ylioppilaskunnan esityksestä myönnettävän vuoden 2004 Hyvä opettaja -palkinnon sai KT yliassistentti Janne Pietarinen. Palkinnon suuruus on 850 euroa. Ylioppilaskunnan perusteluissa todetaan muun muassa, että Pietarinen on innostava, ajatuksia herättävä ja mielipiteensä perusteleva luennoitsija. Hän kannustaa opiskelijoita omaehtoiseen aktiivisuuteen ja kriittiseen ajatteluun. Hän ottaa myös opiskelijat mukaan opetuksen kehittämiseen, tukee opiskelijoitaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemisessä ja kehittää tuutortoimintaa. Lisäksi Pietarinen korostaa opettajan työn tieteellistä luonnetta. 10

11 Soveltavan kasvatustieteen laitoksen johtaja Ritva Kantelinen valittiin vuoden esimieheksi. Vuoden työtoverin tittelin sai sosiologian laitoksen assistentti Mari Käyhkö. Vuoden 2004 esimieheksi valittiin soveltavan kasvatustieteen laitoksen johtaja, yliassistentti, FT Ritva Kantelinen. Kantelinen on vaikuttanut myönteisellä tavalla laitoksen työilmapiirin ja henkilöstön työmotivaation paranemiseen. Toimintatavat ovat olleet avoimia, työntekijöitä arvostavia ja kannustavia. Perusteluiden mukaan huumoria ja rentoutta löytyy napakkuuden ohessa. Hän on reilu ja kannustava. Yhteistyö ja työnjako varajohtajan kanssa toimii ennennäkemättömän hyvin. Työntekijät tulevat kuulluksi paremmin kuin aikaisemmin. Myös laitoksen talousjohtaminen on hoidettu hyvin. Vuonna 2004 esitettiin vuoden esimieheksi kaikkiaan kolmeatoista eri Joensuun yliopiston alumnit ry jakoi myös tunnustuspalkintoja. Rehtorin vasemmalla puolella on vuoden 2004 alumniksi valittu konsuli Juha Vänskä ja oikealla puolella vuoden alumniystävä pankinjohtaja Osmo Ruuskanen. Äärimmäisenä vasemmalla on palkinnot jakanut uusi puheenjohtaja maakuntajohtaja Pentti Hyttinen ja oikealla entinen puheenjohtaja dosentti Tadeusz Aniszewski. johtajaa. Kaksi esityksistä koski esimiesparia. Yliopisto lähtee kuitenkin siitä, että vuoden esimieheksi valitaan yksi henkilö kerrallaan. Ennen valintaprosessia Flooran päivän juhlatoimikunta linjasi vuoden esimiehen valintakriteereitä seuraavasti: Hyvällä esimiehellä on asioiden johtaminen ja ihmisten johtaminen tasapainossa. Asioiden johtamiseen kuuluu mm. työtehtävien ja työyhteisön pitkäjänteinen kehittäminen yliopiston tavoitteiden ja linjausten mukaisesti. Lisäksi esimies edistää yksikön perustehtävien tuloksellista hoitamista ja tulevaisuuden toimintamahdollisuuksia. Hyvä esimies edistää ja toteuttaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Hän on kannustava, oikeudenmukainen, tasapuolinen, esikuvallinen ja on kiinnostunut henkilöstön hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Vuoden työtoverina palkittiin yhteiskuntatieteiden lisensiaatti, assistentti Mari Käyhkö. Käyhkön valintaan vaikuttivat seuraavat perustelut: Mari Käyhkö on aina valmis auttamaan työasioissa. Hän luo positiivisuudellaan työniloa, on tunnollinen, reilu ja kohtelee kaikkia työyhteisön jäseniä samanarvoisina. Mari Käyhkö on tiedenainen, jolla on jalat maassa ja sydän paikallaan. Hän on erittäin yhteistyökykyinen niin opetustöissä kuin hallinnollisissa tehtävissä, joita molempia hän tekee paljon. Hän opettaa, ohjaa, toimii hallintotehtävissä ja tekee tutkimusta. Vuonna 2004 esitettiin vuoden työtoveriksi seitsemää eri henkilöä. Vuoden 2004 tasa-arvopalkinto myönnettiin yliopiston Vieno-projektille. Projekti on Euroopan sosiaalirahaston tuella toteutettu koulutusprojekti, jonka tavoitteena on ollut tasaarvon edistäminen koulutuksessa ja työelämässä. Palkinnon myöntäjien mukaan projekti on toiminut uraauurtavasti koulutuksen ja työelämän sukupuolenmukaisen kahtiajaon tiedostamisessa ja purkamisessa sekä kehittänyt tähän liittyviä naisten ja miesten erilaisia elämäehtoja huomioivia toiminta- ja ohjausmalleja. Projekti on järjestänyt myös Studia Generalia -periaatteella toteutet- JATKUU 11

