Yhteenveto verkkokyselyn tuloksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteenveto verkkokyselyn tuloksista 29.3.2013"

Transkriptio

1 Yhteenveto verkkokyselyn tuloksista

2 Sisältö 1. Kyselyjen toteutus 2. Vastaajat 3. Verkkokyselyjen tulokset Liite: Kyselyn ja verkkoraporttipalautteen kooste kullekin päämäärälle

3 1. Kyselyjen toteutus

4 Tulevaisuus.2030.fi julkistettiin verkkoraporttina

5 Palautteen kerääminen kyselyinä Yksityiskohtainen verkkokysely Suomenkielinen ja ruotsinkielinen versio Sähköpostiaktivointia suunnattu tyisesti ministöihin ja järjestökentälle Kyselysivut avattu 1016 kertaa, 260 vastaajaa Ennakointiraportissa on ollut mahdollisuus antaa suoraa palautetta sivuilla Vastaajia ei ole yksilöity Vastauksia jätetty 246 kpl ( tilanne, palautekanava säilyy aktiivisena jatkossakin) Ennakointiraporttiin on kaikkiaan ensimmäisen kuukauden aikana tutustunut noin 2800 henkilöä

6 Yksityiskohtaisen verkkokyselyn rakenne 1. Taustatiedot Ikä Sukupuoli Asuinpaikka Taustaorganisaatio 2. Mahdollisuus kommentoida päämääriä yksityiskohtaisesti Keskimäärin yksi vastaaja on kommentoinut kolmea päämäärää 3. Kokonaisarvio Arvio ennakointiraportista Tulevaisuusselonteon sisältöjen priorisointi

7 2. Vastaajat

8 Vastaajien taustatiedot (1/2)

9 Vastaajien taustatiedot (2/2)

10 3. Verkkokyselyjen tulokset

11 Mitkä päämäärät ihmisiä ovat kiinnostaneet? - Kommentoidut päämäärät ennakointiraportissa ja kyselyssä

12 Vastaajan valitseman päämäärän kohdalla esitetyt kysymykset

13 Suomen tulevaisuudelle tärkeä Kyselyn vastaukset Vastausten tilanne

14 Uusi ja raikas näkökulma Kyselyn vastaukset

15 Tärkeys vs. Uutuus ja raikkaus Luonnon kestävä hyödyntäminen Maailman paras koulutusjärjestelmä Hyvinvoivat kansalaiset, mielekäs elämä Yrittäjyys on helppoa, arvostettua ja suosittua Maailman paras toimintaympäristö edelläkävijäyrityksille Avoimen tiedon ja tehokkuuden maa Yksilöityvä työelämä globalisoituvassa maailmassa Suomalainen elintarviketuotanto on resurssitehokasta, ja se edistää hyvinvointia

16 Oltava hallituksen ykkösasia Kyselyn vastaukset

17 Oltava hallituksen ykkösasia vs. Uutuus ja raikkaus Maailman paras toimintaympäristö edelläkävijäyrityksille Yrittäjyys on helppoa, arvostettua ja suosittua Maailman paras koulutusjärjestelmä Hyvinvoivat kansalaiset, mielekäs elämä

18 Mitkä päämäärät vaativat hallituksen huomiota kyselyyn vastanneiden mielestä? (vastaajat valitsivat korkeintaan 5 kpl)

19 Mitä hallituksen pitäisi huomioida? - Muutamia poimintoja palautteesta Suomi tarvitsee yhteisiä arvoja: reilua, yhteistä globaalia vastuuta ja oikeudenmukaisuutta. Suomen tulevaisuus pitää rakentaa laadun, ei kustannusten mataluuden varaan. Säästäminen ja leikkaaminen saa nyt liian paljon huomioita ja ei kanna tulevaisuuteen. Sosioekonominen polarisoituminen on pysäytettävä. Suomen tulevaisuutta ei saa rakentaa vain tietyntyyppisiä ihmisiä varten (globaalia yhteiskuntaa suvereenisti hallitsevat uraohjukset) Alueellinen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Hallittu hallinnon minimointi ja avoimuus päätöksenteossa Globaali näkökulma, EU ja Venäjä otettava huomioon Digitalisoitumisen aiheuttamat muutokset huomioitava

20 Yleisarvio ennakointiraportin kokonaisuudesta kyselyn vastausten perusteella

21 Ennakointiraporttiin voi antaa palautetta suoraan Vastauksia kerätään edelleen ja palautekanava on pysyvä osa ennakointiraporttia

22 Ennakointiraporttiin annettu palaute ( )

23 Ennakointiraporttiin annettu palaute ( )

24 Ennakointiraporttiin annettu palaute ( )

25 Liite: Kyselyn ja verkkoraporttipalautteen kooste kullekin päämäärälle

26 Yhteenvedon tuottaminen Seuraavilla kalvoilla on taulukoitu kutakin ennakointiraportin päämäärää koskevien kyselyn vastausten jakauma. Taulukoissa ei ole mukana ennakointiraporttiin suoraan jätettyjä asteikkoarvioita. Taulukon alla on yhteenveto päämäärää koskevista kommenteista. Kommentteja on tiivistetty. Kommenttien koosteessa on käytetty sekä kyselyyn että suoraan ennakointiraporttiin jätettyjä kommentteja

27 Suomalainen hallinto on vetävä brändi en osaa sanoa Yhteensä Keskiarvo Suomen tulevaisuudelle tärkeä ,19 Uusi ja raikas näkökulma ,68 Oltava hallituksen ykkösasia ,59 Hallintoa on todellakin kehitettävä ja tässä on paljon työtä. Suomessa on vielä paljon luottamusta, jonka varaan hyvä rakentaa tulevaisuutta. Korruptoimaton, toimiva hallinto on tulevaisuuden kilpailukykytekijä ja myös vientituote Virkamiesten ammattitaito ja rohkeus saatava laajemmin käyttöön, mutta tämän tiellä vielä paljon esteitä Liike-elämän hyvät käytännöt myös hallintoon Brändi ei ole olennaista, vaan ennakkoluulottomuus ja rohkeus Hallinnon puutteita kyvyttömyys ripeään analyysiin, merkitykselliseen keskusteluun, rationaaliseen päätöksentekoon ja ripeään toimintaan Hallinnon tulisi tukea toimintaa eikä hallintoa

28 Suomi on poikkeuksellisen hyvä mahdollisuuksien tarjoaja en osaa sanoa Yhteensä Keskiarvo Suomen tulevaisuudelle tärkeä ,27 Uusi ja raikas näkökulma ,75 Oltava hallituksen ykkösasia Tavoite toteutuu tällä hetkellä huonosti. Kansalaiset jättävät aloitteen yhteiskunnalle. Kansalaiset vaikuttamaan ja osallistumaan konkreettisen tekemisen ja vapaaehtoistyön kautta. Nopean toiminnan joukot ongelmien ratkaisijana on hyvä idea, mutta ihmisten ongelmanratkaisutaitoja olisi lisättävä. Poikkeuksellisen hyvä on turhaa nallien polttamista epäoleelliseen. Mahdollisuudet riittävät Hallinnon keventäminen on hyvä asia, mutta julkisen sektorin leikkaamisen ei tule olla itseisarvo. Hallinnon tulisi mahdollistaa ja edistää markkinaehtoisuutta esimerkiksi dereguloinnin avulla. Julkisen hallinnon on turvattava jokaisen ihmisen oikeudet ja velvollisuudet tasa-arvoisesti oikeudenmukaisen lainsäädännön perusteella. Kansainvälinen kilpailu edellyttää maaltamme ttäin hyvää toimivuutta. Oleellista on kansallisten arvojemme (tasaarvo, harmonia, älyllinen autonomia) säilyttäminen. Hyvä mahdollisuuksien tarjoaja niin suomalaisille kuin ulkomaalaisillekin. On muodostettava kansallinen ja poikkihallinnollinen yhteisymmärrys EU- ja kv-foorumeilla ajettavista asioista

29 Suomesta digitaalisen hallinnon edelläkävijä en osaa sanoa Yhteensä Keskiarvo Suomen tulevaisuudelle tärkeä ,45 Uusi ja raikas näkökulma ,05 Oltava hallituksen ykkösasia ,57 Ykköstavoitteita pieni hallintokoneisto, mahdollisimman vähän byrokratiaa, rutiinityön säästö, nopeus, tiedon saatavuus oli hallinto sitten analogista tai digitaalista. Liian suunniteltua, liian keskitettyä, jättihankkeita - seurauksena harvoin menestyksiä. "Suomesta digitaalisen edelläkävijä - Olisiko ehkä hyödyllisempää olla tehokas perässähiihtäjä? Suomi oli 1990-luvulla digitaalisten palveluiden huippumaa luvulla moni muu maa on ajanut ohi. Suomessa on epäonnistuttu useasti. Epäonnistumisen taustalla on usein huono johtaminen. Digitaalinen hallinto tehostaa hallintoa, mahdollistaa yhteistyön organisaatioiden välillä, luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille, mahdollistaa kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistumisen mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Viranomaisen avoin data, avoimet lähdekoodit, avoimet rajapinnat - ttäin kannatettavaa. Kansalaisten yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta on huolehdittava. Kokeiluhenkisyydestä plussaa. Virkamiesvastuun pohdittava, virkavirheen pelossa on aina helpompi olla tekemättä mitään uutta

