Sirkiänsaaren koulupiiri

Transkriptio

1 337 Kaino Rastas Sirkiänsaaren koulupiiri Sirkiänsaaren koulupiiriin kuuluivat Sirkiänsaaren, Huhdin ja Korleen kylät. Sirkiänsaaren kansakoulu aloitti toimintansa vuonna Silloin valmistui rakennus, jossa oli opettajan asunnon lisäksi yksi luokka ja veistosali. Koulu sai lisärakennuksen Koulu oli rakennettu lähes keskelle koulupiiriä. Pisin koulumatka, kahdeksan kilometriä, oli Korleen kauimmaisesta talosta, Paukulta. Huhdin Kuoppalasta oli vastaavasti 7,5 kilometriä. Sirkiänsaaren viimeiset opettajat olivat Olga Uramo ja Ari Uramo Alakoulun opettajana oli vuosina Tyyne Sumsa, o.s. Gerlander. Ari Uramolta liikeni aikaa kaikkien hyvien harrastusten opettamiseen ja johtamiseen. Hiihto ja voimistelu olivat hänelle läheisiä niin työssä kuin myös vapaa-aikoina. Sirkiänsaaren poikien ja tyttöjen hiihtoharrastuksen todistuksena mainittakoon Raudun kunnan ja Raudun Osuuskaupan lahjoittamien kiertopalkintojen lopullinen voittaminen oppilaiden monivuotisen uurastuksen tuloksena. Sirkiänsaaren raittiusseuran kirjaston perusti opettaja Juho Lankinen jo vuonna Piirikirjasto perustettiin kylään Sen hoitajana toimi koko ajan Ari Uramo. Sirkiänsaaren kyläkuvaus Sirkiänsaari oli Raudun kylistä eteläisin. Se sijaitsi pitäjän kaakkoiskulmassa seitsemän lammen välisellä kunnaalla. Kaakossa, etelässä ja lounaassa kylä rajoittui Neuvostoliittoon. Varsinaisen kylän ja kyläläisten niittyjen kohdalla oli yhteistä valtakunnanrajaa 11 kilometriä. Tämän lisäksi sirkiänsaarelaisten omistamat metsämaat rajoittuivat rajaan yhdeksän kilometrin alueella. Kirkonkylästä tuleva maantie kulki kylän halki ja siihen yhtyi vielä ennen rajaa Metsäpirtistä Korleen kautta tuleva tie. Tämä kahden rajapitäjän yhteinen valtaväylä jatkui rajalla olevien Suomen ja Venäjän tullien kautta aina Pietariin saakka. Pietarin valot kajastivat syksyisinä iltoina eteläisellä taivaanrannalla. Rajalta Pietarin keskustaan, Nevan rantaan, oli maanteitse matkaa noin 55 kilometriä. Tällä kylän halkaisemalla Pietarin tiellä oli aina vuoteen 1917 saakka vilkas liikenne. Pietariin vietiin ja sieltä tuotiin monenlaista tavaraa. Kuljetus tapahtui hevosilla. Yleisin vientiartikkeli oli maito. Sirkiänsaarelta tulevan maidon keräsi Inkerin Putkelan kylästä kotoisin oleva maitoparisniekka Sappinen, joka vei tuotteen edelleen pietarilaiseen maitokauppaan. Kaikki mitä pystyttiin tuottamaan ja valmistamaan, kävi kaupaksi. Luettelematta mitä kaikkea vietiin, kerrottakoon eräästä parisniekasta, joka hartsoonasta ottamansa vahvistuksen jälkeen lauleli ja kertoi kotipihaan ajaessaan viemisistään ja tuomisistaan: Metloi vietii Pietarii ja rahhaa tul ko jiätä, otettii pienet ryypytkii eikä kivistänt se piätä. Kaikki siis kelpasi ja kävi hyvin kaupaksi hyvään hintaan.

2 338 Rajan takana käytiin myös töissä Pietarissa ja sen ympäristössä saakka. Naiset kävivät joukolla syksyisin perunankaivuussa Keltossa, joka oli keskeisin perunapitäjä Pietarin liepeillä. Rajan sulkeutuessa vuoden 1917 lopulla katkesi osa kyläläisten elinjuurista. Seuraava viisun pätkä kertoo millaisena toiminta jatkui välittömästi rajan sulkeuduttua: Mä olen gulassi kuulu Karjalan kannaksen, mä otan töitä vaikka ruhtinoilta ja linjoille kuolon käyn mä leikiten. Viisussa kerrottu vaarallinen, mutta tuottoisa salakuljetus päättyi vuoden 1919 lopulla rajavartioston tiukennettua rajan valvontaa. Ennen vuotta 1918 toimi rajalla tullivartio Sastava. Suomen itsenäistyttyä katkesivat kauppasuhteet rajalla ja tämän tullivartion toiminta oli käynyt tarpeettomaksi. Vuodesta 1918 rajan vartioinnista vastasivat aluksi sotilaat ja myöhemmin Rajamaan Tullipoliisi, joka perusti kylään vartion. Vasta 1936 siirtyi rajan vartiointi sotilaallisesti järjestetylle rajavartiolaitokselle. Vartioon tuli työhön nuoria rajamiehiä suoraan Rajakoulusta. Osa tullimiehistä jatkoi rajasotilaina ja osa siirtyi tullilaitoksen tehtäviin muualle. Sirkiänsaaren vartion päällikkönä toimi kersantti Eino Peltonen. Hän kuoli yhdessä kahden partiokaverinsa kanssa YH:n aikana maantielle asetetun panssarimiinan räjähtäessä lähellä valtakunnan rajaa. Sirkiänsaarelle avattiin Raudun Osuuskaupan sivumyymälä Vuonna 1923 valmistui oma myymälärakennus, joka paloi Palo vaati kolme kuolonuhria. Myymälänhoitaja Heikki Holin pojat Orvo ja Veijo paloivat sekä isä Heikki kuoli palossa saamiinsa vammoihin. Tuhoutuneen talon tilalle rakennettiin uusi, uudenaikainen myymälä. Sirkiänsaaren pellot jakautuivat suurimmaksi osaksi kahteen yhtenäiseen kappaleeseen Mutajärven molemmin puolin. Luonnonniityt taas sijaitsivat Koskitsajoen ja Viisjoen varsilla. Kylän kumpuilevat pellot olivat hiekkapohjaisia maita, jokivarsien niityt hyväkasvuista multa- ja mutamaata. Niityt kasvoivat ainoastaan luonnonheinää eikä peltojenkaan tuottoon tuolloin kiinnitetty paljon huomiota - elämisen tarpeet kun oli opittu hankkimaan helpommalla auki olleen rajan takaa. Vasta vuoden 1918 jälkeen oli olosuhteiden pakosta tarrattava turpeeseen kiinni. Silloin ei enää voitu luottaa Pietariin suunnatusta kaupasta tuleviin antimiin. Nyt alkoi kylässä voimakas maatalouden nousukausi. Peltoalaa raivattiin lisää. Vanhoja luonnonniittyjä ojitettiin ja kynnettiin. Rajajokena olleen Viisjoen ja Koskitsajoen niityt alkoivat kohta kasvaa kylvöheinää ja kauraa. Keskikylän poikki juokseva Kyläoja perattiin, syvennettiin ja levennettiin. Näin saatiin osa Mutajärvestä viljelysmaaksi ja osa luonnonniityksi. Maataloustyökaluja uusittiin. Kylään hankittiin äkeitä, hankmoja, niittokoneita sekä perunannostokone, puimakone, kotitarvemylly ja pärehöylä. Koko kylä eli nousukautta. Raivattiin, rakennettiin uutta ja korjattiin entisiä rakennuksia. Tähän kaikkeen tarvittiin rahaa. Rahoittajaksi perustettiin Osuuskassa Kyläläisten metsät olivat enimmäkseen Korleen kylän takana Ryykeliss valtakunnan rajan halkaiseman Lumisuon laitamilla. Talvella päästiin metsiin jäätyneen Viisjoen yli ja pitkin rajan pintaa kulkevaa talvitietä. Kesäisin oli ajoneuvoja käytettäessä kierrettävä Korleen kylän kautta. Yleensä kotitarvepuitten ajo metsästä ja heinien ajo Viisjoen varren niityiltä suoritettiin talvella. Osalla kyläläisiä oli metsiä myös läheisyydessä. Ne olivat pääasiassa hyvätuottoisia mäntymetsiä. Pääelinkeinona Sirkiänsaarella oli maanviljelys ja karjanhoito. Maidon myynti Pietariin loppui siis rajan sulkeuduttua. Liikenevät maitotuotteet myytiin sen jälkeen

3 voina Osuuskaupan myymälään, joka välitti ne edelleen. Emakoiden pito ja porsastuotanto oli lähes jokaisen talon ohjelmassa. Porsaiden ostamisesta ja välittämisestä muualle Suomeen huolehtivat porsasparisniekat. Heitä olivat lähinnä Pietiäisen veljekset, mutta myös Ilosen Anni ja Kannisen veljekset liikkuivat kylässä samoilla asioilla. Kylässä oli yksi ammattiseppä, Mikko Pusa, joka oli lähikylien parhaita kengitysseppiä. Lisäksi kylässä oli kirvesmiehiä, puuseppiä, suutareita ja ompelija. Myös sukset valmistettiin omassa kylässä. Kylän pienteollisuudesta kertovat jo varhaiset asiakirjat. Vuonna 1912 oli Sirkiänsaarella kruunulle veroa maksava vesimylly, jonka omisti Paul Kekäläinen. Mylly sijaitsi virallisen rajanylityspaikan Sastavan alapuolella. Se sai voimansa Viisjoesta kaivetun sivuhaaran kautta virtaavasta vesivoimasta. Myllyn toiminta päättyi jo ennen Suomen itsenäistymistä. Viipurilainen liikemies Eetu Manner perusti sahan Sirkiänsaaren Putkelanjärven rannalle Saha siirtyi myöhemmin Reunasen veljesten omistukseen. Siinä oli sirkkeli- ja raamisaha. Käyttövoimana oli höyry. Pääasiassa harjoitettiin vientisahausta. Sahattu puutavara kuljetettiin autoilla ensin Raudun asemalle ja sieltä junalla vientisatamiin. Saha jatkoi toimintaansa saakka, jolloin se sunnuntai-iltana paloi perustuksiaan myöten. Uutta ei rakennettu. Tämä saha oli rajakylän huomattava työnantaja. Erityisen suuri arvo on annettava sille, että se antoi työtä ja toimeentuloa jo silloin kun maatalouden murroskausi oli meneillään. Ei sovi unohtaa myöskään sitä, että sahalla oli tarjota työtä myös 1930-luvun alun pulavuosina, jolloin työn saanti oli kaikkialla vaikeaa. Sirkiänsaarelle perustettiin voimistelu- ja urheiluseura ALKU vuonna Seura osti isohkon tontin ja ennätti ennen sotaa saada itselleen oman talon, joka pystytettiin pääasiassa talkoovoimin. Pesäpalloharjoitukset, urheilukilpailut ja kesäjuhlat järjestettiin mutakuoppien reunaan tasatulla nurmikolla. Toiminta oli vilkasta myös talvella. Hiihto oli koko kylän väen harrastuksen kohteena. Syksystä kevääseen oli kerran pari viikossa koululla voimisteluharjoitukset opettaja Ari Uramon johdolla. Keväällä käytiin joukolla pitämässä voimisteluiltamia, milloin naapurikylissä milloin taas naapuripitäjissä Metsäpirtissä tai Kivennavalla. Voimistelujuhliin osallistuttiin Helsingissä vuosina 1934 ja Sirkiänsaaren sahan päivävuorolaiset vuonna Naiset vasemmalta Anna-Liisa Paukku, Ester Sorvali, Katri Peltola, Hilja Pusa, Impi Torikka, Helena Suikkanen, Liisa Paukku ja Maria Rastas. Miehet vasemmalta Mikko Pusa, Matti Rastas, Niilo Kuronen, Ville Pusa, Reino Kuronen, Tuomas Suikkanen, Aapro Torikka, Oskar Montin, Nipa Peltola, Aarne Rastas, Oiva Haapsaari, Matti Suikkanen ja Matti Orkolainen.

4 340 Marttojen juustonvalmistuskurssi Aune Pusan talossa vuonna Sirkiänsaaren Martat kokosivat kylän naiset yhteen. Monien juhlien ja iltamien avulla vietiin martta-aatetta eteenpäin. Martat järjestivät ruoanlaitto-, säilöntä- ja kutomakursseja sekä kotitalousneuvontaa ja opintoretkiä. Maanpuolustustyöhön sirkiänsaarelaiset osallistuivat innokkaasti. Suojeluskuntatyön aatteellinen herätys tuli Raudun Suojeluskunnan taholta. Sieltä tuli määräys perustaa kylään vartiosto lähtien. Syksyllä 1918 järjestäytyi suojeluskunta uudelleen ja silloin perustettiin kyläosasto. Tilanteen rauhoituttua kuihtui kyläosaston toiminta hiljaiseloksi. Vuonna 1930 tuli kylän tullivartion päälliköksi innokas maanpuolustusmies vääpeli Paavo Jormo. Hänen vaikutuksestaan kohta lähes kaikki kylän miehet kuuluivat suojeluskuntaan ja pojat sen poikaosastoon. Talkoilla kunnostettiin pesäpallokenttä mutakuoppien vierelle. Innokkaita pelaajia löytyi tähän Tahkon kehittämään ja suojeluskuntajärjestön levittämään urheilumuotoon. Kyläosaston pesäpallojoukkue kokeili taitojaan osastojen välisessä ottelussa Raasulissa jo kesällä Samoin talkootyönä raivattiin ja rakennettiin ampumarata valtion ja yksityisten maitten rajalle Kirpartaan. Rajavartioston vartiolle annettiin pyydettäessä apua. Tästä mainittakoon Sirkiänsaarelle pakkolaskun tehneen venäläisen lentokoneen vartiointi syksyllä Tuntemattomien henkilöitten liikkumisesta raja-alueella ilmoitettiin vartiolle ja avustettiin heidän kiinnisaamisessaan. Aivan rajan pinnassa asuneet kyläläiset joutuivat toimimaan myös omin neuvoin. Vartion hälyttämiseen ei ollut aina aikaa. Talon kolme Ojavirran Vike vei illalla hevosen rajaniitylle yöksi. Paluumatkalla kotiin hän Veljekset Reunasen autot Sirkiänsaaren sahalla 1935.

5 kuuli ja näki kahden venäjää puhuvan miehen ylittävän rajan Suomeen. Hän juoksi ilmoittamaan tapauksesta Aurolan Tepolle talolle neljä. Teppo tempaisi seinältä haulikon ja kiiruhti taloon viisi Peltolaan. Sieltä lähti Nipa Peltola mukaan aseena sotilaskivääri. Viken osoittamasta metsästä he tavoittivatkin rajan ylittäjät. Peltolan vastatessa loikkarien avaamaan pistoolituleen osui kiväärin luoti toisen miehen jalkaan. Loikkarit antautuivat. Heidät kuljetettiin hevosajoneuvolla (telekoilla) vartiolle. Peltola joutui oikeuteen syytettynä aseen käytöstä. Hänet vapautettiin syytteestä. Tämänkertaiset loikkarit sattuivat olemaan asiakassuhteessa Suomen tiedustelupalveluun. Se ei kuitenkaan himmennä itse kiinnioton suoritusta. Kylän naiset ja tytöt kuuluivat lottiin järjestäen säännöllisesti kursseja ja ompeluseuroja miesten tukemiseksi. Lisäksi kuului toimintaan liikunnan harrastaminen sekä lottien kouluttaminen sodanaikaisiin tehtäviin. Moni lotta sai jo lokakuussa 1939 käskyn jäädä muonittamaan ylimääräisiin kertausharjoituksiin saapuneita reserviläisiä. Työtä ja touhua riitti rajakylässä. Lotat toimivat etulinjassa aivan siihen saakka, kun ensimmäiset kranaatit jo putoilivat muonituspaikan tuntumaan. Lotille oli aikaisemmin kerrottu maantien miinoittamisesta ja siitä, että mahdollisessa sotatapauksessa on taakse mentävä metsäpolkuja myöten. Yöllä vietiin eräin paikoin lotille käsky poistua välittömästi rajavyöhykkeeltä. Kaikkialle ei viestiä toimitettu. Niinpä venäläisten tykistökeskus yllätti osan lotista aamuteen keittopuuhista. Heille tuli pikainen lähtö. Viimeinen ohjekaan ei ollut mieltä ylentävä. Sen antoi suojeluskuntamies. Jos ryssän partio tavoittaa teidät, niin meistä ette saa tietää mitään. Näin karmeissa tunnelmissa kranaattien tippuessa ja talojen palaessa alkoi näiden lottien siirtyminen taakse seuraavaan muonituspaikkaan. Miehet jäivät viivyttämään päälle tunkevaa vihollista. Kylä oli tyhjennetty jo lokakuussa ja se oli pysynyt tyhjänä. Sinne ei jatkosodan aikanakaan päästetty asumaan, kuten moniin muihin Raudun kyliin. Näin jäi ja siellä on muistorikas Sirkiänsaari. 341 Sirkiänsaaren pikkulottia ja johtajansa lotta Tyyne Sumsa.

6 342 Korleen kyläkuvaus Muistelijana Irma Suhonen o.s. Paukku (65), jonka evakkotie on kulkenut Korleelta Kuopion, Pieksämäen, Leivonmäen ja Mikkelin kautta Helsinkiin, jossa hän työskenteli viimeksi yhteensä 15 vuotta Rakennusosakeyhtiö Arjatsalon kirjanpitäjänä ja pääkassana. Jäätyään eläkkeelle 1987 hän muutti miehensä, ay-johtaja Kauko Suhosen kanssa perillistensä asuinseudulle Jyväskylään. Irma Suhonen on ansioitunut karjalainen ja toiminut aikoinaan muun muassa Rautuseuran rahastonhoitajana. Korleen kylä oli muodostunut etupäässä Viisjoen varrelle ja uudemmat tilat entisen hovin pelloille. Olin Korleelta lähdettäessä 13 vuoden ikäinen, joten muistan hyvin kaikki joen mutkat, hyvät uintipaikat ja jyrkät rinteet, joissa talvella sai hyvät mäet. Kotini oli lähellä jokea siinä kohtaa missä se erkani Venäjän rajasta ja jatkui Suomen puolella laskien vetensä Laatokkaan. Entisen hovin paikalla olivat siellä mielestäni suurimmat asuin- ja talousrakennukset. Ne tarinat, joita kuuli vanhemmilta ihmisiltä hovin entisistä oloista ja asukkaista, tuntuivat ihmeellisiltä. Joen varrella oli vanha mylly ja saha vaikkeivat ne enää viime vuosina olleet toiminnassa. Muistelen, että mylly olisi toiminut viimeisemmäksi. Korleella ei ollut koulutaloa vaan kävimme Sirkiänsaaren koulussa, jonne oli matkaa 4 7 kilometriä riippuen siitä, missä kohden kylää asui. Minä kuuluin niihin pitempimatkalaisiin. Muistelen niitä koulumatkoja usein ja en enää mitenkään rasittavana. Meillä oli tapana aina viimeisillä luokilla kokoontua ensin kylälle yhteen ja sitten mennä yhdessä porukassa koululle. Kesäaikaan ei ollut muuta neuvoa kuin kävellä, mutta talvella oli kaikilla sukset. Kyllä meillä oli hyvät ladut siellä. Mentiin kulppien kautta tai sitten tasaista maata. Kyllä siinä tuli harjoiteltua ihan kilpahiihtoa ja tulihan se koulussakin esille kun me korleelaiset olimme hiihtokilpailuissa aina parempia kuin sirkiänsaarelaiset lapset. Lämpiminä syys- ja kevätpäivinä matkaan tahtoi monasti mennä paljon aikaa. Unohduttiin joskus pelaamaan pilppua tai rakentamaan majaa. Ei niissä majoissa kukaan yöpynyt mutta olivat kai sellaisia taukotupia. Kylällä oli kauppa, mutta en oikein muista, kauanko se oli ollut toiminnassa. Kylässä toimi pyhäkoulu ja siellä kävivät kaikki lapset. Kylällä oli aika korkea mäki ja mäellä näkötorni, ihan kylän nähtävyys. Samalla mäellä toimi rajavartiosto. Muistan rajavartiomiesten kulkeneen usein ohitsemme, koska kotini oli noin 700 metrin päässä Venäjän rajalta ja pihamme läpi kulki tie Lumisuolle. Kesäisin myös kylänväki vieraineen kulki siitä Lumisuolle muurameen ja marjaan. Olinhan siellä suolla marjassa minäkin monena kesänä. Korleella täytyi paimentaa karjaa myös sen takia, etteivät ne menisi Venäjän puolelle. Ainakin meidän kolmen talon, jotka olivat lähinnä rajaa. Rajalla oli ensin vain pieni oja ja hakattu linja. Myöhemmin rajalle tehtiin piikkilanka-aita. Olin vanhin lapsista ja kolmena kesänä kävin paimenessa ennenkuin nuoremmat perivät sen viran. Kylän mielenkiintoisin henkilö oli kieltämättä seppä Mikko Kesseli. Hän tuli kylään Metsäpirtin Hatakkalan kylästä 1903 sepäksi Korleen hoviin, joskin teki sepän

7 töitä myös ympäristön kylille. Sepän työ oli silloisissa oloissa varsin vaativaa ja suurta taitoa kysyvä ammatti. Sepän oli oltava tuhattaituri. Oli osattava pienestä paimenpojan puukosta alkaen tehdä aina suurempaan maanviljelyskalustoon saakka ja näitten väliin sopii jo varsin paljon. Oli tehtävä piikkiastuvat, atran vanteet ja luottimet, oli raudoitettava reet ja takakelkat, oli tehtävä tuajerattaat ja telekat sekä raudoitettava niiden pyörät. Oli korjattava viskuumassinat, luukat ja vieterastuvat, tehtävä sirpit, pokorat ja rampit ja yleensä kaikki, mitä taloudessa raudasta tarvittiin. Ehkä suurin ja vaativin työ oli hevosten kengitys, jota työtä oli silloin paljon. Tähän työhön Kesseli olikin paikkakunnan kuuluisin. Jos hevosen kaviot pääsivät pahasti vioittumaan, niin hevonen tuotiin kauempaakin Kesseli-sepän hoitoon ja kyllä viat korjaantuivat. Hovien työt ja laaja ympäristö antoivat sepälle paljon työtä. Aamusta varhain aina myöhäiseen yöhön kuului Mikon pajasta ahkera kilkutus. Melkein aina oli pajassa pikkupoikia katsomassa ja ihmettelemässä hehkuvaa rautaa, joka niin ihmeellisesti säkenöi jokaisella vasaran iskulla ja niin ihmeellisesti muotoutui tarvittavaan muotoon. Ja seppä näille pojille lauloi, hehkuvaa punaista hevosenkenkää pihdeissä pidellen: Se se seppiä naurattua kun sälli antua luvan. Ja seppä se iskyö sällin kankkuun hevosenkenkän kuvan. Ja ei kenenkään, joka pajassa asioi, tarvinnut tuppisuuna mököttää, sillä seppä oli juoheva juttujen kertoja. Hän osasi tehdä tikustakin suuren ja ihmeellisen kertomuksen. Näiden kertomusten skaala oli varsin laaja. Ne puhuivat metsästyksestä, kalastuksesta, ampumisesta ja seurustelusta huomattavien henkilöitten kanssa ja paljon muuta. Ne olivat pääasiassa itsekeskeisiä ja tyyliltään münchausenia, vaikka eivät lajissaan nousekaan niin ihmeellisiin saavutuksiin ja liioitteluun. Niitä kertomuksia oli paljon ja vain aniharvat niistä on saatu merkityksi talteen. Kylän nuoret kokoontuivat usein iltaisin kuulemaan sepän tarinoita, jolloin ilta muodostui sangen rattoisaksi. Luonteeltaan oli seppä Kesseli avoin ja valoisa. Hän ei koskaan valitellut huoliaan ja puutteitaan. Hän oli ahkera kala- ja metsämies ja hän soitteli viuluaan silloin kun työstään ja muilta touhuiltaan jouti. Monet olivat ne tilaisuudet, juhannustanssit, talkoot ja muut niin sanotut nurkkatanssit, joissa lapikasta lyötiin lattiaan sepän viulujousen tahdissa. Ja poikkeuksetta ne alkoivat Kesselin omalla ravuripolkalla: - Riihessä kuului... jonka nuotit näemme oheen merkittyinä. Kylällä oli myös suutari Paavo, jonka luokse meiltä oli matkaa noin kolme kilometriä ja sinne oli usein asiaa, koska meillä oli suuri perhe. Muistan käyneeni siellä äitini ja myöhemmin sisarusteni kanssa. Monasti odottelimme pitkään kun suutari korjasi kenkiämme. Ihmettelimme suutarin taitavuutta tai leikimme suutarin lasten kanssa. Meillä kotona ei ollut omenapuita, mutta suutarille mentäessä kulki tie sellaisen talon ohi, jossa oli mahtavan iso omenapuu ja siinä maailman parhaimpia omenoita. Meidän piti aina keksiä joku asia taloon poiketaksemme, jos ei muuta niin ainakin janotti. Talossa asui perheemme hyviä tuttuja, joten omenoiden saanti olikin melko varmaa. Kyllä ne olivatkin hyviä. Muistan vieläkin vesi kielellä niiden maun. Kylällämme oli myös aika iso kirjasto, jota hoiti Kirjastoseura. Muuta seuratoimintaa haittasi varmaan yleisen kokoontumistilan, esimerkiksi kansakoulurakennuksen puute ja pitkät etäisyydet. Muistelemme niitä seutuja suurella kaipauksella ja mielihyvällä. 343

8 344 Huhdin kyläkuvaus Huhdin kylä sijaitsi 17 kilometriä Raudun kirkolta rajalta johtavan maantien varressa Palkealan ja Sirkiänsaaren välissä. Kylä rajoittui etelässä rajajokeen ja kuului Sirkiänsaaren koulupiiriin. Tultaessa Palkealasta päin avautui yhtenäinen kyläaukea pääosiltaan maantien oikealle puolelle. Vaikka kylä muodostikin yhtenäisen aukean, oli erotettavissa neljä kylän osaa. Maantien varressa Tuusnanojalta Olbergin mäelle sijaitsevaa kylän osaa nimitettiin Alakyläksi. Okkainmäelle ja Valkosenmäelle kuljettiin Silaston talon kohdalta erkanevaa Pitkäjärvelle ja edelleen Raasuliin johtavaa tietä. Kylänpää sijaitsi maantieltä ennen Rummukaisen taloa erkanevan Koskitsalle johtavan tien varressa. Näitä kylän sisäisiä pikkuteitä sanottiin kujasiksi. Metsien ympäröimä kyläaukea oli maastoltaan hyvin kumpuilevaa. Ympäröivä metsämaisema oli vaihtelevaa kangas- ja suomaastoa. Kaivosuo oli Valkosenmäen vieressä, okkainmäkeläisillä oli Salosuo, kylänpääläisillä Haukkasuo ja alakyläläisillä Valkeasuo. Huhdin ja Niittyjärven välissä oli Lakiasuo, jota käytettiin karjan laitumena, sillä paimenet veivät mielellään karjan tälle heinäiselle suolle. Vesistöjä kylän alueella oli vähän. Valkosenmäen takana sijaitseva Pitkäjärvi ja siitä alkunsa saava Tuusinanoja virtasi kylän tuntumassa. Likojärvi oli Aliskantien varressa. Tämä järvi oli kyläläisten pellavanliotuspaikka, mihin varmaan nimikin viittaa. Hoikanjärvi oli Venäjän rajalla ja tästä järvestä sai alkunsa Koskitsanjoki, joka oli rajajokena Suomen ja Venäjän välillä. Koskitsanjoen varressa olivat kylänpääläisten viljelysniityt. Haukkasuolta sai alkunsa kylän läpi virtaava puro, jota kutsuttiin eri nimillä. Kylänpään kohdalla sitä sanottiin Riihikorven ojaksi, Alakylän kohdalla Olbergin ojaksi. Tämän puron varressa olivat alakyläläisten viljelysniityt. Maisemallisesti Huhdin kylä ympäristöineen oli monipuolinen ja vaihteleva. Elinkeinot ja ammatit Rajakylien tapaan harjoittivat Huhdin kyläläisetkin monenlaista kauppaa valmistamillaan ja tuottamillaan tavaroilla Pietarin suuntaan. Siitä saatiin osa toimeentulosta. Rajan sulkeuduttua oli huhtilaistenkin pakko ryhtyä käyttämään muita keinoja toimeentulonsa turvaamiseksi. Ensisijaisesti tällöin alkoi maanviljelyksen voimakas lisääminen. Huhdin pellot olivat köyhänlaista hiekkamultamaata. Kylän ympärillä oli viljelyskelpoisia soita ja luonnon niittyjä, joista aloitettiin voimakas peltojen teko. Niinpä suurin osa kyläläisistä harjoitti maanviljelystä ja karjanhoitoa. Lisäansioita hankittiin myös talvella metsätöistä. Muutamia kävi töissä myös Sirkiänsaaren sahalla. Mutta olihan kylässä muitakin ammatinharjoittajia. Kylässä oli kolme kauppaa. Pekka Haukan kauppa, Alavuoksen Osuusliike ja Raudun Osuuskauppa. Pekka Haukka oli kylän pitkäaikaisin kauppias. Eino ja Ester Rummukainen hoitelivat kauppiaan tehtäviä Osuusliikkeen myymälässä, joka sijaitsi heidän talossaan. Osuuskaupan myymälä sijaitsi Antti Sappisen talossa. Parisniekkoja kylässä olivat Kannisen veljekset ja Juho Orava.

9 Kirvesmiehen töitä hoiteli kylässä Mikko Kuoppa poikineen. Räätäleitä oli useita, kuten Juho Vanhanen ja Antti Rastas. Naisten vaatteiden ompelijoista mainittakoon Helena Orava ja Sohfi Kuoppa. Kun kylässä järjestettiin juhlia, olivat Silaston tyttäret pitokokkeina. Likojärven Koukoset tekivät suutarintöitä. He olivatkin kuuluisia hyvistä jatsareistaan. Sepän töitä teki Antti Seppälä. Karjakkona toimi Tyyne Paukkunen. Itseoppineena kätilönä kyläläisille oli Seppälän Anni, hierojana Mari Lius ja kupparina Punapin ämmä. Hän esitteli itseään taloon tullessaan: Nyt tuli taloon kuppari, huora, noita ja voro. Kyläläiset olivat erilaisissa käden taidoissa hyvin omatoimisia. Useimmissa taloissa tehtiin puusepän, räätälin, suutarin ja neulojen työt omin voimin omiksi tarpeiksi. Harrastuksia Kylässä toimi hyvin vilkkaana maatalouskerho, joka huolehti kyläläisten erilaisista viihde- ja harrastustarpeista. Kun varsinaista toimipaikkaa ei ollut, järjesti kerto iltamia ja illanviettoja talosta taloon menetelmällä. Auliisti kyläläiset antoivatkin tupansa kerhon käyttöön. Vuokraa ei peritty, mutta siivoustyö suoritettiin aina seuraavana päivänä talkootyönä. Erikoisesti Seppälän tupa oli ahkerassa käytössä. Kesäisin pidettiin iltamia sarajoissa, joista Kannisen ja Rastaan sarajia käytettiin ahkerasti. Pelimanneina toimivat haitarinsoittajina Juho Lemmetty ja Antti Kyllästinen sekä viulunsoittajina Matti Virolainen ja Matti Partanen. Kesäisin järjestettiin ulkosalla erilaisia pelejä ja piirileikkejä. Suosittu nuorison kokoontumispaikka oli Pajunotko, jossa kilpailtiin erilaisissa peleissä. Rummukaisen pelto oli pesäpallokenttänä. Lukuharrastus oli kyläläisten keskuudessa hyvin aktiivista. Sirkiänsaaren koululla toimivaa sivukirjastoa käytettiin ahkerasti. Huhdin kylän ympäristön metsissä oli runsaasti erilaista riistaa. Metsästyksen harrastajista olivat Kannisen veljekset erikoistuneet jäniksen pyyntiin. Mennun Kaaprolla oli harrastuksenaan kettujahti. Vaikka kylän vesistöt olivat vähäiset oli kylää halkovissa tai sivuavissa puroissa kalaa ja rapuja. Vapaa-aikoina harrastettiin kalastusta omiksi tarpeiksi onkimalla ja asettamalla koukkuja puroihin. Erikoisen ahkera onkimies oli Silaston Vasili. Rapuja pyydettiin pääasiassa myytäväksi ja rapujen välittäjinä toimivat Kannisen veljekset. Harrastustoiminta kylällä kärsi siitä, ettei kylällä ollut koulua tiloiksi ja opettajia toiminnan vetäjiksi. Oli kuitenkin pyhäkoulut lapsille, suojeluskunta miehille ja lottatyö naisille. Talkoita pidettiin paljon ja naapuriapua oli aina saatavissa. Linja-auto kulki kerran päivässä Viipuriin ja posti kulki kirkonkylästä kolme kertaa viikossa. Näitten tapahtumien passaukset olivat tietenkin kyläläisiä kokoavia tapahtumia. 345

10 346 SIRKIÄNSAARI Sirkiänsaari tuvasta tupaan Koskitsa. Sorokin Vasili taloll., leipuri s Inkeri. Tuomas s kaatui , Sylvi Tellervo s , Lauri s , Laura Sievi s

11 02. Metsola. Pietinen Antti taloll. s , vaimo Iida o.s. Karhu s , Antin ed. aviol. Aino s , Toini s , Olavi s Iidan tytär Lempi Karhu s Kaivola. Ojavirta Grikor (Riku) taloll. leski Jelena (Helena) s Inkeri. Viktor (Vike) s , Ensevia (Sievi) s Ojamäki. Aurola Stepan (Teppo) s , vaimo Hulda Vilhelmiina o.s Åhlberg s Mäntylä. Peltola Feodor (Heikki) taloll. s , vaimo Katariina (Kaisa) o.s. Sorvali s Pauli s kaatui Talissa, Aino Lempi s , Olavi s , Seemi s , Aulis s , Anna Kyllikki s Isännän äiti Anna o.s. Haukka s , jolla myös poika Nikolai (Nipa) s ja tytär Katarina (Kati) s Väliaho. Vilhelm ja Liisa Karhun kuoleman jälkeen talo jäi autioksi. 07. Ulaske. rvstm Sumsa Eemil vaimo Tyyne o.s. Gerlander (asuivat vuoteen 1938 jolloin uuden koulurakennuksen valmistuttua muuttivat koululle 46) 08. Järvenpää. Paukku Anna Liisa s , sisar Agneetta s Orkolainen Taneli mäkitup. s , vaimo Eeva o.s. Nahkuri s Matti s , jolla vaimo Aana o.s. Paukku s Metsäpirtti. 10. Rajala. Leppänen Katri o.s. Ahtiainen taloll. s Marttila. Orava Loviisa o.s. Pietinen s , Amalia s , Anna s , Lyyli s , Simo s kaatui Kangasvaarassa, Mikko s kaatui Karhumäessä. 12. Mattila. Karikuusi Antti taloll. s , vaimo Anna o.s. Orkolainen s Lempaala. Lyyli Lyydia s , Aino Ester s , Mikael s , Pentti Jaakko s Isännän äiti Liisa o.s. Suikkanen s Onnela. Sorvali Stepan (Teppo) s , vaimo Anna o.s. Ivanoff s Katri s , Kalevi s Isännän äiti Jekarterina (Kati) s Perkiö. Haapsaari Otto Viljam taloll. s kuoli sotasairaalassa. Vaimo Olga o.s. Kiriloff s Pertti Reino s Emännän sisar Helena Kiriloff s Kokkola. Jäske Feodor (Heikki) s Nikolai s , Paavo s Kokkola. Iitilä Liisa o.s. Jelisejeff leski s Kisakenttä. Sirkiänsaaren voimistelu- ja urheiluseura ALKU ry:n seuratalo. 347

12 Ukonkunnas. Pekkanen Albert rvstm s , vaimo Liisa o.s. Paavilainen s Vuolee. Mauri Kalervo s , Veikko Ilmari s , Vilho Armas s Kulmapelto. Sorvali Lyydia työl. s Liikola. Sorvali Andrei (Antti) taloll. s , Jekaterina (Kati) s , hänellä Maria s , Pietari (Pekka) s , Irja s Suikkainen. Suikkanen Tuomas taloll. s , vaimo Maria o.s. Kiriloff s Sulo s , Viljo s , Anna Liisa s , Toivo s , Aili s Isännän ed. aviol. Johannes s , jolla vaimo Sinaida (Siina) o.s. Sorvali s , Pirkko Anneli s Isännän veli Matti s Haavikkopelto. Pietinen Amalia o.s. Ahtiainen taloll. s Hugo s , Siiri Maria s Mattila. Pietinen Tuomas taloll. s , vaimo Anna Liisa o.s. Orava s Kauko Kullervo s Yrjölä. Pietinen Mikko taloll. s , vaimo Anna ent. Litmanen o.s. Sorvali s Inkeri s Isännän ed. aviol. Yrjö William s , Eino s Annan ed. aviol. Johannes s , Eemil s , Liisa s Mikkola. Rastas Amalia taloll. o.s. Pietinen s Aili Helena s , Sylvi Maria s , Eila Aini s Emännän sisar Maria (Maija) Pietinen s Kulmala. Backström Antti tullivartija s Koivisto. Paukku Liisa o.s. Suikkanen kotiapul. s Kiuru. Kiuru Aatami taloll. s , vaimo Maria o.s. Pusa s Sulo s , jolla vaimo Elvi Katariina o.s. Orava s Eino Johannes s kaatui , Sievi Helena s , Heimo s , Sylvi Aune s Kiuru. Pusa Mikko seppä s , vaimo Maria o.s. Kälviäinen s Vuolee. Toivo Johannes s , Toini Helena s , Matti s , Airi Kaarina s , Pentti s , Hilkka Kyllikki s , Aune Anneli s Kiuru. Pusa Matti taloll. s , vaimo Katri o.s. Kiuru s Jalmari s , Elsa s Montin. Montin Varpu o.s. Sappinen taloll. s Oskar Vilhelm s Jevola. Airikainen Simo taloll. s Vuolee, vaimo Anna o.s. Vaskelainen s Katariina s , Tyyne Helena s , Reino Armas s Jekaterina (Kati) Vaskelainen emännän äiti s

13 Järvelä. Sorvali Nikita (Miki) taloll. s , vaimo Matrjona (Matro) o.s. Pahomoff s Feodor (Heikki) s kaatui , Aleksanteri s Maria (Massa) isännän äiti. 33. Järvipelto. Sorvali Stepan (Teppo) taloll. rvkorpr s kaatui Lempaala, vaimo Maria o.s. Pahamoff s Aino s , Viljo Armas s , Anni s , Väinö Johannes s , Maire s , Aarne s , Eino s , Olavi s , Mikko s , Eero s Isännän vanhemmat Mihail (Miihkali) s , vaimo Jelisaveta (Liisa) o.s. Vaskelainen s Palteela. Rastas Maria o.s. Torikka taloll. s Metsäpirtti. Kaino Anselm s , Uuno s , Viljo s , Paavo s kaatui Juustila. 35. Harjula. Mikko Rastaan perikunta: Amalia Rastas o.s. Pietinen ja tyttäret Aili, Sylvi ja Eila. Viimeisten vuokralaisten, Rajavartioston muutettua pois talo oli tilapäisesti tyhjillään. Suunnitelmissa oli perikunnan muuttaminen sinne. 36. Kuusela. Sorvali Feodor (Heikki) taloll. s , vaimo Hilma o.s. Hämäläinen s Metsäpirtti. Eino Ilmari s , Elvi Aune s Isännän äiti Audotja (Tuna) o.s. Sideroff s Rajapelto. Sorvali Dimitri (Miissu) taloll. s , vaimo Maria o.s. Sorvali s Johannes s , kaksoissisarukset Jeudokia (Euto) ja Lyydia s , Toivo s , Armas s , Lauri s , Vieno Katarina s Keskipelto. Suikkanen Matti taloll. s , vaimo Helena o.s. Tuokko s Metsäpirtti. 39. Uusitalo. Sorvali Feodor (Heikki) taloll. s , vaimo Olga o.s. Pahamoff s Ester Elisabet s , Sirkka Helena s , Kirs-ti s Mustajärvi. Ahtiainen Johannes taloll. s , vaimo Anna o.s. Puikkonen s Metsäpirtti. Airi Maria s Isännän äiti Maria o.s. Suikkanen s ja sisaret Agneetta s ja Anna Mari s Haahtipelto. Orava Tahvo taloll. s , vaimo Maria o.s. Borovikoff s Saimi s Isännän veli Simo s Inkilä. Pusa Aune o.s. Sappinen taloll. s Viljo Johannes s , vaimo Amalia o.s. Pusa s Rauni s Mikko s , joka avioitui Sylvi o.s. Rastaan s kanssa. 43. Uutela. Sirkiänsaaren vartio. Peltonen Eino rvkers s kaatui YH:n aikana Sirkiänsaari, vaimo Helvi Helena o.s. Pietinen s Ilmi Maria s ,1938 Metsäpirtti, Ahokas Eino rvstm, Manninen Matti rvstm s Pyhäjärvi Ol, Murtonen Veikko Elias rvstm s Rääkkylä ja Parviainen Olli rvstm.

14 Koivula. Pusa Antti taloll. s , vaimo Helena o.s. Sappinen s Maria s , Arvo s , Tyyne s , Helvi s , Ville s , jolla vaimo Hilja o.s. Pusa s , Paula s , Rauha s Sanni Liisan tytär Pusa s Kuhalainen Anna o.s. Pusa s , mies Antti Kuhalainen. 45. Järvikumpu. Raudun Osuuskaupan Sirkiänsaaren myymälä. Loponen Matti Joel myym.hoit. s , vaimo Sirkka Onerva o.s. Siren s Viipuri. Raija Tuulikki s Kivennapa, Seija Aina Helena s , Seppo Paavo s Rantala. Kansakoulu. Uramo Ari opettaja s Joensuu, vaimo Olga o.s. Saksman opettaja s Kitee. Esko Ari s Viipuri, Anja Leena s Viipuri. Sumsa Eemil rvstm s , vaimo Tyyne o.s. Gerlander opettaja s Kitee. 47. Hiekkala. Borovikoff Paavo taloll. s , vaimo Eliisa o.s. Ahtiainen s Mauno Pekka s Isännän sisar Katariina s , jolla Lempi s , Erkki Olavi s Hiekkala. Piiromaa Feodor (Heikki) taloll. s Veljet Ivan (Vana) s , Nikolai (Nipa) s , Nikolai (Mikko) s Hoidokki Viktor Borovikoff s Kantola. Sorvali Nikolai (Mikko) taloll. s , vaimo Alina Amanda o.s. Monto s Eelin Anna s , Erkki Einar s Takala. Rastas Matti taloll. s , vaimo Maria o.s. Borovikoff s Eino s , Janne s , Sievi s , Elma s , Taimi s , Taili s Kivikko. Haapsaari Anna Kristiina o.s. Pirnes taloll. s Hanna Saimi s , Oiva Sulo s , Jalmari s , Väinö s Haavisto. Haapsaari Aapro taloll. s , vaimo Anna Mari o.s. Söder s Hilma s , Arvi s Haavikko. Haapsaari Mikko taloll. s , vaimo Maria o.s. Peltonen s Metsäpirtti. Kaino s kaatui Ääninen, Artturi s , Laura s , Yrjö s , Bruno s , Lahja s Suojeluskunnan ampumarata.

15 KORLEE 351

16 352 Korlee tuvasta tupaan Pekanpelto. Köninki Viljam taloll. s , vaimo Hilma Katariina o.s. Loponen s Vuokko Hellevi s , Akilles s , Klaus Viljam s , Aira Orvokko s Isännän äiti Katri o.s. Paukku s , sisaret Amalia s , Anna Sofia s Nuijarasi. Köninki Tahvo taloll. s Ville taloll. s kaatui YH:n aikana Sirkiänsaari, vaimo Sievi o.s. Rastas s Vilho Aatos s Lappeenranta,Tytti Kyllikki s Lappee, Eeva Annikki s , Maire Maria s Kokkola. Paukku Kustaa taloll. s , vaimo Anni o.s. Paajanen s Vuolee. Irma s , Ilmi Inkeri s , Eila s , Kyösti s , Seppo s , Helga Sinikka s Paukku Edvard taloll. s kaatui Metsäpirtti, vaimo Ester o.s. Sorvali s Sillanpää. Miina Jaakko työm. s Juho s , Antti s , vaimo Anna o.s. Eerikäinen s Sakkola. 05. Peräpelto. Pekkanen Eino Artturi taloll. s kaatui YH:n aikana Sirkiänsaari, vaimo Laimi o.s. Pekkanen s Kirsti Kyllikki s , Olavi s , Irja Annikki s , Mauno s Isännän äiti Maria o.s. Siitonen s Kukkula. Reiman Lars Ferdinand taloll. rvstm. s Metsäpirtti kaatui Metsäpirtti, vaimo Hilda Maria o.s. Tuokko s Metsäpirtti. Eevald s Metsäpirtti, Reino s Metsäpirtti, Sinikka Gunilla s Kilpeenpelto. Rastas Aukusti taloll. s , vaimo Helena o.s. Rastas s Lempi Maria s , Alina s , Viljo Valter s , Rauha s , Toini Annikki s Korlei. Entinen hovin paikka. Myöhänen Simo taloll. tullivartija s Metsäpirtti, vaimo Maria o.s. Myöhänen s Metsäpirtti. Tyyne s Metsäpirtti, Uuno s Metsäpirtti, Armas s Metsäpirtti, Reino s Metsäpirtti. 09. Alaniitty. Pekkanen Topi taloll. s , vaimo Helena o.s. Vaikkinen s Kerttu s , Eero s , vaimo Anna o.s. Räkki s Vuolee, Einari s , Erkki s Latunsuo. Eeva Juho taloll. s Metsäpirtti, vaimo Helena o.s. Korkka s Metsäpirtti. Lahja s Metsäpirtti, Martta s Metsäpirtti, Sanni s Metsäpirtti, Eero s Metsäpirtti, Aune s Metsäpirtti, Kauko s Metsäpirtti, Katri Maija s Vanhanen Taavetti työm. s Vuolee, vaimo Anna s Vuolee. Taneli s Vuolee, Anni s , Väinö s

17 12. Paavilainen Juho työm. s Vuolee, vaimo Katri s Vuolee, Taneli s , Liisa s , Anna Mari s , Heikki s Rantala. Paukku Paavo taloll. s , vaimo Katri o.s. Pitkänen s Toksova. Aune s , Katri s , Eliina ja Emma s Hiitola, Tuomas s Kylmäsiintila. Rastas Antti taloll. s , vaimo Kristiina o.s. Nuija s Toivo Johannes s , Aarno s , Sulo Veikko s Hakala. Rastas Maria o.s. Lieri taloll. s , Väinö s Kuolleen Simon ja Maria Rastaan tyttären Kaisan poika Uuno s Rantala. Paukku Simo taloll. s , vaimo Anna Liisa o.s. Torikka s Metsäpirtti. Helmi Agneetta s , Aino s , Siiri s , Kaarlo s , Laura s , Kalevi s Koivula. Haapsaari Heikki taloll. s , vaimo Katri o.s. Miina s , Simo s , Johannes s Pekonaho. Haapsaari Paavo taloll. s , vaimo Loviista ent. Karhunen o.s. Puikkonen s Metsäpirtti. Tyyne s , Eino s , Anna s , Veikko s , Katri s , Sylvi s Loviisan edellisestä avioliitosta pojat Armi Olavi Karhunen s , Reino K. s Kannaksen Rajavartioston Korleen vartio. Hämäläinen Jalmari rvkers. vartiopäällikkö s Metsäpirtti, vaimo Eliisa o.s. Nuija s Metsäpirtti. Ilmari s , Toivo s , Aili s , Vilho s Lahdenoja Lauri Nikolai s kaatui Raasuli. Siniharju Väinö rvstm. s Myllymäki. Laulajainen Heikki rvstm. s Metsäpirtti, vaimo Lempi o.s. Puikkonen s Metsäpirtti. Esko Sakari s Kesseli Mikko seppä s Suurniitty. Hämäläinen Juho taloll. s , Tahvo s , Simo s , Matti s Kokkoaho. Nalli Simo taloll. s Metsäpirtti, Iida s Metsäpirtti. 24. Ollila. Heikkosen yksityiskauppa. 25. Tököttimetsä. Hämäläinen Simo s Metsäpirtti, vaimo Agneta o.s. Pohjolainen s Metsäpirtti. Tyyne s , Vieno s , Tahvo s , Kerttu Hellevi s Rastas Armas työm. s Heinaho. Koppanen Väinö Johannes taloll. s Metsäpirtti, vaimo Maria Matintytär o.s. Paukku s Emännän äiti Anni Tahvontytär Paukku o.s. Loponen s Lapset Johannes s , Iida s , Wilhelm s

18 Suurpelto. Haapsaari Matti taloll. s , vaimo Katri o.s. Laitinen s Poika Pentti Paavo s Viipuri. 28. Onttonen. Onttonen Maria Kristiina Mikon leski, taloll. s Bruno Ilmari s , Väinö s , vaimo Irma Elin o.s. Huttunen s , Martti s Juho Onttosen lapset Arvi s ja Laura s Korpiniitty. Torikka Aapro työm. s Metsäpirtti, vaimo Impi o.s. Koskela s Pomarkku. 30. Reski. Pusa Aune Tahvon leski, taloll. s , poika Juho s , vävy Lamppu Väinö s Metsäpirtti, vaimo Maria o.s. Pusa s , lapset Anja Kaarina s , Ilmi Hillevi s , Jenny Inkeri s Saunapelto. Pusa Mikko taloll. s , vaimo Helena o.s. Peltonen s Metsäpirtti. Maria s Metsäpirtti, Arvo s , Bertta s , Agneta s , Kaarlo s Pyöttiö Anni o.s. Pusa taloll. s , Aili s Haapsaari Simo viljelijä s Nuija Aatami työm. s , vaimo Anna Helena o.s. Pyöttiö s Tauno Villiam s Koskenranta. Haapsaari Helena o.s. Pusa taloll. s , poika Albert s Lautala. Torikka Paavo suutari, taloll. s Metsäpirtti, vaimo Helena o.s. Pusa s Armas s , Aarne Olavi s , Meeri Kyllikki s , Raimo Ilmari s Huhti tuvasta tupaan Koisseli. Kanninen Antti taloll. s , vaimo Ljudmila (Lyyli) o.s. Mekalo s Aarre s Viipuri, Pertti Veikko s , Veli Viljo s , vaimo Anna Maria o.s. Sappinen s , Kirsti Kaarina s , Veli Simo Sappila. Sappinen Heikki taloll. s , vaimo Maria o.s. Ivanoff s Johannes s , Aino s Heikkilä. Sappinen Mauno taloll. s , äiti Amalia Partanen ent. Sappinen o.s. Rastas s Lapset toisesta avioliitosta: Lauri s , Olavi s , Maria s Riihimäki. Orava Mikko taloll. s , sisar Maria s , jolla tytär Tyyne s