12 tavia seminaareja. Vieno-projekti on suuntautunut tasa-arvotyön edistämiseen paitsi yliopistossa myös yliopiston ulkopuolella ja sen voidaan siten katsoa toteuttaneen yliopiston kolmatta tehtävää. Projekti on innostanut keskusteluun tasa-arvosta ja tuonut erityisesti esille kasvatustieteiden merkityksen tasa-arvotyössä. Projektin vastuullisena vetäjänä on toiminut lehtori, FT Päivi-Katriina Juutilainen. Pitkään yliopistoa palvelleille ojennettiin kultaisia ja hopeisia ansiomerkkejä. 30 vuoden palveluksesta sai kultaisen ansiomerkin 17 henkilöä ja 20 vuoden palveluksesta hopeisen ansiomerkin 25 henkilöä. Joensuun yliopiston tukisäätiön kannustusstipendin sai 15 maisteria ja 3 tohtoria. Stipendi on maisterille 850 euroa ja tohtorille euroa. Palkitut maisterit Björn Heikki, metsäsuunnittelu ja -ekonomia Hirvi Janne, kemia Järviluoma Pekka, psykologia Kalliokoski Tuomo, metsäympäristön hoito ja suojelu Karttunen Antti, kemia Koponen Eeva, matematiikka Korhonen Minna, englannin kieli Kukkonen Assi, kasvatussosiologia Leisso Maija, englannin kieli Mielonen Henna, englannin kieli Mustonen Pirkko, hallinto-oikeus Myller Niko, tietojenkäsittelytiede Suutari Minna, psykologia Törmänen Kaisa, metsäympäristön hoito ja suojelu Vepsäläinen Marjo, kasvatustiede Palkitut tohtorit Komonen Atte, metsäympäristön hoito ja suojelu Mustonen Anne-Mari, biologia Veteli Timo, biologia Joensuun yliopiston alumnit ry. palkitsi alumnitoiminnassa ansioituneita. Vuoden 2004 alumniksi valittiin Juha Vänskä. Vänskä työskentelee Suomen pääkonsulaatissa Pietarissa lehdistöasioista vastaavana konsulina. Vuoden alumni -palkinnon ja arvonimen saaja voi olla henkilö, joka on aikanaan valmistunut Joensuun yliopistosta tai suorittanut siinä jonkin tutkinnon taikka työskennellyt Joensuun yliopistossa sekä omalla panoksellaan työelämässä ja yhteiskunnallisessa toiminnassa tullut tunnetuksi luotettavana esimerkkinä muille alumneille ja kansalaisille rehellisistä ponnistuksistaan, ideoinnista ja saavutuksistaan. Erityiseksi ansioksi katsotaan henkilön konkreettiset saavutukset hänen toiminnassaan kansallisella tai kansainvälisellä tasolla sekä hänen henkilökohtainen panoksensa Joensuun yliopiston ja sen entisten opiskelijoiden tunnetuksi tekemisessä. Alumnien vuoden ystävä -palkinnon sai pankinjohtaja Osmo Ruuskanen. Alumnien vuoden ystävä -palkinnon ja arvonimen saaja voi olla henkilö tai yritys, joka on omalla toiminnallaan edistänyt ja tukenut alumnitoimintaideaa. Siviilioikeuden lahjoitusprofessuuriin euroa Pohjois-Karjalan liitto ja Joensuun kaupunki ovat myöntäneet kumpikin euroa siviilioikeuden lahjoitusprofessuurin perustamiseksi Joensuun yliopiston oikeustieteen laitokselle. Joensuun yliopisto on hakenut oikeustieteellisen alan tutkinnonanto-oikeutta ja nyt, kun laitokselle saadaan myös siviilioikeuden professuuri, kaikki tutkinnonanto-oikeuden perusedellytykset ovat reaalisesti olemassa. Professuuri on tarkoitus täyttää vuoden 2005 alussa ja lahjoitus kattaa professorin palkkakustannukset viideksi vuodeksi. 12

13 Sanakirjoja ja hakukoneita Erkki Savolainen Asiakirjoittamisen ja kielenhuollon kurssillani Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksessa on yhtenä aiheena sanaston tiivistyminen. Viime vuosikymmeninä kielenkäytössä on ilmennyt pyrkimystä lyhyyteen. Lyhyys merkitsee ilmaisussa paitsi taloudellisuutta myös nasevuutta. Kielenhuoltokin on pyrkinyt tietoisesti edistämään lyhyiden ja nasevien ilmausten yleistymistä. Pyrkimys lyhyyteen ilmenee usein siten, että sanaliitto korvautuu yhdyssanalla, esimerkiksi yksiselitteinen <jonka voi selittää vain yhdellä tavalla. Toisaalta yhdyssana tai sanaliitto korvautuu johdoksella, esimerkiksi raikaste <raikastusaine, oheistaa <liittää oheen. Usein johdoskin korvautuu lyhyemmällä johdoksella, esimerkiksi jakauma <jakautuma. Kurssillani tarkasteltava aineisto on peräisin Suomen kielen perussanakirjasta, joka ilmestyi kolmena osana Perussanakirjan sähköinen versio, CD-Perussanakirja, ilmestyi Nämä sanakirjat pohjautuvat Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ylläpitämään sana-arkistoon. Yleiskielisen sanaston lisäksi hakusanoina on myös erikoisalojen termejä ja arkikielen ilmauksia, jotka ovat esiintyneet yleisesti joukkoviestimissä. Kielenhuollon harjoituksissa opiskelijat ovat saaneet listana puolentoista sataa väljästi muotoiltua ilmausta, joiden pohjalta heidän on pitänyt keksiä tiiviimpiä vaihtoehtoja. Olen kertonut, mistä aineisto on peräisin, ja varoittanut, että osa ilmauksista saattaa olla outoja. Emmehän suinkaan tunne kaikkia äidinkielemmekään sanoja. Perussanakirjan niteet ovat olleet käytettävissä työkaluina, ja olenpa heijastanut sähköisen version käyttöliittymänkin cd-rompulta valkokankaalle. Eräät ratkaisut ovat herättäneet lähes kaikissa ryhmissä äänekkäitä vastalauseita: Ovatko nämä suomen kieltä? Eihän tämmöisiä sanoja ole olemassakaan! Paheksuntaa ovat herättäneet mm. seuraavat ilmaukset: ajantasainen (ajan tasalla oleva), samasanainen (sana sanalta yhtäpitävä), parikki (toinen johonkin pariin kuuluvista) ja ikäys (ikääminen, iänmääritys, ajoitus). Monia muitakin on oudoksuttu. Opiskelijoita ei ole vakuuttanut se tieto, että tällaiset ilmaukset mainitaan perussanakirjassa. Mutta entäpä Internetin hakukoneet löytyisikö tällaisia sanoja esimerkiksi Googlen avulla? Löytyyhän niitä: Hakusana ajantasainen tuottaa noin 7800 tulosta, esimerkiksi ajantasainen säädös, ajantasainen tietopaketti, ajantasainen liikenteen mallinnus. Nykytekniikalla haun voi tehdä opiskelijoiden nähden, eikä kukaan ole asettanut kyseenalaiseksi Internetin todistusvoimaa. Hakusana samasanainen tuottaa toistakymmentä tulosta, esimerkiksi samasanainen sopimus, samasanainen säädös, samasanainen tallenne. Parikista löytyvät mm. nämä esimerkit: He lukevat tekstin saksaksi pareittain ja opetettava parikki ottaa tekstistä selvää Jos essee tehdään parityönä, kumpikin parikki saa saman arvosanan. Ja ikäys on esimerkiksi tätä: Tonteilla mahdollisesti säilyneiden kerrostumien ikäys tehtiin vanhojen karttojen ja historiallisten tietojen avulla Internetistä löytyy helposti myös kielenhuollon normien vastaisia esimerkkejä. Räikeä mutta yhä tavallinen ruotsinmukaisuus (Itkonen, Uusi kieliopas. Tammi 2000) on infinitiivin koskien käyttö seuraavaan tapaan: ehdotus koskien ikäjakaumaa (pitäisi olla ikäjakaumaa koskeva ehdotus tai ehdotus, joka koskee ikäjakaumaa). Google-haku tuottaa noin 70 tuhatta tulosta koskien-sanalla! Osa näistä esiintymistä on koski-sanan monikon genetiivejä. Nykykielessä yleistymässä on ns. kaksoispassiivi: passiivin tunnus esiintyy verbin liittomuodoissa kahteen kertaan, varsinkin kieltolauseissa. Esimerkiksi haku ei oltu tehty tuottaa noin 500 tulosta: Toimenpidettä ei oltu tehty, kun ympäristösihteeri kävi paikalla Internetin sisältämästä aineistosta voidaan olla montaa mieltä (Google-haku tuottaa kyseisestä sanaliitosta yli 2400 tulosta). Joka tapauksessa hakukoneet ovat käytännössä korvanneet tietosanakirjat ja monet muut hakuteokset. Menossa on tiedonhaun vallankumous, jolle ei näy loppua (yli 350 hakutulosta saadaan tällekin fraasille). 13

