Hanke-esitys Helsingin kaupunginhallitukselle/

Transkriptio

1 -- Helsingin kauppakorkeakoulu Kansainvälisten Markkinoiden Tutkimuskeskus CEMAT Prof Riitta Kosonen Helsingin yliopisto Maantieteen laitos Prof Harry Schulman Hanke-esitys Helsingin kaupunginhallitukselle/ Innovaatiorahasto Onko Itämeren markkinoiden toimivuus avain Helsinki-Tallinna -metropolialueen yritysten maailmanlaajuiselle menestykselle? - Selvitys kaupunkien ja yritysten yhteistyön kehittämisestä Itämeren alueella Taustaa Itämeren talousalue tiivistyy ED:n puitteissa ja kilpailee samalla asemasta globaalissa taloudessa. Yritykset Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta ovat nopeasti löytäneet sosialismista markkinatalouteen siirtyneiden Baltian-maiden markkinat, ja etenkin suomalaisyritykset hahmottavat Baltian osaksi kotimarkkinoitaan. Investointivirrat ovat kuitenkin kovin yhdensuuntaisia, sillä balttiyritykset ovat vasta kansainvälistymisensä kynnyksellä eivätkä ainakaan tähän mennessä ole juurikaan suuntautuneet toiminnoissaan Pohjoismaihin. Myös suomalaisille yrityksille Baltia saattaa olla vain kansainvälistymisen välietappi globaalissa taloudessa, jossa Aasian, Venäjän ja IVY:n sekä Latinalaisen Amerikan markkinat kasvattavat rooliaan. Asetelma on kasvattanut Helsingin ja Tallinnan mutta myös muiden kaupunkiseutujen asemaa. Kaupunkien näkökulmasta se asettaa haasteita kansainvälistymis-, elinkeino- ja innovaatiostrategioille. Alueiden välinen kilpailu pääomista kasvaa, mutta myös yhteisen kehittämisohjelman tarve Itämeren alueella terveen kilpailun tukemiseksi ja yhteisen potentiaalin hyödyntämiseksi on ilmeinen. Tarvitaan uusia lähestymistapoja Helsingin kaupungin ja koko metropolialueen (ml. Tallinna) kilpailukyvyn pohjustamiseksi nopeasti muuttuvissa oloissa. Mitä Itämeren kilpailukykyisen innovaatioympäristön kehittäminen edellyttää elinkeinoelämältä ja julkisen sektorin toimijoilta? Miten alue pystyy kilpailemaan globaalisti? Tähän haasteeseen vastaamiseksi tarvitaan uutta, nykyhetkeä ja tulevaisuutta luotaavaa räätälöityä tietoa sekä muita kilpailukyvyn kehittämistä tukevia työkaluja, joita tuotetaan yhteistyössä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Räätälöidyn tiedon avulla voidaan saavuttaa kokonaisvaltaista ymmärrystä makrotason (globaalit haasteet ja mahdollisuudet), mesotason (Itämeren alueen ja metropolialueen rooli ja kilpailukyky) ja mikrotason näkökulmista (kansainvälistyvät yritykset ja paikallishallinnon toimijat). Hankkeen tavoitteet Tämän monitieteisen ja monitoimijaisen tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa ja työvälineitä kaupungin strategisen suunnittelun tueksi ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Hankkeessa paneudutaan sekä julkisen että yksityisen sektorin kannalta relevantteihin kysymyksiin eri tieteenalojen, erityisesti kansainvälisen liiketoiminnan ja maantieteen, näkökulmista. Hankkeessa tarjotaan kaupunkien, yritysten ja yliopistojen edustajille mahdollisuus tuoda yhteisen aivoriihitoiminnan kautta esiin näkemyksiään kilpailukykyisen innovaatioympäristön muodostumiseen ja kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä ja sitä edistävistä tukitoimenpiteistä. Runeberginkatu 14-16, PL 1210,00101 Helsinki / P.O.Box1210, FI Helsinki, Finland Puhlrel , Fax ,

2 L lii 2 (6) Hankkeessa lisätään Helsingin metropolialueen päättäjien ja elinkeinoelämän tietoa ja ymmärrystä koskien: 1. Suurten kaupunkiseutujen, erityisesti Helsingin metropolialueen (ml. Tallinnan) kehittyminen innovaatioympäristönä - kaupunkien, yritysten ja yliopistojen yhteistyön kehittämisen haasteet (toteuttaja HY Maantieteen laitos sekä Helsingin kaupungin Tietokeskus). 2. Helsingin metropolialueen yhteistyö- ja kilpailuasema Itämeren alueen markkinoilla nyt ja tulevaisuudessa sekä menestymisen edellytykset globaalisti (toteuttaja HSE/CEMA T) Tämä tehdään selvittämällä: 1. Innovaatioympäristön toiminnan arviointi: Paikallisten avainyritysten sekä erityisesti osaamisintensiivisiä yrityspalveluja tarjoavien yritysten (ns. KIBS-yritykset), yliopistojen ja tutkimuslaitosten sekä paikallishallinnon nykyisiä ja potentiaalisia kumppanuuksia arvioidaan triple helix -menetelmällä. 2. Metropolialueen kansainvälisten markkinoiden yhteistyö- ja kilpailu-asetelma: a. Yrityskysely ja yrityshaastattelut (Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa sekä Baltiassa) Mitä toimintoja yritykset ovat kansainvälistämässä, minne (Itämeren alueen sisällä! alueelta ulos), missä määrin toimintoja siirretään ja/tai laajennetaan, miksi (työntö- ja vetovoimatekijät)? b. Julkisen sektorin toimijoiden haastattelut (Helsingin metropolialue, Tallinna, Riika, ViIna, Kaunas, Klaipeda sekä Pietari). Miten viranomaiset näkevät alueensa roolin alueellisessa työnjaossa? Millaisia kehittämisen näkökulmasta? tarpeita arvioidaan yrityksillä olevan alueen c. Missä määrin elinkeinoelämän ja julkisen sektorin näkemykset vastaavat toisiaan? Mitä osapuolet voivat hyödyntää toistensa ajattelusta ja toiminnasta? d. Toimiala-analyysi. Itämeren kiertomatkailupotentiaalin hyödyntäminen yritysten ja julkisen sektorin yhteistyönä. Tältä pohjalta pystytään mm. arvioimaan Helsingin nykyisten innovaatio- ja kansainvälistymisstrategioiden onnistumista sekä kehittämisen edellytyksiä. Hanke tuottaa arvokasta tietoa myös Baltic Metropoles -verkoston sekä Helsinki-Tallinna -Euregion käyttöön mm. alueen markkinointia suunniteltaessa. Lisäksi se tukee Itämeren alueen innovaatioympäristön kehittämiseen tähtäävän BaltMet Inno -projektin toteuttamista ja toimeenpanoa. Myös pääkaupunkiseudun elinkeinostrategiassa keskeisenä linjauksena oleva kansainvälistymisen edistäminen ja panostaminen kansainvälisiin investointeihin ja yrityksiin saa lisää käytännön työkaluja erityisesti hankkeessa toteutettavan yrityskyselyn pohjalta. Tämä auttaa myös Pääkaupunkiseudun Markkinointi Oy:tä työssään. Hankkeessa toteutettava matkailusektorin analyysi puolestaan tarjoaa konkreettisen esimerkin tietyn toimialan yhteistyömahdollisuuksista ja antaa samalla lisäperspektiiviä esimerkiksi Helsingin sataman mahdollisuuksista kehittyä "kotisatamaksi" aasialaisille matkailijoille suunnatuilla Itämeri -risteil yillä. Hankkeen toteuttajat Hankkeen toteuttavat Helsingin kauppakorkeakoulun Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus (CEMAT), Helsingin yliopiston maantieteen laitos ja Helsingin kaupungin Tietokeskus. Keskeinen rooli on myös hankkeen ohjausryhmällä, joka osallistuu tiiviisti hankkeen kehittämiseen ja suuntaamiseen yhdessä hankkeen toteuttavien yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Ohjausryhmälle järjestetään hankkeen aikana 4 round table -seminaaria, joissa ohjausryhmä osallistuu hankkeen käytännön toteutuksen suunnitteluun, saa tietoa hankkeen välituloksista sekä kommentoi toteutuneita

3 ":& 3 (6) vaiheita. Myös hankkeen tulosten julkistaminen ja levittäminen suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä ohjausryhmän kanssa. Ohjausryhmä koostuu hanketta rahoittavan konsortion edustajista. Lisäksi siihen kutsutaan yrityssektorin edustajia. Konsortiossa on mukana Helsingin metropolialueen julkisen sektorin toimijoita (Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan ryhmä / Matti Ollinkari, elinkeinopalvelut / elinkeinojohtaja Eero Holstila, mahdollisesti myös Pääkaupunkiseudun Markkinointi Oy, Uudenmaanliitto) ja elinkeinoelämän edustajia (sekä mahd. Sitra). Helsingin kaupungin Tietokeskus osallistuu hankkeeseen sekä rahoittajana että tutkimuspanoksellaan. Hanke on yhteistyössä myös Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVAn kanssa sisällön kehittämisen ja tulosten levittämisen osalta. EVAn tuella ja myötävaikutuksella jatketaan myös neuvotteluja hankkeen rahoituskonsortion laajentamiseksi. Yhteistyöneuvottelut Tallinnan kaupungin osallistumisesta hankkeeseen ovat käynnissä. Lisäksi Helsinki-Tallinna -Euregio on yksi hankkeen yhteistyökumppaneista ja tukee hanketta mm. verkostoitumisessa ja hankkeen tulosten tiedottamisessa avustamalla. Hankkeessa hyödynnetään myös CEMATn käynnissä olevaa ja yritysyhteistyönä toteutettavaa suomalaisyritysten kansainvälistymistä koskevaa TEKES-hanketta, jossa Baltian maat ja Venäjä kuuluvat tarkasteltaviin alueisiin. Helsingin kauppakorkeakoulun CEMATssa on 10 vuoden kokemus Venäjän ja Baltian maiden tutkimuksesta kansantalouden-, toimialojen sekä kansainvälistyvien yritysten näkökulmasta. Vuosina CEMAT:n toteuttamassa TEKES-hankkeessa "Managing business in turbulent markets" pyritään rakentamaan holistinen kuva suomalaisyritysten kansainvälistymisestä nopeasti kehittyvillä markkina-alueilla Aasiassa, Itä-Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Ko. hankkeessa tutkitaan suomalaisyritysten näkemyksiä mm. Baltian ja Venäjän liiketoimintaympäristöistä sekä toimintojen kehittymisestä näillä alueilla suhteessa a) Suomen ja b) muihin kansainvälisiin toimintoihin. Hankkeessa paneudutaan myös suomalaisyritysten näkemyksiin Suomen kilpailukyvystä erilaisten toimintojen sijaintikohteena. Tältä pohjalta pystytään arvioimaan Itämeren alueen houkuttelevuutta yritystoiminnan kehittymisen kannalta, mihin tässä Innovaatiorahastolta haettavassa hankkeessa paneudutaan tarkemmin. Lisäksi tässä käsillä olevassa hankkeessa näkökulma laajennetaan a) suomalaisista (erityisesti pääkaupunkiseudun) yrityksistä myös julkisen sektorin toimijoihin sekä b) asiaan paneudutaan myös muiden Itämeren alueen maiden yritysten näkökulmasta. HSE/CEMAT on kehittänyt aihepiirin osaamista myös yhteistyössä Helsingin kaupungin (Tietokeskus) kanssa toteuttamalla Itämeren alueen kotimarkkinakehitystä käsittelevä pilottitutkimus (Kosonen - Tani 20061). Tutkimustulokset nostavat esille Itämeren alueen jatkuvan muutoksen ja kehityksen - erityisesti sen, miten Suomen ja Viron pääkaupunkiseutujenintegroituminen on voimakasta, mutta kovin yksisuuntaista pohjoisesta etelään; miten Viroon etabloituneiden yritysten toiminnot laajenevat vähitellen kattamaan koko Baltian muodostaen Suomen ja Baltian käsittävän kotimarkkina-alueen; sekä miten balttilaiset yritykset alkavat nostaa päätään omalla markkinaalueellaan ja suunnitella investointeja alueen sisällä ja sieltä ulos (Minne?). Pilottitutkimus osoitti myös jatkotutkimustarpeen edellä kuvattujen yritysnäkökulmien arvioimiseksi (pääkaupunkiseudun yritykset pääkaupunkiseudulla, Baltiaan kansainvälistyneet pääkaupunkiseudun yritykset, kansainvälistymiskehitystään käynnistävät balttilaiset yritykset). Erityisesti kansainvälistymiskehityksen kaksisuuntaisuus (suomalaiset kohdealueille vs. kohdealueiden yritykset Suomeen) on tähänastisissa tutkimuksissa jäänyt vähälle huomiolle. Nyt esitetyssä hankkeessa paneudutaan nimenomaan tähän problematiikkaan. Helsingin yliopiston maantieteen laitoksella puolestaan on osaamista kaupunkiseutujen kehityksen ja innovaatioympäristöjen tutkimuksesta. Lisäksi tämän hankkeen Helsingin yliopiston toteuttaman osuuden vastuuprofessori Harry Schulman toimi emo pilottitutkimuksen toteutuksen aikana Tietokeskuksen tutkimusprofessorina ja osallistui siten myös sen ohjaukseen. 1Kosonen, Riitta - Tani, Alpo 2006: Kohti laajentuvia kotimarkkinoita vai rajallisia kasvukeskuksia? Suuret kaupunkiseudut ja suomalaisyritysten kansainvälistyminen Baltiassa. Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja B-73.

4 -- L '- 1 11II8 4(6), Hankkeen käytännön toteutus Hankkeen kesto on kaksi vuotta ( ). Hanke käynnistyy tammikuussa 2008 tutkimuskohteena olevien kaupunkien elinkeinoelämään kohdistuvien palvelujen ja strategioiden analyysillä. Kevätkesällä 2008 toteutetaan kohdekaupunkien julkisen sektorin edustajien haastattelut. Syksyllä 2008 toteutetaan laaja yrityskysely Suomen ja Baltian maiden pääkaupunkiseuduilla sijaitsevien yritysten joukossa. Kyselyn avulla hahmotetaan yritysten tulevaisuuden suunnitelmia ja sijaintipäätökseen vaikuttavia tekijöitä Itämeren alueella. Toimiala-analyysin kohteeksi valittu matkailusektori on yksi otokseen sisältyvistä toimialoista. Muilta osin otos (yritysten määrä, toimiala, koko ym. tekijät) määritellään yhdessä ohjausryhmän kanssa siten, että aineisto parhaiten palvelee Helsinki-Tallinna - metropolialueen kehittämiseen tähtäävien työkalujen kehittämistä. Kyselyn tulokset analysoidaan keväällä 2009 ja niiden pohjalta tehdään syventäviä haastatteluja valikoitujen yritysten joukossa (10-20 haastattelua/maa). Koko hankkeen tutkimusraportti valmistuu syksyllä 2009, mutta Helsingin kaupungille sekä hankkeen ohjausryhmälle hankkeen välituloksia raportoidaan muistioiden ja seminaarien muodossa hankkeen eri vaiheissa. Alla hankkeen aikataulu ja eteneminen. 2008: 1. Tammikuu: Ohjausryhmän I Roundtable: tutkimuskysymysten täsmentäminen ja alustavan aikataulun vahvistaminen 2. Tammi-huhtikuu: Tutkimuskohteena olevien kaupunkien elinkeinoelämään kohdistuvien palvelujen ja strategioiden analyysi 3. Touko-elokuu: Alustavat tilastoanalyysit, julkisen sektorin toimijoiden haastattelut kohdealueilla Syyskuu: Ohjausryhmän Roundtable II: välitulosten raportointi, kyselyotoksen suunnittelu Syys-joulukuu: Yrityskyselyt Suomessa ja Baltiassa sekä avainhenkilöiden haastattelut : 6. Tammi-huhtikuu: Alustava analyysi ja syventävät yrityshaastattelut 7. Maaliskuu: Ohjausryhmän Roundtable III: välitulosten raportointi 8. Touko-heinäkuu: Nykytilanteen analyysi suhteessa avainhenkilöiden esittämiin tavoitteisiin ja muihin tulevaisuuden näkymiin 9. Elo-marraskuu: Tulosten analysointi ja raportointi 10. Lokakuu: Ohjausryhmän Roundtable IV: hankkeen tulosten raportointi Ja julkistamisseminaarin suunnittelu 11. Marras-joulukuu: Tutkimustulosten julkistamisseminaari ja levittäminen yhteistyössä ohjausryhmän kanssa Hankkeen resursointi Hankkeen budjetti on euroa, jolla rahoitetaan tutkijat (3) ja tutkimusavustajat (2), aineiston keruu, ohjausryhmän kokoukset, tutkimusraportit sekä tulosten ja välitulosten julkistaminen. Hankkeen rahoitukseen osallistuvat Innovaatiorahasto, tutkimukseen osallistuvat vastuuvirastot, tutkimuslaitokset (in kind -osuus) sekä Jenny ja Antti Wihurin Rahasto. Lisäksi hanketta tukee käynnissä oleva aiheeseen kytkeytyvä TEKES-hanke. Neuvottelut Helsingin ja Tallinnan kaupunkien vastuuvirastojen, Uudenmaanliiton ja Pääkaupunkiseudun Markkinointi Oy:n osallistumisesta hankkeen rahoitukseen ovat käynnissä. Lisäksi hankkeen rahoituspohjan l~entamiseen tähtäävät neuvottelut muiden toimijoiden kanssa ovat käynnissä mm. EVAn myötävaikutuksella. Hankkeen budjetti (kuukaudet henkilötyökuukausia, hankkeen kustannukset laskettu TEKES:n laskukaavaa käyttäen)

5 '~L. 5 (6) Helsingin kauppakorkeakoulu / CEMAT Hankkeen johtaja Riitta Kosonen 8 kk å 4000 eur Vanhempi tutkija KTM Piia Heliste 15 kk å 3000 Tutkija FM Noora Reittu 12 kk å Tutkimusavustaja kyo Marja Mattila 18 kk å Tutkimusavustaja NN 18 kk å Palkat yhteensä Sivukulut 29% palkkakustannuksista Työkulut yhteensä Yleiskustannukset 46% työkustannuksista (sis. kyselyn postitus- ym. kustannukset) Matkakulut Aineiston hankinta, kielentarkastus ym. ostettavat palvelut Seminaarit, aivoriihet, tulosten julkistamistilaisuudet HSE/CEMAT yhteensä Helsingin yliopisto / Maantieteen laitos Hankkeen johtaja Harry Schulman 8 kk å Tutkija NN 18 kk å Palkat yhteensä Sivukulut 29% palkkakustannuksista Työkulut yhteensä Yleiskustannukset 46% työkustannuksista Matkakulut Seminaarit Aineiston hankinta, kielentarkastus ym. ostettavat palvelut HY yhteensä Hankkeen kokonaiskustannukset josta Innovaatiorahasto TEKES Helsingin kaupunki Elinkeinopalvelut Tietokeskus (sekä tutkimuspanos in kind ) Pääkaupunkiseudun Markkinointi Oy Uudenmaanliitto Tallinnan kaupunki Jenny ja Antti Wihurin rahasto Euregio in kind (tuki seminaaritoimintaanja aineiston keruussa avustaminen kohdealueilla) EVA in kind (tuki seminaaritoimintaanja aineiston keruussa avustaminen) Helsingin kauppakorkeakoulu in kind (vastuullisen johtajan palkka sivukuluineen) Helsingin yliopisto in kind (vastuullisen johtajan palkka sivukuluineen)

6 '1_ r.. : 11I 6(6) Lisäksi hankkeessa hyödynnetään jo saatua rahoitusta ja sillä kerättyä aineistoa: Paulon Säätiö (suomalaisyritysten kansainvälistyminen Itämeren alueella) Helsingin kaupungin Tietokeskus (kotimarkkinatutkimus) SITRA (suomalais-virolainen yritysyhteistyö) Jenny ja Antti Wihurin rahasto (matkailututkimus)

7 .... LIITE 1 Kustannusarvio (HSE ja HY yhteensä) Kustannuslaii Yhteensä Rahapalkat Henkilösivukustannukset 29% Yleiskustannukset 46% Matkat Aineistonhankinta, kielentarkastus,ym. ostettavat palvelut Seminaarit,aivoriihet,tulosten iulkistamistilaisuudet Yhteensä Rahoitussuunnitelma Rahoittaia Vuosi Yhteensä % Innovaatiorahasto Tekes Tietokeskus Jenny ja Antti Wihurin rahasto Helsingin kauooakorkeakoulu Helsinginyliopisto Muut rahoittajat (neuvottelutkävnnissä) Yhteensä Runeberginkatu 14-16, Pl1210, Helsinki / P.O.Box1210, FI Helsinki, Finland Puh/Tel , Fax ,