19 HUHTI 355

20 Koivula. Leppänen Matti taloll. s , vaimo Katri o.s. Orava s Alina s , Kalevi s kaatui Kivennapa, Martta s , Pietari s , vaimo Aini Madilta o.s. Vanhanen s , Salme Kaarina s Kuusela. Leppänen Mikko taloll. s , vaimo Anastasia (Nasto) o.s. Sorvali s Kuoso. Kuoso Maria Heikin leski ent. Pekkanen o.s. Sappinen taloll. s Arvi Heikki s , Pekka s Ensimmäisestä avioliitosta Mikko Pekkanen s Heikin sisar Anna s Yläpelto. Haukka Mikko taloll. s , vaimo Anna o.s. Afamasjef s Venäjä. Maria s , Lyyli Helena s , veli Nikolai s , isä Feodor s. 1860, äiti Maria o.s. Pahamoff s Jaakkola. Sappinen Anna taloll. s Sisar Helena s , jolla Simo s Leppänen Nuuti taloll. s Väinö Johannes s kaatui , Taimi s , Mikko s , vaimo Maria o.s. Paukkunen s , lapset Raija s , Jenny s , Salli Sinikka s Sappisenmäki. Sappinen Anna o.s. Orava leski taloll. s Aini Helena s , Heikki s , vaimo Anna Josefina o.s. Leppänen s , Aarre Johannes s , Valto Matias s , Vilho Henrikki s Lesken anoppi Anna Sappinen s Kirilä. Ivanoff Kiril taloll. s , vaimo Maria o.s. Mentu s Kerttu Lempi s , Osmo Olavi s Kirilä. Ivanoff Vasili taloll. s. 1894, vaimo Maria o.s. Sappinen s Sylvi Helena s , Ilmari s , Eero Johannes s Kirilä. Ivanoff Jaakko taloll. s , vaimo Olga o.s. Honkanen s Nikolai s , Veera s , Johannes s , Lyydia s , Vasili s kaatui , Aleksanter s , Paavo s , Väinö s , Lauri s , Anna s Nuijala. Rastas Antti taloll. s , vaimo Maria o.s. Kuoso s Aino Helena s , Sylvi Annikki s Jussila. Sappinen Maria (mykkä) taloll. s Koskitsa. Vanhanen Juhana räätäli s Mansikkamäki. Sarjula Helena o.s. Sidoroff Antin leski taloll. s , Anna s , Sinaida (Siina) s , Lyydia s , Elina Helena s , Mauno Olavi s Paavilainen Mikko rvstm. s Inkeri, vaimo Olga o.s. Seppälä s Kuolemajärvi, Aino Mirjam s Uusikirkko, Eeva Annikki s Uusikirkko, Liisa Elina s Kuolemajärvi.

21 19. Puolakangas. Puolakangas Nikolai (Mikko) taloll. s , vaimo Eudokia (Aune) o.s. Ontronen s , Armas s , Martti s Isännän äiti Anna o.s. Jelisejeff s Kannaksen Rajavartioston Huhdin vartio. Huli Toivo Tuomas rvylik. s Kivennapa, vaimo Ester o.s. Kymäläinen s , Ilkka Juhani s Auvinen Paavo Alpo rvstm. s Kuhmoinen, katosi kaukopartiomatkalla Karjalan Kannaksella. Koppanen Matti rvstm. s Sakkola, kaatui Vuosalmi. Kärpänen Mauri rvstm. s Savitaipale. Laitinen Vilho rvstm. s Peräkaski. Orava Helena ompelija s Leppänen. Leppänen Simo taloll. s , sisar Iida s , veli Matti s Virolainen Matti työmies s , vaimo Helena o.s. Vaskelainen s Huhti. Lemmetty Aune o.s. Sappinen leski s Toivo William s , vaimo Maria o.s. Silasto s , Ensio s , Onni s Leppäsenmäki. Rummukainen Juho taloll. s , vaimo Sofia o.s. Vesainen s Herman s , Iida Maria s , Eino Eemeli s , vaimo Ester o.s. Kuoppa s , Juhani Mikael s , Kauko Kalervo s , Erkki Anteri s OTK:n myymälä. 26. Kiippala. Sappinen Antti taloll. s , vaimo Helena o.s. Lallukka s , Sirkka Annikki s , Maria s , Esko s , Sulo s Raudun Osuuskaupan myymälä. 27. Vanjala. Haukka Jekaterina (Katri) o.s. Siderodd Feodorin leski taloll. s , Johannes s kaatui Viena, Nikolai s , Uuno s Silasto Tatjana ent. Sidoroff Vasilin leski taloll. s Helena s , Johannes s , Anna s , Olga s Ahtiainen Jalmari rvstm. s Metsäpirtti, vaimo Elvi Maria o.s. Korhonen s Kivennapa, Anssi Aapo s , Liisa Maria s Suonenjoki. 30. Paukkunen Johannes taloll. s , vaimo Tyyne Helena o.s. Pakarinen s Pyhäjärvi Vpl. Venla Vieno s , Kirsti Kaarina s Metsäpirtti, Pauli Ensio s Kangasharju. Paukkunen Aune o.s. Loponen leski taloll. s , Eemil s kaatui Saari, Sievi s Okkainmäki. Valkonen Antti Jalmari taloll. s , vaimo Helena o.s. Paukku s , Liisa Kyllikki s

22 Ryönälä. Paukkunen Matti taloll. s , vaimo Olga o.s. Sidoroff s Aarre Helge s , Aatos s , Leo Kullervo s , Veikko Aulis s Äiti Helena o.s. Nuija s , veli Jalmari s Koivula. Paukkunen Johannes taloll. s , vaimo Amalia o.s. Orava s Anna Liisa s , Raili Anita s Isännän veli Tauno s kaatui Kaivola. Hatara Johannes taloll. s , vaimo Elli o.s. Lemmetty s Henna Sinikka s Tomppo Vilho taloll. s Virolahti, vaimo Liisa o.s. Orava s Anna Liisa s Virolahti, Eeva Helena s Virolahti, Lea Kaarina s , Anja Marjatta s Kaivola. Pusa Matti taloll. s , vaimo Alma o.s. Orava s Lapset Eini ja Erkki Antero. 38. Likojärvi. Haapsaari Mikko taloll. s , poika Eino s , vaimo Helmi Johanna o.s. Puikkonen s Metsäpirtti, Eila Kyllikki s , Kemi msr Meeri Marjatta s Likolampi. Koukonen Antti taloll. suutari s , vaimo Sofia o.s. Leppänen s Elsa s , Eino s , Toivo Johannes s , Alma Anna s , Elvi s , Veikko Armas s , Maria s , Aimo s , Kauno Kanerva s , Toimi Tuomas s , vaimo Elina o.s. Lattunen s , Pertti Pellervo s , Valma Sofia s , Anja Annikki s Rotkola. Mentu Anna o.s. Paukkunen Antin leski taloll. s , Johan Edvard s , Eino s , Lempi Maria s , Elvi Helena s Riihelä. Valkonen Uuno taloll. s Riihelä. Ravakko Katri o.s. Valkonen leski s Valkola. Valkonen Eemil Aleksanter taloll. s , isä Simo s , äiti Liisa o.s. Tukia s , veli Matti s , sisaret Maria s , Helmi s Lius Hilda Katri o.s. Loponen leski taloll. s , Martta s , Rauha anna s , Aili Mirjam s Kaarlo Paukku s , poika Alvar Antti s Toivola. Sappinen Oskar taloll. s , vaimo Anastasia (Nasto) o.s. Ivanoff s Venäjä, Ilmari Aatos s , Viljam Veikko s , Ulla Anja s Isä Simo s Jäske Pekka taloll. s. 1870, vaimo anni o.s. Intke s. 1879, Johannes s , Elvi Marjo s , Nikolai s , vaimo Hilja Sylvia s