14 Koheesio, Ilomantsi ja ESPON Euroopan komissio julkaisi helmikuussa asiakirjan, jonka virallinen nimi on New partnership for cohesion. Convergence, competitiveness, cooperation. Se tunnetaan paremmin nimellä Kolmas koheesioraportti. (Ks. regional_policy/sources/docoffic/ official/reports/pdf/cohesion3/ cohesion3_summary_en.pdf.) Julkaisun sisältö kiinnostaa. Eräs osoitus tästä on se, että tämän kuun kolmantena päivänä kokoontui Ilomantsiin satakunta osanottajaa seminaariin, jossa selviteltiin raportin sanomaa. Kolmas koheesioraportti on poliittinen asiakirja. Siihen sisältyy Euroopan komission näkemys harjoitetun aluepolitiikan tuloksista, katsaus politiikan toimintaympäristöön ja kannanotto tuleviin linjauksiin vuodesta 2007 eteenpäin. Avainkysymys on luonnollisesti se, minne ja miten paljon aluepoliittista rahoitusta suunnataan. Kolmatta koheesioraporttia on valmisteltu ristipaineessa. Useat nettomaksajamaat ja myös monet ekonomistit ovat epäilleet nykyisen aluepolitiikan perusteita. Sen vaihtoehdoksi on esitetty jäsenmaiden kilpailukyvyn vahvistamista esimerkiksi lisäämällä tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta sekä varsinaisen aluekehitysrahan keskittämistä uusiin jäsenmaihin. Toisaalta on esitetty aluepolitiikan käsitteellistä uudistamista nykyistä laaja-alaisemmaksi siten, että siinä otettaisiin huomioon alue- ja yhdyskuntarakenne sekä parannettaisiin eri politiikkasektoreiden koordinaatiota. Kokonaisuutena kolmas koheesioraportti on aluepolitiikan puolustuspuhe. Se nähdään tarpeelliseksi paitsi uusissa jäsenmaissa myös entisten jäsenmaiden heikoimmilla alueilla. Aluepolitiikkaa, ja nimenomaan köyhimmille alueille suunnattua tukea, markkinoidaan siinä kasvupolitiikkana. Tämä linjaus on kirjoitettu myös raportin nimeen: konvergenssi viittaa alue-erojen vähentämiseen, ja sen rinnalle nostetaan kilpailukyky. Kolmas avainsana on yhteistyö, joka viittaa valtioiden rajat ylittävien toimintojen tukemiseen. Itä-Suomi kuuluu alueisiin, joista tuli vappuna suhteellisesti vauraampia Euroopan unionissa. Tämä alue ei enää täytä niitä kriteerejä, joita käyttäen EU: n korkeimman aluetuen saajat on valittu ja esitetään valittavan jatkossa. Silti komissio esittää, että tämä alue säilyy aluepoliittisen tuen kohteena. Ratkaisevat kysymykset siitä, miten paljon rahaa saadaan ja onko tuki ulotettavissa Suomen jäseneksi liittymissopimuksen hengessä pysyväisluontoiseksi, jäävät kuitenkin tulevien poliittisten vääntöjen varaan. Näitä pohjustettiin Ilomantsin seminaarin monissa puheenvuoroissa. Täkäläisestä näkökulmasta aluepolitiikan perusteluksi on esitettävissä kolme argumenttia: Ensinnäkin tuki on edelleen tarpeen, sillä uusien köyhien jäsenmaiden liittyminen aiheuttaa vain tilastollisen muutoksen siinä, miten Itä-Suomi sijoittuu EU:n rikkaiden ja köyhien vertailussa. Tosin samalla nousee esille kiusallinen kysymys siitä, kuinka tehokkaasti täällä on pystytty käyttämään hyväksi rakennerahastoja. Aluekehitystä kuvaavat luvut osoittavat kiistattomasti sen, ettei Itä-Suomen suhteellinen asema ole ainakaan parantunut EU-jäsenyyden aikana. Toinen täkäläinen aluepolitiikan peruste on se, että tämä on aidosti syrjäinen, pysyvistä kilpailuhaitoista kärsivä alue: harvaan asuttu ja saavutettavuudeltaan heikko. Tässä yhteydessä voidaan vedota koheesioraportissa korostettuun territoriaalisen koheesion käsitteeseen. Sen mukainen tavoiteasettelu edellyttää esimerkiksi sitä, että EU: n kaikilla alueilla turvataan tietty peruspalvelujen taso. Kolmas aluepolitiikan itäsuomalainen perustelu liittyy Suomen ja Venäjän rajaan. Koheesioraportissa ulkorajoille esitetään toimintamallia, joka tarjoaa mahdollisuuden ratkaista nykyinen ongelma, jossa yhteistyötä on tehtävä kahden erilaisen EU-politiikan järjestelmän pohjalta rajan eri puolilla. Yleisesti EU:n ulkoraja jää kuitenkin koheesioraportissa vähälle huomiolle eikä raja-alueiden kehitysongelmia käsitellä erikseen. Tämä on eräs osoitus siitä, miten politiikan eri sektorit elävät edelleen EU-järjestelmässä omaa erillistä elämäänsä. Vaikka koheesioraportti ei ole tutkimusjulkaisu, sen taustalla on runsaasti tutkimustyötä ja aineiston hankintaa. Tätä työtä on tehnyt ja jatkaa edelleen ESPON (European Spatial Planning Observation Network) -tutkimusohjelma. Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen Alue- ja kuntatutkimuskeskus SPATIA osallistuu kahteen tämän ohjelman kansainväliseen tutkimushankkeeseen sekä ESPON-ohjelman kansallisen vastuuyksikön tehtäviin yhteistyössä Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen (TKK, Espoo) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE, Helsinki) kanssa. ESPON-ohjelman hankkeista on lisätietoja osoitteessa Tulevana syksynä Joensuussa järjestettävien Maantieteen päivien yhteydessä tullaan järjestämään myös työryhmä teemasta ESPON ja eurooppalainen aluesuunnittelu. EU:n aluepoliittista rahoitusta käytetään Joensuun yliopistossa miljoonia euroja vuodessa. Koheesioraportin esitysten tulevista vaiheista riippuu se, miten tämän rahavirran käy vuoden 2006 jälkeen. Heikki Eskelinen ja Timo Hirvonen 14

15 Siilitutkimus alkoi Joensuussa Biologian laitos aloitti siilitutkimuksen Joensuun kaupungin alueella toukokuussa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kaupunkisiilien käyttäytymistä, ravintoa, ympäristömyrkkykuormitusta ja kuolleisuutta. Tutkimusprojektin rahoittaa pääasiallisesti Maj ja Tor Nesslingin säätiö. Myös Joensuun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto on tutkimushankkeessa mukana. Keskeisinä tutkimusmenetelminä tässä hankkeessa käytetään radiolähettimillä ja korvamerkeillä merkittyjen siilien seurantaa niiden elinympäristössä. Radiolähettimillä selvitetään erityisesti siilien elinympäristönkäyttöä, liikkumista ja vuorokausiaktiivisuutta. Korvamerkit tarjoavat puolestaan tietoa siilien levittäytymisestä ja kannan koosta. Lähettimet ja korvamerkit ovat pienikokoisia, eivätkä ne häiritse siilien käyttäytymistä. Siilin piikkeihin liimattu lähetin irtoaa muutaman kuukauden kuluttua. Joensuun yliopiston biologian laitos pyrkii myös keräämään kaikki kuolleina löytyneet siilit kaupunkialueelta. Näitä käytetään kuolinsyitä, ympäristömyrkkykuormitusta ja ravintoa selvittävässä tutkimusosiossa. Siili (Erinaceus europaeus) on horrostava hyönteissyöjä, joka viihtyy kaupunkiympäristössä, erityisesti pihoissa ja puutarhoissa. Siilin pääasiallinen levinneisyysalue Suomessa on Tornio Kuhmo-linjan eteläpuolella. Siilin kiima-aika Takaisin vapauteen tietoa tuottamaan antenni ahterissa. Kuvat Mervi Kunnasranta on keväällä ja emo synnyttää 3 8 poikasta kesä heinäkuun vaihteessa. Poikaset aloittavat itsenäisen elämän noin kuusiviikkoisina. Siili on aktiivinen öisin ja sen elinpiiri on 2 4 hehtaaria. Suurimman osan aktiivisesta ajastaan se käyttää ravinnon etsimiseen. Se syö pääasiassa hyönteisiä, mutta myös etanoita, sammakoita, jyrsijän poikasia ja raatoja. Maito ei kuitenkaan sovi siilin elimistölle, joten sitä ei pitäisi sille antaa. Päivät siili viettää nukkuen sopivassa suojapaikassa. Syys lokakuussa siili hakeutuu talvipesään ja se viettää talven horroksessa. Horroksen aikana sen ruumiinlämpö laskee muutamaan asteeseen ja elintoiminnot hidastuvat. Talvella se voi menettää noin 25 % painostaan ja moni siili menehtyy horroksen aikana. Kulttuurilajina siili on hyvä avainlaji ilmentämään kaupunkiluonnon tilaa ja siihen kohdistuvia uhkia. Vaikka siilejä esiintyykin runsaasti kaupunkiympäristössä, teiden ja muiden kaupunkirakenteiden pirstoma elinympäristö aiheuttaa lajille monia vaikeuksia. Näkyvin näistä ongelmista on siilien liikennekuolleisuus. Kaupunkiympäristössä se altistuu myös ympäristömyrkyille. Siiliä on tutkittu suhteellisen vähän sen pohjoisimmalla levinneisyysalueella. Valtaosa nykyisestä siilitietoudesta perustuu Keski- Euroopan tutkimustuloksiin. Joensuun yliopistossa nyt aloitettavan siilitutkimuksen tulosten toivotaankin tarjoavan lisäksi uutta tietoa kaupungin ympäristön vaikutuksesta siileihin. Lisääntyvä tietämys helpottaa arvioimaan lajin levinneisyyttä ja sen yleistä tilaa Suomessa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kaupunkisuunnittelussa ja kaupunkieläinkantojen suojelemisessa. Mervi Kunnasranta Tutkija 15