30 Suomi on hyvä paikka kaikkien asua en osaa sanoa Yhteensä Keskiarvo Suomen tulevaisuudelle tärkeä ,53 Uusi ja raikas näkökulma ,23 Oltava hallituksen ykkösasia ,13 Luulisi, että tämä olisi niin itsestään selvä tavoite, ettei sitä tarvitse mainita - mutta miksi tämä ei sitten ole aivan toteutunut? Tämä on perusasia, jotta saamme riittävästi osaavaa työvoimaa pidettyä maassa ja jotta kaikilla olisi hyvinvointia. Asuntopolitiikka on uudistettava. Ihmisten asumistoiveita pitäisi kuunnella paremmin!. Suomi ei voi olla hyvä paikka kaikkien asua ilman tietoista ja vahvaa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvopolitiikkaa huomioiden kaikki maassa olevat ja tänne tulevat. Asuinpaikka tulee saada valita. Alueellinen elinvoimaisuus säilyy ja elämänlaatu ja asuntopula helpottavat, kun väestö jakaantuu tasaisemmin alueille. Turvallisuuden ja puolustuksen näkökulmat on saatava tähän mukaan. Nuorten hyvinvointi on Suomen valttikortti tulevaisuudessa, sen tulee näkyä paremmin tästä tavoitteesta. Pohjoismaisuuden parhaat puolet ovat ne, joille kannattaa rakentaa jatkossakin. Maailmalla ei näytä olevan mallia, joka tarjoaisi yhtä monipuolisesti hyviä asioita asukkailleen

31 Avoimen tiedon ja tehokkuuden maa en osaa sanoa Yhteensä Keskiarvo Suomen tulevaisuudelle tärkeä ,48 Uusi ja raikas näkökulma ,93 Oltava hallituksen ykkösasia ,91 Meillä on perustuslaillinen sananvapaus voidaksemme sanoa ääneen hyvinkin ristiriitaisia mielipiteitä! Mitä avoimempaa, sen menestyvämpää. Avoimuus on kuin rehellisyys. Julkishallinnon täytyy asettaa itsensä tässä esimerkkiasemaan. Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito ei vaadi kuvatunlaista lähes totaalista internet-laboratoriota Suomesta. Kaikki verorahoilla toteutettu tulee olla kaikkien veronmaksajien ulottuvilla. Suomi voisi olla edelläkävijä laisten patentti- ja tekijänoikeusasioiden liberaalina sääntelijänä. Lisäarvo syntyy yhteiskunnan tuottaman tiedon uusista käyttömuodoista. Avoimen datan järjestelmien laatimisessa, osallistavassa budjetoinnissa ja joukkoistetussa päätöksenteossa tulee ottaa huomioon kaikkien väestöryhmien saavutettavuus Tehokkuutta saadaan ottamalla kansalaiset mukaan yhteisiin kansallisiin talkoisiin. Tämän kohdan lähestymistavat nomaisia. Kiinnitettävä huomiota myös tekijänoikeuksien uudistamiseen ja digitaalisiin kansalaisoikeuksiin

32 Hyvinvoivat kansalaiset, mielekäs elämä en osaa sanoa Yhteensä Keskiarvo Suomen tulevaisuudelle tärkeä ,75 Uusi ja raikas näkökulma ,56 Oltava hallituksen ykkösasia ,34 Hyvinvoinnin tulisi olla entistä tärkeämpi tavoite. Suomella on pohja hyvinvointivaltiona. Vapaaehtoistyö/kolmas sektori kukoistaminen ei tapahdu itsestään, mutta on tulevaisuudessa tärkeämpää. Hyvinvointi pitää nähdä laaja-alaisesti: kansalaisten aktiivisuus, osallistuminen, kulttuurin ja liikunnan keinojen käyttäminen hyvinvoinnin edistämisessä. Kannustettava omatoimisuuteen ja henkilökohtaiseen vastuuseen. On panostettava ennaltaehkäiseviin toimiin sen sijaan, että lisätään rahaa korjaaviin toimiin Hyvinvoinnin edellytyksenä on arvoisuuden vähentäminen ja aktiivinen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvopolitiikka Tärkeä päämäärä myös yhteiskuntarauhan säilymisen kannalta. Kaupunkikehitys on muutettava ihmisiä ja heidän lähielämäänsä arvostavaksi kehittämiseksi. Ekososiaalinen hyvinvointi asetettava hallitustavoitteeksi. Vaaditaan laaja keskustelu siitä, mitä hyvinvoinnilla kunkin kansalaisen tai kansalaisryhmän kohdalla tarkoitetaan. Hyvinvointivaltio on hyvä brändi, houkuttelutekijä mm. investoinneille ja työvoimalle Nuoria on tuettava aktivoivalla tavalla ja vanhuksista on pidettävä huolta

33 Monitaitoisten osaajien maa en osaa sanoa Yhteensä Keskiarvo Suomen tulevaisuudelle tärkeä ,59 Uusi ja raikas näkökulma ,48 Oltava hallituksen ykkösasia ,14 Osaamisen monipuolisuus on tulevaisuudessa tyisen tärkeää, mutta tarvitsemme myös tyisosaamista Suuri joukko nuoria jää yhteiskunnan ulkopuolelle koko ajan. Tarvitaan toimia kehityksen pysäyttämiseksi ja nuorten tukemiseksi. Ammatti- tai virkakierto on ehdottoman tärkeä asia, mutta tuo myös ongelmia ja haasteita. Työelämälähtöisyyttä lisättävä opinnoissa kaikilla koulutusasteilla. Oppisopimuskoulutus. Yliopistojen profiilien fokusointi on keskeistä huippuosaamisen vahvistamiseksi. Meillä on jo moniosaajia, mutta emme osaa hyödyntää heidän tietotaitojaan. Koulun ei tulisi opettaa vain oppimaan, mutta elämään ja kohtaamaan haasteita.. Non-formaalin oppimisen ja vapaaehtoistyön merkitys oppimisen väylänä tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Työelämän joustavoittamisessa ei saa unohtaa yksilön turvaverkkoja, tyisesti nuoret ovat lyhyellä työkokemuksellaan heikossa asemassa Ihmisarvoa ei voi mitata sen perusteella, että ihminen osaa jotain. Ihminen on arvokas, vaikka hän ei osaisi mitään tai ei ole kilpailukykyinen. Raporttia lukiessa tuli olo, että vain osaavat kelpaavat

34 Elämän hallinta verkkoon en osaa sanoa Yhteensä Keskiarvo Suomen tulevaisuudelle tärkeä ,13 Uusi ja raikas näkökulma ,23 Oltava hallituksen ykkösasia ,53 Yksi suurista tulevaisuuden muutoksista voi olla ihmisen elämän siirtyminen valtaosin kybertodellisuuteen. Tällä on valtavia vaikutuksia talouteen, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin palveluihin. Verkko voi tukea tosielämässä tapahtuvaa kanssakäymistä, muttei korvata sitä. Elämän hallinta verkossa portfolio sisältää hyvän ajatuksen siitä, että yhteen paikkaan voidaan kerätä kaikki niin formaali kuin ei-formaalikin oppiminen. Lasten oikeuksien suojeleminen muistettava. Omatoimisuutta lisää. Kansalaisosaamista lisää. Ihmisten aktivointia osallistumaan ja vaikuttamaan tulee tukea. Tämä tapahtuu merkittävässä määrin kansalaisjärjestötoimintaa tukemalla. Jokainen täysi-ikäinen ihminen vastaa itse elämästään, jota kenelläkään ei ole oikeutta pyrkiä hallinnoimaan mielivaltaisilla pakkotoimilla, kuten verkkotoimintoihin pakottamalla. Aika riskaabelia kyberturvallisuuden kannalta ja hankalia tietoturvakysymyksiä Erityisryhmät ovat vaarassa pudota kehityksestä ja kaikki eivät halua olla aktiivisesti osa nettimaailmaa. Aivan hirveää soopaa vs. Hyvä aloite, jossa valtionhallinnolla olisi paljon opittavaa ja kiinniotettavaa

35 Yksilöityvä työelämä globalisoituvassa maailmassa en osaa sanoa Yhteensä Keskiarvo Suomen tulevaisuudelle tärkeä ,37 Uusi ja raikas näkökulma ,86 Oltava hallituksen ykkösasia Työmarkkinarakenteiden uudistaminen on tärkeää, perusrakenteet ovat peräisin vuosikymmenten takaa Reilu työelämä luo myös turvallisuutta ja uskoa yhteiseen yhteiskuntaan Erikoistuminen kuuluu tähän päivään. Tämä pitäisi huomioida paremmin jo toisen asteen opetuksessa. Mitä merkitsee se, että suuret kansainväliset yhtiöt valtaavat yhä suuremman osan tuotannosta yhä useammilla toimialoilla? Osatyökykyisten ihmisten työllistyminen pois välityömarkkinoilta oikeille työmarkkinoille. Ikääntyvän väestön osaamista tulee hyödyntää mahdollisimman paljon. Työelämä tulee pirstaloitumaan ja tämä on otettava huomioon eläke-, sosiaaliturva- ym. järjestelmissä. Työelämän pelisäännöistä on sovittava riittävän korkealla tasolla, jotta yksilön oikeuksia ei voida polkea paikallisella tasolla. Erityisesti nuoret ovat haavoittuvassa asemassa työmarkkinoilla. Osuuskuntapohjaista yrittämistä on helpottava lainsäädännöllä ja tietous osuuskuntatyyppisestä yrittämisestä on lisättävä. Siirtyminen perustuloon tekisi kaikesta työnteosta kannattavaa. Suomalaisia on rohkaistava ajattelemaan asemaansa työelämässä globaalissa merkityksessä ja mukautumaan kansainväliseen toimintaympäristöön

36 Lähityötä ja globaalia työtä rinnakkain en osaa sanoa Yhteensä Keskiarvo Suomen tulevaisuudelle tärkeä ,21 Uusi ja raikas näkökulma ,83 Oltava hallituksen ykkösasia ,53 Lähityö ja globaalityö on myös globaalia vastuuta ja yhteistä vastuuta reilusta oikeudenmukaisesta maailmasta. Suomi voi olla siinä nomainen edelläkävijä. Tämäkin on osa tätä päivää, mutta hallituksen ei tule puuttua tähän. Paikallisuutta kuvatun mallin mukaan löytyy nyt jo Lapista. Tämän kokonaisuuden kaikkien tekijöiden (yrittäjyys, globaali työ, lähipalvelut, paikallisuus) toimiminen yhdessä tulee olemaan haastavaa, mutta hyvin keskeistä tulevaisuuden työelämän kannalta. Yhä useammalla asialla on vaikutusta sekä lähiympäristön että globaalin maailman elämään. Tärkeä paradigman muutos työelämässä. Suomen vahvuus on elää pienissä lähiyhteisöissä ja silti toimia globaalissa maailmassa. Paikallisraha ja lähityöllisyys liittyvät yhteen. Antaa joustavuutta ja säästää työpaikkoja. Lähityötä pitäisi lisätä reippaasti mm. ravinnon tuotannossa. Joustavien työskentelyn muotojen mahdollistaminen nykyistä paremmin on tärkeää, jotta kaikki potentiaali saadaan käyttöön. Enemmän mahdollisuuksia osa-aikatyöhön ja virtuaaliseen työskentelyyn

37 Maailman paras koulutusjärjestelmä en osaa sanoa Yhteensä Keskiarvo Suomen tulevaisuudelle tärkeä ,79 Uusi ja raikas näkökulma ,21 Oltava hallituksen ykkösasia ,38 Toimiva osaavien ja aktiivisten kansalaisten monipuolinen kouluttaminen on Suomen menestyksen elinehto. Ammatin hankkimiseksi pitää saada tarjolle työn kautta tapahtuvan oppimisen väylä. Peruskoulu on oppimistuloksiltaan maailman paras. Tukeeko koulu myös lasten ja nuorten sosiaalista kehitystä? Alistuuko koulutus työelämälle vai onko koulutus uutta luova järjestelmä, joka innovoi työelämää muuttumaan? Ammattitaidon jatkuva kehittäminen on tulevaisuudessa automaattinen oletus. Koulutusjärjestelmä kaipaa remonttia, tulevaisuutta ei voi rakentaa nykyisen varaan. Ihminen oppii tekemällä. Työssä oppimisen ja formaalin oppimisen rinnalle oppiminen vapaaehtoistyön kautta. Ekososiaalinen ajattelun perusta puuttuu koulutuksesta, päiväkodeista jne Arjen osaamista lisää. Kouluissa pitää opettaa taloudenpitoa, asumisen käytäntöjä. Järjestelmä on hyvä, mutta mistä johtuu koululaisten huonovointisuus ja syrjäytyminen? Maahanmuuttajien tai muiden maiden kansalaisten kouluttamista ei ollenkaan mainita. Missä laajuudessa,maksullista vai maksutonta? Koulun kulttuuri tasa-arvoiseksi edistämään kaikkien kouluyhteisön jäsenten yhdenvertaisuutta.. Panostuksia myös yliopistoihin, jotta pärjäämme globaalissa kilpailussa

38 Työvoima liikkuu alueellisesti ja ammatillisesti en osaa sanoa Yhteensä Keskiarvo Suomen tulevaisuudelle tärkeä ,29 Uusi ja raikas näkökulma ,86 Oltava hallituksen ykkösasia ,43 Kaksoisraide Ouluun asti ja maantie- ja rautatieverkon parantaminen kohentaisi tilannetta. Liikkumisen työn perässä pitää perustua suomalaiseen tapaan tehdä työtä. Muuttoliike maan sisällä pitäisi nähdä mahdollisuutena, ei sitä voida pakolla hoitaa. Pehmeämmät arvot kunniaan. Rakennemuutoksen seurauksena työpaikkoja avautuu aloille, kuin mistä työntekijöitä vähennetään. Tämän vuoksi ammatillisen liikkuvuuden mahdollistaminen on tärkeää. Lisää konkreettisia epäkohtia esiin, jotta niitä voidaan korjata. Asuntopolitiikalla voisi vaikuttaa paljon. Kilpailukykyisillä palkoilla ja alueellisella tuella voitaisiin paikata aluekohtaisia eroja ja luoda toimivia työyhteisöjä suurkaupunkienkin ulkopuolelle ilman pakottamista. Ikääntyvässä yhteiskunnassa liikkuvuus työpaikasta, alalta tai alueelta toiselle vähenee. Tähän näkökulmaan on kiinnitettävä huomiota. Luultavasti vain osalle työtä tulevaisuudessa. Lopuille mielekäs "B-kansalaisuus", joka on humaani ja sisältörikas. Asiaa tarkasteltu vain suomalaisten kannalta ja Suomen sisällä. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua liikkuminen on kansainvälistä..miten huomioidaan esimerkiksi työvoiman liikkuvuus lähinaapureidemme ja Suomen välillä?

39 Pohjoisen asumisen ja elämisen mallimaa en osaa sanoa Yhteensä Keskiarvo Suomen tulevaisuudelle tärkeä ,32 Uusi ja raikas näkökulma ,68 Oltava hallituksen ykkösasia ,62 Luonnonarvojen ja luontoympäristöjen säilymisen pitää kulkea ennen tuotannon ja ihmisten asumisen lisäämistä Arktisten alueiden alkuperäiskansojen ja -kulttuureiden suojelemisessa on edelleen tehtävää myös Suomessa. Muuten hyvä, mutta miksi tämä Lappi-näkökulma? Kehitystä ja uusia tavoitteita pitää luoda sinne, missä on asutuksen ja työn painopiste. EU:ssa pohjoisia asumisoloja ja elämisen maailmaa ei tunneta. Tietoisuus EU:ssa näistä asioista on vähäistä. Enemmän mukaan 1) alueellisten vahvuuksien huomioimista ja niiden kehittämistä 2) maaseudun kehittämisnäkökulmaa. Ehkä ihan ykkösasiaksi ei tästä ole, mutta tämä on selkeästi unohdettu näkökulma. Ja aliarvostettu. Suomi mallimaana tarjoaa myös ulkomaisille yrityksille mahdollisuuksia investoida Suomeen. Mallimaa toimii kansainvälisille yrityksille porttina Venäjälle ja venäläisille yrityksille hyvänä silta-asemana EU:n markkinoille tyisesti ICT-alalla. Kun arktisia alueita sekä Skandinavian pohjoisosia aletaan hyödyntää, on kasvun oltava ekologisesti kestävää. Hyvää brändimataalia ulkomailla tämäkin

40 Jäämeren reitti ja Euroopan arktinen rata en osaa sanoa Yhteensä Keskiarvo Suomen tulevaisuudelle tärkeä ,81 Uusi ja raikas näkökulma ,38 Oltava hallituksen ykkösasia ,83 Tämä parantaisi ilman muuta Lapin ja koko Pohjois-Skandinavian elinvoimaisuutta. Koillisväylän avautuminen johtaa sekä hyvässä että pahassa niin merkittäviin asioihin, että Suomen on oltava mukana ja tehtävä kansainvälistä yhteistyötä Nuo väylät tulee rakentaa niin, että Suomen Lapin luontoarvoja ei tärvellä.. Suurelle yleisölle asia voi olla vieraampi, mutta asiaa seuranneelle kuluneempi. Silti yksi tulevaisuuden suurista mahdollisuuksista ilmaston muutoksen edetessä. Kauko-Idän ja Euroopan väliseen mliikenteeseen Suomi ei pysty tarjoamaan etua. Sen sijaan arktisen kaluston toimitukset ovat meille nomaisen kiinnostava sarka. Suomi on nomainen koelaboratorio arktisille olosuhteille ja nämä mahdollisuudet tulee hyödyntää. Arktinen rata on pöhkö hanke. Rahat osaamisen ja ympäristö kehittämiseen. Valtiovallalla voisi olla rooli pienempien yritysten yhteisten vientiponnisteluiden tukemisessa

41 Luonnon kestävä hyödyntäminen en osaa sanoa Yhteensä Keskiarvo Suomen tulevaisuudelle tärkeä ,77 Uusi ja raikas näkökulma ,37 Oltava hallituksen ykkösasia ,27 Puhdas ja kaunis luonto lienee Suomen suurimpia ja kestävimpiä kilpailuvaltteja Suomen on pidettävä EU:ssa "oma päänsä" Huolestuttavinta on se, kuinka lyhytkatseisesti luontoomme suhtaudutaan. Kuinka huomioimme tulevat sukupolvet: onko meillä oikeus louhia kaikki malmit maasta nyt? Luonnonvarat ovat Suomelle välttämätön resurssi, Hyödyntäminen on pakko saada kestävälle tasolle Pitää painottaa paikallisten toimijoiden mahdollisuuksia vaikuttaa ja estää kansainvälisten toimijoiden liialliset markkinavaltaukset. Metsävaramme mahdollistavat tulevaisuuden yhteiskunnan rakentamisen. Kaivosteollisuuden hyötyjä tulee punnita ympäristön kannalta tarkasti, ei vain taloudellisia näkökohtia painottaen. Ympäristön suojelun tulee olla ykkösprioriteetti niin globaalisti kuin kansallisestikin. Suomi voisi profiloitua ympäristöystävällisenä ja puhtaana maana. Biotaloudesta -laajassa mielessä pitää saada kasvua ja kehitystä liikkeelle. Uusia avauksia. Luonnolla on oltava myös arvo sinänsä, ei vain tuotannontekijänä ja hyödynnettävänä kohteena

42 Maailman paras toimintaympäristö edelläkävijäyrityksille en osaa sanoa Yhteensä Keskiarvo Suomen tulevaisuudelle tärkeä ,46 Uusi ja raikas näkökulma ,91 Oltava hallituksen ykkösasia ,13 Miksei "Suomi on maailman paras toimintaympäristö kaikille yrityksille"? Jokaiselle kunnalle innovatiivisten hankintojen ohjelma edellytykseksi valtionosuuksille. Yritystuki- ja neuvontajärjestelmä tulee uudistaa kokonaan, jotta tämä mahdollistuu. Riskinoton tulee kasvaa Luovan osaamisen merkitystä alojen yritystoiminnalle pitää mahdollistaa Toiminnan pitää pohjata yhteiskunnan ja kansalaisten hyvinvoinnille sekä laadukkaalle työelämälle. Laatuun pohjaavaa, paikallisesti toimivaa pienyritystoimintaa pitäisi olla. Jos Suomeen halutaan ulkomailta yrittäjiä niin ovatko ne todella yksittäisiä pk-yrityksiä vai muutama suurten globaalien yritysten sivukonttoreita? Suomi ei voi olla markkinakoon vuoksi koskaan paras. Parhaassa toimintaympäristössä pitää olla myös toimivat markkinat. Kasvuyritysten rahoitus on vaikeaa Suomessa ei sallita menestystä

43 Globaalien arvoverkostojen hallinta maailman parasta en osaa sanoa Yhteensä Keskiarvo Suomen tulevaisuudelle tärkeä ,06 Uusi ja raikas näkökulma ,47 Oltava hallituksen ykkösasia ,65 Globaaleja arvoverkkoja ei ole tarkasteltu kokonaisuutena vaan inkrementaalisina parannuksina. Suomihan on monessa asiassa jo nyt edelläkävijä. Se mihin on syytä panostaa, on ettei sananvapautta rajoiteta poliittisen korrektiuden nimissä. Vapauden tulee olla tärkein arvo! On viestintäpolitiikan KIDE-ohjelman mukainen päämäärä. Kide koostuu sanoista kasvu, innovaatiot, digitaaliset palvelut ja evoluutio. Se on jatkuvasti käynnissä oleva, avoin yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on nostaa Suomi maailman johtavaksi digitaalisten palvelujen tuottajaksi ja käyttäjäksi. Digitaalinen ja fyysinen talous on sulautumassa yhteen, mikä on tärkeää huomioida (esim. big datan tutkimuskeskus) Päämäärä koskee kaikkia, ei vain yrityksiä

44 Yrittäjyys on helppoa, arvostettua ja suosittua en osaa sanoa Yhteensä Keskiarvo Suomen tulevaisuudelle tärkeä ,56 Uusi ja raikas näkökulma ,24 Oltava hallituksen ykkösasia ,31 Arvostus ja suosio laskussa, tulisi edistää tyisesti yrittämisen helppoutta ja pääomarahoitusta hyville ideoille Keskeistä on muuttaa normistoa, jossa määritellään seuraamuksia ja menettelytapoja yritystoiminnan epäonnistuessa. Työllistämisen kynnystä pienissä yrityksissä tulisi pyrkiä loiventamaan. Mikroyrittäjyys pitäisi tehdä helpoksi. Tulevaisuus on yrittäjissä, pienissä, kasvuhakuisissa ja kansainvälisyyttä tavoittelevissa yrityksissä. Yrittäjyys on saatava houkuttelevaksi vaihtoehdoksi nuorille. Yrittäjyyskasvatus korostaa liikaa yrittäjyyttä työurana kun sen pitäisi parantaa työelämävalmiuksia. Valmiudet, joita tarvitaan yrittäjänä ovat valmiuksia, joita tarvitaan yhä enemmän kaikessa työelämässä. Yrittäjien määrä ei korreloi vaikkapa elintason kanssa - tai jos korreloi, niin negatiivisesti. Yritysten määrää olennaisempi asia on tuottavuus. Yrittäjyyttä on monenlaista. Yrittäjäksi ryhtyminen ei Suomessa ole niin vaikeaa kuin kuvitellaan. Tässä on vielä paljon tehtävää. Suomalainen kateusmentaliteetti on esteenä yrittäjyydelle. Oltava kilpailukykyinen kilpailijamaihin verrattuna

45 Cleantech-liiketoiminnan viennin arvo korkea en osaa sanoa Yhteensä Keskiarvo Suomen tulevaisuudelle tärkeä ,35 Uusi ja raikas näkökulma ,5 Oltava hallituksen ykkösasia ,83 Koska Cleantech (ympäristöliiketoiminta) läpileikkaa pnteisiä toimialoja, sillä on keskeinen merkitys liiketoiminnan uudistamisessa ja kestävän rakennemuutoksen edistämisessä. Vahvojen kotimarkkinoiden luominen puhtaalle teknologialle ja niihin liittyville palveluille on tärkeä kansainvälistymisen edellytys. Cleantech-alat ovat avainasemassa, kun halutaan sovittaa yhteen ympäristön ja talouden tarpeet. Maailmassa on kymmeniä maita, jotka vannovat Cleantechin nimiin. On löydettävä ne meille ominaiset vahvuusalueet. Parempi sopeutua niukkeneviin resursseihin vapaaehtoisesti kuin pakotettuna. Tarvitaan vahvoja lainsäädännöllisiä toimia, jotka kannustavat hyviä toimijoita Myös ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen/varautuminen olisi hyvä näkyä terävämmin. Suomen tulisi itse panostaa tähän aktiivisesti, lisäisi uskottavuutta vientiin. Oleellinen osa biotalouden kehitysmalleja

46 Suomen rakennettu ympäristö on maailman energia- ja mataalitehokkain en osaa sanoa Yhteensä Keskiarvo Suomen tulevaisuudelle tärkeä ,27 Uusi ja raikas näkökulma ,34 Oltava hallituksen ykkösasia ,75 Pohjoinen ilmasto on haaste rakennusten energia- ja mataalitehokkuudelle, mutta samalla on pakko miettiä tätä Rakentamisen energiatehokkuudessa ei pidä mennä "ojasta allikkoon". Pnnerakentamista tulee kunnioittaa, ja uusia energiatehokkaita ratkaisuja mukaan vain "evidence based" -paatteella. On käsittämätöntä, kuinka paljon Suomessa edelleen tuhlataan energiaa, tyisesti lämpöä lasketaan harakoille. Uusiutuvan energian käyttöönottoa olisi edistettävä kaikin mahdollisin keinoin. Laitekehitystä ja käytännön osaamista tutkimuksen rinnalle. Olemme pahasti muita jäljessä. