TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT NUORISO-JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINNOSSA PERÄPOHJOLAN OPISTOLLA

Transkriptio

1 TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT NUORISO-JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINNOSSA PERÄPOHJOLAN OPISTOLLA OPAS OPISKELIJOILLE JA TYÖPAIKKAOHJAAJILLE

2 1. TYÖSSÄOPPIMINEN NUORISO- JA VAPAA-AJAN-OHJAUKSEN PERUSTUTKINNOSSA PERÄPOHJOLAN OPISTOLLA 1.1 Ammattitaito nuoriso-ja vapaa-aikatyössä 1.2 Työssäoppimiseen vaikuttavat lait ja asetukset 1.3 Peräpohjolan Opisto 1.4 Työssäoppimisen tavoitteista ja ajoittumisesta 1.5 Työpaikkaohjaajaan liittyviä odotuksia 1.6 Ennen työssäoppimista Työssäoppimiseen liittyvät talous- ja vakuutusasiat 1.7 Työssäoppimisjakson aikana 1.8. Työssäoppimisjakson päätyttyä 1.9. Työssäoppimisen arviointi vähenee Opiskelijan työssäoppimisen polku 2. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT 2.1 Miksi ammattiosaamisen näyttöjä tarvitaan? 2.2 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon muodostuminen Peräpohjolan Opistolla 2.3 Ammattiosaamisen näytöt Peräpohjolan Opiston Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnossa 2.4 Ammattiosaaminen näyttö prosessina Ammattiosaamisen näytön suunnittelu Ammattiosaamisen näytön toteutus Ammattiosaamisen näytön arviointi Ammattiosaamisen näytön täydentäminen tai uusiminen Näytön arvosanan korottaminen Arvioinnista valittaminen Ammattiosaamisen näytön dokumentointi Näyttötodistus Toimielin valvoo ammattiosaamisen näyttöjen toteutumista 3 ERI OSAPUOLTEN TEHTÄVÄT AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISSÄ 3.1 Opiskelijan tehtävät 3.2 Opettajan tehtävät 3.3 Työpaikkaohjaajan tehtävät 4 ERILAISEN OPPIJAN HUOMIOIMINEN NÄYTÖSSÄ 4.1 Näyttöjen lähtökohta ja järjestely 4.2 Henkilökohtainen näyttösuunnitelma 4.3 Näyttöjen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin osallistuvia tahoja 4.4 Näytön dokumentointi

3 1. TYÖSSÄOPPIMINEN NUORISO- JA VAPAA-AJAN-OHJAUKSEN PERUSTUTKINNOSSA PERÄPOHJOLAN OPISTOLLA 1.1 Ammattitaito nuoriso-ja vapaa-aikatyössä Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaus on ihmissuhdetyötä, jossa tarvitaan hyvää tietämystä ihmisen kasvusta ja kehityksestä, sosiaalisesta kanssakäymisestä sekä kulttuurista ja yhteiskunnan rakenteista. Se on eri-ikäisten parissa tehtävää ohjaus-, opastusja kasvatustyötä. Lisäksi keskeistä on yhteistyö kodin, koulun, eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Tällä hetkellä tärkeitä osa-alueita ovat myös elinoloihin ja kansainvälistymiseen liittyvät asiat. Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja suunnittelee, järjestää ja ohjaa eri-ikäisten vapaaehtoista ja yhteisöllistä kansalais-, kulttuuri-, liikunta- ja muuta vapaa-ajantoimintaa. Hän voi työskennellä järjestön, kunnan, yrityksen tai muun yhteisön palveluksessa tai itsenäisenä ammatin harjoittajana. Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja osaa ohjata, innostaa, motivoida ja kasvattaa, sekä järjestää tavoitteellista ja elämyksellistä toimintaa. Hän rakentaa työssään luottamuksellisia ammatillisia verkostoja sekä tukee ohjattaviensa yhteisöllistä ja yksilöllistä kasvua. Nuoriso- ja vapaa-aika-alan ammattilainen osaa luovasti ottaa huomioon eri-ikäisten ja eri taustoista olevien ohjattavien yksilölliset tarpeet ja suunnitella toimintaa huomioiden ohjattavien toiveet. 1.2 Työssäoppimiseen vaikuttavat lait ja asetukset Työssäoppimiseen vaikuttavat seuraavat lait ja asetukset: Laki (630/98) ja asetus (811/98) ammatillisesta koulutuksesta Laki nuorista työntekijöistä 754/98 Asetus nuorten työntekijöiden suojelusta 508/1986) Työministeriön päätös nuorille sopivista kevyistä töistä 1431/93, vaarallisista töistä 1432/93 Vahingonkorvauslaki 412/74 ja tapaturmavakuutuslaki (608/1948) Opintotukilaki 65/94 ja Opintotukiasetus 260/94 Lastensuojelulaki / Peräpohjolan Opisto Vuonna 1901 perustettu Peräpohjolan Opisto on toiminta-ajatuksensa mukaan vahva nuoriso- ja vapaa-aika alan osaamiskeskus, joka tuottaa laadukkaita koulutus-, majoitus- ja ravitsemuspalveluita, sekä mahdollistaa tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämisen. 1.4 Työssäoppimisen tavoitteista ja ajoittumisesta Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppimisen tavoitteena on, että opiskelija oppii aidossa työympäristössä osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta. Lisäksi opiskelija saa valmiuksia työelämään ja elinikäiseen oppimiseen. Työssäoppimisen on todettu edistävän opiskelijoiden työllistymistä koulutuksen jälkeen ja työelämän näkökulmasta helpottavan ammattitaitoisen työvoiman rekrytoimista.

4 Elinkeinorakenteen ja ammattitaitovaatimusten nopeat muutokset edellyttävät jatkossa entistä tiiviimpää yhteistyötä työelämältä ja ammatillisilta oppilaitoksilta. Peräpohjolan Opistolla työssäoppimisen tavoitteena on, että opiskelija tutustuu työssäoppimisjaksojensa aikana eri ikä- ja kohderyhmiin (lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyneet, erityisryhmät) sekä erilaisiin nuorisotyön toimintaympäristöihin (kunnallinen nuorisotyö, järjestöt, yritys tai laitos). Ammattitaidon kehittymisen kannalta on tärkeää hankkia monipuolista työkokemusta opintojen aikana. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto koostuu seuraavista opinnoista: NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO NUORISO- JA VAPAA-AJAN OHJAAJA 120 OV AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT OPINNOT AMMATILLISET OPINNOT 20 OV 90 OV KAIKILLE PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 70 OV Ohjaajuus (OH) 20 ov Ohjaus eri toimintaympäristöissä (OET) 30 ov Ohjauksen menetelmät, eriytyvä kaikille pakollinen (OM) 20 ov - Kulttuuriohjaus - Liikunnanohjaus - Luonto- ja elämystoiminta - Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut - Media. ja verkko-ohjaus - Teknisten ja käden taitojen ohjaaminen KAIKILLE VALINNAISET TUTKINNON OSAT (VAL) 20 OV Kansalais- ja järjestötoiminta 10 ov Projektitoiminnan ohjaus 10 ov Nuorten sosiaalinen vahvistaminen 10 ov Monikulttuurisen toiminnan ohjaus 10 ov Palvelujen tuottaminen 10 ov Ikääntyvien ohjaus 10 ov VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT (VVO) 10 OV Peräpohjolan Opistolla Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintoon kuuluu työssäoppimista vähintään 25 opintoviikkoa. Työssäoppimisjaksot liittyvät aina johonkin tutkinnon osaan (esimerkiksi Ohjaus eri toimintaympäristöissä) työssä pitäisi siis oppia niitä asioita, joita tutkinnon perusteissa on asetettu kyseisen tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiksi. Näitä asioita on käsitelty ennen työssäoppimista lähiopetuksessa ja opiskelija pääsee käytännössä, aidoissa työelämän tilanteissa kokeilemaan oppimaansa. Työssäoppiminen liittyy ammatillisiin tutkinnon osiin. Työssäoppimisjaksoja on opintojen kuluessa viisi, joissa kaikissa annetaan ammattiosaamisen näyttö.

5 Peruskoulupohjaisilla opiskelijoilla työssäoppiminen rytmittyy opintojen kuluessa seuraavasti: Peruskoulupohjaiset Milloin? Tutkinnon osat + työssäoppimisen laajuus OHEISHARJOITTELU, kerho-ohjaus / projektit 1. lukuvuoden aikana ohjataan yhteensä 120h ja Leiri 1 ov opintojen aikana Ohjaus eri toimintaympäristöissä 3 ov +1 ov leiriviikko = 4 ov 1. TYÖSSÄOPPIMINEN (OH) Kevät-kesä 2011 Ohjaajuus 7ov +1ov leiriviikko = 8ov 2. TYÖSSÄOPPIMINEN (OET) Talvi 2012 Ohjaus eri toimintaympäristöissä 6 0v 3. TYÖSSÄOPPIMINEN (OM) Syksy 2012 Ohjauksen menetelmät 7-(9) ov 4. TYÖSSÄOPPIMINEN (VAL) Kevät 2013 (esim. nuorten sosiaalinen vahvistaminen) Valinnainen tutkinnon osa 1 5. TYÖSSÄOPPIMINEN (VAL) Kevät 2013 (toinen valinnainen) Valinnainen tutkinnon osa 2 Niillä opiskelijoilla, joilla opintoaika on aiemmista opinnoista johtuen kaksi vuotta työssäoppimisjaksot rytmittyvät hieman eri tavalla. Ylioppilas-/ muu tutkintopohjaiset Milloin? Tutkinnon osat + työssäoppimisen laajuus OHEISHARJOITTELU, kerho-ohjaus / projektit 1. lukuvuoden aikana ohjataan yhteensä 120h ja Leiri 1 ov opintojen aikana Ohjaus eri toimintaympäristöissä 3 ov + 1 ov leiriviikko = 4 ov 1. TYÖSSÄOPPIMINEN Talvi 2011 Ohjaus eri toimintaympäristöissä 2. TYÖSSÄOPPIMINEN Kevät-kesä 2011 Ohjaajuus 7ov + Ohjaus eri toimintaympäristöissä 1ov + Ohjauksen menetelmät 3 ov 3. TYÖSSÄOPPIMINEN Syksy 2011 Ohjauksen menetelmät 4. TYÖSSÄOPPIMINEN Kevät 2012 (esim. nuorten sosiaalinen vahvistaminen Valinnainen tutkinnon osa 1 5. TYÖSSÄOPPIMINEN Kevät 2012 (toinen valinnainen) Valinnainen tutkinnon osa 2 Peräpohjolan Opistolla työssäoppimisen tavoitteena on, että opiskelija tutustuu työssäoppimisjaksojensa aikana eri ikä- ja kohderyhmiin (lapset, nuoret, aikuiset, ikääntyneet, erityisryhmät) sekä erilaisiin nuorisotyön toimintaympäristöihin (kunnallinen nuorisotyö, järjestöt, yritys tai laitos). 1.5 Työpaikkaohjaajaan liittyviä odotuksia Työpaikkaohjaaja sopeuttaa opiskelijan osaksi työyhteisöä, neuvoo, opastaa, ohjaa, kannustaa ja antaa palautetta opiskelijan toiminnasta työssäoppimisen aikana. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy perehdytyksen jälkeen toimimaan mahdollisimman itsenäisesti ja vastuullisesti työyhteisön työntekijänä eikä vain sivusta seuraavana tarkkailijana. Työpaikkaohjaaja sopii opiskelijan kanssa ohjauspalavereista, joissa opiskelija voi arvioida omaa toimintaansa (mm. onnistumiset ja kehittymistarpeet) ja kysyä asioista, joita ei arkikiireen keskellä ehkä ehdi kysyä. Ohjauspalavereissa voidaan myös sopia tulevista työtehtävistä ja keskustella yleisemminkin työyhteisön toiminnasta ja

6 alasta. Työpaikkaohjaaja tukee opiskelijaa ammattiosaamisen näytön suunnittelussa, kannustaa opiskelijaa kokeilemaan uutta sekä hyödyntämään vahvuuksiaan ja ideoitaan työyhteisön kehittämiseksi. Työssäoppimisjaksoon saattaa kuulua kirjallisen loppuraportoinnin lisäksi muitakin kirjallisia töitä (mm. ammattiosaamisen näytöistä kirjoitettavat näyttösuunnitelmat, muut mahdolliset oppimistehtävät), joita varten voi varata jonkin verran aikaa työssäoppimisen kuluessa, mikäli se on mahdollista Peräpohjolan Opisto järjestää vuosittain Näytön arvioija- ja työpaikkaohjaajakoulutuksia eri puolilla Pohjois-Suomea. Koulutukseen kuuluu kaksi lähijaksopäivää (2 x 4 tuntia), joiden välillä tehdään lisäksi etätehtävä. Tulemme mielellämme myös täsmäkouluttamaan henkilöstöänne työssäoppimiseen ja näyttöihin liittyvissä asioissa. Lisätiedot koulutuksesta antaa kurssisihteeri Seija Sunnari ( ) tai nuorisoja vapaa-aikatyön opettaja Jarmo Salomaa ( ) 1.6 Ennen työssäoppimista Ensimmäisen lukuvuoden aikana, ennen varsinaista työssäoppimisjaksoa, opiskelija osallistuu työssäoppimisen perehdytyttämispäivään. Opiskelija tutustuu työssäoppimisen linjavastaavan johdolla muun muassa tavoitteisiin, ohjeistoihin, asiakirjoihin, alan eri työyhteisöihin, sekä käytänteisiin. Peräpohjolan Opistolla työssäoppimista ja ammattiosaamisen näytöistä vastaa kyseisen vuosikurssin linjavastaava, mutta opiskelijan työssäoppimisjakson ohjaajana voi toimia tarvittaessa myös joku muu oppilaitoksen opettajista. Peräpohjolan Opistolla opiskelija hankkii itse työssäoppimispaikkansa. Etukäteen on kuitenkin hyvä neuvotella asiasta työssäoppimista linjavastaavan kanssa. Oppilaitoksen tehtävänä on varmistaa, että työpaikassa opetussuunnitelman tavoitteiden mukainen oppiminen on mahdollista. Opiskelija ottaa itse yhteyttä työyhteisöön, jossa haluaa työssäoppimisjaksonsa suorittaa soitto tai käynti on paras tapa. Tarvittaessa oppilaitos avustaa työssäoppimispaikan hankkimisessa. Työssäoppimispaikka hankitaan vähintään 2 kk ennen työssäoppimisjakson alkua. Kun on ajoissa liikkeellä, saa yleensä hyvän ja mieleisen työssäoppimispaikan ja työyhteisöllä on aikaa valmistautua opiskelijan tuloon. Opiskelija toimittaa työssäoppimispaikalleen työssäoppimispaikkahakemuksensa ja ansioluettelonsa (CV) joista näkyvät mm. opiskelijan harrastuneisuus, mahdolliset erityistaidot ja aiempi työkokemus. Näiden henkilötietojen perusteella työyhteisön on helpompi suunnitella opiskelijan työssäoppimisjakson sisältöä. Työssäoppimisen kolme osapuolta on: opiskelija työyhteisö oppilaitos. Jokaisesta työssäoppimisjaksosta allekirjoitetaan osapuolten kesken työssäoppimissopimus (liite Y1). Opiskelija toimittaa alkuperäisen työssäoppimissopimuksen (3 kpl) allekirjoituksineen oppilaitokseen kuukautta ennen työssäoppimisjakson alkua. Jos opiskelija on oikeutettu ruokarahaan, niin se maksetaan hänelle noin kahden viikon kuluessa sopimuspapereiden toimittamisesta oppilaitokseen. Työssäoppimisjakson voi suorittaa osin tai kokonaan ulkomailla, jos se vastaa opetussuunnitelman tavoitteita ja siitä on etukäteen sovittu. Kaikkien opiskelijoiden on kuitenkin annettava ammattiosaamisen näytöt (5 kpl) opintojen kuluessa riippumatta siitä, suorittaako työssäoppimistaan Suomessa tai ulkomailla.

7 1.6.1 Työssäoppimiseen liittyvät talous- ja vakuutusasiat Työssäoppimisjakson aikana opiskelija on oikeutettu samoihin opintososiaalisiin etuihin kuin muunakin opiskeluaikana, sisältää myös matka- ja ateriatuen. Opiskelijan on mahdollista hakea työssäoppimisen ajalle Kelan koulumatkatukea, mikäli se täyttää koulumatkatukeen oikeuttavat ehdot. Hakemus koulumatkatuesta tehdään ennen työssäoppimisjakson alkua. Hakemuslomakkeita ja ohjeita saa oppilaitoksesta tai KELA:lta ( Työssäoppiminen on opintotukeen oikeuttavaa opiskelua. Kun työssäoppiminen tapahtuu palkallisessa työsuhteessa, on opiskelijan velvollisuus selvittää ja tehdä tarvittavat ilmoitukset opintotuen suhteen. Jos opiskelija ei saa työssäoppimisjaksonsa ajalta palkkaa, hänelle maksetaan ns. ruokarahaa viideltä päivältä viikossa (5,05 /pv). Jos työpaikka kuitenkin tarjoaa opiskelijalle lounaan päivittäin, ruokarahakorvausta ei makseta. Jos opiskelija asuu työssäoppimisen aikana opistolla, niin hänellä ei ole oikeutta ruokarahaan. Jos opiskelijan opintoja rahoittaa vaikkapa vakuutusyhtiö tai jokin muu vastaava taho, ei työssäoppimisen ajalta makseta korvauksia. Ruokarahakorvausta on mahdollista saada vain linjavastaavan hyväksymisistä ammatillisiin opintoihin liittyvistä työssäoppimisjaksoista. Peräpohjolan Opisto ei maksa työssäoppimisen ohjauksesta työssäoppimispaikalle rahallista korvausta. Opiskelija on vakuutettu työssäoppimisjaksoilla oppilaitoksen toimesta. Ammatillisen koulutuksen osalta palkattomassa harjoittelussa sovelletaan lakisääteistä tapaturmavakuutusta. Vakuutuksen kohteena on työssäoppimispaikan omistama, sen hyödyksi käyttämä tai muutoin hallussa oleva omaisuus. Vakuutuksen kohteena ei ole vakuutuksenottajan tai opiskelijan oma omaisuus. Vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut äkillinen, ennalta arvaamaton tapahtuma, joka on välitön seuraus työssäoppimisessa olevan opiskelijan toiminnasta. Vakuutuksesta korvataan vahinko ainoastaan siltä osin kuin korvausta ei ole mahdollista saada muun vakuutuksen perusteella. Työharjoittelijavakuutus on voimassa Suomessa. Ulkomaille työssäoppimiseen lähdettäessä vakuutusturva on tarkistettava erikseen. 1.7 Työssäoppimisjakson aikana Työssäoppimisen aikana opiskelija ymmärtää vastuunsa työyhteisön jäsenenä ja sitoutuu noudattamaan työyhteisönsä pelisääntöjä. Hän toimii aktiivisesti saavuttaakseen työssäoppimiselle asetetut yleistavoitteet ja omat henkilökohtaiset tavoitteensa. Linjavastaava soittaa työssäoppimispaikalle jakson alkuvaiheessa. Oppilaitoksen edustaja käy työssäoppimispaikassa mahdollisuuksien mukaan, arviointikeskustelu voidaan toteuttaa myös puhelimitse tai muita välineitä hyödyntäen. 1.8 Työssäoppimisjakson päätyttyä Jokaisen työssäoppimisjakson päätyttyä työssäoppimisesta pidetään oppilaitokseen palanneelle ryhmälle työssäoppimisseminaari (TOP-seminaari), jossa vaihdetaan kokemuksia, pohditaan millaisia asioita jakson aikana on opittu ja kerätään palautetta työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toimivuudesta. Nämä työssäoppimisen

8 perehdytys- ja arviointitilaisuudet ovat myös osa työssäoppimisen kokonaissuoritusta. Seminaarin aikana opiskelija pitää noin 15 minuutin PowerPoint esitelmän työssäoppimisestaan. Opiskelija laatii työssäoppimisestaan raportin ja liittää siihen mukaan kaikki ohjeiston mukaiset lomakkeet. ( kts. raportoinnin ohjeet). Tämän kokonaispaketin opiskelija toimittaa Peräpohjolan Opiston toimistoon kirjattavaksi viimeistään kaksi viikkoa työssäoppimisen päätyttyä 1.9. Työssäoppimisen arviointi vähenee Työssäoppimisjaksoja, ei enää erikseen arvioida, sillä kulloisellakin TOP-jaksolla suoritetaan tietyn tutkinnon osan työssäoppimista. Jokaisella TOP-jaksolla tulee antaa ammattiosaamisen näyttö, jonka arviointi ja arvosana pohjautuvat opiskelijan oppimisen ja osaamisen arviointiin, joka todennetaan ammattiosaamisen näytöllä. Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista lisää kappaleessa Työssäoppimisjaksossa, jonka aikana ei suoriteta ammattiosaamisen näyttöä (poikkeus), työssäoppimista arvioidaan numeerisesti asteikolla 1 (tyydyttävä) 3 (kiitettävä) kyseessä olevan ammattiosaamisen arvioinnin kriteeristön kohteita peilaten. Opiskelijan arvioinnista vastaa työpaikkaohjaaja. Arviointi perustuu vuoropuheluun, jossa myös opiskelija arvioi omaa kehittymistään ja mahdollisuuksiaan oppia. Ammatilliseen kasvuun ja opiskelijan kannustamiseen tähtäävä lopullinen arviointikeskustelu käydään työssäoppimisjakson loppupuolella (ks ammattiosaamisen kriteeristö ja koontilomake). Työssäoppimiskäynnin yhteydessä opiston opettaja osallistuu opiskelijan arviointiin käymällä keskustelua työssäoppimisjakson toteutumisesta. Ellei tapaaminen ole mahdollista, työssäoppimisen arviointikeskustelu käydään puhelimitse. Tutkintotodistuksessa arviointi liitetään osaksi niitä opintokokonaisuuksia, joita työssäoppiminen koskettaa. Tutkintotodistukseen merkitään erikseen työssäoppimisen laajuus, mutta ei erillistä arvosanaa. Ammattiosaamisen näyttöjen myötä opiskelija saa päättötodistuksen, joka on kaksiosainen; päättötodistus ja näyttötodistuksen, joka kertoo aiempaa selkeämmin opiskelijan käytännön osaamisesta.

9 1.10. Opiskelijan työssäoppimisen polku ENNEN TYÖSSÄOPPIMISTA: Työssäoppimisen perehdyttämispäivä ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Jaetaan opiskelijoille ja työssäoppimisen ohjaajille tarkoitettu opas (löytyy myös Tutustuminen: tavoitteisiin, ohjeistoihin, asiakirjoihin, alan eri työyhteisöihin, sekä käytänteisiin A-info 8 vk ennen TOP-jaksoa Tulevaan TOP-jaksoon ja sen tavoitteisiin perehtyminen (TOP-opas) Työssäoppimispaikkojen kartoitus (linjavastaavan hyväksyminen) Asiakirjojen käytön harjoittelu: -hakemus -cv :t -työssäoppimissopimus -ammattiosaamisen näytön suunnitelmalomake -ammattiosaamisen näytön arvioinnin koontilomake Opiskelijan yhteydenotot työssäoppimispaikoille: -käynnistä sopiminen -työssäoppimissopimuksen tekeminen allekirjoituksineen ja niiden palauttaminen linjavastaavalle kolmena kappaleena. B-info 4 vk ennen TOP-jaksoa Raportin kirjoittamisen ohjeet läpi ( Rops-tunti, ma) Alustava esittely TOP-paikoista Työelämäetikettivihkonen TYÖSSÄOPPIMISEN AIKANA: 1-2 vk työssäoppimisen käynnistymisestä Opistolta puhelinyhteydenotto TOP-ohjaajaan (kaikki kunnossa) Ammattiosaamisen näyttösuunnitelman lähettäminen opistolle sähköpostissa linjavastaavalle Työssäoppimisen aikana opiskelijan ja ohjaajan palautekeskusteluja 1-2 vk ennen jakson päättymistä arviointikeskustelua TOPohjaajan, työssäoppimista ohjaavan opettajan ja opiskelijan kesken TYÖSSÄOPPIMISEN PÄÄTYTTYÄ: Opiskelijan TOP-seminaari opistolla 15 minuutin PowerPoint esitelmä: - työssäoppimispaikan esittely - keskeiset työtehtävät - vahvuudet ja heikkoudet -kehittämisnäkökulma - oppimiskokemukset 2 vk TOP- jakson päättymisestä Ohjeiston mukainen raportin palautus liitteineen opiston toimistoon (kaikki kerralla) - Liitteet: - cv - työssäoppimissopimus - ammattiosaamisen näyttösuunnitelmalomake - ammattiosaamisen näytön arvioinnin koontilomake - PowerPoint- esitys kirjallisena

10 2. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT Ammattiosaamisen näytöt on otettu käyttöön kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa elokuussa 2006 alkaneissa koulutuksissa. Näytöt ovat koulutuksen järjestäjän (= oppilaitoksen) ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtilanteita. Ammattiosaamisen näytöissä opiskelija saa mahdollisuuden osoittaa käytännön töissä (esimerkiksi nuorisotilalla, kerhossa, työpajalla, nuorisojärjestössä, koulussa, vapaa-aikakeskuksessa tai vaikkapa lastensuojelulaitoksessa), miten hyvin hän on saavuttanut tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten mukaisen ja työelämässä tarvittavan osaamisen. Näyttöjen sisällöt ja kestot vaihtelevat paljon. Opiskelija antaa opiskeluidensa aikana näytön kaikista ammatillisten opintojen tutkinnon osista (5 kpl). Näytöt annetaan ko. tutkinnon osan (esim. Ohjaajuus) teoriaopiskelujen jälkeen tutkinnon osaan liittyvässä työssäoppimisjaksossa yhteistyössä työelämän kanssa. Näyttöjä on sijoitettu koko koulutuksen ajalle. Opiskelijalle näytöt ovat osa opiskelua ja tuki ammatilliselle kasvulle. 2.1 Miksi ammattiosaamisen näyttöjä tarvitaan? Ammattiosaamisen näytöillä yhtenäistetään opiskelijoiden arviointia kansallisella tasolla ja varmistetaan, että opiskelija saavuttaa koulutuksen aikana työelämässä tarvittavan, riittävän ammattitaidon. NuVa -koulutuksessa on itse asiassa aina annettu näyttöjä opiskelijat ovat pitäneet leirejä, olleet järjestämässä erilaisia tapahtumia, tehneet esiintymiskeikkoja ja osallistuneet projekteihin Eri puolella Suomea. Näitä ei vain ole kutsuttu näytöiksi, eikä niitä ole välttämättä dokumentoitu tai arvioitukaan kovin systemaattisesti. Ammattiosaamisen näyttöjen myötä opiskelija saa entistä paremmin palautetta käytännön osaamisestaan niin työelämän edustajilta kuin opettajiltakin. Kun koulutuksen työelämälähtöisyys ja käytännönläheisyys lisääntyvät, opiskelijoiden opiskelumotivaatio ja vastuullisuus kasvavat. Myös koulutuksesta työelämään siirtyminen helpottuu. 2.2 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon muodostuminen Peräpohjolan Opistolla Opintoihin sisältyy työssäoppimista (=TOP) opintoviikkoa sekä muuta oheisharjoittelua. Ammattiosaamisen näyttö annetaan kaikista AMMATILLISISTA tutkinnon osista (Ohjaajuus, Ohjaus eri toimintaympäristöissä, Ohjauksen menetelmät sekä valinnaisista tutkinnon osista kaksi) Peräpohjolan Opistolla eri tutkinnon osien näyttöjä tulee maksimissaan viisi.

11 2.3 Ammattiosaamisen näytöt Peräpohjolan Opiston Nuoriso- ja vapaaajanohjauksen perustutkinnossa Ammattiosaamisen näytöt NuVa 10 peruskoulupohjaiset (3-vuotinen linja) NÄYTTÖ AJANKOHTA TUTKINNON OSA MUUT HUOMIOT I näyttö Kevät-kesä 2011 Ohjaajuus Näyttö annetaan II näyttö Talvi 2012 Ohjaus eri toimintaympäristöissä III näyttö Syksy 2012 Ohjauksen menetelmät IV näyttö V näyttö Kevät 2013 (nuorten sosiaalinen vahvistam.) Kevät 2013 (toinen valinnainen) Valinnainen 1 valinnainen 2 Näyttö annetaan Näyttö annetaan Näyttö annetaan Näyttö annetaan Ammattiosaamisen näytöt NuVa 10 yo-/ muu ammatillinen tutkinto (2-vuotinen linja) NÄYTTÖ AJANKOHTA TUTKINNON OSA MUUT HUOMIOT I näyttö Talvi 2011 Ohjaus eri toimintaympärisöissä Näyttö annetaan II näyttö Kevät-kesä 2011 Ohjaajuus Näyttö annetaan III näyttö Syksy 2011 Ohjauksen menetelmät IV näyttö V näyttö Kevät 2012 (nuorten sosiaalinen vahvistam.) Kevät 2012 (toinen valinnainen) Valinnainen 1 valinnainen 2 Näyttö annetaan Näyttö annetaan Näyttö annetaan Peräpohjolan Opiston NuVa-koulutuksessa ensimmäinen näyttö toteutetaan ensimmäisen lukuvuoden loppupuolella työssäoppimisen aikana. Ennen työssäoppimisjaksoa opiskelijoille opetetaan konkreettisesti mm. näyttösuunnitelman teko ja näyttöprosessin eri vaiheet. Etenkin ensimmäisen näytön osalta pyritään siihen, että opettaja sekä seuraa varsinaista näyttötilannetta että osallistuu näytön arviointikeskusteluun, jotta näyttöprosessi avautuu opiskelijalle ja myös työyhteisöjen edustajille mahdollisimman hyvin toiminta on uutta kaikille. Näyttö suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä työelämän edustajien kanssa. 2.4 Ammattiosaaminen näyttö prosessina Ammattiosaamisen näytön suunnittelu Opintojen alkuvaiheessa linjavastaava laatii opiskelijan kanssa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS), jossa määritellään näyttöihin liittyvät asiat karkeasti (esim. millaisia näyttöjä ja milloin). Työssäoppimisesta vastaava opettaja järjestää hyvissä ajoin ennen työssäoppimisjakson alkua opiskelijoille perehdytystilaisuuden, jossa opiskelija saa tietoa keskeisistä

12 työssäoppimiseen ja näyttöihin liittyvistä asioista. Etenkin ensimmäisenä lukuvuonna perehdytykseen käytetään reilusti aikaa ja näyttöinfoja pidetään useita. Opiskelijoille jaetaan kirjallinen opas työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä, joka auttaa heitä työssäoppimiseen ja näyttöihin valmistautumisessa. Opas lomakkeineen löytyy myös Peräpohjolan Opiston nettisivuilta. Ennen ensimmäistä näyttöään opiskelijan tulisi tietää seuraavista asioista: ammattiosaamisen näyttöjen tarkoitus ja tavoitteet opiskelijan, työpaikkaohjaajan ja työssäoppimista ohjaavan opettajan vastuut ja tehtävät näytössä näytön arviointiperusteet, arvioinnin suorittaminen ja itsearviointi täydennettävän näytön ja näytön arvosanan korottaminen näytön arvosanan vaikutus opintokokonaisuuden arvosanaan näytön vaikutus opintojen etenemiseen valitusmenettely näytön dokumentointi ja näyttötodistus Opiskelija saa luonnollisesti tukea ja ohjausta ennen kaikkea opintojensa alkuvaiheessa. Kun työssäoppiminen ja näytöt tulevat tutuiksi, tuen tarve vähenee. Työssäoppimispaikka on hankittava hyvissä ajoin! Ammattiosaamisen näyttöjen myötä tulee entistä tärkeämmäksi se, että opiskelijat hankkivat hyvissä ajoin, 2 kk ennen, työssäoppimispaikan. Ennen työssäoppimisjakson alkua opiskelija sopii työpaikkaohjaajan kanssa työssäoppimisen sisällöstä (apuna TOP-ohjeistus) ja keskustelee etukäteen myös siitä, millainen hänen ammattiosaamisen näyttönsä voisi olla. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmentaa TOP-paikan sopivuuden työssäoppimissopimuksessa allekirjoituksellaan. Ammattiosaamisen näyttöön ei mennä kylmiltään, vaan sitä edeltävät lähes poikkeuksetta tietopuoliset opinnot ko. tutkinnon osaan liittyen. Esimerkiksi Ohjauksen menetelmät tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö annetaan vasta sen jälkeen, kun opiskelija on osallistunut vaikkapa Kulttuuriohjauksen teoriajaksoille Ammattiosaamisen näytön toteutus Työssäoppimisjakson alkupuolella opiskelijalle varataan aikaa tutustua työyhteisöön, oppia uusia taitoja ja harjaantua jo opitussa. Varsinainen näyttö sijoittuu luontevimmin työssäoppimisjakson loppupuolelle. Oppilaitoksesta ollaan yhteydessä (joko puhelimitse tai sopimalla tapaaminen) työssäoppimispaikkaan jakson alettua ja annetaan tarvittaessa työyhteisölle ohjausta ja tietoa ammattiosaamisen näytöistä. Näytön sisältöä kannattaa lähteä suunnittelemaan ottamalla esille ko. opintokokonaisuuden näytön arviointilomake, josta näkee, millaisia asioita näytössä pitäisi pystyä osoittamaan (= arvioinnin kohteet ja -kriteerit). Yhtä tärkeää on suunnitella näyttö työpaikan tarpeiden pohjalta ja opiskelija ideoi näyttöään yhdessä työpaikkaohjaajan kanssa.

13 Opiskelijan osaaminen on varmistettava ennen näyttöön osallistumista. Opiskelija toimittaa näyttösuunnitelman kahta viikkoa ennen näytön ajankohtaa oppilaitokseen ja työpaikkaohjaajalleen. Kunnollinen, opettajan hyväksymä näyttösuunnitelma on lupaus lähteä toteuttamaan näyttöä. Tämä opas sisältää ohjeet näyttösuunnitelman tekoa varten. Näytön kesto riippuu työstä tai työtehtävästä muutamasta tunnista viikkoon. Näyttö on kuitenkin suunniteltava niin laajaksi, että sen aikana on mahdollista luotettavasti arvioida opiskelijan osaaminen kyseisen tutkinnonosan kriteeristöön pohjautuen. Työpaikkaohjaaja seuraa näyttöä tai hän voi toimia näyttötilanteessa opiskelijan työparina (esimerkiksi tapahtuma), jolloin hän työskentelyn lomassa havainnoi, kuinka opiskelija toimii. Ammattiosaamisen näytön aikana opiskelija voi kysyä neuvoa, mutta opiskelijan tulee olla tietoinen siitä, miten ohjaus vaikuttaa näytön arviointiin. Jos näytön aikana työ- ja asiakasturvallisuus vaarantuu tai näytöstä on aiheutumassa merkittävää taloudellista vahinkoa, on näyttö keskeytettävä Ammattiosaamisen näytön arviointi Opiskelija saa palautetta toiminnastaan näyttötilanteen jälkeen arviointikeskustelussa. Palaute on ohjaavaa ja kehittävää. Näytön arviointikeskusteluun osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja mahdollisuuksien mukaan myös työssäoppimista ohjaava opettaja. Opiskelija osallistuu keskusteluun arvioimalla omaa toimintaansa (=itsearviointi). Ammattiosaamisen näytöissä arvioidaan kunkin tutkinnon osan keskeistä, työn tekemisen kannalta oleellista osaamista. Arvioinnin kohteet ja kriteerit (eli mitä tulee osata) näkyvät kunkin tutkinnon osan osalta ko. näytön arviointilomakkeesta. Arviointikeskustelua käydään tämän lomakkeen pohjalta. Opiskelija ja työpaikkaohjaaja valmistautuvat arviointikeskusteluun täyttämällä arviointilomakkeen myös kirjallisesti ennen arviointikeskustelua. Kaikista arvioinnin kohteista annetaan arvosanat. Opettaja vastaa siitä, että lopullinen arvosana muodostuu arviointikeskustelun lopuksi ja päättää arvosanasta ottaen huomioon työpaikkaohjaajan antaman arvioinnin ja opiskelijan itsearvioinnin. Opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja vahvistavat allekirjoituksellaan arvioinnin yhteenvetolomakkeen. Näytön arviointiasteikko on tyydyttävä (T1), hyvä (H2) ja kiitettävä (K3). Kun näyttö annetaan työssäoppimisen yhteydessä, työssäoppimisesta ei anneta enää erikseen numeerista arviointia. Voidaan ajatella, että työssäoppiminen valmentaa opiskelijaa työssäoppimisjakson loppupuolelle sijoittuvaan näyttöön. Arvioinnissa huomioidaan opiskelijan opintojen vaihe mitä pidemmällä opiskelija on opinnoissaan, sitä enemmän häneltä odotetaan omatoimisuutta. Myös näyttöjen haasteellisuus on eräs arviointiperuste - haasteellisuuden tulisi kasvaa opintojen edetessä ja kokemuksen karttuessa. Ammattiosaamisen näyttö on osa tutkinnon osan arviointia ja sitä täydentää muu arviointi (= mm. tietopuolisen opetuksen kokeet, tehtävät, oppimispäiväkirjat, esseet,

14 kirjallisuustentit jne.). Tutkinnon osasta ei voi antaa lopullista arvosanaa, ellei näyttöä ole suoritettu hyväksytysti. Ohjaava opettaja huolehtii, että kaikki näyttöön sisältyvät arvioinnin kohteet tulevat tarkoituksenmukaisesti arvioiduksi Ammattiosaamisen näytön täydentäminen tai uusiminen Jos opiskelija ei ole osoittanut ammattiosaamisen näytössä vähintään tyydyttävän (T1)- tason osaamista kaikista arvioinnin kohteista, työpaikkaohjaaja ja ohjaava opettaja laativat yhdessä opiskelijan kanssa tuki- ja ohjaussuunnitelman. Suunnitelmaan kirjataan, mitä osaamista opiskelijalta puuttuu, mitä lisäharjaantumista osaamisalueet vaativat sekä miten ja missä puuttuva osaaminen näytetään. Näyttö uusitaan ensisijaisesti samassa työssäoppimispaikassa, jossa kyseisen tutkinnon osan näyttö on annettu kuukauden kuluessa tuki- ja ohjaussuunnitelman laatimisesta Näytön arvosanan korottaminen Mikäli opiskelija haluaa korottaa tutkinnon osan näytön arvosanaa, laaditaan hänen kanssaan suunnitelma sen korottamisesta. Opiskelijan on ilmoitettava korottamistoiveestaan 1 viikon kuluessa näytön arviointikeskustelusta. Näytön arvosanaa on korotettava kuukauden kuluessa. Hyväksytyn näytön arvosanaa voi korottaa yhden kerran samassa työssäoppimispaikassa, jossa kyseisen tutkinnon osan näyttö on annettu ja näyttö korotetaan aina kokonaisuudessaan Arvioinnista valittaminen Jos opiskelija katsoo, että hänen näytöstään saama arvosana on annettu virheellisin perustein eikä se ole oikeudenmukainen, hän voi vaatia arvosanan oikaisua. Oikaisua pyydetään 14 päivän kuluessa arvosanan saamisesta kirjallisesti arvioinnin suorittaneelta opettajalta tai rehtorilta. Jos opiskelija on edelleen tyytymätön saamaansa oikaisupäätökseen, hän voi kääntyä oppilaitoksen ammattiosaamisen näytön toimielimen puoleen. Tämä on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut joko rehtorilta tai opettajalta oikaisupäätöksen. Toimielin arvioi arvioinnin oikeudenmukaisuutta ja voi velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Uutta arviointia eivät tee samat henkilöt, joiden tekemän päätöksen opiskelija on kokenut epäoikeudenmukaiseksi.

15 2.4.7 Ammattiosaamisen näytön dokumentointi Arviointikeskusteluun osallistunut opettaja kokoaa kaikki näyttöön liittyvät asiakirjat liitteineen yhteen nippuun ja toimittaa aineiston linjavastaavalle. Linjavastaava säilyttää materiaalin opiskelijaryhmänsä näyttökansiossa ja kirjaa arvosanan opiskelijan opintokorttiin. Linjavastaava säilyttää ammattiosaamisen näyttöihin liittyvän materiaalin siihen saakka, että opiskelija valmistuu. Näyttöjen kehittämistyötä varten eri osapuolilta kerätään suullista ja kirjallista palautetta Näyttötodistus Opiskelija saa päättötodistuksen lisäksi erillisen näyttötodistuksen (todistusmallit tämän oppaan liitteenä). Näyttötodistukseen kirjataan kaikkien tutkinnon osien näyttöjen sisältö, näyttöympäristö, näytön arvioijien nimet ja työyksikkö sekä näytön arvosana. Näyttötodistuksen allekirjoittavat oppilaitoksen rehtori sekä oppilaitoksen toimielimen puheenjohtaja (Sanna Jussila) Toimielin valvoo ammattiosaamisen näyttöjen toteutumista Ammattiosaamisen näytöissä korostuu työelämäyhteistyö. Opetushallituksen määräyksen mukaisesti ammattiosaamisen näyttöjä valvoo oppilaitoksen asettama toimielin. Peräpohjolan Opiston toimielin koostuu oppilaitoksen opettaja- ja opiskelijajäsenistä sekä työelämän edustajista. Peräpohjolan Opiston toimielimeen ( ) kuuluvat toiminnanjohtaja Anu Davila (Tornion 4H-yhdistys), tapahtumasihteeri Sanna Lemiläinen (Kemin kaupungin nuorisotyö), projektipäällikkö Markku Lukkariniemi (Tornion kaupungin nuorisotoimi) sekä vs. nuoriso- ja liikuntasihteeri Sanna Jussila (Keminmaan nuorisotoimi, toimielimen pj). Oppilaitoksen edustajat toimielimessä ovat koulutusjohtaja Maarit Pulkkinen sekä opettaja Jarmo Salomaa. Opiskelijaedustajina toimivat Niilo Karjalainen ja Sanna Mäläskä. Toimielimen tehtävänä on kehittää ja hyväksyä oppilaitoksen suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista Nuoriso- ja vapaaajanohjauksen ammatillisessa perustutkinnossa. Se myös valvoo kokonaisvaltaisesti oppilaitoksen ammattiosaamisen näyttötoimintaa (määrät, arvosanat, järjestelmän toimivuus näyttöjen sisältö, opiskelijoiden ja työpaikkaohjaajien ohjaus, näyttöpaikkojen laatu jne.). Toimielimen puheenjohtaja allekirjoittaa yhdessä oppilaitoksen rehtorin kanssa näyttötodistukset. Lisäksi toimielin käsittelee opiskelijoiden tekemät arviointiin liittyvät oikaisuvaatimukset (ks. edellä).

16 3 ERI OSAPUOLTEN TEHTÄVÄT AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISSÄ 3.1 Opiskelijan tehtävät Opiskelija osallistuu näytön perehdytykseen oppilaitoksessa sopii työtehtävistä yhdessä työpaikkaohjaajan kanssa laatii kirjallisen suunnitelman siitä, miten hän näyttää arviointikohteiden ja kriteereiden mukaista osaamistaan näytössä esittelee näyttösuunnitelman työpaikkaohjaajalle ja opettajalle vähintään kaksi viikkoa ennen näyttöä toteuttaa näytön hyväksytyn suunnitelman mukaisesti pyytää tarvittaessa ohjausta ja tukea, osallistuu ohjauskeskusteluihin noudattaa ohjeita ja sääntöjä ottaa vastaan ja kysyy palautetta ammattiosaamisestaan arvioi omaa osaamistaan (= itsearviointi) näytön arviointikriteereiden mukaisesti kirjaamalla havainnot ja täyttämällä arviointilomakkeen osallistuu näytön arviointikeskusteluun yhdessä työpaikkaohjaajan ja ohjaavan opettajan kanssa osallistuu koulutuksen kehittämistyöhön antamalla suullista ja kirjallista palautetta näytöistä, opetuksesta ja ohjaus- ja tukitoimien toimivuudesta 3.2 Opettajan tehtävät Opettaja perehdyttää opiskelijan ja työpaikkaohjaajan näyttöön ja näyttöaineistoon varmistaa näyttöpaikan sopivuuden tutustuu opiskelijan näyttöä varten laatimaan kirjalliseen suunnitelmaan, ohjaa suunnitelman laatimista ja hyväksyy sen (näyttösuunnitelma) tukee ja ohjaa tarvittaessa opiskelijaa ja työpaikkaohjaajaa varmistaa yhdessä työelämän edustajan kanssa, että opiskelijalla on riittävät valmiudet antaa näyttö osallistuessaan arviointikeskusteluun (pääosin takautuvasti) o antaa ensin opiskelijan arvioida omaa suoritustaan (itsearviointi) o kuuntelee työelämän edustajan näkemyksen opiskelijan osaamisesta o esittää omat näkemyksensä viimeisenä päättää työpaikkaohjaajan kanssa näytön lopullisesta arvosanasta vastaa näytön dokumentoinnista ja toimittaa näyttöön liittyvät asiakirjat linjavastaavalle kokoaa palautteen opiskelijoilta, työpaikkaohjaajalta ja opettajilta näyttöjen kehittämistyötä varten osallistuu näyttöjen kehittämistyöhön

17 3.3 Työpaikkaohjaajan tehtävät Työpaikkaohjaaja osallistuu työpaikkaohjaajakoulutukseen mahdollisuuksien mukaan ja perehtyy näyttöihin tutustuu näyttöaineistoon (= opiskelijan näyttösuunnitelma ja arviointilomake) tiedottaa näytöistä työyksikössään ohjaa opiskelijaa näyttöä varten tehtävän kirjallisen suunnitelman laatimisessa, arvioi sen toimivuutta ja hyväksyy sen sopii näyttötilanteen työjaosta niin, että opiskelija tietää oman vastuualueensa tukee ja kannustaa opiskelijaa näytön toteuttamisessa antaa opiskelijalle ohjaavaa palautetta niin, että opiskelija tunnistaa kehittämistarpeensa arvioi näytön arviointikriteereiden mukaisesti kirjaamalla havainnot ja täyttämällä arviointilomakkeen osallistuu näytön arviointikeskusteluun yhdessä opiskelijan ja ohjaavan opettajan kanssa osallistuu näyttöjen kehittämistyöhön antamalla suullista ja kirjallista palautetta näytöistä 4 ERILAISEN OPPIJAN HUOMIOIMINEN NÄYTÖSSÄ 4.1 Näyttöjen lähtökohta ja järjestely Erilainen oppija kohdataan yksilönä ja hänen oppimisen valmiudet ja tuen tarve tunnistetaan. Oppijan opetuksessa ja ohjauksessa laadun merkitys ja erilaiset tukitoimet korostuvat. Opetuksen ja ohjauksen tulisi olla laadultaan monipuolista ja riittävää. Näytön ohjauksessa korostuvat selkeät ja helposti ymmärrettävät ohjeet sekä kannustava ja kehittävä arviointi. Erilaisen oppijan täytyisi saada toteuttaa näyttö joustavasti ja mahdollisimman aidoissa tilanteissa. Erilaisen oppijan näyttöjen tuki ja ohjaus tulisi ulottua myös ennen näyttöä tapahtuvaan perehdytykseen ja yksilöllisiin tukikeinoihin, tukeen ja ohjaukseen näytön aikana ja sen jälkeen. Oppijan perehdytys ennen näyttöä on erityisen tärkeää. Oppijan tulee saada tietoa näytön toteutuksesta ja erilaisista tukitoimista näyttöä koskien. 4.2 Henkilökohtainen näyttösuunnitelma Erilaiselle oppijalle laaditaan henkilökohtainen näyttösuunnitelma (HENSU). Hensun tavoitteena on yksilöllisen näytön suunnittelu ja toteutus. Tämän mukaan näyttösuunnitelmaa on mahdollista muokata näyttöympäristön mukaan. Henkilökohtainen näyttösuunnitelma perustuu oppilaitoskohtaiseen suunnitelmaan ja opiskelijan yksilöllisiin vahvuuksiin, tavoitteisiin ja tuen tarpeisiin. HOPS ja HOJKS ovat näyttösuunnitelman perustana. 4.3 Näyttöjen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin osallistuvia tahoja Henkilökohtaiseen näyttösuunnitelmaan sisältyy tuen, ohjauksen, näytön toteutuksen ja arvioinnin suunnittelu. Hensussa edellytetään aktiivista tiedonsiirtoa ja yhteistyötä eri tahojen välillä. Näyttösuunnitelmasta tulee ilmetä myös opiskelijan osaamiskartoitus ennen näyttöä sekä itsearviointi. Henkilökohtainen näyttösuunnitelma tehdään

18 yhteistyössä opiskelijan, opettajan, työpaikkaohjaajan ja tarvittaessa opiskelijahuollon ja erityisopetuksen edustajan kanssa. 4.4 Näytön dokumentointi Näyttöjen dokumentoinnissa noudatetaan näyttöjä koskevia yleisohjeita. Lisäksi dokumentoinnissa tulee huomioida henkilökohtainen näyttösuunnitelma ja mahdollisuus suulliseen ilmaisuun. Näytön arviointiin osallistuvan opettajan tulee huolehtia tiedottamisesta eri osapuolille. Näytössä käytettävien lomakkeiden tulee olla mahdollisimman selkeitä ja helppokäyttöisiä opiskelijalle. Näyttötodistuksessa tulee olla tarpeen mukaan myös sanallinen kuvaus opiskelijan vahvuuksista ja osaamisesta.