MITEN MAAKUNTA MAKAA. Varsinais-Suomen liitto VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTA TOIMENPITEITTÄIN VUONNA 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MITEN MAAKUNTA MAKAA. Varsinais-Suomen liitto VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTA TOIMENPITEITTÄIN VUONNA 2011"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland MITEN MAAKUNTA MAKAA VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTA TOIMENPITEITTÄIN VUONNA 2011

2 MITEN MAAKUNTA MAKAA, VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTA TOIMENPITEITTÄIN VUONNA 2011 Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku p. (02) fax. (02)

3 SAATTEEKSI Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toteutumista seurataan vuosittain. Seuranta tehdään kaksiosaisena siten, että se koostuu maakunnan kehitykseen keskittyvästä osasta Miten Varsinais-Suomi makaa, Maakunnan kehittämisen näkökulmia ja tästä yksityiskohtaisemmasta osasta Miten maakunta makaa, Varsinais-Suomen maakuntaohjelman seuranta toimenpiteittäin vuonna Tässä raportissa Varsinais-Suomen liiton toimenpiteille määräämät vastuuhenkilöt ovat raportoineet toimenpiteiden toteutumisesta keväällä Mukana ovat kaikki Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toimenpiteet. Tämä raportti muodostaa pohjan seurannan yleisemmälle osalle. Turussa VARSINAIS-SUOMEN LIITTO VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTA TOIMENPITEITTÄIN V

4 VASTUUHENKILÖIDEN RAPORTIT MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTUMISTILANTEESTA KEVÄÄLLÄ 2011 Vastuuhenkilöt: CG = Carola Gunell TH = Tuula Halttunen HH = Hannele Hartikainen TJ = Timo Juvonen RK = Raimo Korhonen MK = Mervi Kylmälä KL = Kalle Larsson LN = Lasse Nurmi PP = Petteri Partanen TP = Tapio Penttilä VR= Ville Roslakka HSa = Heidi Saaristo ES = Eira Saari-Lahoniitty KS = Kirsi Stjernberg TT = Tapio Tuhkanen JV = Janne Virtanen JÅÅ = Jessica Ålgars-Åkerholm Käytetyt lyhenteet AMK = ammattikorkeakoulu CPMR = Perifeeristen merellisten alueiden liitto (Conference of Peripheral Maritime Regions of Europe) EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto ELY = elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus ESR = Euroopan sosiaalirahasto ICT = Information and Communication Technology KASTE = sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma MMM = maa- ja metsätalousministeriö OSKE = osaamiskeskusohjelma TEM = työ- ja elinkeinoministeriö TOTSU = maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma TSEK = Turun seudun kehittämiskeskus TY = Turun yliopisto VSL = Varsinais-Suomen liitto ÅA = Åbo Akademi ÄRM = äkillinen rakennemuutos Arvio toimenpiteen toteutumistilanteesta: x Ei ole aloitettu xx Edennyt heikosti xxx Edennyt kohtalaisesti xxxx Edennyt hyvin xxxxx Toteutunut 4 VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTA TOIMENPITEITTÄIN V. 2011

5 5.1 Monipuolinen osaaminen ja kilpailukykyiset elinkeinot Osaavan työvoiman saannin varmistaminen ja työllisyyden turvaaminen Aktivoidaan työllisyyspolitiikkaa toteuttamalla nuorten koulutus- ja työllisyystakuu lisäämällä työkokeiluja ja kuntouttavaa työtoimintaa kehittämällä toimintamalli harjoittelupaikkojen järjestämiseksi korkeakouluista valmistuneille ELY, korkeakoulujen rekrytointipalvelut Koko ohjelmakausi TH Nuorten koulutustakuun toteutumisen esteenä on ollut ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen alimitoitus ikäluokkaan ja työvoimatarpeeseen nähden. Asiaan vaikutetaan mm. parasta aikaa valmisteltavalla ammattirakenneselvityksellä. Nuorten, alle 25-vuotiaiden työttömyys on vähentynyt vuodessa 16 % ( ). Virta yli 3 kk:n työttömyyteen on alentunut vuoden %:sta 18,3 %:n. Oppilaitoksia on aktivoitu etsimään opintonsa päättäville nuorille vaihtoehtoisia väyliä työllistymiseen. Aktivointihankkeita on käynnissä Salossa, Vakka-Suomessa, Loimaalla ja Turussa. Työpajatoiminta on kehittynyt hyvin. Etsivä nuorisotyö on käynnissä. TEtoimistoissa on vuoden 2011 loppuun saakka 6 lisähenkilöä nuorten neuvonnassa. Lisäksi on käytetty ostopalveluna tuotettavia nuorten palveluohjaajia Turussa, Salossa, Loimaalla, Kaarinassa ja Liedossa. Turun TE-toimisto on tukenut korkeakouluopiskelijoiden työnhakua erillisellä neuvojaresurssilla. Harjoittelupaikkojen järjestämiseksi on käynnistymässä Turun yliopiston hanke KOTEVA - Korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien ja -suhteiden kehittämishanke. Hanketta on valmisteltu yhdessä TSEK:n, Turun kaupungin, TY:n, ÅA:n Turun AMK:n ja liiton edustajien kanssa. Lisätään ammatillisen peruskoulutuksen koulutuspaikkoja maakunnan tarvetta vastaavasti ja perustetaan sitä koskeva maakunnallinen koulutuspaikkapankki. Oppilaitokset Ohjelmakausi ES OKM:n koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman yhteydessä laaditaan alueelliset koulutustarvelaskelmat kaikille koulutustasoille ja aloille. Laskelmien pohjana ovat maakunnalliset toimiala- ja ammattirakenne-ennusteet. Opetushallitus toimittaa näiden perusteella laaditut laskelmat koulutustarpeesta maakunnittain. Laskelmien pohjalta kevään aikana arvioidaan yhteistyössä Satakuntaliiton kanssa koulutusala- ja oppilaitoskohtaiset koulutuksen aloituspaikat. Koulutuspaikkapankki- asia ei ole edennyt; se edellyttää mm. KESU-laskelmien valmistumista ja oppilaitosten sitoutumista hankkeeseen. VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTA TOIMENPITEITTÄIN V

6 Tuetaan koulutuksen järjestäjäverkon kehittämistä maakunnan erityispiirteet huomioon ottavaksi mukaan lukien ruotsin kielen opetus. Kunnat Ohjelmakausi ES Vuonna 2010 valmistui TY:n laatima selvitys Varsinais-Suomen toisen asteen ammatillisten oppilaitosten yhteistyöstä ja kehitysnäkymistä (maakunnan kehittämisrahahanke). Tämän työn jatkoksi käynnistetään hanke Ammatillinen koulutus Varsinais-Suomessa Maakuntahallitus myönsi Varsinais-Suomen ELY:lle rahoitusta hankkeen toteuttamiseksi. Hankkeessa on tarkoitus palkata selvitysmies, jonka tehtävänä on tehdä konkreettisia toimenpide-esityksiä koulutuksen kehittämiselle, mm. järjestäjäverkon kokoamiseksi Yritystoiminnan ja yhteistyöverkostojen vahvistaminen Ylläpidetään telakkateollisuuden ja sen alihankintaverkoston toimintakyky ja osaaminen. ELY PP Valtioneuvosto nimesi meriteollisuuden äkillisen rakennemuutoksen toimialaksi joulukuussa ST:n Turun telakalla on tällä hetkellä yksi Viking Linen risteilijätilaus ja optio toisesta tilauksesta. Tämän lisäksi Oy Gaiamare Ab on tilannut 105 metrisen erikoisaluksen. Helmikuussa 2011 Royal Caribbean Cruises varustamon viimeisin risteilijätilaus meni Saksaan. ST:n Turun telakan alihankintaverkostossa on noin 850 yritystä. Julkisen sektorin tuottamien rakennemuutostoimenpiteiden piirissä Varsinais-Suomessa on tällä hetkellä reilut 100 yritystä tavoitteena on saada mukaan 300 yritystä. Varsinais-Suomen telakkatyöryhmä vaikutti voimakkaasti valtion tukien saamiseen laivatilauksiin. Randellin työryhmä seuraa strategisen kokonaiskuvan hahmottumista. Kerran kuussa kokoontuva Kompassi työryhmä koordinoi käytännön tason toimenpiteitä. Turun kaupunki on perustanut rakennemuutostoimiston, jota vetää rakennemuutosjohtaja Ari Nousiainen. Varsinais-Suomi on tehnyt omat esityksensä työ- ja elinkeinoministeriölle meriteollisuuden rakennemuutosrahojen käytöstä. Lopullisia vastauksia ministeriöstä ei ole vielä saatu. 6 VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTA TOIMENPITEITTÄIN V. 2011

7 Varaudutaan rakennemuutoksiin ja luodaan uusia kasvualoja. ELY CG Rakennemuutosten aiheuttamiin ongelmiin meriteollisuuden ja Salon seudun osalta on ensisijaisena toimenpiteenä haettu EAKR- ja ESR-ohjelman joustovarauksista (ÄRM-rahoitus) tukea TEM:ltä. Varsinais-Suomeen on myönnetty yhteensä n. 11 m erilaisiin hankkeisiin ja toimenpiteisiin vuosina 2010 ja Meriteollisuus: Toimintaa ohjaamaan on perustettu eritasolla toimivia työryhmiä. Suurin osa ÄRM-rahoituksesta on suunnattu ESR-tyyppiseen työllisyyttä tukevaan toimintaa (esim. Trooli-keskus), lisäksi erilaiset yrittäjyyttä ja niiden toimintaedellytyksiä parantavia toimenpiteitä on käynnistynyt ja uusia on käynnistymässä. Vuonna 2011 asetettiin rakennemuutostyön tavoitteeksi 8000 uutta työpaikkaa ja meriteollisuuden liikevaihdoksi 2,5 mrd vuoteen 2021 mennessä. Meriteollisuuden elvytystoimenpiteiden käynnistyminen myöhästyi. Hallinnollinen valmistelu ja sopivien vastuuhenkilöiden rekrytointi sekä organisointiongelmat viivästyttivät toiminnan aloittamista. Vasta keväällä 2011 työ on saamassa konkreettisemman muodon ja eri toimijoiden työn koordinointi on mahdollista toteuttaa. Salon seutu: Salon seutu sai ÄRM-statuksen ICT alan rajun rakennemuutoksen takia. Status on voimassa vuoden 2011 loppuun, mutta rakennemuutoksen hoito edellyttää jatkoaikaa. Salossa akuuttiin tilanteeseen vastataan lieventämällä muutoksen inhimillisiä vaikutuksia ja vahvistamalla alueen kilpailukykyä. Salo on laatinut itsenäisesti omia tulevaisuuden skenaarioitaan, joihin kuuluvat mm. modernin rakentamisen ja hyvinvoinnin keskittyminen Salon seudulle. Ideoita tukemaan on käynnistynyt hankkeita. Hankkeilla mm. toteutetaan Salon visiota terveysteknologian ja langattoman tiedonsiirron sovellusten edelläkävijänä. Tuotteistetaan ja kaupallistetaan uusia liikeideoita sekä kehitetään uusia tuotekonsepteja (esim. sähköajoneuvokonseptit, ja kanssakäymisen teknologiat). ELY PP Tekesin rahoittama TULI (tutkimuksesta uutta liiketoimintaa) ohjelma auttaa tutkijoita ja tiedeyhteisöjä selvittämään tutkimuslähtöisen idean tai keksinnön kaupallisen potentiaalin ja antaa tukea kaupallistamisessa. Ohjelma keskittyy tutkimustyön tulosten kaupallistamiseen yliopistoissa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Keksintösäätiön Tuoteväylä-palvelu auttaa yksityishenkilöitä ja aloittavia yrityksiä ideoiden ja keksintöjen arvioinnissa ja jalostamisessa liiketoiminnaksi. Tuoteväylä on toiminut Turussa reilut puolitoista vuotta ja tähän mennessä Tuoteväylä-tiimissä on arvioitu jo lähes sata ideaa. VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTA TOIMENPITEITTÄIN V

8 Nostetaan Turku Touring matkailun toimialakehittäjäksi tekemällä siitä aidosti maakunnallinen sekä kehitetään maaseudun ja saariston ympärivuotista matkailua mm. lisäämällä sisältöjen tarjontaa (esim. terveysmatkailu, elämysmatkailu, hiljaiset alueet). Turku, matkailujärjestöt Ohjelmakausi PP Turku Touring ei ole vakiinnuttanut asemaansa maakunnallisena matkailun kehittäjänä. Turku Touring kokoaa seutukuntien matkailuvastaavat säännöllisiin palavereihin, mutta esim. matkamessuilla Varsinais-Suomen matkailua ei ollut koottu fyysisesti yhteen. Kehittämisyksikön toimintaa ei myöskään ole saatu käynnistettyä. Varsinais-Suomen matkailustrategian päivitys on käynnistynyt. Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskuksen Turun yksikkö on koko klusterin aktiivisin ja tuotteliain osapuoli. Osaamiskeskuksen toimesta on käynnistetty monia merkittäviä hankkeita, joita Turku Touring hallinnoi, esim. matkailun lippulaivahanke, Cultural Tourism hanke, Kulttuurin ketju hanke, www. kulmat.fi sivuston luominen. Lisäksi OSKEn puitteissa valmistellaan hankehakemusta Baltic Sea Region Network for Tourism- pilotista. Maaseudulla ja etenkin saaristossa on meneillään useita matkailuhankkeita, jotka tähtäävät ympärivuotisen matkailun ja sisältöjen kehittämiseen. Nostetaan erikoisviljelyn ja siihen perustuvan elintarviketuotannon tutkimusta, osaamista ja jalostusarvoa sekä laaditaan lähistrategia lähituotannon mahdollisuuksien parantamiseksi. TP ELY Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishankkeen (VARRU) puitteissa laaditaan lähistrategia lähituotannon mahdollisuuksien parantamiseksi. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen noin miljoonalla eurolla rahoittaman kolmivuotisen ( ) VARRU-hankkeen tarkoitus on löytää innovaatioita ja tehdä uusia avauksia, jotka toisivat kilpailuetua ja parantaisivat elintarvikealan strategista painoarvoa maakunnassa. Hankkeen toteutuksesta vastaavat Turun yliopiston kolme erillislaitosta: Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus FFF. 8 VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTA TOIMENPITEITTÄIN V. 2011

9 Tuetaan kalatalouden toimintaedellytyksiä ja edistetään kalankasvatuksen sijainninohjausta. Toteutetaan Vakka-Suomen kalastuspuisto. TP ELY Elintarvikekalatalouden toimintaohjelman mukaisesti Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kalatalouspalvelut- ryhmän kautta tuetaan kalatalouden toimintaedellytyksiä ja laaditaan ammattikalastuksen ja sijainninohjaussuunnitelmat Saaristomerelle ja Selkämerelle vuoden 2011 loppuun mennessä. Kalankasvatus ja kalastus otettiin kohtuullisesti huomioon Selkämeren kansallispuistoa perustettaessa. Vakka-Suomen kalastuspuiston kalatalousryhmän toimintaa tuetaan ja pyritään saamaan sen toiminta vakinaistetuksi. Aktivoidaan Turunmaan kunnat ja Åbolands fiskarförbund hakemaan MMM:ltä kalatalousryhmän status, kun MMM on keväällä 2011 tehnyt väliarvion maan seitsemän (7) kalatalousryhmän toiminnasta Maakunnan korkean osaamisen vahvistaminen ja uuden teknologian käyttöönotto Vahvistetaan maakunnallisen teknologia/business kampuksen toimintaa ja nostetaan se nykyistä korkeammalle tasolle. Tähän liittyen - uudelle osaamiskeskuskaudelle Varsinais-Suomen osaamiskeskuksen toimialoiksi määritellään: bioalat, meriklusteri, funktionaaliset materiaalit, elintarvike, ICT sekä matkailu ja luovat toimialat. - aktivoidaan korkeakoulujen ja osaamiskeskuksen yhteyksiä elinkeino- ja muiden toimijoiden kanssa toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi Korkeakoulut, Turku Science Park Ohjelmakausi ES Nykyinen osaamiskeskusohjelmakausi päättyy vuonna Välitarkistuksen yhteydessä vuonna 2010 Varsinais-Suomi sai uusiksi osaamisaloiksi ICT:n ja nanoteknologian. Tavoitteesta puuttuu vielä luovat toimialat. Osaamiskeskusohjelman jatkamisesta vuoden 2013 jälkeen ei ole päätöksiä. Korkeakoulujen ja osaamiskeskuksen yhteistyötä on pyritty tiivistämään mm. laatimalla eri osapuolten väliset sopimukset osaamiskeskusohjelman toteuttamisvastuusta. VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTA TOIMENPITEITTÄIN V

10 Vahvistetaan meriklusteria perustamalla meritekniikan kehittämiskeskus ja käynnistämällä meriteollisuusalan yliopistotasoinen koulutus Turussa. Alueellistetaan Syken Merikeskuksen toimintoja Turkuun. TY PP Meritekniikan ylemmän tutkimuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelman laatiminen Lounais-Suomeen selvitys valmistui vuonna Selvityksen toteutti Aalto-yliopiston BIT tutkimuskeskus Varsinais-Suomen ja Satakunnan meriklusteriohjelmien valmistelun pohjalta. Selvitys esitti mm. seuraavia toimenpiteitä: Kasvatetaan paikallisia meritekniikan tutkimusryhmiä, jotka yhdessä muodostavat Lounaisrannikon meritekniikan tutkimuskeskuksen Rakennetaan lounaisrannikon meritekniikan tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyömallit Luodaan sivuainemoduuleja meriklusterin tarpeisiin Vuonna 2011 laaditaan toimintasuunnitelma (business plan) esitettyjen kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi. Varsinaisen toiminnan on tarkoitus alkaa vuoden 2012 alusta. Valmistelun vastuutahoina ovat Koneteknologiakeskus Turku Oy ja Prizztech Oy Satakunnasta. Syken Merikeskuksen toimintojen alueellistaminen Turkuun ei ole edennyt. Kehitetään Turun biokuvantamisen keskuksesta Pohjoismaiden johtava alan keskus. Yliopistot ES/KL Turun biokuvantamisen keskuksen kehittäminen Pohjoismaiden johtavaksi alan keskukseksi on mukana maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa Turun yliopisto ja Åbo Akademi ovat systemaattisesti kehittäneet bioalan tutkimusinfrastruktuuria. Pisimmälle kehittyneitä aloja ovat biokuvantaminen, systeemibiologia ja tautimallinnus. Biotekniikankeskus on saanut Suomen akatemialta rahoitusta kahteen biokuvantamiseen liittyvään hankkeeseen. Lisäksi ajankohtaista on syklotronilaitteiden ja PET-keskuksen laitteiden uusiminen. Hanke on myös yksi liiton edunvalvonnan kärkihankkeista tavoitteena saada hankkeen rahoitus kestävälle pohjalle. Biokuvantamisen vaikuttajatapaaminen on järjestetty , kokoonkutsujana Åbo Akademi. 10 VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTA TOIMENPITEITTÄIN V. 2011

11 Kehitetään ympäristö- ja vihreää taloutta ja edistetään yritystoimintaa näillä aloilla. TSEK PP Varsinais-Suomessa egreennet hanke pyrkii osaltaan tukemaan ympäristöosaamisen vahvistumista. Erityisen kiinnostuksen kohteena on ympäristöosaamisesta kumpuava uusi, innovatiivinen liiketoiminta. Yritystoimintaa tuetaan sekä suoraan yrityksiin että yritysryhmiin kohdistuvilla toimenpiteillä. HINKU (hiilineutraali kunta) hanke Uudessakaupungissa on edistänyt myös ympäristöalan yritystoimintaa. Lupaavia esimerkkejä ympäristöalan yritystoiminnasta löytyy mm. sähköautotuotannosta sekä jätehuolto- ja kierrätyspalveluiden järjestämisestä. Varsinaissuomalaisten yritysten osallistuminen Tekesin ympäristö- ja energiaohjelmiin on ollut vielä vähäistä Kansainvälistäminen Maakunnan yrityselämää kansainvälistetään - kouluttamalla ja tukemalla kasvuhakuisten pk-yritysten vientiponnisteluja asiantuntija- ym. palveluin - tehostamalla palveluja uusien ulkomaalaisten yritysten toiminnan laajentumiseksi/ siirtymiseksi maakuntaan. Kunnat PP Varsinais-Suomen elinkeinoelämän kansainvälistymisohjelmassa on vuonna 2011 tavoitteena mm. edesauttaa yritysten omatoimista kansainvälisen kilpailukyvyn ja kansainvälistymisasteen nostoa, parantaa yritysten henkilöstön kansainvälistymisvalmiuksia ja osaamista, luoda alueellisesti vahvoja kansainväliseen liiketoimintaan keskittyneitä yhteistyömuotoja, edistää ulkomaalaisten yritysten saantia ja juurtumista Varsinais-Suomeen sekä aktivoida maakunnallisen kansainvälistymisfoorumin toimintaa. Ulkomaalaisten yritysten saamiseen alueelle tähtäävässä Invest In toiminnassa on Salossa menossa rakennemuutosvaroilla rahoitettu hanke. Vakka-Suomessa on menestystä saatu mm. soijatehtaan sijoittumisen kautta. Turun seudulla toimintaa on hieman haitannut Invest In toiminnan hajautuminen sekä Turun seudun kehittämiskeskukseen että Turku Science Parkiin. VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTA TOIMENPITEITTÄIN V

12 5.1.5 Luovat toimialat Myönnetään jokavuotinen julkinen palkinto alueen luovan toimialan parhaista innovaatioista, joiden valintakriteerit tukevat maakunnan elinkeinopoliittisia tavoitteita. Varsinais-Suomen liitto PP Varsinais-Suomen liiton vuoden 2011 budjettiin on varattu euroa palkintoa varten. Asia valmistellaan siten, että palkinto voidaan myöntää syksyllä Ylläpidetään ja kehitetään Kulttuuripääkaupunki hankkeen keskeisiä ideoita ja verkostoja (esim. kulttuurin alueellinen yhteistyö ja tuotantoedellytykset). Turku HH Turku 2011 ohjelmaan on hyväksytty kaikkiaan 115 hanketta. Varsinais-Suomen liiton kulttuuritoimikunnan yhdeksi keskeiseksi tehtäväksi on määritelty osallistuminen Kulttuuripääkaupunki 2011 hankkeen ideoiden ja verkostojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Vuoden 2012 alussa tehdään yhteenveto parhaiten toteutuneista ideoista ja verkostoista. 12 VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTA TOIMENPITEITTÄIN V. 2011

13 Edistetään prosentti rakennus- ja korjauskustannuksista taiteeseen -periaatteen toteutumista. Kunnat HH Varsinais-Suomen taidetoimikunta on vuoden 2010 alusta alkaen koordinoinut Taideaalto hanketta, jonka tehtävänä on jalkauttaa prosenttiperiaate maakuntaan, kouluttaa taiteilijoita ja rakennuttajia toimimaan prosenttiperiaatehankkeissa ja lisäämään yleistä tietoutta prosenttiperiaatteen eduista. Taidetoimikunta on ideoinut ja toteuttanut prosenttitaiteen kunniamerkit. Toimikunta luovutti marraskuussa 2010 ensimmäiset varsinaissuomalaiset prosenttitaiteen kunniamerkit Salon kaupungille, Turun kaupungille, Maskun kunnalle, Turun Ylioppilaskyläsäätiölle ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin T-sairaalalle. Salon kaupunki on toteuttanut prosenttitaidehankintoja jo kauan aikaa. Taide ilahduttaa Salossa päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla. Turun kaupunki on viime vuosina edistyksellisesti pyrkinyt lisäämään prosenttitaiteen hankintaa. Kaupungin taidekokoelmaa hoitavan Turun museokeskuksen johdolla on taidetta hankittu mm. kirjastoihin, päiväkoteihin ja terveydenhuollon kohteisiin. Esimerkkinä mm. v valmistuneen pääkirjaston laaja ja näyttävä nykytaidekokoelma. Maskun kunta teki vuonna 2009 periaatepäätöksen, että uudisrakennusten hankekustannuksista 0,5 % käytetään taiteeseen. Ensimmäinen taidehankinta toteutettiin Tammenahjon päiväkoti-esiopetus- ja kouluyksikköön. Maskuun yhdistyneet Askainen ja Lemu aloittavat myös 0,5 %:n linjan uusissa hankkeissaan. Turun Ylioppilaskyläsäätiö on hankkinut taidetta useisiin asuntokohteisiinsa. Turun yliopistollisen keskussairaalan rakenteilla olevaan T-sairaalan laajennusosaan hankitaan mittava nykytaiteen kokoelma. 5.2 Eheä yhdyskuntarakenne ja vetovoimainen toimintaympäristö Vahva vaikuttaja Itämerellä KS Tiivistetään kansainvälistä eri alojen yhteistyötä Itämeren alueella. Turusta kehitetään merkittävä Itämeren keskus. Varsinais-Suomen liitto, Turku Jatkuva Maakunnan asema Itämeren keskuksena on konkreettisimmin vahvistunut vuoden kuluessa Itämeristrategiaan liittyvien toimien kautta. Turussa järjestettiin Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton koolle kutsumana Itämeren alueen yhteistyötä ja Venäjän roolia tässä käsittelevä pyöreän pöydän epävirallinen keskustelu viime syyskuussa. Kokoukseen osallistui korkean tason edustajia Suomen lisäksi Euroopan komissiosta ja Pietarista. Tämän jälkeen liiton ja kaupungin johto ovat jatkaneet keskusteluja Pietarin, komission ja myös Hampurin kaupungin edustajien kanssa yhteistyön syventämiseksi. Jatkoa seuraa toukokuussa Pietarin Turku-päivillä, joiden yhteydessä järjestetään uusi EU:n Itämeri-strategiaan liittyvä foorumi, jossa painopisteenä on Pietarin ja sen lähialueen osallistuminen konkreettisiin hankkeisiin alueemme talouden, kestävän kehityksen ja Itämeren suojelun edistämiseksi. Tilaisuuteen on edellisen tavoin saapumassa komission aluepolitiikan pääosaston johtaja Ahner esikuntineen, mikä on tärkeä osoitus alueemme roolista Itämeri-yhteistyön keskiössä. Turku Touringin ja liiton keväällä 2010 käynnistynyt lippulaivahanke vahvistaa osaltaan rooliamme Itämeriasioissa. Alueen muita toimijoita, esim. Turku Science Park ja Merenkulkualan tutkimus- ja koulutuskeskus, on myös vuoden aikana lähtenyt aktiivisesti mukaan Itämeristrategian lippulaivahankkeisiin. Vuoden aikana käynnistyneillä Central Baltic ohjelman hankkeilla on myös rooli alueemme Itämeri-yhteistyön eteenpäin viemisessä. Turun kaupungin ja korkeakoulujen kanssa yhteinen Brysselin toimistomme edustaa kaikkia Suomen Brysselin aluetoimistoja komission epävirallisessa Itämeristrategian contact groupissa. Lisäksi Itämeren alueen yhteistyöasioita on voitu edistää CPMR:n kautta, liiton hallituksen jäsen Talvikki Koskinen aloitti lokakuussa 2010 CPMR:n hallituksen varsinaisena jäsenenä. Centrum Balticum keskuksen toiminta on sairastapauksen vuoksi ollut tyhjäkäynnillä vuoden 2010 jälkipuoliskolla. Tilanne on edelleen avoin. VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTA TOIMENPITEITTÄIN V

