Selvitys Jyväskylän lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys Jyväskylän lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista"

Transkriptio

1 Selvitys Jyväskylän lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Erikoistutkija Esa Storhammar Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

2 Sisällys Tiivistelmä Tausta Toteutus ja aineistot Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Yrityskyselyyn vastanneet Yritysten lentoliikenteen käyttö Vaikutukset yritysten toimintaan Tapahtumien järjestäminen Lentoliikenteen aluetaloudellinen arvo Lähteet Liitteet

3 Tiivistelmä Jyväskylän lentoliikenne on ollut jo pidemmän ajan supistuva ja uhkana on henkilöliikenteen loppuminen kokonaan. Lentoliikenneyhteyksien vähenemisen ja jopa loppumisen ennakoidaan vaikeuttavan elinkeinotoimintaa sekä kongressien ym. tapahtumien järjestämistä. Vaikutusten arvioimiseksi on Keski-Suomen liiton toimesta käynnistetty selvitys, jossa arvioidaan lentoliikenteen mahdollisen loppumisen taloudellisia vaikutuksia maakunnassa. Selvityksen on toteuttanut Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu. Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen vaikutuksia maakunnan talouteen ja työllisyyteen selvitetään panostuotos-analyysin avulla. Vaikutukset voidaan jakaa suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin. Suorat taloudelliset vaikutukset syntyvät lentoliikenteen vaatimasta toiminnasta: lentoasemapalvelut ja lentoihin liittyvät palvelut. Välillisesti lentoliikenteellä voidaan olettaa olevan vaikutuksia myös laajemmin alueelliseen kehitykseen ja yritystoimintaan. Lisäksi alueen saavutettavuudella on merkitystä suurten kansallisten ja erityisesti kansainvälisten tilaisuuksien järjestämiseen. Suorien taloudellisten vaikutusten osalta selvityksessä tarkastellaan lentoliikenteen tuotantoa ja sen työllisyysvaikutuksia maakunnassa. Lentoliikenteen vaikutuksia elinkeinotoimintaan on selvitetty yrityksiin ja tilaisuuksien järjestäjiin kohdentuvan tiedonhankinnan avulla. Keskeinen aineisto on yrityskysely, joka kohdennettiin maakunnan suurimpiin yrityksiin (yhteensä 40 yritystä). Yrityskyselyn lisäksi lentoliikenteen merkitystä selvitettiin haastattelemalla keskeisiä toimijoita: Jyväskylän Messut Oy, Jyväskylän Kongressikeskus Oy, Jykes Oy/Sijoittumispalvelut, Finavia Oyj. Tulosten mukaan matkustajaliikenteen loppuminen merkitsisi noin 15 henkilötyövuoden (htv) vähenemistä suoraan lentoliikennettä palvelevasta toiminnasta. Tämä vähennys aiheuttaisi maakunnassa puolestaan 15 htv:n menetyksen välillisinä tuotanto- ja tulovaikutuksina. Kokonaismenetykset olisivat tällöin 30 htv ja noin 0,35 milj. euroa vähemmän kunnallisveroa. Yrityskyselyn mukaan 70 % haastatelluista yrityksistä arvioi lentoliikenteen mahdollisen loppumisen vaikuttavan yrityksen toimintoihin. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti yritysten myynti- ja markkinointitoimintaan, mutta myös hallintoon sekä t&k -toimintaan. Noin neljännes yrityksistä arvioi lentoliikenteen loppumisen merkitsevän henkilöstön vähenemistä keskimäärin kahdeksalla henkilöllä. Lisäksi asiakas- ja vierailijakäyntien ennakoidaan vähenevän. Vaikutukset kohdentuvat myös tulevaisuuteen, sillä kolmannes yrityksistä ennakoi rekrytointien vähenevän keskimäärin noin kolmella henkilöllä lähitulevaisuudessa. Välillisine vaikutuksineen arvioidut henkilöstövähennykset yritysten kohdejoukkoon yleistettynä merkitsisivät noin 650 henkilön vähennystä maakunnan yrityksissä ja 4,5 milj. euron kunnallisverotulojen menetystä. Realistisempaa on kuitenkin olettaa, etteivät vaikutukset toteudu täysimääräisenä eivätkä välittömästi. Jos puolet henkilöistä siirtyisi muille alueille, neljännes työllistyisi maakuntaan ja neljännes jäisi työnhakijoiksi alueelle, olisivat menetykset noin 360 htv ja kuntien verotuloissa noin 2,5 milj. euroa. Vaikutukset tuleviin rekrytointeihin merkitsisivät varovaisen arvion mukaan noin 230 työntekijän ja näiden tuomien 1,6 milj. euron kunnallisverotulojen menetystä. 3

4 Kansallisten ja kansainvälisten tilaisuuksien järjestämiseen lentoliikenteen loppumisen arvioidaan merkitsevän tapahtumien ja kävijämäärien vähenemistä. Kansallisissa tapahtumissa kävijöiden määrän arvioidaan laskevan henkilöllä, mikä merkitsisi 1 2 milj. euron vähennystä maakunnan matkailijatuloissa. Kansainvälisten tapahtumien järjestämisessä lentoliikenteen loppumisen arvioidaan vähentävän matkailutuloja 0,75 1 milj. eurolla. Edellä mainitun suuruiset menetykset matkailutuloissa merkitsevät htv:n vähenemistä ja 0,15 0,2 milj. euroa vähennystä kunnallisverotuloihin. Kun edellä esitetyt vaikutukset lasketaan yhteen, tarkoittaisi lentoliikenteen loppuminen Jyväskylästä varovaisen arvion mukaan noin 700 htv:n (vastaa noin 1,2 % yksityisen sektorin työpaikoista) ja noin 5 milj. euron kunnallisverotulojen menetyksiä. Yritysten sijoittumiselle maakuntaan on lentoliikenteellä ollut huomattava vaikutus. Lentoliikenteen loppuminen veisi alueelta tämän kilpailuedun ja Jyväskylän seutu sijaintipaikkana ei olisi enää yrityksille yhtä houkutteleva alue kilpailussa muiden alueiden kanssa. Liikennöinnin ohella lentoliikenne nähdään alueen imagon kannalta merkittävänä asiana kilpailtaessa yrityksistä ja tapahtumien järjestämisestä, ja voi jatkossa tuottaa tässä ennakoituja suurempiakin menetyksiä. 4

5 1 Tausta Lentoliikenteen on useissa tutkimuksissa todettu vahvistavan alueen kehitystä (mm. Brueckner 2003; Green 2007; Kasarda & Lindsay 2011). Vaikuttavuutta on tutkittu erityisesti metropolialueilla, jossa liikennemäärät niin matkustajaliikenteessä kuin tavaraliikenteessä ovat suuria. Lentoliikenne on tärkeä myös pienemmille keskuksille, joiden yhteydet suuriin keskusalueisiin ovat alueen kehityksen kannalta oleellisia (Florida et al. 2012; Mukkala & Tervo 2013). Jyväskylän lentoliikennettä ja sen merkitystä maakunnalle on tarkasteltu aiemmin kansainvälisessä ESPON-tutkimushankkeessa Airports as drivers of economic success in peripheral regions (ESPON 2013) 1. Tutkimuksessa tuodaan esiin lentoliikenteen merkitys alueiden kehitykseen myös suurten keskusten ulkopuolella. Jyväskylän lentoliikenteellä nähdään olevan erittäin tärkeä rooli alueen kansainväliselle saavutettavuudelle. Sen sijaan kotimaan liikenteessä lentoyhteydet ovat lähinnä täydentävä liikennemuoto. Keski-Suomen liikennejärjestelmässä lentoliikenne nähdään keskeisenä kilpailukykytekijänä raide- ja tieliikenneyhteyksien ohella. Lentoyhteydet pääkaupunkiin ja ulkomaille ovat tärkeitä etenkin kansainvälisten ja kasvukykyisten yritysten houkuttelemiseksi maakuntaan. Lisäksi ne tukevat alueella jo sijaitsevien yritysten toimintojen pysyvyyttä ja kehittymistä. Lentoyhteydet tarjoavat alueelle hyvät edellytykset myös kansainvälisten tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämiselle. Nykyisen tasoinen raideliikenne ei tarjoa riittävän nopeita liityntäyhteyksiä, joilla voisi korvata lentoyhteyden Helsinki- Vantaan lentoasemalle (ks. Rintamäki ja Savolainen). Jyväskylän lentoliikenne on ollut jo pidemmän ajan supistuva ja uhkana on henkilöliikenteen loppuminen kokonaan. Lentoliikenneyhteyksien vähenemisen ja jopa loppumisen ennakoidaan vaikeuttavan elinkeinotoimintaa sekä kongressien ym. tapahtumien järjestämistä. Vaikutusten arvioimiseksi on Keski-Suomen liiton toimesta käynnistetty käsillä oleva selvitys, jossa arvioidaan lentoliikenteen mahdollisen loppumisen taloudellisia vaikutuksia maakunnassa. Tutkimuksen on toteuttanut Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu. Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen vaikutuksia maakunnan talouteen selvitetään panostuotosanalyysin avulla. Lentoliikenteen talous- ja työllisyysvaikutukset voidaan jakaa suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin. Suorat taloudelliset vaikutukset syntyvät lentoliikenteen vaatimasta toiminnasta: lentoasemapalvelut ja lentoihin liittyvät palvelut. Välillisesti lentoliikenteellä voidaan olettaa olevan huomattavia vaikutuksia myös laajemmin alueelliseen kehitykseen ja yritystoimintaan. 1 Jyväskylän lentokentän ohella kyseisessä tutkimuksessa oli mukana lentokentät ja niiden vaikutusalueet länsi- Kreikasta (Patras) ja Savona Italiasta (Villanova d Albenga). 5

6 2 Toteutus ja aineistot Suorien taloudellisten vaikutusten osalta tutkimuksessa tarkastellaan lentoliikenteen tuotantoa ja sen työllisyysvaikutuksia maakunnassa. Lentoliikenteen vaikutuksia elinkeinotoimintaan on selvitetty yrityksiin ja tilaisuuksien järjestäjiin kohdentuvan tiedonhankinnan avulla. Keskeinen aineisto on yrityskysely, joka kohdennettiin maakunnan suurimpiin yrityksiin ja IT-alan yrityksiin lokakuussa Kohdejoukoksi muodostui 61 yritystä. Kohdejoukosta puhelinkyselyyn vastasi 28 yritystä. Lisäksi aineistoa täydennettiin keskisuuriin yrityksiin tehdyllä puhelinkyselyllä (12 yritystä). Näin kyselyyn vastanneiden kokonaismäärä on 40 yritystä (yrityskysely liitteessä 1) Yrityskyselyn lisäksi lentoliikenteen merkitystä selvitettiin haastattelemalla keskeisiä toimijoita: Jyväskylän Messut Oy, Jyväskylän Kongressikeskus Oy, Jykes Oy, Finavia Oyj (haastatellut henkilöt liitteessä 2). Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen vaikutuksia maakunnan talouteen ja työllisyyteen selvitetään panostuotos-analyysin avulla. Analyysin avulla lasketaan lentoliikenteen vaatimasta toiminnasta syntyvät välittömät ja välilliset taloudelliset vaikutukset sekä lentoliikenteen loppumisesta aiheutuvat epäsuorat vaikutukset maakunnan elinkeinotoimintaan. Lähtökohtana laskelmissa ovat edellä mainituista haastatteluista ja kyselystä saadut luvut mahdollisista työpaikkamenetyksistä ja tapahtumien osallistujien vähenemisestä. 2 Yrityskyselyn toteutti Tietoykkönen Oy. 6

7 3 Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset 3.1 Lentoasematoiminta Jyväskylän lentoaseman toiminnassa korostuu ilmavoimien toiminta, joka kattaa nykyisin noin kaksi kolmasosaa aseman toiminnasta. Ilmavoimissa toteutetut uudistukset vahvistavat Jyväskylän kentän asemaa sotilasilmailussa. Lentoliikenteen infrastruktuurin säilyminen ja kehittäminen palvelevat myös siviililiikenteen tarpeita ja kehittämismahdollisuuksia. Matkustajaliikenteen osalta tulisikin painottaa lentoliikenteen kehittämistä (ESPON 2013). Sotilasilmailun vuoksi lentoliikenteen loppuminen ei sulkisi kenttää ja lopettaisi koko lentoliikennettä palvelevaa toimintaa. Vaikutukset kohdentuisivat matkustajaliikenteen palveluihin ja siviililentoihin liittyviin toimintoihin. Lentoliikenteen loppumisen vaikutusten arviot pohjautuvat haastatteluun ja välillisiä vaikutuksia on laskettu panostuotos-menetelmällä käyttäen toimialan 52 Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta kertoimia. Jyväskylän matkustajaliikenteen loppuminen merkitsisi noin 15 henkilötyövuoden (htv) vähenemistä suoraan lentoliikennettä palvelevasta toiminnasta. Tämä vähennys aiheuttaa maakunnassa puolestaan 15 htv:n menetyksen välillisinä tuotanto- ja tulovaikutuksina. Kokonaismenetykset olisivat tällöin 30 htv ja noin 0,35 milj. euroa vähemmän kunnallisveroa. 3.2 Yritysvaikutukset Yrityskyselyyn vastanneet Lentoliikenteen loppumisen vaikutuksia yritystoimintaan selvitettiin yrityskyselyllä. Kyselyyn saatiin 40 vastausta, joiden pohjalta on tehty panostuotos-menetelmällä laskelmia lentoliikenteen loppumisen vaikutuksista maakunnan työllisyyteen ja verokertymään. Yritysten taustatietoina kysyttiin henkilöstömäärää, liikevaihtoa ja viennin osuutta. Taulukossa 1 yritykset on luokiteltu yritysten koon (henkilöstö) ja vientisuuntautuneisuuden mukaan. 7

8 Taulukko 1 Vastanneet yritykset koon ja viennin osuuden mukaan luokiteltuna (%) Yrityksen kokoluokka alle yli 250 Yhteensä Viennin osuus ei vientiä vienti alle 30 % vienti yli 30 % ,7 % 26,7 % 26,7 % 58,3 % 36,4 % 23,5 % ,5 % 31,2 % 56,2 % 16,7 % 45,5 % 52,9 % ,3 % 22,2 % 44,4 % 25,0 % 18,2 % 23,5 % ,0 % 27,5 % 42,5 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Yhteensä ,0 % 37,5 % ,0 % 40,0 % 9 100,0 % 22,5 % ,0 % 100,0 % Vastanneista yrityksistä 15 (37,5 %) työllisti alle 100 henkilöä, 16 yrityksen (40 %) henkilöstömäärä oli ja yli 250 henkeä työllistäviä yrityksiä oli 9 (22,5 %). Yritysten henkilöstömäärä oli keskimäärin 187 ja vastanneiden yritysten mediaanikoko 115 henkilöä. Vastanneiden yritysten keskimääräinen liikevaihto oli noin 44,5 miljoonaa euroa (mediaani noin 25 milj. euroa) tieto liikevaihdosta saatiin 33 yritykseltä. Yrityksistä 70 %:lla (28/40) oli vientiä ja viennin osuus liikevaihdosta oli yli 30 % 17 yrityksellä (42,5 %). Viennin keskimääräinen osuus liikevaihdosta kaikkien vastaajien osalta oli noin 30 % ja vientiä harjoittavien yritysten osalta noin 40 %. Toimialatietoa ei yrityksiltä kysytty, mutta kohdejoukon yritykset edustivat teollisuutta, rakennusalaa, matkailu- ja ravitsemisalaa sekä tietopalvelu ja ohjelmistoalaa Yritysten lentoliikenteen käyttö Yrityskyselyyn vastanneista yrityksistä 60 % ilmoitti vähintään yhden henkilön käyttävän säännöllisesti Jyväskylän lentoyhteyksiä (vähintään 2 edestakaista lentoa/kk). Yli 80 % vastaajista arvio yrityksessä käyvien asiakkaiden ja/tai vierailijoiden käyttävän vuosittain lentoyhteyttä. Taulukkoon 2 on koottu yritysten oma ja niiden asiakkaiden / vierailijoiden lentoyhteyksien käyttö. Odotusten mukaisesti lentoyhteyksiä käytetään useammin suuremmissa yrityksissä ja niissä lentoyhteyksiä käyttävien henkilöiden määrä on suurempi. Eri kokoluokan yritysten lentoyhteyksien käytön ero on tilastollisesti merkitsevä. Sen sijaan yritysten asiakkaiden ja vierailijoiden lentomatkustamisen osalta ei tilastollista eroa ole, vaikka pienimmissä alle 100 henkilöä työllistävissä yrityksien asiakkaiden ja vierailijoiden lentoyhteyksien käyttö on selvästi vähäisempää. Yritysten vientisuuntautuneisuudella ei näytä olevan selkeää vaikutusta lentoyhteyksien käytössä. 8

9 % Taulukko 2 Jyväskylän lentoyhteyksien käyttö yrityksissä: oma käyttö ja asiakas/vierailija käyttö Säännöllinen käyttö Asiakkaita/vieraita per vuosi osuus yrityksistä lentoja käyttävä henkilöstö (keskiarvo/mediaani) osuus yrityksistä lentoja käyttävät asiakkaat/vieraat (keskiarvo/mediaani) Ei käytä/ei vieraita 16 (40,0 %) 7 (17,5 %) alle 100 6/15 (40,0 %) 5 / 4 10/15 (66,7 %) 24/ /16 (62,5 %) 9 / 5 15/16 (93,7 %) 99/30 yli 250 8/9 (88,9 %) 23 / 11 8/9 (88,9 %) 92/45 Yhteensä 24/40 (60,0 %) 12 / 5 33/40 (82,5 %) 75/20 Lentoliikenteen loppuminen vaikuttaisi yritysten asiakas- ja vierailijakäynteihin. Vastanneista yrityksistä 26 eli 65 % arvioi lentoyhteyksien puuttumisen Jyväskylään vähentävän yrityksen asiakastilaisuuksia, vierailuja ja palavereja. Tulos on samansuuntainen eri kokoluokan yrityksissä (Kuvio 1). 80 Lentoliikenteen loppumisen vaikutus yritysten asiakas- ym. tilaisuuksiin, % ei vähentäisi alle yli 250 Yhteensä Yrityksen koko Kuvio 1 Lentoliikenteen loppumisen vaikutus yritysten asiakkaiden ja vierailijoiden käynteihin Asiakas- ja vierailijakäyntien arvioidaan vähenevän % nykyisestä, jos lentoliikenne Jyväskylään loppuisi. Yrityksen koko tai vientisuuntautuneisuus ei näyttäisi vaikuttavan vähennyksen suhteelliseen suuruuteen. Asiakastilaisuuksien (koulutuksien, vierailujen tms.) vähenemisellä voidaan olettaa olevan myös aluetaloudellisia vaikutuksia majoitus- ja ravitsemuspalvelujen tarpeen vähenemisen vuoksi. 9

10 Osuus yrityksistä, % Vaikutukset yritysten toimintaan Lentoliikenteen loppumisen vaikutuksia yritystoiminnalle tarkastellaan vaiheittain. Tarkastelun eteneminen on esitetty kuviossa 3. Ensimmäisessä vaiheessa lentoliikenteen loppumisen vaikutuksia yritystoimintaan tarkastellaan yrityskyselyyn vastanneissa 40 yrityksessä (vaihe 1). Seuraavaksi kyselyn tulokset yleistetään yrityskyselyn kohdejoukkoon, suuriin ja keskisuuriin teollisuuden, rakennusalan, kaupan, ravitsemus- ja majoitusalan ja ict-alan yrityksiin (vaihe 2) sekä lasketaan henkilöstövähennyksistä aiheutuvat kulutusvaikutukset (vaihe 3). Lopuksi arvioidaan henkilöstövähennyksistä mahdollisesti aiheutuvia tuotantovaikutuksia (vaihe 4). Vaikutukset kyselyyn vastanneissa yrityksissä Yrityskyselyn mukaan 70 % haastatelluista yrityksistä arvioi lentoliikenteen mahdollisen loppumisen vaikuttavan yrityksen toimintoihin. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti yritysten myynti- ja markkinointitoimintaan, mutta myös hallintoon sekä t&k -toimintaan. Tulokset ovat hyvin samanlaiset kuin ESPON -hankkeen yrityskyselyssä, johon vastasi 100 yritystä keväällä 2012 (ESPON 2013) Lentoliikenteen loppumisen vaikutus yritysten toimintoihin Kyllä Ei Toiminto Kuvio 2 Lentoliikenteen loppumisen vaikutukset yritysten toimintoihin Lentoliikenteen loppumisella ei siis olisi vaikutusta 30 %:iin kyselyyn vastanneista yrityksistä, noin kolmanneksella lopetus vaikuttaisi 1-2 toimintoon ja lähes 40 %:lla vastaajista kolmeen tai useampaan toimintoon. Lentoliikenteen loppumisen vaikutus on voimakkaampaa suuremmissa yli 100 henkilön yrityksissä kuin alle 100 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Samoin vientisuuntautuneet yri- 10

11 tykset katsovat lentoliikenteellä olevan vaikutusta niiden toimintaan useammin kuin kotimarkkinoilla toimivat. Lentoliikenteen henkilöstövaikutuksia on kyselyssä selvitetty kolmeen eri ajankohtaan sitoen: lentoliikenteen loppumisen vaikutus nykyiseen henkilöstöön ja tuleviin rekrytointeihin sekä supistuneen lentoliikenteen mahdollisesti aiheuttamat jo toteutuneet vaikutukset. Noin neljännes yrityksistä arvioi lentoliikenteen loppumisen merkitsevän henkilöstön vähenemistä keskimäärin kahdeksalla henkilöllä. Vaikutukset kohdentuvat myös tulevaisuuteen, sillä kolmannes yrityksistä ennakoi rekrytointien vähenevän keskimäärin noin kolmella henkilöllä lähitulevaisuudessa. Huonojen yhteyksien arvioidaan vaikuttaneen jo tähän mennessä yritysten toimintoihin ja henkilöstön rekrytointeihin neljänneksessä vastanneista yrityksistä. Kokonaisuudessaan kyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstövähennykset olivat seuraavat: huonoista lentoyhteyksistä johtuvat toteutumattomat rekrytoinnit noin 42 henkilöä, lentoliikenteen loppumisen aiheuttama vähennys noin 70 henkilöä ja tulevien rekrytointien väheneminen 45 henkilöä. Näiden menetysten laskennallinen tulovaikutus on yhteensä noin 9,5 miljoonaa euroa 3, joka merkitsee kulutuksen vähenemisestä aiheutuvaa noin 94 henkilötyövuoden ( ) menetystä. Laskennalliset kokonaismenetykset vastanneiden yritysten osalta kulutusvaikutuksineen olisivat 250 htv ja noin 2,2 milj. euroa vähemmän kunnallisveroa. Tulosten yleistäminen kyselyn kohdejoukkoon kulutusvaikutukset Lentoliikenteen lopettamisen voidaan olettaa vaikuttavan myös muiden kuin kyselyyn vastanneiden yritysten toimintaan. Seuraavaksi kyselyn tuloksien perusteella arvioidaan, millainen vaikutus lentoliikenteen loppumisella on maakunnan yritystoimintaan. Oletuksena on, että kyselyn kohdetoimialojen suurimmat yritykset (noin 3,8 % ko. toimialojen yrityksistä eli 160 yritystä) käyttäytyvät samalla tavalla kuin kyselyyn vastanneet yritykset. Vaikutusten osalta laskennassa on käytetty Keski-Suomen panostuotos-taulukoita ja oletettu henkilöstövähennysten johtavan myös tuotannossa tapahtuvaan laskuun 20 % yrityksistä arvioi vaikutusten kohdentuvan tuotantoon ja myös muilla toiminnoilla on vahvoja alueellisia kytköksiä. Suorat työllisyysvaikutukset syntyvät henkilöstöään vähentävissä yrityksissä. Monissa tapauksissa toimintoja siirretään muualle, jolloin kulutus ja verojen maksu siirtyvät myös toisaalle. Tämä kulutuksen ja veronmaksun vähenemisen voidaan laskea aiheuttavan työpaikkojen menetyksiä ainakin pidemmällä aikavälillä, jos korvaavaa tuloa ei synny. Lentoliikenteen loppumisen laskennallinen bruttomenetys on yritysten henkilöstön vähentämisen osalta noin 450 henkilötyövuotta (288 htv+162 htv), kun laskelmassa otetaan huomioon vain suora kulutusvaikutus (yrityksistä vähennetyn henkilöstön palkat). Välitön kunnallisverojen vähennys bruttomääräisenä olisi noin 3,8 miljoonaa euroa kaikki työpaikat poistuvat alueelta, ei toisiin tehtäviin työllistymistä eikä alueelle työttömäksi jääviä. 3 Palkkojen voidaan olettaa tässä joukossa olevan melko korkeat (= laskelmissa 4600 /kk), koska kyseessä on kyselyn mukaan hallinto ja johtotehtävät, myynti ja markkinointitehtävät sekä tutkimus- ja kehittämistehtävät. Tarkempi erittely yksilön palkkatulojen laskemisesta ja kulutuksesta on esitetty liitteessä 1. 11

12 Realistisempaa on odottaa, etteivät vaikutukset toteudu täysimääräisenä eivätkä välittömästi. Jos oletetaan, että puolet henkilöistä siirtyy muille alueille, neljännes työllistyy maakuntaan ja neljännes jäisi työnhakijoiksi alueelle, olisivat menetykset noin 250 htv ja kuntien verotuloissa noin 2,2 miljoonaa euroa. Lentoliikenteen loppumisen vaikutukset työllisyyteen ja kunnallisverotukseen Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe 4 Kuvio 3 Etenemiskaavio lentoliikenteen loppumisen (*huonojen lentoyhteyksien) vaikutusten laskemisesta Lentoliikenteen loppumisen tuotantovaikutukset yrityksissä Lisäksi on oletettavaa, että mainitun suuruiset muutokset voivat vaikuttaa myös joidenkin yritysten tuotannon arvoon pidemmällä aikavälillä. Huomion arvoinen asia tässä on se, että maakunnassa sijaitsevien toimipaikkojen tuottavuus nousee, jos yritysten tuotannon arvo pysyy ennallaan henkilöstön vähenemisestä huolimatta. Jääkö näin parantunut tuottavuus pysyväksi, jos merkittäviä toimintoja siirretään muualle, vai johtaako kehitys toimipaikan hiipumiseen pidemmällä aikavälillä, on vaikea ennakoida. Voidaan siis olettaa, että henkilöstövähennykset johtavat osassa yrityksistä myös tuotannon muutoksiin. Tuotannollisten vaikutusten on laskelmassa arvioitu toteutuvan noin joka kolmannessa yrityksessä. Tuotantovaikutusten laskennassa on käytetty kunkin toimialan keskimääräistä työpanoskerrointa, jolla henkilöstömäärässä tapahtuva vähennys on muunnettu tuotantoeuroiksi tuotantovaikutusten laskemista varten. 12

13 Tuotantovaikutusten kautta syntyvä menetys on edellä mainittujen oletusten mukaan 207 henkilötyövuotta. Verotulojen menetys kunnissa olisi laskelman mukaan vastaavasti noin 0,75 miljoonaa euroa. Vastaavasti voidaan laskea työllisyys- ja verovaikutuksia aiemmin toteutumatta jääneiden ja tulevaisuudessa toteutumatta jäävien rekrytointien osalta (ks. kuvio 3). Kooste yritysvaikutuksista Taulukkoon 3 on koottu lentoliikenteen loppumisesta aiheutuvat bruttovaikutukset, joita yritysten henkilöstövähennykset ja rekrytointivähennykset tuottavat. Taulukko 3 Lentoliikenteen loppumisen (*huonojen lentoyhteyksien) vaikutukset työllisyyteen Työllisyysvaikutus Lentoliikenteen loppuminen Yhteensä *Toteutumatta Kokonaishenkilövähennys ei rekrytoi jäänyt rekrytointi vaikutus Välitön vaikutus Kulutusvaikutus Yhteensä Tuotantovaikutus Kokonaisvaikutus Verovaikutus 4,5 2,9 7,4 2,5 9,9 Tulokset merkitsevät laskelmien mukaan noin 650 henkilön vähennystä maakunnan yrityksissä ja 4,5 milj. euron kunnallisverotulojen menetystä lentoliikenteen loppumisen vuoksi. Rekrytointien väheneminen merkitsisi 400 työntekijän ja näiden tuomien 2,9 milj. euron kunnallisverotulojen menetystä. Lisäksi huonojen lentoyhteyksien vuoksi on menetetty laskelmien mukaan 370 henkilötyövuotta ja 2,5 miljoonan euron kunnallisverot. Edellä esitettyjen yritysvaikutusten lisäksi on syytä ottaa huomioon lentoliikenteen merkitys yritysten sijoittumiselle. Kilpailussa yritysten sijoittumisesta maakuntaan on lentoliikenteellä ollut huomattava vaikutus. Nykyinen tilanne on säilyttänyt Jyväskylän seudun kilpailuaseman yritysten sijaintivalinnassa. Lentoliikenteen loppuminen veisi alueelta tämän kilpailuedun ja Jyväskylän seutu sijaintipaikkana ei olisi enää yrityksille yhtä houkutteleva alue kilpailussa muiden alueiden kanssa. 3.3 Tapahtumien järjestäminen Lentoliikenteen vaikutuksia tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämiseen selvitettiin haastattelemalla keskeisiä kansallisia ja kansainvälisiä tilaisuuksia järjestävien organisaation edustajia. Arviot menetyksistä pohjautuvat haastateltujen kokemuksiin, tilaisuuksista kerättyihin kävijätietoihin sekä näkemyksiin kilpailutilanteesta tulevien tapahtumien osalta ja mahdollisista kävijävaikutuksista. Laskelmat talous- ja työllisyysvaikutuksista pohjautuvat arvioihin lentoliikenteen vaikutuksista tapahtumien kävijämääriin ja kilpailuun kansainvälisistä tapahtumista 4. Kävijöiden keskimääräisen rahan- 4 Kulkuyhteydet ovat joissakin tapauksissa nousseet esiin suurten tapahtumien järjestelyjen yhteydessä. Lentoyhteyksien ongelmia pidetään yhtenä keskeisenä syynä siihen, että mm. aiemmin Jyväskylässä järjestetty 13

14 käytön pohjalta on laskettu välittömiä ja välillisiä vaikutuksia maakunnan talouteen. Vaikutusten laskemisessa on käytetty Keski-Suomen maakunnan panostuotos-taulukoita ja yksinkertaistettu laskelmaa kohdentamalla välitön vaikutus toimialalle majoitus- ja ravitsemistoiminta. Useamman toimialan käyttäminen laskelmassa tuo vähemmän hajontaa vaikutusten arvioinnissa kuin laskennan pohjana olevat luvut. Kansallisten ja kansainvälisten tilaisuuksien järjestämiseen lentoliikenteen loppumisen arvioidaan merkitsevän tapahtumien ja kävijämäärien vähenemistä. Kansallisissa tapahtumissa kävijöiden määrän arvioidaan laskevan henkilöllä, mikä merkitsee 1 2 milj. euron vähennystä maakunnan matkailijatuloissa. Kansainvälisten tapahtumien järjestämisessä lentoliikenteen loppumisen arvioidaan vähentävän matkailutuloja 0,75 1 milj. eurolla. Edellä mainitun suuruiset menetykset matkailutuloissa merkitsevät htv:n vähenemistä ja 0,15 0,2 milj. euroa vähennystä kunnallisverotuloihin. Nordic Business Forum -seminaari pidetään vuonna 2014 Helsingissä. Yhtenä esimerkkinä kulkuyhteyksien merkityksestä voidaan mainita Regional Studies Associationin ohjeistus kongressin järjestämisestä: Travel time to the venue must be kept to a reasonable level, preferably for most delegates a maximum of two flights, or one flight plus a short train journey. The bid should address the problem of bottlenecks (e.g. can 300 persons arrive/depart within 24 hours?) and indicate the estimated price in Euros of APEX airfares of travelling to the venue from the following 4 cities: London, Stockholm, Warsaw and Madrid. 14

15 4 Lentoliikenteen aluetaloudellinen arvo Tässä selvityksessä on pyritty tuottamaan määrällisiä arvioita lentoliikenteen mahdollisen loppumisen vaikutuksista Keski-Suomen aluetalouteen. Keskeisenä asiana oli selvittää, millaisia vaikutuksia matkustajaliikenteen loppumisella olisi työllisyyteen ja kuntien verotuloihin. Raportin tulokset perustuvat yrityskyselyyn ja asiantuntijahaastatteluihin. Vaikutusten laskemisessa on käytetty panostuotos-menetelmää, jonka avulla on laskettu muutosten aiheuttamia välillisiä vaikutuksia. Tulokset osoittavat lentoliikenteen loppumisella olevan huomattavia aluetaloudellisia vaikutuksia. Pelkästään lentoasematoiminnan osalta matkustajaliikenteen loppuminen merkitsisi kaikkiaan noin 30 htv:n menetystä ja 0,35 miljoonan euron menetystä kunnallisveroissa. Hieman suuremmat menetykset syntyvät kansallisten ja kansainvälisten tapahtumien osalta. Tapahtumien ja kävijämäärien väheneminen merkitsevät matkailutulojen laskua ja htv:n vähenemistä maakunnassa sekä 0,15 0,2 milj. euroa vähennystä kunnallisverotuloihin. Suurimmat vaikutukset syntyvät yritysten kautta. Lentoliikenteen loppumisesta voisi seurata yritysten tiettyjen toimintojen ja työpaikkojen siirtymistä pois maakunnasta, mikä aiheuttaisi myös merkittäviä välillisiä työllisyysvaikutuksia. Vastanneista yrityksistä 70 % katsoi lentoliikenteellä loppumisella olevan vaikutuksia toimintoihinsa. Noin neljännes yrityksistä arvioi tämän merkitsevän henkilöstövähennyksiä ja 40 % vastaajista arvioi tämän vähentävän tulevia rekrytointeja. Henkilöstön ja rekrytointien väheneminen voisi varovaisen arvion 5 mukaan merkitä noin 600 henkilötyövuoden menetystä ja yli neljän miljoonan euron kunnallisverotulojen pudotusta. Kun edellä esitetyt vaikutukset lasketaan yhteen, tarkoittaisi lentoliikenteen loppuminen Jyväskylästä varovaisen arvion mukaan noin 700 htv:n (vastaa noin 1,2 % yksityisen sektorin työpaikoista) ja lähes 5 milj. euron kunnallisverotulojen menetyksiä. Liikennöinnin ohella lentoliikenne nähdään alueen imagon kannalta merkittävänä asiana kilpailtaessa yrityksistä ja tapahtumien järjestämisestä, ja voi jatkossa tuottaa tässä ennakoituja suurempiakin menetyksiä. Tutkimukset osoittavat lentoasemien ja lentoliikenteen olevan merkittävä tekijä alueiden kehityksessä vaikutus on samansuuntainen kuin inhimillisellä pääomalla taloudelliseen kasvuun (Florida et al. 2012). Vaikutus alueelliseen kasvuun edellyttää lentoliikenteeltä toimivuutta ja vilkkautta. Tästä syystä Jyväskylän lentoliikenteen kehittäminen olisi erittäin merkittävä asia. Vaihtoehtoisesti tulisi kehittää muita lentoliikennettä korvaavia liikennemuotoja, lähinnä raideliikennettä (ks. Rintamäki ja Savolainen). Raideliikenteen kehittäminen parantaisi Jyväskylän liikenteellistä asemaa, mutta se ei voisi täysin korvata lentoliikennettä kansainvälisten yhteyksien osalta, ellei matka-aikaa saada lyhennettyä oleellisesti nykyisestä. 5 Varovaisessa arviossa vaikutukset eivät toteudu täysimääräisinä eivätkä välittömästi. Arvioitu vaikutus on noin 56 % bruttovaikutuksista (ks. s. 12) 15

16 Lähteet Brueckner, J. K. (2003). Airline Traffic and Urban Economic Development. Urban Studies, 40(8), ESPON (2013) ADES, Airports as Drivers of Economic Success in Peripheral Regions. Targeted Analysis 2013/2/17. Final Report Version 28/02/ l_finland_final.pdf Florida, R., Mellander, C. and Holgersson, T. (2012) Up in the Air: The Role of Airports for Regional Economic Development. CESIS Electronic Working Paper Series, Paper No Green, R. K. (2007). Airports and Economic Development. Real Estate Economics, 35(1), Kasarda, J. D. and Lindsay, G. Aerotropolis: The Way We ll Live Next. First Edition. Farrar, Straus and Giroux, Mukkala, K. and Tervo, H. (2013) Air transportation and regional growth: which way does the causality run? Environment and Planning A 2013, volume 45, pages Rintamäki, J. ja Savolainen, M. (2013) Ratayhteyden Jyväskylä Tampere Helsinki nopeuttaminen liikennejärjestelmätason esiselvitys. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 42/2013, Helsinki. Suomen virallinen tilasto (SVT): Alueellinen panos-tuotos [verkkojulkaisu]. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Suomen virallinen tilasto (SVT): Panos-tuotos [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Suomen virallinen tilasto (SVT): Yritysrekisterin vuositilasto [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Suomen virallinen tilasto (SVT): Palkkarakenne [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: 16

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I T Y S Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Aluetaloudelliset

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet

Lisätiedot

PORIN SEUTU & SATAKUNTA

PORIN SEUTU & SATAKUNTA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: PORIN SEUTU & SATAKUNTA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet ihmisten

Lisätiedot

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi 9.9.2014 Helsinki www.helsinki.fi/ruralia 9.10.2013 1 Ruralia-instituutti on maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Urheilun ja liikunnan aluetaloudelliset sekä sosiaaliset vaikutukset. Sipi Korkatti

Urheilun ja liikunnan aluetaloudelliset sekä sosiaaliset vaikutukset. Sipi Korkatti Urheilun ja liikunnan aluetaloudelliset sekä sosiaaliset vaikutukset Sipi Korkatti Twitter: @SipiKoo Urheilutoimiala = ekosysteemi Liikuntaliiketoiminnan arvo? Liikuntaliiketoiminta = kaikki liiketoiminta,

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN VIENNIN KEHITYS, RAKENNE JA ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

KESKI-SUOMEN VIENNIN KEHITYS, RAKENNE JA ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET KESKI-SUOMEN VIENNIN KEHITYS, RAKENNE JA ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET Kirjoittaja: Esa Storhammar Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli

MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli Ari Karppinen ja Saku Vähäsantanen 2.6.2016 (c) Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 1 Matkailun merkitys

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

Matkailun Tulo- ja työllisyysselvitys v. 2015

Matkailun Tulo- ja työllisyysselvitys v. 2015 Matkailun Tulo- ja työllisyysselvitys v. 2015 Muutokset tilastoissa Aiempina vuosina Jämsän ja Himoksen matkailukeskuksia on tarkasteltu erikseen. Uusimmassa tilastossa laskenta pohjautuu päivitettyyn

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Julkaistavissa 12.. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Syyskuu KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä 7.3.2016 7.3.2016 Mikko Manka Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Selvityksen tausta Tilaajana Linnan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin<

Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin< Seppo Laakso & Tamás Lahdelma, Kaupunkitutkimus TA Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin< Tanssitoiminnan, kurssitoiminnan ja katsojien kulutuksen vaikutukset tuotantoon, työllisyyteen

Lisätiedot

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Viitasaaren seutukaupungin vetovoiman kehittäminen, pääpointit Kaupungin kohtalonyhteys paikallisen, seudullisen ja maakunnallisen elinkeinoelämän kanssa, kaupunki kehittyy

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2016

Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomen talouskasvu on vielä haurasta, kasvu keikkuen tulee. Palveluissa ja rakentamisessa kasvu on jatkunut. Metsäteollisuudessa

Lisätiedot

Turkisalan taloudellinen merkitys

Turkisalan taloudellinen merkitys Turkisalan taloudellinen merkitys Koonnut PTT, syksy 216 Vienti 1 - viennin arvo kasvoi vuonna 215 noin 15 milj. edellisvuoteen verrattuna - tuonnin arvo laski kahden poikkeusvuoden jälkeen - nettoviennin

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Lapin kuntapäivä 24.9.2013 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät 1 UUSI LAPIN YRITTÄJÄT 1.1.2014 alkaen 21 paikallisyhdistystä 3200 jäsenyritystä lähes 200 luottamushenkilöä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 1 kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 2011 2 HANKKEEN PERUSTARKOITUS TUOTTAA PORIN SEUDUN MATKAILUN KEHITTÄMISEKSI MÄÄRÄLLISTÄ,

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2016

Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Seuraava Aikajana 1/2017 julkaistaan tammikuun 2017 alussa. Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 595 0005 0400 644 367 050 568

Lisätiedot

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2 Seutulogistiikan kilpailutekijät Jari Jokinen INLONU6A Työ käsittelee seutulogistiikan kilpailutekijöitä. Työn tavoite on tutkimustulosten perusteella verrata (benchmarkata) Forssan seutua muihin, ottaa

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 153 vastaajaa (tilanne 29.1.2016, ml. engl.kielinen kysely) Koko organisaation osalta 28 vastausta Oman matkustuksen osalta 125 vastausta Kaikista

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Seinäjoki 22.04.2008 Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010 1 kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010 2 HANKKEEN PERUSTARKOITUS TUOTTAA PORIN SEUDUN MATKAILUN KEHITTÄMISEKSI MÄÄRÄLLISTÄ,

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto Valtionrautateiden talvimatkailujuliste ulkomaille 1950- luvulta Suomen Rautatiemuseon kokoelmat

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Heinäkuu 16 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2010

Keski-Suomen Aikajana 1/2010 Keski-Suomen Aikajana 1/2010 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business. barometri 2010

Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business. barometri 2010 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 1 Julkaistavissa 8.9.9 klo 11. Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business barometri Syyskuu 9 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2010 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 SISÄLTÖ PAMin jäsenistön toimialajakauma Palkansaajien määrät PAMin toimialoilla 2008-2009 Palkansaajien määrät sukupuolen mukaan PAMin

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010-LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä

ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010-LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä ALUEIDEN RAKENNEMUUTOS VOIMISTUU 2010-LUVULLA Seminaari alueiden kehitysnäkymistä Aluekehitysjohtaja Henrik Rissanen Tilastokeskus 3.2.2010 HEMAASU-ENNAKOINTIMALLIN TAUSTA ENSIMMÄISET VERSIOT 1998 LASKETTIIN

Lisätiedot

PANOS-TUOTOSMALLIT. Olavi Rantala ETLA

PANOS-TUOTOSMALLIT. Olavi Rantala ETLA PANOS-TUOTOSMALLIT Olavi Rantala ETLA 19.11.2013 Panos-tuotosmalli Esimerkkitapauksena kahden toimialan kansantalouden panos-tuotosriippuvuudet: Y1 = a11y1 + a12y2 + b11c + b12g + b13k + b14x Y2 = a21y1

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Rakennetiedot Henkilöstömäärä Liikevaihto Yritykset (YTR) Toimipaikat (YTR) 2012 2013 2012

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut j Liikevaihtotiedustelu zvuoden 216 alussa kyselyyn tehtiin muutoksia ja otettiin mukaan kokonaan uusi liikevaihtokategoria. Muutoksista johtuen kaikki vuoden 216 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina

Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina Tuorein päivitys 1.1. TYÖPAIKAT (lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus) 1. Työpaikkamäärän muutos (%) ed. vuodesta Helsingissä, Helsingin seudulla

Lisätiedot

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015

Pirkanmaan yritysbarometri II/2015 Pirkanmaan yritysbarometri II/215 Lokakuu 215 Markus Sjölund Pirkanmaan yritysbarometri ll/215 Yhteensä 361 vastausta Kysely lähetettiin Pirkanmaalla 1 651:lle Vastausprosentti = 22 Osuus vastaajista Pirkanmaan

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden arvioiden tausta

Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden arvioiden tausta Luonnos 28.9.2015 kello 17:09 1(7) Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden iden tausta Tässä muistiossa avataan hallituksen 8.9.2015 kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi esittämien toimien vaikutusita

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Asianajajatutkimus 2012. Tiedotustilaisuus 8.11.2012

Asianajajatutkimus 2012. Tiedotustilaisuus 8.11.2012 Asianajajatutkimus 2012 Tiedotustilaisuus 8.11.2012 Yksityishenkilöiden ulottuvilla olevat oikeuspalvelut uhattuina Asianajajakunta kasvaa ja palvelutarjonta lisääntyy, mutta vain pääkaupunkiseudulla ja

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot