HOIDA VIESTI VÄLITÄ KUUNTELE VIRTAA VANHUSTYÖHÖN. Yhteisöllisyyden voimavarat käyttöön Vanhuus marginaalissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HOIDA VIESTI VÄLITÄ KUUNTELE VIRTAA VANHUSTYÖHÖN. Yhteisöllisyyden voimavarat käyttöön Vanhuus marginaalissa"

Transkriptio

1 1 07 DIAKTORI HOIDA VIESTI VÄLITÄ KUUNTELE D i a k o n i a - a m m a t t i k o r k e a k o u l u n s i d o s r y h m ä l e h t i VIRTAA VANHUSTYÖHÖN Yhteisöllisyyden voimavarat käyttöön Vanhuus marginaalissa

2 PÄÄKIRJOITUS DIAKTORI Diakonia-ammattikorkeakoulun sidosryhmälehti Päätoimittaja: Jorma Niemelä Toimituspäällikkö: Niina Hytönen Toimitus: Diakin medianomiopiskelijat Marianne Enola, Anne Reinikari, Eira Talka ja Elina Viitanen sekä toimittaja Riitta Liede Ohjaava opettaja: Riitta Liede Toimitusneuvosto: Jorma Niemelä (pj), Eila Hannula, Erja Heinämäki, Jari Helminen, Riitta Leskinen, Eija Rantanen Kannen kuva: Hanna Oksanen Taitto: adwise Painopaikka: Vammalan Kirjapaino Oy Painos: 6000 kpl ISSN Seuraava numero ilmestyy toukokuussa 2007 Toimituksen osoite: Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) Turun toimipaikka Lustokatu Turku Sosiaalisten ongelmien jäsentämisestä Sosiaaliset ongelmat voivat nousta useita reittejä julkiselle areenalle. Eduskuntavaalien alla käytiin kiivasta vaalitaistelua. Poliittisten puolueiden keskeisenä tehtävänä on määrittää yhteiskunnalliset ongelmat ja luoda niihin ratkaisuja. Kansalaisjärjestöjen luovuttamaton tehtävä on toimia edustamiensa ihmisryhmien asianajajina. Monet kansalaisjärjestöt ovat syntyneet niiden kansalaisten toimesta, jotka ovat tunnistaneet hoitamattoman ongelman. Tiedotusvälineillä on oma vastuullinen tehtävänsä jäsentää maailmaa. Ne voivat joko vaieta oleellisista ongelmista tai suorastaan pakottaa päättäjät ottamaan kantaa. Tieteellinen tutkimus nostaa esiin ongelmia. Tieteelliselle työlle ei kuitenkaan aseteta välttämättä vaatimuksia ratkaisumallien hahmottamiseksi. Yliopistojen ns. kolmas tehtävä velvoittaa tosin toimimaan ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Innovaatioita suositaan. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminta imuroi haasteensa (työ)elämän keskeltä. Diakonia-ammattikorkeakoulu pyrkii olemaan herkällä mielellä erityisesti haavoittuvien ryhmien tilanteelle. Kirkon diakoniatyö ja Yhteisvastuukeräys ovat vuosikymmenten saatossa nostaneet laajempaan keskusteluun monia kipeitä sosiaalisia ongelmia. Ne ovat myös käytännössä toimineet muutoksen aikaansaamiseksi. Nyt emeritusarkkipiispa John Vikströmin johdolla työskennellyt Kirkon Sosiaalifoorumi nosti esille marginaalissa elävät vanhukset. Vanhusten hoito, eläkekysymykset ja monet muut väestön ikääntymiseen liittyvät kysymykset ovat olleet jo pitkään poliittisen keskustelun agendalla. Muodostettava hallitus joutuu ottamaan kantaa siihen, miten Suomi selviytyy ikärakenteen muutoksesta. Asian hoitamista helpottaa se, että ikääntyvä väestö on aiempaa terveempää, varakkaampaa ja aktiivisempaa noin pääsääntöisesti. Enemmän kuin suotavaa olisi se, että samassa yhteydessä otettaisiin työlistalle marginaalissa elävät vanhukset. Ainakin eduskuntaryhmien antama palaute Kirkon Sosiaalifoorumin kannanotolle oli arvostava. Uusimpana tapana hahmottaa yhteiskunnallisia kysymyksiä ja ratkaisumalleja ovat thinktankit, ajatuspajat. Kirkon Sosiaalifoorumin työssä oli paljon jo ajatuspajan tapaista työskentelyä, jossa oivallisella tavalla sekä valtakunnallisella että alueellisella tasolla koottiin eri tahoja yhteisen teeman ympärille. Kirkon Sosiaalifoorumista voisi jatkossa muodostua aito ajatuspaja. Ps. Vuoden ensimmäinen Diaktori on saanut uuden taittoilmeen. Toivomme, että uudistunut lehti on entistä luettavampi ja löytää lukijansa. Toimittajina Diaktorissa ovat jatkossakin Diakin medianomiopiskelijat. Puh. (02) Osoitteenmuutokset: Jorma Niemelä Diakonia-ammattikorkeakoulun rehtori 2 DIAKTORI 1/2007

3 Mikä suututti omaishoitajat? Teksti ja kuva: Riitta Liede Hiljattain uutisoitiin näyttävästi, että omaishoitajille on myönnetty kolmas lakisääteinen vapaapäivä kuukaudessa. Samalla huomiota herätti se, että joillakin voi olla niin vähän vapaapäiviä, mutta hyvä, että saatiin edes se yksi lisää. Suurin osa omaishoitajista on kuitenkin iäkkäitä ihmisiä, jotka huolehtivat kotona laitoskuntoisesta puolisostaan. Työ on usein ympärivuorokautista, sitovaa ja raskasta niin henkisesti kuin fyysisesti. Päätös kolmannesta vapaapäivästä nosti kuitenkin omaishoitajien kiukkuryöpyn. Sen aiheutti turhautuneisuus, koska entisiä kahtakaan vapaapäivää tuskin pystytään pitämään. Tilapäisiä hoitopaikkoja tai hoitomahdollisuuksia ei yksinkertaisesti ole riittävästi, lomitusjärjestelmä ei toimi. Hoidettavan pitäisi päästä loman ajaksi joko laitokseen, tai kotiin pitäisi saada luotettava lomittaja. Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton toimitusjohtaja Merja Salanko-Vuorelan mukaan kuntien pitäisi nyt omaksua uusi ajattelumalli, joka takaisi toimivan palvelustrategian kunnissa. Kuntasuunnitelmissa ei ole otettu riittävästi huomioon omaishoitajien tarpeita. Budjettiin pitäisi varata selkeästi oma paikkansa tälle asialle, eikä jättää sitä ylimääräiseksi. Se on kuitenkin pieni lisäys menoihin ja merkitsee kokonaisuudessa säästöä, kun ihmisiä voidaan hoitaa laitosten sijaan kotona. Ehkä on totuttu näkemään, että omaiset hoitavat joka tapauksessa. Nyt on vain kysymys siitä, miten omaishoitajat jaksavat. Suomessa on arvioitu olevan noin omaishoitajaa, jotka huolehtivat kotona laitoskuntoisesta läheisestään. Vuoteen 2012 mennessä määrän arvioidaan kasvavan puolella. Rauha Tölli on Parkinsonin tautia sairastavan miehensä Soinin omaishoitaja. Irrottautuminen silloin tällöin auttaa häntä jaksamaan paremmin. EUROOPPA IKÄÄNTYY Yli 65-vuotiaat ovat ainoa väestöryhmä, joka kasvaa EU-maissa tulevina vuosina. Vuonna 2003 Suomen väestöstä 65-vuotiaita tai vanhempia oli 16 %. Vuoteen 2030 mennessä Suomi kipuaa EU-vertailussa jo kolmannelle sijalle, sillä yli 65-vuotiaiden määräksi arvioidaan tuolloin 26 % väestöstä. Eniten yli 65-vuotiaita on tuolloinkin Italiassa (29 % väestöstä). Tilastokeskus ja Eurostat LYHYESTI Suurin osa eli 85 prosenttia yli 65-vuotiaista tulee toimeen ilman sosiaali- ja terveyspalveluja. Meidän suuri haasteemme on saada mahdollisimman moni pysymään tässä toimintakykyisten ja itsellisten ihmisten joukossa. Avun maailma 2/06 Ammattitaitoisen työvoiman vähyys johtuu Stakesin Reija Heinolan mukaan paitsi vanhusten kasvaneesta määrästä myös siitä, ettei vanhustyö houkuttele esimerkiksi nuoria. Hänen mielestään kannattaisikin miettiä keinoja, joilla voitaisi parantaa vanhustyön imagoa, koska työ on myös hyvin palkitsevaa. Marjasinikka Väänänen, Socius 6/2006 Vuonna 2030 joka neljäs suomalainen on täyttänyt 65 vuotta. Entä sitten, kysyy Harriet Finne-Soveri, jonka mielestä suurimpia virheitä on niputtaa kaikki iäkkäät samaan nippuun. Avun maailma 2/06 VIITTOMAKIELEN SANAKIRJA SÄHKÖISEKSI Diakin Turun toimipaikassa luodaan uutta, sähköisessä muodossa olevaa viittomakielimateriaalia. Vuoden 2007 aikana julkaistava DVD perustuu aiemmin kirjana ilmestyneeseen Viittomakielen kuvasanakirjaan (Kuurojen Liitto ry). DIAKTORI 1/2007 3

4 Ikääntyvät maahanmuuttajat asettavat haasteita tulevaisuuden vanhustyölle. Uusi keino voi olla parempi kuin pussillinen vanhoja. Monikulttuurista tarinointia vanhus Ajatuksenamme on, että tarvitaan uusia tapoja toimia ikääntyneiden maahanmuuttajien kanssa, sanoo lehtori Eila Sainio Diakonia-ammattikorkeakoulun Helsingin toimipaikasta. Hän koordinoi Sovintoon elämän kanssa -hanketta, jonka tarkoituksena on antaa uusia virikkeitä pääkaupunkiseudulla asuvien eri kulttuureista tulevien ikäihmisten elämään. Ikääntyneiden maahanmuuttajien suomen kieli on usein heikko. Siksi on hyvä löytää myös sellaista toimintaa, joka ei perustu pelkästään puheeseen, selvittää Sainio. Tarinointia ja toimintaa Kinaporin palvelukeskuksessa Helsingin Sörnäisissä kokoontui viime syksynä viikoittain ryhmä maahanmuuttajavanhuksia, joiden kanssa käytettiin uusia tarinallisia ja toiminnallisia menetelmiä. Muisteltiin omaa elämää, kerrottiin siitä muille. Katsottiin tärkeitä ja merkityksellisiä valokuvia ja keskusteltiin niistä. Lisäksi ilmaisumuotona käytettiin musiikkia, tanssia tai maalaamista, kertoo Sainio. Ryhmäläisiltä saatu palaute on ollut Sainion mukaan pääosin positiivista. Osallistujat olivat tyytyväisiä saadessaan kohdata uusia ihmisiä eri puolilta maailmaa ja oppiessaan tuntemaan erilaisia kulttuureita, kieliä ja perinteitä. He arvostivat mahdollisuutta päästä pois kotoa, liikkumaan ja olemaan aktiivisia ja energistä. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että sai puhua vapaasti, nauraa paljon ja pitää hauskaa, kertoo Sainio. Uusia ryhmiä perusteilla Kinaporin ryhmän kokoontumiset jatkuvat edelleen ja ryhmään on tullut lisää jäseniä. Vantaalla jatkavat syksyllä aloittaneet inkeriläisryhmä sekä somalinaisten ryhmä. Uusia ryhmiä on suunnitteilla. Tarkoituksenamme on aloittaa Hel- Tarve tulla kuulluksi Teksti: Marianne Enola Jokaisella ihmisellä on tarve tulla kuulluksi, kertoa oma tarinansa, sanoo free lance -näyttelijä ja kouluttaja Anna-Leena Mäki-Penttilä. Mäki-Penttilä on toiminut ohjaajana maahanmuuttajien ryhmässä, jossa eri kulttuureista tulevat vanhukset kertovat oman elämäntarinansa ja muistelevat elettyä elämäänsä. Tarkoituksena on ylläpitää omaa kulttuuri-identiteettiä ja samalla helpottaa sopeutumista uuteen kulttuurin ja elämäntilanteeseen. On valtavan tärkeää saada kertoa kokemuksistaan toisille samassa tilanteessa oleville ihmisille. Ilman tätä ryhmää he eivät olisi tulleet tavanneeksi toisiaan, sanoo Mäki-Penttilä. Ryhmän antama tuki ja yhteenkuuluvuuden tunne on tärkeää, samoin luotettava ja turvallinen ilmapiiri, jossa jokaista kunnioitetaan ja arvostetaan omana itsenään. Itseilmaisuun ei tarvita kieltä Maahanmuuttajista monet ovat pakolaistaustaisia ja heillä on takanaan rankkojakin kokemuksia. Ryhmän ei silti ole tarkoitus toimia terapiana, vaikka puhumisella ja kokemusten jakamisella onkin terapeuttinen vaikutus. Voimme katsoa yhdessä esimerkiksi valokuvaa ja keskustella sen herättämistä muistoista herkistä ja kipeistäkin. Maahanmuuttajaryhmässä yhteistä kieltä ei aina löydy. Siitäkin huolimatta, että mukana on tulkkeja. Kuva: Anna-Leena Mäki-Penttilä Elämän riepumatoissa näkyvät ilon ja surun raidat. Ihmisellä on monia muitakin ilmaisuvälineitä kuin kieli, muistuttaa Mäki- Penttilä. Itseilmaisun väylänä voi käyttää runoa, musiikkia, tanssia, maalaamista minkä tahansa tavan kukin kokee omakseen. Ilmaisua teatterin keinoin Mäki-Penttilällä on tietoa ja kokemusta 4 DIAKTORI 1/2007

5 Peruspalvelut eivät aina kohtaa ikääntyvien maahanmuuttajien tarpeita. Siksi olemme mukana luomassa uusia toimintamalleja maahanmuuttajavanhustyöhön, sanoo projektikoordinaattori Eila Sainio Diakista. työhön Teksti: Marianne Enola singissä ja Vantaalla avoin ryhmä ikääntyneiden maahanmuuttajien läheisille ja ystäville sekä vapaaehtoistyöntekijöille ja ammattihenkilöille, Sainio lupaa. Maahanmuuttajien asioista kiinnostuneille on tarjottu viime syksystä lähtien myös erilaisia teemaseminaareja. Aiheina ovat olleet muun muassa kuvan käytön, tanssin sekä kosketuksen merkitys vanhustyössä. Maaliskuun seminaarissa aiheena on inkeriläisyys ja huhtikuussa vanhuus somalikulttuurissa, kertoo Sainio ja toivottaa kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi seminaareihin. Oman elämän muisteleminen ja siitä kertominen tarjoaa maahanmuuttajavanhuksille väylän ilmaista itseään ja tulla kuulluksi. Kuva: Riitta Liede ryhmän ohjaamisesta. Hänen mukaansa toiminta ei synny ohjaajasta, vaan ryhmästä. Ihmiset itse luovat toiminnan. Minä olen siinä mukana oman herkkyyteni ja luovuuteni voimalla, laitan itseni likoon ja olen tilanteessa läsnä sataprosenttisesti. Näyttelijän ammatti antoi Mäki-Penttilälle eväitä käyttää teatteri-ilmaisuun perustuvia menetelmiä. Tarinalliset ja toiminnalliset menetelmät ovat suosittuja muualla maailmassa. Esimerkiksi Englannissa niitä on käytetty jo vuosia. Toivoisin, että ne vakiinnuttaisivat paikkansa myös täällä Suomessa, Mäki-Penttilä vihjaa. SOVINTOON ELÄMÄN KANSSA Sovintoon elämän kanssa on osa laajempaa hankekokonaisuutta, johon kuuluvat lisäksi Turun AMK:n täydennyskoulutus- ja palvelukeskuksen KOTOa-hanke sekä Kaakkois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socomin KUTSU kohtaamisia taiteen äärellä. Kaikki kolme osahanketta kuuluvat Monikulttuurista hyvinvointia vanhustyöhön -hankkeeseen, jonka tarkoituksena on kehittää maahanmuuttajavanhustyötä. Hanke on osa Etelä-Suomen alueella toimivaa InnoElliSenior-ohjelmaa , joka pyrkii kehittämään uusia ja innovatiivisia toimintamalleja vanhustyöhön. Sovintoon elämän kanssa -hankkeen tarkoitus on rakentaa vanhuksen elämäntarinan dialogiseen, elämänkerronnalliseen käsittelyyn pohjaava toimintamalli, jossa korostuvat kerronnan, kuvan, ilmaisullisen ja yhteisöllisen toiminnan keinot vertaisryhmässä. Diakin Helsingin toimipaikka koordinoi hanketta, ja siinä ovat mukana Helsingin kaupunki ja Vantaan seurakuntayhtymä. Hanke saa rahoitusta muun muassa Euroopan aluekehitysrahastosta. Kuva: Eila Sainio Kuva: Eila Sainio Valokuvat ja vanhat esineet ovat hyvä apu muistelu- ja elämäntarinatyössä. Tanssilla on vapauttava vaikutus myös vanhustyössä. Kanikani-tanssia harjoiteltiin yhdessä Sovintoon elämän kanssa -projektin seminaareista. DIAKTORI 1/2007 5

6 Viittomakielen tulkkien tarve kasvaa virkoja liian vähän Kun väestö ikääntyy, lisääntyvät samalla ihmisten kuulo-ongelmatkin. Sen seurauksena kasvaa myös viittomakielen tulkkien tarve. Teksti ja kuvat: Anne Reinikari Suurten ikäluokkien vanheneminen luo isoja haasteita myös kuurojen vanhusten hoidolle, sanoo Kuurojen Palvelukeskus Salmelan johtaja Inkeri Vyyryläinen. Haasteet koskevat myös kuntien maksukykyä, koska kuurot ja kuulonäkövammaiset vanhukset tarvitsevat erilaisia kotipalveluja kuin muut vanhukset. Viittomakielen tulkeille ei ole kunnissa riittävästi virkoja, vaikka tarvetta olisi. Suomessa on nyt yli 5000 viittomakieltä ensikielenään käyttävää. Viittomakielen tulkkien määrä on pysynyt samana jo monta vuotta, mutta pian heitä tarvitaan enemmän varsinkin kaupungeissa. Selvimmin tulkkipula näkyy pääkaupunkiseudulla. Tulkkisihteeri Marika Rönnberg Kuurojen Liitosta korostaa viittomakielen tulkkikoulutuksen merkitystä, sen vetovoimaisuuden lisäämistä sekä opinnoista valmistumisen tärkeyttä. Alan suunnitteilla oleva ylempi korkeakoulututkinto toisi Rönnbergin mukaan lisämahdollisuuksia ja -valmiuksia tulkeille. Ylempi tutkinto olisi tärkeä, koska moniin työtehtäviin liittyy uusia vaatimuksia, joihin nykyinen koulutus ei aina tarjoa valmiuksia. Myös valmistuneiden tulkkien olisi tärkeää jatkuvasti opetella uutta ja pitää sitä kautta yllä ammattitaitoaan. Esimerkiksi erilaisissa projektinjohtotehtävissä vaaditaan esimiestaitoja. Ylempi korkeakoulututkinto tarjoaisi etuja myös tutkimus- ja kehittämistyöhön, summaa Rönnberg. Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Humanistinen ammattikorkeakoulu suunnittelevat ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa viittomakielialan tulkkitoiminnan koulutusohjelmaa. Kou- SALMELASSA ON HYVÄ ASUA ELÄMÄÄ OMALLA KIELELLÄ Suomen Kuurojen Palvelusäätiöllä on seitsemällä paikkakunnalla yhteensä 11 toimintayksikköä, joista yksi on Salmelan Palvelukeskus Turussa. Se tarjoaa vuokra-asunnon 14 iäkkäälle tai keski-ikäiselle kuurolle naiselle ja miehelle. Elokuusta 2001 lähtien, jolloin rakennus avattiin, asukaspaikat ovat olleet koko ajan täynnä. Uusia vapautuu vain luonnollisen poistuman kautta. Helpotusta on vähän luvassa, sillä kuusi uutta tukiasuntoa saatiin tämän vuoden helmikuussa. Kuurojen Palvelusäätiö tuottaa viittomakielisiä asumis- ja työtoimintapalveluja kuuroille ja kuurosokeille. Pauli Jaakkola, 80 v. Salmelan asukas Pauli Jaakkola on asunut Palvelukeskus Salmelassa sen perustamisesta lähtien eli viisi ja puoli vuotta. Hänen mielestään siellä on hyvä asua. Jaakkolan päivä täyttyy monista askareista: hän nauttii ruuasta, käy kävelyllä, tekee lumitöitä ja osallistuu Salmela-klubin toimintaan, jossa jutellaan, leivotaan, luetaan lehtiä ja askarrellaan. Jaakkola on tavannut monta kertaa viittomakielen tulkkiopiskelijoita ja hänestä se on ollut mukavaa. Helena Kosonen, 23 v. Viittomakielen tulkkiopiskelija, Diak Helena Kosonen valmistuu pian viittomakielen tulkiksi. Haastavinta nelivuoti- Paavo Jaakkolan arki Salmelassa on vireää. 6 DIAKTORI 1/2007

7 Salmela tarjoaa viittomakielisiä palveluja asukkailleen. lutus käynnistyy tammikuussa 2008, mikäli opetusministeriöltä tulee myönteinen päätös. Asiasta päätetään kevään aikana. Toteutuessaan koulutus olisi ensimmäinen laatuaan Suomessa. Koulutusta kuntiin Tulkkien asiakkaista oman ryhmänsä muodostavat vanhukset, joilla on sekä kuulo- että näkövamma. Kuurojen Palvelusäätiön suunnittelija Kirsi Karlsson on ollut rakentamassa heille omaa Seniori-ohjelmaa. Kuulonäkövammat vaikuttavat monella tavalla ihmisen elämään. Kommunikointi vaikeutuu, tiedonsaanti ja liikkuminen rajoittuvat ja niiden seurauksena yksinäisyys ja masentuneisuus saattavat lisääntyä, hän sanoo. Reilulla seitsemällä prosentilla yli 75-vuotiaista on jonkinlainen toiminnallinen vaje. Näkö- ja kuulovammat peittyvät usein muiden vammojen alle. Yksi tehtävämme onkin kouluttaa kuntien vanhustyöntekijöitä kohtaamaan ikääntyvien kuulonäkövammaisten erityistarpeita. sissa opinnoissa hän on pitänyt sekä tulkkausta itsessään että kieleen sisälle pääsemistä. Harjoittelu kaikenikäisten ihmisten kanssa on ollut antoisinta opiskelua. Tulkkaustyön vanhusten kanssa Kosonen on kokenut mukavaksi. Vanhusten kieli on erilaista ja he käyttävät usein vanhoja sormiaakkosia. Hän uskoo vanhusten olevan iso asiakasryhmä tulevaisuudessa. Omasta työllistymisestään Kososella on positiivinen kuva. Hän lisäisi viittomakielen opiskelujen kiinnostavuutta näkyvyydellä: viittomakielisille tulisi tarjota enemmän esimerkiksi tv-ohjelmia omalla äidinkielellään. VANHUUS ARVOSSAAN, SAIRAUKSISTA VAIETAAN Teksti ja kuva: Riitta Liede Vaikka kehitysmaissa moni asia on rempallaan, vanhukset nauttivat arvostusta ja heistä huolehtimista pidetään kunnia-asiana. Toisaalta väestön ikärakennekin on toinen kuin meillä. Senegalissa väestön keski-ikä on 48 vuotta. Ihmisen ei tarvitse olla kovin iäkäs saadakseen kunnioitusta. Jo 40-vuotias voi saada nimeensä etuliitteen isä tai äiti. Perheen vanhin on vanhus, vaikka hän olisi 50-vuotias. Vanhusten elämänkokemukseen ja arvostelukykyyn luotetaan lujasti. Vanhuksen loukkaamisesta koituvat kovat sanktiot, pahimmillaan sosiaalinen eristäminen. Kansaneläkettä ei ole, eikä työeläke kosketa nykyisiä vanhuksia. Perheet elättävät ja hoitavat heidät, vaikka tiukkaa tekisi. Geriatri Birama Niangin mukaan Senegalissa on alettu vasta viime aikoina kiinnittää huomiota vanhusten terveydelliseen asemaan. Yleensä vanhus viedään sairaalaan vain akuuttitapauksissa, mutta silloinkin lähetetään reseptin kanssa takaisin kotiin. Lääkkeisiin perheillä on vain harvoin varaa. Valopuoli taas on se, ettei vanhusta jätetä yksin, vaan aina on ihmisiä vierellä pitämässä huolta. Senegalilaisessa tervehdyksessä tiedustellaan aina, ettei vain kukaan kotona ole sairaana. Kaikki hyvin, terveitä ollaan kaikki, luojan kiitos! Totuus voi olla päinvastainen, mutta sairauksista puhumisen uskotaan manaavan niitä paikalle. Vakavasta sairaudesta ei kerrota vanhukselle itselleenkään, jottei se lisäisi ahdistusta ja nopeuttaisi kuolemaa. Yleisimpiä vaivoja ovat sydän- ja verisuonitaudit, niveltulehdukset ja reumatismi, silmäsairaudet ja enenevässä määrin diabetes, johtuen ruokatottumusten länsimaistumisesta. Syövistä yleisin on maksasyöpä. Neurologisia sairauksia, kuten Parkinsonin tai Alzheimerin tautia tavataan vain vähän. Diagnoosit ja tilastointi ovat summittaisia, ja ruumiinavaus tehdään vain poikkeustapauksessa. Ihmiset eivät kysele, miksi joku kuoli. Hän vain kuoli. Hän oli vanha. Hän oli pitkään sairas, jotain mahassa. Tai sitten hän vain kuoli yhtäkkiä, se oli mystistä. Mutta niin on elämäkin. Senegalissa vanhusta ei jätetä yksin.

8 Ritva Kasa (vas.) ja Mirja Torkka haluavat oppia Digituvalla ainakin käyttämään sähköpostia ja maksamaan laskuja verkkopankissa. Nyt tulevat Yhä useampi opiskelee eläkepäivillään tietotekniikkaa. Se ei ole vaikeaa, jos mieli on virkeä ja opettajana toimii ikätoveri. Chattimummot ja irkkipapat Teksti ja kuvat: Eira Talka Käyn aina ensin seutuopiston kurssilla ja oppituntien päätyttyä tulen tänne. Täällä voi keskustella mieleen heränneistä kysymyksistä, sanoo Digituvan opiskelija Leena Schröter, 63. Pieksämäen Digituvassa keskiviikkoisin kokoontuvassa ikääntyvien ryhmässä ei arastella tyhmiä kysymyksiä. Vertaistukijoina on seutuopiston atk-kurssilta perusteet oppineita ikäihmisiä. Lähtökohtana koulutuksessa on se, että ensimmäinen kysymys tuntien jälkeen ei olisi, kuinka kone käynnistetään, sanoo Heikki Ketolainen, 78, yksi avustajista. Vertaistuen lisäksi paikalla on auttamassa opiskelija Diak Idän opiskelijaosuuskunta Tukevasta. Kysymyksiä esitetään innokkaasti ja ne ovat usein nuoren kannalta helppoja, kertoo Tuvalla viihtyvä Hanna Syrjänen. Kiinni maailman menossa Kerho on toiminut vuoden alusta alkaen, ja mukaan on tullut parikymmentä aktiivista ikäihmistä. Syitä koneen käytön aloittamiseen ovat mahdollisuudet pitää yhteyttä ja halu pysyä mukana maailmanmenossa. Meillä ei ole ollut konetta kymmeneen vuoteen. Eläkkeelle jäätyämme muutimme maalle ja ystävät ovat asuneet lähellä, sanoo Sirpa Palvola, joka opettelee yhdessä miehensä ja lapsenlapsensa kanssa käyttämään joulupukin tuomaa kannettavaa. Nyt miehen harrastustoiminta edellyttää sähköpostin käyttöä, ja matkaileva pariskunta haluaisi oppia löytämään netistä tietoa matkakohteistaan vaikka tien päällä ollessa. Lapsuudenystävät Ritva Kasa ja Mirja Torkka ovat tulleet katsomaan, kiinnostaako koneharrastus. Haluaisimme oppia maksamaan laskut netissä ja käyttämään sähköpostia. Vieraiden kielten taitoja olisi myös mukava verestää, jos löytyisi sellaiseen sopiva ohjelma, yli 70-vuotiaat ystävykset kertovat. Avuksi verkkoyhteisöt Aiemmin Ystävänkammari-nimellä toimineessa Digituvassa pyritään siihen, että iäkkäät löytäisivät palvelujen ohessa verkosta myös seuraa. Avuksi otetaan nuorison jo omaksumat reaaliaikaiset keskusteluohjelmat chat ja messenger sekä verkkopuhelusovellus Skype. Yhteyden luomiseksi opetellaan myös käyttämään nettikameraa sekä laittamaan digitaalikameralla otettuja kuvia koneelle. Toiset tupalaiset epäilevät olevansa liian hitaita kirjoittajia virtuaalirupatteluun, mutta osalla on jo positiivisia kokemuksia. Viime kesänä olin messengerin välityksellä tutustuneen senioriparin häissä. Toinen oli Ruotsista ja toinen Lapista. Itsekin olen löytänyt mesen välityksellä uusia tuttavia vaimon kuoleman jälkeen, kertoo sähköisten yhteyksien nimeen vannova Ketolainen. On hyvä, että ihmiset tulevat ulos luolistaan eivätkä jää yhteiskunnan ulkopuolelle. Meillä eläkeläisillä on aikaakin verkossa seikkailuun, mutta sitä paheksun, että sairaalan yöhoitajat chattaavat työaikanaan, Ketolainen kritisoi havaitsemaansa epäkohtaa. 8 DIAKTORI 1/2007

9 TekniikASTA TUKEA Digituvan loivat viime vuonna ikääntyvän paikallisväestön tarpeisiin Pieksämäen Osuuspankki, Avence Digital Oy ja Mikkelin Puhelinyhdistys. Diakin Pieksämäen yksikön kaksivuotinen Tieto- ja viestintätekniikka ikääntyvien toimintakyvyn tukemisessa -hanke liittyi mukaan Naarajärven Digituvan VANHUSTYÖTÄ ETELÄ-SAVOSSA Eteläsavolaisten ikääntyvien toimintakykyä, itsenäistä asumista ja osallistumista kehitetään Diak Idän hallinnoimassa Tieto- ja viestintätekniikka ikääntyvien toimintakyvyn tukemisessa -hankkeessa. Samalla etsitään ja kehitetään palvelutuotantoa ja palvelujen saavutettavuutta tukevia innovaatioita. Yhteistyössä ovat mukana Joensuun yliopiston tieto- ja viestintätekniikan laitos, Mikkelin ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ISO. Hanketta rahoittaa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hallinnoima Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelma (kansallinen ja EAKR-raha). toimintaan tammikuussa. Vastaavia atk-toimipaikkoja suunnitellaan Pieksämäen keskustaan sekä Peiposjärven kylälle. Alussa seniorit saavat opastusta omien koneiden käytössä tarpeidensa mukaan. Pieksämäen seutuopistolla koulutettu vertaistuki mahdollistaa eritasoisten osallistujien auttamisen, kertoo projektipäällikkö Eija Rautasalo Diakista. Diakin hanke tekee yhteistyötä Helsingin yliopiston hallinnoiman Ruralia-instituutin Senet-hankkeen ja Joensuun yliopiston kanssa. Joensuun yliopistossa on toiminut Digituvan kaltainen Senioriklubi jo pidempään. Klubin vetäjä, väitöskirjaansa tekevä Minnamari Naumanen, toimii hankkeessamme aktiivisesti mukana, Rautasalo sanoo. Senet-hankkeen kanssa pyritään saamaan ikääntyneiden tietokoneisiin interaktiivista liikkuvaa kuvaa, esimerkiksi harrastajateatteriesityksiä jo kevään aikana. Heikki Ketolainen (oik.) opastaa ikätovereita tietotekniikan pariin. Omat taidot ovat peräisin työajoilta ja kansalaisopiston kurssilta. Interaktiivisuus on hankkeessa muutenkin esillä. Esimerkiksi Joroisissa palvelutalo Mansikkapaikassa tuotetaan internetin välityksellä katseltavia ohjelmia. Ohjelmien aiheina ovat vaikkapa tuolitanssi tai hyvien ruokailutottumusten esittely, Rautasalo kertoo. Joroisten lukiossa alkaa tänä keväänä vertaistuutorikoulutus. Joroisten kansalaisopistoon kursseja on kaavailtu ensi syksyksi. Virkeät vanhukset on helppo saada tieto- ja viestintätekniikan äärelle, mutta esimerkiksi liikuntakyvyttömien tai dementoituvien tilanne on toinen. Pieksämäellä on parisataa huonokuntoista ikääntynyttä. Ehkä omaishoitajien kautta voitaisiin tutkia, miten tietotekniikalla voitaisiin vastata heidän tarpeisiinsa, Rautasalo pohtii. Pyrimme hankkeen aikana yhdessä Joensuun yliopiston kanssa aloittamaan ainakin pienimuotoisen tutkimustyön tässä asiassa. KOELABORATORIO VANHUSTEKNIIKAN TUTKIJOILLE Joensuun yliopistolla toista vuotta kokoontuvassa Senioriklubissa ikääntyvät oppivat valjastamaan tekniikan mahdollisuudet omiin tarpeisiinsa. Samalla tutkijat pääsevät lähelle ikääntyvien arkea. Materiaalia on saatu muun muassa graduun, jossa selvitettiin Kelan verkkosivujen käytettävyyttä. Samoin päättötyöhön, jossa vertailtiin katseohjatun ja tavallisen kaukosäätimen paremmuutta digi-tv:n käytössä, klubia ohjaava Minnamari Naumanen kertoo. Kerhon kymmentä osallistujaa opastavat vapaaehtoiset yliopisto-opiskelijat. Syksyllä vedetyssä pelityöpajassa seniorit tekivät kotikaupunkinsa historiaan liittyviä lautapelejä. Apuvälineinä käytettiin muun muassa digikameroita ja tietokonetta. Tutuiksi tulivat muun muassa digikuvaus ja muistitikun käyttö. Arvokkaan lisän toivat vanhusten omat muistot, joiden tallentaminen innoitti oppimaan uutta. Vuorovaikutusta sähköisesti Sähköinen yhteydenpito on kerhossa tärkeällä sijalla. Esimerkiksi verkkopankki ja sähköposti ovat jo klubilaisille tuttuja välineitä. Porukan sisäiset kuulumiset ja tiedotukset kirjoitetaan yhteiseen blogiin, ja keväällä on aloitettu Moodle-oppimisalustaan tutustuminen. Yhteydenpito netin kautta on helppoa, kunhan pienen alkukynnyksen yli pääsee. Jokaisella on kuitenkin perustarve olla vuorovaikutuksessa, ja sähköinen kommunikointi on yksi tapa helpottaa sitä, Naumanen sanoo. Senioriklubi toimii yhteistyössä Vanhustyön Keskusliiton kanssa. Minnamari Naumanen on mukana Diakin Tieto- ja viestintätekniikka ikääntyvien toimintakyvyn tukemisessa -hankkeessa. DIAKTORI 1/2007 9

10 ARVIOINTITUTKIMUS Anna & Arvo -hankkeesta Diakonia-ammattikorkeakoulu tekee arviointitutkimusta viime vuoden Yhteisvastuukeräyksen turvin käynnistetystä Anna & Arvo -hankkeesta. Teksti: Elina Viitanen Vuoden 2006 Yhteisvastuukeräyksen kokonaistulos oli yli viisi miljoonaa euroa, joka on kahdeksan prosenttia korkeampi kuin edellisvuonna. Keräyksen teema oli Ihmisarvoinen vanhuus. Sen varoilla on käynnistetty Anna & Arvo -hanke, joka tarjoaa vanhuksille konkreettista apua yhdellätoista paikkakunnalla ympäri Suomen. Diakin toteuttama tutkimus hankkeen toiminnasta kerää tietoa kohdepaikkakuntien toimintatavoista sekä avun saajien ja antajien toiveista ja tarpeista. Tarkoitus on arvioida hankkeen edistymistä, kehittää vanhustyötä ja levittää hyväksi havaittuja toimintamalleja myös uusiin kohteisiin. Hankkeen projektipäällikkö Anne Viljanen Kirkkopalveluista kertoo, että yhteistyöllä on saatu paljon hyvää aikaan. On ollut tärkeää oivaltaa, että meillä on isoja haasteita, jotka voidaan ratkaista vain yhdessä tekemällä. Yhteisvastuukeräyksellä on monella tasolla yhteiskunnallisesti suuri merkitys, sillä jo kampanjan aikana varojen keruun lisäksi voidaan tuoda ihmisten tietoisuuteen asioita, jotka pysyisivät muutoin näkymättömissä. Kampanjajulisteet herättävät ajattelemaan, ja keräys antaa jokaiselle mahdollisuuden osallistua auttamiseen lukuisilla eri tavoilla, Viljanen sanoo. Vuoden 2006 Yhteisvastuu-kampanjajuliste pysähdytti. Arvokas vanhuus vanhustyön valtakunnalliset neuvottelupäivät , Diak Itä, Pieksämäki Neuvottelupäivien keskeinen tavoite on vanhusten hyvinvoinnin puolesta vaikuttaminen. Tavoitetta lähestytään seuraavien teemojen kautta: vanhuuden hyväksyminen arvokkaana elämänvaiheena, yhteistyön kehittäminen vanhusten palveluihin liittyvissä kysymyksissä ja vanhusten hyvinvointiin vaikuttaminen kirkossa ja yhteiskunnassa. Päivät on tarkoitettu seurakuntien ja kuntien sekä järjestöjen vanhustyössä mukana oleville työntekijöille. Diak on yksi päivien järjestäjistä. Yli 55-vuotiaiden isoimmat kieliryhmät Suomessa (muu kuin suomi tai ruotsi): Venäjä Viro Saksa Englanti Puola 229 Turkki 282 Arabia 278 Espanja 256 Vietnam 246 Somali 240 YHTEENSÄ: n Vanhustyön keskusliiton Ikä- MAMU-toiminta 10 DIAKTORI 1/2007

11 LAINATTUA Elämällä, sen eri kehitysvaiheilla on kullakin oma tehtävänsä, niin myös vanhuusvaiheella. Silloin voi katsella elämäänsä ja toivon mukaan todeta, että minun tarinani on ainutkertainen koko maailmassa. Sen vuoksi se on arvokas. Suomen mielenterveysseura ry Hoitotyöhön herkkyyttä Teksti: Riitta Liede Eläkeliiton toiminnanjohtaja Jukka Salminen ennakoi, että ikääntyvät ihmiset ärhäköityvät ennen pitkää nykyiseen elämänmenoon. Oman elämänsä sivureiteille nostetut eivät enää kauan katsele syrjästä, millaisia päätöksiä muut tekevät heidän elämästään ja toimeentulostaan. Tarja Heiskanen, Mielenterveys 5/06 Dementoituneiden potilaiden käytösoireita hoidetaan laitoksissa usein resurssien puuttuessa lääkkeillä, koska ei ole ihmistä pitämässä kädestä kiinni, sanoo professori ja geriatri Kaisu Pitkälä. Sari Pohjola, Socius 5/2006 Te olette menettäneet herkkyyden vuorovaikutuksesta, totesivat suomalaiseen vanhustyöhön taannoin tutustuneet srilankalaiset hoitajat. Kyllä se vähän näin on, myöntää hoitotyön professori Arja Isola Oulun yliopistosta. Yhteisöllisyyden keinot ovat meillä kadoksissa, eikä niitä oikein löydetä. Nämä vieraat huomasivat myös, että ammatillinen vuorovaikutus on meillä kovin teknistä. He tulivat köyhästä kehitysmaasta, mutta tämä asia heillä oli hallussa. Heidän suhtautumisestaan vanhuksiin välittyy lämpöä ja arvostusta. Isolan mielestä maahanmuuttajat pystyisivät tuomaan meidän vanhustyöhömme lisää herkkyyttä ja iloa. Yksi suurimpia haasteita on auttaa vanhuksia kokemaan itsensä tarpeellisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Yksinäisyyttä on suurkaupungeissakin, mutta harvaan asutuilla syrjäseuduilla talven pitkässä pimeydessä se korostuu aivan eri tavoin. Juuri näiltä seuduilta yhteiskunnan rakennemurros on vienyt nuoremmat perheenjäsenet asutuskeskuksiin. Paljon yritetään, tapahtumia järjestetään ja vapaaehtoisia koulutetaan. Mutta vapaaehtoisiakaan on vaikea saada sitoutumaan, vain harva jää vanhuksen ystäväksi pysyvästi. Se voi olla henkisesti aika vaativaa ja jos vanhuksella on muistihäiriöitä, tehtävää ei koeta palkitsevaksi. Omaisten käynneistä taas välittyy helposti kiire ja kärsimättömyys: Johan nuo jutut on kuultu. Vanhus ei saa kohtaamiselta sitä mitä odottaa. Emotionaalinen puoli jää auki. Eniten yksinäisyys koskettaa Isolan mukaan nykyisiä 75-vuotiaita ja sitä vanhempia. Eri tahoilla ollaan miettimässä keinoja yhteisöllisyyden elvyttämiseksi, jotta vanhukset voisivat asua kodeissaan tyytyväisin mielin mahdollisimman pitkään. Suurten ikäluokkien tilanne on Isolan mielestä toinen. He ovat jo kasvaneet rakennemuutokseen ja heillä on usein eri tavoin varallisuuttakin. Kirkon Sosiaalifoorumin paikallisseminaarin teema Oulussa oli vanhuksen hyvä arki. Diak kehittää uutta koulutusta vanhustyöhön. Tällä hetkellä esitys on opetusministeriön punnittavana. VanhustyöHÖN OMA SUUNTAUTUMISVAIHTOEHTO Teksti: Elina Viitanen Opiskelijat ovat nykyisen tutkinnon käytyään valmiita työelämään perustiedoiltaan ja -taidoiltaan. Erityisosaamisen alueet jäävät kuitenkin painottamatta, kun vanhuspainotteisia opintoja on niin vähän. Nykyisessä opetussuunnitelmassa vanhusten hoitamisen monet ulottuvuudet eivät painotu tarpeeksi, selvittää yksikönjohtaja Kirsi Sirola Diakin Porin toimipaikasta. Diakin Porin toimipaikassa koulutetaan sosionomeja (AMK) ja sosionomi (AMK) -diakoneja. Tarve ja kiinnostus uutta vanhuspainotteista suuntautumisvaihtoehtoa kohtaan on Sirolan mukaan selvää. Yhteiskunnassa on tarve tällaiselle koulutukselle. Viestejä tulee eri tahoilta, kuten Diakin yhteistyökumppaneilta. Jo pelkästään vanhusten lisääntynyt määrä kasvattaa tarvetta kehittää alan koulutusta. Uusi suuntautumisvaihtoehto toimisi erityisesti alalta jo kokemusta hankkineiden aikuisopiskelijoiden mahdollisuutena perehtyä vanhustyöhön. Koulutus pyrkii toteutuessaan antamaan opiskelijoille kokonaisvaltaisen vanhusnäkemyksen ja vahvistamaan nimenomaan vanhusten hoitotyön erityisosaamista. Päätöstä koulutuksen aloittamisesta odotetaan kevään aikana. DIAKTORI 1/

12 Kirkon Sosiaalifoorumin huomion kohteena Vanhuus marginaalissa Vanhuksia koskevat taloudelliset päätökset ovat arvovalintoja. Teksti ja kuva: Riitta Liede Kirkon Sosiaalifoorumi jätti helmikuussa eduskunnalle kannanoton marginaalissa elävien vanhusten ja ihmisarvoisen vanhuuden puolesta. Foorumin puheenjohtaja on emeritus arkkipiispa John Vikström. Valtakunnallisen foorumin jäseninä on asiantuntijoita, jotka edustavat julkista hallintoa, tutkijoita, kirkkoa, kansalaisjärjestöjä, mediaa ja talouselämää. Diakonia-ammattikorkeakoulusta mukana on rehtori Jorma Niemelä. Päätösseminaari pidetään Kirkkopäivillä Turussa toukokuuta. Valtakunnallinen foorumi toimii keskustelun käynnistäjänä ja on tukena paikallisille foorumeille, joiden tarkoituksena on herättää alueellista keskustelua vanhustyöstä. Diak on ollut aktiivisesti järjestämässä paikallisfoorumeita Oulussa, Pieksämäellä ja Lahdessa. Sosiaalifoorumin kannanotto painottaa, että vanhuksia koskevat taloudelliset päätökset ovat aina myös arvovalintoja. Erityisesti olisi pidettävä huolta heikoimmassa asemassa olevista kansalaisista, kuten köyhyys-, päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivistä vanhuksista. Huomiota kiinnitetään myös koti- ja pitkäaikaishoidon puutteisiin ja tasojen vaihteluun sekä eläkeläisten vaikeuteen päästä tarvitsemansa avun piiriin esim. masennuksen takia. SOSIAALIFOORUMIN ESITTÄMÄT TOIMENPITEET: Taataan hoitohenkilökunnan riittävä määrä sekä laitoksissa että kotiin tuotettavissa palveluissa, niin että työntekijöillä on mahdollisuus vastata vanhusten erilaisiin tarpeisiin. Lisätään työntekijöiden vanhusosaamista sekä valmiuksia auttaa päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiviä, kaltoin kohdeltuja sekä eri kulttuuritaustoista tulevia vanhuksia. Tuetaan järjestöjen mahdollisuuksia auttaa syrjäytyneitä vanhuksia ja luoda yhteisöllisyyttä mm. yhteisten tilojen kautta. Huolehditaan siitä, että omaistaan hoitavilla ihmisillä on oikeus tehdä lyhennettyä työaikaa tai jäädä määräajaksi pois työstä läheisen vanhuksen hoitamiseksi. Omaisen hoitovapaan tulee kattaa lyhytaikaiset hoidon järjestelytilanteet, siirtymisen lyhennettyyn työaikaan sekä määräaikaisen työstä poisjäämisen omaisen saattohoitovaiheessa. Taataan laitoshoidossa olevalle vanhukselle oikeus vaihtaa asuinkuntaansa varsinkin silloin, kun se on omaissuhteiden kannalta tärkeää. Kirkon Sosiaalifoorumi peräänkuuluttaa marginaalissa elävien vanhusten ihmisarvoista kohtelua. 12 DIAKTORI 1/2007

13 NÄKÖKULMA Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomen vanhustenhoidossa on vähiten hoitohenkilökuntaa ja eniten lääkkeitä. Yhteisöllisyyden voimavarat KÄYTTÖÖN Teksti ja kuva: Riitta Liede Valittamisen sijaan vanhuudesta tulisi puhua positiivisella etumerkillä, sanoo emeritus arkkipiispa John Vikström, vanhuutta käsittelevän Kirkon Sosiaalifoorumin puheenjohtaja. Positiivinen ote on hänestä tärkeää jo vanhustyön rekrytointia ajatellen. Kuka haluaa lähteä alalle, jossa vain valitetaan? Eläkeläiset ovat nyt terveempiä kuin koskaan, tulevat paremmin toimeen, ovat itsenäisiä, eivätkä halua olla hoivattavia. He ovat hyvin aktiivisia ja itsenäinen vanhuus on yksi tämän sukupolven tärkeä ihanne. Mutta 80. ikävuoden jälkeen koittavat vuodet, jolloin ei enää tulla omillaan toimeen. Silloin ihminen on usein riippuvainen toisten avusta ja hoivasta. Yhteiskunnan uloimmalla reunalla, marginaalin marginaalissa, ovat ne, jotka kärsivät köyhyydestä, alkoholista, huumeista ja mielenterveysongelmista. Heitä halutaan nyt erityisesti nostaa esiin. Yhteiskunta ei jaa riittävästi resursseja heidän hoitamiseen. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomen vanhustenhoidossa on vähiten hoitohenkilökuntaa ja eniten lääkkeitä. Nämä asiat varmaan kytkeytyvät toisiinsa. Päätökset eivät Vikströmin mielestä koske vain taloutta, vaan ovat yhteiskunnan arvovalintoja. Kyse on siitä, missä määrin ihmisarvoista vanhuutta arvostetaan. Vikström uskoo, että rahaa riittää siihen, mitä pidetään tärkeänä. Vaihtoehdoksi kritiikille tarjoamme yhteisöllisyyden voimavaraa. Se on laiminlyöty meidän yhteiskunnassamme. Siitä kärsivät kaikki, eivätkä vähiten vanhukset. Erityisesti haluamme korostaa omaisten merkitystä, jotta he voisivat olla läheistensä kanssa varsinkin elämän loppuvaiheessa. Meille pitäisi saada lasten hoitovapaata vastaava käytäntö myös elämän loppuvaihetta varten, jotta työssäkäyvät voisivat olla omaistensa tukena. Tällainen käytäntö on olemassa jo Kanadassa. Esitämme myös iäkkäiden vanhempien oikeutta muuttaa muualla asuvien omaisten kanssa samalle paikkakunnalle. Tämä pitää järjestää oikeudenmukaisesti kuntien välillä. Yksi ratkaisu on myös ystäväpalvelun edelleen kehittäminen. Yhtenä syynä yhteisöllisyyden häviämiseen Vikström näkee pohjoismaisen hyvinvointivaltion, jossa vastuu on siirretty kaupungeille ja kunnille. Omaiset ovat toissijaisia vastuunkantajia. Etelä-Euroopassa painotus on päinvastainen ja yhteisöllisyys toimii siellä paremmin. Tosin hintana voi olla toisten armoilla oleminen. Meillä ollaan itsenäisempiä. Englannin kielessä vanhenemiselle on hieno ilmaus: to grow old, kasvaa vanhaksi, John Vikström sanoo. Toivottavasti näin voi olla ainakin sisäisen ihmisen osalta. DIAKTORI 1/

14 TORILLA Toimittanut: Niina Hytönen, lähetä uutisvinkki: UUTISIA LAHDESSA SOPIMUKSEEN Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK) ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka myötä lakkautetun Diakin Lahden yksikön toimintaa viedään eteenpäin. Diakin Lahden yksikön lakkautuspäätös viime vuoden lopussa perustui ammattikorkeakoulukentän yleiseen rakenneuudistukseen, jossa on tarkasteltu etenkin pieniä, yksialaisia koulutusyksikköjä. Yhteistyösopimus Diakin ja LAMK:n välillä allekirjoitettiin Sen perusteella opiskelemassa oleville opiskelijoille järjestetään koulutus LAMK:ssa Diakin opetussuunnitelman mukaisesti. Koulutusta ei tarvitse siirtää jäljellä olevien opetusryhmien osalta muualle, vaan tällä hetkellä opintojaan suorittavien koulutus voidaan toteuttaa Lahdessa. LAMK on myös perustanut virat Diakin Lahden yksikön opettajille. Muulle henkilöstölle Diak on voinut osoittaa töitä muissa yksiköissään, lähinnä pääkaupunkiseudulla. Diakin toimintaa on tehostettu myös uudistetulla toimipaikkarakenteella. Palvelut on ryhmitetty Diak Etelään, Diak Itään, Diak Länteen ja Diak Pohjoiseen. Eniten muutos koskettaa Etelä-Suomen läänin alueella toimivia toimipaikkoja, joista Helsingin, Järvenpään ja Kauniaisten toimipaikoista on muodostettu yksi toiminnallinen yksikkö, Diak Etelä. ILMOITUSTAULU DIAK POHJOINEN Mielenterveystyöhön keskittyvän POVER-hankkeen päätösseminaari Oulun toimipaikassa DIAK LÄNSI Agricola pääjuhla Turun konserttitalossa Diakin viittomakielentulkkiopiskelijat viittovat kuoroesityksen johtajanaan viittomakielinen lehtori Markus Aro. Ole ajan tasalla mediasta! Media-aiheinen verkkojulkaisu Tutka päivitetään joka torstai osoitteessa Verkkojulkaisu Tutka on mukana Mediapäivillä Helsingin messukeskuksessa Turun Kirkkopäivillä kohtaavat kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta. DIAK ITÄ Yhdessä vanhustyön puolesta Valtakunnalliset vanhuspolitiikan ja vanhustyön etiikan päivät Esteetön opiskelu -seminaari Tampereella klo DIAK ETELÄ Yhdessä työelämää ja koulutusta kehittämässä -aamukahviseminaari 2.4. klo 9 11 Vanhus somalikulttuurissa -seminaari klo Valtakunnalliset huumetyöläisten neuvottelupäivät Tutustu Helsingin toimipaikan seminaaritarjontaan HAE OMA PAIKKASI, Kevään ammattikorkeakoulujen yhteishaussa ovat mukana sairaanhoitajan (AMK), sairaanhoitaja (AMK) -diakonissan, sosionomin (AMK), sosionomi (AMK) -diakonin, sosionomi (AMK) -kirkon nuorisotyönohjaajan ja viittomakielentulkin (AMK) koulutusohjelmat. Aikuiskoulutushaku Mediakasvatuksen erikoistumisopinnot, 22 op Koulutus toteutetaan lukuvuonna Turun toimipaikassa. Hakuaika koulutukseen on Psykoterapian perusteet, 30 op Koulutus toteutetaan Porin toimipaikassa. Hakuaika koulutukseen päättyy Koulutus järjestetään yhteistyössä Suomen Mielenterveysseuran koulutuskeskuksen kanssa. Diakin hallinnollisista toimista vastaava Hallintoimisto (Hato) on muuttanut nimensä Yhteispalveluiksi (Ypa). Pasilassa sijaitsevassa Ypassa toimii Diakin rehtorin toimisto sekä tutkinto-opetuksesta vastaavan TutkintoDiakin ja työelämäpalveluihin keskittyvän PalveluDiakin hallinto. NIMITYKSIÄ Lehtori Mika Alavaikko on valittu lähtien Huono-osaisten palvelut (HUOPA)-hankkeen projektipäälliköksi. Lehtori, Ttl Arja Pesonen on nimitetty Diakin Helsingin toimipaikkaan terveysalan yliopettajaksi ajalle DIAKTORI 1/2007

15 TORILLA-palstalla esitellään ajankohtaisia uutisia, ilmiöitä ja tapahtumia Diakin koulutusohjelmien ja sen sidosryhmien maailmasta. JULKAISUJA Diak julkaisee oppikirjoja, tutkimusraportteja, artikkelikoosteita, katsauksia ja selvityksiä sosiaali- ja terveysalan, kirkon ja seurakuntatyön sekä viittomakielen ja viestinnän aloilta. Julkaisusarjassa on ilmestynyt vuoden 2007 alusta seuraavat teokset: B-sarja Markkanen, Seija; Kohonen, Sanna-Maija ja Nieminen, Ari Ohjatusti työhön: oppiminen, motivointi ja sosiaalinen yrittäjyys. B34 tykseen työllistymistä: millaista tukea hyvin tuettu työharjoittelu voi tarjota, mitkä ovat työhön motivoitumisen mekanismeja ja miten sosiaaliset yritykset suhteutuvat paikalliseen elinkeinoelämään. Raportti on syntynyt SOSVOIMA-hankkeen tuotoksena. D-sarja Rautasalo, Eija; Korhonen, Saila; Kollanus, Atte; Ylönen, Sirpa ja Kivirinta, Mervi Co-opista Tukevaan: osuustoiminnan ja yhteisötalouden juurruttaminen osaksi ammattikorkeakouluopintoja. D41 Raportti käsittelee Diakissa Pieksämäellä toteutettua hoiva-alan yrittäjyyteen ja osuustoimintaan liittyvää pedagogista kehittämisprojektia. DIAKISSA TAPAHTUU Turun pääkirjastossa järjestetty mobiilitulkkaustesti keräsi paikalle runsaasti viittomakielistä väkeä. Kuva: Niina Hytönen KIRJASTO MOBIILISTI Turun uudessa pääkirjastossa on kiinnitetty huomiota viittomakielisten asiakkaiden tarpeisiin. Kirjastossa testattiin videopuhelimella toteutettavaa mobiilitulkkausta, jossa viittomakielinen asiakas ottaa kännykällä etäyhteyden tulkkiin. Maaliskuun aikana toteutettu kokeilu liittyi Diakin Mobiilitulkki-hankkeeseen. Mukana yhteistyössä olivat kirjaston Virtuaalitulkkauksia kielivähemmistöille -hanke ja Turun viittomakielen tulkkikeskus. Kuntayhteistyö uuden pääkirjaston saavutettavuuden kehittämiseksi oli meille oppilaitoksena tärkeää. Kirjasto on kaikille kansalaisille avoin palvelu, ja mobiilitulk- Raportissa tarkastellaan sosiaaliseen yrikaus mahdollistaa myös viittomakielisten tiedonsaannin tasa-arvoisesti, toteaa projektipäällikkö Ulla Niittyinperä Diakista. Myös kirjastossa palvelukokeiluun suhtaudutaan myönteisesti. Haluamme tehdä kirjaston lähestyttäväksi kaikille asiakkaille, myös kielivähemmistöille, toteaa informaatikko Kaija Valikainen. Diakin Mobiilitulkkihanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys ja kirjaston Virtuaalitulkkihanketta Opetusministeriö. D I A K O N I A - A M M A T T I K O R K E A K O U L U Lisätietoja ja opintoihin ilmoittautuminen: DIAKTORI 1/

16 TUTKINTOON JOHTAVAA KOULUTUSTA Diakonia-ammattikorkeakoulu on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu. TutkintoDiak vastaa kaikesta Diakissa tarjottavasta tutkintoon johtavasta koulutuksesta. Diakissa on viisi koulutusohjelmaa: sosiaalialan, hoitotyön, viestinnän ja viittomakielentulkin sekä englanninkielinen sosiaalialan koulutusohjelma. Tutkintonimikkeet ovat: medianomi (AMK), sairaanhoitaja (AMK), sosionomi (AMK), terveydenhoitaja (AMK), viittomakielentulkki (AMK) ja Bachelor of Social Services. Lähes puolet sosiaali- ja terveysalan opiskelijoista sisällyttää tutkintoonsa myös kirkollisen kelpoisuuden: diakonissa, diakoni, kirkon nuorisotyönohjaaja. Diakissa voi myös opiskella ylempään amk-tutkintoon neljässä koulutusohjelmassa. Ota yhteyttä alueesi opintotoimistoon! Ks. Diaktori-lehti on Diakin Turun yksikön medianomiopiskelijoiden tuottama. TUTKIMUSTA, KEHITTÄMISTÄ JA PROJEKTEJA PalveluDiak kokoaa yhteen Diakonia-ammattikorkeakoulun työelämäpalvelut ja tarjoaa palveluita keskitetysti työelämän edustajille ja erilaisille yhteisöille. Koulutuspalvelut tarjoavat monipuolisia erikoistumisopintoja, ylempiä amk-opintoja, avoimen ammattikorkeakoulun opintoja ja ammatillista täydennyskoulutusta. Tutkimus- ja kehittämispalveluista saa vaihtoehtoja tutkimukseen, kehittämiseen, projekteihin ja aluekehitykseen. Tietopalveluista löytyvät Diakin kokoamat ja tarjoamat tietotuotteet, kuten julkaisut ja ajankohtaistiedotteet sekä kirjastoja tietopalvelut. Uutuutena ainutlaatuinen opinnäytepankkimme ota tulosten hyöty käyttöön! Ura- ja rekrytointipalveluihin on koottu opinnäyte- ja harjoitteluyhteistyöhön liittyvät palvelut. Ota yhteyttä! Jokaisessa yksikössä toimii PalveluDiak-yhteyshenkilö, joka kertoo mielellään lisää palveluistamme! Ks. D I A K O N I A - A M M A T T I K O R K E A K O U L U DIAK, YHTEISPALVELUT Maistraatinportti 2 A, Helsinki Puh Faksi w w w. d i a k. f i DIAK ETELÄ HELSINGIN TOIMIPAIKKA Alppikatu 2 A, Helsinki Yksikönjohtaja Jari Helminen Puh tai JÄRVENPÄÄN TOIMIPAIKKA Järvenpääntie 640, Järvenpää Toimipaikkavastaava Jouko Porkka Puh tai KAUNIASTEN TOIMIPAIKKA Helsingintie 10, Kauniainen Toimipaikkavastaava Timo Junkkaala Puh tai DIAK LÄNSI DIAK ITÄ DIAK POHJOINEN PORIN TOIMIPAIKKA Metsämiehenkatu 2, Pori Yksikönjohtaja Kirsi Sirola Puh tai TURUN TOIMIPAIKKA Luostokatu 7, Turku Yksikönjohtaja Eila Hannula Puh. (02) tai PIEKSÄMÄEN TOIMIPAIKKA Huvilakatu 31, Pieksämäki Yksikönjohtaja Esko Kähkönen Puh tai OULUN TOIMIPAIKKA Uusikatu 46, Oulu Yksikönjohtaja Kari Ruotsalainen Puh tai

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa 10/10/2016 Monta tapaa parantaa maailmaa Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu Diakin toimipisteet ja opiskelijamäärät: Helsinki (1570) Oulu (315) Pieksämäki (402) Oulu Pori (307) Turku (170) Pieksämäki

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA

OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPISKELU HUMANISTISESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA Humak pidättää oikeuden muutoksiin HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 1 MIKÄ ON HUMAK? Humak on valtakunnallinen verkostoammattikorkeakoulu Humanistisen ja kasvatusalan

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

KUMMIOPISKELIJATOIMINTA OMAISHOITAJIEN TUKENA

KUMMIOPISKELIJATOIMINTA OMAISHOITAJIEN TUKENA KUMMIOPISKELIJATOIMINTA OMAISHOITAJIEN TUKENA Marja Heikkinen Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry Elina Penger OAKK, Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy KETÄ OLEMME? Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014

Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Eloisa ikä -ohjelman esittely ja poimintoja hankkeista Vanhustyön vastuunkantajat Finlandia-talo 15.5.2014 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Vanhustyön keskusliitto

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla?

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Kommenttipuheenvuoro viljelijälämpöyrittäjien työturvallisuusseminaarissa 10.11.2008 KT, tth, Ritva Kuoppamäki Terveiset SeAMK Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä

Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä Senioreille kysely tietotekniikan ja internetin käyttöstä 1. Ikä 30-39 1.1% 4 40-49 1.7% 6 50-59 13.6% 49 60-69 56.7% 204 70-79 23.3% 84 80-89 3.6% 13 90 -> 0.0% 0 answered question 360 skipped question

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo

RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikätyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! 27.9.2013 Säätytalo Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN. Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014

IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN. Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014 IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014 KOLME KYSYMYSTÄ Miksi ikäpuhetta? Mitä ikäosaamisella tarkoitamme? Ikäosaamisella tulevaisuuteen?

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa?

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Väestöliitto Perheaikaa.fi nettiluento ti 12.1.2016 klo 14 Mika Jokinen, Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja Sillä on merkitystä, millaisen yhteistyön

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Alkio-opisto. Jyväskylän Korpilahdella

Alkio-opisto. Jyväskylän Korpilahdella Alkio-opisto Jyväskylän Korpilahdella Avoimia yliopisto- ja amk-opintoja Yleissivistäviä opintoja Kokous-, juhla- ja majoituspalveluja Kursseja Jyväskylän Korpilahdella Monipuolista oppia ja hyötyä Valmistautumista

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Kaikille avoin hiihtokoulu

Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus

Lisätiedot

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Opetuksen tilanne ja valtionavustuksen hakeminen Anna-Kaisa Mustaparta Tiedotukset lääneittäin 19.- 28.1.09 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vieraiden

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa Henkilö- ja yhteystiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Kansalaisuus ja äidinkieli (-kielet) Puhelin Sähköposti Siviilisääty Maahantulopäivä Muutto pvm. tähän kuntaan Lähimmän omaisen nimi ja yhteystieto Oleskeluluvan

Lisätiedot

Maa Tutkinto Koulu Pituus. Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta. Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta

Maa Tutkinto Koulu Pituus. Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta. Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta Liite 1/1 Sosionomi (AMK)- tutkintoa vastaavat tutkinnot Euroopassa Maa Tutkinto Koulu Pituus Suomi Sosionomi (AMK) Ammattikorkeakoulu 3,5 vuotta 210 ECTS Ruotsi Socionomexamen Yliopisto 3,5 vuotta 210

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2016-2017 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa

Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa Vertaistukiryhmä ja saattohoitorinki urbaanissa Afrikassa; uusia sosiaalisen pääoman muotoja Afrikkalaisen yhteisöllisyyden murentuessa TT Auli Vähäkangas, DIAK Etelä, Järvenpää Diakonian tutkimuksen päivä

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN PYSYVYYS JA KULUTUSTOTTUMUKSET KÄKÄTE-seminaari 6.9.2012 Sirpa Kärnä YTT, Lehtori (ent.) Savonia-amk, Iisalmen yksikkö LUENNON NÄKÖKULMA JA AIHEALUEET (1) Suomalaisten ikääntyminen

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementti Louhela ry Päätavoite 4. SETLEMENTTI LOUHELAN RINKULAN JA RINGIN VAPAAEHTOISTOIMINTA ON

Lisätiedot

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Sosiaalisten verkostojen merkitys työllistymisessä, Kemi 2012 Terhi Jantunen Maahanmuuttotyön ja monikulttuurisuuden

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta. Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast

Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta. Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET Leila Mukkala projektipäällikkö / Ikäihminen toimijana hanke 6.11.2014 GERIATRIN ETÄKONSULTAATIOPALVELUT Tavoitteena Geriatrian erikoislääkärinpalvelut

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia

Autismi- ja Aspergerliitto ry edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia edistää ja valvoo autismikirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa. Autismi- ja Aspergerliitto perustettiin vuonna 1997. Keskeisenä tavoitteena on edistää

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot