E-LASKU KULUTTAJILLE SUUNTAUTUVAN SÄHKÖISEN LASKUTUKSEN MUOTONA

Transkriptio

1 E-LASKU KULUTTAJILLE SUUNTAUTUVAN SÄHKÖISEN LASKUTUKSEN MUOTONA Pro gradu -tutkielma Juha Villman Kauppatieteiden laitos Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta Kuopion yliopisto Tammikuu 2008

2 KUOPION YLIOPISTO Informaatioteknologian ja kauppatieteiden tiedekunta, Kauppatieteiden laitos Kauppatieteiden maisterin koulutusohjelma VILLMAN JUHA, K., A.: E-lasku kuluttajille suuntautuvan sähköisen laskutuksen muotona (E-invoice as an instrument for consumer directed electronic invoicing) Pro gradu -tutkielma, 84 s. Pro gradu -tutkielman ohjaajat: KTT Jyrki Niskanen Tammikuu 2008 Tutkimuksessa selvitetään suomalaisten kuluttajien sähköisen laskutuksen hyödyntämistä. Erityistarkastelun kohteena on e-lasku. E-laskulla tarkoitetaan Finvoice verkkolaskustandardin mukaista kuluttajan omaan verkkopankkiin saapuvaa sähköistä laskua. Aluksi tutkimuksessa käydään läpi sähköiseen laskutukseen liittyviä käsitteitä ja tarkastellaan Finvoice verkkolaskustandardia yrityksen ja kuluttajan näkökulmasta. Finvoice standardin mukaista verkkolaskua myös verrataan muihin laskunmaksutapoihin. Tutkimuksen empiirisessä osassa keskitytään tarkastelemaan kuinka paljon e- laskupalvelua käytetään, miksi sitä ei käytetä ja kuinka käyttöä voisi edistää. Lisäksi tarkastellaan tyytyväisyyttä e-laskupalveluun ja sen ominaisuuksien arvostusta. Näille tekijöille pyritään myös löytämään mahdollisia selittäviä tekijöitä. Tutkimus on toteutettu kyselytutkimuksena. Kyselyyn pystyi vastaamaan ainoastaan Internetissä. Kysely oli kaikille avoin ja siihen vastasi 450 henkilöä, pääasiassa Kuopion yliopiston opiskelijoita ja henkilökuntaa sekä Kansanterveyslaitoksen työntekijöitä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin pääosin kvantitatiivista tutkimusta. Lisäksi vastaajien oli mahdollista antaa avointa kvalitatiiviseksi luokiteltavaa palautetta muutamaan kysymykseen liittyen. Tutkimuksessa ei ole asetettu varsinaisia hypoteeseja, sillä tutkimus on luonteeltaan selittävä ja kuvaileva. Tutkimustuloksien analysointiin on käytetty SPSS ohjelmistoa. Tilastollisessa analyysissä on keskitytty laskemaan frekvenssejä ja keskiarvoja. Lisäksi muuttujille on tehty ristiintaulukointia ja suoritettu x 2 -testejä. Avainsanat: sähköinen laskutus, e-lasku, verkkolasku, finvoice, verkkopankki

3 Esipuhe Tämä tutkielma on tehty Kuopion yliopiston kauppatieteen laitokselle vuosien 2007 ja 2008 aikana. Tutkielman ohjaajana toimi professori Jyrki Niskanen, jolle kuuluu työstään erityiskiitos. Tämän tutkielman valmistuminen otti erinäisistä syistä johtuen oman aikansa ja suuri kiitos kärsivällisyydestä kuuluu puolisolleni Niinalle. Suurin kiitos kuuluu kuitenkin äidilleni ja isälleni, Irja ja Kari Villmanille, jotka ovat aina tukeneet ja kannustaneet minua opin- ja elämäntielläni. Näin savolaiseen tapaan voisi jälkiviisautena vielä todeta, että ei välttämättä ole hyvä idea perustaa yritystä ja käydä päivätöissä samaan aikaan kun tekee pro gradu tutkimusta. Kuopiossa Juha Villman

4 1 JOHDANTO Tutkimuksen taustaa Tavoitteet ja ongelmanasettelu Tutkimuksen lähestymistapa ja rajaukset Tutkielman rakenne SÄHKÖINEN LASKUTUS Yleistä Sähköisen laskutuksen potentiaali Suomessa Sähköinen laskutus muualla Ruotsi Tanska Norja Viro FINVOICE VERKKOLASKU Yritysten Finvoice Yleistä Finvoicen toimintaperiaate Finvoicen laskutusoperaattorit Kuluttajan e-lasku Yleistä E-laskujen toimintaperiaate Osuuspankin e-laskupalvelu Palvelun käyttöönotto Muut toiminnot FINVOICE VERTAILUSSA MUIHIN LASKUTUSTAPOIHIN Finvoice laskutuksen etuja Finvoice laskutuksen haasteita Haasteisiin vastaaminen Vaihtoehtoja Finvoicelle Perinteinen paperilasku Netposti ja ekirje EDI Suoraveloitus Sähköpostilasku EMPIIRISEN TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Empiirisen tutkimuksen tavoitteet Tutkimusmenetelmä- ja aineisto Tulosten käsittely ja analysointi Validiteetti ja reliabiliteetti EMPIIRISEN TUTKIMUKSEN TULOKSET Vastaajien taustatiedot Pankkiasiakkuudet, verkkopankin käyttö ja laskujen maksutottumukset...59

5 6.3 E-laskun saatavuus E-laskun käyttö Syitä e-laskun käyttämättömyyteen E-laskun käyttöönoton edistäminen E-laskun ominaisuudet E-laskusopimusten määrät ja palvelun käyttöfrekvenssi Tyytyväisyys e-laskupalveluun YHTEENVETO TUTKIMUKSEN TULOKSISTA JA LOPPUPÄÄTELMÄT Tutkimuksen tulokset ja loppupäätelmät Jatkotutkimusmahdollisuudet...77

6 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen aiheena on kuluttajien sähköisen laskutuksen hyödyntäminen Suomessa. Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan Finvoice verkkolaskua ja tarkemmin e- laskua, joka on Finvoice verkkolaskun kuluttajille suunnattu muoto. E-lasku on siis sähköinen lasku, joka saapuu postiluukun sijasta kuluttajan käyttämään verkkopankkipalveluun. Pankit ovat olleet mukana kehittämässä Finvoice standardia ja niillä onkin varsin suuri rooli e-laskupalvelussa. E-lasku omaa valtavan potentiaalisen käyttäjäkunnan ja se mahdollistaa teoriassa lähes kaikkien kuluttajalaskujen siirtämisen paperilta sähköiseen muotoon. Edellytyksenä tosin on verkkopankin käyttö ja täten myös Internetin käyttömahdollisuus. E-laskun avulla on mahdollista saavuttaa huomattavia etuja perinteiseen paperilaskuun nähden. Yrityksen näkökulmasta sähköinen laskutus lisää muun muassa laskutustoimen tehokkuutta, sillä käsittelyajat lyhenevät. Sähköisen laskun lähettäminen on myös edullisempaa kuin paperisen laskun. Tästä hyötyvät eniten laskuttajat, jotka lähettävät säännöllisesti runsaasti laskuja, kuten sähkö- ja puhelinyhtiöt. Kuluttajan näkökulmasta e-lasku tuo helpotusta laskujen maksuun, sillä paperilla saapuvien laskujen tietoja ei e-laskujen osalta tarvitse kirjoittaa laskunmaksun yhteydessä verkkopankkipalveluun. E-laskut eivät myöskään katoa postin mukana tai saavu väärään osoitteeseen asiakkaan muuttaessa. Monet kuluttajat arvostavat myös e-laskun paperittomuutta mikä tehostaa palvelun ekologisuutta. Lukuisista eduista huolimatta e-laskupalvelua käyttää vasta hyvin pieni osa kuluttajista. Tästä johtuen onkin mielenkiintoista selvittää mistä palvelun vähäinen käyttö johtuu ja kuinka sitä voisi tehostaa. Aihe on ehdottomasti tutkimisen arvoinen, sillä siitä ei vielä ole julkaistu juurikaan tutkimuksia. Sähköistä laskutusta on tutkittu melko paljon, mutta erityisesti kuluttajille suunnatusta sähköisestä laskutuksesta ei löydy tutkimuksia. Tästä syystä tutkimuksen teoria osa jäi hiukan ohueksi, mutta pyrin paikkaamaan sitä vahvalla empiirisellä osalla. 6

7 Tutkimuksen tulokset voivat kiinnostaa useita eri tahoja. E-laskupalveluja tarjoavilla pankeilla voi olla esimerkiksi kiinnostusta löytää keinoja joilla e-laskupalvelun käyttäjämääriä voitaisiin kasvattaa. Toisaalta samat tiedot voivat kiinnostaa myös varsinaisia laskuttajayrityksiä, sillä suurempi e-laskutettavien määrä tarkoittaa heille suurempia kustannussäästöjä. Lisäksi kohdeilmiötä voidaan sen uutuusarvon vuoksi pitää kansainvälisestikin kiinnostavana. Sähköinen kuluttajalaskutus etenee muissakin Pohjoismaissa ja varmasti jossain vaiheessa myös muualla herätään kuluttajalaskutuksen sähköistymisen tuomiin etuihin. Alun perin tämän tutkimuksen oli tarkoitus käsitellä sähköistä taloushallintoa, mutta kirjoitusprosessin alkuvaiheessa törmäsin sähköisen laskutuksen käsitteeseen ja päätin tarkentaa pro graduni aiheen siihen. Aiheen kiinnostavuutta lisäsi myös se että olin hiukan aiemmin ottanut e-laskupalvelun käyttöön oman verkkopankkini kautta. Huomasin myös ettei lähipiirissäni ollut vielä juurikaan muita kyseisen palvelun käyttäjiä, mutta vähitellen e-laskupalvelu alkoi yleistymään tuttavieni keskuudessa. Itseäni e- laskupalvelussa miellytti sen käyttöönoton yksinkertaisuus ja laskujenmaksun helpottuminen. Myös halu vähentää paperilla saapuvia laskuja ja tätä kautta edistää kestävää kehitystä kuuluivat motiiveihini e-laskupalvelun käyttöönotossa. 1.2 Tavoitteet ja ongelmanasettelu Tutkielman tarkoituksena on pyrkiä selvittämään missä määrin suomalaiset kuluttajat käyttävät e-laskupalvelua ja millaiseksi palvelun käyttö koetaan. Tutkimus on siis luonteeltaan kuvaileva. Lisäksi pyritään selvittämään vaikuttavatko jotkut tietyt tekijät e- laskupalvelun käyttöä edistävästi tai heikentävästi. Näitä tekijöitä voivat olla esimerkiksi sukupuoli, ikäryhmä, ammattiryhmä ja suhtautuminen sähköiseen laskutukseen ylipäänsä. Pääongelma jaetaan seuraaviin alaongelmiin: Kuinka vastaajat suhtautuvat sähköiseen laskutukseen? Millaiset ovat vastaajien laskujen maksutottumukset? Ovatko vastaajat tietoisia e-laskupalvelun käyttö mahdollisuuksista? Kuinka suuri osuus vastaajista käyttää e-laskua? 7

8 Millaiset kuluttajat käyttävät e-laskua? Miksi palvelua käytetään tai miksi ei käytetä? Mitkä tekijät kannustaisivat kuluttajia ottamaan e-laskutuksen käyttöön? Kuinka tyytyväisiä vastaajat ovat e-laskupalveluun? Näihin kysymyksiin vastaukset löytämällä pyritään paremmin ymmärtämään e- laskupalvelun käyttöä ja käyttämättömyyttä. Tutkimuksessa ei ole asetettu varsinaisia hypoteeseja, sillä tutkimus on luonteeltaan selittävä ja kuvaileva. 1.3 Tutkimuksen lähestymistapa ja rajaukset Tutkimus on perusluonteeltaan kvantitatiivinen ja käytetty tutkimusote on lähinnä kuvaileva ja eksploratiivinen. Kvantitatiivisen aineiston lisäksi tutkimus sisältää myös osittain kvalitatiivista aineistoa. Tällä lähestymistavalla pyritään konkretisoimaan suomalaisten kuluttajien sähköisten laskujen käyttöä. Tutkimuksen teoriapohja on melko ohut johtuen aikaisemman tutkimuksen vähäisyydestä. Tätä on pyritty kompensoimaan tekemällä empiirisestä tutkimusaineistosta mahdollisimman vahva ja kattava. Tutkimuksen painopiste on siis nimenomaan empiriassa. Tutkimuksen ongelmanasettelu on myös luonteeltaan sellainen, joka korostaa empiirisen aineiston merkitystä. Täten tutkimus voidaan luokitella kokonaisuutena nimenomaan empiiriseksi tutkimukseksi. Teoriapohjan ohuudesta huolimatta tutkimuksessa on lähdetty liikkeelle aiemmasta olemassa olevasta teoriasta. Tällöin tutkimuksen lähestymistapaa voidaan pitää deduktiivisena. Empiirinen tutkimus on toteutettu Internet-pohjaisella lomakekyselyllä. Tällä tavoin pyrittiin saavuttamaan mahdollisimman suuri ja riittävän kattava otos suhteellisen vähällä vaivalla sekä kustannuksiltaan edullisesti. Internet-kyselyn mainostuksessa on hyödynnetty useita eri sähköpostilistoja ja henkilökohtaisia sähköposteja. Tällä tavoin otoksesta on pyritty saamaan mahdollisimman heterogeeninen. Tutkimukseen sisältyy otoksia kaikkialta Suomesta. Kyselyyn vastasi viikon aikana 450 henkilöä, minkä voidaan ajatella olevan varsin riittävä määrä pro gradu tutkielmaa varten. Internet-pohjainen kysely tarjosi myös hyvän testausmahdollisuuden yrityksemme kehittämälle tuotteelle, joka on tarkoitettu nimenomaan kvantitatiivisten tutkimusten suorittamiseen. 8

9 You are reading a preview. Would you like to access the full-text? Access full-text

10 Aihetta on mahdollista lähteä tutkimaan hyvin erilaisilla lähestymistavoilla. Yksinkertaisinta olisi pitää tutkimusaihe kutakuinkin samana ja lähteä laajentamaan otosta kattamaan koko Suomi sekä tekemään lomakkeesta yksityiskohtaisemman ja kattavamman. Aihetta olisi mahdollista lähestyä myös ympäristönäkökulmasta. Tällöin tutkimuksen kohteena olisi e-laskun yleistymisen vaikutuksen ympäristöön ja tarkastelussa olisi esimerkiksi paperin ja energian säästöön liittyvät tekijät. Taloudellista näkökulmaa aiheesta saataisiin tutkimalla e-laskun käytännön vaikutuksia ja säästöjä yritysten laskutuskuluihin sekä kuluttajien kokemaan hyötyyn. Tutkia voisi heijastuuko mahdolliset säästöt jollakin tavalla laskujen summiin. Tämän tutkimuksen voisi toteuttaa esimerkiksi hieman pidempi aikaisena seurantatutkimuksena. 78

11 LÄHTEET Aalto et al Sähköinen liiketoiminta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. Anilinker Anilinker Oy internet-sivut [online]. Saatavissa: [Viitattu ]. BasWare Basware Oyj internet-sivut [online]. Saatavissa: [Viitattu ]. Brigham, Eugene & Houston, Joel Fundamentals of Financial Management 10 th Edition. South-Western, USA. Cimander, Ralf & Brun, Mikkel einvoicing in Denmark. egovernment Unit, European Commission. Credit Management e-invoicing: Are you up to speed?. Credit Management June 2005, p Deegan, Graig Financial Accounting Theory. McGraw-Hill Book Company, Australia. Deshmukh, Ashutosh Digital Accounting: The Effects of the Internet and ERP on Accounting. IRM Press. ECBS International Bank Account Number (IBAN) [online]. Saatavissa: [Viitattu ]. Enfo Enfo Oyj internet-sivut [online]. Saatavissa: [Viitattu ]. Elisa Elisa Oyj internet-sivut [online]. Saatavissa: [Viitattu ]. European Commission 2007a. egovernment in Norway [online]. Saatavissa: [Viitattu ]. 79

12 European Commission 2007b. egovernment in Sweden [online]. Saatavissa: [Viitattu ]. Finnish Software Business Cluster Sähköisen laskutuksen tutkimustulokset neljässä maassa [online]. Saatavilla: [Viitattu ] Finanssialan Keskusliitto Finvoice verkkolasku [online]. Saatavissa: [viitattu ]. Granlund, Markus & Malmi, Teemu Tietotekniikan mahdollisuudet taloushallinnon kehittämisessä. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. Heikkilä, Tarja Tilastollinen tutkimus. Edita Prima Oy, Helsinki. Hunter, David Beginning XML. John Wiley & Sons Incorporated. Hänninen, Kari Verkkolasku personoituu. Kauppalehti Ilola, Pirjo E-lasku ja Finvoice verkkolasku. Julkaistu: Ajankohtaista verkkolaskusta (tiedotustilaisuus). Itella 2007a. Itella Information Oy internet-sivut [online]. Saatavissa: [Viitattu ]. Itella 2007b. Netposti vastaanota postia tai netpostia [online]. Saatavissa: [Viitattu ] Itella 2007c. ekirjeitä lähetetään 85 miljoonaa vuodessa [online]. Saatavissa: [Viitattu ] Itella 2007d. Verkkolasku.info: Miten verkkolasku eroaa EDI-laskusta? [online]. Saatavissa: [Viitattu ] Julkisen hallinnon suositus Verkkolaskujen käyttö julkishallinnossa liite 2: taustaaineisto [online]. Saatavissa: home.nsf/files/jhs155_liite2/$file/jhs155_liite2.pdf [Viitattu ] 80

13 Karjaluoto et al The measurement of end-user computing satisfaction of online banking services: empirical evidence from Finland. International Journal of Bank Marketing Vol. 24 No.3, Kauppalehti: Netposti vie kirjeet verkkoon. Kauppalehti Koistinen, Olavi Pankit ja Suomen Posti taistelevat sähköisten laskujen markkinoista. Julkaistu: Helsingin Sanomat Kuopion Energia Kuopion Energia internetsivut [online]. Saatavissa: [Viitattu ] Launonen, Paula Laskut suoraan verkkopankkiin [online]. Saatavissa: [Viitattu ] Metsämuuronen, Jari Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. Miettinen, Pekka Sähköisen laskutuksen ratkaisut. Pro Gradu tutkielma, Kuopion Yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos. Mäkinen, Lassi & Vuorio, Britt Taloushallinnon nettivallankumous. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. Nenonen, Heikki Verkkolaskulla on kasvun varaa vielä pitkään. Kauppalehti Nikkarinen, Silja Kymmeniä miljoonia laskuja siirtyy paperilta verkkoon. Savon Sanomat Nordea Hyödyt kotiin e-laskulla. Seminaarijulkaisu: ebusiness Management Nummenmaa et al Tutkimusaineiston analyysi. WSOY Kirjapainoyksikkö, Porvoo. Osuuspankki Osuuspankin verkkopankki internetsivut [online]. Saatavissa: [Viitattu ]. 81

14 Pesonen, Hanna-Leena Pankkipalvelujen ympäristövaikutukset perinteinen vs. sähköinen laskunmaksu. Jyväskylän yliopisto taloustieteiden tiedekunta, Jyväskylä. Reinikainen, Jere Valtionhallinnon suunnitelmat, tavoitteet ja odotukset kuluttajan e-laskulle. Julkaistu: Kuluttajan e-lasku tiedotustilaisuus Repo, Harri E-laskutus matelee edelleen [online]. Saatavilla: [Viitattu ] Räisänen, Kari Pankit alkavat tarjota myös kuluttajille verkkolaskuja. Julkaistu: Helsingin Sanomat Sarnala-Kallio, Pia Kuluttajalaskutus - Pankit osana integraatio verkostoa seminaari [online]. Saatavissa: BE7C-4859-A601-EE0EA7803B9B&field=Document [Viitattu ] Savolainen, Tomi Sähköinen posti irtisanoo hiljaisuudessa [online]. Saatavilla: [Viitattu ] Sirkiä, Timo Joka toinen tehnyt verkko-ostoksia [online]. Saatavissa: [viitattu ] Suomen Pankkiyhdistys 2004a. Pankkitekniikka Suomessa. Painojussit Oy. Suomen Pankkiyhdistys 2004b. Eläkeläisjärjestöjen ja pankkiyhdistyksen yhteistyö pankkien maksupalvelujen käytöstä lehdistötiedote [online]. Saatavissa: [Viitattu ] Suomen Pankkiyhdistys Finvoice soveltamisohje [online]. Saatavilla: 20tiedostot/soveltamisohje12.pdf [Viitattu ] Suomen Pankkiyhdistys 2006a. Finvoice välityspalvelu: kuvaus ja ehdot [online]. Saatavissa: verkkolaskuvalitys.pdf [viitattu ]. Suomen Pankkiyhdistys 2006b. Verkkolaskun vastaanotto verkkopankissa yleiset ehdot [online]. Saatavissa: [Viitattu ]. 82

15 Suomen Pankkiyhdistys 2006c. Säästäminen ja luotonkäyttötutkimus [online]. Saatavissa: [Viitattu ]. Suomen Pankkiyhdistys 2006d. Suoraveloitus palvelunkuvaus [online]. Saatavissa: [Viitattu ] Suomen Tiedonsiirtoyhdistys STY ry EDI-opas. Painotalo Offset-Koppinen Oy, Helsinki. TeliaSonera Sonera internet-sivut [online]. Saatavissa: [Viitattu ]. Tervola, Janne Verkkolasku vie postilta ison siivun. MikroPC 5/2007. TietoEnator TietoEnator Oyj internet-sivut [online]. Saatavissa: [Viitattu ]. Tietoyhteiskunnan Kehittämiskeskus TIEKE verkkolaskuosoitteisto [online]. Saatavissa: [viitattu ]. Tilastokeskus Tiedolla tietoyhteiskuntaan II, Helsinki. Tilastokeskus Tiedolla tietoyhteiskuntaan IV, Helsinki. Tilastokeskus Käsitteet ja määritelmät sähköpostilasku [online]. Saatavissa: [Viitattu ]. Toomla, Ragnar Description of Estonian Electronic Invoice [online]. Saatavissa: [Viitattu ] Tuovinen, Matti E-lasku on turvallinen ja maksajalle vaivaton. Savon sanomat Tähtinen, Sami Järjestelmäintegraatio: tarve, vaihtoehdot, toteutus. Talentum, Helsinki. Vilkka, Hanna Tutki ja mittaa määrällisen tutkimuksen perusteet. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. 83

16 Voutilainen, Vesa & Pento, Tapio Electronic invoice processing as a tool for cost reduction. Frontiers of e-business research. Cityoffset Oy, Tampere Wikipedia IBAN [online]. Saatavissa: [Viitattu ]. WM-Data WM-Data Oyj internet-sivut [online]. Saatavissa: [Viitattu ]. 84