Selvitys Jyväskylän lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys Jyväskylän lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista"

Transkriptio

1 Selvitys Jyväskylän lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Erikoistutkija Esa Storhammar Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

2 Sisällys Tiivistelmä Tausta Toteutus ja aineistot Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Yrityskyselyyn vastanneet Yritysten lentoliikenteen käyttö Vaikutukset yritysten toimintaan Tapahtumien järjestäminen Lentoliikenteen aluetaloudellinen arvo Lähteet Liitteet

3 Tiivistelmä Jyväskylän lentoliikenne on ollut jo pidemmän ajan supistuva ja uhkana on henkilöliikenteen loppuminen kokonaan. Lentoliikenneyhteyksien vähenemisen ja jopa loppumisen ennakoidaan vaikeuttavan elinkeinotoimintaa sekä kongressien ym. tapahtumien järjestämistä. Vaikutusten arvioimiseksi on Keski-Suomen liiton toimesta käynnistetty selvitys, jossa arvioidaan lentoliikenteen mahdollisen loppumisen taloudellisia vaikutuksia maakunnassa. Selvityksen on toteuttanut Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu. Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen vaikutuksia maakunnan talouteen ja työllisyyteen selvitetään panostuotos-analyysin avulla. Vaikutukset voidaan jakaa suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin. Suorat taloudelliset vaikutukset syntyvät lentoliikenteen vaatimasta toiminnasta: lentoasemapalvelut ja lentoihin liittyvät palvelut. Välillisesti lentoliikenteellä voidaan olettaa olevan vaikutuksia myös laajemmin alueelliseen kehitykseen ja yritystoimintaan. Lisäksi alueen saavutettavuudella on merkitystä suurten kansallisten ja erityisesti kansainvälisten tilaisuuksien järjestämiseen. Suorien taloudellisten vaikutusten osalta selvityksessä tarkastellaan lentoliikenteen tuotantoa ja sen työllisyysvaikutuksia maakunnassa. Lentoliikenteen vaikutuksia elinkeinotoimintaan on selvitetty yrityksiin ja tilaisuuksien järjestäjiin kohdentuvan tiedonhankinnan avulla. Keskeinen aineisto on yrityskysely, joka kohdennettiin maakunnan suurimpiin yrityksiin (yhteensä 40 yritystä). Yrityskyselyn lisäksi lentoliikenteen merkitystä selvitettiin haastattelemalla keskeisiä toimijoita: Jyväskylän Messut Oy, Jyväskylän Kongressikeskus Oy, Jykes Oy/Sijoittumispalvelut, Finavia Oyj. Tulosten mukaan matkustajaliikenteen loppuminen merkitsisi noin 15 henkilötyövuoden (htv) vähenemistä suoraan lentoliikennettä palvelevasta toiminnasta. Tämä vähennys aiheuttaisi maakunnassa puolestaan 15 htv:n menetyksen välillisinä tuotanto- ja tulovaikutuksina. Kokonaismenetykset olisivat tällöin 30 htv ja noin 0,35 milj. euroa vähemmän kunnallisveroa. Yrityskyselyn mukaan 70 % haastatelluista yrityksistä arvioi lentoliikenteen mahdollisen loppumisen vaikuttavan yrityksen toimintoihin. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti yritysten myynti- ja markkinointitoimintaan, mutta myös hallintoon sekä t&k -toimintaan. Noin neljännes yrityksistä arvioi lentoliikenteen loppumisen merkitsevän henkilöstön vähenemistä keskimäärin kahdeksalla henkilöllä. Lisäksi asiakas- ja vierailijakäyntien ennakoidaan vähenevän. Vaikutukset kohdentuvat myös tulevaisuuteen, sillä kolmannes yrityksistä ennakoi rekrytointien vähenevän keskimäärin noin kolmella henkilöllä lähitulevaisuudessa. Välillisine vaikutuksineen arvioidut henkilöstövähennykset yritysten kohdejoukkoon yleistettynä merkitsisivät noin 650 henkilön vähennystä maakunnan yrityksissä ja 4,5 milj. euron kunnallisverotulojen menetystä. Realistisempaa on kuitenkin olettaa, etteivät vaikutukset toteudu täysimääräisenä eivätkä välittömästi. Jos puolet henkilöistä siirtyisi muille alueille, neljännes työllistyisi maakuntaan ja neljännes jäisi työnhakijoiksi alueelle, olisivat menetykset noin 360 htv ja kuntien verotuloissa noin 2,5 milj. euroa. Vaikutukset tuleviin rekrytointeihin merkitsisivät varovaisen arvion mukaan noin 230 työntekijän ja näiden tuomien 1,6 milj. euron kunnallisverotulojen menetystä. 3

4 Kansallisten ja kansainvälisten tilaisuuksien järjestämiseen lentoliikenteen loppumisen arvioidaan merkitsevän tapahtumien ja kävijämäärien vähenemistä. Kansallisissa tapahtumissa kävijöiden määrän arvioidaan laskevan henkilöllä, mikä merkitsisi 1 2 milj. euron vähennystä maakunnan matkailijatuloissa. Kansainvälisten tapahtumien järjestämisessä lentoliikenteen loppumisen arvioidaan vähentävän matkailutuloja 0,75 1 milj. eurolla. Edellä mainitun suuruiset menetykset matkailutuloissa merkitsevät htv:n vähenemistä ja 0,15 0,2 milj. euroa vähennystä kunnallisverotuloihin. Kun edellä esitetyt vaikutukset lasketaan yhteen, tarkoittaisi lentoliikenteen loppuminen Jyväskylästä varovaisen arvion mukaan noin 700 htv:n (vastaa noin 1,2 % yksityisen sektorin työpaikoista) ja noin 5 milj. euron kunnallisverotulojen menetyksiä. Yritysten sijoittumiselle maakuntaan on lentoliikenteellä ollut huomattava vaikutus. Lentoliikenteen loppuminen veisi alueelta tämän kilpailuedun ja Jyväskylän seutu sijaintipaikkana ei olisi enää yrityksille yhtä houkutteleva alue kilpailussa muiden alueiden kanssa. Liikennöinnin ohella lentoliikenne nähdään alueen imagon kannalta merkittävänä asiana kilpailtaessa yrityksistä ja tapahtumien järjestämisestä, ja voi jatkossa tuottaa tässä ennakoituja suurempiakin menetyksiä. 4

5 1 Tausta Lentoliikenteen on useissa tutkimuksissa todettu vahvistavan alueen kehitystä (mm. Brueckner 2003; Green 2007; Kasarda & Lindsay 2011). Vaikuttavuutta on tutkittu erityisesti metropolialueilla, jossa liikennemäärät niin matkustajaliikenteessä kuin tavaraliikenteessä ovat suuria. Lentoliikenne on tärkeä myös pienemmille keskuksille, joiden yhteydet suuriin keskusalueisiin ovat alueen kehityksen kannalta oleellisia (Florida et al. 2012; Mukkala & Tervo 2013). Jyväskylän lentoliikennettä ja sen merkitystä maakunnalle on tarkasteltu aiemmin kansainvälisessä ESPON-tutkimushankkeessa Airports as drivers of economic success in peripheral regions (ESPON 2013) 1. Tutkimuksessa tuodaan esiin lentoliikenteen merkitys alueiden kehitykseen myös suurten keskusten ulkopuolella. Jyväskylän lentoliikenteellä nähdään olevan erittäin tärkeä rooli alueen kansainväliselle saavutettavuudelle. Sen sijaan kotimaan liikenteessä lentoyhteydet ovat lähinnä täydentävä liikennemuoto. Keski-Suomen liikennejärjestelmässä lentoliikenne nähdään keskeisenä kilpailukykytekijänä raide- ja tieliikenneyhteyksien ohella. Lentoyhteydet pääkaupunkiin ja ulkomaille ovat tärkeitä etenkin kansainvälisten ja kasvukykyisten yritysten houkuttelemiseksi maakuntaan. Lisäksi ne tukevat alueella jo sijaitsevien yritysten toimintojen pysyvyyttä ja kehittymistä. Lentoyhteydet tarjoavat alueelle hyvät edellytykset myös kansainvälisten tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämiselle. Nykyisen tasoinen raideliikenne ei tarjoa riittävän nopeita liityntäyhteyksiä, joilla voisi korvata lentoyhteyden Helsinki- Vantaan lentoasemalle (ks. Rintamäki ja Savolainen). Jyväskylän lentoliikenne on ollut jo pidemmän ajan supistuva ja uhkana on henkilöliikenteen loppuminen kokonaan. Lentoliikenneyhteyksien vähenemisen ja jopa loppumisen ennakoidaan vaikeuttavan elinkeinotoimintaa sekä kongressien ym. tapahtumien järjestämistä. Vaikutusten arvioimiseksi on Keski-Suomen liiton toimesta käynnistetty käsillä oleva selvitys, jossa arvioidaan lentoliikenteen mahdollisen loppumisen taloudellisia vaikutuksia maakunnassa. Tutkimuksen on toteuttanut Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu. Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen vaikutuksia maakunnan talouteen selvitetään panostuotosanalyysin avulla. Lentoliikenteen talous- ja työllisyysvaikutukset voidaan jakaa suoriin ja epäsuoriin vaikutuksiin. Suorat taloudelliset vaikutukset syntyvät lentoliikenteen vaatimasta toiminnasta: lentoasemapalvelut ja lentoihin liittyvät palvelut. Välillisesti lentoliikenteellä voidaan olettaa olevan huomattavia vaikutuksia myös laajemmin alueelliseen kehitykseen ja yritystoimintaan. 1 Jyväskylän lentokentän ohella kyseisessä tutkimuksessa oli mukana lentokentät ja niiden vaikutusalueet länsi- Kreikasta (Patras) ja Savona Italiasta (Villanova d Albenga). 5

6 2 Toteutus ja aineistot Suorien taloudellisten vaikutusten osalta tutkimuksessa tarkastellaan lentoliikenteen tuotantoa ja sen työllisyysvaikutuksia maakunnassa. Lentoliikenteen vaikutuksia elinkeinotoimintaan on selvitetty yrityksiin ja tilaisuuksien järjestäjiin kohdentuvan tiedonhankinnan avulla. Keskeinen aineisto on yrityskysely, joka kohdennettiin maakunnan suurimpiin yrityksiin ja IT-alan yrityksiin lokakuussa Kohdejoukoksi muodostui 61 yritystä. Kohdejoukosta puhelinkyselyyn vastasi 28 yritystä. Lisäksi aineistoa täydennettiin keskisuuriin yrityksiin tehdyllä puhelinkyselyllä (12 yritystä). Näin kyselyyn vastanneiden kokonaismäärä on 40 yritystä (yrityskysely liitteessä 1) Yrityskyselyn lisäksi lentoliikenteen merkitystä selvitettiin haastattelemalla keskeisiä toimijoita: Jyväskylän Messut Oy, Jyväskylän Kongressikeskus Oy, Jykes Oy, Finavia Oyj (haastatellut henkilöt liitteessä 2). Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen vaikutuksia maakunnan talouteen ja työllisyyteen selvitetään panostuotos-analyysin avulla. Analyysin avulla lasketaan lentoliikenteen vaatimasta toiminnasta syntyvät välittömät ja välilliset taloudelliset vaikutukset sekä lentoliikenteen loppumisesta aiheutuvat epäsuorat vaikutukset maakunnan elinkeinotoimintaan. Lähtökohtana laskelmissa ovat edellä mainituista haastatteluista ja kyselystä saadut luvut mahdollisista työpaikkamenetyksistä ja tapahtumien osallistujien vähenemisestä. 2 Yrityskyselyn toteutti Tietoykkönen Oy. 6

7 3 Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset 3.1 Lentoasematoiminta Jyväskylän lentoaseman toiminnassa korostuu ilmavoimien toiminta, joka kattaa nykyisin noin kaksi kolmasosaa aseman toiminnasta. Ilmavoimissa toteutetut uudistukset vahvistavat Jyväskylän kentän asemaa sotilasilmailussa. Lentoliikenteen infrastruktuurin säilyminen ja kehittäminen palvelevat myös siviililiikenteen tarpeita ja kehittämismahdollisuuksia. Matkustajaliikenteen osalta tulisikin painottaa lentoliikenteen kehittämistä (ESPON 2013). Sotilasilmailun vuoksi lentoliikenteen loppuminen ei sulkisi kenttää ja lopettaisi koko lentoliikennettä palvelevaa toimintaa. Vaikutukset kohdentuisivat matkustajaliikenteen palveluihin ja siviililentoihin liittyviin toimintoihin. Lentoliikenteen loppumisen vaikutusten arviot pohjautuvat haastatteluun ja välillisiä vaikutuksia on laskettu panostuotos-menetelmällä käyttäen toimialan 52 Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta kertoimia. Jyväskylän matkustajaliikenteen loppuminen merkitsisi noin 15 henkilötyövuoden (htv) vähenemistä suoraan lentoliikennettä palvelevasta toiminnasta. Tämä vähennys aiheuttaa maakunnassa puolestaan 15 htv:n menetyksen välillisinä tuotanto- ja tulovaikutuksina. Kokonaismenetykset olisivat tällöin 30 htv ja noin 0,35 milj. euroa vähemmän kunnallisveroa. 3.2 Yritysvaikutukset Yrityskyselyyn vastanneet Lentoliikenteen loppumisen vaikutuksia yritystoimintaan selvitettiin yrityskyselyllä. Kyselyyn saatiin 40 vastausta, joiden pohjalta on tehty panostuotos-menetelmällä laskelmia lentoliikenteen loppumisen vaikutuksista maakunnan työllisyyteen ja verokertymään. Yritysten taustatietoina kysyttiin henkilöstömäärää, liikevaihtoa ja viennin osuutta. Taulukossa 1 yritykset on luokiteltu yritysten koon (henkilöstö) ja vientisuuntautuneisuuden mukaan. 7

8 Taulukko 1 Vastanneet yritykset koon ja viennin osuuden mukaan luokiteltuna (%) Yrityksen kokoluokka alle yli 250 Yhteensä Viennin osuus ei vientiä vienti alle 30 % vienti yli 30 % ,7 % 26,7 % 26,7 % 58,3 % 36,4 % 23,5 % ,5 % 31,2 % 56,2 % 16,7 % 45,5 % 52,9 % ,3 % 22,2 % 44,4 % 25,0 % 18,2 % 23,5 % ,0 % 27,5 % 42,5 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Yhteensä ,0 % 37,5 % ,0 % 40,0 % 9 100,0 % 22,5 % ,0 % 100,0 % Vastanneista yrityksistä 15 (37,5 %) työllisti alle 100 henkilöä, 16 yrityksen (40 %) henkilöstömäärä oli ja yli 250 henkeä työllistäviä yrityksiä oli 9 (22,5 %). Yritysten henkilöstömäärä oli keskimäärin 187 ja vastanneiden yritysten mediaanikoko 115 henkilöä. Vastanneiden yritysten keskimääräinen liikevaihto oli noin 44,5 miljoonaa euroa (mediaani noin 25 milj. euroa) tieto liikevaihdosta saatiin 33 yritykseltä. Yrityksistä 70 %:lla (28/40) oli vientiä ja viennin osuus liikevaihdosta oli yli 30 % 17 yrityksellä (42,5 %). Viennin keskimääräinen osuus liikevaihdosta kaikkien vastaajien osalta oli noin 30 % ja vientiä harjoittavien yritysten osalta noin 40 %. Toimialatietoa ei yrityksiltä kysytty, mutta kohdejoukon yritykset edustivat teollisuutta, rakennusalaa, matkailu- ja ravitsemisalaa sekä tietopalvelu ja ohjelmistoalaa Yritysten lentoliikenteen käyttö Yrityskyselyyn vastanneista yrityksistä 60 % ilmoitti vähintään yhden henkilön käyttävän säännöllisesti Jyväskylän lentoyhteyksiä (vähintään 2 edestakaista lentoa/kk). Yli 80 % vastaajista arvio yrityksessä käyvien asiakkaiden ja/tai vierailijoiden käyttävän vuosittain lentoyhteyttä. Taulukkoon 2 on koottu yritysten oma ja niiden asiakkaiden / vierailijoiden lentoyhteyksien käyttö. Odotusten mukaisesti lentoyhteyksiä käytetään useammin suuremmissa yrityksissä ja niissä lentoyhteyksiä käyttävien henkilöiden määrä on suurempi. Eri kokoluokan yritysten lentoyhteyksien käytön ero on tilastollisesti merkitsevä. Sen sijaan yritysten asiakkaiden ja vierailijoiden lentomatkustamisen osalta ei tilastollista eroa ole, vaikka pienimmissä alle 100 henkilöä työllistävissä yrityksien asiakkaiden ja vierailijoiden lentoyhteyksien käyttö on selvästi vähäisempää. Yritysten vientisuuntautuneisuudella ei näytä olevan selkeää vaikutusta lentoyhteyksien käytössä. 8

9 % Taulukko 2 Jyväskylän lentoyhteyksien käyttö yrityksissä: oma käyttö ja asiakas/vierailija käyttö Säännöllinen käyttö Asiakkaita/vieraita per vuosi osuus yrityksistä lentoja käyttävä henkilöstö (keskiarvo/mediaani) osuus yrityksistä lentoja käyttävät asiakkaat/vieraat (keskiarvo/mediaani) Ei käytä/ei vieraita 16 (40,0 %) 7 (17,5 %) alle 100 6/15 (40,0 %) 5 / 4 10/15 (66,7 %) 24/ /16 (62,5 %) 9 / 5 15/16 (93,7 %) 99/30 yli 250 8/9 (88,9 %) 23 / 11 8/9 (88,9 %) 92/45 Yhteensä 24/40 (60,0 %) 12 / 5 33/40 (82,5 %) 75/20 Lentoliikenteen loppuminen vaikuttaisi yritysten asiakas- ja vierailijakäynteihin. Vastanneista yrityksistä 26 eli 65 % arvioi lentoyhteyksien puuttumisen Jyväskylään vähentävän yrityksen asiakastilaisuuksia, vierailuja ja palavereja. Tulos on samansuuntainen eri kokoluokan yrityksissä (Kuvio 1). 80 Lentoliikenteen loppumisen vaikutus yritysten asiakas- ym. tilaisuuksiin, % ei vähentäisi alle yli 250 Yhteensä Yrityksen koko Kuvio 1 Lentoliikenteen loppumisen vaikutus yritysten asiakkaiden ja vierailijoiden käynteihin Asiakas- ja vierailijakäyntien arvioidaan vähenevän % nykyisestä, jos lentoliikenne Jyväskylään loppuisi. Yrityksen koko tai vientisuuntautuneisuus ei näyttäisi vaikuttavan vähennyksen suhteelliseen suuruuteen. Asiakastilaisuuksien (koulutuksien, vierailujen tms.) vähenemisellä voidaan olettaa olevan myös aluetaloudellisia vaikutuksia majoitus- ja ravitsemuspalvelujen tarpeen vähenemisen vuoksi. 9

10 Osuus yrityksistä, % Vaikutukset yritysten toimintaan Lentoliikenteen loppumisen vaikutuksia yritystoiminnalle tarkastellaan vaiheittain. Tarkastelun eteneminen on esitetty kuviossa 3. Ensimmäisessä vaiheessa lentoliikenteen loppumisen vaikutuksia yritystoimintaan tarkastellaan yrityskyselyyn vastanneissa 40 yrityksessä (vaihe 1). Seuraavaksi kyselyn tulokset yleistetään yrityskyselyn kohdejoukkoon, suuriin ja keskisuuriin teollisuuden, rakennusalan, kaupan, ravitsemus- ja majoitusalan ja ict-alan yrityksiin (vaihe 2) sekä lasketaan henkilöstövähennyksistä aiheutuvat kulutusvaikutukset (vaihe 3). Lopuksi arvioidaan henkilöstövähennyksistä mahdollisesti aiheutuvia tuotantovaikutuksia (vaihe 4). Vaikutukset kyselyyn vastanneissa yrityksissä Yrityskyselyn mukaan 70 % haastatelluista yrityksistä arvioi lentoliikenteen mahdollisen loppumisen vaikuttavan yrityksen toimintoihin. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti yritysten myynti- ja markkinointitoimintaan, mutta myös hallintoon sekä t&k -toimintaan. Tulokset ovat hyvin samanlaiset kuin ESPON -hankkeen yrityskyselyssä, johon vastasi 100 yritystä keväällä 2012 (ESPON 2013) Lentoliikenteen loppumisen vaikutus yritysten toimintoihin Kyllä Ei Toiminto Kuvio 2 Lentoliikenteen loppumisen vaikutukset yritysten toimintoihin Lentoliikenteen loppumisella ei siis olisi vaikutusta 30 %:iin kyselyyn vastanneista yrityksistä, noin kolmanneksella lopetus vaikuttaisi 1-2 toimintoon ja lähes 40 %:lla vastaajista kolmeen tai useampaan toimintoon. Lentoliikenteen loppumisen vaikutus on voimakkaampaa suuremmissa yli 100 henkilön yrityksissä kuin alle 100 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Samoin vientisuuntautuneet yri- 10

11 tykset katsovat lentoliikenteellä olevan vaikutusta niiden toimintaan useammin kuin kotimarkkinoilla toimivat. Lentoliikenteen henkilöstövaikutuksia on kyselyssä selvitetty kolmeen eri ajankohtaan sitoen: lentoliikenteen loppumisen vaikutus nykyiseen henkilöstöön ja tuleviin rekrytointeihin sekä supistuneen lentoliikenteen mahdollisesti aiheuttamat jo toteutuneet vaikutukset. Noin neljännes yrityksistä arvioi lentoliikenteen loppumisen merkitsevän henkilöstön vähenemistä keskimäärin kahdeksalla henkilöllä. Vaikutukset kohdentuvat myös tulevaisuuteen, sillä kolmannes yrityksistä ennakoi rekrytointien vähenevän keskimäärin noin kolmella henkilöllä lähitulevaisuudessa. Huonojen yhteyksien arvioidaan vaikuttaneen jo tähän mennessä yritysten toimintoihin ja henkilöstön rekrytointeihin neljänneksessä vastanneista yrityksistä. Kokonaisuudessaan kyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstövähennykset olivat seuraavat: huonoista lentoyhteyksistä johtuvat toteutumattomat rekrytoinnit noin 42 henkilöä, lentoliikenteen loppumisen aiheuttama vähennys noin 70 henkilöä ja tulevien rekrytointien väheneminen 45 henkilöä. Näiden menetysten laskennallinen tulovaikutus on yhteensä noin 9,5 miljoonaa euroa 3, joka merkitsee kulutuksen vähenemisestä aiheutuvaa noin 94 henkilötyövuoden ( ) menetystä. Laskennalliset kokonaismenetykset vastanneiden yritysten osalta kulutusvaikutuksineen olisivat 250 htv ja noin 2,2 milj. euroa vähemmän kunnallisveroa. Tulosten yleistäminen kyselyn kohdejoukkoon kulutusvaikutukset Lentoliikenteen lopettamisen voidaan olettaa vaikuttavan myös muiden kuin kyselyyn vastanneiden yritysten toimintaan. Seuraavaksi kyselyn tuloksien perusteella arvioidaan, millainen vaikutus lentoliikenteen loppumisella on maakunnan yritystoimintaan. Oletuksena on, että kyselyn kohdetoimialojen suurimmat yritykset (noin 3,8 % ko. toimialojen yrityksistä eli 160 yritystä) käyttäytyvät samalla tavalla kuin kyselyyn vastanneet yritykset. Vaikutusten osalta laskennassa on käytetty Keski-Suomen panostuotos-taulukoita ja oletettu henkilöstövähennysten johtavan myös tuotannossa tapahtuvaan laskuun 20 % yrityksistä arvioi vaikutusten kohdentuvan tuotantoon ja myös muilla toiminnoilla on vahvoja alueellisia kytköksiä. Suorat työllisyysvaikutukset syntyvät henkilöstöään vähentävissä yrityksissä. Monissa tapauksissa toimintoja siirretään muualle, jolloin kulutus ja verojen maksu siirtyvät myös toisaalle. Tämä kulutuksen ja veronmaksun vähenemisen voidaan laskea aiheuttavan työpaikkojen menetyksiä ainakin pidemmällä aikavälillä, jos korvaavaa tuloa ei synny. Lentoliikenteen loppumisen laskennallinen bruttomenetys on yritysten henkilöstön vähentämisen osalta noin 450 henkilötyövuotta (288 htv+162 htv), kun laskelmassa otetaan huomioon vain suora kulutusvaikutus (yrityksistä vähennetyn henkilöstön palkat). Välitön kunnallisverojen vähennys bruttomääräisenä olisi noin 3,8 miljoonaa euroa kaikki työpaikat poistuvat alueelta, ei toisiin tehtäviin työllistymistä eikä alueelle työttömäksi jääviä. 3 Palkkojen voidaan olettaa tässä joukossa olevan melko korkeat (= laskelmissa 4600 /kk), koska kyseessä on kyselyn mukaan hallinto ja johtotehtävät, myynti ja markkinointitehtävät sekä tutkimus- ja kehittämistehtävät. Tarkempi erittely yksilön palkkatulojen laskemisesta ja kulutuksesta on esitetty liitteessä 1. 11

12 Realistisempaa on odottaa, etteivät vaikutukset toteudu täysimääräisenä eivätkä välittömästi. Jos oletetaan, että puolet henkilöistä siirtyy muille alueille, neljännes työllistyy maakuntaan ja neljännes jäisi työnhakijoiksi alueelle, olisivat menetykset noin 250 htv ja kuntien verotuloissa noin 2,2 miljoonaa euroa. Lentoliikenteen loppumisen vaikutukset työllisyyteen ja kunnallisverotukseen Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe 4 Kuvio 3 Etenemiskaavio lentoliikenteen loppumisen (*huonojen lentoyhteyksien) vaikutusten laskemisesta Lentoliikenteen loppumisen tuotantovaikutukset yrityksissä Lisäksi on oletettavaa, että mainitun suuruiset muutokset voivat vaikuttaa myös joidenkin yritysten tuotannon arvoon pidemmällä aikavälillä. Huomion arvoinen asia tässä on se, että maakunnassa sijaitsevien toimipaikkojen tuottavuus nousee, jos yritysten tuotannon arvo pysyy ennallaan henkilöstön vähenemisestä huolimatta. Jääkö näin parantunut tuottavuus pysyväksi, jos merkittäviä toimintoja siirretään muualle, vai johtaako kehitys toimipaikan hiipumiseen pidemmällä aikavälillä, on vaikea ennakoida. Voidaan siis olettaa, että henkilöstövähennykset johtavat osassa yrityksistä myös tuotannon muutoksiin. Tuotannollisten vaikutusten on laskelmassa arvioitu toteutuvan noin joka kolmannessa yrityksessä. Tuotantovaikutusten laskennassa on käytetty kunkin toimialan keskimääräistä työpanoskerrointa, jolla henkilöstömäärässä tapahtuva vähennys on muunnettu tuotantoeuroiksi tuotantovaikutusten laskemista varten. 12

13 Tuotantovaikutusten kautta syntyvä menetys on edellä mainittujen oletusten mukaan 207 henkilötyövuotta. Verotulojen menetys kunnissa olisi laskelman mukaan vastaavasti noin 0,75 miljoonaa euroa. Vastaavasti voidaan laskea työllisyys- ja verovaikutuksia aiemmin toteutumatta jääneiden ja tulevaisuudessa toteutumatta jäävien rekrytointien osalta (ks. kuvio 3). Kooste yritysvaikutuksista Taulukkoon 3 on koottu lentoliikenteen loppumisesta aiheutuvat bruttovaikutukset, joita yritysten henkilöstövähennykset ja rekrytointivähennykset tuottavat. Taulukko 3 Lentoliikenteen loppumisen (*huonojen lentoyhteyksien) vaikutukset työllisyyteen Työllisyysvaikutus Lentoliikenteen loppuminen Yhteensä *Toteutumatta Kokonaishenkilövähennys ei rekrytoi jäänyt rekrytointi vaikutus Välitön vaikutus Kulutusvaikutus Yhteensä Tuotantovaikutus Kokonaisvaikutus Verovaikutus 4,5 2,9 7,4 2,5 9,9 Tulokset merkitsevät laskelmien mukaan noin 650 henkilön vähennystä maakunnan yrityksissä ja 4,5 milj. euron kunnallisverotulojen menetystä lentoliikenteen loppumisen vuoksi. Rekrytointien väheneminen merkitsisi 400 työntekijän ja näiden tuomien 2,9 milj. euron kunnallisverotulojen menetystä. Lisäksi huonojen lentoyhteyksien vuoksi on menetetty laskelmien mukaan 370 henkilötyövuotta ja 2,5 miljoonan euron kunnallisverot. Edellä esitettyjen yritysvaikutusten lisäksi on syytä ottaa huomioon lentoliikenteen merkitys yritysten sijoittumiselle. Kilpailussa yritysten sijoittumisesta maakuntaan on lentoliikenteellä ollut huomattava vaikutus. Nykyinen tilanne on säilyttänyt Jyväskylän seudun kilpailuaseman yritysten sijaintivalinnassa. Lentoliikenteen loppuminen veisi alueelta tämän kilpailuedun ja Jyväskylän seutu sijaintipaikkana ei olisi enää yrityksille yhtä houkutteleva alue kilpailussa muiden alueiden kanssa. 3.3 Tapahtumien järjestäminen Lentoliikenteen vaikutuksia tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämiseen selvitettiin haastattelemalla keskeisiä kansallisia ja kansainvälisiä tilaisuuksia järjestävien organisaation edustajia. Arviot menetyksistä pohjautuvat haastateltujen kokemuksiin, tilaisuuksista kerättyihin kävijätietoihin sekä näkemyksiin kilpailutilanteesta tulevien tapahtumien osalta ja mahdollisista kävijävaikutuksista. Laskelmat talous- ja työllisyysvaikutuksista pohjautuvat arvioihin lentoliikenteen vaikutuksista tapahtumien kävijämääriin ja kilpailuun kansainvälisistä tapahtumista 4. Kävijöiden keskimääräisen rahan- 4 Kulkuyhteydet ovat joissakin tapauksissa nousseet esiin suurten tapahtumien järjestelyjen yhteydessä. Lentoyhteyksien ongelmia pidetään yhtenä keskeisenä syynä siihen, että mm. aiemmin Jyväskylässä järjestetty 13

14 käytön pohjalta on laskettu välittömiä ja välillisiä vaikutuksia maakunnan talouteen. Vaikutusten laskemisessa on käytetty Keski-Suomen maakunnan panostuotos-taulukoita ja yksinkertaistettu laskelmaa kohdentamalla välitön vaikutus toimialalle majoitus- ja ravitsemistoiminta. Useamman toimialan käyttäminen laskelmassa tuo vähemmän hajontaa vaikutusten arvioinnissa kuin laskennan pohjana olevat luvut. Kansallisten ja kansainvälisten tilaisuuksien järjestämiseen lentoliikenteen loppumisen arvioidaan merkitsevän tapahtumien ja kävijämäärien vähenemistä. Kansallisissa tapahtumissa kävijöiden määrän arvioidaan laskevan henkilöllä, mikä merkitsee 1 2 milj. euron vähennystä maakunnan matkailijatuloissa. Kansainvälisten tapahtumien järjestämisessä lentoliikenteen loppumisen arvioidaan vähentävän matkailutuloja 0,75 1 milj. eurolla. Edellä mainitun suuruiset menetykset matkailutuloissa merkitsevät htv:n vähenemistä ja 0,15 0,2 milj. euroa vähennystä kunnallisverotuloihin. Nordic Business Forum -seminaari pidetään vuonna 2014 Helsingissä. Yhtenä esimerkkinä kulkuyhteyksien merkityksestä voidaan mainita Regional Studies Associationin ohjeistus kongressin järjestämisestä: Travel time to the venue must be kept to a reasonable level, preferably for most delegates a maximum of two flights, or one flight plus a short train journey. The bid should address the problem of bottlenecks (e.g. can 300 persons arrive/depart within 24 hours?) and indicate the estimated price in Euros of APEX airfares of travelling to the venue from the following 4 cities: London, Stockholm, Warsaw and Madrid. 14

15 4 Lentoliikenteen aluetaloudellinen arvo Tässä selvityksessä on pyritty tuottamaan määrällisiä arvioita lentoliikenteen mahdollisen loppumisen vaikutuksista Keski-Suomen aluetalouteen. Keskeisenä asiana oli selvittää, millaisia vaikutuksia matkustajaliikenteen loppumisella olisi työllisyyteen ja kuntien verotuloihin. Raportin tulokset perustuvat yrityskyselyyn ja asiantuntijahaastatteluihin. Vaikutusten laskemisessa on käytetty panostuotos-menetelmää, jonka avulla on laskettu muutosten aiheuttamia välillisiä vaikutuksia. Tulokset osoittavat lentoliikenteen loppumisella olevan huomattavia aluetaloudellisia vaikutuksia. Pelkästään lentoasematoiminnan osalta matkustajaliikenteen loppuminen merkitsisi kaikkiaan noin 30 htv:n menetystä ja 0,35 miljoonan euron menetystä kunnallisveroissa. Hieman suuremmat menetykset syntyvät kansallisten ja kansainvälisten tapahtumien osalta. Tapahtumien ja kävijämäärien väheneminen merkitsevät matkailutulojen laskua ja htv:n vähenemistä maakunnassa sekä 0,15 0,2 milj. euroa vähennystä kunnallisverotuloihin. Suurimmat vaikutukset syntyvät yritysten kautta. Lentoliikenteen loppumisesta voisi seurata yritysten tiettyjen toimintojen ja työpaikkojen siirtymistä pois maakunnasta, mikä aiheuttaisi myös merkittäviä välillisiä työllisyysvaikutuksia. Vastanneista yrityksistä 70 % katsoi lentoliikenteellä loppumisella olevan vaikutuksia toimintoihinsa. Noin neljännes yrityksistä arvioi tämän merkitsevän henkilöstövähennyksiä ja 40 % vastaajista arvioi tämän vähentävän tulevia rekrytointeja. Henkilöstön ja rekrytointien väheneminen voisi varovaisen arvion 5 mukaan merkitä noin 600 henkilötyövuoden menetystä ja yli neljän miljoonan euron kunnallisverotulojen pudotusta. Kun edellä esitetyt vaikutukset lasketaan yhteen, tarkoittaisi lentoliikenteen loppuminen Jyväskylästä varovaisen arvion mukaan noin 700 htv:n (vastaa noin 1,2 % yksityisen sektorin työpaikoista) ja lähes 5 milj. euron kunnallisverotulojen menetyksiä. Liikennöinnin ohella lentoliikenne nähdään alueen imagon kannalta merkittävänä asiana kilpailtaessa yrityksistä ja tapahtumien järjestämisestä, ja voi jatkossa tuottaa tässä ennakoituja suurempiakin menetyksiä. Tutkimukset osoittavat lentoasemien ja lentoliikenteen olevan merkittävä tekijä alueiden kehityksessä vaikutus on samansuuntainen kuin inhimillisellä pääomalla taloudelliseen kasvuun (Florida et al. 2012). Vaikutus alueelliseen kasvuun edellyttää lentoliikenteeltä toimivuutta ja vilkkautta. Tästä syystä Jyväskylän lentoliikenteen kehittäminen olisi erittäin merkittävä asia. Vaihtoehtoisesti tulisi kehittää muita lentoliikennettä korvaavia liikennemuotoja, lähinnä raideliikennettä (ks. Rintamäki ja Savolainen). Raideliikenteen kehittäminen parantaisi Jyväskylän liikenteellistä asemaa, mutta se ei voisi täysin korvata lentoliikennettä kansainvälisten yhteyksien osalta, ellei matka-aikaa saada lyhennettyä oleellisesti nykyisestä. 5 Varovaisessa arviossa vaikutukset eivät toteudu täysimääräisinä eivätkä välittömästi. Arvioitu vaikutus on noin 56 % bruttovaikutuksista (ks. s. 12) 15

16 Lähteet Brueckner, J. K. (2003). Airline Traffic and Urban Economic Development. Urban Studies, 40(8), ESPON (2013) ADES, Airports as Drivers of Economic Success in Peripheral Regions. Targeted Analysis 2013/2/17. Final Report Version 28/02/ l_finland_final.pdf Florida, R., Mellander, C. and Holgersson, T. (2012) Up in the Air: The Role of Airports for Regional Economic Development. CESIS Electronic Working Paper Series, Paper No Green, R. K. (2007). Airports and Economic Development. Real Estate Economics, 35(1), Kasarda, J. D. and Lindsay, G. Aerotropolis: The Way We ll Live Next. First Edition. Farrar, Straus and Giroux, Mukkala, K. and Tervo, H. (2013) Air transportation and regional growth: which way does the causality run? Environment and Planning A 2013, volume 45, pages Rintamäki, J. ja Savolainen, M. (2013) Ratayhteyden Jyväskylä Tampere Helsinki nopeuttaminen liikennejärjestelmätason esiselvitys. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 42/2013, Helsinki. Suomen virallinen tilasto (SVT): Alueellinen panos-tuotos [verkkojulkaisu]. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Suomen virallinen tilasto (SVT): Panos-tuotos [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Suomen virallinen tilasto (SVT): Yritysrekisterin vuositilasto [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: Suomen virallinen tilasto (SVT): Palkkarakenne [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: 16

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Lentoyhteyksien käyttö Lentoyhteyksien

Lisätiedot

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Erikoistutkija Esa Storhammar Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Satakunta Siiville -hanke Sisällys Tiivistelmä... 2 1 Tausta...

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet

Lisätiedot

PORIN SEUTU & SATAKUNTA

PORIN SEUTU & SATAKUNTA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: PORIN SEUTU & SATAKUNTA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet ihmisten

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Päivi Eskelinen ja Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastuslain kokonaisuudistus kuulemistilaisuus Kuopio 19.5.2010 Kalastusmatkailuyritysten

Lisätiedot

EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN

EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN Pasi Holm, Tapani Yrjölä ja Suvi Rinta-Kiikka 25.6.2014 Johdanto Vuoden 2014 alusta lähtien yritysten oikeus

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN VIENNIN KEHITYS, RAKENNE JA ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

KESKI-SUOMEN VIENNIN KEHITYS, RAKENNE JA ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET KESKI-SUOMEN VIENNIN KEHITYS, RAKENNE JA ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET Kirjoittaja: Esa Storhammar Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013 1 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan ketjujen näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti 2002-2008 MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat Toimialaraportti 2002-2008 Culminatum Innovation ja Haaga-Perho tutkimuspalvelut Sivu 1 Pääkaupunkiseudun matkailuklusterin toimialan määrittely

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,

Lisätiedot

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 KYSELY ENSIMMÄISEN TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMISEEN LIITTYVÄSTÄ TUESTA 1 1. Yhteenveto Yksinyrittäjiltä kysyttiin heidän valmiudesta palkata

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS*

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* Osa. Aluetaloudellinen tarkastelu Ari Karppinen Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Julkaisusarja A, Nro A3/009 *Tutkimus perustuu Menestyvä Satakunta kansainvälisessä

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla vuonna 2008 Välitön matkailutulo Milj. vuonna 2008 Tampereen seutu 551 Ylä-Pirkanmaa 32 Kaakkois-Pirkanmaa 14 Etelä-Pirkanmaa 34 Lounais-Pirkanmaa 22 Luoteis-Pirkanmaa

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2012

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2012 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2012 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan ketjujen/monimyymäläyritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön,

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi Keski-Suomen Aikajana 3/2015 Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni. Maakunnan veturi(t) on saatu liikkeelle. Työllisyystilanne edelleen heikko. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUTU & ETELÄ-POHJANMAA

SEINÄJOEN SEUTU & ETELÄ-POHJANMAA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: SEINÄJOEN SEUTU & ETELÄ-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Koko maa -6 % Varsinais-Suomi. Pohjois-Pohjanmaa. Uusimaa -4 % Pirkanmaa -8 % Kaakkois-Suomi. Varsinais-Suomi -11 % Pohjois-Savo

Koko maa -6 % Varsinais-Suomi. Pohjois-Pohjanmaa. Uusimaa -4 % Pirkanmaa -8 % Kaakkois-Suomi. Varsinais-Suomi -11 % Pohjois-Savo TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden yrityksien liikevaihdon lasku näyttäisi taittuneen viime vuoden loppupuolella - Kolmas vuosineljännes monilla alueilla edellistä parempi

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2011 4.5.2011

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2011 4.5.2011 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 4.5. Sisältö: Menetelmä 3 Taustatiedot yrityksistä 4 Työvoiman määrä 11 Työsuhteet 18 Rekrytointi 21 Ulkomaiset työntekijät 26 Asiakkaat 28 Yritysten liikevaihto

Lisätiedot

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Lupajärjestelmän kehittäminen. EK:n yrityskyselyn tulokset

Lupajärjestelmän kehittäminen. EK:n yrityskyselyn tulokset Lupajärjestelmän kehittäminen EK:n yrityskyselyn tulokset Joka kolmannella kokemusta lupien hakemisesta tai niihin liittyvien ilmoitusten tekemisestä % osuus kaikista vastaajista % osuus vastaajista TOIMIALA

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 2013 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Yrittäjien alueelliset talousnäkymät huhtikuu 213 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Hallituskatu 21 3 krs., 91 Oulu puhelin 1 322 198 ppy@yrittajat.fi www.ppy.fi SISÄLLYS POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012. 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107

Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012. 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Jäsenkysely 2012 15.5.2013 Vastaajia yhteensä: 107 Toteutus Sisältö Jäsenkysely Henkilöstöpalveluyritysten Liiton jäsenyrityksille Kysymyksiä yritysten palvelutarjonnasta,

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Odotukset loppuvuoden liikevaihdon kehityksestä ovat positiiviset. Liikevaihdon arvioidaan kasvavan 6,3 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelujen liikevaihto on yhä vuoden takaista pienempi. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton sisäiseen käyttöön, eikä niitä saa julkaista ilman lupaa. Henkilöstön

Lisätiedot

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 1 Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 Yhteenveto kohderyhmänä koko maa pois lukien PKS + ympäristökunnat 2 Helsingissä vieraili edellisen kuukauden aikana,

Lisätiedot

Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille

Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille Mika Maliranta (Etla) Perhevapaiden kustannukset -seminaari, Helsinki, 7.5.2007 Esityksen rakenne Taustaa Kannattavuus ja perhevapaan käyttö Teoriaa Empiirisiä

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2016

Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomen talouskasvu on vielä haurasta, kasvu keikkuen tulee. Palveluissa ja rakentamisessa kasvu on jatkunut. Metsäteollisuudessa

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 153 vastaajaa (tilanne 29.1.2016, ml. engl.kielinen kysely) Koko organisaation osalta 28 vastausta Oman matkustuksen osalta 125 vastausta Kaikista

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Lapin kuntapäivä 24.9.2013 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät 1 UUSI LAPIN YRITTÄJÄT 1.1.2014 alkaen 21 paikallisyhdistystä 3200 jäsenyritystä lähes 200 luottamushenkilöä

Lisätiedot

Tiivistelmä tutkimustuloksista

Tiivistelmä tutkimustuloksista Tiivistelmä tutkimustuloksista 10.4.2014 1. Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Tämän Lappeenrannan lentoliikenteen taloudellisia vaikutuksia selvittävänä tutkimuksen on toteuttanut Wirma Lappeenranta Oy:n

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden yrityksien liikevaihdon lasku hiukan taittunut alkuvuonna.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden yrityksien liikevaihdon lasku hiukan taittunut alkuvuonna. TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Teknologiateollisuuden yrityksien liikevaihdon lasku hiukan taittunut alkuvuonna Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset Kaarina Reini, Hannu Törmä, Jarkko Mäkinen 3.2.2010 Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Metsäteollisuuden rakennemuutos on jatkunut

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Tampere 11.3.2009 11.03.2009 A 1 Jos taantuma määritellään vähintään puoli vuotta kestäneeksi

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Aluetalousvaikutukset: pieni lämpölaitos ja matalaenergiarakentaminen - case Suutela

Aluetalousvaikutukset: pieni lämpölaitos ja matalaenergiarakentaminen - case Suutela Lähilämpöverkot - hankkeen tulosseminaari 27.10.2010 Aluetalousvaikutukset: pieni lämpölaitos ja matalaenergiarakentaminen - case Suutela Olli Lehtonen 1 & Lasse Okkonen 2 1 Geoinformatiikan laboratorio,

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia. Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö

Lentoliikennestrategia. Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö Lentoliikennestrategia Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko 2012 Liikenteen visio 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä. Kehitetään palvelutason

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2014

Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Keski-Suomen Aikajana 2/2014 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu 20.12.2013 Gaia Consulting Oy Aki Pesola, Ville Karttunen, Iivo Vehviläinen, Juha Vanhanen Sisältö 1. Yhteenveto 2. Selvityshanke 3. Tulokset

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 Mark Rantala (09) 1734 3552 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Kuopio 12.11.2008 12.11.2008

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto Valtionrautateiden talvimatkailujuliste ulkomaille 1950- luvulta Suomen Rautatiemuseon kokoelmat

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Luova talous kasvava talouden sektori Kulutustutkimusten mukaan kulttuurin talous ollut 1980-luvulta lähtien Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa

Lisätiedot

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2 Seutulogistiikan kilpailutekijät Jari Jokinen INLONU6A Työ käsittelee seutulogistiikan kilpailutekijöitä. Työn tavoite on tutkimustulosten perusteella verrata (benchmarkata) Forssan seutua muihin, ottaa

Lisätiedot

Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina

Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina Tuorein päivitys.1. TYÖPAIKAT (lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus) 1. Työpaikkamäärän muutos (%) ed. vuodesta Helsingissä, Helsingin seudulla

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Heinäkuu 15 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja markkinointipanostusten

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Uusyrityskeskustoiminnan vaikuttavuusselvitys 14.11.2013 Työllisyysvaikutus Taloudellinen tuottavuus

Uusyrityskeskustoiminnan vaikuttavuusselvitys 14.11.2013 Työllisyysvaikutus Taloudellinen tuottavuus Uusyrityskeskustoiminnan vaikuttavuusselvitys 14.11.2013 Työllisyysvaikutus Taloudellinen tuottavuus Uusyrittäjyyden merkitys Pirkanmaalle Professori Vesa Routamaa, Vaasan Yliopisto Toimitusjohtaja Simo

Lisätiedot