14 Markkinoidaan maakuntaa eri toimijoiden yhteistyönä. Varsinais-Suomen liitto, Turku JÅÅ Maakunnan markkinoinnin sisällön luo tiheästi kokoontuva maakunnallinnen markkinointiryhmä sekä Place Marketing Oy. Hanketta johtaa ohjausryhmä. Markkinointitoimenpiteet alkoivat marraskuussa 2010 näyttävällä asumisen kampanjalla sanomalehdissä (mm. HS, Aamulehti, TS, Hbl) ja verkossa (oikotie.fi/asuminen). Kampanjan tulokset mitattiin, mainoksia pidettiin erottuvina ja ne herättivät kiinnostusta Varsinais-Suomeen asumispaikkana. Tammikuussa 2011 alkoi tapahtumien kampanja lähinnä Iltalehdessä, Iltasanomien verkkolehdessä, Hbl:ssä ja Åbo Underrättelserissä. Osallistuttiin myös Helsingin matkamessuille, yhteistyössä Varsinais-Suomen seutujen ja Turku hankkeen kanssa. Markkinoinnin tuloksia mitataan tarkasti koko hankkeen aikana. Innolink Oy teki joulukuussa 2010 laajan analyysin Varsinais-Suomen brändi-imagosta ja tunnettuudesta. Analyysi luo pohjan tuleville tutkimuksille, joita myös seutukunnat voivat käyttää omassa markkinointityössään. Kampanjat jatkuvat keväällä 2011 yrittämisen ja osaamisen osioilla, tulossa on mm. tv-mainontaa ja jakeluaineistoa, mm. seutujen käyttöön. Parannetaan maakunnan satamien yhteistyötä ja kilpailukykyä. Selvitetään maakunnan satamien yhdistämistä. Satamat KL Loppuvuoden 2010 ja alkuvuoden 2011 aikana satamien osalta on käyty erilaisia keskusteluita. Satamajohtajat ovat esittäneet toivomuksen, että Naantalin satama otettaisiin mukaan Lounaisrannikon kehittämisvyöhykekonseptin alla tapahtuvaan yhteistyöhön. Yhteistyöverkoston kaupunginjohtajien kokouksessa 3. helmikuuta päätettiin esityksen mukaisesti Naantalin sataman mukaanpääsystä ja satamien yhteistyön tiivistämistä tullaan käsittelemään uudelleen huhtikuun kaupunginjohtajien kokouksessa. 14 VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTA TOIMENPITEITTÄIN V. 2011

15 Kehitetään logistisia palveluja ja monipuolisia kansainvälisiä yhteyksiä mm. Turun lentoaseman ja satamien yhteydessä JV Turku Jatkuvaa toimintaa. Turun lentoaseman kautta kulkeva henkilöliikenne kehittyi myönteisesti. Matkustajamäärä oli vuonna 2010 n matkustajaa, jossa kasvua on lähes 30 %. Kansainvälisten lentovuorojen määrä kasvoi v n. 13 %, kun taas kotimaan vuorojen määrä supistui n. 3 %. Pikalentorahdissa Turun lentoasemalle toimintaansa ovat keskittäneet DHL sekä TNT. Tämä luo hyvät edellytykset pikalentorahdin jatkokehittämiselle. Lentoaseman alueen, Logicityn, sekä henkilö- ja tavaralentoliikenteen kehittäminen ja edistäminen on organisoitu uudelleen. Kehittämistehtävät on siirretty Pilot Turku Oy:ltä Turun kaupunkikonsernin eri yksiköihin. Turun satamayhteyden kehittäminen (Suikkilantie) -hanke on suunnittelun osalta valmis. Valtion rahoitusosuudesta ei ole tehty päätöstä. Etelä-Suomen logistiikan ja kuljetuskäytävän kehittämiseen on käynnissä useita hankkeita: mm. ELLO-hanke ja ESLogC-hanke, joissa mukana on useita varsinaissuomalaisia toimijoita. Näillä hankkeilla osaltaan parannetaan Varsinais-Suomen logistiikka-alan toimintaedellytyksiä Yhdyskuntarakenteesta kestävä Ohjataan kaupallisten palvelujen ja työpaikkojen sijoittumista tukemaan ehyttä yhdyskuntarakennetta kuntien elinvoimaisuutta edistäen niiden omista lähtökohdista. Kunnat, Varsinais-Suomen liitto HSa Maakuntavaltuusto hyväksyi Varsinais-Suomen maakuntakaavan Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen alueille. Hyväksytty maakuntakaava on tammikuussa 2011 toimitettu ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Maakuntakaavassa on osoitettu työpaikka- ja palvelualueita, jotka eheyttävät ja tukevat yhdyskuntarakennetta. Alueita on osoitettu paikkoihin, joissa ne mahdollistavat kuntien elinvoimaisuuden säilyttämisen ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen. Maakuntakaavassa on määritelty seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan kaupan suuryksiköiden alarajat seutukuntakeskuksissa ja toiminnallisella Turun kaupunkiseudulla. Kunnissa on vireillä useita kaupan hankkeita, jotka edellyttävät kaavamuutoksia (mm. Naantali, Loimaa, Laitila, Somero, Salo, Kaarina). Kaavaprosesseissa on jatkuvasti yhä korostuneemmin noussut esiin tarve arvioida kaupan sijoittumisen vaikutuksia ja sen myötä myös laajemmin alueen palvelutason kehitystä suhteessa olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Erityisen tärkeäksi teemaksi kaavoitushankkeissa on noussut olemassa olevien taajamien elinvoimaisuuden säilyminen. Maakunnan liitossa on käynnistymässä hanke kaupan palveluverkon selvittämiseksi. Työ kytkeytyy Turun kaupunkiseudun rakennemallityöhön ja tehdään yhteistyössä Turun kauppakorkeakoulun kanssa. VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTA TOIMENPITEITTÄIN V

16 Otetaan yleiskaavoitus kuntien strategiseksi suunnitteluvälineeksi. Vahvistetaan seudullista yleiskaavayhteistyötä ja panostetaan suunnittelun laatuun. Kunnat HSa Turun kaupunkiseudulle laaditaan kestävää kehitystä ja alueen vetovoimaisuutta edistävää rakennemallia (RM35). Se on jatkoa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (PARAS-hankkeen) kaupunkiseutusuunnitelmalle. Rakennemallityön tavoitteena on olla luonteeltaan seudullinen maankäyttöstrategia, joka ohjaa yleispiirteisesti kuntien maankäyttöä. Käynnissä oleva rakennemallityö on hyvä esimerkki seudullisesta kaavayhteistyöstä. Hankkeen valitettavaksi haasteeksi näyttää muodostuvan kiristetty aikataulu, joka saattaa aiheuttaa sen, ettei suunnitelman laadullisia tavoitteita ehditä käsitellä tai toteuttaa riittävällä tavalla. Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen alueilla maakuntavaltuuston hyväksymä maakuntakaava antaa hyvät edellytykset jatkaa kuntatason strategista suunnittelutyötä. Laaditaan selvitykset maakuntakaavan tarkistamiseksi seuraavien teemojen osalta ja hyödynnetään tuloksia maakunnan kehittämisessä - ekologiset käytävät ja hiljaiset alueet - saariston (Turunmaa) rakennuskulttuuriympäristöt - kaupan palveluverkkoselvitys Varsinais-Suomen liitto HSa Kaupan palveluverkkoselvitys on aloitettu yhteistyössä Turun kauppakorkeakoulun kanssa. Selvitys tehdään vuosien aikana. Saariston (Turunmaan) rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointityö on alkanut vuonna 2010 maakuntamuseon toteutettua maisemahistoriakarttojen laatimisen Kemiönsaaren alueella. Maakuntamuseo on hakenut maakunnan kehittämisrahaa aloittaakseen kesällä 2011 rakennusinventoinnit Kemiönsaarella. Ekologisten käytävien ja hiljaisten alueiden selvitystyön aloittaminen tulee ajankohtaiseksi loppuvuodesta 2011, kun tuulivoimaan liittyvän vaihemaakuntakaavan laadinta alkanee. 16 VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTA TOIMENPITEITTÄIN V. 2011

17 5.2.3 Toimiva liikennejärjestelmä JV Suunnitellaan ja kehitetään Varsinais-Suomen liikennejärjestelmää. Painopisteenä on Turun kaupunkiseutu. Varsinais-Suomen liitto Jatkuvaa toimintaa. Laki alueiden kehittämisestä tuli voimaan Laissa maakunnan liitolle annettiin vastuu liikennejärjestelmäsuunnitelman käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan suunnittelun kanssa. Varsinais-Suomen liitto on tehnyt aktiivisesti liikennejärjestelmätyötä myös ennen tätä. Varsinais-Suomen liikennestrategia 2030 hyväksyttiin Vuoden 2010 lopulla valmistui Lounais-Suomen liikennestrategia. Strategia on Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen sekä alueen muiden toimijoiden yhteinen suunnitelma liikenteen päälinjauksista. Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyö organisoitiin ja resursoitiin uudelleen v alussa. Työ on aktiivisesti käynnissä. Ohjausryhmän vetovastuu on Turun kaupungilla ja vastaavasti työryhmän osalta Varsinais-Suomen liitolla. Liikennejärjestelmätyö on kytketty tiiviisti käynnissä olevaan kaupunkiseudun rakennemallityöhön. Vaikutetaan uuteen liikennepoliittiseen selontekoon siten, että seuraavat asiat on selonteossa huomioitu: - valtatie 8 Turku-Pori, yhteysvälihanke - paikallisjunaliikenne Turku-Salo, Turku-Loimaa ja Turku-Uusikaupunki - Turun seudun joukkoliikenteen voimakas kehittäminen - kaupunkiseutujen liikennejärjestelmän kehittäminen (mm. Turun satamayhteys, Salon itäinen ohitustie, kt 40 Turun kehätie) - liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen pitkäjänteisyys ja rahoitustason nosto - toimivan saaristoliikenteen turvaaminen Varsinais-Suomen liitto JV Maakunnan tahtotila liikennejärjestelmän kehittämisen osalta on kirjattu mm. Lounais-Suomen liikennestrategiaan, edunvalvonnan kärkihankkeet tavoitteisiin sekä hallitusohjelmatavoitteisiin. Liikennepoliittisen selonteon tausta-aineistojen laadinta on ollut käynnissä jo pitkään. Selonteko tullee Eduskunnan käsittelyyn aikaisintaan loppuvuodesta Liikenteeseen liittyvää edunvalvontaa ja vaikuttamistyötä on tehty hyvin laaja-alaisesti. Maakuntamme tarpeita on tuotu esille hyvin monissa eri yhteyksissä. Keskeisiä vaikutettavia tahoja tai ryhmiä ovat olleet liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, VR Oy, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Valtioneuvoston jäsenet, kansanedustajat ja heidän avustajansa sekä kansanedustajaehdokkaat. Hankkeiden jatkosuunnittelun kautta on parannettu niiden toteuttamisvalmiutta, ja siten edellytyksiä päästä mukaan toteuttamisohjelmiin. Turun kaupunki yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön sekä ympäristöministeriön kanssa valmistelevat maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusta. Aiesopimuksen lähtökohtana on valtioneuvoston selonteko kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTA TOIMENPITEITTÄIN V

18 JV Kehitetään Varsinais-Suomen liikennejärjestelmää liikennejärjestelmätyössä määritellyn liikennepolitiikan edistämiseksi ja liikennejärjestelmäsuunnitelmiin sisältyvien toimenpideohjelmien mukaisin toimenpitein. Keskeisiä toimenpiteitä ovat edellä mainittujen lisäksi: - Määritellään ja vaiheistetaan Salo Lohja uuden ratalinjauksen suunnittelu sekä Uudenkaupungin radan kehittämistarpeet (mm. tasoristeysturvallisuus, tavaraliikenteen tarpeet, kantavuus ja sähköistys). - Parannetaan liikenneturvallisuutta (arvostuksen lisääminen sekä suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksien vähentäminen, erityisesti valtatie 9). - Painotetaan ilmastotavoitteita liikennejärjestelmän kehittämisessä.. Varsinais-Suomen liitto Jatkuvaa toimintaa. Salo-Espoo-Lohja -ratalinjan suunnittelu on edennyt alustavalla yleissuunnittelulla ja ympäristövaikutusten arvioinnilla. SaLora-vaihemaakuntakaavan tavoitteena on osoittaa oikoratalinjaus. Vaihemaakuntakaava tullee maakuntavaltuuston hyväksymiskäsittelyyn joulukuussa Vetovoimainen ympäristö Uudenkaupungin radan kehittämistarpeiden määrittäminen ja vaiheistus on kirjattuna suunnitteluna aiesopimukseen Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina Aiesopimus allekirjoitettiin , ja sen on allekirjoittanut mm. Ratahallintokeskus. Yrityksistä huolimatta ko. suunnittelua ei ole saatu käynnistettyä. Turun seudulla on käynnistynyt kuntien liikenneturvallisuussuunnitelman laadinta, joka toteutetaan Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyön puitteissa. Valtatien 9 liikenneturvallisuuden parantamiseksi on käynnissä Liikennerevoluutio, pilotti -ideakilpailu, joka jatkuu Turku-Tampere yhteysvälin alustavalla yleissuunnittelulla vuoden 2011 lopulla. Juuri valmistunut Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2020 linjaa liikennejärjestelmään liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. TJ Tuetaan Saaristomeren ja muiden vesien hoitoa, esim. TEHO -hankkeessa tuotettuun toimintamalliin sitoutetaan kaikki valuma-alueen maatilat. ELY Jatkuva TEHO hanke on päättymässä alkuvuonna Hankkeessa on ollut mukana 122 tilaa, joille laadittiin tilakohtainen ympäristönsuojelun käsikirja. TEHO Plus hanke on jatkamassa katkoitta TEHO-hankkeen työtä valuma-alueen maatilojen sitouttamiseksi vesienhoitotyöhön. Tavoitteena on saada mukaan 200 uutta maatilaa Lounais-Suomen alueella. ELY-keskuksen vetämä VELHO-hanke (Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla) on käynnistynyt ja sen tavoitteena on vesien- ja luonnonhoidon yhdistäminen ja kehittäminen Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. VELHOn tarkoituksena on käynnistää vesienhoitoon tähtääviä toimenpiteitä ja kehittää siihen liittyvää yhteistyötä eri toimijoiden välillä, laatia hoito- ja käyttösuunnitelmat yhdeksälle Natura verkostoon kuuluvalle kosteikko- ja vesistökohteelle sekä toteuttaa uudenlaista ns. integroivaa yleissuunnittelua ruovikkoisilla merenlahdilla. Suunnittelun lisäksi hankkeessa kehitetään vesiensuojelun ja luonnonhoidon työmenetelmiä. Hanke kestää vuoden 2013 loppuun asti, ja sen kustannusarvio on hieman runsaat kolme miljoonaa euroa. Merenhoidon suunnittelun käynnistäminen; uuden direktiivin johdosta on uudistettu lainsäädäntö ja sen ohjaamana tehtävät vesien- ja merenhoitotyö. Suomen hallituksen Saaristomeri -sitoumuksen toimeenpanosta valmistuu Matti Vanhasen vetämän työryhmän raportti ja se julkistetaan Varsinais-Suomen liitto on tyytymätön siihen, että TOTSU neuvotteluissa esitettyjä Saaristomeren suojelutoimia ja investointeja ei ole otettu huomioon. 18 VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTA TOIMENPITEITTÄIN V. 2011

19 Laaditaan maa-ainesstrategia. Siinä huomioidaan kokonaisvaltaisesti maa-ainesten kestävä käyttö ja pohjaveden hyvä laatu ja riittävyys. ELY Ei ole aloitettu TJ Luodaan erityyppisiä uusia metsien monimuotoisuutta ylläpitäviä alueita ja alueiden verkostoja vapaaehtoisin keinoin TT Metsäkeskus Pari vuotta sitten käynnistynyt METSO- ohjelma eli metsien monimuotoisuusohjelma on saanut hyvän alun myös Varsinais-Suomessa. Metsänomistajat ovat ottaneet aktiivisen otteen metsien monimuotoisuuden turvaamisessa. Ohjelmaan hyväksyttävien metsäalueiden suojelusta tehdään sopimus joko metsäkeskuksen tai ELY- keskuksen kanssa, ja metsänomistaja saa sopimuksen mukaisen korvauksen. Metsäkeskukset tekevät määräaikaisia, kymmenen vuoden ympäristötukisopimuksia sekä luonnonhoitohankkeita, kun taas ELY- keskukset tekevät pysyviä sopimuksia. Metsäkeskus on käynnistänyt uuden alueellisen metsäohjelman laatimisen vuosille Siinä linjataan tavoitteet ja toimenpiteet hakkuille, metsänhoidolle, metsien monimuotoisuudelle ja monikäytölle. Lisäksi tarkastellaan puun käyttöä ja jatkojalostusta. VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTA TOIMENPITEITTÄIN V

20 Edistetään kilpailukykyistä asuin- ja työpaikkaympäristöä / toimintaympäristöä tuottavaa kaupunkisuunnittelua. HSa Kunnat, ELY Jatkuvaa Hyvä ja laadukas ympäristö nähdään maakunnassa kilpailuvalttina. Kaupunkisuunnittelun rooli kilpailukykyisen asuin-, työpaikka- ja toimintaympäristön tuottamisessa on myös tunnistettu, mutta edelleenkään suunnittelun tai toteutuksen laatuun ei ohjata riittävästi henkilö- tai taloudellisia resursseja. Maakunnassa tapahtuvaa kaupunkisuunnittelua näyttää vaivaavan pirstaloituneisuus, jolloin kaupunkisuunnittelussa välttämätön kokonaisrakenteen hallinta ja kaupunkikuvallinen visiointi jää toteutumatta. Turun kaupunkiseudun rakennemallityössä tavoitteena on kilpailukykyisen asuin-, työpaikkaja toimintaympäristön toteuttaminen, mutta hankkeen kiristyneen aikatulutavoitteen takia juuri suunnittelun laatuun panostaminen saattaa kärsiä. Liedon kunta järjesti syksyllä 2010 onnistuneen arkkitehti-ideakilpailun keskustan kehittämisestä Energia ja yhdyskuntahuolto LN Selvitetään Turun seudun uuden jätteenpoltto- tai muun käsittelylaitoksen sijoittamista Topinojalle tai vaihtoehtoisesti muihin kuntiin. (MV:n ponsi: tutkitaan mahdollisuus toteuttaa laitos koko maakunnan yhteishankkeena) Turun seudun kunnat Turun seudun jätehuolto Oy on omaehtoisesti aloittanut selvittämään neljää jätteenpolttolaitosvaihtoehtoa Turun lähiseudulle. Alueet sijoittuvat Turun, Naantalin ja Raision alueille. Raisiossa vaihtoehtoja on kaksi: vanhan Palovuoren kaatopaikka-alueen ympäristössä ja Isosuon kaatopaikka-alueen läheisyydessä. Naantalin alue on lähellä Fortumin voimalaa ja Turun vaihtoehtoalue sijaitsee nykyisen Topinojan kaatopaikan yhteydessä. Turun seutu tuottaa valtaosan maakunnan polttokelpoisesta jätteestä, joten logistisesti ja ympäristön kannalta järkevää on tutkia vaihtoehtoja jotka sijaitsevat lähellä jätteen syntypistettä valtakunnallisen ja alueellisen jätepolitiikan tavoitteiden mukaisesti. Turun seudun jätehuollon tarkoituksena on kuitenkin neuvotella mahdollisuuksista jätteenpoltolle Salon seudulla Rouskis Oy:n kanssa. Vuoden vaihteessa neuvotteluja ei kuitenkaan tämän asian osalta ollut käyty. Jätteenpolttolaitoksen rakentamisella on kiire, sillä nykyinen ympäristölupa mahdollistaa jätteenpolton Orikedolla vain vuoden 2014 loppuun. Optimistisimmallakin aikataululla uusi jätteenpolttolaitos olisi toiminnassa vuonna 2018 ja tällä hetkellä on käytännössä ratkaisematta millä tavoin nyt polttoon menevät jätteet hyödynnetään kestävällä tavalla syntyvän ylimenokauden ajan. Varsinais-Suomen liiton kantana on, että ympäristölupa tulee myöntää vanhalle jätteenpolttolaitokselle, kunnes uusi laitos saadaan rakennettua. Varsinais-Suomen liitto osallistuu Turun seudun jätepolitiikan valmistelutyöhön. Jätepolitiikalla on myös vaikutuksia jätteenpolttoasiaan. Jätepolitiikasta on juuri saatu kuntien lausunnot. Työtä johtaa Turun kaupunki. 20 VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTA TOIMENPITEITTÄIN V. 2011

21 Edistetään maakunnallisen energiastrategian toteuttamista ja siinä erityisesti - uusiutuvan energian (ml. bioenergia) tuottamisen lisäämistä ja logistiikan järjestämistä - energia-alan huippuosaamisen lisäämistä ja yhteistyön tiivistämistä (energiateknologian osaamiskeskittymä). ELY, energiayhtiöt TJ Varsinais-Suomen Ilmasto- ja energiastrategiat hyväksyttiin maakuntahallituksessa Vuonna 2010 käynnistyi Valonian koordinoima EETU Energiasta maakunnan etu -hanke, joka on Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoittama vuoden 2013 loppuun kestävä hanke. Hankkeessa koordinoidaan seutukuntien toteuttamaa yhteistä energianeuvontatyötä ja edistetään uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja energiatehokkuutta maakunnan maaseutualueella. Paikallisesti hankkeen tavoitteena on maaseudun yritysten ja yhteisöjen toimintaedellytysten parantuminen energiakustannusten pienenemisen ja fossiilisten energialähteiden käytön vähentämisen ansiosta. Toisena tavoitteena on uuden teknologian käyttöönoton edistäminen ja tiedon levittäminen mm. energiatehokkuuden parantamiseen liittyvästä teknologiasta ja uusiutuvien energiamuotojen ja niiden tuottamiseen liittyvistä uusista liiketoimintamahdollisuuksista maaseudulla, kuten peltobioenergian hyödyntäminen biokaasuna tai bioetanolina. Maakunnassa on käynnissä useita uusiutuvan energian lisäämistä ja kehittämistä tukevia hankkeita. Edistetään maakaasuputken vetämistä maakuntaan JV Energiayhtiöt Jatkuva Gasum on suunnitellut maakaasuputken rakentamista Mäntsälästä Turun talousalueelle. Hankkeen tekninen suunnittelu on edennyt pitkälle, mutta toteutuspäätöstä siirtoputken rakentamisesta ei ole tehty. Putken rakentamisen edellytyksenä on, että sen vaikutuspiiristä löytyy riittävä vuotuinen käyttö maakaasulle. Viimeaikaiset energiaverotukseen liittyvät ratkaisut eivät ole tukeneet maakaasuverkon ulottamista Varsinais-Suomeen. Putken linjauksella on tehty monenlaisia tutkimustoimenpiteitä, joista on aiheutunut vahinkoja ja haittaa. Yleisenä käytäntönä maakaasuputkihankkeissa on, että kaikki vahingonkorvaukset maksetaan maanomistajille lunastustoimituksessa putken rakennustöiden valmistuttua. Valmisteluvaihe on kestänyt tavanomaista pidempään, ja lunastuslain mukaiset vahingonkorvaustoimitukset on käynnistetty. Alueella on edelleen voimakas tahtotila maakaasuverkon ulottamisesta Varsinais-Suomeen, joka vaatinee toteutuakseen energiaverotuksen uudelleen linjaamista. VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTA TOIMENPITEITTÄIN V

22 LN Edistetään jätevesiosuuskuntien perustamista ja vesilaitosten yhdistämistä suuremmiksi yksiköiksi ja tuetaan alueellisen vesihuollon kehittämissuunnitelman toteuttamista (esim. siirtoviemärit). Kunnat Jätevesiosuuskuntien perustamistahdin odotetaan kiihtyvän haja-asutusalueilla, kun jätevesiasetuksen määräaika jätevesien puhdistustehokkuudelle lähestyy (vuosi 2014). Varsinais- Suomen liitto on yhdessä ELY-keskuksen ympäristötoimialan kanssa valmistellut vuoden 2010 aikana hanketta, jonka tavoitteet ovat vesihuoltolaitosten ja rakennusrekisterin tietojen yhdistäminen. Tavoitteena on saada kaikille viranomaisille oikea tieto siitä, mitkä vanhasta kiinteistökannasta ovat vesi- ja jätevesihuollon piirissä. Lounaispaikan toteuttamana hankkeessa on myös tarkoitus tuottaa kuntien käyttöön internetpohjainen työkalu, jonka avulla mm. perustettavat vesiosuuskunnat voivat toimittaa liittyjätietonsa kuntien ja valtion rekistereihin. Vesihuollon siirtolinjojen toteutuksen osalta Rymättylä-Merimasku vesihuoltoyhteys on saanut euron valtionrahoituksen ja Kaarina-Parainen syöttövesijohto aloitusrahan euroa (haettiin eur). Näiden lisäksi pienhankerahaa sai Rymättylä-Merimasku linja ( yht eur). Haetuista hankkeista rahoitusta ei tällä erää saanut Vahto-Rusko, Riihikoski- Aura-Lieto ja Teijo-Salo siirtoviemärit sekä Kemiönsaaren vesihuoltohanke. Haetuista 2,55 milj. eurosta saatiin siis toteutettua rahoitusta 1,15 milj. eur. Turun seudun vesihuoltosuunnitelmaa on ryhdytty päivittämään vuoden 2010 lopulla ja helmikuussa 2011 on käsillä kehittämissuunnitelman toteutuksen tarjouspyyntökierros. VSL on mukana suunnittelussa ja rahoituksessa. 5.3 Kattavat hyvinvointipalvelut ja turvallinen elämä Kunta- ja palvelurakenne kaipaa uudistamista Tuetaan vapaaehtoisia kuntaliitoksia ja kuntien yhteistyötä. Kunnat KL Varsinais-Suomen alueella on toteutunut useampi kuntaliitos vuoden 2010 loppuun mennessä. Selvityksiä ja neuvotteluita mahdollisista kuntaliitoksista tai sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön syventämisestä käydään useammankin kunnan osalta paraikaa. Erityisesti Turun ja sen naapurikuntien osalta asetelma kuntafuusiolle on haasteellinen. Neuvotteluhalukkuuteen vaikuttaa myös puitelain voimassaolon takarajan lähestyminen ja porkkanarahojen laskennallinen vähentyminen vuoteen 2013 mennessä. Vastaavasti kuntakenttä odottaa tulevan hallitusohjelman linjauksia kuntarakenteen tiivistämisen osalta. 22 VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTA TOIMENPITEITTÄIN V. 2011

23 5.3.2 Turvataan peruspalvelut Peruspalveluja kehitettäessä lähtökohtana pidetään ennaltaehkäisyä, varhaista puuttumista ja kuntoutusta. Peruspalvelut järjestetään kunnissa lähipalveluina ja erityispalvelut hoidetaan yhteistoiminta-alueella tai sitä laajemmalla alueella. Kehittämistoimenpiteiden painopisteinä ovat - lasten ja nuorten perheiden palvelut - vanhustenhuolto - päihde- ja mielenterveystyö - vammaispalvelujen kehittäminen Kunnat Koko ohjelmakausi TH Maakuntaohjelman painopisteet on otettu huomioon mm. alueellisessa KASTE ohjelmassa ja tehtäessä hankkeiden rahoituspäätöksiä. Pyritään vaikuttamaan kuntien peruspalvelujen kehittämisen painopisteisiin. Lisätään sosiaali- ja terveydenhoitoalojen henkilökunnan koulutusta ja uudistetaan koulutusta sosiaali- ja terveysalan tietotaidon yhdistämiseksi. Korkeakoulut Ohjelmakauden alku TH Asia on ollut esillä alkutalven 2011 hyvinvointiklusterityössä ja se otetaan uudelleen esiin työn jatkuessa. Koulutus pyritään saamaan liikkeelle aluksi projektiluonteisena. VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTA TOIMENPITEITTÄIN V

24 5.3.3 Kiinni elämässä Vakinaistetaan pajakouluja. Kunnat Ohjelmakauden alku Asiasta on tehty eduskunta-aloite syksyllä TH Luodaan koulunkäynnin keskeyttämisen seurantajärjestelmä, johon sisältyy toimenpiteet puuttua koulunkäynnin keskeyttämiseen. ES ELY Nuorisolaki muuttui vuoden 2011 alusta alkaen. Lain mukaan kunnassa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto viranomaisten monialaisen yhteistyön suunnittelua ja toimeenpanoa varten. Ongelmana on ollut tietojen saanti koulupudokkaista. Uudessa laissa määrätään mm., että koulutuksen tai opetuksen järjestäjän on luovutettava tiedot peruskoulun päättäneistä ja jatkokoulutusta vailla olevista sekä opintonsa lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa keskeyttäneistä. Kunnan järjestämä etsivä nuorisotyö on merkittävin toimintamuoto koulupudokkaiden löytämisessä ja jatkoon ohjaamisessa. Varsinais-Suomen ELY: ssa on suunnitteilla maakunnallisen lapsi- ja nuorisopolitiikan ohjausryhmän perustaminen, joka koordinoisi uuden lain mukaista nuorisotyön kehittämistä ja toteuttamista. Ryhmän perustamisesta tullaan neuvottelemaan myös Varsinais-Suomen liiton kanssa. Koulupudokkaiden määrä oli vuonna ,17% 9-luokkalaisten määrästä. 24 VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTA TOIMENPITEITTÄIN V. 2011

25 Tuetaan sosiaalisten ja yhteiskunnallisten yritysten perustamista. ELY PP TEMin selvityksissä on todettu, että todellisia sosiaalisia yrityksiä on maassamme alle puolet siitä, mitä niitä on ollut rekisterissä ja moni niistä on ollut erittäin pieni. On myös todettu, että sosiaalisten yritysten tukipolitiikka ei ole vauhdittanut Suomessa tätä toimintamallia kannattavaan kasvuun, vaan päinvastoin jäljellä olevia kaatuu yksi toisensa jälkeen. Varsinais-Suomessa panoksen kärki on suunnattu työpajatoiminnan ja kolmannen sektorin toimijoiden kautta tapahtuvaan tukityöllistämiseen. Asiakasmäärät sillä puolella ovat 10-kertaiset sosiaalisiin yrityksiin verrattuna ja yhdistysten toimintamallit ja toiminta on periaatteessa samaa kuin sosiaalisilla yrityksilläkin. Varsinais-Suomessa sosiaaliset yritykset ovat aikanaan syntyneet juuri vanhojen työpajojen pohjalta. TEMin yhteiskunnallista yrittäjyyttä selvittänyt työryhmä esitti luovuttamassaan raportissa, että seuraava hallitus käynnistäisi hankkeen yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallin kehittämiseksi ja jatkotoimenpiteiden edistämiseksi. Yhteiskunnallisten yritysten tukeminen on siis selvittelyvaiheessa. Kehitetään erilaisia osallistumismuotoja esim. - tuetaan aluetoimikuntatyötä - perustetaan kaikkiin kuntiin nuorisovaltuustot - perustetaan erilaisia matalan kynnyksen tapaamispaikkoja Kunnat, kolmas sektori VR Tiedossa olevat nuorisofoorumit ja niiden aloitusvuosi: - Naantalin nuorisofoorumi (2002-) - Auran Team Cafesko nuorisokahvilatiimi (2005-) - Paimion nuorisoneuvosto (2005-) - Liedon nuorisovaltuusto (2010-) - Maskun nuorisofoorumi (2005-) - Mynämäen nuorisoparlamentti (2004-) - Ruskon nuorisovaltuusto (2009-) - Salon nuorisovaltuusto (2009-) - Nousiaisten nuorisokokous (2009-) - Länsi-Turunmaan nuorisohallitus (2009-) - Kemiönsaaren nuorisoparlamentti (2003-) Pöytyälle on perustettu vuoden 2011 alussa kylien neuvottelukunta, joka kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa. VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTA TOIMENPITEITTÄIN V

26 5.3.4 Turvallinen ja viihtyisä elinympäristö TT Laaditaan seudulliset / työssäkäyntialuekohtaiset turvallisuussuunnitelmat, joihin kuuluvat muun muassa koulupoliisi- ja pelastustoiminta, liikenteen asennekasvatus sekä hoito- ja hoivalaitosten turvallisuus (automaattiset sammutuslaitteistot). Kunnat, pelastus- ja poliisitoimi Turvallisuussuunnitelmat on tehty poliisilaitoksittain pääosin siten, että ne ovat vielä voimassa vuonna Salon ja Loimaan seudulla on turvallisuussuunnitelmat valmisteilla. Hanke: Varsinais-Suomen ensihoitopalvelun kokonaisuudistuksen suunnittelu. Valmisteilla olevassa Terveydenhuoltolaissa tullaan siirtämään ensihoidon ja varautumisen järjestämisvastuu kunnilta sairaanhoitopiireille. Tavoitteena on kartoittaa maakunnan riskit lääkinnällisen pelastustoimen osalta, laatia sen jälkeen palvelutasomääritykset ja valmiussuunnitelma. Hanke toteutetaan Loimaan aluesairaalan toteuttaman VAKEVA- projektin jatkumona Länsi-Turunmaan kaupungin päättynyt hanke: Stärkande av samarbetet mellan trygghetsaktörer i Åboland Projektet strävar efter att skapa ett koordinerat samarbete mellan myndigheter, kommuner, privata aktörer och tredje sektorn för att på detta sätt kunna stärk den allmänna trygghetskänslan i Åboland. Kootaan kuntien yhteinen esteettömyyteen erikoistunut tieto yhteen paikkaan (resurssikeskus). Laajennetaan esteettömyysasiamiestoimintaa. Kunnat RK Esteettömyystiedon kokoaminen on tapahtunut Kunnon Koti -hankkeen toimesta, ammattikorkeakoulun tiloihin on rakennettu erilaisille vammaisille ja vajaakuntoisille tarkoitettujen apuvälineiden ja esteettömyyttä edistävien rakenneratkaisujen pysyväksi tarkoitettu näyttely, johon on jo nyt käynyt tutustumassa laaja asiantuntijoiden ja ao. järjestöjen joukko. Projektin nyt päätyttyä toiminta jatkuu, tavoitteena itsensä kannattavuus. Esteettömyysasiamiestoiminnan suhteen tilanne on ennallaan, asiamies toimiin Turun kaupungin organisaatiossa. 26 VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTA TOIMENPITEITTÄIN V. 2011

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeiset

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010 1. OHJELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ohjelma on formaatiltaan pikemmin toimenpideohjelma kuin strateginen ohjelma. Tämän vuoksi täytäntöönpano on perustunut niihin yksittäisiin

Lisätiedot

T I I V I S T E L M Ä

T I I V I S T E L M Ä VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA VUOSILLE 2005-2008 T I I V I S T E L M Ä MAAKUNTAOHJELMA ON MAAKUNNAN TYÖKIRJA VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTA Koostuu viidestä omaleimaisesta seutukunnasta, joita ovat Loimaan,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET 2013 TILANNEKATSAUS. Janne Virtanen

EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET 2013 TILANNEKATSAUS. Janne Virtanen EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET 2013 TILANNEKATSAUS Janne Virtanen Telakkateollisuuden kilpailukyvyn parantaminen Meriteollisuus 2020 kilpailukykytyöryhmän mietintö Turku Seas 2020, alueellinen meri- ja metalliteollisuuden

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013

MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013 MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013 25.3.2013 Kehittämispäällikkö Christina Hovi 1 Turun kaupunkiseudun MAL-aiesopimus Valtion

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Loura-yhteistyö Satakunnan ja Varsinais- Suomen ylimaakunnallisena mahdollisuutena

Loura-yhteistyö Satakunnan ja Varsinais- Suomen ylimaakunnallisena mahdollisuutena Loura-yhteistyö Satakunnan ja Varsinais- Suomen ylimaakunnallisena mahdollisuutena Tarja Nuotio, Varsinais-Suomen liitto Timo Vesiluoma, Satakunnan liitto 4.2.2016 Loura-yhteistyö Satakunnan ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Yhteistyötä asiakkaiden ja alueen hyväksi Osaavalla työvoimalla menestykseen Houkuttelevalla toimintaympäristöllä uusia asukkaita ja yrityksiä Kehittyvällä ruokaketjulla

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi 13.6.2012 1 Uusi Kouvola lyhyesti Asukkaita noin 90.000 (88 987/2008) Pinta-ala 2 885 km², josta maapinta-ala 1677 km² ja vesistöä 370

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Keski-Suomen maakuntaohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

Haasteita ja kokemuksia

Haasteita ja kokemuksia Haasteita ja kokemuksia alueellisesta ennakoinnista Ennakointiseminaari 2011 Luova tulevaisuus 30. - 31.8.2011 Tulosaluejohtaja Seija Mattila Turun ammatti-instituutti Åbo yrkesinstitut 1 TAIn ennakointihanke

Lisätiedot

Maakuntaohjelman

Maakuntaohjelman Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2010-2011 Hannu Korhonen Pääpainotukset: Liikenteellinen saavutettavuus Uusien elinkeinokärkien käynnistäminen Hyvinvointipalvelujen turvaaminen Osaavan työvoiman

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 105/10.00.00.00/2012 41 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2016-2019 Päätöshistoria Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun TIEDOTE 23.4.2012 Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun Etelä-Savon maakuntahallitus päätti maanantaina 23. huhtikuuta palauttaa viraston

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Maakuntahallitus 27.5.2013

Maakuntahallitus 27.5.2013 Maakuntahallitus 27.5.2013 1. EU:n uuden ohjelmakauden rahoituksen alueellisesta jaosta Etelä ja Pohjois Suomen kesken saatiin aikaan neuvotteluratkaisu Kuten huhtikuun maakuntahallituksen ajankohtaisissa

Lisätiedot

MITEN MAAKUNTA MAKAA. Varsinais-Suomen liitto VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTA TOIMENPITEITTÄIN VUONNA 2012

MITEN MAAKUNTA MAKAA. Varsinais-Suomen liitto VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTA TOIMENPITEITTÄIN VUONNA 2012 Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland MITEN MAAKUNTA MAKAA VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTA TOIMENPITEITTÄIN VUONNA 2012 MITEN MAAKUNTA MAKAA,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 1 Alueellinen metsäohjelma Metsäalan ja yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma Yli

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TOTEUTUKSEN AIESOPIMUS 2006 2010

LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TOTEUTUKSEN AIESOPIMUS 2006 2010 KUOPION SEUDUN LIIKENNESTRATEGIA 2030 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TOTEUTUKSEN AIESOPIMUS 2006 2010 Päivitetty 15.5.2007 vuosille 2007-2011 Päivitetty 24.8.2008 vuosille 2008-2012 Päivitetty 19.8.2009 vuosille

Lisätiedot

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lappi KUTSU Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 (NUPO) -projekti kutsuu kuntien opetus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Uudenmaan maakunnan elinvoimatoimialan valmistelun tilannekatsaus

Uudenmaan maakunnan elinvoimatoimialan valmistelun tilannekatsaus Uudenmaan maakunnan elinvoimatoimialan valmistelun tilannekatsaus Maakuntahallituksen konserni- ja elinvoimatoimikunta 1.10.2018 Hankejohtaja Jaakko Pesola jaakko.pesola@uusimaa2019.fi Maakunnalla 26 pakollista

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ

TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ TURUN KAUPUNKISEUDUN JATKUVA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ työryhmä 14.10.2015 1. Kokouksen avaus, läsnäolijat ja järjestäytyminen 2. Edellisen kokouksen muistio 31.8.2015 ja ajankohtaiset asiat 3. MAL (aie)sopimusvalmistelu

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus / Olli Madekivi 13.4.2010 1 Organisaatio 13.4.2010 2 Ympäristökeskuksesta ELYn

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.9.2016 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström

Kohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström Kohti hiilineutraalia kuntaa Biosfärområdets vinterträff i Korpoström 2.3.2018 Valonia Kuntien yhteinen palvelukeskus Valonia on alueellinen kestävän kehityksen palveluorganisaatio Toiminut vuodesta 1997,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

MERIKOTKA tutkimustoiminta

MERIKOTKA tutkimustoiminta MERIKOTKA tutkimustoiminta 29.11.2007 Ulla Tapaninen, professori Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.merikotka.fi mkk.utu.fi Strategiset perusteet Lähtökohdat meriliikenteen

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035+

Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035+ Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035+ Seurantaraportti 2016, Keskeiset tulokset Turun seudun kannalta Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto Liikennestrategian seuranta Liikennestrategia valmistui vuonna

Lisätiedot