Asiantuntijaseminaari Tampereen keskustan strateginen yleiskaava
|
|
- Aurora Hukkanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Asiantuntijaseminaari Tampereen keskustan strateginen yleiskaava
2 Sisältö 1 ASIANTUNTIJASEMINAARI OSANA KESKUSTAN STRATEGISEN YLEISKAAVAN LAATIMISTA... 2 Yleiskaavan laatiminen... 2 Asiantuntijaseminaarit osana osayleiskaavan vuorovaikutusta ASIANTUNTIJASEMINAARIN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS... 3 Asiantuntijaseminaarin ohjelma ja osallistujat YLEISKAAVALUONNOKSET... 6 Kaavaluonnos Malttius... 6 Kaavaluonnos Valttius KESKEISET HAVAINNOT ASUMINEN JA PALVELUT Kaava lisää keskusta-asumisen määrää ja parantaa laatua selvästi Kaava tekee keskustasta houkuttelevamman paikan asua Palvelujen saatavuus ja monipuolisuus paranevat Kaupunkitiloista tulee eläviä LIIKENNE Kaava edistää kestävää liikkumista (joukkoliikenne, pyöräily ja kävely) Keskustassa tuetaan kehitystä valtakunnanverkkojen solmukohtana ja liikenteen toimivuus kehällä varmistetaan Pysäköintiratkaisu tukee keskustan elinvoimaisuutta ELINKEINOELÄMÄ JA TYÖPAIKAT Keskusta tarjoaa hyvät ja joustavat toimintaedellytykset elinkeinoelämälle Keskustan rooli työpaikkojen keskittymänä kasvaa Keskustalla on vahva uudistumiskyky KAUPUNKIKUVA JA ELINKEINOELÄMÄ Kaava ohjaa kohti korkealaatuista ja omaleimaista kaupunkikuvaa Keskusta on imagoltaan houkutteleva ja laadukas Keskusta tarjoaa hyvät ja joustavat toimintaedellytykset elinkeinoelämälle VIHERALUEET JA URBAANI VIRKISTYS Puistojen ja muiden yleisten alueiden virkistysarvo ja käyttömahdollisuudet paranevat Rannat otetaan aktiiviseen (virkistys-) käyttöön Viher- ja virkistysverkon jatkuvuudesta huolehditaan Kaava mahdollistaa korkealaatuiset ja kattavat jalankulkureitit Kaava luo edellytykset esteettömälle liikkumiselle ja palveluiden saatavuudelle YHTEENVETO TÄRKEIKSI KOETUISTA ASIOISTA Yhteenveto eri ryhmien näkemyksistä vaihtoehtojen paremmuudesta Tärkeiksi koettuja myönteisen kehityksen tekijöitä SUOSITUKSIA JATKOSUUNNITTELUUN Miten luonnokset vastaavat kaavan tavoitteisiin? Miten luonnoksia tulisi kehittää eteenpäin? Riskejä, joita tulisi ottaa huomioon jatkosuunnittelussa ASIANTUNTIJASEMINAARIIN ILMOITTAUTUNEET OSANOTTAJAT RYHMITTÄIN
3 1 ASIANTUNTIJASEMINAARI OSANA KESKUSTAN STRATEGISEN YLEISKAAVAN LAATIMISTA Yleiskaavan laatiminen Yhdyskuntalautakunta teki kokouksessaan yleiskaavan aloituspäätöksen ja päätti asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtäville. OAS oli nähtävillä Yhdyskuntalautakunta päätti asettaa yleiskaavaluonnokset nähtäville kokouksessaan Samalla osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitettiin. Yleiskaavaluonnosten nähtävilläolo aika Palvelupiste Frenckellissä on Luonnoksia esittelevä yleisötilaisuus pidettiin Asiantuntijaseminaarit osana yleiskaavan vuorovaikutusta Aiemmat asiantuntijaseminaarit Keskustan yleiskaavan aloitusvaiheessa järjestettiin kolme asiantuntijaseminaaria, joihin oli kutsuttu eri alojen asiantuntijoita mm. yrityselämästä, yliopistoilta ja kaupunkiorganisaatiosta. Seminaareissa käytiin vuoropuhelua Tampereen keskustan nykytilasta ja tavoitellusta tulevaisuudesta laadittavan yleiskaavan pohjaksi. Seminaarien toteutukseen ja tuloksiin voi tutustua seminaareissa konsulttina toimineen FCG:n laatimasta yhteenvetoraportista: välilehden osallistuminen kohdalta. Asiantuntijaseminaari Yleiskaavaluonnokset Malttus ja Valttius olivat asiantuntijaseminaarissa esiteltävinä ja työryhmien arvioitavina. Seminaarin viidessä teematyöryhmässä toimivat aikaisempien seminaarien tapaan puheenjohtajina professori Yrjö Haila (TaY), erikoistutkija Terttu Vaino (VTT), tutkimuspäällikkö Hanna Kalenoja (TTY), tutkimuspäällikkö Jari Kolehmainen (TAY) ja rakennusneuvos Jukka Terhonen. Seminaarin ideoinnista ja järjestelyistä vastasivat Dani Kulonpää, Aulikki Graf, Ulla Tiilikainen ja Veikko Vänskä Tampereen kaupungilta sekä Mirka Härkönen, Sakari Grönlund, Juha Mäkinen, Jenni Lautso ja Juhana Rautiainen Sito Oy:stä. Tämä raportti asiantuntijaseminaarista esittelee seminaarissa käytyjä keskusteluja ja mielipiteitä, ja kokoaa ne kaavaluonnosten yhdeksi palauteaineistoksi. 2
4 2 ASIANTUNTIJASEMINAARIN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Asiantuntijaseminaarin ohjelma ja osallistujat Ohjelma Asiantuntijaseminaari järjestettiin klo Tampereen Technopoliksen kongressitiloissa. Seminaarin ohjelma oli seuraavanlainen: Ohjelma Maanantai klo Seminaarin avaus, konsernijohtaja Kari Kankaala Päivän tavoite ja yleiskaavaluonnosten esittely, kaavoitusarkkitehti Dani Kulonpää Ryhmätöiden ohjeistus, johtava konsultti Sakari Grönlund Ryhmätyöt Kahvitauko Puheenjohtajat esittelevät ryhmätöiden tulokset - keskustelu Päätössanat, hankejohtaja Tero Tenhunen noin Tilaisuus päättyy Seminaariin kutsuttiin aikaisempien seminaarien kutsulistalla olleet lisättynä Tampereen naapurikuntien kaavoituksen edustajilla. Luottamushenkilöitä ei ollut mukana tässä seminaarissa. Seminaari valmisteltiin 100 osallistujalle. Osallistujia oli noin 80. Konsultin ja kaupungin tehtävät ja työjako Siton konsulttiryhmä vastasi seminaarin työskentelymetodien suunnittelusta, osallistui seminaarin ja ryhmätöiden käytännön järjestelyihin seminaaripaikalla sekä toimi sihteerinä työryhmissä. Tampereen kaupungin yleiskaavoituksen suunnittelijat vastasivat yleiskaavaluonnosten esittelystä, järjestivät seminaariin työskentelyä tukevaa aineistoa sekä osallistuivat yhdessä Siton kanssa ryhmätöiden suunnitteluun. Ryhmätöissä käsitellyt väitelauseet Seminaarin keskeiset tulokset syntyivät ryhmätöissä, joissa käsiteltiin yleiskaavan tavoitteista johdettuja väitelauseita. 3
5 Kaavan tavoitteet on osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa muotoiltu toimenpiteiksi, joilla keskustan elinvoimaisuuteen pyritään vaikuttamaan: 4
6 Asiantuntijaseminaarissa ryhmittäin käsiteltäviä väitelauseita olivat: ASUMINEN JA PALVELUT - Kaava parantaa selvästi keskusta-asumisen määrää ja laatua. - Kaava tekee keskustasta houkuttelevamman paikan asua. - Palvelujen saatavuus ja monipuolisuus paranevat. - Kaupunkitiloista tulee eläviä. LIIKENNE - Kaava edistää kestävää liikkumista (joukkoliikenne, pyöräily ja kävely). - Keskustassa tuetaan kehitystä valtakunnanverkkojen solmukohtana ja liikenteen toimivuus kehällä varmistetaan. - Pysäköintiratkaisu tukee keskustan elinvoimaisuutta. ELINKEINOELÄMÄ JA TYÖPAIKAT - Keskusta tarjoaa hyvät ja joustavat toimintaedellytykset elinkeinoelämälle. - Keskustan rooli työpaikkojen keskittymänä kasvaa. - Keskustalla on vahva uudistumiskyky. KAUPUNKIKUVA JA ELINKEINOELÄMÄ - Kaava ohjaa kohti korkealaatuista ja omaleimaista kaupunkikuvaa. - Keskusta on imagoltaan houkutteleva ja laadukas. - Keskusta tarjoaa hyvät ja joustavat toimintaedellytykset elinkeinoelämälle. VIHERALUEET JA VIRKISTYS - Puistojen ja muiden yleisten alueiden virkistysarvo ja käyttömahdollisuudet paranevat. - Rannat otetaan aktiiviseen käyttöön. - Viher- ja virkistysverkon jatkuvuudesta huolehditaan. - Kaava mahdollistaa korkealaatuiset ja kattavat jalankulkureitit. - Kaava luo edellytykset esteettömälle liikkumiselle ja palveluiden saatavuudelle. 5
7 3 YLEISKAAVALUONNOKSET Kaavaluonnos Malttius 6
8 Kaavaluonnos Valttius 7
9 8
10 VAIHTOEHTOJEN KESKEISIMPIÄ EROJA: 9
11 4 KESKEISET HAVAINNOT ASUMINEN JA PALVELUT Kaava lisää keskusta-asumisen määrää ja parantaa laatua selvästi Vaihtoehtoihin liittyvä lisärakentaminen tuo keskusta-alueelle lisää asukkaita ja monipuolistaa väestörakennetta. Lisärakentamisen yhteydessä on hyvä mahdollisuus kaupunkikuvan parantamiseen, erityisesti Eteläpuistossa. Myös katutilojen vapauttaminen pysäköinniltä on hyvä asia kaupunkiympäristön laadun kannalta. Rantojen otto kaupunkilaisten käyttöön on myönteistä, mutta vain ehdolla että samaan aikaan rannoille saadaan elävöittävää toimintaa. Malttius / Valttius: Malttiuksen heikkoutena on, että asukasmäärän lisäystavoite, asukasta 20 vuodessa, on vaatimaton. Voi myös esittää kysymyksen, keskittyykö kehittäminen vain maan alle (maanalainen pysäköinti, Rantaväylän tunneli). Ja jos niin on, positiiviset vaikutukset eivät näy kaikille kaupunkilaisille. Valttiukseen sisältyy mahdollisuus kehittää enemmän ja erilaisia alueita, jolloin syntyy erilaisille elämäntavoille sopivia ympäristöjä. Yhtenä esimerkkinä yhteys Kaupin kannen kautta Koukkuniemen suuntaan. Myös Hatanpään laajamittaisempi kehittäminen laajentuvan keskustaalueen ja järvenrantakaupungin osana on hyvä asia. Kehittämisen esteeksi saattaa muodostua ristiriita kulttuurihistoriallisesti tai rakennetun kulttuuriympäristön kannalta merkittävien alueiden arvojen turvaamisen kanssa, esimerkkinä yliopiston kampus-alue ja Ratina. Valttiusta voi luonnehtia määreillä ekologinen ja ekonominen, ja se sisältää myös Malttiusta enemmän sosiaalisen kestävyyden elementtejä. Kaava tekee keskustasta houkuttelevamman paikan asua. Asuntotarjonnan lisääminen keskustassa voi vaikuttaa siten, että uudet rakennukset keskustassa voivat jossain tapauksessa laskea vanhojen asuntojen hintoja ja tehdä keskustaasumisen mahdolliseksi entistä useammalle. Ranta-alueiden kehittäminen lisää kaupungin ja alueen kiinnostavuutta, houkuttelevuutta ja viihtyisyyttä, samoin asumisen ja palvelut sekoittava rakentaminen. Erilaiset alueet sopivat erilaisille asumispreferensseille, ja keskusta-alueen ikärakenne myös nuortuu. Kaava mahdollistaa todennäköisesti entistä enemmän pelivaraa korttelikokonaisuuksien tasolla mm. jätehuollon, pysäköinnin ja liiketilojen ratkaisuille. Rajoittavana tekijänä ovat keskustarakentamisen korkeat kustannukset. Siksi on löydettävä hintatason hillintäkeinoja mm. pysäköintipolitiikan ja laajan lisä- ja täydennysrakentamisoikeuden kautta. 10
12 Malttius / Valttius: Valttius houkuttelevampi paikkana asua kuin Malttius. Eri toimintojen lomittuminen voi luoda myös ristiriitoja. Kehitettäessä tapahtumapaikkoja keskusta-alueelle pitää esittää kysymys, onko tämä kaikkien asumisen kannalta toivottavaa. Palvelujen saatavuus ja monipuolisuus paranevat. Palveluiden sijoittuminen on oleellinen asia kaupunkitilan toimivuudelle ja houkutettavuudelle. Jos tavoitteena on julkisten palveluiden, mm. päiväkotien erittäin hyvä saavutettavuus kaikille, voivat palvelujen tuottamisen kustannukset muodostua taakaksi. Julkisen palveluiden pisteitä ei saa olla liikaa kantokykyyn nähden. Lisärakentaminen parantaa ydinkeskustan palveluja ja säilyttää keskustalähiöiden esim. Amurin ja Tammelan palvelut. Kaupallisten palveluiden sijoittuminen ja muoto (isot keskukset / kivijalkapalvelut). Erityisesti Hämeenkadun kehittäminen on tärkeää. Palveluiden saavutettavuus eri kulkumuodoilla on varmistettava, koska Tampereen keskusta palvelee laajaa maantieteellistä aluetta. Radan varren kehittäminen lisää palvelumahdollisuuksia. Paikallisesti kansirakenteilla on suurten väylien estevaikutuksia vähentävinä tärkeä rooli. Kaupunkitiloista tulee eläviä. Kaava ja väestöpohja mahdollistavat elävän kaupungin. Kehittäminen on keskitettävä nykyisiin kaupunkitiloihin (torit, aukiot, kävelyalueet) vuodenajat huomioiden. Kaikessa kehittämisessä on tärkeää, että palvelu- ja kaupunkitiloja kehitetään yhtenä kokonaisuutena. Kampus-alueen kehittäminen tuo sinne lisää elämää eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Ranta-alueiden käytettävyys ja houkuttelevuus lisääntyvät, mutta niiden pitää olla avoimia kaikille. Keskusta-alueella kortteleiden läpikulkuoikeuden lisääminen on hyvä asia. 11
13 LIIKENNE Kaava edistää kestävää liikkumista (joukkoliikenne, pyöräily ja kävely) Molemmat vaihtoehdot edistävät merkittävästi kestäviä liikkumismuotoja nykytilaan verrattuna ja erot kestävän liikkumisen kannalta ovat hyvin pienet, Malttius keskittää kaupallisen toiminnat tiiviimmin, Valttiudessa on laajempi ja selkeämpi hitaan liikkumisen alue. Joukkoliikenteen rooli keskustassa muuttuu. Isona kysymyksenä on, riittääkö keskellä keskustaa kulkevan Hämeenkadun joukkoliikenne palvelemaan koko keskustan joukkoliikenteen saavutettavuutta. Keskustassa tuetaan kehitystä valtakunnanverkkojen solmukohtana ja liikenteen toimivuus kehällä varmistetaan Valttiudessa asemakeskuksen rooli valtakunnanverkon- ja kaupungin solmukohtana korostuu. Rantaväylän tunnelin Näsinkallion ETL toteuttaminen on keskeistä maanalaisen pysäköintijärjestelmän kannalta, se sisältyy vain Valttiuteen. Tunnelista on sujuva yhteys keskustaan ja sen pysäköintilaitoksiin. Se helpottaa suunnistamista, mikä tukee myös kaupallisia palveluja. Lisäksi se vähentää maanpäällistä ajoneuvoliikennettä keskustasta. Liikenteen kehyksenä on Keskustan kehä. Tämän sisäisen kehän kautta pääsee lohkosta toiseen. Tampereelta on löydettävissä myös ulkokehä, jossa sisääntuloväylät ja läpikulku risteävät (Rantaväylä ja Ratapihankatu) Rautatienkatu ruuhkautuu, jos sen toiminnallinen rooli on kehäkatu. Kadulle tavoitellaan myös joukkoliikennettä, jonka toimintaedellytykset heikkenevät. Jalankulkuvyöhykkeen suhde kehään on ristiriidassa. Esimerkiksi Rautatienkadun ylitys on jalankulkijoiden kannalta vaikea, jos katu on ajoneuvojen tärkein kehäkatu. Pysäköintiratkaisu tukee keskustan elinvoimaisuutta Rantaväylän tunnelin Näsinkallion eritasoliittymän toteuttaminen on keskeistä maanalaisen pysäköintijärjestelmän toteuttamisen ja siitä saatavien hyötyjen maksimoimiseksi. Se sisältyy vain Valttiukseen. Tässä muodossa toteutuva maanalainen pysäköintilaitos on erityisen hyvä, sillä sinne on helppo ajaa ja löytää jolloin tukee erityisen hyvin kaupallisia palveluja. Tämä ratkaisu vähentää liikennettä keskustasta, mahdollistaa kävelykeskustan toteuttamisen ja on parempi, koska poistaa kadunvarsipysäköintiä enemmän ja antaa tilaa katutilan uudelleen jaolle. Muiden alueiden maanalaisen pysäköinnin tarve on myös ilmeinen. Erityisesti Tammelan kehittämisen kannalta torin alle rakennettava keskitetty pysäköinti on tärkeää. 12
14 ELINKEINOELÄMÄ JA TYÖPAIKAT Keskusta tarjoaa hyvät ja joustavat toimintaedellytykset elinkeinoelämälle Laajat kehittämis- ja kehitysmahdollisuudet tarjoavat joustavuutta elinkeinoelämälle. Joustavuus lisää elinkeinojen kirjoa, esimerkiksi erikoiskauppa-, ravintola-, hotelli- ja kulttuuritoimintaa. Joustavuus mahdollistaa elävämmän kaupungin ja klusteroitumisetuja. Asiakasvirtojen turvaaminen keskustaan ja keskustassa luo paremmat edellytykset elinkeinoelämän kilpailukyvylle. Maanalaiset ratkaisut luovat pitkän ajan edellytyksiä maanpäällisen toiminnan menestymiselle. Valttius / Malttius: Malttius tukeutuu pääosin nykyisiin tiedossa oleviin hankkeisiin, eikä se ole kovin joustava pidemmälle tulevaisuuteen. Se rajoittaa keinotekoisesti mahdollista vahvaa kasvua ja sulkee alueita kehityksen ulkopuolelle. Riskinä on että kasvu karkaa kehälle tai muualle Suomeen, jos keskustassa on vähemmän potentiaaleja käytössä. Valttius tarjoaa paremmat ja joustavammat toimintaedellytykset elinkeinoelämälle, mikä johtaa suurempiin investointeihin. Keskustan rooli työpaikkojen keskittymänä kasvaa Keskustan on säilyttävä kaupunkiseudun ja yhtenä Suomen tärkeimpänä työpaikkakeskittymänä, jolla on erityinen merkitys maakunnan ja koko Suomen kansainväliselle kilpailukyvylle. Vahvalla asuntotuotannolla turvataan elinkeinojen työvoimasaatavuus. Valttius / Malttius: Malttiudella on kyky, joka on samalla heikkous; se kehittää työpaikkatoimintoja nykyisen kaltaisesti. Valttiuksessa osoitetut laajemmat kehittämisalueet vahvistavat työpaikkojen kehittymistä Malttiusta enemmän. Kaupunkikehittämisen alueen laajemmat aluevaraukset, erityisesti rautatieaseman itäpuolella, tukevat paremmin monipuolisen maankäytön ja erityyppisten työpaikkojen kehittymistä. Vaihtoehto luo hyvät edellytykset teollisuustoimintojen uudistamiselle. Keskustalla on vahva uudistumiskyky Riittävien aluevarausten osoittaminen mahdollistaa vahvan uudistumiskyvyn, joka on edellytyksenä sille, että mahdollisimman monelle erilaiselle investoinnille on mahdollisuus. Kaupungin on oltava rohkea ja päättäväinen keskustan kehittämisessä, jotta investoijilla on uskallusta ja varmuutta sijoittaa keskustaan. Nykyisten keskeisten sijaintien ja akseleiden (Hämeenkatu ja Tammerkoski) toiminnallisuutta on hyödynnettävä ja vahvistettava itä-länsi ja pohjois-etelä suunnassa entisestään. Myös Näsinkallion ja Viinikan uudet liikennejärjestelyt ovat välttämättömät keskustan kehittymiselle. 13
15 Valttius / Malttius: Malttiuksen suppeammat kehittämisalueet ja mahdollisuudet mahdollisesti ehtyvät vahvan kasvun skenaariossa jo ennen tavoitevuotta Vaihtoehdossa on vähän uusia avauksia ja mahdollisuuksia keskustan uudistumiskyvylle. Vaihtoehto ei tue keskustan vahvaa uudistamista läntisessä ja itäisessä keskustassa. Valttiuksessa on enemmän tilaa uusille avauksille, vahvempi uudistumiskyky ja edellytykset keskustan elinvoiman ylläpidon turvaamiseksi pidemmälle ajalle. Kaikkia kehitysmahdollisuuksia ei tarvitse toteuttaa 2030 mennessä. Kehitys on vaiheistettava. 14
16 KAUPUNKIKUVA JA ELINKEINOELÄMÄ Kaava ohjaa kohti korkealaatuista ja omaleimaista kaupunkikuvaa Keskusta on seudun ydin ja se saa näkyä pitkälle. Korkea rakentaminen on siinä mielessä sopiva elementti keskustaan. Lähimaisemassa keskustan tunnistettavuus tulee mm. laadukkaasta katutilasta. Julkisissa tiloissa tulee tapahtua asioita aamusta iltaan. Keskustan omaleimaisuus muodostuu mm. rannoista ja kaupungille ominaisten historian kerrosten korostamisesta. Keskustan ytimestä 1,5 km säteellä on noin 9 km rantaviivaa hyödynnettäväksi. Molemmissa vaihtoehdoissa on esitetty runsaasti rakenteellista pysäköintiä, mikä mahdollistaa katutason kehittämisen kävelypainotteiseksi sekä korttelien pihojen vapauttamisen autoilta. Valttius / Malttius: Malttiuksessa on Valttiusta laajemmin hiljaisia asuntoalueita, jotka eivät ole luonteeltaan yhtä keskustamaisia tai monipuolisia. Yksipuoliset alueet heikentävät keskustan kaupunkikuvaa. Valttiuksen laajempi hitaan liikenteen kävelypainotteinen vyöhyke lisää enemmän kaupunkikulttuuria. Keskusta on imagoltaan houkutteleva ja laadukas Keskustan elävyyden kannalta on tärkeä ymmärtää, minkälaiseen paikkaan elinkeinoelämä haluaa sijoittua. Keskustasta tulee voida olla ylpeitä. Nykyään yleinen käsitys on, että rakennusten ja ympäristön tulee olla laadukkaita ja näyttäviä, jotta ne houkuttelevat toimimaan. Tarvitaan keskusta, johon on runsaasti syitä tulla ja olla. Toiminnoiltaan keskustan tulee olla sekoittunut. Tarvitaan asumista, kulttuuria ja työpaikkoja. Molemmat vaihtoehdot on mahdollista toteuttaa laadukkaasti ja innovatiivisesti. Katutilan infra, toiminnallisuus ja estetiikka luovat mielikuvan laadusta ja houkuttavat. Malttius / Valttius: Hillitympi Malttius on vähemmän houkutteleva kuin Valttius. Valttius sisältää enemmän kehitysmahdollisuuksia ja antaa Tampereelle vahvemmin kilpailuetua. Keskusta tarjoaa hyvät ja joustavat toimintaedellytykset elinkeinoelämälle Elinkeinoelämä edellyttää sujuvaa liikkumista sekä hyviä pysäköinti- ja asiointimahdollisuuksia. Strategisen osayleiskaavan tulee mahdollistaa runsaasti kehitysmahdollisuuksia, jotka voidaan ratkaista tarkemmilla suunnittelutasoilla. Malttius / Valttius: Malttiuksessa tulisi varmistaa, ettei kaava estä vahvempaa kuin sen mukaista kasvua toteutumasta. Ryhmässä pohdittiin onko Malttius oikeastaan vain Valttiuksen välivaihe? 15
17 VIHERALUEET JA URBAANI VIRKISTYS Ryhmätyön tehtävänä on käsitellä viheralueita ja urbaania virkistystä urbaanin kaupunkiympäristön lähtökohdista ja näkökulmasta, siksi otsikkokin muutettiin urbaani viherverkko ei ole kaikkialla vihreä, olennaista on viihtyisien, miellyttävästi käveltävien ja autoista eriytettyjen katutilojen luominen. Viherverkko ja rannat on osoitettu Malttiuksessa ja Valttiuksessa lähes identtisesti, sillä eroja on vain Ratinan suvannon, Ratinanrannan ja Kaupin kannen alueilla. Luonnosten erot syntyvät epäsuorasti rakentamisen eri volyymin sekä maankäytön ja liikenteen välityksellä, ja suhteesta viherverkon ja rantojen käyttöä osoittaviin merkintöihin. Puistojen ja muiden yleisten alueiden virkistysarvo ja käyttömahdollisuudet paranevat Kalevan liikuntapuiston, Ratinansuvannon, Ranta-Tampellan rantojen ja Eteläpuiston kehittäminen ovat olennaisia laajoja kehittämisen painopistealueita. Tiheästi verkottuva kävelyreittiverkosto jakaa ulkoilupainetta laajemmalle alueelle. Kaavan toteuttamisen tulee tukea monipuolista toiminnallisuutta eri käyttäjäryhmille kaikkialla ydinkeskustan alueella. Eri puistojen käyttöpaine on erilainen riippuen rakentamisen määrästä. Virkistystoimintojen on oltava helposti lähestyttäviä. Keskustassa tarvitaan monipuolisia toiminnallisuuksia kaikille käyttäjäryhmille, erityisesti lapsiperheille ja nuorille. Rannat otetaan aktiiviseen (virkistys-) käyttöön Tavoitteen saavuttaminen on tärkeää keskustan virkistysmahdollisuuksien turvaamiseksi. Yhtenä keinona on Lapinniemi-Rauhaniemi-Kauppi yhteyden lisääminen kehitettäväksi viher- ja virkistysvyöhykkeeksi sekä sen tutkiminen, voidaanko esimerkiksi kehittää uusia reittejä vaikkapa Mustalahden yli. Tärkeitä asioita ovat luonnosten sisältämä Ratinan suvannon ja Ranta-Tampellan kehittäminen sekä se, että Tammerkosken rantayhteys Laukontorille toteutetaan Takon alueen rannan kautta. Palveluita pitää olla, samoin liiketoimintaa kuten järviluontokeskus (harju, vesistöjen solmukohta) tai melontamahdollisuudet kaupunkikeskustaan. Kehitetään ja säilytetään erityyppisille käyttäjille ja eri vuodenaikoihin sopivia alueita, toimintoja ja elämyksiä sekä mahdollisuus odottamattomaan. Malttius / Valttius: Valttiuksessa maankäytöltään sekoittunut alue Ratinan suvannon tienoilla edistää tavoitetta paremmin. Viher- ja virkistysverkon jatkuvuudesta huolehditaan Viinikanojan varsi on kiinnostavien pikkubiotooppien mosaiikki, sen turvaaminen ja kehittäminen sopivin kehittämistoimin niin, ettei pyritäkään puistomaiseen lopputulokseen. 16
18 Sorsapuisto-Pallokenttä-Kiovanpuisto yhteys olisi hyvä näyttää kaavassa sillä itä länsi suuntaiset yhteydet kaipaavat vahvistamista. Luonteva yhteys Pyynikille syntyy Hämeenkadun (tai Rongankadun Puutarhakadun) Hämeenpuiston Vanhan kirkkopuiston linjalta Viherverkon varrelle on tarpeen kehittää palvelut lapsille ottaen huomioon erilaisten palvelujen yhdistäminen. Kaavassa kannattaa antaa viitteitä tähän suuntaan. Kaava mahdollistaa korkealaatuiset ja kattavat jalankulkureitit Erityyppisen pyöräilyn tarpeet on otettava huomioon sillä nopea työmatkapyöräily ei ole samanlaista kuin pyörillä hengailu. Tulevaisuudessa maankäyttösopimusten sisältöä ja sitovuutta on ehkä mahdollista kehittää niin, että kaupungin ja kiinteistönomistajan tehtävänjako ja velvollisuuksien sisältö voivat mahdollistaa tavoitteiden toteutumisen tarkoituksenmukaisella tavalla erityisesti korttelipihojen osittaiseksi liittämiseksi ulkoiluverkostoon. Myös katutilan elävöittämistä vapaaehtoisilla toimilla kannattaisi edistää tai ainakin tehdä mahdolliseksi. Alueita, jonne tarvitaan erityistä jalankulkureittien kehittämistä, ovat Kalevanharju ja Viinikanojan laakso. Kaava luo edellytykset esteettömälle liikkumiselle ja palveluiden saatavuudelle. Kaupungissa on tarpeen tutkia uudenlaisia liikenneratkaisuja ja niiden toimivuutta; onko jaettu katutila (shared space) mahdollinen paikoin. Suuriin liikenneväyliin ja eri liikennemuotojen erottamiseen liittyvänä isona kysymyksenä koettiin se, miten Tampereen Valtatien yli pääsee Siistin toiminnan mahdollistaminen edellyttää, että lisätään sallivuutta, mutta toiminnassa aktiivisilta edellytetään myös vastuuntuntoa. Palvelujen järjestäminen tuo mukanaan valvonnan pehmeällä tavalla. Malttius / Valttius: Eteläpuistoon on sekä Malttiuksessa että Valttiuksessa suunniteltu melko paljon asumista. Pitäisi kuitenkin ajatella enemmän virkistyskäytön näkökulmasta. Omaehtoista Eteläpuistossa on nykyään esim. agility ja pesäpallo, joita harjoitetaan omatoimisesti kun on sopiva tyhjillään oleva alue. Yhtenä mahdollisuutena on, että alueille kehitetään maltillisella tavalla ihan pieniä palveluja kuten juomavesipiste. 17
19 5 YHTEENVETO TÄRKEIKSI KOETUISTA ASIOISTA Yhteenveto eri ryhmien näkemyksistä vaihtoehtojen paremmuudesta ASUMINEN JA PALVELUT LIIKENNE ELINKEINOELÄMÄ JA TYÖPAIKAT KAUPUNKIKUVA JA ELINKEINOELÄMÄ VIHERALUEET JA VIRKISTYS Malttius Valttius Tärkeiksi koettuja myönteisen kehityksen tekijöitä 18
20 6 SUOSITUKSIA JATKOSUUNNITTELUUN Miten luonnokset vastaavat kaavan tavoitteisiin? Luonnosten tulee olla mahdollistavia sillä emme tiedä vielä tarkkaan tulevaisuuden tarpeita kai kehitystahtia. Valttius vastaa tähän melko hyvin, muttei ehkä tarpeeksi hyvin. Molemmat luonnokset näyttävät täyttävät hyvin tavoitteet ja vievät kestävää liikennettä eteenpäin. Jotta tavoitteiden toteutumisen arviointi on johdonmukaista, kannattaa sopia toteutumisen seurannan mittarit ja kriteerit. Miten luonnoksia tulisi kehittää eteenpäin? Kehitys on vaiheistettava. Oyk:aan voisi lisätä toteuttamisohjelman kehityspolkuineen. Luonnoksia voisi kaupunkikuvan osalta tarkentaa määrittämällä imagon kannalta hierarkisesti keskustan tärkeimmät reitit, paikat ja korttelit. Näillä ns. käyntikorttialueilla tulee seuraavilla suunnittelutasoilla kiinnittää erityistä huomiota kaupunkikuvan laatuun. Koko keskusta-alueen ei tarvitse edustaa samaa laatutasoa. Tiiviin kehittämisen vastapainona tulee kiinnittää huomiota ympäristön laatuun ja kaupunkirakenteen henkireikiin, kuten aukioihin ja taskupuistoihin. Olevien asuinpainotteisten alueiden, kuten Amurin ja Tammelan kehittäminen keskustamaisiksi yhteistyössä taloyhtiöiden kanssa tulee olemaan haastavaa päätöksenteon ja rahoituksen kannalta. Muun muassa kaupungin infrakustannusten näkökulmasta näiden alueiden täydentäminen on kuitenkin erittäin perusteltua. Eteläpuiston kehittämisen tarkempi miettiminen (kulttuurikeskus)? Mahdollisuus uusille hankkeille (villit kortit keskustan lievealueilla) Asemanseudun merkitystä tulisi korostaa entisestään. Sen tulisi olla keskeisimpiä paikkoja asioida ja työskennellä keskustassa. Tulevaisuudessa raideliikenteen merkitys korostuu entisestään ja sitä kautta aseman ympäristön merkitys kasvaa. Asemaympäristölle voisi esittää oman kohdemerkinnän ja kehittämistoimenpiteitä. Maan alle voisi osoittaa pysäköintilaitosten lisäksi liiketoimintaa. Kaupunkia tulee kehittää kahdessa tasossa. Kaavan rajojen tulkinta jatkosuunnittelussa on hyvä tarkentaa. Tiukka rajan tulkinta rajoittaa kasvua. Rautatieaseman itäpuolisten alueiden merkintää tulisi täsmentää, jotta alue kehittyy vahvaksi osaksi keskustaa. Tulli Business-park tyyppinen kehitys edustaa kehäteihin tukeutuvaa kaupunkirakennetta, eikä se sovi keskustaan, jossa katutilan tulisi olla elävää ja kirjavaa. Pelkästään yhtä korttelia kerrallaan tarkastelemalla jää osa kehityksen suurista linjoista toteutumatta ja kehitys pirstaloituu. Korttelikohtaisen kehittämistarkastelun lisäksi kehitystä on tutkittava ylemmällä tasolla laajemmin kehitysvyöhykkein ja akselein. Rantatunnelin Näsinkallion eritasoliittymää ei ole syytä jättää Malttiuksestakaan kokonaan pois. Sen toteutus voi kuitenkin olla esitetty Valttiusta kauempana tulevaisuudessa. Särkänniemen pysäköintiongelma on ratkaistava. Keskustan kehä; tavoite ja tehtävä sekä sijainti selvästi esille. Tulisiko kehältä olla yhteys maanalaiseen pysäköintiin ja sinne helppo ohjata viitoituksella liikennettä? Satamat ja venesatamat kaavaan. 19
21 Riskejä, joita tulisi ottaa huomioon jatkosuunnittelussa Henkilöautoliikenteen sujuvuus ja saavutettavuus henkilöautolla voivat vaarantua häädetäänkö autot keskustasta vai saadaanko ne hyvin keskustan kehälle ja pysäköimään maan alla? Jos maanalainen pysäköintijärjestelmä ei toteudu niin myöskään kävelykeskusta ei toteudu Rantaväylän tunnelin keskustan ETL, josta yhteys maanalaiseen pysäköintiin on olennainen edellytys. Bussiliikenteen lisääminen ei riitä, joten Hämeenkadun rauhoittaminen kaipaa kaupunkiraitiotietä riskinä autoliikenteen lisärajoittaminen Täydennysrakentamisen toteuttamisriskit esimerkiksi Amuri&Tammela ja kansihanke Toteutuuko Ratinaan kauppakeskus? Onko Tampereen keskusta koko Pirkanmaan keskus myös työpaikkojen suhteen ja säilyttääkö se kiinnostavuuden työssäkäynnin ja kaupan keskuksena? Vaihtoehdoissa on merkittäviä investointeja autoliikenteeseen ja pysäköintiin, mutta jos autoliikenteen tulevaisuus on erilaista, niin tuleeko hukkainvestointeja? Keskustan saavutettavuus ulkoa ja sisällä on turvattava alueen kilpailukyvyn varmistamiseksi. Mikäli liikenteellisiä ongelmia ei ratkaista, on riskinä keskustan houkuttelevuuden väheneminen. Suunnittelussa ei pidä asettaa liian korkeita kynnysinvestointeja, esimerkiksi kalliit pysäköintiratkaisut, jotka johtavat investointikatoon. Ensin voidaan toteuttaa kasvua luovat hyvän hyöty-/kustannusvaikutuksen infrastruktuuri-investoinnit. Kasvun myötä kalliimmat investoinnit tulevat mahdollisiksi. Valttiuksen laajat kehitysmahdollisuudet voivat johtaa toimintojen hajautumiseen (nk. tyhjiin taskuihin), jos kehitysresursseja kohdennetaan hajalleen. Riskin välttämiseksi kehitys on vaiheistettava osa-alueittain ja kaupunkikuvan laadun kehittymistä on ohjattava riittävästi. Keskustan saavutettavuuden turvaaminen eri liikennemuodoilla on keskeistä elinkeinojen kehittymiselle ja investoinneille. Pysäköintipaikkoja on oltava riittävästi, mutta on syytä pitää mielessä, että tulevaisuudessa liikkumistavat muuttuvat kestävämmiksi ja moninaisemmiksi. Liian suurten ja kalliiden pysäköintilaitosten toteuttaminen voi myös osoittautua epätaloudelliseksi investoinniksi. Viinikan ja Näsinkallion liikennejärjestelyiden erilaisuus suhteessa keskusta-alueeseen: Viinikan liikenteen sujuvoittaminen voi johtaa ruuhkautumiseen tai sumppuuntumiseen esim. Ratinan tienoilla, kun taas Näsinkallion järjestelyt eivät välttämättä tuota tällaista negatiivista vaikutusta keskustan maanpäälliseen liikenteeseen. 20
22 7 ASIANTUNTIJASEMINAARIIN ILMOITTAUTUNEET OSANOTTAJAT RYHMITTÄIN Osanottajalista on joidenkin ryhmien osalta läsnäololista ja joidenkin ryhmien osalta lista seminaariin ilmoittautuneista. ASUMINEN JA PALVELUT pj. Terttu Vainio, Erikoistutkija, VTT 1. Ansaharju Matias Strategiasuunnittelija, Tampereen kaupunki 2. Djupsjöbacka Hanna Maakunta-arkkitehti, Pirkanmaan liitto 3. Heinävä Auli Asuntojohtaja, Tampereen kaupunki 4. Hiltunen Sisko Suunnittelupäällikkö, Tampereen kaupunki 5. Koski Timo Kaupunginpuutarhuri, Tampereen kaupunki 6. Laakkonen Iina Projektiarkkitehti, Tampereen kaupunki 7. Leino Helena Ympäristöpolitiikan yliassistentti, TaY, Johtamiskorkeakoulu 8. Luoma Juha Arkkitehti, Arkkitehdit LSV 9. Niemi Renita Tutkija, BES - Built Environment Service Research group, Aalto yliopisto 10. Tastula Petteri Kauppapaikkapäällikkö, Kesko Pirkanmaan ja Pohjanmaan alue 11. Tuomola Toni Aluejohtaja, Skanska Talonrakennus Oy 12. Vallius Sampo Kehittämisarkkitehti, ARA 13. Härkönen Mirka Vanhempi konsultti, SITO (ryhmän sihteeri) LIIKENNE Pj. Hanna Kalenoja, Tutkimuspäällikkö, TTY, Verne 1. Holm Suvi Toimitusjohtaja, Ekokumppanit Oy 2. Jokinen Ari Yliopistotutkija, TAY, Johtamiskorkeakoulu 3. Jokinen Jari Projektiasiantuntija, ECO2, Tampereen kaupunki 4. Karppinen Elina Va. asemakaavapäällikkö, Tampereen kaupunki 5. Kivekäs Pekka Tilaajapäällikkö, Tampereen kaupunki 6. Kurunmäki Kimmo Projektipäällikkö, Tampereen kaupunkiseutu 7. Lahtinen Markku Kaavoitusarkkitehti, Kangasala 8. Ojala Harri Tampereen kauppakamari 9. Periviita Mika Joukkoliikennepäällikkö, Tampereen kaupunki 10. Seimelä Timo Liikenneinsinööri, Tampereen kaupunki 11. Vänskä Veikko Projektiarkkitehti, Tampereen kaupunki 12. Ylitapio Vesa Kaavoitusarkkitehti, Ylöjärven kaupunki 13. Nuorisofoorumin edustaja 14. Mäkinen Juha Osastopäällikkö, SITO (ryhmän sihteeri) 21
23 ELINKEINOELÄMÄ JA TYÖPAIKAT pj. Jari Kolehmainen, Tutkimuspäällikkö, TaY, Johtamiskorkeakoulu 1. Graf Aulikki Projektiarkkitehti, Tampereen kaupunki 2. Eskelinen Satu Toimitusjohtaja, Technopolis Oyj 3. Kangas Liina Toiminnanjohtaja, Tampere Tunnetuksi ry 4. Karppi Ilari Professori, TaY, Johtamiskorkeakoulu 5. Lehtonen Ari-Pekka Aluepäällikkö, Sponda 6. Niemi Olli Dosentti, TkT, Suomen Yliopistokiinteistöt 7. Saarteinen Saara Vastaava tuottaja, Tapahtumatoimisto, Tampereen kaupunki 8. Seppälä Miikka Toimitusjohtaja, Särkänniemi 9. Sjölund Markus Apulaisjohtaja, Tampereen kauppakamari 10. Tahvanainen Eija Yrittäjä, Storea 11. Tiilikainen Ulla Erikoissuunnittelija, Tampereen kaupunki 12. Tykkyläinen Jari Maankäyttöpäällikkö, Metsä Group 13. Vandell Ari Suunnittelupäällikkö, Tampereen kaupunki 14. Rautiainen Juhana Suunnittelija, SITO (ryhmän sihteeri) KAUPUNKIKUVA JA ELINKEINOELÄMÄ pj. Jukka Terhonen, rakennusneuvos, Executor Oy 1. Kiviranta Harri Hankekehityspäällikkö, Peab Oy 2. Koivisto Marko Kiinteistöpäällikkö, Tampere-talo 3. Kuitunen Hannele Rakennustutkija, Pirkanmaan maakuntamuseo 4. Kulonpää Dani Kaavoitusarkkitehti, Tampereen kaupunki 5. Lehtinen Juhani Johtaja, Catella Property Oy 6. Marttila Hanna Yksikönjohtaja, NCC 7. Muttonen-Mattila Eija Rakennustarkastaja, Tampereen kaupunki 8. Salonen Kari Professori, TTY, arkkitehtuuri 9. Seppänen Jouko Projektiarkkitehti, Tampereen kaupunki 10. Wahlman Jyrki Hankekehityspäällikkö, Pohjola Rakennus Oy Sisä-Suomi 11. Ylä-Anttila Kimmo Arkkitehti, Arkkitehdit MY 12. Lautso Jenni Osastopäällikkö, SITO (ryhmän sihteeri) VIHERALUEET JA VIRKISTYS pj. Yrjö Haila, Professori, ympäristöpolitiikka, TaY, Johtamiskorkeakoulu 1. Bamberg Jarkko Tutkija, TaY, Johtamiskorkeakoulu 2. Frisk Tom Tutkimusprofessori, Pirkanmaan ELY-keskus 3. Hautamäki Ranja Johtava erikoissuunnittelija, Tampereen kaupunki 4. Joonas Markus Projektipäällikkö, Tapahtumatoimisto, Tampereen kaupunki 5. Laihosalo Katri Ympäristösuunnittelija, Tampereen kaupunki 6. Mäkelä Miinu Rakennustutkija, Pirkanmaan maakuntamuseo 7. Puukka Pirjo Matkailujohtaja, Tredea 8. Raipia Panu Pj., Tampere tunnetuksi ry 9. Seppänen Minna Arkkitehti, Keskustahanke, Tampereen kaupunki 10. Väliharju Reijo Kehityspäällikkö-Controller, Tampereen kaupunki 11. Nuorisofoorumin edustaja 12. Grönlund Sakari Toimialajohtaja, SITO (ryhmän sihteeri) 22
Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi
Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön
LisätiedotKaupunkikehitysryhmä Keskustahanke
TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu
LisätiedotPikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus
Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden
LisätiedotMIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen
LisätiedotTIIVISTELMÄ VIIDEN TÄHDEN TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015 2030 TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS 2.11.2015 TAMPEREEN KAUPUNKI, KESKUSTAHANKE
FI TIIVISTELMÄ VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMISOHJELMA 2015 2030 TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS 2.11.2015 TAMPEREEN KAUPUNKI, KESKUSTAHANKE TAMPEREEN KESKUSTAN KEHITTÄMINEN JA SUUNNITTELU
LisätiedotMAANKÄYTTÖSUUNNITELMA
PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain
LisätiedotKaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke
MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö
LisätiedotSipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi
Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan
LisätiedotKeskustan strateginen osayleiskaava ja Hämeenkatu KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA
Tampereen kaupunkikeskustan aamukahvit 18.11. 2013 klo 8-10 Finlayson, Galleria Nottbeck, Satakunnank. 18, Tampere Keskustan strateginen osayleiskaava ja Hämeenkatu MUISTIO Tampere Tunnetuksi ry:n ja Tampereen
LisätiedotAsemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.2.2012
TAMPERE Dno 7834/10.02.01/2011 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.2.2012 KYTTÄLÄ XI-174-3 JA 4, RAUTATIENKATU 21, ASUINRAKENNUKSEN RAKENTAMINEN TONTILLE. KAAVA NRO 8428. Kaava-alue,
LisätiedotKaupunkisuunnittelun seminaari Matti Karhula
Kaupunkisuunnittelun seminaari 8.9.2010 Matti Karhula KOHTI ELÄVÄÄ KAUPUNKIKESKUSTAA Viihtyisä Oulun keskusta sykkii elämää läpi vuoden ja vuorokauden. Se pitää arvossa pohjoista kulttuuria, hyvinvointia,
LisätiedotKIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE
LisätiedotKULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...
LisätiedotMonikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa
Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Panu Söderström 13.6.2014 Monikeskuksisen kaupunkirakenteen voimistuessa erilaisten keskusalueiden
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
RAHKOLAN KAUPUNGINOSAN (3) VÄHÄINEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSA KORTTELIA 16 KIINTEISTÖT 143-406-12-5, 143-406-12-7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.6.2019 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2019 1.
LisätiedotKURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS
Liite / Ymp.ltk 14.4.2015 / 25 KURINRANNAN KAUPUNGINOSA (2), KORTTELI 38 JA PUISTOALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2015 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi
LisätiedotUudenlaisen asumisen alue!
Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja
LisätiedotKESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE
Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-
Lisätiedottavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo
KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne
LisätiedotHOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040
HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA 2040 ALOITUSVAIHEEN YLEISÖTILAISUUS 27.8.2014 STRATEGINEN YLEISKAAVA NÄYTTÄÄ KEHITYKSEN SUUNNAN MUTTA EI YKSITYISKOHTAISIA MAANKÄYTÖN RATKAISUJA = KUNNAN MAANKÄYTÖN STRATEGISET
LisätiedotSTRATEGINEN KESKUSTAHANKE
STRATEGINEN KESKUSTAHANKE KESKUSTAN STRATEGINEN OSAYLEISKAAVA YLEISÖTILAISUUS 6.2.2013 6.2.2013 Tero Tenhunen STRATEGINEN KESKUSTA HANKE Strateginen Keskustahanke käynnistyi vuoden 2011 alusta. Hanke toteuttaa
LisätiedotASEMANSEUDUT KAUPUNKIKEHITTÄMISEN KESKIÖSSÄ - TYÖPAJA KAUPUNGEILLE, SEUDUILLE JA VALTIOLLE. Tero Piippo, projektipäällikkö MAL-VERKOSTO
ASEMANSEUDUT KAUPUNKIKEHITTÄMISEN KESKIÖSSÄ - TYÖPAJA KAUPUNGEILLE, SEUDUILLE JA VALTIOLLE Aika: keskiviikko 14.5.2014, klo 12.30-16.45 Paikka: Scandic Tampere Station, Amuri kabinetti Tero Piippo, projektipäällikkö
LisätiedotRakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa. Aulikki Graf 7.6.2011
Rakennesuunnitelman 2030 toteuttaminen kunnissa Aulikki Graf 7.6.2011 Rakennesuunnitelma Rakennesuunnitelman tavoitekokonaisuus: Väestön kasvuun varaudutaan Yhdyskuntarakennetta tiivistetään Keskustoja
LisätiedotMuuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014
Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen
LisätiedotGRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013
LisätiedotVantaan keskustojen kehittäminen
Vantaan keskustojen kehittäminen Asukastilaisuus Myyrmäen yritystilaisuus 2.11.2016 Kilterin 17.11.2016 koulu Anne Olkkola Lea Varpanen, kehittämispäällikkö Kansainvälinen Vantaa, maailma lähellä 6.8.2015
LisätiedotJyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
LisätiedotSTANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä Kaupunkisuunnitteluvirasto
STANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä 18.5. - 5.6.2015 Kaupunkisuunnitteluvirasto 18.5.2015 Stansvikinnummen alustavat suunnitteluperiaatteet Nähtävillä 18.5. - 5.6.2015 Kaupunkisuunnitteluvirasto
LisätiedotViiden tähden keskusta TAMPEREEN ASEMAKESKUS
Viiden tähden keskusta TAMPEREEN ASEMAKESKUS 24.5.2019 TAMPEREELLA TAPAHTUU TÄLLÄ HETKELLÄ ENEMMÄN KUIN IKINÄ ENNEN 2 26.8.2019 2009 26.8.2019 4 2019 2019 26.8.2019 5 TYÖMAA rautateiden päällä 2021 2022
LisätiedotTulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti
Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen
LisätiedotKaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040
Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen
LisätiedotWinter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen
Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää
LisätiedotLiikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä. Petteri Katajisto Kuopio
Liikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä Petteri Katajisto Kuopio 4.4.2019 Tavoitteena elinvoima, kestävä kehitys ja hyvä elinympäristö Nykyisen lain tavoite luodaan edellytykset hyvälle
LisätiedotKAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA
KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi
LisätiedotTampereen kestävä kaupunkiliikenne
Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä
LisätiedotAgroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
LisätiedotMaankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla
Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu
LisätiedotMaapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto
Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden
LisätiedotYleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /
Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava
LisätiedotTampereen keskustan strateginen osayleiskaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 19.3.2014
Kaupallisten vaikutusten arviointi Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 NYKYINEN KAUPALLINEN RAKENNE TAMPEREEN KESKUSTASSA 3 3 KAUPAN KEHITYS TAMPEREELLA JA KAUPUNKISEUDULLA
LisätiedotPIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa
PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla
LisätiedotMikä niissä asunnoissa oikein maksaa?
Asuntomarkkinat 2016 Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Kaupunkitiedon asiantuntijavirasto Kaupunkitutkimus Tilastot ja tietopalvelu Arkistotoimi Avoin
LisätiedotKaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen
Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio
LisätiedotAlue on myös Helsingin Kaupunkisuunnitteluviraston Esikaupunkien Renessanssi projektin kohdealueena. Diplomityössä sivuja: 42 (A3) + 6 (A1)
1 Diplomityö liittyy TKK:n Yhdyskuntasuunnittelun Tutkimus- ja Koulutuskeskuksen Urbaani Onni tutkimukseen, jossa kerättiin helsinkiläisiltä heidän elinympäristöään koskevaa kokemusperäistä paikkatietoa.
LisätiedotKESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI
KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET
LisätiedotKUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS
KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS Kunkun parkki keskustan kehittämisohjelmassa Kunkun parkin pysäköinti- ja huoltolaitoksen rakentaminen toteuttaa
LisätiedotPorvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut
Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden
LisätiedotKOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER
KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO
LisätiedotTäydennysrakentaminen Seinäjoki
Täydennysrakentaminen Seinäjoki 21.3.2019 Helsinki Kaavoitusjohtaja Martti Norja Seinäjoen historiaa Seinäjoen, joka oli Ilmajoen sivukylä, kasvu sai alkunsa kun Abraham Falander ( Wasastjärna) perusti
LisätiedotSipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.
Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustassa
LisätiedotTAMPERE Dnro TRE: 1031/10.02.01/2008. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.8.2010
TAMPERE Dnro TRE: 1031/10.02.01/2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.8.2010 LAKALAIVA-6037-9, -10, -11 JA -12, TEOLLISUUSTONTTIEN MUUTTAMINEN LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN
LisätiedotMAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen
MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran
LisätiedotKuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula
Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja
LisätiedotLIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan
LisätiedotKauppakeskus Ratina RATINA / TAMPERE. sponda.fi
Kauppakeskus Ratina RATINA / TAMPERE Ratina - Tampereen suurin kaupan ja tekemisen keskus Tampereen suurin kauppakeskus Ratina kokoaa kattonsa alle yli sadan liikkeen valikoiman ja palvelut. Helposti
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus
HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,
LisätiedotHelsingin liikkumisen kehittämisohjelma
Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea
LisätiedotKeran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015
Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan
LisätiedotKatsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015
Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin
LisätiedotKUNTIEN YHTEISET HANKKEET JA TOTEUTTAMISEN AIKATAULU
Sivu 1 / 3 OJALA-LAMMINRAHKAN ALUEEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SOPIMUKSEN OSAPUOLET I II Tampereen kaupunki Kangasalan kunta SOPIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Toimeenpanosuunnitelman taustana on vuonna 2008
LisätiedotJALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta
Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI
LisätiedotTAMMELAN KAUPUNKISUUNNITTELUKAHVILA
TAMMELAN KAUPUNKISUUNNITTELUKAHVILA Galleria Nottbeck 22.10.2015 Tampereen kaupunki / Keskustahanke Yhteistyössä: Tampereen Tammelalaiset ry Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen yliopisto Tampereen
LisätiedotVastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI
Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS, MAANTIET KADUIKSI KAAVASELOSTUS Tarkastus
LisätiedotValkeakosken Kanavanranta
Eteläinen Hesperiankatu 8 00100 Helsinki, Finland T +358-40-521-3078 E info@lunden.co W www.lunden.co Valkeakosken Työpaja Lähtötilanne Suunnittelualue Valtakatu uimahalli kaupungintalo linja-autoasema
LisätiedotYleiskaava Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa / Andrei Panschin
Yleiskaava 2029 Yleiskaavan yleisötilaisuus Vimmassa 26.11.2018 / Andrei Panschin Ohjelma 17:00-19:30 Andrei Panschin: Tervetuloa Christina Hovi: Kaupungin strategiat & yleiskaava Andrei Panschin: Yleiskaava
LisätiedotKYSY JA KESKUSTELE TÄYDENNYSRAKENTAMISESTA
KYSY JA KESKUSTELE TÄYDENNYSRAKENTAMISESTA 18.00 Tilaisuuden avaus Saako naapurin tontille rakentaa? Entä omalle?. Marjatta Välimaa / Tammela 2.0 yhteistyöryhmä ja as.oy Tapionkatu 18 Hyödynnä täydennysrakentamisen
LisätiedotMitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa
Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta
LisätiedotSisältö. 1. Keskustahanke 3. 2. Keskustan kehittämisestä 4. 3. Keskustan kehittämisohjelma 7. 4. Kehittämisyhteistyöstä 23
Sisältö Esipuhe 1. Keskustahanke 3 2. Keskustan kehittämisestä 4 2.1 Tausta 4 2.2 Strategiat, ohjelmat ja näkemykset 5 3. Keskustan kehittämisohjelma 7 3.1 Keskustavisio 8 3.2 Keskustan kehittämistavoitteet
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotKanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016
Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän
LisätiedotHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat
seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun
LisätiedotSEELAKE ON HYVÄ ALKU SUUNNITTELULLE
Urbaani Tampere ry - lisää kaupunkia Tampereelle 27.3.2015 KANNANOTTO ETELÄPUISTON SEELAKE-SUUNNITELMAAN SEELAKE ON HYVÄ ALKU SUUNNITTELULLE Eteläpuisto on yksi tulevien vuosien keskeisimmistä täydennysrakentamishankkeista
LisätiedotEsimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari
Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,
LisätiedotVartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,
Vartiosaari Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-
LisätiedotKestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue
Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011
Aika: 11.5.2011 klo 14.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj.
LisätiedotPANK ry:n toimielimet 2016
PANK ry:n toimielimet 2016 HALLITUS Ville Alatyppö ville.alatyppo@hel.fi Kuntaliitto/Helsingin kaupunki, pj. Lars Forstén lars.forsten@lemminkainen.com INFRA ry/asfalttijaosto/lemminkäinen Infra Oy, vpj
Lisätiedotvarajäsen Matti Peltola Taisto Tuominen, puheenjohtaja varajäsen Pekka Paattinen Veikko Lahtinen varajäsen Hannu Antikainen
1 ESITYSLISTA Kokous: TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TYÖPOLIITTINEN YHTEISTYÖRYHMÄ Aika: 19.11.09 kello 9 11 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskus (TYP), kokoushuone Pihlaja, 3. krs. Osallistujat:
LisätiedotKirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.
Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille
LisätiedotVuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013
Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita
LisätiedotE18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ
E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ YVA JA YLEISSUUNNITELMA TAVOITETYÖPAJA 1.12.2015 TYÖPAJAN OHJELMA 16.30 Kahvi 17.00 E18 kehittämistarpeet, Vesa Virtanen Käyttäjätarpeiden tunnistaminen kehittämispolun
LisätiedotHelsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013
Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle Leena Silfverberg 17.4.2013 Hyvinvoiva helsinkiläinen Nuorille tilaa kuulua ja loistaa Ikääntyvistä huolehditaan Maahanmuuttajat
LisätiedotHelsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU. Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja
Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja 20.5.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu
LisätiedotLiite 4 / Ymp.ltk / 7 VANHA KAUPPALA, KORTTELI 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Liite 4 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 7 VANHA KAUPPALA, KORTTELI 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Ilmastostrategian seuranta muistio 1/2011 13.6.2011
Aika: maanantai 13.6.2011 klo 13:00, Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Kutsutut Anttonen Kaisu ympäristöpäällikkö Tampere, pj. Välimäki Pauli hankkeen
LisätiedotLAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen
LAHDEN YLEISKAAVA 2025 Kaupan tarpeet ja mitoitus Maakuntakaavan kaupan ryhmä 17.3.2011 P H Liitto Veli Pekka Toivonen Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä joulukuussa 2010 LUONNOSVAIHTOEHDOT PALAUTE Luonnosvaihtoehdot
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
IITTI Päiväys 6.6.2016. ETELÄINEN OSA-ALUE/KAIVOMÄEN, KANSANMÄEN JA PENTINMÄEN ALUEET ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotUusiutuva ja toiminnallinen kirkonkylä 2035 Rantasalmen keskustan kehittämisprojekti 29.1. 9.6.2014
Uusiutuva ja toiminnallinen kirkonkylä 2035 Rantasalmen keskustan kehittämisprojekti 29.1. 9.6.2014 - Rantasalmen taajaman osayleiskaavan esiselvityshankkeen loppuraportin esittelykortit 9.6.2014 - Jaakko
LisätiedotTeille osallisena on varattu tilaisuus lausua mielipiteenne kaavamuutoksesta.
VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Asemakaavoitus 25.9.2006 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät Viranomaiset ja yhteisöt Viite: Uusinta ilmoitus kaavoituksen vireilletulosta Asia: ASEMAKAAVAN
LisätiedotTavoitteena on luoda toimiva matkakeskus ja korkeatasoista kaupunkiarkkitehtuuria asemaympäristön historiallisia piirteitä vaalien.
Rautatieliikenne on kestävä, nopea ja turvallinen kulkumuoto, joka mahdollistaa laajenevat työssäkäyntialueet. Rautateillä kulkee tulevaisuudessa entistä enemmän liikennettä, mikä toimii myös asemaseutujen
LisätiedotSTRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.
ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu
LisätiedotOULUN KESKUSTAN KATUYMPÄRISTÖN YLEISSUUNNITELMA ESITTELY. Elokuu 2003 ( muutokset 22.3.2004 rsh)
OULUN KESKUSTAN KATUYMPÄRISTÖN YLEISSUUNNITELMA ESITTELY Elokuu 2003 ( muutokset 22.3.2004 rsh) YLEISSUUNNITTELMAN LAADINTA Oulun keskustan katuympäristön yleissuunnittelu käynnistetty kesäkuulla 2002.
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA
HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
LisätiedotKestävä kaupunkiliikkuminen Helsingissä Tilannekatsaus 2017
Kestävä kaupunkiliikkuminen Helsingissä Tilannekatsaus 2017 Anna Pätynen ja Jari Rantsi (8.12.2017) Kestävän kaupunkiliikkumisen edistäminen on osa ratkaisua, jolla vähennetään liikenteestä aiheutuvia
Lisätiedot