YRITTÄJÄNAISTEN JÄSENLEHTI 7 2/2011. Niina Kuhta sai Kultainen oras -palkinnon. 1 YRITTÄJÄnainen 2/2011YRITTÄJÄnainen

Transkriptio

1 Niina Kuhta sai Kultainen oras -palkinnon 1 YRITTÄJÄnainen 2/2011YRITTÄJÄnainen YRITTÄJÄNAISTEN JÄSENLEHTI 7 2/2011

2 YRITTÄJÄnainen 2/2011 2

3 Teemana KESTÄVÄ KEHITYS Sisältö PÄÄKIRJOITUS Kaarina Jokinen... 4 UUTISIA... 5 TÄSTÄ VIELÄ PUHUTAAN Vanhempainvapaatyöryhmä teki hampaattoman esityksen... 6 TOIMITUSJOHTAJAN TERVEISET Marjukka Karttunen... 7 YRITTÄJÄNAISPÄIVÄT JYVÄSKYLÄSSA Vauvat tuovat ison tukipaketin valtiolle... 8 NUORI YRITTÄJÄNAINEN Kultainen oras palkittu Niina Kuhta, nuoren yrittäjän on lunastettava paikkansa...10 YRITTÄMINEN Juhlapuku antoi työtä monelle...12 Vuoden suoramyyjä...13 MENESTYSTARINA Tiina Wangell, palvelut yhdeltä luukulta...14 TALOUSKATSAUS Petri Malinen, aurinkoinen talous...16 KENTÄN KUULUMISIA...17 VIERAS MIES Eero Lehti, vanhempainvapaakustannukset kuuluvat yhteiskunnalle...21 PUHEENJOHTAJAKIERROS Satu Heikkinen, Ylä-Kainuun yrittäjänaisissa on virtaa...22 KYSY SOSIAALITURVASTA...23 s. 8 s. 10 s. 5 s. 6 s. 14 s. 12 YRITTÄJÄnainen Kannessa Niina Kuhta Kuva: Arto Tapio 2/2011 Yrittäjänaisten jäsenlehti 7 TOIMITUS Yrittäjänaisten Keskusliitto ry Kaisaniemenkatu 1 B a Helsinki Puh Faksi PÄÄTOIMITTAJA Marjukka Karttunen marjukka.karttunen@yrittajanaiset.fi TOIMITUSSIHTEERI Juttuvinkit ja valmis aineisto: Marjukka Parmes marjukka.parmes@yrittajanaiset.fi TOIMITUSNEUVOSTO Seija Estlander Marjukka Karttunen Marjukka Parmes Anne Sjögren Raija Tuominen TOIMITTAJA Seija Estlander viestintatoimisto.estlander@kolumbus.fi TAITTO Painorauma Oy ILMOITUSMYYNTI Markkinointi Tuuli Tmi Puh raija.kivinen@markkinointituuli.net KIRJAPAINO Painorauma Oy ISSN MEDIAKORTTI Lehden mediakortti on osoitteessa JAKELU kappaletta jäsenistölle, sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille. Yrittäjänaisten Keskusliitto YNKL on valtakunnallinen etujärjestö, joka ajaa yrittäjänaisten taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja. Yrittäjänainen-lehti ilmestyy neljästi vuonna Ilmestymispäivät ovat: 15.2., 17.5., ja YRITTÄJÄnainen 2/2011

4 pääkirjoitus Kaarina Jokinen YNKL:n puheenjohtaja Kevät toivon ja lemmen aikaa Tasa-arvon edistäminen, edistää bisneksiä. Kun taviksesta tulee ihka oikea prinsessa ja prinssi saa hänestä puolisonsa, kuten Kate ja William saivat toisensa, koko maailma sekoaa. Kun Suomen tasavaltalainen eduskunta vaalien jälkeen muuttuu voimasuhteiltaan ja perinteiset hallituspuolueet joutuvat nielemään tappionsa, tunnelmat ovat hieman toisenlaiset: Suomi ei sekoa, vaan kyräilee odottavana, että mitäs nyt? Olimme Yrittäjänaisten Keskusliiton YNKL:n toimitusjohtajan Marjukka Karttusen kanssa neuvottelemassa äskettäin Suomen Yrittäjien SY:n toimitusjohtajan Jussi Järventauksen ja puheenjohtajan Mikko Simolinnan kanssa tulevan hallitusohjelman sisällöstä. Voinkin nyt ilokseni todeta, että liitoillamme ei ole eriäviä näkemyksiä vanhemmuudenkustannusten tasaamisesta, mutta yhteisenä päätöksenä totesimme, että tulevan eduskunnan on ryhdyttävä nyt työryhmistä tekoihin. YNKL on tähän asti taistellut vanhemmuudenkustannusasiassa yksin kuin Don Quijote. Viimeisin erä käytiin hiljattain, kun KELAn johtava tutkija väitti, etteivät laskelmamme pidä paikkaansa, ja yrittäjille jää vastattavaksi vain noin 30 prosenttia näistä kustannuksista. Onneksi myös SY älähti tähän, ja nyt olemmekin viemässä asiaa yhtenä rintamana eteenpäin. Naisyrittäjyyttä niin kuin naiseuteen liittyviä asioita mystisoidaan helposti. Tästä syystä annan nyt hieman pohdittavaa niille tahoille, jotka eivät ymmärrä naisyrittäjien merkitystä. Konsultoinnin kansainvälinen jättiläisyritys McKinsey haastatteli viime vuoden syyskuussa yritysjohtajaa eri toimialoilta eri maista. Asiasta kirjoittaa ruotsalainen talouslehti Dagens Industri. Tutkimuksen tulos on tyrmäävä: niissä yrityksissä, joissa on eniten naisia johdossa, oman pääoman tuotto on 41 prosenttia korkeampi kuin miesvaltaisissa yrityksissä. Vielä selkeämpi tulos on, kun tarkasteluun otetaan liikevoittoprosentti: naisten johtamissa yrityksissä se ylittää miesten tason 56 prosentilla. Lehti painottaa, ettei tasa-arvo ole vain muotisana, vaan puhdasta liiketoimintaa. Tätä liippaa myös näppituntuma, jonka sain ollessani jokin aika sitten tuomaroimassa Lahdessa Nuori Yrittäjyys Uskalla Yrittää - Våga Vara Företagsam tapahtumassa. Kyseessä oli perus- ja toisen asteen opiskelijoiden yritysideakilpailu. Huomasin ilokseni, että suurin osa kilpailijoista oli tyttöjä. Voittajaksi valittiin turkulainen kolmen tytön ylläpitämä yritys Frog NY, joka on tähän mennessä voittanut myös Suomen parhaan liikeidean, kuten myös Skanssin aluemessujen parhaan liikeidean palkinnon. Uskoa naisyrittäjyyden nousuun on, mutta siitä huolimatta Suomen naisyrittäjien määrä ei ole viime vuosina kasvanut, ja yrittäjien kokonaismäärä laski viime vuonna 3 600:lla, joten naisyrittäjiä on tänä päivänä noin Suomi tarvitsee kuitenkin jatkossa yhä enemmän naisten yrittämistä, ja palvelusektorin ja pk-yritysten merkitys suomalaisten leivän tuojana korostuu entisestään. Suomi tarvitsee Kultainen oras palkinnon voittaneen Niina Kuhdan kaltaisia nuoria naisia yrittäjiksi. Kuva Bo Stranden Kesän kynnyksellä tervehtien YRITTÄJÄ osaat tehdä viisaita ratkaisuja Jatka samalla linjalla. Ota itsellesi työttömyysvakuutus. Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi KORSHOLM MUSTASAARI YRITTÄJÄnainen 2/2011 4