16 Kuoro on johtajansa soitin Kuoronjohtajan hymy on herkässä onnistuneiden esiintymisten jälkeen. Kuvat Helena Hulmilta Helena Hulmista tuli Joensuun yliopiston kuoron johtaja, kun Teuvo Puronpää luopui kuoron johtamisesta vuonna Kuoron nimi oli silloin Joensuun yliopiston ylioppilaskunnan laulajat. Laulajat olivat voittopuolisesti opettajankoulutuslaitoksen opiskelijoita. Kuoron kokoonpano oli epämääräinen ja balanssi vinksallaan, kun parhaimmillaan 115 laulajasta 15 oli miehiä. Ensimmäiset vuodet menivät kuoron roolin hakemisessa. Minulla oli toisaalla johdettavanani kuoroja, jotka täyttivät taiteellisen kunnianhimoni enkä paneutunut kuoron toiminnan selkeyttämiseen tosissani, vaikka sitä mielessäni monesti hainkin. Kymmenisen vuotta sitten minulle valkeni, että opiskelijoilla on oikeus saada oikea kuva kuorolaisen roolista, päästä edustamaan yliopistoa ja kokea onnistumisen iloa kuoron jäsenenä. Kun tämän kevään kevätkonsertissa Carelia-saliin tulessani huomasin salin olevan lähes täysi, täytti mieleni suuri ilo ja kiitollisuus siitä, että laulajat saavat kokea tällaisia vuorovaikutuksen elämyksiä. Kuorolaiset ottavat vastuuta Kuorosta tuli Joensuu yliopiston kuoro 1990-luvun alussa. Vähän myöhemmin Helena Hulmi ryhtyi etsimään kuorolle esiintymispaikkoja yliopiston vuosikalenterissa. Nyt joulukonsertti joulun alla, kevätkonsertti ja avajaisesiintymiset tuntuvat jo perinteiltä. Kun toiminta alkaa syyskuussa, Helena Hulmi esittää laulajille vuoden ohjelmarungon. Kuorolaiset hoitavat käytännön toimintojen pyörittämisen Aloittaessani kuoron johtajana tein itse kaiken. Nyt kuoro on järjestäytynyt. Sillä on hallitus ja virkailijat. Laulajat ovat luoneet toiminnalle selkeät säännöt. Minä annan ideoita, jos niitä pyydetään. Motivoituneita laulajia Kuoro on edelleekin naisvoittoinen, mutta nyt Hulmin mielestä voidaan kuitenkin puhua sekakuorosoinnista. Syksyin kuoroon pyrkii koelaulun kautta noin 40 laulajaa, joista kuoroon valitaan 20. Heistä jää aktiivisksi kuorolaisiksi. Keskimäärin laulajat pysyvät kuorossa 4 5 vuotta. Pisin kuoroura on toistaiseksi ollut 10 vuotta. Laulajia tulee tasaisesti eri tiedekunnista ja he ovat vahvasti sitoutuneita ja motivoituneita. Meillä on nyt myös niin hyvätasoiset tenorit, että muut kuorot kosiskelevat heitä riveihinsä. Moni ei kuoroon hakeutuessaan tajua kuorotyön sitovuutta. Painotan, että päätös lähteä kuorotyöhön on vapaaehtoinen, mutta osallistuminen kuoroon on pakollista. Olen sanonut kuorolaisille, että te olette minun pianonkoskettimiani ja haluaisin, että pianossani olisi aina kaikki koskettimat paikallaan. Se on monelle nykynuorelle vaikeasti sisäistettävä oppi. Maailma tutuksi Ensimmäisen ulkomaanmatkansa kuoro teki Petroskoihin vuonna Vuonna 1997 vuorossa oli Joensuun saksalainen ystävyyskaupunki Hof Baijerissa. Kesällä 2003 matka suuntautui Yhdysvaltoihin. Tavoitteena on tehdä ulkomaan matka joka toinen vuosi ikään kuin palkkiona hyvin tehdystä työstä. - Yliopiston 30-vuotisjuhlien yhteydessä pidetyssä promootiossa saimme kutsun vierailulle Montanaan kuorofestivaaleille. Olimme siellä kesällä 2003 ensimmäisenä suomalaisena kuorona. Vavahduttaviin elämyksiin kuoronjohtajan urallani kuuluu ehdottomasti, kun lauloimme Missoulan Pyhän Fransiskuksen kirkossa Finlandia-hymnin. Sitä hetkeä ei voi unohtaa. Kuoron ensimmäinen levy oli Carlos Sedanon Raivaaja-eepoksen musiikkiin tehty Valkovilla. Raivaaja-eepos esitettiin myös näyttämösovituksena kolme kertaa täydelle Carelia-salille. Yksi esityksistä oli Asutustoiminnan valtakunnallisessa 50-vuotisjuhlassa. Solistit olivat kuorolaisia ja yliopiston opettakuntaa rehtori mukaan lukien. Joululevy kuorolta ilmestyi vuonna Uusi levytys on suunnitteilla. Esiintymisiä monilla foorumeilla Kuorolla on ollut myös monia yhteisesiintymisiä. Karjalan sotilassoittokunta on sen monivuotinen yhteistyökumppani. Viime vuonna kiersimme yhdessä Pohjois-Karjalaa ja Savoa joulukonsertin merkeissä. Olemme esiintyneet yhdessä myös ortodoksisen mieskuoron sekä oopperalaulaja Tamara Lundin kanssa. Pari vuotta sitten teimme pääsiäisen aikaan 16

17 konservatorion sinfoniaorkesterin ja ortodoksisen mieskuoron kanssa Ceasar Franckin Jeesuksen seitsemän sanaa ristillä. Ensi vuoden kevätkonsertt toteutaan yhdessä ammattikorkeakoulun orkesterin ja Karjalan sotilassoittokunnan kanssa viihdekonserttina, jonka solistina on nykyinen tangokuningatar Saija Tuupanen ja kapellimestarina Markku Johansson. Tulevan syksyn haasteisiin kuuluu promootioaktissa ja promootiojumalanpalveluksessa esiintyminen. Kuoronjohtajana olen tavattoman iloinen siitä, että yliopisto on monella tavalla osoittanut, että kuorotyöllä on paikkansa yliopiston toiminnassa. -um Helena Hulmi johtamassa Joensuun yliopiston kuoroa Missoulan kuorofestivaaleilla kesällä Yhteistyösopimus Marokon yliopiston kanssa Joensuun yliopisto on allekirjoittanut yhteistyösopimuksen marokolaisen Abdelmalek Essaadi yliopiston kanssa. Monitieteisessä, Tétouanissa ja Tangerissa toimivassa Abdelmalek Essaadi yliopistossa opiskelee yli opiskelijaa. Yliopiston pääkampus on historiallisessa Tétouanin kaupungissa Pohjois-Marokossa. Tangerissa yliopiston laitoksista ovat muun muassa kansallinen kauppakorkeakoulu, oikeustieteiden tiedekunta ja kääntäjien ja tulkkien koulutuslaitos. Yliopiston muita vahvuusaloja ovat kemia, fysiikka, tietojenkäsittelytiede ja tekniikka sekä ympäristötieteet. Yhteistyösopimuksen perusteella aiotaan kehittää opiskelija-, opettaja- ja tutkijavaihtoa sekä yhteisiä maisteriohjelmia edellä mainituilla koulutusaloilla. Joensuun yliopisto ja Abdelmalek Essaadi yliopisto ovat jo kumppaneita Euroopan unionin Tempus/ MEDA-ohjelmassa, johon Joensuun yliopiston on päässyt mukaan ensimmäisenä Suomesta. Tempus/ MEDA-ohjelmassa rakennetaan yhteistyötä EU-maiden ja Välimeren alueen EU:hun kuulumattomien maiden välillä. Viime syksynä käynnistyneessä Tempus/MEDA-hankkeessa kehitetään Abdelamalek Essaadi yliopiston yleis- ja tiedekuntahallintoa. Suunnitteilla on muun muassa sosiologian laitoksen perustaminen kumppanuusyliopistoon. Joensuun yliopistossa on vierailulla kuluvan viikon aikana kymmenhenkinen johtotason delegaatio Abdelmalek Essaadi yliopistosta. Yliopistojen välisen yhteistyösopimuksen allekirjoittivat rehtori Mustapha Bennouna ja rehtori Perttu Vartiainen. 17

18 Yliopistotietoa Banská Bystricaan Joensuun yliopiston kansainväliset yhteydet tiivistyvät slovakialaiseen Matej Bel -yliopistoon. Yliopiston viestinnästä, markkinoinnista ja osin myös kansainvälisistä suhteista vastaava rehtorin toimiston johtaja Jana Nová ja hänen assistenttinsa Kristina Murgasova vierailivat Joensuun yliopistossa huhtikuussa. Viime syksynä viestintäpäällikkö Kari Hippi vieraili Banská Bystricassa. Ensi kontakti yliopistojen välille syntyi, kun Jana Nová tapasi hallintojohtaja Petri Lintusen kansainvälisessä yliopistohallinnon tapaamisessa. Nová oli aloittamassa hanketta, jolla pyritään kehittämään Matej Bel -yliopiston opiskeluun liittyvää markkinointiviestintää. Useasta ehdokkaasta hankekumppaniksi valikoitui Joensuun yliopisto. Yliopistot ovat sekä kooltaan että tiedekuntarakenteeltaan hyvin samankaltaisia. Matej Bel on perustettu vuonna Kolmeviikkoisen vierailunsa aikana Nová ja Murgasova tutustuivat yliopistoon ja sen yhteistyöverkostoon Joensuussa, Ilomantsissa ja Savonlinnassa. Yritysyhteistyö kiinnostavaa Kiinnostavinta oli huomata, kuinka jokaisessa vierailukohteessamme korostettiin työ- ja koulutusmarkkinoiden yhteistyön tiivistämistä, Nová sanoo. Hänen mukaansa tähän voidaan pyrkiä lisäämällä yliopiston ja yritysten yhteisiä koulutusprojekteja sekä lisäämällä uusia koulutusohjelmia työmarkkinoiden tarpeiden mukaan. Murgasova tunsi hyötyvänsä erityisesti opiskelijapalveluihin ja viestintämenetelmiin tutustumisesta. Kiinnostavia olivat myös koulutusyhteistyöhön perehdyttäneet yritysvierailut lukkotehtaaseen ja mainostoimistoon. Nová kertoo huomanneensa yliopiston toimintojen heijastuvan voimakkaasti koko Pohjois-Karjalan kulttuuriseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. On ollut vakuuttavaa huomata innostus edistää tutkimusja opiskeluolosuhteita tieto- ja viestintäpalveluita kehittämällä. Cris- ja Kota-tietokantojen kaltaisia palveluita pitäisi meidänkin saada käyttöömme, vieraat summaavat kokemuksiaan. Olemme erittäin vaikuttuneita todella laajasta ja aktiivisesta verkostoitumisesta, jolla Joensuun yliopisto pyrkii olemaan kilpailukykyinen ja arvostettu partneri Euroopan unionin yhteistyössä. Olemme saaneet paljon virikkeitä ja voimia kehittää omaa yliopistoamme, varsinkin nyt toukokuun alussa, kun liitymme suureen eurooppalaiseen yliopistoperheeseen. -pr Hyvä yhdyskuntasuunnittelu edellyttää joustavuutta Yhteiskuntapolitiikan laitos järjesti perinteisen Jäidenlähtöseminaarin 7.5. Tämän vuoden teema oli osallisuus ja yhdyskuntasuunnittelu. Seminaarin järjestämiseen osallistuivat myös Sosiaalipoliittisen yhdistyksen Joensuun osasto, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry ja Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry. Seminaarin laajimman esityksen piti Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutus- 18

19 keskuksen koulutuspäällikkönä aloittava DI Jouko Riipinen. Hän käsitteli osallistavan yhdyskuntasuunnittelun haasteita ja mahdollisuuksia. Viime vuosina kansalaisten osallistuminen yhdyskuntasuunnitteluun, erityisesti kaavoitukseen, on ollut voimakasta. Suunnittelijoiden ja kansalaisten lähentymiseen ovat vaikuttaneet asukasliikkeet, kansalaismielipide ja lakimuutokset. Suunnittelusta osallistavaa Vuoden 2000 alussa voimaan tulleessa maankäyttö- ja rakennuslaissa annettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma toi merkittävän lisän vuorovaikutuskäytäntöihin ja niiden asemaan kaavaprosesseissa. Kansalaisten osallistumisen painopiste siirtyi kaavaprosessin alkuun ja kaavaluonnosten valmisteluun. Lakimuutos lisäsi osallistumisen painoarvoa ja myös kansalaisten odotuksia osallistumisen vaikutuksista suunnitelmiin. Lisäksi lain tuomalla läpinäkyvyydellä siirrettiin viranomaisvalvontaa kansalaisten tehtäväksi. Yhdyskuntasuunnittelun pohjaksi tarvitaan paikallisten kehittämistarpeiden laaja-alaista ja johdonmukaista kartoittamista. Tähän on otettava mukaan nimenomaan erilaiset kansalaisryhmät ja muut osalliset, kuten yrittäjät, palo- ja pelastustoimi sekä yrittäjät. Riipisen mukaan toimiva vuoropuhelu edellyttää tarvittaessa valmiutta luopua perinteisistä asiantuntija- ja viranomaisrooleista, koska pohjimmiltaan kyse on organisaatioiden ja ihmisten tasavertaisesta kohtaamisesta. Tosin suunnittelukulttuurin muuttuminen vie aikaa, koska vanhat käytännöt pyrkivät säilymään, vaikka lainsäädäntö muuttuisikin. Onnistunut osallistava suunnittelu tuottaa kuitenkin entistä parempia suunnitelmia ja siten laadukkaampaa ympäristöä. Osallistuminen edellyttää realistista vuorovaikutusta Myös elinympäristöön heijastuu minäkeskeinen omaa hyötyä tavoitteleva kulttuuri. Edut halutaan lähelle, mutta haitat lykätään naapurin tontille. Kukaan ei halua omaan lähiympäristöönsä ulkomaalaisia, vuokra-asuntoja, teollisuutta tai uusia tielinjauksia. Riipinen varoittaakin liiallisista odotuksista ja osallistumisen idealisoinnista. Osallistuminen ei edelleenkään ole päätöksentekoa vaan osa päätösten valmistelua. Tarvitaan realismia myös osallisten odotuksiin, jotta osallistuminen ei tuota turhia pettymyksiä. Suunnittelun vuorovaikutus vähentää kulissien takaisia sopimuksia, mutta kiilaako suppea mutta äänekäs ryhmä hiljaisen enemmistön edelle? kysyy koulutuspäällikkö Jouko Riipinen. Mikään taho ei saisi olla liian sitoutunut tiukkoihin tavoitteisiinsa, jotta suunnittelu voisi olla joustavaa ja aito vaikuttaminen olisi mahdollista. Myös osallistuvien ihmisten erilaiset lähtökohdat ovat haaste, johon vuorovaikutusprosessin pitäisi pystyä vastaamaan. Ujojen tai kokemattomienkin on saatava mahdollisuus mielipiteensä ilmaisemiseen, samoin kuin niiden, jotka elämäntilanteensa vuoksi eivät ole helposti tavoitettavissa. Ratkaisuksi Riipinen esittää suunnittelijan vastaanot- toja, työpajoja, haastatteluja sekä näyttelyitä ja niiden yhteyteen palautelaatikoita. Suunnittelijan olisi hyvä osata tarttua hetkeen. Maastokäynneillä voi onnistua juttelemaan arvokkaiden tietolähteiden kanssa, Riipinen huomauttaa ja kertoo esimerkin keskustelustaan puistonpenkillä Joensuussa Pielisjoen varrella Penttilän sahan vastarannalla. Tuo keskustelu säästi monet tunnit arkistojen kätköissä. Ihmisten kohtaamisen lisäksi käytännön työssä on tärkeää osata perustella asiat. Jouko Riipisen mukaan yhdyskuntasuunnittelun ammattilaisista olisi koulutettava järkevän keskustelun ammattilaisia. Vuorovaikutuksen kehittämisen keskeisiä ongelmia on ajan puute. Vuorovaikutuksen onnistuminen vaatii valmisteltua esitysmateriaalia, tiedottamista, läsnäoloa ja antautumista. Vaikka tahtoa olisi, aika ei riitä, Riipinen sanoo. Kuten muussakin yhteiskunnassa, myös kaavoituksessa tavoiteaikataulut on vedetty kireälle. Kun hanke on keksitty, tulee suunnittelu hoitaa palokuntavauhtia. Kymmenen vuotta jäidenlähtöä Jäidenlähtöseminaarissa Jouko Riipisen esitystä kommentoi Joensuun kaupungin asemakaavainsinööri Jukka Ropponen ja loppukommentin esitti yksikön päällikkö Kaija Majoinen Kuntaliitosta. Osallisuutta käsittelivät puheenvuoroissaan myös opiskelijat Tarja Puhakka ja Riikka Haahtela. Nyt järjestetty Jäidenlähtöseminaari oli järjestyksessään 11. Ensimmäinen järjestettiin vuonna Ensimmäisten seminaarien aiheena oli sosiaalisen ja kulttuurisen yhteensovittaminen. 90-luvun lopulla teemoina olivat silloin ajankohtaiset rasismi, Joensuun visio ja nollatoleranssi. Viime vuosina on käsitelty hyvinvointipalveluita ja hoivaa. -pr 19

20 Tutkijanvierailulla Toronton yliopistossa Jarkko J. Saarinen Tutkijanvierailu ulkomaisessa yliopistossa on osa monen itsenäistä, väitöskirjan jälkeistä tutkimusta aloittavan tutkijan elämää. Omalla kohdallani vierailu alkoi marraskuussa 2003 Suomen Akatemian rahoittamana tutkijana Toronton yliopistoon ja sen fysiikan laitokseen professori John Sipen tutkimusryhmään. Tämä artikkeli käsittelee tutkijanvierailun aikana syntyneitä ajatuksia ja tuntemuksia. Pienenä minusta piti tulla rekkamies tai rosmo. Ei tullut kumpaakaan, vaan lukion jälkeen päädyin Joensuun yliopistoon luonnontieteiden pariin ja lopulta fysiikan kiehtovaan maailmaan. Aloitin opintoni Joensuun yliopistossa kemistin koulutusohjelmassa, mutta jo syksyn ensimmäiset laboratorioharjoitukset saivat tulevan teoreetikon varpailleen ja kysymään, onko tämä minua varten? Ensimmäisen vuoden kevään mekaniikan jatkokurssin monimutkaiset systeemit ja niiden kuvaamiseen käytetty yksinkertaisen tehokas koneisto saivat ihastumaan fysiikkaan, josta tulikin pääaineeni toisen opintovuoden aikana. Pääsin nopeasti mukaan fysiikan laitoksen optiikan tutkimukseen, ja erilaisten nanorakenteiden optisten ominaisuuksien tutkimus johti gradun kautta väitöskirjaan jouluna Työskentelin vuoden 2003 Joensuun yliopiston fysiikan laitoksella tutkijana ja jo ennen väitöstä ohjaajani professori Kai-Erik Peiposen kanssa oli ollut puhetta vierailusta ulkomaiseen yliopistoon väitöksen jälkeen. Nykyinen ohjaajani professori John Sipe on tehnyt laajalti tutkimusta nanorakenteiden optisten ominaisuuksien parissa 1990-luvulla ja hänen tutkimusryhmänsä oli ensisijainen vaihtoehtoni vierailuni kohteeksi. Väitöskirjassani keskityin erilaisten mallien analysointiin ja täällä Torontossa oli mahdollista päästä ihan teorian alkujuurille. Suomen Akatemian myöntämän rahoituksen turvin suuntasin kohti suurta tuntematonta marraskuun 2003 alussa. Ensimmäinen vaikutelma niin kaupungista kuin sen ihmisistä oli hyvin positiivinen. Kaupunki on siisti, turvallinen ja huomattavasti oikeaa kokoaan (noin 3 miljoonaa asukasta) pienemmän tuntuinen. Ihmiset ovat yleisesti ottaen ystävällisiä ja neuvoa kysyvä ei tieltä eksy. Ilmasto Torontossa on lämpimämpi kuin Joensuussa ja lumesta sai nauttia vain noin kuukauden päivät helmikuussa. Nyt toukokuun puolivälissä kesä on jo tullut ja paikalliseen kosteaan ilmastoon sopeutuminen vaatii aikansa. Yliopiston alueella silmiinpistävää oli ravintoloiden ja kahviloiden puuttuminen kampusalueelta. Täällä kahviloista lähinnä otetaan mukaan mukillinen ja suomalaisille yliopistoille tyypillistä aulakahviloissa harrastettavaa lämminhenkistä seurustelukulttuuria kahvin merkeissä ei ole. Muuten yliopiston ilmapiiri ja tapa tehdä tutkimusta on osoittautunut hyvin samantyyppiseksi, kuin mihin Suomessa olin tottunut. Yhteenvetona ensimmäiset kuusi kuukautta uudessa ja vieraassa kulttuurissa ovat opettaneet paljon niin fysiikasta kuin elämästä yleensä. Koti-ikävä on välillä vaivannut, mutta onneksi 20

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta?

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner 13.10.2004 Teema Opettaja Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutus Helsingin yliopistossa Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Pohjois-Savon maakuntaseminaari 21.9.2012 Itä-Suomen yliopisto monialainen, kansainvälinen tiedeyliopisto MISSIO Itä-Suomen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus PROFESSORILUENTO Professori Johanna Niemi Prosessioikeus Oikeustieteellinen tiedekunta 16.4.2014 Professori Johanna Niemi pitää professoriluentonsa Turun akatemiatalon juhlasalissa 16. huhtikuuta 2014

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA

MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA 1 MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA Lokakuu 2015 2 OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 9 tiedekuntaa 16 000 opiskelijaa 3 000 työntekijää Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja Maailman pohjoisin maantieteen

Lisätiedot

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät Itä Suomen yliopistoksi 1.1.2010 Itä Suomen yliopisto

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Heini-Marja Järvinen. Kasvatustieteiden tiedekunta. Vieraiden kielten didaktiikka

PROFESSORILUENTO. Professori Heini-Marja Järvinen. Kasvatustieteiden tiedekunta. Vieraiden kielten didaktiikka PROFESSORILUENTO Professori Heini-Marja Järvinen Vieraiden kielten didaktiikka Kasvatustieteiden tiedekunta 30.9.2015 Professori Heini-Marja Järvinen pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus PROFESSORILUENTO Professori Petteri Alho Hydrogeografia ja kaukokartoitus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Petteri Alho pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa,

Lisätiedot

LTOL - TOIMINTASUUNNITELMA 2016 HALLITUKSEN ESITYS 13.10.2015

LTOL - TOIMINTASUUNNITELMA 2016 HALLITUKSEN ESITYS 13.10.2015 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Vuosi 2016 on Lastentarhanopettajaliiton 97. toimintavuosi. Varhaiskasvatuslain 1. vaihe korostaa pedagogiikkaa ja lastentarhanopettajien vastuuta toiminnasta. Tästä johtuen LTOL:n

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Halloped-koulutus Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Koulutuksen sisältö 1) Nopeat perusteet yliopiston hallinnosta 2) Edunvalvonnan perusteita 3) Halloped-keissejä Yliopiston

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta Ilkka Virtanen Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta 25.11.2014 Tekniikan ala mukana suunnitelmissa Kauppakorkeakoulun alusta alkaen Muistio 7.2.1967, VKKK:n

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA Projekti on yhteistyöprojekti Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n sekä Karjalan tasavallan

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

MITEN OPETTAJANKOULUTUSLAITOS (TURUN YKSIKKÖ) VASTAA KESTÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEISIIN?

MITEN OPETTAJANKOULUTUSLAITOS (TURUN YKSIKKÖ) VASTAA KESTÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEISIIN? MITEN OPETTAJANKOULUTUSLAITOS (TURUN YKSIKKÖ) VASTAA KESTÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEISIIN? Anu Warinowski & Eija Yli-Panula yliopisto-opettaja, KT & yliopistotutkija, FT kasvatustiede & biologian ja maantieteen

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013 Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 2 800 työntekijää 6 tiedekuntaa, tulevaisuudessa noin

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA JOENSUUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)

Lisätiedot

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa 23.7.2015 1/12 Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Alla olevissa taulukoissa kuvataan koulutusvastuun jakautumista tieteenalayksiköiden ja koulutusalojen kesken. Ensimmäinen taulukko

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 15.4.5 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita ymmärtämään elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ymmärtämään ekosysteemien

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA

YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA YRITTÄJYYSKASVATUSSTRATEGIA KÄRSÄMÄEN KUNNAN SIVISTYSTOIMESSA Käyttöönotettu 1.8.2013. Hyväksytty opetustoimen lautakunnassa 16.4.2014. Hyväksytty kunnanhallituksessa 5.5.2014. Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus

Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Koulupedagogiikkaa luovuuden, leikillisyyden ja virtuaalisuuden näkökulmista professori Heli Ruokamo Lapin yliopisto, mediapedagogiikkakeskus Kommenttipuheenvuoro liiketoiminnan kehitysjohtaja Asko Alanen

Lisätiedot

Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenille. Dekaani, professori Matti Niemivuo siirtyy eläkkeelle 1.11.2013 lukien.

Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenille. Dekaani, professori Matti Niemivuo siirtyy eläkkeelle 1.11.2013 lukien. Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenille Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvosto kokoontuu valitsemaan dekaanin tiistaina 24.9.2013 klo 8.15 oikeustieteiden tiedekunnan kokoushuoneessa

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

OPS: Monitieteinen? Tieteenalarajat ylittävä? Laaja-alainen? OPS-sarja 21.10.2015 Rose Matilainen & Taina Saarinen

OPS: Monitieteinen? Tieteenalarajat ylittävä? Laaja-alainen? OPS-sarja 21.10.2015 Rose Matilainen & Taina Saarinen OPS: Monitieteinen? Tieteenalarajat ylittävä? Laaja-alainen? OPS-sarja 21.10.2015 Rose Matilainen & Taina Saarinen Monitieteellinen?, Tieteenalarajat ylittävä? JY:n linjaus 21.9.2015: tiedekuntien ja laitosten

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin Hannele Louhelainen/ OAJ Lähtökohdat ennakointiin Talouden epävakaus Julkisensektorin rakennemuutokset mm. kuntakentän uudistaminen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Koulutukset syksyllä 2005

Koulutukset syksyllä 2005 Koulutukset syksyllä 2005 Agendi Modus Tuumasta toimeen yrittäjyyskasvatushankkeen tarjoama täydennyskoulutus eteläkarjalaisille opettajille. Koulutusteemoina mm. yrittävä elämänasenne, ideasta tuotteeksi,

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan (OKM) Opiskelijavalintoja uudistamalla pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää, saamaan

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa

Itä-Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä-Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Kolmen kampuksen yliopisto Yliopisto toimii kolmella kampuksella: Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Yhtenäinen toimintamalli Kampusten profiloituminen

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston hakukohteet ja aloituspaikat vuoden 2016 yhteishaussa

Itä-Suomen yliopiston hakukohteet ja aloituspaikat vuoden 2016 yhteishaussa Itä-Suomen yliopiston hakukohteet ja aloituspaikat vuoden 2016 yhteishaussa (Hakukohteet, joihin sisältyy aikaisempien opintojen/avoimen väylän jono) FILOSOFINEN TIEDEKUNTA Koulutuksen Aloituspaikat Englannin

Lisätiedot

eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS

eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS eops 27.2.2013 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 http://www.oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Blogi

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Metsä oppimisympäristönä ja oppimisen kohteena

Metsä oppimisympäristönä ja oppimisen kohteena Metsä oppimisympäristönä ja oppimisen kohteena UEF/OKL:n tutkimusryhmä Sinikka Pöllänen, professori, Anu Liljeström, tutkija Ismo Pellikka, TL, lehtori, Miikka Eriksson, FT, yliopistonlehtori, Henriikka

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot