Hyvää Joulua! Aluekokoukseen. Keskusta Raksila Intiö Myllytulli Meritulli Kuusiluoto Hollihaka Leveri Heinäpää Nuottasaari Lyötty Limingantulli

Transkriptio

1 Asukaslehti Syksy Tervetuloa Keskusta-Nuottasaaren suuralueen Aluekokoukseen keskiviikkona klo 18 Kaupungintalolle, os. Kirkkokatu 2. Apulaiskaupunginjohtaja Timo Kenakkala esittelee kaupunkikeskustan kehittämistä. Kahvitarjoilu! Hyvää Joulua! Keskusta Raksila Intiö Myllytulli Meritulli Kuusiluoto Hollihaka Leveri Heinäpää Nuottasaari Lyötty Limingantulli

2 Turvallinen ja viihtyisä keskusta Pääkirjoitus Talon seinässä lukee paska kaupunni, ja viereisestä porttikongista löyhkää urea. Vanhukset eivät uskalla liikkua iltakuuden jälkeen yksin kaupungilla. Kadunvarret kasvavat olutpakkauksia ja muuta roskaa, ja ihmiset tietävät että tämä menee tästä vain pahemmaksi. Murheellinen kuva. Onko tämä Oulun keskusta? Onko tämä kuva pohjolan valkean kaupungin ytimestä? Ei. Näin ei ole, eikä näin varsinkaan ole pakko olla. Mutta jotain täytyy tapahtua. Oulun kaupungin keskustaa on kehitetty kohta kymmenen vuotta - ilman läpimurtoa. Nyt alkaa kuitenkin tapahtua: Oulun kaupunginvaltuusto käsitteli keskustan kehittämissuunnitelmia marraskuun alussa. Suunnitelmia on laadittu pitkään ja hartaasti, ja laajasti ideoita keräten. Ohjelma pitää sisällään erittäin laajan paketin alkaen investoinneista yleisen kaupunkikulttuurin kehittämiseen. Työ toimeenpanossa tulee olemaan mittava, ei vähiten siinä kun keskustan pysäköintiongelman ratkaisevaa kalliotilaa aletaan rakentaa. Ohjelmassa on paljon hyvää: yhteyttä Ainolan puistoon parannetaan, Hallituskatu rakennetaan uuteen kukoistukseen, viheralueita kehitetään ja Otto Karhin puisto pidetään puistona, Rotuaari uusiutuu ja oululaisille mieluisien pyörien pysäköintiin kehitetään uusi ratkaisu, Oulun malli. Ja nämä ovat vain poimintoja ohjelmasta. Ydinkeskustan alueella toimenpiteisiin kuuluu muun muassa kortteleiden sisäosien ottaminen kaupalliseen käyttöön sekä asuntojen lisärakentaminen. Kaiken kaikkiaan ohjelmaa lupaa paljon myönteisiä uudistuksia keskustan asukkaille ja kaikille oululaisille. Mutta yksikään ohjelma ei ratkaise aivan kaikkea. Me asukkaat olemme jo pitkään vaatineet lisää julkisia käymälöitä ja roska-astioita keskustan alueelle. Vaadimme keskustan siisteyttä aivan uudelle tasolle: läpi suunnittelun on pidettävä mielessä ympäristön viihtyisyys ja turvallisuus. Nämä ovat monesti hyvin arkisia asioita, kuten juuri roskisten sijoittelua, WC-mahdollisuutta, valaistusta ja kynnyksettömyyttä. Juuri nyt on aika kohottaa kaupungin kasvot (eli keskusta) tältä osin uudelle vuosikymmenelle. Turvallisuuteen voimme vaikuttaa itsekin. Keskusta-Nuottasaaren suuralueen yhteistyöryhmä kävi syksyllä läpi alueen turvattomiksi koetut paikat yhdessä poliisin kanssa. Niin sanotun turvallisuuskävelyn varrelle osuivat Intiön alikulkukäytävä, rautatietunneli, Mannerheimin puisto sekä torialue. Poliisin kanssa selvitimme yhdessä kuinka turvattomia nämä paikat oikeasti ovatkaan, ja kävi ilmi ettei kahdessa ensin mainitussa ollutkaan mitään mistä olisi poliisille tehty ilmoituksia. Sen sijaan levottomuuksia oli ollut niin torinrannassa kuin Mannerheimin puistossakin. Yhteistyöryhmässä pohdimme mahdollisuuksia itse parantaa paikkojen turvallisuutta. Ratkaisuna nousi esiin muun muassa näiden paikkojen yhteisöllinen haltuunotto. Voisimme järjestää vaikka Mannerheimin puistossa yhteislauluillan. Turvallisuus- ja ympäristökysymyksiä varten on yhteistyöryhmällä oma toimikuntansa. Uskon, että toiminta kiinnostaa monia alueen asukkaita ja toimijoita. Kutsunkin kaikki vähänkin kiinnostuneet tutustumaan yhteistyöryhmään ja sen ympäristö- ja turvallisuustoimikuntaan! Alueemme viihtyisyys on paljolti myös meistä itsestämme kiinni. Lopuksi seinäkirjoitukseen. Siinä viitataan Kauko Röyhkän kuuluisaan singleen Paska kaupunki vuodelta Ajatellaan, että se kertoo Röyhkän kasvukaupungista Oulusta. Artisti itse kuitenkin sanoo, että se voi kertoa mistä tahansa kaupungista. Jospa pian saamme nähdä, ettei se ainakaan Oulusta kerro? Tytti Tuppurainen Keskusta-Nuottasaaren yhteistyöryhmän puheenjohtaja ja alueen asukas 2 Katoppa 2/2010

3 Sisällys Keskusta-Nuottasaaren suuralueen asukaslehden toimittavat yhdessä suuralueen yhteistyöryhmä ja Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry. Katoppa-lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Asukaslehti jaetaan ilmaisjakeluna Kalevan yhteydessä jokaiseen talouteen Oulun Keskusta-Nuottasaaren alueilla: Oulun keskusta, Raksila, Intiö, Myllytulli, Meritulli, Kuusiluoto, Lyötty, Limingantulli, Heinäpää, Hollihaka ja Nuottasaari. Asukkaita alueella on Toimitus Keskusta-Nuottasaaren asukastupa Katoppa. Käyntiosoite: Kauppurienkatu 23, Oulu. Puh Sähköposti: Tiedotustoimikunta Jukka Lappalainen, päätoimittaja Merja Huovinen, toimitussihteeri Jäsenet Tytti Tuppurainen Katja Häkkilä Jani Laitinen Rauni Kemi Heidi Lumme Marjut Vepsäläinen Tarja Nikkinen-Sanderson Matti Svala Kansikuva: Oulu mereltä. Kuva: Ouluseutu Yrityspalvelut Taitto: Pekka Kuru Paino: Joutsen Median painotalo Oy Painosmäärä: Jakelu: Oulun Jakelutoimisto Pääkirjoitus... 2 Turvallisuuskävely Keskusta-Nuottasaaren suuralueella... 4 Uusi Oulu tulee muuttuuko mikään?... 5 Oulu siistiksi... 5 Elävä keskusta kaikille... 6 Oulussa jokainen kuuluu... 7 Aluetyöntekijältä... 7 Töitä tekeville, palveluita tarvitseville... 8 Yhteisöyritys, yhteinen yritys!...10 Vuorovaikutusta ATK-opetukseen...11 Uudistuksia oikeissa paikoissa...11 Asukastupa...12 Minun polkuni ja onnistumisen eväitä...16 Kulttuurisivut...17 Asukastupaverkoston kulttuurituottaja esittäytyy...18 Aina mahtuu Porukkaan...18 Hyvän mielen talo meille on helppo tulla...19 Järjestöt ihmisen asialla...20 Caritas-seniorikeskus sykkii elämää...23 Alueellamme toimivat asukasyhdistykset Meritulli - Heinäpään asukasyhdistys ry. Meriheinä Jukka Lappalainen, pj, Kauppurienkatu 23, Oulu, puh , lappalainen.j@gmail.com Oulun ydinkeskustan asukasyhdistys ry Erkki Rautiainen, pj, Kauppurienkatu 8 A 8, Oulu, puh , , erkki.rautiainen@dnainternet.net. Markku Toppila, siht., Kirkkokatu 29 A, Oulu, puh , markku.toppila@na.netppl.fi Kuusiluodon asukasyhdistys ry Tuukka Puijola, pj, Nummikatu 9, Oulu, puh , tuukka.puijola@ osao.fi Raksilan asukasyhdistys ry Lea Salokannel, pj, Puutarhakatu 10 A, Oulu, puh , , info@raksila.fi Nuottasaaren pienkiinteistöyhdistys ry Paavo Kynkäänniemi, pj, puh , Kari Parkkinen, sihteeri, puh kapa7@dnainternet.net. Katoppa 2/2010 3

4 Kuva: Matti Svala Turvallisuuskävely Keskusta- Nuottasaaren suuralueella Turvallisuuskävely järjestettiin Oulun keskustan alueella. Kävelyn aikana kierrettiin Keskusta Nuottasaaren suuralueen yhteistyöryhmän kokouksessa kartoitetut, eniten turvattomuutta herättäneet paikat. Turvallisuuskävelyn aikana pysähdyttiin niissä paikoissa, jotka oli etukäteen todettu turvattomimmaksi. Näissä paikoissa pohdittiin yhdessä miksi paikka koettiin turvattomaksi. Samalla pohdimme yhdessä ratkaisuja turvattomuuden vähentämiseksi. Kävelyn tarkoituksena oli myös rohkaista asukkaita kulkemaan omassa ympäristössä. Pelkästään se että keskustellaan turvattomuuteen vaikuttavista tekijöistä voi poistaa turvattomuutta. Turvallisuuskävelyn tarkoituksena ei ole lisätä viranomaisten tekemää valvontaa tai toimenpiteitä yksipuolisesti, vaan turvallisuuden ja välittämisen kehittyminen tulee lähteä meistä jokaisesta yksilöstä. Yhteistyöryhmän kokouksessa, jossa kartoitettiin turvattomampia kohteita, nousikin esille yhteistyöryhmän taholta toimenpiteitä, joilla jokainen asukas tai yhteistyöryhmä yhdessä voi vaikuttaa suuralueen turvallisuuden parantamiseen. 4 Katoppa 2/2010 Turvallisuuskävelyn aikana kierrettiin seuraavat kohteet: Intiön alikulkutunneli, Raksilassa rautatien alikulkutunneli, Mannerheimin puisto ja Torin alue. Kahdessa ensimmäisessä kohteessa turvattomuuden tunne aiheutui pitkälti siitä, että koettiin, ettei moni ulkopuolinen ole näkemässä, jos näissä paikoissa tapahtuisi jotain. Kuitenkaan näistä paikoista ei ole poliisin tietoon tullut rikoksia tai häiriökäyttäytymisiä. Mannerheimin puistossa turvattomuuden todettiin aiheutuvan siellä oleilevista epämääräisen oloista porukasta sekä humalaisista. Poliisissa myös tiedostetaan puistossa oleilevan, erityisesti kesäisin, päihtyneitä sekä häiriötä aiheuttavia henkilöitä. Poliisi onkin kohdistanut valvontaa tähän puistoon. Torin ranta ja sinne matkan varrella ollut Toripakan alue koettiin turvattomaksi, koska näillä alueilla oleskelee ajoittain paljon äänekkäitä ja humalaisia ihmisiä. Myös näille alueille poliisi kohdentaa valvontaa niinä ajankohtina kun ihmisiä on paljon liikkeellä. Kävelyn aikana pohdittiin erilaisia ratkaisuja turvallisuuden tunteen lisäämiseksi. Tärkeänä koettiin, että viestiä siitä, että kaupunki on turvallinen paikka, on vietävä eteenpäin. Kaupunki myös tuntuu turvalliselta, kun ihmisiä on paljon liikkeellä. Nuorison suhteen on tiedostettava, että he eivät aiheuta yleisesti ongelmia, vaikka heidät saatetaan leimata muutaman häiriökäyttäytyjän takia. Aikuiset miehet ovat suurimmat ongelmien tuottajat, nuoret vain liikkuvat suurella joukolla. Ratkaisuiksi esitettiin valaistuksen parantamista, niin yleisillä paikoilla kuin taloyhtiöiden alueilla, pusikoiden madaltamista sekä näköväylien muodostamista puistoihin, tapahtumien järjestämisiä, jotta ihmiset tulisivat puistoon ja näkisivät, että se on mukava paikka olla, puistovartioinnin jatkamista, kameravalvontakylttien lisäämistä sekä värien käyttämistä alikulkutunneleissa. Oulua ei voida pitää mitenkään erityisen turvattomana kaupunkina. Vuoden 2010 ensimmäisen puolen vuoden aikana - ilman liikennerikoksia - laskua rikosten määrässä oli noin 6,5 prosenttia vuoden 2009 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Henkirikosten, asuntomurtojen, mökkimurtojen ja automurtojen määrä oli alhaisempi kuin vuonna Rikosten selvitystasot ovat parantuneet. Oulun poliisilaitos selvitti tammielokuussa 2010 kaikista tietoonsa tulleista rikoksista noin kun määrä edellisen vuoden vastaavana aikana oli noin Edellisvuoteen verrattuna parannusta on noin 14 prosenttiyksikköä. Henkirikosten selvitysprosentti on sata. Pahoinpitelyrikoksista selvitettiin 81 prosenttia ja omaisuusrikoksista 42 prosenttia. Taso on valtakunnallisessa vertailussa erinomaista tasoa. Teksti: Pasi Rissanen

5 Uusi Oulu tulee muuttuuko mikään? Viiden kunnan lakkauttamispäätös ja päätös uuden Oulun perustamisesta tehtiin kesäkuussa samanaikaisesti ja samansisältöisesti Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin valtuustoissa. Kyse on tähän mennessä Suomen isoimmasta monikuntaliitoksesta ja uudesta Oulusta tulee maamme viidenneksi suurin kaupunki. Uusi kaupunki syntyy vasta vuoden 2013 alussa, mutta sen valmistelemiseksi perustettiin heti kaikkien kuntien ja kaikkien poliittisten ryhmien edustajista koostuva 20-jäseninen yhdistymishallitus. Kuntaliitokset ovat osa Paras -hanketta, jossa sosiaali- ja terveydenhuolto sekä osa koulutuksesta edellytetään järjestettäväksi isommissa yksiköissä. Isommat yksiköt lisäävät tasa-arvoa palvelujen saatavuuden ja tason suhteen. Eikä olekaan oikein, että koulutusta, hoitoa ja hoivaa saa sen mukaan minkä kunnan alueella sattuu asumaan. Kuntaliitosta valmisteltiin vajaa vuosi, mutta sitä edelsivät parin vuoden takainen Oulun seudun kuntien yhteistoiminta-alueselvitys, kaksi kahden kunnan välistä liitosneuvottelua ja pitkäaikainen perinne järjestää osa palveluista ylikunnallisesti. Monikuntaliitossopimus kirjoitettiin tarkoituksellisesti strategiseksi. Usea jäi ehkä kaipaamaan yksityiskohtaista sopimusta palveluverkosta ja johtamisjärjestelmästä. Kritiikki kuntaliitosta kohtaan tulikin ennen kaikkea siitä pelosta, miten käy meidän kylän ja sen palvelujen ja miten voimme vaikuttaa päätöksiin isossa Oulussa. Pelko palvelujen karsimisesta monikuntaliitoksen takia on mielestäni turha. Sen takaa jo Suomen perustuslakikin, joka yksiselitteisesti määrää muun muassa, että jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon sekä riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Jos palvelut uuden Oulun kauimmaisessa nurkassa on tarvittu tähän mennessä, mihin se tarve kuntaliitoksen myötä katoaisi. Huoli demokratian kaventumisesta on otettava tosissaan. Uudessa Oulussa on tietenkin vähemmän nykyisen mallisia luottamusorganisaatioita ja sitä myöten vähemmän päättäjiä. Yhdistymishallitus, joka aloitti toimintansa syyskuussa, tullee muodostamaan oman toimikunnan kuntalaisten vaikuttavuuden parantamiseksi. Uskon, että kaikki tulevat kuulluksi uudessakin Oulussa. Uusi Oulu on isompi tekijä maailmanlaajuisessa kilpailussa ja jo nyt on nähtävissä positiivinen vire. Sattumaa tai ei, itse haluaisin uskoa, että Oulu-Seinäjoki ratahankeen hidas, mutta positiivinen eteneminen, AirBalticin solmuaseman tulo Ouluun, Nokian ja Intellin sopimus tutkimusyksikön perustamiseksi sekä Suomen Yrittäjien kokouksen ja kuntapäivien pito Oulussa lähivuosina ovat seurausta alueemme positiivisesta nosteesta. Syyskuun alussa Helsingissä järjestetyssä Rössypottuseuran päivässä oli koolla kymmeniä oululaistaustaisia tekijöitä. Siellä aisti konkreettisesti sen, mitä tarkoittaa vanha sanonta, että Oulu ottaa omansa. Tunnelma oli helposti tulkittavissa voimakkaaksi sitoutumiseksi vanhaan kotiseutuun. Edunvalvonta ja positiivisen hengen ylläpito onkin meidän uuden Oulun päättäjien yksi tärkeimmistä lähiajan tehtävistä. Uudella Oululla on kaikki mahdollisuudet nousta Pohjois-Euroopan yksiselitteiseksi keskukseksi. Taloudellinen painopiste tulee siirtymään pohjoiseen johtuen ennen kaikkea malmiteollisuuden uudesta tulemisesta ja Jäämeren laajoista energiavaroista. Oulussa on myös eurooppalaisittain tervein väestörakenne. Nuorten pitämiseksi alueella on meidän kaikin keinoin lisättävä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja ja kitkettävä sietämätön nuorisotyöttömyys. Mikä muuttuu uudessa Oulussa? Monikin asia muuttuu mutta parempaan suuntaan. Uskon vahvasti, että tiivistyvällä yhteistyöllä ja entistä vahvempana voimme varmistaa sen, että kaupunki säilyy vireänä ja elinvoimaisena keskuksena, jossa meidän nykyisten ja uusien oululaisten on turvallista asua ja yrittää. Kyösti Oikarinen Uuden Oulun yhdistymishallituksen puheenjohtaja Katoppa 2/2010 5

6 Kaupungin kehitys kantaa kauas Elävä keskusta kaikille Kaupunki muuttuu. Oulu ja koko seutu ovat kasvaneet pohjoismaisista aluekeskuksista nopeimmin yli 10 vuoden ajan. Kaupungin poikkeuksellinen kehitys ei kuitenkaan paljon näy aivan ydinkeskustassa. Keskustan kehittymisen tärkeitä mittareita ovat asuntojen määrän kasvu ja palvelujen monipuolisuus. Isojen kaupunkien keskustojen ongelmat ovat olleet samankaltaisia. Esimerkiksi konttoristuminen asuntojen määrän kustannuksella on ollut yleistä Suomessa ja muulla. Ydinkeskustassa konttoristuminen ja liiketilojen vuokrien nousu on nähtävissä Oulussakin. Onneksi asuntojen rakentaminen on ollut vilkasta keskustaalueella vaikkakin ydinkeskustan ulkopuolella. Keskustaa on täydennysrakennettu. Vielä merkittävämpää on ollut isojen uusien aluekokonaisuuksien rakentaminen. On rakennettu Meritulli, Myllytulli, laajasti Heinäpäätä, Koskenniskaa ja Lyötyn aluetta. Elävässä ydinkeskustassa, tasapainoiseen kehitykseen kuuluu monipuolinen asuminen. Oulun asuntorakentaminen ja kasvu on kiistaton osoitus kaupungin elinvoimasta. Oulu olisi pystynyt ja pystyy tekemään paljon nykyistä selkeämpiä valintoja muutoksen suunnista. Kehityksen aktiiviselle ohjaamiselle hyvällä, monipuolisella suunnittelulla on siis tarve ja myös reaaliset mahdollisuudet. Keskustan pitää kuulua kaikille, myös nuorille. Tulevaisuudessa ei saa unohtaa opiskelijoiden asumista entistäkin elävämmässä tapahtumien keskustassa. Opiskelija-asunnot voisivat myös kohtuullistaa yleistä hinta- ja vuokratasoa. Olemassa olevan kaupunkirakenteen kehittäminen, muuttaminen ei ole koskaan yksinkertaista. Uusia avauksia tarvitaan, mutta niille pitää olla laaja hyväksyntä, mikä ei tapahdu käden käänteessä. Monipuolista asiantuntemusta eikä asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista, monipuolista vuoropuhelua ole varaa sivuuttaa. Uutta designia kuten tuleva design-pääkaupunki Helsinki kaupunkikuvan muutosta kuvaa ei ole helppo toteuttaa. Oulussa olemme kokeneet tämän monissa eri vaiheissa. 6 Katoppa 2/2010 Rotuaarin synty on valaiseva esimerkki. Ouluun rakennettiin monien kauppiaiden vastustuksesta huolimatta - Suomen yksi varhaisimmista kävelykaduista. Kaupunkilaiset kokivat sen heti omaksi. Rotuaari on ollut olohuoneenamme pian 25 vuotta. Juuri Rotuaarilla, etenkin kesäaikaan täällä vierailevat entiset oululaiset tapaavat ja morjestavat meitä oululaisia ja toisiaan. Alusta alkaen Rotuaariin käytiin tutustumassa muista Suomen kaupungeista ja ulkomailta. Rotuaari on saanut palkinnon elävänä kaupunkikeskustana. Luulajakin sai kehitysideoita Rotuaarista. Oulun keskustan palkitseminen ja kiinnostavuus tutustumiskohteena ovat hyviä tavoitteita jatkossakin. Torin uudistaminen, kävelyalueen laajennukset sekä katuympäristön, Laaniskan ja puistojen parannukset ovat olleet myöhempiä keskustan onnistuneita kehitysvaiheita. Keskustan elävyys, asuminen näkyy vilkkaana puistoelämänä Hupisaarilla. Olkoon niin tulevaisuudessakin Ulkopuolisten kiinnostus Oulun keskustasta on hiipunut, tilanne muuttunut aikaisemmasta. Oulusta mennäänkin muualle hakemaan keskustan kehittämisideoita. Mm. Jyväskylän keskustan kävelyalueen ja matkakeskuksen myötä kehittyneet palvelut sopivat esimerkiksi. Keskustelua ja päätöksiä Yleisesti tunnustetaan, että tarvitsemme elävän keskustan, jota kehitetään hallitusti. Hyvän kaupunkisuunnittelun lähtökohdat, käytännön mahdollisuudet ja toteutus ovat hautautuneet kiistelyyn kallioparkista. Yksioikoisella vastustamisella toisaalta ja toisaalta pelkällä kallioparkin korostamisella on kadotettu hyvän kaupunkisuunnittelun monia tärkeitä perusteita. Keskustelu on ajoittain muuttunut vatvomiseksi. Samalla on rapautunut Oulun kehittämiseen ennakkoluulottomasti paneutuva keskustelukulttuuri. Kiistelyn takia on menetetty samanlaisia mahdollisuuksia ja puhuttelevia arjen elämyksiä, joihin havahduimme uudelleen löytyneestä merellisestä Oulusta. Siihen vaikuttivat Pikisaaren ja Hietasaaren siltayhteydet. Nekin koettiin heti osaksi parhainta Oulua. Tarvitaan selvästi uusi Rotuaari-ilmiö, tarvitaan monipuolista vuorovaikutusta, kuuntelevaa keskustelua ja siitä kumpuavaa yhteistä tahtotilaa. Kävelypainotteisen tulevan uuden keskustan luominen jatkuu nimittäin vielä vuosia. Yritetään taata kiihkoton luova suunnitteluote ns. autoparkkiratkaisujen jälkeenkin. Voisimme tukeutua Martti Ahtisaaren ohjeistukseen ja sopia pikaisesti ja laajalla pohjalla niistä asioista, joista ollaan kiistelyistä huolimatta yhtä mieltä. Vähitellen voidaan sitten asukkaiden, kauppiaiden, kiinteistönomistajien ja kaupungin oululaisten - vuorovaikutuksessa laajentaa sovittujen asioiden pohjaa. Vaikuttaa kaikkiin kaupunginosiin Keskustan suunnittelu vaikuttaa kaikkien kaupunginosien rakenteeseen. Kaupunki on kokonaisuus. Hyviä kaupunginosien lähipalveluja on välttämätöntä täydentää toimivalla keskustalla. Kaupunginosien kehittymiseen vaikuttavat taas keskustassa tehtävät ratkaisut. Tiivis keskusta-alue ulottuu nykyisin Alppilasta ja Tuirasta Limingantulliin ja Karjasillalle ja Värtöstä Raksilaan. Ydinkeskustan pysähtynyt tilanne on vuosia heijastunut tällä laajemmalla keskusta-alueella esimerkiksi kaupan ratkaisuihin. Keskustaa koskevien päätösten puuttuminen, epävarmuus on tosiasiassa hidastanut kaikkien kaupunginosien kehittymistä. Ns. peltomarkettien syntymiselle on luotu pohjaa päättämättömyydellä ja myös niiden suosimisella joidenkin naapurikuntien toimesta. Mielestäni jopa Haaparannan Ikea on etäinen peltomarketti, joka olisi voinut luontevasti sijoittua yli asukkaan Oulun seudulle, tosin luonnollisena keskustan ulkopuolisena markettina. Kaupunki ja sen elävä keskusta kuuluvat kaikille. Se on vierailijan paras ja mieleen jäävin käyntikortti. Keskusta ja kaupunki ovat kokonaisuus. Hyviä kaupunginosien palveluja on välttämätöntä jatkossakin täydentää toimivalla keskustalla. Periaatteena keskustasuunnitelmissa kannattaa muistaa taannoisen miljoonakaupungista tulleen ulkomaalaisen professorivieraani arvokas kiteytys siitä, kuinka täällä on kaikki kävelyetäisyydellä. Keskustan kehittämisellä saadaan monipuolista lisäarvoa uudelle Oululle ja koko Pohjois-Suomelle Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kalervo Ukkola kansliapäällikkö

7 Oulussa jokainen kuuluu Kansalaisten ja julkisen hallinnon välistä vuorovaikutusta kehitetään tällä hetkellä aktiivisesti. Toimintaympäristön muutos haastaa kehittämään kuntalaisten, poliittisten päättäjien sekä kuntatyöntekijöiden yhdessä tekemistä osaksi kuntien pitkän aikavälin suunnittelua, perustoimintaa sekä toiminnan tuloksellisuuden arviointia. Vuorovaikutteisella toiminnalla tavoitellaan kansalaisaktiivisuuden lisääntymistä, hallintoon liittyvien prosessien avaamista osallistumisen mahdollistamiseksi, demokratiamenettelytapojen nykyistä laajempaa käyttöä valmisteluprosesseissa ja päätösten seurannassa sekä informaation jäsentynyttä tarjontaa valmistelussa ja toimeenpanossa olevista asioista. Kansallisen SADE -hankkeen, sähköisen asioinnin ja demokratian edistämishankkeen tavoitteisiin sisältyy keskeisten julkisten palvelujen tuottaminen sähköisesti 2014 mennessä sekä esimerkiksi sijoittuminen verkkodemokratiavertailuissa maailman 10. kärkimaan joukkoon. Kuntalaisten osallisuus ja vaikuttaminen on olennainen osa Oulun kaupungin toimintaa. Demokratiaa, palveluja sekä niiden kehittämistä. Kuntalaisten osallisuus ja vaikuttaminen on myös tärkeä osa elinvoimaista ja menestyvää Oulua. Tätä tavoittelemme kaikkien oululaisten, palvelujen sekä poliittisten päättäjien yhdessä tekemisellä. Tavoitteemme Oulu, jossa jokainen kuuluu on iso tavoite, mutta mahdollinen. Tavoittelemme muutosta parempaan. Tämä työ edellyttää pitkän aikavälin tahtotilaa ja kestävää arvoperustaa. Oulu, jossa jokainen kuuluu lisää yhteenkuuluvuuden, mielekkyyden ja tarkoituksenmukaisuuden tunnetta. Se on vahva tahdon ilmaus ja toive paremmasta Oulusta kotikaupungistamme ja sen ihmisistä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Oulussa jokainen kuuluu. Osallisuuden ja vaikuttamisen strategian ja toimenpideohjelman Oulussa jokainen kuuluu -asiakirja määrittelee kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen pitkän aikavälin päämäärän ja toimijoiden yhdessä tekemisen linjaukset. Se avaa Oulun kaupungin arvot toimintaa ohjaaviksi periaatteiksi. Keskusta-Nuottasaaren suuralueen asukkaillekin tutuksi tullut alueellinen toimintamalli on määritelty keskeiseksi ehkäiseväksi toiminnaksi. Toiminta sisältää alueellisen yhteistyön, virikkeellisen asukastupatoiminnan, lasten ja nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen sekä vapaaehtoisen toiminnan. Kuntalaisten osallisuus ja vaikuttaminen perustuu Oulun kaupungin arvoille: luovuus ja rohkeus, yhteisöllisyys ja suvaitsevaisuus. On ensiarvoisen tärkeää, että juuri nyt nämä arvot avataan myös käytännössä. Luovuuden osalta tämä tarkoittaa mm., että pidämme yllä kannustavaa ja rohkaisevaa välittämisen ilmapiiriä. Sitä, että toimintamme perustuu yhdessä luomiseen ja toteuttamiseen. Rohkeus puolestaan tarkoittaa, että asetamme yhteiset päämäärät korkealle ja viemme sovitut asiat päätökseen sekä arjen käytännöiksi. Myötätuntoisella kuuntelulla vahvistamme keskinäistä kunnioitusta sekä jokaisen rohkeutta ilmaista itseään. Yhteisöllisyys on käytännössä mm. sitä, että suunnittelemme yhdessä päämäärämme, tavoitteemme sekä toimintakulttuurimme perustan. Ja että edistämme yhteisvastuullisuutta lähimmäisistä ja ympäristöstämme. Suvaitsevaisuus tarkoittaa mm., että kuuntelulla ja arvostavalla kohtaamisella saamme jokaisen voimavarat esille. Että opettelemme hyväksymään itsemme ja kanssaihmiset. Aivan keskeistä on, että vuorovaikutuksemme on aitoa mahdollistaen luottamuksen ja voimaantumisen. Yhdessä voimme saavuttaa ihmistä lähelle tulevan, asuinalueitamme ja niiden tulevaisuutta tarkastelevan asukkaiden ja palvelujen yhdessä tekemisen. Tavoitteemme on edistää asukkaiden hyvinvointia, vuorovaikutusta, yhteisöllisyyttä sekä yhteistä vastuuta asuinalueista. Oulu jossa jokainen kuuluu pitää sisällään mahdollisen ja mahdottoman jännitettä. Siinä on voimaa ja liikettä kohti parempaa tulevaisuutta. Sitä me kaikki haluamme. Newtonin kerrotaan sanoneen: Olen nähnyt kauemmas kuin toiset, koska olen seisonut jättiläisen harteilla. Katsokaamme nyt yhdessä kauas. Lähdetään etenemään askel kerrallaan! Tämä lehti sisältää paljon tietoa oman asuinalueesi mahdollisuuksista tehdä yhdessä, voida paremmin, kohdata ihmisiä, kokea yhteisöllisyyttä ja kantaa yhteistä vastuuta asuinalueestamme. Tartu mahdollisuuteen! Ryhdytään tuumasta toimeen! Maarit Alikoski Koordinaattori Oulun kaupunki keskushallinto Kuva: Juha Sarkkinen Millainen minun alueeni on Voisiko näin alkaa koulussa oppilaan ainekirjoitus, blogikirjoitus netissä tai opiskelijan tekemä tutkimus. Tai ihan kenen meidän tahansa alueen asukkaan oma ajatus, idea, kuvailu, keskustelu tai kertomus. Voisiko ajatella, että alue sisältyy osaksi omaa identiteettiämme; mihin minä kuulun ja mikä on minun, meidän ja naapureiden oma yhteisö, alue, kunta. Mikä on meille omaa, mitä me voisimme säilyttää ja mitä kenties uudistaa? Kestävän kehityksen käsitteiden tavoin: voisiko meillä olla oma sosiaalinen, kulttuurinen ja ekologinen alueemme, jota vaalia tai omaksua muilta alueilta uutta? Aikaisempana toimintavuonna toteutimme yhdessä Keskusta-Nuottasaaren suuralueen Yhteistyöryhmän Lapsi- ja nuorisotoimikunnan kanssa Ympäristöideointikilpailun, johon Avoimen päiväkodin ja Oulun Taidekoulun lapset ja nuoret piirsivät omia ideoitaan Keskustan suuralueen ympäristöideaksi. Toteutimme äänestyksen töistä Mahdollisuuksien tori -tapahtumassa Valveella. Ideoita tuli paljon. Hyvin monessa lasten ja nuorten piirroksessa mukana olivat luonto, vehreys, hymyilevät ihmiset ja muut viihtyvyyttä lisäävät tekijät keskustan suuralueella. Tämä on minun kaupunkini, laulun sanoihin on helppo yhtyä. Millainen on meidän kaupunkimme ja alueemme? Jokaisella on oikeus tehdä alueistamme yhdessä parempi. Miten sinä koet Keskusta-Nuottasaaren suuralueen? Ota yhteyttä ja kerro! Yhteistyöryhmä toimii alueen asukkaita varten! Blogisivustolta löydät seuraavan kokouksemme ajankohdan, tietoa tapahtumista, tilaisuuksista ja retkistä. Tai ota yhteyttä suoraan minuun tai Katoppa -asukastuvalle. Toimintaamme ideoidaan aluelähtöisesti! Jouluterveisin Merja Huovinen Oulun kaupunki Keskushallinto Aluetyöntekijä Yhteisötoiminta Keskusta-Nuottasaaren suuralue Aluetyöntekijältä Katoppa 2/2010 7

8 Töitä tekeville, palveluita tarvitseville Jokaisella ihmisellä on arvo työstä riippumatta. Silti työ luo myös tekijänsä identiteettiä, vaikuttaa itsetuntoon ja kiinnittää yhteisöön. Näin toteaa kansainvälinen työjärjestö ILO. Oulussa työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys, on jo usean vuoden ajan jatkunut valtakunnallista keskitasoa korkeampana. Jatkuvat uutiset irtisanomisista heikentävät ihmisten yhteiskunnan toimintaan ja ihmisyyteen. Asukastuvat ovat vuosia tarjonneet työtehtäviä monenlaisille osaajille koulutustasoon katsomatta, palkkatuetusti. Satoja ihmisiä virtaa tupien läpi vuositasolla, ja osallisuus yhteisöön nostaakin monen itsetuntoa. Hyvin alkanut innostus katkeaa kuitenkin valitettavan usein palkkatuen päättymiseen. Työnantajina toimivat yleishyödylliset yhdistykset ovat usein mahdottoman edessä millä keinoin työnsä hyvin tehneelle, motivoituneelle työntekijälle keksittäisiin jatkopaikka? Yhdistys itse ei voi työllistää kuin palkkatukijakson verran. Yhä useampi tässä työllisyystilanteessa ei löydä paikkaansa avoimilta työmarkkinoilta, vaan palaa työttömäksi. Ei ihme, jos työmotivaatio ja usko yhteiskuntaan heikkenee edelleen. 8 Katoppa 2/2010 Työllistymisen polkuja avataan kehittämisen keinoin Kehittämistoimenpiteitä on käynnistetty tilanteen parantamiseksi. Vuonna 2009 käynnistyi Oulun kaupungin ja asukastupien yhteisen Tuvilta työelämään hanke. Sen avulla urapolkuohjaukseen on tuvilta osallistunut 45 henkilöä, ja 38 tupatyöntekijää on lähtenyt oppisopimuskoulutuksin ammattitaitoaan petraamaan. Hankkeiden verkostoitumisen kautta on henkilöille lisäksi etsitty jatkopolkuja avoimille työmarkkinoille yrityksiin. Räty hankeen kehittämä Tekijäpuu malli edesauttaa tässä: hanke etsii yrityksiä, joilla on tarve saada motivoitunutta työvoimaa. Tekijäpuulla tehdään työllistäminen yrittäjälle niin helpoksi ja turvalliseksi kuin mahdollista. Useista verkostoista etsitään puolestaan sopivinta tekijää toimeen. Asukastupien henkilöt ovat myös lähteneet pohtimaan yrittäjyyttä yhtenä vaihtoehtona toiminnassa, ja hakeneet koulutusta mm. Lykky - hankkeen avulla liiketoimintaosaamista hyvinvointipalvelutuotantoon tulevaa Yhteisöyrityksen kehittämistä ajatellen. Haasteet työllisyydenhoidossa ja palvelutuotannossa jatkuvat edelleen. Tekemätöntä työtä on, mutta palkanmaksajaa on tukijakson jälkeen vaikeampi löytää. Itse itsensä työllistäminen koetaan haasteelliseksi. Muun muassa tähän haasteeseen vastaten on käynnistetty Yhteisöyrityksen perustamisselvitys. Valmisteluvaiheessa on viritetty avointa yhteistyötä Oulun yrittäjien suuntaan. Tässä yhteydessä Jorma Ketola puheenjohtajana onkin todennut, että yhteinen tavoite on paras tavoite, myös työllisyydenhoidossa. Työkuntoinen väestö on hyvinvoinnin kivijalka, ja jokaisella toimijalla on oma tärkeä tehtävä hoidettavanaan kokonaisuudessa. Askeleet Yhteisöyrityksen etenemisen suhteen Yhteisöyrityksen perustamisselvitys toteutetaan asukasyhdistysten edustajien, konsulttitoimiston ja kaupungin yhteisötoimintaa edustavien henkilöiden voimin. Keväällä 2011 niin yhdistykset kuin kaupunki päättävät, ryhdytäänkö nykytoiminnan oheen käynnistämään yritysmuotoista palvelutoimintaa. Asukastupatoiminta on jatkossa edelleen elinvoimainen ja vireä paikka, johon kaikilla kuntalaisilla on tasavertainen mahdollisuus tulla mukaan vapaaehtoistoimintaan. Harraste ja viriketoiminnan arvioidaan lähtevän uuteen nousuun, kun kotiin tuotettavat arjen hyvinvointipalvelut siirtyisivät yrityspuolelle. Perustamisselvityksessä laaditaan yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintasuunnitelma, joka sisältää yritysanalyysin, toimintaympäristöanalyysin ja kehittämis-

9 suunnitelmat, valitaan toimintojen päämäärät ja strategia. Liiketoimintasuunnitelma sisältää kehittämiseen liittyvät laskelmat, riskien arvioinnin, palautemekanismien kuvaukset ja ennusteet Yhteisöyrityksen yhteiskunnallisesta tuloksesta eri sidosryhmien näkökulmasta.suunnitelmassa paneudutaan liiketoiminnalle tärkeiden hallinto-, palvelu- ja yhteistyöprosessien suunnitteluun ja laadunvarmistukseen. Tavoitteena on ennustaa mahdollisimman tarkasti tulevan, vaiheittain käynnistyvän ja kehittyvän toiminnan kulkua yritysmuodon ja hallinnon, palveluiden markkinoinnin, viestinnän, asiakasprosessien, erilaisten palveluiden kehittämisen ja monipuolisen sidosryhmien kanssa tehtävän yhteistyön osalta. Toimintasuunnitelmaan sisällytetään kriittiset menestystekijät ja asetetaan niiden mittarit. Yhteiskunnallisena yrityksenä eteenpäin Yhteiskunnallisen yrityksen toiminnan edellytys on toimiva liiketalous, mutta koska omistajina pääosin toimisivat yleishyödylliset tahot, voittoa ei haalita enempää kuin tarve vaatii. Palkan maksuun ja toiminnan kehittämiseen on löydyttävä kuitenkin tarvittavat varat liiketoiminnan kautta. Hyvinvointipalveluiden yksityistäminen on herättänyt paljon keskustelua julkisuudessa ja esille on noussut huoli palveluiden laadun heikkenemisestä. Samalla on kritisoitu myös sitä, että suurten yksityisten palvelutuottajien kautta verovaroja päätyy lopulta kansainvälisten pääomasijoittajien haltuun. Yhteiskunnallinen yritystoiminta on osaltaan jarruttamassa tämänsuuntaista kehitystä. Toimintaa ei ohjaa vain markkinatalous, vaan yhteisvastuun arvot ovat oleellinen osa liiketoimintaa. Yhteiskunnallinen vastuu, vaikutusmahdollisuus ja hyvän tekeminen on myös meidän jokaisen asia. Kehityssuuntaa on mahdollista muuttaa, jos me niin halutaan. Yhteisellä tahdolla on ihmeitä tekevä voima. Teksti: Satu Kaattari Manninen, projektipäällikkö Oulun kaupunki, Keskushallinto ja KTM Sirkka-Liisa Mikkonen, projektiasiantuntija, Oulun Yhteisöyrityksen perustamisselvityshanke Oulun kaupunki, Keskushallinto Yhteiskunnallisen yrityksen tavoite on hyvinvoinnin lisääminen. Yhteiskunnallinen yritys rajoittaa voitonjakoaan korostaakseen toimintansa tavoitteen ensisijaisuutta. Liiketoiminnalla tehty raha on väline yhteiskunnallisille yrityksille, ei itsetarkoitus. Kannattavalla liiketoiminnalla varmistetaan hyvän kasvu yhteiskunnassamme. Yhteiskunnallinen yritys arvioi omia vaikutuksiaan. Yhteiskunnallinen yritys omistajineen kantaa yrittämisen riskin. Yhteiskunnallinen yritys sitoutuu Yhteisöyritys kehittämään yrityksen toimintaa yhteiskunnallisen hyvän lisäämiseksi. Yhteiskunnallinen yritys tuottaa palveluita hyvinvointia lisäävien arvojen ohjaamana, mutta liiketoiminnan tehokkailla toimintatavoilla. Yhteiskunnalliset yritykset osallistuvat lähiyhteisönsä toimintaan ja osallistavat niin työntekijänsä kuin ympäristönsä suurimman mahdollisimman yhteisen hyvän tavoitteluun. Yhteiskunnalliset yritykset maksimoivat yhteiskunnallisen hyvän ja asettavat rahan sille kuuluvaan paikkaan välineeksi, ei herraksi. Yhteystiedot Jaana Merenmies, Toimitusjohtaja, Syfo Oy, yhteiskunnallinen yritys Hietalahdenranta 13, 5. krs, Helsinki, FINLAND Gsm: Innostu, osallistu ja vaikuta, klikkaa Tarjoamme sinulle: Näkötarkastukset Työnäkötarkastukset Ajokorttitodistukset Piilolasien sovitukset Silmälasit Erityistyölasit Aurinkolasit P. (08) Kauppurienkatu OULU OULUN LÄÄKÄRITALO Katoppa 2/2010 9

10 Yhteisöyritys, yhteinen yritys! Muutamassa vuodessa asukastupatoiminta on kasvanut räjähdysmäisesti: kävijämäärät ovat lisääntyneet, palvelutoiminta monipuolistunut. Asukastuvilla on tultu siihen pisteeseen, ettei vapaaehtoistyö enää riitä pyörittämään laajentuneen toiminnan rattaita. Asukasyhdistyksissä asukastupatoimintaa pidetään tärkeänä osana kaupungin harjoittamaa lähidemokratiaa/yhteisötoimintaa. Ongelmana on, että suureksi paisunutta asukastupien palvelutoimintaa hoidetaan vapaaehtoistyönä. Asukastuvilla (13 asukastupaa) on yhteensä n käyntikertaa vuodessa, ja asukastuvilla on töissä yli 200 työntekijää. Vuonna 2009 erilaisia palvelutehtäviä tuvilta suoritettiin kappaletta. Asukasyhdistyksen vapaaehtoiset harvalukuiset hallituksen jäsenet vastaavat kaikesta, mitä yhdistyksen työnantajana tulee tehdä. Hallituksen jäsenet toimivat työnantajina pitkäaikaistyöttömille tai vajaakuntoisille, vastaavat mm. työntekijöiden rekrytoinnista, työn koordinoinnista ja moninaisen palvelutoiminnan organisoinnista sekä toimivat järjestyksen valvojina, työnohjaajina, työnsuunnittelijoina ja ongelmatilanteiden ratkaisijoina. Työnantajan vastuut työntekijöistä ja palvelujen järjestämisestä ovat suuret. Uusien vapaaehtoisten asukasyhdistystoimijoiden mukaan saaminen ja vanhojen pitäminen mukana on haaste asukasyhdistyksille, lähidemokratialle sekä koko asukastupaverkostolle. Tarvitaan uudenlaista ajattelua ja toimintamallia Asukastupatoiminnan rinnalle tarvitaan nyt suunnitteilla olevaa yhteiskunnallista yritystä hoitamaan tuvilta ulospäin suuntautuvaa palvelutoimintaa liiketaloudellisin periaattein. Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallia tulisi kehittää kolmannen sektorin hyvinvointipalvelujen tuottajaksi. Asukastuvan palveluista osa voidaan siirtää yhteisöyritykseen: esim. kotiapupalvelu, joka on laajinta ulospäin suuntautuvaa toimintaa. Yhdistysten toiminnasta on syytä irrottaa se palvelutuotanto, joka rinnastetaan liiketoiminnaksi. Yhdistyksen hoidettavaksi asukastuvalle voivat jäädä ne palvelut, jotka tuotetaan asukastuvan seinien sisällä ja ovat tuvan toiminnan kannalta tärkeitä. Asukastupatoiminnalla ei haluta vaikeuttaa paikallisten yritysten liiketoimintaa eikä liioin kantaa sellaisia työnantajavastuita, jotka kuuluvat kaupungille tai muille toimijoille. Asukasyhdistyksissä tulee vahvistaa vapaaehtoisuuteen perustuvaa kansalaistoimintaa. Asukastupien vapaaehtoisille toimijoille työtä riittää yhä enemmän kurssitoiminnoissa, kerho- ja harrastepiireissä, viriketoiminnassa, käsityötaidon, taiteen ja kulttuurin harrasteryhmissä, keskustelupiireissä, hengellisen ja henkisen hyvinvoinnin ryhmissä, yhteisten tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämisessä. Asukastuvalla olisi hyvä olla jatkossa sekä päivä- että iltatoimintaa. Asukastupa olisi asukkaiden yhteinen kohtaamispaikka, olohuone tietotyötoreineen. Asukasyhdistyksien vapaaehtoistyöllä ei pidäkään hoitaa niitä yhteiskunnan tehtäviä, jotka itse asiassa kuuluvat jonkin muun tahon hoidettaviksi. Kun vapaaehtoistoiminta on aidosti mielekästä ja palkitsevaa, vapaaehtoisista ei ole pulaa. Vapaaehtoistoiminnasta pitää saada enemmän kuin mitä sille itse antaa. Toivotan hyvää Joulun aikaa ja menestyksekästä vuotta 2011 Jukka Lappalainen Puheenjohtaja Meritulli Heinäpään asukasyhdistys ry. Kirjan myynti: Katoppa-asukastupa, Kauppurienkatu 23 puh , Posti tuo nopeasti tilaamasi kirjan kotiisi. Lasku on tilauksen mukana. Hinta Letkeää luettavaa joulunpyhiksi! Erkkuli Lipponen: Renttahelekku "Erkkuli on taitava murteen käyttäjä, erinomainen kielen osaaja ja muutenkin hyvä pakinan taitaja", murremaakarina tunnettu Esko Viirret, Oulu-lehden nim. Siltavahti, on kirjoittanut Eino "Erkkuli" Lipposesta. Erkkuli oli kuuluisan oululaisen vaunumaakari Kustaa Lipposen poika. Hän oli Teknillisen koulun vahtimestari, joka piti Tekun pojille jöötä. Hän kirjoitti Kalevaan ja saavutti kansan suuren suosion. Meritulli-Heinäpään Asukasyhdistys ry. julkaisee Eino Erkkuli Lipposen tarinoita nyt kovissa kansissa. Kirjan on toimittanut tunnettu oululainen kulttuuripersoona Raimo Ritola Maija-Liisa Pesun säilyttämän arkiston pohjalta. Renttahelekku on värikäs seikkailu 1950-luvun Ouluun. 10 Katoppa 2/2010

11 Vuorovaikutusta ATK-opetukseen Meritulli Heinäpään asukasyhdistys ry:n tarjoama ATK-opetus Katoppa-asukastuvalla on ollut muutoksessa tämän vuoden aikana. Olemme uudistaneet kurssiemme rakennetta niin, että asiat käydään läpi yhdessä keskustellen, mahdollisimman selkeästi. Opetuksessa painotetaan olennaisia asioita. Periaatteena on, että aina saa kysyä ja oppeja kerrataan useita kertoja. Lisäksi olemme valmistaneet jaettavaa materiaalia kotiin vietäväksi ja muistin tueksi sekä kehittäneet täysin uusia kursseja. Harjoituksia ohjataan nyt entistä intensiivisemmin. Opetuksessa on läsnä kaksi ohjaajaa. Itseni lisäksi tänä vuonna on opettanut datanomi Joonas Nikkilä. Ensi vuonna tiimiimme liittyy vielä harjoittelija Ammattiopisto Luovista, jonka kanssa olemme tehneet hyvää yhteistyötä jo useita vuosia. Uudenlainen opetustapa on osoittautunut toimivaksi ja siitä on tullut hyvää palautetta. Uutuutena aloitimme marraskuussa maahanmuuttajien ATKkurssit. Ensimmäisenä pidimme räätälöidyn kurssin sudanilaisille kotiäideille selkosuomeksi. Ensi vuodeksi on suunnitteilla maahanmuuttajille suunnattua kurssitarjontaa myös muille ryhmille. Tarjoamme nyt perus-, jatko-, kuvankäsittely-, siivous- ja Facebook & Skype -kursseja. Asiakkaiden toiveesta suunnitteilla on myös vaativampi kuvankäsittelykurssi, joka toteutetaan ilmaisella Gimpsovelluksella. Poikkeuksellisesti kurssi olisi kestoltaan pitempi. Toivotan sekä vasta-alkajat että pidemmälle ehtineet tervetulleiksi ATK-kursseillemme. Matti Svala ATK-ohjaaja Meritulli Heinäpään asukasyhdistys ry Uudistuksia oikeissa paikoissa Joulukuun alussa Apua arkeen -kehittämisprojektimme käynnistymisestä tulee kuluneeksi yhdeksän kuukautta. Olemme edenneet isoin harppauksin kohti tavoitteita tupatoiminnan eri osa-alueilla. Yhteisöllinen viriketoiminta on Katoppa-asukastuvan ydintoimintaa. Vakiintuneiden kerhojen ja tilaisuuksien rinnalle on saatu lisää matalan kynnyksen harrastuksia: esim. kirjallisuuspiiri Luveppa kokoontuu meillä kuukausittain. Olemme kokeilleet myös uusia, kertaluontoisia tapahtumia viettämällä mm. taiteiden päivää ja Euroopan naapuripäivää. Joulukuussa olette tervetulleita perinteiseen asukkaiden kuusijuhulaan. Kehitämme sopivia toimintamalleja palvelujemme järjestämiseen. ATK-kursseilla onkin uudistettu opetusmenetelmiä ja kurssitarjontaa, kotiapupalvelua olemme painavin perustein muuntamassa niin, että sitä voidaan jatkossa tarjota yritystoiminnan periaatteella. Olemme parantaneet myös lounaspalvelun laatua asiakaslähtöisesti: lounaan saa meillä nykyään pöytään tarjoiltuna. Työnantajavalmiuksiemme kehittämisessä korostuu hankeyhteistyön tärkeys. Olemme saaneet lisätukea laatukäsikirjan tekemiseen, työntekijöiden rekrytointiin ja urapolkuohjaukseen Tuvilta työelämään verkostoprojektista. On ilahduttavaa nähdä, että pitkään työttömänä olleet työntekijät hyötyvät asukastupajaksostaan ja eri projektien tarjoamista avuista. Ja lopuksi tiedotuksen tärkeydestä. Asukaslehden, tupatiedottamisen, perinteisen median ja jäsenpostin lisäksi panostamme sähköiseen tiedottamiseen. Viime kesänä veimme läpi ison projektin, kun uusimme Katoppa-tuvan verkkosivuston ajanmukaiseksi. Ajankohtaiset asiat uutisoidaan nyt etusivulla tervetuloa tutustumaan kotisivuihimme osoitteessa Heidi Lumme projektipäällikkö Meritulli Heinäpään asukasyhdistys ry Katoppa-asukastupa Puh Sähköposti: Katoppa 2/

12 Asukastupa avoinna: ma pe klo puhelin: sähköposti: kotisivut: osoite: Kauppurienkatu 23, Oulu Katoppa-asukastupa on asukkaiden tupa, olohuoneeksikin kutsuttu. Meillä saa tulla käymään asian kanssa tai ilman. Voit istahtaa, rupatella naapurin kanssa, lukea, lounastaa, kahvitella, pelata lautapelejä, lainata kirjan, surffata netissä, tai vaikka soittaa pianoa. Asukastuvan tiloja voi varata päivä- ja iltakäyttöön. Löydätkö tämän sivun toiminnoista jotain, mihin haluaisit lähteä mukaan? Jos tarvitset tiloja omalle harrastuksellesi, ota meihin yhteyttä. Säännölliset kerhot keväällä 2011 Porinapiiri perjantaisin klo Seija Väliaho, p Pullakahvitarjoilu! Posliinimaalauskerho tiistaisin klo Manja Isokoski, p Lautapelikerho sunnuntaisin 16.1., 30.1., 13.2., 27.2., 13.3., 27.3., ja klo Heidi Lumme, p Naisten AA-ryhmä Aste maanantaisin klo Raija, p Urantia-lukupiiri torstaisin 13.1., 27.1., 10.2., 24.2., 10.3., 24.3., 7.4., 28.4., ja klo Reijo Hamari, p Me Oulaistelaiset keskiviikkoisin 2.2., 2.3., 6.4. ja klo Kaarlo Heikkilä, p Heinäpää Sata tarinaa. Tapaamiset Keskustan palvelukeskuksessa, Nummikatu 24. Jukka Lappalainen, p Asukastuvalla kokoontuu useita yhdistyksiä ja yhteisöjä. Kuvassa keskustan suuralueen yhteistyöryhmän jäseniä. Kuva: Matti Svala. Tarjoamme Katoppa-asukastuvalla monentasoisia ATK-kursseja, aivan tietokoneen käytön alkeista lähtien. Erikoisvahvuutemme on opetus pienryhmissä: hitaimmatkin pysyvät vauhdissa mukana, ja keskustelumahdollisuudet tehostavat oppimista. Ohjaajamme ovat vuorovaikutustaitoisia alansa erikoisosaajia. Minikirpputori tuvalla perjantaisin klo Varaa pöytä viimeistään keskiviikkona. Hinta 3 Tiedustelut toimistosta p Tervetuloa tietokonekurssille! Kurssit suunnitellaan huolellisesti etukäteen, ja oppilas saa jokaiselta kurssilta materiaalia oppimisen ja muistin tueksi. Jokainen kurssi on viiden päivän mittainen. Oppitunteja on kaksi päivässä. Aamupäiväkurssit pidetään ma pe klo ja iltapäiväkurssit ma pe klo Kurssimme ovat alusta asti olleet etenkin ikäihmisten suuressa suosiossa, mutta kaikenikäiset oppijat ovat tervetulleita meille. Kurssit 2011 Meriheinä torilla kirjaa esittelemässä. Kuvassa Marjut, Jukka- Pekka ja Raimo. Kuva: Matti Svala. Päivämäärä Klo Klo Peruskurssi Jatkokurssi Jatkokurssi Peruskurssi Facebook + Skype Jatkokurssi Siivouskurssi Kuvankäsittely 12 Katoppa 2/2010

13 Kotiapupalvelua asukastuvalta Keskustan suuralueen asukkaiden JOULUJUHLA Heinätorin koulun juhlasalissa ti klo Tarjoamme edullista kotiapupalvelua Keskusta- Nuottasaaren suuralueen asukkaille. Kotiapupalvelua voivat ostaa yksityishenkilöt, jotka tarvitsevat apua kodin arkiaskareissa. Toimintaalueemme rajoittuu pohjois etelä-suunnassa Intiöön ja Äimärautioon sekä itä länsi-suunnassa Raksilaan ja Pokkiseen. Ohjelmassa mm. Oulun laulun kuoroesitys sekä yhteislaulua, Keskustan suuralueen yhteistyöryhmän puheenjohtajan joulutervehdys ja Tuomiokirkkoseurakunnan joulutervehdys. Tervetuloa! Kahvitarjoilu Jouluateria asukastuvalla to klo Tarjoamme jouluaterialla riisipuuroa, joululimppua, kinkkua ja graavilohta. Jälkiruoaksi kupillinen kahvia tai glögiä sekä joulutorttu. Hinta 4,5 Kotiapupalveluumme kuuluvat kodin siivoustyöt, ikkunanpesu, vaatehuolto asiointiapu, kuten kauppareissut saattoapu, esim. lääkärikäynnit asukastuvan lounaan toimitus kotiapupalvelun yhteydessä Kotiaputyöntekijämme ovat ystävällisiä, asiakaspalvelutaitoisia henkilöitä, joilla on taustallaan monipuolinen työkokemus. Annamme myös työharjoittelijoille mahdollisuuden kotiaputyöhön, mutta emme veloita asiakasta heidän palveluistaan. Palvelemme asiakasta yleensä työpareittain. Hinnat: Siivous, ikkunanpesu, vaatehuolto: 12 /h/työntekijä Mattojen tamppaus: 7 Asiointi, saattoapu: 10 /h/työntekijä Lounas kotiin: + 4 Tiedustelut ja tilaukset arkisin klo 9 15: Katoppa-asiakaspalvelu, puh Korjausompelua asukastuvalla Korjausompelimomme palvelee Katoppa-tuvan aukioloaikoina. Ammattitaitoinen ompelijamme ottaa vastaan puhtaita vaatteita ja tekstiilejä arkisin klo Ompelijan tavoittaa myös puhelimitse Katoppa-asiakaspalvelun kautta, puh Esimerkkejä hinnastosta: Lahkeiden lyhennys 7-12 Helman lyhennys (esim. takki tai jakku) Vetoketjun vaihto Verhot 3-8 Hinnasto kokonaisuudessaan osoitteessa: Katoppa 2/

14 Elinvoimaa kesk Nyt se on päätetty. Oulun ydinkeskustasta tulee autoton, kaupallisten palveluiden viihtyisä keskus, oikea kaupunki, jossa autot ajetaan keskustan alle kallioperään. Pikahissit kuljettavat ihmiset ja tavarat alhaalta ylös maan pinnalle. Tulevaisuudessa keskustan korttelit ovat eläviä kokonaisuuksia ja niitä huolletaan keskustan katuelämää ja toimintaa häiritsemättä. Kun kaupunginvaltuuston tekemä päätös toteutuu, Oulun keskusta on elinvoimainen kaupan ja kulttuurin keskittymä. Kortteleista tulee eläviä ja ehyitä tilasarjoja, joissa käydään kauppaa, työskennellään, asutaan ja palvellaan. Päätöksen mukaisesti tulevaisuuden oululainen voi viivähtää ja viihtyä, viettää kiireettömän hetken, virkistyä tai seurustella kaupunkilaisille avoimissa, yhteisissä tiloissa. Keskustan kadut, torit, puistot ja kortteleiden sisäiset väylät antavat tähän kaikkeen mahdollisuudet. Vanha ja arvokas rakennuskanta muodostaa uuden ja uljaan arkkitehtuurin kanssa avaria ja valoisia tiloja, turvallisia ja viihtyisiä kujia ja aukioita. Päätöksessään Oulun kaupunginvaltuusto linjasi, että Oulun kaupungin keskustan uusi tuleminen perustuu ns. keskitettyyn malliin, jota myös kallioparkki-malliksi kutsutaan. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen numeroin Kaupunginvaltuuston päätökset kehittyivät vuoden tiiviin työskentelyjakson jälkeen. Suunnittelijat suunnittelivat, asiantuntijat ottivat kantaa ja päättäjät ohjasivat työtä. Syntyi kaksi pysäköinti- ja huoltomallia, hajautettu malli ja keskitetty malli, jotka suunniteltiin siten, että ne molemmat täyttävät kaupungin ydinkeskustalle asetetut kaupunkikuvalliset, toiminnalliset ja visuaaliset tavoitteet. Erojakin toki syntyi. Ydinkeskustan ratkaisumallit kirjattiin Elinvoimainen kaupunkikeskusta raporttiin, jossa niitä myös analysoitiin ja vertailtiin. Tällä tavalla kaupungin päätöksentekijöiden pöytä katettiin kuvauksilla, analyyseilla ja ominaisuuksilla. Syntyi maankäytön suunnittelussa usein käytetty toimintatapa: kaksi vaihtoehtoista ratkaisua, joita vertailemalla voidaan päätyä parhaaseen ratkaisuun. Kaupungin päättäjien tehtävänä oli siis valita näistä kahdesta kelvollisesta ratkaisumallista Oulun kaupungin ja kaupunkilaisten kannalta parempi. Syntyi kiivas keskustelu, runsasta kirjoittelua, kärkeviä puheenvuoroja, vähättelyjä ja kehuja. Tapahtui juuri niin kuin kaupunkilaisten edun kannalta onkin välttämätöntä: vuorovaikutteinen tilanne, jossa molemmat mallit ruodittiin juuriaan myöten, niiden ominaisuuksia kuvattiin, kehuttiin tai vähäteltiin. Keskustelu oli avointa, tosiasioita ei peitelty eikä niitä myöskään vääristelty. Ja päätös se syntyi värikkään keskustelun ja väittelyn jälkeen. Tarvittiin äänestys, jonka tulos on selkeä. Virkamiehillä ja valmistelevilla henkilöillä on nyt selkeät ohjeet, miten toimia jatkossa. Päätökset on tehty. Tänään Oulu keskittyy toteuttamaan yhteisesti hyväksytyt tavoitteet. Kalliotilojen suunnittelua ja urakkakilpailua jatketaan siitä, mihin vuosi sitten päädyttiin. Kortteleiden suunnittelua ja asemakaavoitusta jatketaan. Rotuaarin peruskorjaus aloitetaan ensi vuonna. Ennustan, että ensimmäisten kortteleiden rakennustyöt alkavat vuoden 2012 alkupuolella ja ensimmäiset vaiheet avaavat ovensa vuoden 2014 aikana. Käyty keskustelu osoitti, että oululaiset ovat lähes yksimielisiä kehittämisen tavoitteista: kaupungin ja elinkeinoelämän tulee panostaa rakentamiseen, uusien palveluiden synnyttämiseen, uusiin työpaikkoihin ja viihtyisään ympäristöön. Pysäköintiratkaisusta toki oli erimielisyyttä. Vuoden vaihteen lähestyessä on syytä muistella ja arvioida mennyttä. Tärkeämpää on kuitenkin katsoa kohti tulevaisuutta, ottaa haasteet vastaan ja yhdessä lähteä rakentamaan Oulun keskustalle uutta sisältöä, muotoa ja elinvoimaa. Matti Karhula asemakaavapäällikkö Luonnos keskitetyn mallin rakentamispotentiaalista. Uudet rakennukset on esitetty oranssilla värillä. Kuva: Oulun kaupunki, tekninen keskus. 14 Katoppa 2/2010

15 ustaan! Oulun keskusta. Kuva: Ilpo Okkonen. Katoppa 2/

16 Minun polkuni ja onnistumisen eväitä Oulun kaupungin asukastuvilla työskentelee erilaisissa palvelutehtävissä yli 200 työntekijää. Tuvilta työelämään -verkostohanke on asukastupien yhteinen työllistämishanke. Sen tarkoituksena on edistää asukastupien työntekijöiden pysyvää työllistymistä. Urapolkuohjaus on yksi hankkeen tavoista kehittää työnhakijoiden ja asukastupien työntekijöiden osaamista ja valmiuksia erilaisissa työtehtävissä ja työyhteisöissä. Urapolkuohjauksen mahdollisuus tarjotaan kaikille hankkeessa mukana olevien tupien työntekijöille. Urapolkuohjaus on henkilön pysyvään työllistymiseen tähtäävää työskentelyä. Aluksi selvitetään henkilön osaaminen sekä koulutus- ja työhistoria. Henkilön taitojen, osaamisen ja tavoitteiden pohjalta tehdään henkilökohtainen työllistymissuunnitelma. Urapolku-ohjauksessa olevat henkilöt sitoutuvat kehittämään osaamistaan työllistyäkseen pysyvästi. Omalle polulle Sanna aloitti työsuhteessa asukastuvalla vuoden 2010 alussa. Hoiva-alan ja laitoshuollon ammattilaisena hän sopeutui hyvin asukastupaympäristöön ja työskentelyyn asiakkaiden kotiin suunnatuissa palvelutehtävissä. Sanna sai hyödyntää työssään ammatillisia vahvuuksiaan ja jakoi myös osaamistaan työyhteisön toiminnan ja asukastupatyön kehittämiseksi. Asukastuvalla työskennellessään Sanna sai tarvitsemaansa arvokasta työkokemusta asiakaspalvelutyöstä. Sannan aktiivinen työnhaku asukastupatyösuhteen edetessä tuotti tulosta kesäkuussa Hän pääsi työhaastatteluun yksityisen hoivakodin hakiessa työntekijää. Tuvilta työelämään -verkostohankkeen työnsuunnittelijan ja asukastuvan lähiesimiehen suositus mukanaan Sanna koki onnistuneensa työhaastattelussa. Elokuussa 2010 Sanna siirtyi työskentelemään asukastuvalta yksityiseen hoiva-kotiin. Hän sai ammattiaan vastaavaa työtä. Mahdollisuus yrityksille Urapolkuohjaus mahdollistaa yrityksille sujuvan ja turvallisen tavan löytää henkilöstötarpeissa toimialaansa sopivaa työvoimaa. Yritysyhteistyötä hankkeessa rakennetaan työnhakijoiden työllistymis-suunnitelmiin pohjautuen. Työharjoittelut ja työhönvalmennus tarjoavat esimerkiksi tilaisuuden uuden työvoiman rekrytointiin Tuvilta työelämään verkostohankkeen työpanosta hyödyntäen. Urapolkuohjaus -terveisin, Susanna Saranlinna Työnsuunnittelija Tuvilta työelämään -verkostohanke Töihin asukastuvalle! Asukastuvat ovat oululaisten yhteisiä olohuoneita, joissa voi käydä kahvittelemassa, lounaalla, harrastamassa, lukemassa päivän lehdet sekä osallistumassa erilaisiin aktiviteetteihin. Oulun kaupungin 13 asukastupaa tarjoavat työpaikan yli 200 henkilölle. Oma-aloitteisuus, joustavuus, asiakaspalvelutaidot ja luotettavuus ovat ominaisuuksia, mitä asukastupien työntekijöillä odotetaan olevan. Asukastuville haetaan mm. Kotipalvelutyöntekijöitä Keittiötyöntekijöitä Kokkeja Ompelijoita Kylätalonmiehiä Tupaemäntiä/isäntiä Toimisto- ja taloushallinnontyöntekijöitä Atk-tukihenkilöitä Tuvilta työelämään verkostohanke etsii työntekijöitä asukastuville. Työ asukastuvalla tarjoaa mahdollisuuden mm. urapolkuohjaukseen, täydennyskoulutuksiin ja uuden ammatin opiskeluun oppisopimuskoulutuksella. Tupien työpaikat on tarkoitettu pitkään työttömänä olleille, joilla työttömyys on kestänyt vähintään 500 päivää tai oppisopimuskoulutuksesta kiinnostuneille. Työnantajina toimivat asukastupia ylläpitävät asukasyhdistykset. Lisätietoja työtehtävistä ja avoimista työpaikoista Lisäksi asukastuvat tarjoavat mahdollisuuksia myös työkokeiluun, työharjoitteluun ja työelämävalmennukseen sekä kuntouttavaan työtoimintaan. Tuvilta työelämään -verkostohanke edistää asukastupien työntekijöiden pysyvää työllistymistä. Lisätiedusteluihin vastaa työnsuunnittelija Susanna Saranlinna gsm tai sähköposti sekä projektinvetäjä Juha Sirviö gsm tai sähköposti Kuva: Jenny Kärki 16 Katoppa 2/2010 Tervetuloa töihin asukastuvalle!

17 Kulttuurisivut Elokuvallisia elämyksiä Valveen elokuvakoulussa Lapset ja nuoret elokuvaharrastuksen parissa Valveen elokuvakoulun kotipaikka on kulttuuritalo Valveella osoitteessa Hallituskatu 7. Nimestään huolimatta elokuvakoulu ei ole ihan tavallinen koulu. Siellä tartutaan kynän sijaan videokameraan, jolla tarinat ja luovat ideat muuntuvat elokuvalliseen muotoon. Tavoitteena on tarjota elämyksiä ja kokemuksia, joita vain elävä kuva pystyy tarjoamaan. Näkyvintä työtä elokuvakoulu tekee Oulun alueen kouluilla järjestettävissä elokuvatyöpajoissa. Elokuvia valmistuu vuodessa yli 200. sirkusesityksiksi. Tekemisprosessi on ollut lasten mielestä jännittävä ja tulokset ovat osoittautuneet hauskoiksi ja onnistuneiksi. Hetki, kun omat piirustukset alkavat elää tietokoneen ruudulla, on lähes taianomainen. Moni lapsi olisikin työpajan päätteeksi halunnut tehdä uuden animaation - vaikkapa heti seuraavana päivänä. Mukana työn touhussa on ollut jopa kaksivuotiaita elokuvantekijöitä, jotka ovat oppineet animaation tekemisen niksit nopeasti. Videopajalla oman leffan voi tehdä kuka tahansa! Vihreän talon avoin päiväkoti. Kuva: Oulun kaupunki / Kimmo Räisänen. Elokuvaa voi harrastaa myös Valveella kokoontuvissa elokuvakerhoissa ja -klubeissa. Elokuvakerho Elinassa katsotaan laadukkaita lasten- ja nuortenelokuvia eri puolilta maailmaa. Kerho on saavuttanut vankan suosion, sillä keväällä 2011 Elinassa käynnistyy jo peräti 11. ohjelmakausi. Elokuvaklubi Pikselissä vuotiaat tutustuvat elokuvien maailmaan tekemällä omia elokuvia, samoin toimivat vuotiaat Elokuvaklubi Kolinassa. Oululaislasten elokuvat ovat saaneet näkyvyyttä myös Suomen rajojen ulkopuolella, kun niitä on esitetty eri festivaaleilla mm. USA:ssa, Norjassa ja Etelä-Koreassa. Elokuvakoulun vuoden kohokohta on Oulun kansainvälisen lasten- ja nuortenelokuvien festivaalin yhteydessä järjestettävä Oskari-gaala, missä nuoret elokuvantekijät saavat nauttia työnsä tuloksista juhlallisessa ja arvokkaassa ympäristössä. Elokuvakoululla on Valveella oma videopaja, missä kuka tahansa voi käydä tutustumassa elokuvien tekoon. Pajalla on ammattilainen opastamassa kuvaamisen ja editoinnin perusteissa, joten aiempaa osaamista ei edes tarvita. Videopajan monipuoliset palvelut ovat olleet kaupunkilaisten suosiossa. Pajalla vanhat vhsnauhat voi siirtää helposti digitaaliseen muotoon tai vaikka editoida kummilapselle videon lahjaksi. Palvelut ovat käytössä jopa aivan ilmaiseksi. Lisätietoa Valveen elokuvakoulun kerhoista ja toiminnasta löytyy osoitteesta: Tommi Nevala tuottaja Valveen elokuvakoulu Kolme hahmoa Kaakonpojan päiväkodin animaatiopajasta. Sirkusanimaatioita päiväkodeissa Elokuvakoulu on mukana useissa yhteistyöprojekteissa, joista tällä hetkellä mielenkiintoisin on hanke nimeltään Sytyke. Siinä lapset tekevät elokuvia, jotka esitetään Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumassa Turussa marraskuussa Sytyke-hanke on mahdollistanut sen, että elokuvakoulun toiminta on levinnyt useille päiväkodeille. Leffamestareiksi nimetyissä pajoissa lapset ovat ahkeroineet syksyn aikana sirkusaiheisia animaatioita. Lasten piirtämät sirkushahmot tekevät elokuvissa hurjia temppuja, jotka on koostettu päiväkotien omiksi Musiikkipäiväkoti Taikatahti. Valveen elokuvakoulu / Henna Toppi. Katoppa 2/

18 Asukastupaverkoston kulttuurituottaja esittäytyy Aloitin työni kulttuurituottajana Oulun asukastupatupaverkostossa lokakuun alussa. Tehtäväni on kehittää alueellista kulttuuritoimintaa yhteisötaiteen ja asukkaista nousevien ideoiden pohjalta. Projektin aikana rakennetaan kulttuurin hyvinvointipalveluihin liittyvää verkostoa. Projekti on osa Artteli -hanketta, joka työllistää seitsemän nuorta kulttuuri- ja taidealan ammattilaista kulttuurin hyvinvointipalvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen. Syysterveisin, Kaisa Kinnunen kulttuurituottaja, Oulun asukastupaverkosto Kaisa Kinnunen aloitti kulttuurituottajana Oulun asukastupaverkostossa. ALUEKOKOUS Aluekokouksessa voit ilmoittautua mukaan Keskusta- Nuottasaaren suuralueen yhteistyöryhmään vuodelle Aluekokous pidetään Kaupungintalolla, Kaupunginvaltuuston salissa. Keskustan kehittämisen teemaa esittelee apulaiskaupunginjohtaja Timo Kenakkala. TERVETULOA MUKAAN! Aina mahtuu Porukkaan Yhä useampi oululainen on löytänyt itselleen mieluisaa toimintaa Porukasta. Kuluva vuosi on vierähtänyt vauhdikkaasti pelaten, liikkuen ja kulttuuritapahtumissa. Kuva: Elina Huhtala Nuoret aikuiset ja työikäiset touhuavat myös vuonna 2011 virkistävien teemojen parissa. Ensi kevään aikana käymme taidemuseossa ja Tietomaassa. Järjestämme myös mm. perinteisen pelitapahtuman ja otamme suositun keilaus-illan uusiksi. Liity postituslistallemme, niin pysyt ajan tasalla ja pääset helposti mukaan! Allekirjoittaneen löydät myös Katoppa-asukastuvalta. Talviterveisin, Heidi Lumme PORUKKA Oulun yhteisötoiminta Menokalenteri, kevät 2011 Tammikuu Taidenäyttely Helmikuu Tervetuloa Porukkaan -ilta Maaliskuu Pelitapahtuma Huhtikuu Tietomaa Toukokuu Keilaus Kesäkuu Toiminta on tauolla VVO-kotikeskus Saaristonkatu 2, Oulu Puh Avoinna ma pe Katoppa 2/2010 RE/MAX - asuntokauppaa ammattitaidolla! Puh , kotiporras@remax.fi Kauppurienkatu 23, Oulu TILITOIMISTO OULUN TASEKESKUS OY KIRKKOKATU 19 A OULU Suora (08) / P. (08) Fax (08) / GSM

19 Hyvän mielen talo meille on helppo tulla Hyvän mielen talo ry on mielenterveysyhdistys, joka tukee ja auttaa toiminnallaan mielenterveyskuntoutujia ja heidän omaisiaan sekä edistää mielen hyvinvointia. Meille mielenterveys on yhteinen asia ja kaikki ovat tervetulleita toimintaamme mukaan. Hyvän mielen talon sydämenä sykkii Tietopalvelu. Tietopalveluun voi tulla juttelemaan mieltä painavista tai askarruttavista asioista ilman ajanvarausta. Kaikki keskustelut ovat luottamuksellisia ja Tietopalvelun empaattisia ja avoimia työntekijöitä on helppo lähestyä. Tietopalvelusta saa myös monipuolista tietoa, esimerkiksi talossa toimivista vertaisryhmistä, mielen hyvinvoinnin edistämisestä ja perusturva-asioista. Tietopalvelu on auki neljänä päivänä viikossa. Tietopalvelu päivystää maanantaisin ja keskiviikkoisin kello ja tiistaisin ja torstaisin kello Vertaisuudessa ja vapaaehtoisuudessa on voimaa Vertaistuella ja vapaaehtoistoiminnalla on iso rooli talossa. Vertaistukiryhmien kirjo on laaja. Vertaistukiryhmissä voi esimerkiksi keskustella tai harjoittaa kädentaitoja ja taidetta. Jos tietylle asialle ei ole toimivaa ryhmää, niin uuden ryhmän perustaminen käy kätevästi, kunhan vain ryhmälle löytyy vetäjä ja osallistujia. Ryhmähuone Hiljassa keskustellaan elämästä ja kokemuksista. Vapaaehtoistoiminta on toinen talon kulmakivistä. Vapaaehtoiset voivat toimia erilaisissa tehtävissä omaa kiinnostusta ja osaamista hyödyntäen. Vapaaehtoistoiminta ei ole välttämättä sitouttavaa, esimerkiksi yksittäiseen tapahtumaan voi osallistua vapaaehtoisena. Kaikki lähialueen asukkaat ja kaupunkilaiset kauempaakin ovat tervetulleita tutustumaan Hyvän mielen taloon ja sen toimintaan. Talo sijaitsee keskellä Myllytullia, osoitteessa Puusepänkatu 4. Talo on avoinna maanantaina ja keskiviikkona kello , tiistaina ja perjantaina kello 9-14 ja torstaisin kello Kannattaa tulla katsomaan, jos jotain sopivaa toimintaa ja tekemistä löytyisi talolta. Tietoja toiminnasta löytyy myös nettisivuiltamme osoitteesta Jani Laitinen Katoppa 2/

20 Kumppanuuskeskuksen katutason neuvontapisteessä järjestetään erilaisia tietoiskuja, luentoja ja avoimia yleisötilaisuuksia. Tule mukaan! Järjestöt ihmisen asialla Voit kysyä neuvoa, hakea tukea tai apua, keskustella vertaisten kanssa tai vaikkapa osallistua retkelle. Ovet ovat avoinna kaikille ja osallistuminen on helppoa. Mikä se semmoinen on ja mistä sellaisen löytää? Sehän on järjestö ja Oulusta niitä löytyy vaikka kuinka paljon. Esimerkiksi Kumppanuuskeskuksessa toimii yli 40 sosiaali- ja terveysjärjestöä. Suomalaiset sosiaali- ja terveysjärjestöt toimivat mm. lastensuojelu-, eläkeläis-, päihde- ja kansanterveyskysymysten parissa. Järjestöt tarjoavat kansalaisille kanavan osallistua ja tulla kuulluksi. Järjestöjen keskeisiin tehtäviin kuuluu toimia jäsenistönsä äänitorvena, kehittää alan asiantuntemusta sekä tarjota tietoa ja erilaisia osallistumismahdollisuuksia kaikille kiinnostuneille. Järjestöjen toiminta perustuu vankkaan asiantuntemukseen kohderyhmän tarpeista. Vapaaehtoisilla on merkittävä rooli järjestöjen toiminnassa. Voidaankin sanoa, että he ovat järjestötoiminnan sydän. Ilman heitä monet tapahtumat, kerhot, vertaisryhmät ja virkistysmatkat jäisivät tekemättä. Vapaaehtoistoiminta on monipuolista ja jokaiselle löytyy sopivaa toimintaa, johon voi sitoutua omien kykyjensä mukaan. Oulu 10:ssä, Torikatu 10, klo järjestettävällä vapaaehtoistoiminnan torilla oululaisilla on mahdollisuus tutustua erilaisiin vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksiin. Yhteistyö on keskeinen osa järjestöjen toimintaa; yhdessä olemme enemmän. Tähän ajatukseen perustuu myös Kumppanuuskeskuksen toiminta. Yhteistyötä tehdään järjestöjen lisäksi myös muiden tahojen, kuten kaupungin toimijoiden, oppilaitosten ja sairaanhoitopiirin kanssa. Ajatus osallisuuden lisäämisestä, hyvinvoinnin edistämisestä ja toimintamahdollisuuksien järjestämisestä yhdistää eri tahoja toisiinsa. Kumppanuuskeskus on myös edustettuna Keskusta-Nuottasaaren suuralueen yhteistyöryhmässä. Yhteistyöllä voimme olla edistämässä oululaisten hyvinvointia! Katja Häkkilä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Sosiaali- ja terveysjärjestöt Suomessa: Yhteensä yli 8000 alan järjestöä Järjestöissä toimii vapaaehtoista Tärkein toiminnan rahoittaja Raha-automaattiyhdistys Kysyä lisätietoa järjestöistä Kumppanuuskeskuksen neuvontapisteestä, p Etsi lisätietoa netistä: tai KUKKA JA TAIDE Pakkahuoneenkatu Oulu puh DATA GROUP OULU RF-ELECTRONICS Rautatienkatu 20, Oulu P. (08) TILIPALVELU RONKAINEN Arja Ronkainen KLT Kenttätie 16 A 2, OULU puh: Katoppa 2/2010