5 uutisia Vauvat eivät kuulu firman piikkiin! Yrittäjänaisten Keskusliitto järjesti 10. maaliskuuta Eduskuntatalon edessä historiansa ensimmäisen mielenosoituksen. Sotajalalle nousi raa asta vastatuulesta piittaamatta yli sata naista. Kuva Anna-Liisa Lappalainen Yrittäjänaiset vaativat päättäjiä jakamaan vanhemmuudenvapaakulut heti seuraavalla hallituskaudella laajalta veropohjalta. Yrittäjänaiset hakivat yhteisvoimin tasa-arvoa työnantajille, nuorille naisille ja äideille. Toimitusjohtaja Marjukka Karttunen luovutti päättäjille mielenosoitusadressin, jonka oli allekirjoittanut noin henkeä. Liiton kunniapuheenjohtaja Ulla Salmi oli myös mukana ajamassa yrittäjänaisten edunvalvonnan ykkösasiaa. Puheenjohtaja Kaarina Jokinen vaati valtiota mukaan vanhemmuudenvapaakuluista aiheutuviin talkoisiin. Perhevapaakulut on jaettava seuraavalla hallituskaudella laajalta veropohjalta, sillä epäoikeudenmukainen käytäntö kyykyttää nuoret naiset pätkätöihin ja rajoittaa naisten yrittämistä, Jokinen toteaa. Eri puolueiden kansanedustajat puhuivat vaalien alla myötämielisesti kulujen tasaamisesta. Esimerkiksi Keskustan Kimmo Tiilikainen ojensi eduskunnan rappusilla kätensä yrittäjänaisille ja totesi oman puolueensa kannattavan pienille mikroyrityksille korvattavaa työntekijän äitiysloman palkkaa sivukuluineen. Myös sairaan lapsen hoitamisesta aiheutuvat kulut tulee korvata työnantajalle, Tiilikainen vakuuttaa. Kokoomuksen Sari Sarkomaa totesi selvityksiä tehdyn jo tarpeeksi ja tulevan hallituksen on aika kirjata ohjelmaansa vanhempainvapaakulujen jakaminen. SDP:n Miapetra Kumpula-Natri puhui myös selvin sanoin yhteisvastuusta. Yrittäjän verotus kireämpää kuin palkansaajan Yrittäjän veroaste on yli kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin saman tulotason tienaavan palkansaajan. Tulos saadaan, kun otetaan huomioon ansio- ja pääomatuloista maksettavat verot sekä lakisääteiset vakuutusmaksut. Tulotasona on käytetty yrittäjien keskimääräisiä veronalaisia tuloja, jotka olivat euroa vuonna Tällä tulotasolla yrittäjän veroaste oli 33,0 prosenttia ja palkansaajan 29,6 prosenttia. Tiedot ilmenevät Suomen Yrittäjien laatimasta Yrittäjien verot ja tulot selvityksestä. Se perustuu verohallinnon keräämiin tietoihin YEL-vakuutettujen yrittäjien ja palkansaajien tuloista ja veroista vuoden 2009 verotuksessa. Lisätietoja: Katso tiedotteet ja edut Kestävän kehityksen ehdotukset hallituskaudelle Suomen kestävän kehityksen toimikunta on hyväksynyt ehdotukset seuraavan hallituksen ohjelmaan. Ehdotus on poliittisesti fokusoitu esitys aloitteista, toimista ja prosesseista, joihin tulevan hallituksen halutaan tarttuvan kestävän kehityksen edistämiseksi tulevina vuosina. Toimikunta pitää tärkeänä, että esitys tukee kestävän kehityksen laaja-alaista sektorit ylittävää tulkintaa ja kannustaa eri hallinnonaloja yhteistyöhön. Esitykseen ei siten ole nostettu sellaisia kestävän kehityksen näkökulmasta tärkeitä toimia tai prosesseja, joiden toimeenpano voidaan hoitaa sektorikohtaisesti. Ehdotus on toimitettu kaikille eduskuntapuolueille. Lisätietoja: 5 YRITTÄJÄnainen 2/2011

6 tästä vielä puhutaan Vanhempainvapaatyöryhmä teki hampaattoman esityksen Yrittäjänaisten Keskusliitto tyrmää vanhempainvapaatyöryhmän esityksen. Näin siksi, että hampaaton esitys ei ratkaissut vanhemmuudesta työnantajille koituvien kulujen korvaamista, vaikka se oli yksi työryhmän päätavoitteista. Vanhempainvapaatyöryhmän esitys ei onnistunut selvittämään vanhemmuudesta työnantajaa rokottavien kulujen korvaamista. Äidin työnantajan on pulitettava yhä vauvasta ainakin euroa. Yrittäjänaiset ihmettelevät sitä, että lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan vetämä työryhmä pureutui vanhempainvapaan pidentämiseen peräti kolmen eri mallin avulla, vaikka Suomessa vanhempainvapaan pituus on jo kansainvälistä keskitasoa. Toimitusjohtaja j Marjukka Karttunen muistuttaa esitettyjen mallien tuovan miljoonaa euroa lisäkustannuksia. Olemme sitä mieltä, että keskittymällä erilaisten mallien pyörittelyyn, sivuutetaan helposti se taloudellinen tosiasia, että nais- valtaisten alojen työnantajat kantavat jo nyt liian ison kulutaakan tämän maan vauvoista. Eikä raskaus ole ylipäätään mikään työpaikalla tapahtunut asia, Karttunen painottaa. Hän kertoo monien pienyrittä- jänaisten pyrkivän selviämään mak- suistaan tekemällä entistä enem- män töitä ja tinkimällä omasta sosiaaliturvastaan vauvan musta-aukko Suomessa syntyy Tilas- tokeskuksen mukaan vuosittain noin vauvaa. Keskusliiton puheenjohtaja Kaarina Jokinen toteaa perhevapaakulujen kartoittamisen tiimoilta istuneen vuosien varrella paljon erilaisia selvittelijöitä ja työryhmiä. Luulisi käytössä siis olevan jo tarpeeksi tietoa ja siksi odotimme, että tämä työryhmä olisi lyönyt konkreettisen esityksen pöytään siitä, miten vanhemmuudenvapaakulut tasataan oikeudenmukaisesti ja laajalta veropohjalta. Mutta meillä on edelleen vuositasolla vauvan mentävä musta-aukko paikattavana, Jokinen muistuttaa. Yrittäjänaiset vaativat vanhempainvapaakulujen jakamista laajalta veropohjalta, koska nykyjärjestelmä nitistää hedelmällisessä iässä olevat naiset pätkätöihin. Äitiriski on liian iso riski pienyrittäjälle ja tämän vuoksi nuoret naiset joutuvat tekemään määräaikaisia pätkätöitä myös silloin, kun he ovat mieshakijoita pätevämpiä. Työryhmän monet esitykset ovat sinänsä hyviä, mutta jollei uusi hallitus tasaa vanhemmuudenvapaakuluja, Suomi ei selviä edessä olevasta eläkebuumista ja rakennemuutoksesta. Noin puolet kansalaisista on naisia. Suomi tarvitsee kipeästi vauvoja ja uusia kansalaisia. Tulevalla hallituksella ei ole enää varaa kävellä naisten yli, Jokinen muistuttaa. YRITTÄJÄnainen 2/2011 6

