Sipoon kunta Päivämäärä Talman esiopetusryhmä Sudenluola Satotalmantie TALMA

Transkriptio

1 Sipoon kunta Päivämäärä Talman esiopetusryhmän TOIMINTAKERTOMUS Lukuvuosi Esiopetuspaikan yhteystiedot Nimi Osoite Puhelin Talman esiopetusryhmä Sudenluola Satotalmantie TALMA Matkapuhelin Esiopetuksen yleinen järjestäminen Talman esiopetusryhmä, Sudenluola, on osa Talman koulua ja päiväkotia.lukuvuonna ryhmässä tarjottiin myös kokopäivähoitoa sitä tarvitseville lapsille(ryhmässä 2 pelkkää esiopetusta ja 17 kokopäivähoitoa tarvitsevaa lasta). Esiopetusryhmä käytti koulun tiloista ruokailu-, ja liikuntasalia ja luokkatiloja vaihtotuntien yhteydessä. Talman esiopetusryhmän toiminta-ajatuksena oli tarjota monipuolista toimintaa, joka koostui mm. leikistä, liikunnasta, musiikista, kädentaidoista, äidinkielestä, matematiikasta ja ympäristökasvatuksesta. Oppimisen ja kasvun tärkein väline lapsella oli leikki. Eskarissa kokeiltiin, tutkittiin ja tehtiin jokapäiväiseen elämään liittyviä asioita. Eskarissa opit huomioimaan kaverisi, noudattamaan yhteisiä pelisääntöjä ja toimimaan ryhmässä, mutta harjoittelit myös itsenäistä työskentelyä ja perustoiminnoista selviämistä. Esiopetuspaikan sijainti keskellä luontoa mahdollisti hyvät liikunta -ja retkeilymahdollisuudet sekä luonnon ja ympäristön hyödyntämisen monipuolisessa opetuksessa. Talman esiopetusryhmässä esiopetusta annettiin Esiopetusta ei annettu koulun loma-aikoina ; syysloma , joululoma , talviloma Esikoulua ei ollut myöskään koulun vapaapäivinä ja Esiopetusta annettiin 4 tuntia päivässä, klo Esiopetuksen sitovat tavoitteet Esiopetuksen tavoitteena oli Perusopetuslain mukaan osana varhaiskasvatusta parantaa lapsen oppimisedellytyksiä. Lisäksi esiopetuksessa tuettiin lapsen kasvua ja kehitystä. Lapsen elämä ei ole vain valmistautumista johonkin tulevaan, vaan arvokasta juuri tässä ja nyt. Esiopetuksessa opeteltiin iloitsemaan tästä päivästä ja toinen toisestaan, sekä nautittiin omista taidoista ja uuden oppimisesta. 4. Esiopetuksen sitovien tavoitteiden toteutus Esiopetuksen henkilökunta on ammattitaitoista ja sitoutunutta työhönsä. Esikouluopettajat kokoontuivat vuoden aikana jatkamaan keväällä 2012 aloitettua Sipoon kunnan esiopetuksen suunnitelman päivitystä. Sipoon kunnan esiopetussuunnitelman päivitetty versio saatiin valmiiksi keväällä Pedagogista laatua pyrittiin parantamaan myös opettajien yhteisillä kokouksilla (eskari /koulu ja eskari /varhaiskasvatus ). Kevään viimeisissä esi -ja alkuopetuksen yhteisissä kokouksissa lyötiin lukkoon yhteiset toimintamallit; esi-ja alkuopetukset viikottaiset palkkitunnit, esi-ja alkuopetuksen opettajien kuukausittaiset kokoukset, kummitoiminta. 5. Esiopetuksen painopistealueet Yleiset painopistealueet Sipoon kunnassa ovat kiinteä yhteistyö varhaiskasvatukseen ja alkuopetukseen, yksikkökohtaiset pedagogiset ratkaisumallit, luonnonläheisyys ja kaksikielisyys. 6. Esiopetuksen painopistealueiden toteutus Jokainen Sipoon kunnan esiopetusyksikkö on fyysisesti erilainen. Tästä johtuen myös painopistealueiden toteutus oli hyvin yksikkökohtainen. 7. Esiopetuspaikan omat tavoitteet ja painopistealueet

2 Talman esiopetuksen tavoitteena on taata lapselle turvallinen jatkumo päivähoidosta kouluun. Tavoitteena oli turvallisuus, hyvä yhteistyö ja yhteiset pelisäännöt koko Talman koulun pihapiirissä tapahtuvalle opetus- ja kasvatustyölle. Painopistealueita olivat kouluvalmiuksien ja sosiaalisten taitojen kehittäminen, tapakasvatus, tunteiden ilmaisun ja käsittelyn kehittäminen, kädentaitojen harjaannuttaminen, ympäristökasvatus(talman eskarin päivittäiseen toimintaan kuului erityisesti kierrätys ja kestävän kehityksen kunnioittaminen ), liikuntakasvatus, liikennekasvatus, aikakäsityksen hahmottaminen ja avaruudellisuus ja musiikkikasvatus. Päiväkodin ja esiopetuksen yhteinen teema koko toimintavuodelle oli ilmaisu. Erityisenä painopistealueena työkaudella oli lapsen luovuuden ja ilmaisutaitojen tukeminen. 8. Esiopetuspaikan omien tavoitteiden sekä painopistealueiden toteutus Esiopetuksen tavoitteet ja ja painopistealueet toteutuivat päivittäisessä monipuolisessa toiminnassa,jossa tärkeintä olivat kokemukset, elämykset ja sosiaalisten taitojen merkitys. Esiopetusyksikön toiminnassa painotimme leikin merkitystä oppimisessa. Lapsia ohjattiin ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan sekä huolehtimaan omista tavaroistaan. Vastuun ottamista harjoiteltiin pienten työtehtävien avulla. Vuoden teemaa Ilmaisu toteutettiin erilaisin projektein sekä päivittäisessä toiminnassa niin koko ryhmänä pienryhmätoimintana kuin yksilötyöskentelynä. Toteutustapoja olivat musiikki, teemoihin ja projekteihin liittyvät kädentaitotyöt, sadutusprojekti, pienet teatteriesitykset. Päivittäisessä toiminnassa tuettiin lapsen itseilmaisun taitoja mm. aamupiirin pitäminen itsenäisesti, keskustelut, spontaanit esitykset jne. 9. Esiopetuksen toiminta 9.1. Esiopetuksen toiminta Esiopetus toteutettiin kokonaisopetuksena, jonka osa-alueet olivat leikki, äidinkieli, matematiikka, liikunta, ympäristö ja luonto, kuvataide, kädentaidot, musiikki, eettinen ja uskontokasvatus.osa-alueet sekoittuivat toiminnassa sujuvasti toisiinsa. Osa-alueet jakaantuivat viikon eri päiville: maanantai- liikunta/, tiistai ja keskiviikkomatematiikka/äidinkieli, torstai-musiikki/ kädentaidot ja perjantai-luonto/retkipäivä. Toimintaa toteutettiin kuitenkin päivittäin tilanteen mukaan.esiopetustoiminnassa korostui opetustuokioiden ja vapaiden leikkituokioiden jatkuvat vaihtelut. Esiopetusryhmä jakaantui pienryhmiin tai yksilötyöskentelyyn tarvittaessa ja vapaan leikin aikana päivittäin. Esiopetusvuonna käytimme esiopetuskirjaa ; Hauska matka eskariin. Kaikessa työskentelyssä käytimme hyödyksi paljon kierrätysmateriaaleja sekä lähiympäristöä vieden opetustuokioita myös luonnon keskelle ja käyttäen hyödyksi luonnonmateriaaleja. Kaikkia vuoden teemoja käsiteltiin mahdollisimman monipuolisesti ottaen huomioon lasten erilaiset tavat oppia; laulaen, leikkien, soittaen, askarrellen, maalaten, piirtäen, tutkien, keskustellen jne. Päivittäistä toimintaa ja tapahtumia ikuistettiin valokuvin. Vanhemmilla oli mahdollisuus saada valokuvat itselleen tuomalla muistitikun, johon siirsimme valokuvat. Työkaudella huomioimme toiminnassa kaikki kalenterissa olevat perinteiset juhlat (mm. itsenäisyyspäiväjuhlaa juhlittiin itsenäisyyspäiväkahveilla, jossa aikuiset tarjoilijoina-lapset kahvilan asiakkaina ja valamalla sinivalkoiset itsenäisyyspäiväkynttilät, joulujuhlaa vietettiin joulupolkutunnelmissa ja kevätjuhlan vietimme merirosvotunnelmissa aarretta etsien, Kalevalanpäivänä vanhojen tavaroiden näyttely) ja vuodenaikojen vaihteluun kuuluvat aiheet. Vuodenaikojen vaihtelut huomioimme toiminnassa erilaisilla projekteilla ja tapahtumilla; sadonkorjuutori ( koko päiväkodin yhteinen tapahtuma perheille ) ja maatumisprojekti. Talvella hyödynsimme kunnon talvea luistellen, hiihtäen (Muumi-hiihtokoulu ), vettä jäädyttäen ja lumilinnoja ja lumiveistoksia rakentaen. Keväällä maatumisprojekti jatkui tutkimalla miten erilaiset materiaalit maatuivat talven aikana. Luimme paljon satuja ( myös jatkokertomuksia ) joilla pyrimme innostamaan lapsia esittämään satuja teatteriesityksinä(roolileikit runsaine roolivaatteineen) ja kertomuksina. Sadutimme lapsia ja kokosimme niistä kirjan lasten omine kuvituksineen. Keväällä pidimme lasten satukirjan julkaisujuhlan ja jokainen lapsi sai oman kirjan muistoksi sadutusprojektista. Ilmaisu-teemaan liittyi myös legorakentelutuokiot pienryhmittäin. Rakennelmia tehtiin useita päiviä; valmis rakennelma kuvattiin ja eskarikauden lopuksi pidettiin legotaidenäyttely kuvista. Koko eskarivuoden toimintaan kuuluivat monipuoliset elämykset ja kokemukset mm; yhteinen eskaripäivä isovanhempien kanssa, saunomiset - "Jamaikan matka ", Nurinkurinpäivä, kaksi kertaa vuodessa leikimme ja lauloimme yhdessä Talman eläkeläiskerhon kanssa. Kokonaisvaltainen oppiminen näkyi myös arkipäiväisessä toiminnassamme mm. leipomistuokioina, jossa lapsilla oli mahdollisuus harjoitella esim. matematiikkaa, erilaisiin aineksiin tutustumista, pitkäjännitteiseen työhön perehtymistä ja saada elämyksellisiä kokemuksia.

3 9.2. Esiopetuspaikan henkilökunta ja esiopetusryhmä Esiopetustoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat lastentarhanopettajat Eija Nyberg ( marraskuun alusta) ja Satu Kotavalko, lastenhoitaja Mauri Karhu (lastentarhanopettajana lokakuun loppuun asti) ja Ulla Herpiö( lastenhoitajana lokakuun loppuun ). Laitoshuoltajana toimi Anne Gröndahl. Kiertävänä sijaisena toimi Maj-Britt Martikainen. Esiopetusryhmän koko oli 19 lasta. 9.3 Erityisopetuksen järjestäminen Erityisopetusta annettiin syyslukukaudella 1 tunti viikossa. Erityisopetusta antoi koulun erityisopettaja Lilian Merchán Tahvanainen pienryhmille. Yhteistyössä esiopettajien kanssa tehtiin kouluvalmiuksien taitokartoitus Esiopetuksen kuljetus ja valvonta Lukuvuonna Talman esiopetuksessa oli 1 kuljetusoppilas ( taxi ). Tuonti ja haku suoritettiin lakisääteisesti Oppilashuolto Oppilashuoltotyö pyrki lasten kehitykseen liittyvien vaikeuksien ennaltaehkäisemiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Samalla edistettiin hyvää oppimista, sekä lasten fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Oppilashuoltotyö kuului koko esiopetusryhmän henkilökunnalle. Erityisopettaja ja koulupsykologi kävi ryhmässä tarpeen mukaan ja muun lukuvuoden erityisopetus toimi koululla. Esikoululaisten terveydenhuollosta vastasi neuvola. Kouluuntulotarkastuksia kouluunmeneville eskareille tehtiin huhtikuusta alkaen kouluterveydenhoitajan tiloissa Kuljetusta odottavien oppilaiden valvonta Esiopetuksessa oleva kuljetusoppilas odotti kuljetustaan esiopetuspaikassa. 10. Esiopetuksen ulkopuolella tapahtuva toiminta ja projektit Retket, yökoulu ja muu esiopetuksen ulkopuolella tapahtuva toiminta Esiopetusryhmä teki retkiä lähiympäristöön lähes viikoittain. Lokakuussa aukesi Talman leikkipuisto, jossa esiinnyimme avajaisissa. Lokakuussa Itä- Uudenmaan Jätehuollon esittelijä kävi pitämässä lapsille nukketeatteria lajittelusta.marraskuussa teimme teatteriretken Raatikkoon. Joulukuussa esiintyi Nukketeatteri Pinokkio koululla päiväkodin lapsille, eskarilaisille ja alkuopetuksen oppilaille.tammikuussa retkeilimme Luonnontieteellisessä museossa.lähiympäristömme tarjosi myös oivat nuotioretkipaikat. Talvella hiihdimme läheisillä valmiilla latuurilla.herra Heinämäki yhtyeineen esiintyi koululla huhtikuussa ja Sibbo Spelmanslaget myös huhtikuussa.perinteinen kevätretki Suomenlinnaan toteutettiin toukokuussa osaksi vanhempainyhdistyksen avustuksella. Toukokuussa vietimme myös vappujuhlaa koulun oppilaiden kanssa yleisöna Talent-showssa. Osallistuimme myös Sipoon kunnan ja Sibbo Vargarnan järjestämään Pustan ja Pampan futisseikkailuun Nikkilän keskusurheilukentällä Projektit Lukuvuoden aikana toteutettavia projekteja olivat mm. liikuntaprojekti Varpaat Vauhtiin ( Nuoren Suomen materiaaleista),tapakasvatusviikot liittyen ruokailuun, koulun ja päiväkodin kanssa toteutettavat projektit; toukokuussa osallistuimme yhdessä kolmannen luokan kanssa koulun kansainvälisyyspäivään. Osallistuimme myös koko kunnan alueella tapahtuviin siivoustalkoisiin keräämällä roskia lähiympäristöstä.koko vuoden jatkui kierrätysprojekti ( eskarissa lajitellaan paperit, pahvit, lasit, metallit ja kompostoituva jäte ). Joulun alla toteutettiin kummitoimintana yhteinen askarteluprojekti. Tammi-maaliskuussa pidimme hiihtokouluprojektin, joka huipentui hiihtokilpailuun. Huhtikuussa liikennekasvatusprojekti päättyi pihalle rakennettuun liikennerataan, jossa pääsi ajamaan "autolla " ja liikkumaan jalankulkijana Teemapäivät

4 Erilaisilla teemapäivillä tarjosimme lapsille elämyksellisiä kokemuksia erilaisista aihepiireistä. Perinteisiin teemapäiviin kuului mm. syksyllä sadonkorjuutori(perheille ), kummien(4.lk) valintajuhla,isovanhempien päivä, itsenäisyyspäiväjuhla (koululla ), vappunaamiaiset ( koululla ) ja eskarin joulupolkutapahtuma ja eskarin omat kevätjuhlat merirosvoteemalla. Lisäksi järjestimme perheille keväällä liikuntaillan ( Nuoren Suomen pihaseikkailu). Jouluna ja keväällä kävimme esittämässä lauluja ja leikkejä Talman seudun vanhusten kerholle. 11. Esi- ja alkuopetuksen niveltäminen Esi- ja alkuopetuksen opettajat kokoontuivat syksyllä suunnittelemaan tulevan lukuvuoden toimintaa(vaihtotuntien päivämäärät ). Yhteistyössä vanhempien ja esiopetushenkilöstön kanssa lapsesta täytettiin kouluunsiirtymiskaavake, joka vanhempien suostumuksella toimitettiin alkuopetuksen opettajille. Tammikuussa 2013 aloitettiin vaihtotunnit kerran kuussa. ( esiopetus - 2.lk ). 12. Yhteistyö 12.1 Yhteistyö vanhempien kanssa Yhteistyötä vanhempien kanssa toteutettiin seuraavilla tavoilla: keskustelut; syksyisin( vanhemman kanssa ) ja keväisin(kolmikantakeskusteluna ) lapsen kokonaiskehityksen arviointi, päivittäiset keskustelut, sovitut tapaamiset, vanhempien mahdollisuus osallistua lapsensa eskaripäivään, vanhempainilta syksyllä, illanvietot, juhlat. Vanhemmat ovat aktiivisesti tuoneet pelejä, leluja, kirjoja ja askartelumateriaalia esiopetuksen käyttöön. ( myös aikaisempien eskarilaisten vanhemmat ) Vanhemmille jaettiin kotiin aina seuraavan viikon tiedote toiminnasta paperiversiona. Näin lapsi voi yhdessä vanhempiensa kanssa seurata oman eskariviikkonsa kulkua Muut yhteistyötahot Talman koulu (mm. kummitoiminta 4. luokan kanssa aloitettiin heti syksyllä kummien valintajuhlalla, jokainen 4. luokan oppilas sai oman kummilapsen eskarista ja toimintavuoden aikana tehtiin yhteisiä "juttuja "; askartelua, kummit esittivät keksimiään tarinoita nukeilla,kummit kävivät leipomassa itselleen ja eskarilaisille, kummeilla ja eskareilla oli myös yhteinen sisäinen posti) Talman päiväkoti ( yhdistetyt ryhmät( eskari ja pk) aamuisin klo ja iltapäivisin klo ), Allergiaryhmäperhepäiväkoti Sopusointu, Sipoon Suomalainen Seurakunta( joulukirkko, pääsiäiskirkko ja aamunavaukset koululla, joulu- ja pääsiäisnäytelmä koululla), kunnan tarjoamat palvelut ja muut palvelut liittyen teemoihin ja tapahtumiin(mm. kirjastoauto ). Keväällä pidimme siirtopalaverin tulevista eskarilapsista; siirtopalaveriin osallistui kelto, lähettävän ryhmän lastentarhanopettaja/lastenhoitaja, koulun erityisopettaja, koulun rehtori ja esikoulun lastentarhanopettajat ja pk:n johtaja.

5 12.3 Työyhteisön keskinäinen yhteistyö Työyhteisön keskinäinen yhteistyö piti sisällään juhlien, projektien ja teemapäivien suunnittelua ja toteuttamista sekä koko henkilökunnalle tarkoitettuja koulutuksia. Henkilökunta piti yhteisen virkistyspäivän ( TYHY ) toukokuussa ja kokoontui tiimiensä ja koko talon viikkopalavereihin, ja suunnittelupalavereihin tarvittaessa. 13. Esiopetuksen työajat 13.1 Lukuvuoden työ- ja loma ajat kts. kohta Päivittäinen työaika Sudenluolassa esiopetusta annettiin 752h lukuvuonna Päivittäinen toiminta-aika oli neljä tuntia klo Esiopetusryhmän tiedot Esiopetusryhmässä oli 19 oppilasta, joista 10 tyttöä ja 9 poikaa. Syksyllä heistä oli 17 kokopäivähoitoa tarvitsevaa ja 2 pelkässä esiopetuksessa olevaa. 15. Esiopetuksen arviointi 15.1 Esiopetuksen arviointi Esiopetusta arvioivat lapset, henkilökunta sekä perheet. Perheet tutustuivat Sudenluolan työsuunnitelmaan ja Sipoon kunnan OPS:aan. Työsuunnitelmaa käsittelevässä vanhempainillassa vanhempien kanssa keskusteltiin ja päätettiin seuraavan lukuvuoden painopistealueista ja toiminnasta. Vanhemmilla oli mahdollisuus arvioida työsuunnitelman toteutumista sekä suullisesti että kirjallisesti. Vanhemmat arvioivat päivähoitoa vastaamalla sähköiseen kyselyyn( Tak-kysely).Henkilökunta arvioi päivittäin toiminnan toteutumista. Kerran viikossa pidettiin n. tunnin mittainen palaveri, jossa viikon toimintaan paneuduttiin tarkemmin. Toimintaa arvioitiin ja kehitettiin vanhemmilta saadun suullisen ja kirjallisen palautteen pohjalta. Henkilökunta arvioi myös omaa ja tiiminsä toimintaa. Toimintakauden aikana henkilökunta tutustui koulutustarjontaan ja valitsi ja osallistui itselleen ja työyhteisölleen hyödylliseen koulutukseen budjetoinnin puitteissa. Koulutuksesta saatu tietotaito siirrettiin tiimille seuraavien viikkopalaverien yhteydessä Lapsen arviointi ja lapsen itsearviointi Toiminnan alkaessa perheiden kanssa määriteltiin ne osa-alueet, jotka lapsella ovat vahvoja, tai joilla lapsi erityisesti tarvitsee tukea.( Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma ). Tuen tarvetta ja lapsen edistymistä arvioitiin määräajoin uudelleen toimintavuoden aikana ( 3-vaiheinen tuki ). Keväällä arvioitiin yhdessä perheiden ja erityisopettajan kanssa mahdollinen tuen tarve ensimmäisen kouluvuoden aikana. Lähes päivittäin lasten kanssa keskusteltiin toiminnan onnistumisesta joko henkilökohtaisesti tai koko lapsiryhmän kesken.lapsi arvioi itseään vastaamalla kysymyksiin Viikon Susi-haastattelussa. (missä olen hyvä jne. )Kukin lapsi on eskarivuoden aikana viikon ajan " Viikon Susi ". Lapset arvioivat välillä omaa työskentelyään hymynaamakuvilla kirjan tehtävissä. Kevään keskusteluissa lapsi arvioi omaa eskarivuottaan yhdessä vanhempien ja esiopettajan kanssa Kehityskeskustelut ja henkilöstön muut kokoukset Lukuvuonna käytiin kehityskeskusteluja vanhempien kanssa. Syksyllä ja keväällä esiopetuksen opettaja keskusteli ja suunnitteli koulun rehtorin, alkuopetuksen opettajien ja neljännen luokan opettajan ( kummiluokka ) kanssa tulevasta/tapahtuneesta toiminnasta. Lisäksi tarvittaessa käytiin myös henkilöstön ja päiväkodin johtajan välisiä kehityskeskusteluja yksilöllisesti ja työtiimeittäin. Esiopetushenkilöstö kokoontui kerran viikossa seuraavan viikon työsuunnittelupalaveriin. Koko työyhteisön henkilökunta vuoronperään osallistui viikkopalavereihin ja lukuvuoden yhteisten osioitten suunnitteluun. Sipoossa

6 päiväkodinjohtajan allekirjoitus