7 toimitusjohtajan terveiset Kehitys kestää Lippulaivamme Nokia kertoi juuri irtisanovansa pelkästään Suomessa työntekijää. Työ- ja elinkeinoministeriössä on todettu, että naisyrittäjät ovat tunnollisia ja menestyviä yrittäjiä. Suomessa naiset yrittävät pääsääntöisesti naisvaltaisilla aloilla, kuten kauneus-, hoiva- ja henkilökohtaiset palvelut -saralla. Naiset työllistävät naisia. Miehet työllistävät miehiä. Kuntien palvelutuotannon avautuminen kilpailulle on lisännyt roimasti naisten yrittämisen mahdollisuuksia. Naisten yrittämistä rassaa siis eniten vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset. Lukuisten työryhmien istumiset ja hallitusten vaihtumiset eivät ole saaneet tilanteeseen muutosta. Yksi vauva maksaa yhä äidin työnantajalle noin euroa. Ruoan arvonlisäveron alentamiseen löytyi taannoin noin vain 500 miljoonaa euroa, mutta tämän, arviolta miljoonan euron kustannuksen ratkaisemiseen ei löydy tahtoa. Jokin toinen voima on meitä vahvempi ja tuo voima näkee kovasti vaivaa selittääkseen mustan valkoiseksi. Pari viikkoa sitten oli lehdissä juttu, että vanhemmuudenkulut ovat myytti ja todellisuudessa ne ovat vain joitain promilleja työnantajien kokonaiskustannuksista. Eräs ystäväni kävi pitkän sähköpostikeskustelun tutkimuksen tekijän eli Kelan tutkijan Anita Haatajan kanssa. Hän totesi muun muassa, että tutkimus ei ole mikään uusi ja siinä ei ole otettu kattavasti mukaan läheskään kaikkia niitä kuluja, mitä vanhemmuudesta aiheutuu. Kelan tutkija vastasi kritiikkiin tutkimuksen kattavuudesta jotenkin näin: Kysymyksessä ei siis ole uusi tutkimus, vaan vastaus toimittajien ja yleisön usein esittämään kysymykseen, mitä tiedetään vanhempainvapaiden kustannuksista ja niiden jakautumisesta. Ja vastaus on, että ei juuri mitään muuta kuin, kuinka suurelle osalle yrityksiä Kela maksaa korvauksia palkallisista vapaista sekä äitiys- että vanhempainlomien aikana karttuneista palkallisista vuosilomakustannuksista. Eli eipä se kerro juuri mitään kokonaiskuluista. Tutkimuksessa ei ole liioin eritelty millään tavalla naisvaltaisten alojen kustannuksia: koko työmarkkinakenttään suhteutettuna kustannukset ovat siis pienet. Sen sijaan pienissä naisvaltaisissa yrityksissä kustannukset voivat kohota suuriksi, siksi niiden todellinen yleisyys ja suuruusluokka sekä mahdollinen korvaustapa pitäisi selvittää, jotta nykyisistä epäkohdista päästäisiin. Eikö suomalaisia päättäjiä kiinnosta todellakaan naisyrittäjyys ja sen kasvu, työllistäminen ja kansainvälistyminen? Hankkivatko nuoret naiset turhaan korkean koulutuksen päätyäkseen perusteettomiin pätkätöihin ja miestä kehnompaan palkkakehitykseen? Missä viipyy kunnon tutkimus tästä ongelmasta? Kuva Jussi Partanen Marjukka Karttunen toimitusjohtaja Yrittäjänaisten Keskusliitto Yrittäjänaiset SuomiAreenalla Yrittäjänaisten Keskusliitto on heinäkuussa jälleen mukana Porin SuomiAreena -tapahtumassa ajamassa etujaan. Kansalaistori on avoinna kello Sieltä löytyy myös meidän telttamme, jossa yrittäjänaiset infoavat tapahtumaan osallistujia. Keskiviikkona järjestämme yhdessä Porin seudun kehittämiskeskus POSEKin ja Perheyritysten liiton kanssa paneelikeskustelun yrittäjyydestä. Samana päivänä on perinteinen rantalentopallomatsimme naiskansanedustajia vastaan. Ohjelma ja muuta hyödyllistä tietoa: MENESTY KANSSAMME! 7 YRITTÄJÄnainen 2/2011

8 yrittäjänaispäivät Jyväskylässä Teksti Seija Estlander Kuvat Arto Tapio Puheenjohtaja Kaarina Jokinen: Vauvat tuovat ison tukipaketin valtiolle Yrittäjänaisten Keskusliiton YNKL:n hallituksen puheenjohtaja Kaarina Jokinen sanoo yrittäjien subventoivan vuosittain merkittävästi valtion taloutta kantamalla ison osan vauvariskistä. Keski-Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja ja YNKL:n varapuheenjohtaja Pirjo Kokko toivotti kaupunginjohtaja Markku Anderssonin tervetulleeksi illanviettoon. YNKL:n puheenjohtaja Kaarina Jokinen totesi äidin työnantajien maksavan vanhempainvapaakuluina vuosittain noin 720 miljoonan tukipaketin valtiolle Valtakunnallisilla Yrittäjänaispäivillä Jyväskylässä puhunut Jokinen tarkasteli Suomen huoltosuhdetta uudesta näkökulmasta ja totesi F-Securen Risto Siilasmaan sanoin, että jokainen yrittäjä ylläpitää paria virkamiestä, joten yrittäjän jääkaapilla käy hänen tietämättään kaksi vierasta. Laskujeni mukaan suomalaisyrittäjää tarkoittaa numeroiksi muutettuna virkamiestyövuotta, mutta kuinka moni on sanonut tämän julkisuudessa ääneen? Toinen laskelma osoittaa puolestaan sen, että yrittäjät subventoivat vuosittain valtion taloutta kantamalla vauvariskiä: Tilastokeskuksen mukaan Suomessa syntyy noin vauvaa vuodessa, ja kun yksi vauva maksaa äidin työnantajalle noin euroa, se merkitsee vuosittain 720 miljoonan tukipakettia valtiolle, Jokinen painottaa. Hän totesi valtiovallan ja valtiovarainministeriön olevan kohta uskottavuuskriisissä, sillä ministeriön tuottavuusohjelma on joutunut valtion tarkastusviraston ohella Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn hampaisiin. ETLAn tutkijan Hannu Kasevan mukaan valtion henkilöstömäärää leikkaavan tuottavuusohjelman tavoitteesta ei saavuteta edes puolta, ja kuitenkin tavoitteena oli, että henkilötyövuosia vähennetään vuosina reilulla henkilötyövuodella eli yrittäjien Koillismaan Yrittäjänaisten Aili Ronkainen, Saara Leivo, Riitta Lohilahti, Paula Kajava ja Kristiina Lohilahti kutsuivat Yrittäjänaispäivät Kuusamoon jääkaapin tuuletus jatkuu entiseen malliin, Jokinen suomii. Paukkuja bisnesosaamiseen Kylpylähotelli Rantasipi Laajavuoressa järjestettyyn tapahtumaan osallistui liki 200 yrittäjänaista. YNKL ja Keski-Suomen Yrittäjänaiset vastasivat huippuun hiottujen päivien järjestelyistä. Viikonlopun teemana oli liiketoimintaosaamisen kehittäminen ja spiikkaukset veti Eija Koriseva. Tapahtumaa edelsi Naisyrittäjäenergiaa maalta ja kaupungista seminaari, jonka puhujia olivat muun muassa elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ja diplomiekonomi Lenita Airisto. Valmentaja Teemu Vesala Valmennustalo Itsensäylittäjät Oy:stä perkasi esiin huippuyritysten menestystekijöitä. Valmentaja Tarja Nieminen Villinikkarit Oy:stä valotti vuorostaan yrityksen liitetoiminnan strategista kehittämistä. Niemisen mukaan strategiaa työstettäessä on uskallettava myös unelmoida ja ajateltava isosti. Finnveran aluejohtaja Asko Saarinen totesi Suomen talouden kulkevan jo hyvään suuntaan. Hän arvioi naisten ja nuorten yrittämisen lisääntyvän omistajanvaihdosten kautta. Myönsimme viime vuonna lähes naisyrittäjyyslainaa ja rahoitimme noin tuhat omistajan- Opetusministeri Henna Virkkunen lupasi vaikuttaa osaltaan siihen, että vanhemmuudenvapaakulut saadaan kuntoon jo seuraavalla hallituskaudella. YRITTÄJÄnainen 2/2011 8

9 yrittäjänaispäivät Jyväskylässä Eija ja Ari Känsälä villitsivät illallisyleisön lavatanssinäytöksellään. Niina Kuhta sai Kultainen oras palkinnon vaihdosta. Tänä vuonna omistajanvaihdoksia on arviolta 1 400, Saarinen kertoo. Tapiola Pankin varatoimitusjohtaja Marja Pajulahti kertoi puolestaan muun muassa vakuutuksista. Hän sanoi yrittäjän vakuuttamisen starttaavan usein omaisuuden ja toiminnan vakuuttamisesta. Tässä yhteydessä hän alleviivasi myös yrittäjän sosiaaliturvan perustana olevan YEL-vakuutuksen tärkeyttä ja varoitti YELmaksujen minimissä pitämisestä. Iltaohjelmaan kuului upea illallinen, jonka lomassa Marja Peura lauloi iki-ihania operettisäveliä Eliisa Sunin säestyksellä. Sunnuntain puhujia olivat yrittäjän verotuksesta esitelmöinyt varatuomari Anssi Mäki Asianajotoimisto Intressi Oy:stä ja designhuovan menestystarinaa valottanut toimitusjohtaja Piia Kolho Papiina Oy:stä. Kirjailija Aino Suhola analysoi puolestaan sydämellä ja huumorilla höystäen yrittäjänaisen elämää. Hänen mielestään autuaita ovat ne, jotka osaavat nauraa itselleen, sillä heiltä ei tule hupia puuttumaan. Jyväskylän tapahtuma niitti pääsääntöisesti kiitettävää palautetta. Tätä vahvistaa yleensä luotettaviin lähteisiin nojaava tieto, jonka mu- kaan joltain yrittäjänaiselta räjähti Jani Wickholmin bändin tahdeissa leninki. Hää- ja juhla-asujen erikoisliikettä vetävä Niina Kuhta vastaanotti Jyväskylässä nuorelle yrittäjänaiselle myönnettävän Kultainen oras palkinnon. Hänen omistamaansa Niinattareen kuuluu kolme Helsingissä sijaitsevaa liikettä, jotka työllistävät 15 henkeä. Palkinnon luovuttivat Tapiola Pankin varatoimitusjohtaja Marja Pajulahti (oik.) ja Tapiola-ryhmän yrittäjäasiakkuuksien markkinointipäällikkö Merja Wälkkilä (vas.) sekä YNKL:n puheenjohtaja Kaarina Jokinen. Lisää aiheesta sivuilla Tunnustusta paikallisyhdistyksille Viihdetaiteilija Marja Peuran esittämä Olga Korppu lanseerasi Jyväskylässä singlelle taltioidun Naisyrittäjätangon. Vuoden 2010 toimihenkilöiksi julkistettiin Juvan Yrittäjänaisten tiimi, johon kuuluvat tuolloinen puheenjohtaja Tuulikki Laamanen (ylärivissä vas.) ja sihteeri Marjut Suontausta. Vieressä keltaisissaan YNKL:n Marjukka Karttunen. Vuoden 2010 aktiivisimmaksi yhdistykseksi kruunattiin puolestaan Nokian Yrittäjänaiset. Edessä YNKL:n Kaarina Jokinen, Nokian Yrittäjänaisten puheenjohtaja Kristiina Soini-Koivula sekä hallituksen jäsenet Terttu Häyrinen, Mervi Heikkinen ja Marja Karvanen. 9 YRITTÄJÄnainen 2/2011

10 nuori yrittäjänainen Teksti Seija Estlander Kuva Arto Tapio Kultainen oras palkittu Niina Kuhta: Nuoren yrittäjän on lunastettava paikkansa Niina Kuhta, 29, alkoi yrittäjäksi kuusi vuotta sitten perustamalla hää- ja juhla-asuja myyvän Niinattaren. Hän kohtasi aluksi epäilyjä eikä pankeista herunut lainaa. Lisäksi hänen oli lunastettava paikkansa samanikäisten työntekijöiden silmissä. Kuhta hyppäsi yrittäjän tamineisiin jo 23-vuotiaana napattuaan bisnesidean ja innostuksen kipinän omista häistään ja liiketalouden opinnoistaan. Nyt hänen omistamansa Niinatar on yksi Suomen suurimpia ja suosituimpia alan yrityksiä, johon kuuluu kolme Helsingissä toimivaa liikettä, jotka työllistävät 15 henkeä. Hän on myös ensimmäinen helsinkiläisyrittäjä, jolle on myönnetty yrittäjänaisten valtakunnallinen tunnustuspalkinto. Pari ensimmäistä vuotta nuori nainen paiski töitä aamusta yömyöhään, koska hänen oli tienattava päivätyöstä rahaa fi rman pyöritykseen ja samalla hän opiskeli liiketaloutta. Perustin yritykseni ilman ulkopuolista rahoitusta, sillä pankit eivät antaneet minulle lainaa. Osa ystävistä kannusti minua ja joku toivoi, etten nolaisi itseäni. Monet ihmettelivät myös, miten selviän laman puristuksessa ja jotkut kyselivät naureksien nappikaupan kuulumisia. Mutta minä selvisin ja kasvatin laman aikana liikevaihtoa 40 prosenttia. Tänä vuonna liikevaihto on kasvanut jo nyt noin 66 prosenttia. Näin jälkeenpäin tajuan läpikäyneeni melkoisen myllerryksen ja katsellessani lomakuvia alkuvuosilta, en oikein ymmärrä mitä niissä on, sillä elin nuo vuodet sellaisessa tuubissa, että painoin vain koko ajan töitä. Alan edelläkävijä Yrittäjänaisten Keskusliitto ja Tapiola-ryhmä valitsevat joka toinen vuosi Kultainen oras -palkinnon saavan nuoren naisyrittäjän. Kannustuspalkinnon arvo on euroa ja valitun tulee osoittaa liiketoiminnassaan erityistä rohkeutta, omaperäisyyttä, ennakkoluulottomuutta ja innovatiivisuutta. Tämän on ilmettävä joko uusien menetelmien tai työtapojen kehittämisenä tai hyödyntämisenä. Vakavaraisena tunnetun Niinattaren valtteja ovat kilpailijoista Uusin trendi on hääturismin kasvu. erottuva mallisto, asiakkaiden tarpeista nouseva huippupalvelu ja suuri varasto, jonka johdosta asiakkaat saavat tuotteet vaikka oitis mukaan. Yrityksellä on alalla edelläkävijän maine, koska etenkin aiemmin oli tavallista, että liikkeessä oli tarjolla vain yksi sovituskappale, jonka pohjalta asiakas tilasi puvun. Uusin trendi on hääturismin kasvu, sillä nyt esimerkiksi Pietarista, Tallinnasta ja Tukholmasta tullaan Helsinkiin ostamaan tiettyjä tuotemerkkejä, koska meillä on lähin liike, missä alan merkkituotteita on tarjolla, Kuhta selvittää. Yrityksen tuotepalettiin kuuluvat hää- ja iltapukujen ohella vanhojentanssipuvut, miesten puvut ja erilaiset asusteet, kuten kengät, vyöt ja laukut. Kasvuyrityksen toimialueena on koko maa ja se tuo Suomeen juhlavaatteita kaikkialta maailmasta. Keskeisiä tuontimaita ovat Englanti, Tanska ja Hollanti. Niinatar valittiin viime vuonna myös Suomen parhaaksi hääasuja tarjoavaksi liikkeeksi, mistä se sai Bridal Awards 2010 tunnustuksen. Vanhemmuudenkulut jakoon Avoin ja herkeästi naurava nuori yrittäjä käy myös kouluissa puhumassa yrittämisestä. Hän tahtoo antaa nuorille realistisen ja positiivisen kuvan yrittämisestä ja kavahtaa yltiöpositiivista maalailua. Hän on myös mukana Helsingin Yrittäjänaisten toiminnassa ja Helsingin Yrittäjissä. Yrittäjänaisten ykkösvaatimukseksi nostettu vanhemmuudenvapaakulujen jakaminen laajalta veropohjalta, on hänestä nappiin osunut tavoite. Se, joka väittää, että nuoret naiset ovat samalla viivalla työnhaussa muiden kanssa, ei puhu totta, hän täräyttää. Kuhta opiskelee paraikaa johtamista ja tähtää MBA-tutkinnon suorittamisen. Hän kokee yrittämisen etuoikeudeksi ja nyttemmin hän pitää myös lomia. Työskentelen yhä kuusi päivää viikossa ja alan messujen ja näyttelyjen aikaan enemmän. Ilman mieheni tukea en olisi tästä selvinnyt. Olen asunut ja käynyt koulua USA:ssa ja olen aika kansainvälinen. Matkustan paljon sekä työkseni että vapaalla. Parina viime vuonna olemme lomailleet mieheni kanssa Kanadassa ja Alaskassa. Itsensä Kuhta näkee kymmenen vuoden kuluttua yrittäjänä, jonka toiminta on laajentunut ympäri Suomea. Hänen yrittämisensä motiivina ei ole missään tapauksessa pelkkä raha ja kerman kuorinta, sillä hän tahtoo tehdä työtä ihmisten kanssa ja palvella asiakkaitaan täydestä sydämestä, jotta heidän juhlapäivästään tulisi ikimuistoinen. Näen itseni tulevaisuudessa myös onnellisesti naimisissa olevana naisena saman miehen kanssa ja meillä on lapsia, Niina Kuhta vahvistaa myhäillen. Lisätiedot: YRITTÄJÄnainen 2/

11 nuori yrittäjänainen Niina Kuhta sai Jyväskylässa Kultainen oras -palkinnon. Hänen omistamansa Niinatar on erikoistunut hää- ja juhlaasujen tuontiin ja myyntiin. Kuhta sanoo nuoren yrittäjän joutuvan lunastamaan usein uskottavuutensa kovalla työnteolla ja taistelulla. 11 YRITTÄJÄnainen 2/2011

12 yrittäminen Teksti Tuula Uitto-Korhonen, Sotkamon Yrittäjänaisten pj Kuva Saara Pakaslahti Juhlapuku antoi työtä monelle Yhdessä olemme enemmän -slogan tarkoittaa usein sitä, että suurella joukolla pidetään isoa ääntä ja saadaan paljon aikaiseksi. Yhdessä voimme vaikuttaa toistemme menestymiseen, palvelujen pysymiseen ja määrään muutenkin. Esimerkiksi yksi juhla voi tarjota monelle yrittäjäkollegalle työtä. Tuula Uitto-Korhosen upea juhla- asukokonaisuus valmistui monen ammattilaisen yhteistyöllä. Korut täydensivät pukua Kun mieheni sai kutsun juhlista suurimpaan, halusin yksityisyrittäjänä antaa tuleville yrittäjille ja lahjakkaille suunnittelijoille mahdollisuuden näyttää osaamisensa, ja päätin ostaa yrittäjäkollegoiden palveluja. Tuttavien kautta löytyivät Kuopion Muotoiluakatemian kasvatit muotoilija Jenni Rutonen ja kolmannen vuoden vaatetusmuotoilun opiskelija Maria Räsänen. Yhdessä suunnittelimme juhlapuvun, joka sopi minulle täydellisesti. Kangas, väri, muoto ja juhlapukuun sopivat korut täyden- korusivät kaikki toisiaan. Väri oli tarkkaan mietitty ja korut täydensivät kokonaisuutta. Teemana oli mänty ja männyn kaarnan sävyt. Mänty ideoinnin pohjalla näkyy puvussa värin ja elävän pinnan kautta. Asun muodoissa on naisellisuutta ja malaista selkeyttä, Räsänen suo- kertoo. Puvun teki erikoiseksi se, että siihen suunnitellut lut korut täydensivät pukua. Muotoilija Jenni Rutonen valmisti juhliin uniikin muunneltavan Vuosilusto-korusarjan, jossa korun muotokieli toistaa puun vuosiren kaita muistuttavaa kuviota modernilla otteella. Syntyi ainutlaatuinen kokonaisuus, jossa alusta asti oli selvää, että puku ja koru tulevat olemaan yhtä. Ol kainkoru on irrotettavissa ja siitä saa erilleen yh den suuren juhlakäädyn ja riipusrin taneula -yh distelmän pitkällä ketjulla. Sarjan muita osia ovat korvakorut ja rannekoru. Korua voi siis pitää myös muunlaisen juhla- ja arkipukeutumisen osana, Rutonen esittelee. Otatin kokonaisuudesta vielä studiokuvat, jotta molemmille tekijöille jäisi portfolioon näyttö työstä. Kuvauksia varten tilasin valokuvaaja Saara Pakaslahden. Valokuvia varten varattiin juhlameikki paikalliselta kosmetologilta Terhi Husulta. Näin yksi juhlapuku oli työllistänyt vaatetusmuotoilijan, korumuotoilijan, valokuuvajan ja kosmetologin. Persoonallinen puku ja upeat uniikkikorut tekivät juhlan ja säilyvät minulla ikuisesti. YRITTÄJÄnainen 2/

13 yrittäminen Yksinyrittäjä ei olekaan yksin Tuula Uitto-Korhosen puvun teettäminen työllisti monia. Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäjäsenille viime vuonna tekemän kyselyn mukaan yksinyrittäjillä onkin tyypillisesti ympärillään yhteistyöverkosto, johon kuuluu 2-3 yrittäjää. Osa yhteistyöstä on jopa säännöllistä kuukausittaista palvelujen ostamista muilta yrityksiltä. Palvelujen ostoon käytetään noin euroa vuodessa. Kyselyyn vastanneista hieman yli 40 prosenttia oli naisia. Toimialoittain yksinyrittäjyys painottuu palvelualoihin. Palvelujen tuottajat työllistäisivät helposti toisensa, näin yksinyrittäjän merkitys ja yhdessä tekemisen vaikutus on merkittävä. Eikä pelkästään liiketaloudellisesti vaan myös imagollisesti. Ei liene yhtään kuntaa Suomessa, jonka pääkadun varrella ei ole yksinyrittäjänaisen pitämää putiikkia. Onko meillä palveluja, joita käyttää, riippuu tietenkin siitä käytämmekö palveluja, joita meille tuotetaan. Palvelujen määrä on lopultakin valintakysymys! Liittokokouspäivät risteillään lokakuussa Yrittäjänaisten Keskusliiton liittokokouspäivät järjestetään Helsinki Tukholma Helsinki risteilynä m/s Silja Symphonylla. Liittokokous on perjantaina kello laivan ollessa satamassa. Mukaan risteilylle ovat lupautuneet muun muassa: Teksti Seija Estlander Kuva Nina Bäckman Vuoden suoramyyjä Mäntsälän Yrittäjänaisiin kuuluva Tuija Kivioja-Suonpää valittiin PartyLite Oy:n vuoden 2011 suoramyyjäksi. Julkistaminen tapahtui tänä keväänä Asiakkuusmarkkinointiliiton Suoramyyntigaalassa Helsingissä. Kaikkiaan tilaisuudessa kruunattiin kahdeksan eri suoramyyntiyrityksen vuoden suoramyyjää. Kivioja-Suonpää on toiminut yrittäjänä yli 22 vuotta. Hän on työskennellyt kynttilöitä, kynttiläsomisteita ja sisustustuotteita myyvän PartyLiten suoramyynnissä yli 11 vuotta. Hän on myös yksi Suomen Senior Linjajohtajista. Kivioja-Suonpään organisaatio eli linja on nimeltään TimanttiLinja ja hänen oma fi rmansa on nimeltään Cempire Oy. Mittavat tulokset Kivioja-Suonpään TimanttiLinjan viime vuoden saavutuksiin kuuluu muun muassa yli PartyLite esittelyä, joihin osallistui lähes vierasta, joille myytiin yli 4,1 miljoonan euron edestä alan tuotteita. Lähes 400 uutta konsulttia aloitti myös oman liiketoiminnan PartyLite-konsulttina. Lisäksi vuoden suoramyyjä valmensi rinnalleen toisen huipputason toimijan. TimanttiLinjaan kuuluu noin 700 yrittäjänä toimivaa naista. Kivioja-Suonpään menestystarinan ansioiksi nostetaan muun muassa systemaattinen yrittäjyyteen ohjaus, kannustus ja valmennus. Hänellä sanotaan olevan hanskassaan myös timantinkovia menestyksen konsepteja, joista myös muut saavat virtaa ja rohkeutta toteuttaa omat unelmansa. näyttelijä Outi Mäenpää, joka kertoo kehon kielen vaikutuksesta sanomaan. stailisti Teuvo Loman, joka loihtii yrittäjänaiset syksyn trendeihin. Tukholmassa on mahdollisuus osallistua yhteiseen retkeen tai käydä shoppailemassa kaupungilla tai viettää aikaa laivalla tutustuen Promenadekävelykadun monipuolisiin myymälöihin ja viehättäviin kahviloihin. Kokonaishinta hytteineen, ruokailuineen ja retkineen on noin euroa/henkilö hyttiluokasta riippuen. Lisätietoa tulossa alkukesästä. Lähde nyt mukaan vaikuttamaan ja nauttimaan! Kuvassa PartyLite Oy:n toimitusjohtaja Marko Saarenkanta, ansioitunut PartyLite-konsultti ja yrittäjä Tuija Kivioja-Suonpää ja hänen plakaattiaan pitelevä puolisonsa Reijo Suonpää. 13 YRITTÄJÄnainen 2/2011

14 menestystarina Teksti Seija Estlander Kuva Juha Tanhua Palvelut yhdeltä luukulta Yritykset ja järjestöt tuottavat Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan noin 25 prosenttia sosiaali- ja terveyspalveluista. Sairaanhoitaja Tiina Wangelin vetämä Vääksyn Lääkärikeskus palvelee asiakkaita joustavasti ja tarjoaa kaikki palvelut keskitetysti yhdeltä luukulta. Ryhdyin yrittäjäksi viisi vuotta sitten. Tätä ennen työskentelin 13 vuotta ambulanssissa sairaankuljetuksissa. Lisäksi olen työskennellyt esimerkiksi puolustusvoimien kenttäsairaanhoitajana ja päivystyspoliklinikoilla. Aloitin yritystoimintani siten, että kiersin Anne-nukkien kanssa ensiapukouluttajana yrityksissä, puolustusvoimissa ja laskettelukeskuksissa. Ryhdyin yrittäjäksi, koska huomasin, että julkisella sektorilla asiakas joutuu juoksemaan palvelujen perässä. Usein hän on myös väärään aikaan väärässä paikassa. Esimerkiksi päivystyksessä voidaan hoitaa ajanpuutteen vuoksi vain kiireelliset ongelmat ja seuraavana päivänä asiakkaan on tultava uudestaan jatkohoitoon. Kysyntää riittää Turha urputtaa, jos ei vaikuta. Lääkärikeskuksemme pääpalveluja ovat lääkäri- ja sairaanhoitajapalvelut, laboratorio- ja ultraäänitutkimukset sekä koulutuspalvelut. Esimerkiksi lääkäripalveluihin kuuluvat lähes kaikki erikoislääkärien palvelut. Yritys työllistää 34 henkeä ja viime kesänä muutimme Vääksyn vanhassa keskuksessa sijaitseviin vastaremontoituihin laajempiin tiloihin. Kaipaan elämässäni haasteita ja jos työ muuttuu liian tasapaksuksi, vaihdan sen uuteen. Tähän minulla on ollut työurani aikana tilaisuuksia, sillä tein aluksi paljon pätkätöitä. Nyt yrittäjänä voin hyödyntää kaikkea aiemmin oppimaani, kuten toimistotöitä, välinehoitajan töitä ja laboratoriokokeiden ottamista. Yhteistyö julkisen sektorin kanssa toimii hyvin. Uskon, että yksityisille terveydenhuoltopalveluille riittää jatkossakin kysyntää enkä usko kilpailun muuttuvan tukalaksi, sillä pienen paikkakunnan pieni toimija painii eri sarjassa kuin suuret kansainväliset jättiketjut. Mutta näen kyllä kilpailussa muutoksen enteitä, koska kunnalliset liikelaitokset voivat tänään syntyä nopeasti yhdessä yössä. Nämä yritykset saavat kunnasta valmiina pääoman eikä niiden tarvitse kantaa samalla tavalla riskiä kuin yksityisten yritysten. Palvelusetelit ovat mielestäni hyvä vaihtoehto asiakkaalle ja toivon, että niiden käyttö laajenee. Nuorilla ongelmia Näen työssäni, että nuorten tuki- ja liikuntaelinten ongelmat sekä psyykkiset ongelmat ovat päivän trendejä. Tuki- ja liikuntaelinten vaivat ovat lisääntyneet siksi, että nuoret istuvat pitkät päivät koulussa, opintojen parissa tai työpaikalla ja vapaa-aikakin kuluu usein tietokoneen ääressä surffaten. Ongelmien syynä on pitkälti se, että nuoret liikkuvat nykyisin liian vähän. Psyykkisten ongelmien lisääntymiseen vaikuttaa puolestaan se, että nuorilta odotetaan tehokasta pärjäämistä. Tämä aiheuttaa paineita ja näkyy selvästi vastaanotoilla esimerkiksi ylioppilaskirjoitusten ja pääsykokeiden aikaan. Muistan omasta nuoruudestani sen, että vastoinkäymisten katsottiin kuuluvan elämään. Niistä uskottiin myös voitavan päästä yli. Nyt vaikuttaa siltä, että nuoret odottavat elämältä sujumista eivätkä vastoinkäymiset saa kuulua siihen. Aktiivinen edunvalvoja Olen hiljattain päättänyt hallintotieteen maisterin tutkintoon kuuluvat opinnot Tampereen ylipistossa. Tahti oli aika reipas ja tiedän jo mistä aiheesta teen lopputyöni. Hallintotieteen ylioppilaaksi en aio jäädä ja teen graduni valmiiksi varmasti. Viime kesänä en ehtinyt pitää lainkaan kesälomaa ja marras-joulukuun vaihteessa lomailimme perheen kanssa Firenzessä. Juoksin siellä myös maratonin. Saan elämääni voimaa perheestä. Juokseminen on minulle tärkeä henkireikä ja lenkkeilen usein luonnossa susikoiramme kanssa. Naurankin joskus, että olen tehnyt kaikki tärkeät päätökseni lenkkipolulla. Toukokuun lopussa aion osallistua Tukholman maratoniin. Olen mukana Lahden Seudun Yrittäjänaisten toiminnassa ja edunvalvonnassa. Lisäksi olen Asikkalan Yrittäjien hallituksen varapuheenjohtaja ja Suomen Sairaanhoitajaliiton Sairaanhoitajayritysten hallituksen jäsen ja sihteeri. Olen sitä mieltä, että yrittäjän on turha urputtaa, jos ei itse vaikuta. Yrittäjä Tiina Wangel, 42 Yritys: Tiimikke Oy/Vääksyn Lääkärikeskus, työllistää 34 henkeä Koulutus: sairaanhoitaja, viimeistelee hallintotieteen maisterin tutkintoa Perhe: puoliso radiologian erikoislääkäri Michael Wangel, lapset Eemeli, 7, ja Ilona, 6 Saa virtaa: perhe-elämästä ja juoksemisesta Luonne: iloinen, avoin, sisukas ja päättäväinen Ohjenuorat: Tehokkuus ei saa mennä inhimillisyyden edelle. Omena päivässä pitää lääkärin loitolla. YRITTÄJÄnainen 2/

15 menestystarina Toimitusjohtaja Tiina Wangel sanoo Vääksyn Lääkärikeskuksen palvelevan asiakkaita yhdellä käynnillä mahdollisimman pitkälle. Yleensä alusta loppuun. 15 YRITTÄJÄnainen 2/2011

16 talouskatsaus Aurinkoinen talous ENSI-ILTA SYYSKUUN TAMMIKUUN 2012 ESITYKSET N YT MYYNNISSÄ Kevätaurinko on saanut niin reaalitalouden kuin talousennusteetkin kasvuun ja kukoistukseen. Maailmantalouden odotetaan kasvavan lähivuosina reilun neljän prosentin vauhtia. Kehittyvissä maissa kasvu on nopeampaa, kehittyneillä talousalueilla kasvu jää vähäisemmäksi. Suomi valitettavasti kuuluu tähän jälkimäiseen joukkoon, mutta tilanne meillä ei ole huono, päinvastoin. Ennakkotietojen mukaan Suomen talous kasvoi viime vuonna 3,1 prosenttia edellisestä vuodesta. Kuluvan vuoden talouskasvun odotetaan olevan tätäkin nopeampaa, noin 3,5 prosentin vauhtia. Kasvu on laajapohjaista sekä kotimaisen että ulkomaisen kysynnän vilkastuttamaa. Painopiste siirtyy kuitenkin ulkomaiseen kysyntään, sillä kun välillinen verotus sekä kunnallisverotus kiristyvät ja reaalisen ansioiden kasvu pysähtyy, on selvää, että yksityisen kulutuksen kasvu hiipuu. Omat haasteensa talouden kasvuun tuo julkisen talouden tila. Suomen julkinen talous kohtasi fi nanssikriisin vahvana, ja suhdanneautomatiikan annettiin toimia vapaasti. Kun lisäksi tehtiin päätösperäisiä elvytystoimia, julkisen talouden rahoitusasema heikkeni voimakkaasti. Tilanteen korjaamiseksi fi nanssipolitiikka on tänä vuonna kiristävää. Tässä tilanteessa oman kysymysmerkkinsä talouskehitykselle luo tulevan hallituksen talous- ja veropolitiikka. Mikäli esimerkiksi verotuksessa erilaisten painopistemuutosten sijaan päädytään kokonaisveroasteen voimakkaaseen kiristämiseen, tulee se leikkaamaan entisestään kotimaista kulutusta. Tällöin talouden taivaalle voi yllättäen ilmaantua odottamattoman synkkiä pilviä. Pk-yritysten aurinkoiset odotukset Suomalaiset pk-yritykset odottavat alkaneesta vuodesta suhteellisen hyvää. Yritykset arvioivat kuluvan vuoden olevan liiketoiminnalle suhteellisen hyvän, mutta yhtyvät muiden tahojen ennusteisiin siitä, että talouskasvun ei uskota enää voimakkaasti kiihtyvän. Vahvasta tulevaisuudenuskosta huolimatta huolestuttavaa on se, että varovaisuus investoinneissa jatkuu. Investointiodotukset ovat helmikuisen pk-barometrin mukaan vain puolet pitkän ajan keskiarvosta. Investointeja jarruttelevat käyttämätön kapasiteetti ja kesken oleva kannattavuuden palauttaminen. Myös tuotantokustannusten ja palkkojen nousu voi vaikuttaa investointihalukkuuteen. Pk-yritysten arviot lopputuotteiden ja palkkojen noususta ovat kohonneet viime syksystä kaikilla toimialoilla. Nyt olisi kuitenkin oltava uskallusta varmistaa talouden kasvu seuraaville vuosillekin. Tällä tavalla tulevien vuosien talouden kasvun hedelmät saadaan poimittua ja hyödynnettyä täysimääräisesti. Petri Malinen ekonomisti Suomen Yrittäjät LIPUT (02) YRITTÄJÄnainen 2/ Petri Malinen avaa ajankohtaisia talouden näkökulmia Yrittäjänainen-lehdessä.

17 Kuva Arto Tapio Tästä alkavat yrittäjänaisten paikallisyhdistysten sivut. Lähettäkää meille lyhyitä juttuja ja kuvia tapahtumistanne. Juttujen laajuus on noin merkkiä. Seuraava lehti ilmestyy Jutut 8.8. keskusliittoon ja ilmoitusten varaukset Markkinointi Tuuleen. Keski-Suomen Yrittäjänaisten tehotiimi vastasi Jyväskylässä puheenjohtaja Pirjo Kokon johdolla Yrittäjänaispäivien sujumisesta. Eturivissä Erja Mononen ja Leila Saikkonen. Seuraavassa rivissä Sanna Jylänki, Päivi Kuikka ja Pirjo Kokko. Heidän takanaan Sirpa Pii-Keinonen ja Sanna Hartikainen sekä takana Kaija Vähärautio ja Riitta Piesanen. 17 YRITTÄJÄnainen 2/2011

18 kentän kuulumisia Lakeuksien yrittäjänaiset juhlivat 35-vuotistaivaltaan Ylihärmä Ylihärmän Yrittäjänaisten yhdistys vietti helmikuussa 35-vuotisjuhliaan. Yhdistyksen puheenjohtaja Anna-Liisa Mäki-Haapoja luonnehtii yhdistystään vireäksi ja aikaansaavaksi toimijaksi, johon on liittynyt parin viime vuoden aikana uusia nuoria jäseniä. Tällä hetkellä yhdistykseen kuuluu liki 40 jäsentä. Yrittäjänaisten Keskusliiton puheenjohtaja Kaarina Jokinen totesi juhlapuheessaan naisten yritysten takovan miesten yrityksiin verrattuna parempaa tulosta. Hän sanoi pohjalaisuuteen liitettävän usein keskimääräistä uskaliaamman luonteenlaadun ja sanonnan vaikka läpi harmaan kiven. Niinhän se on Pohjanmaalla, että parasta yritetään, mutta priimaa pukkaa tulohon. Yrittäjyys on osoittanut, että vaikeinakin aikoina yhteistyöllä voidaan selvitä ja jopa tehdä kunnon tulosta, Jokinen vahvistaa. Mäki-Haapoja arvioi tervetulopuheessaan yrittäjänaisten elämän muuttuneen perheyrityksissä viime vuosina siten, että naiset ovat saaneet yhtä vastuullisempia tehtäviä. Hän totesi myös palvelujen kysynnän kasvaneen vahvasti teollistuneella Pohjanmaalla, mikä on tarjonnut naisille työtä ja yrittämisen mahdollisuuksia. Vaikka yrittäjänaisten elämä on kiireistä ja kotona odottaa työpäivän jälkeen toinen työ ja perhe, niin Mäki-Haapoja kehotti naisia pitämään kaiken kiireenkin keskellä huolta omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Puheenjohtaja kertoi Ylihärmän yrittäjänaisten tapaavan toisiaan kerran viikossa allasjumpan merkeissä. Yhteistä jäseniltaa vietetään myös kuukausittain. Muuta ohjelmaa ovat muun muassa muotinäytökset sekä yhteiset laskettelu-, teatteri- ja mökkiretket. Vaasan yrittäjänaisten Meeri Valkama (vas.) sekä YNKL:n kunnianpuheenjohtaja Ulla Salmi (toinen oik.) ja puheenjohtaja Kaarina Jokinen onnittelivat Ylihärmän yhdistystä. Kukitettu puheenjohtaja Anna-Liisa Mäki-Haapoja vastaanotti onnittelut. Myös hyväntekeväisyys on kunniassa ja esimerkiksi vanhuksia ja nuoria tahdotaan auttaa ja tukea. Vaikka Ylihärmä on nykyisin osa Kauhavaa, ylihärmäläiset yrittäjänaiset haluavat pysyä Mäki-Haapojan mukaan itsenäisenä yhdistyksenä. Juhlassa myönnettiin myös joukko ansiomerkkejä. Anna-Liisa Mäki- Haapoja sai Ylihärmän Yrittäjänaisten yhdistyksen ensimmäisen kultaisen kunniajäsenmerkin. Lisäksi ansiomerkkejä saivat Elisa Haukkala, Vuokko Kujanpää, Pirkko Aalto, Liisa Hirvelä, Lea Sointu, Päivi Niinistö-Mäkinen, Irma Kuikka ja Kaija Luoma, Arja Syynimaa ja Paula Takala. Yrittäjänaisten Open 30. heinäkuuta Lisätietoa Netissä kilpailukalenteri ja ilmoittautumiset. Järjestäjänä Ylihärmän Yrittäjänaiset. Tervetuloa joukolla mukaan! Ottakaa ystävännekin mukaan kaikille naisille avoimeen kilpailuun! Mikaela Löfroth on vuoden muotokuvaaja Hämeenlinna Suomen Ammattivalokuvaajat ry valitsi Mikaela Löfrothin Hämeenlinnasta vuoden muotokuvaajaksi Hän sai viiden kuvan sarjalla voittamansa tittelin lisäksi lapsikuvasarjassa kultaa, muotokuvasarjassa hopeaa ja pronssia sekä hääkuvasarjassa pronssia. Studio Mikaela Löfroth Oy on toiminut Hämeenlinnan keskustassa vasta hieman yli kolme vuotta, mutta menestys kansallisissa kilpailuissa on ollut hyvä. Mikaela Löfrothin ottama kuva kuparihiukset sai muotokuvasarjassa pronssia. YRITTÄJÄnainen 2/

19 kentän kuulumisia Onnistunut lelunkeräys Salo Salolainen Torikaffen yrittäjä Leena Lindgren keräsi huhtikuisena lauantaina leluja torille. Halukkaat saivat tuoda vanhoja ehjiä leluja sekä kirjoja ja pelejä vastaanottopisteeseen. Mukavasti kertynyt saalis lahjoitettiin yksityisille perhepäivähoitajille. Teksti Marjukka Nurmi, tiedottaja/salon Yrittäjänaiset ry Salon Yrittäjänaisten lelukeräyksen järjestänyt Leena Lindgren ja perhepäivähoitajat Sinikka Karonen ja Tuija Vendelin-Hauhia torin vastaanottopisteessä. Yrittäjänaiset juhlivat naistenpäivää Kemi Octopussyn yrittäjät Laura Niva ja Virve Kaartinen Octopussyn näytöksen juontaneen Minna Palosaaren haastattelussa. Kemin Yrittäjänaiset juhlistivat kansainvälistä naistenpäivää järjestämällä Black and White -naistenpäivätapahtuman Ravintola Ramonassa 5.3. Illan aikana nähtiin kaksi muotinäytöstä, joissa Putiikki Punamusta ja Octopussy Clothing esittelivät kevään muotia. Malleina toimivat Kemin omat yrittäjänaiset. Illan isäntinä olivat Diili-ohjelmasta tutut Sampo Kaulanen ja Jouni Talvinen. Maarit Lampivuori-Kangasniemi vuoden yrittäjänainen Pori Teksti Susanna Niskala-Sorsa/Kemin Yrittäjänaisten tiedottaja Kuva Aulikki Kotaniemi Parturi-kampaajamestari Maarit Lampivuori-Kangasniemi aloitti uransa pikkutyttönä äidin kampaamossa rullien pesulla markan tuntipalkalla. Kampaamokoulun aikana hän työskenteli vieraalla työnantajalla, koska siellä hän ansaitsi kuusi markkaa tunnissa ja äiti olisi maksanut vain sen markan. Ensimmäisen oman kampaamonsa hän perusti 1990-luvun puolivälissä. Maarit Lampivuori-Kangasniemi on ollut Porin Yrittäjänaiset ry:n aktiivinen jäsen vuodesta Tänä aikana hän on toiminut varapuheenjohtajana sekä hallituksen ja ohjelmatoimikunnan jäsenenä. Hän on suorittanut kampaajamestarin ylemmän ammattitutkinnon, toiminut Porin seudun hiusyrittäjien hallituksessa, saanut Porin hiusyrittäjien Kultainen kampa ansiomerkin sekä Yrittäjänaisten hopeisen ansiomerkin ja 20-vuotisyrittäjämerkin. Teksti Kaija Vestervik Kuva Esa Kyyrö Vuoden 2011 Porin yrittäjänaiseksi valittu parturi-kampaajamestari Maarit Lampivuori- Kangasniemi aloitti jo 18-vuotiaana yritystoimintansa Suomen ensimmäisessä tuolivuokrakampaamossa. Tämä yrittämisen muoto mullisti 1980-luvun alussa koko alan. 19 YRITTÄJÄnainen 2/2011

20 kentän kuulumisia Tiina Brandt vuoden 2010 nuori yrittäjänainen Kokkola Fysioterapeutti Tiina Brandt valittiin vuoden 2010 Kokkolan nuoreksi yrittäjänaiseksi. Hän sanoo fysioterapeutin ammatin edellyttävän halua kuunnella ja auttaa ihmisiä. Fysioterapeutti ja yrittäjä Tiina Brandt palkittiin vuoden 2010 Kokkolan nuorena yrittäjänaisena. Alma-palkinnon saanut Brandt omistaa ja johtaa Kokkolan kuntoutusasemaa. Lisäksi hän omistaa yhdessä Minna Parantalan kanssa Kannuksen fysikaalisen hoitolaitoksen. Liikunnalliselle Tiina Brandtille ammatinvalinta kypsyi jo lukioaikana. Hän valmistui vuonna 1991 kuntohoitajaksi ja työskenteli sen jälkeen kolme vuotta yksityisessä hoitolaitoksessa ja kunnallisella puolella. Fysioterapeutiksi hän valmistui vuonna Lasten syntymän ja hoitovapaan jälkeen vuonna 2005 tein rohkean ratkaisun ja ostin Kokkolan kuntoutusaseman, jossa olin ollut töissä kesäisin jo opiskeluaikanani, kertoo yrittäjä. Brandt on jatko-opiskellut työnsä ohessa ja erikoistunut työfysioterapeutiksi. Kokkolan kuntoutusasema on yli kolmekymmentä vuotta vanha yritys, joka työllistää kolme ja puoli fysioterapeuttia ja osa-aikaisen toimistosihteerin. Kannuksen fysikaalisessa hoitolaitoksessa työskentelee kaksi ja puoli fysioterapeuttia. Yrityksen asiakkaat tulevat pääasiassa Kelan ja terveyskeskuksen kautta sekä lääkärin lähetteellä, mutta myös kuka tahansa voi tulla asiakkaaksi. Perinteisten fysikaalisten hoitojen, hieronnan ja liikehoitojen lisäksi asiakas voi saada apua muun muassa virtsanpidätysongelmiin, jotka ovat lisääntyvä ongelma, kertoo Brandt. Myös yhdistykset tilaavat yritykseltä jumpparyhmien vetäjiä, minkä ohella yrittäjä tekee paljon kotikäyntejä. Asiakaslähtöisyys ja työntekijöiden ammattitaito ovat tärkeimpiä asioita tässä työssä. Asiakasta ei saa unohtaa missään vaiheessa ja yrityksen toimintaa kehitetään vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin parhaalla mahdollisella tavalla, Tiina Brandt vahvistaa. Teksti ja kuva Helinä Marjamaa Seuraa nettisivuja! www Seuraa uutisia ja jäsenetujasi netissä osoitteessa Jos olet unohtanut salasanan, pyydä jäsensivujen tunnukset: yrittajanaiset.fi tai puh Liisa Hernesniemi (keskellä) tarjoaa mielenterveysasiakkaille asumis- ja kuntoutuspalveluja. Hän kertoo yrittäjyyden olevan hänelle sekä ammatti että ajattelu- ja suhtautumistapa työntekoon. Vasemmalla sihteeri Katriina Rekinen, oikealla puheenjohtaja Sirpa Tulimaa. Liisa Hernesniemi vuoden yrittäjänainen Oulun seutu Oulun seudun yrittäjänaiset ry on valinnut Vuoden yrittäjänaiseksi Donum Oy:n yrittäjän Liisa Hernesniemen. Perustelut ovat seuraavat: Liisa Hernesniemi on menestynyt ja rohkea yrittäjä, joka on perustanut yrityksen itselleen aiemmin tuntemattomalle alalle ja uskaltanut ottaa riskejä. Hernesniemi toimii innovatiivisesti ja joustavasti sosiaali- ja terveysalan murroksen keskellä kehittäen jatkuvasti yrityksen toimintaa ja huolehtien myös henkilöstön hyvinvoinnista. Donum Oy:n omistama Lehtorannan koti tuottaa asumis- ja kuntoutuspalveluja mielenterveyskuntoutujille. Lehtorannan kodin asukkaiden asumis- ja kuntoutustoiminta perustuu mahdollisimman kodinomaiseen elämään joko asiakkaan omassa kodissa tai Lehtorannan palvelukodissa. Palvelukoti sijaitsee Puolivälinkankaalla Metsolan kartanossa. Lehtorannan kodissa on asiakaspaikkoja yhteensä 18. Henkilökunnan määrä on yhdeksän. Vuodesta 2009 lähtien yritys on tarjonnut myös kotisairaanhoidon palveluita Donum Care -toiminimellä. Koko yrityksen liikevaihto on noin euroa. Liisa Hernesniemi on 53-vuotias kasvatustieteen maisteri. Hän työskenteli aiemmin osaamisen kehittämisen alalla ja ryhtyi yrittäjäksi vuonna Molemmilla vanhemmillani oli pitkäaikainen muistisairaus. Seuratessani läheltä heidän vaiheitaan eri hoitokodeissa minulle kehittyi ajatus siitä, että asiat voidaan tehdä paremmin. Halusin perustaa hoitokodin muistisairaille ihmisille, Hernesniemi kertoo. Vuonna 2004 Hernesniemelle tarjoutui kuitenkin mahdollisuus lähteä jatkamaan ja kehittämään toisen yrittäjän perustamaa mielenterveysasiakkaiden hoitokotia, ja hän tarttui tilaisuuteen. Toiminta on kasvanut ja kehittynyt vuosi vuodelta, mutta pienellä yrityksellä on paljon haasteita pysyä kilpailussa mukana. Ala on vahvasti kilpailtu. Suuret yritykset pystyvät kilpailemaan hinnoilla hyvän rahoituskyvyn ja suurten yksikkökokojensa vuoksi. Pieni yritys voi menestyä aktiivisella tuotekehityksellä, henkilöstön koulutuksella, osaamispohjan laajuudella ja hyvällä yhteistyöverkostolla, Hernesniemi kuvailee. Liisa Hernesniemi kertoo, että yrittäjyys on hänelle sekä ammatti että ajattelu- ja suhtautumistapa työntekoon. Yrittäminen on vaativa, mutta antoisa työnteon muoto. Se edellyttää hyvää ammattitaitoa, toimivaa yritysideaa ja voimakasta sitoutumista idean toteuttamiseen. Yrittäjyys vaatii heittäytymistä ja itsensä likoon laittamista. Siitä syntyy myös vahva tunne itsensä toteuttamisesta. Teksti Ulla Keski-Filppula Kuva Raija Tuominen YRITTÄJÄnainen 2/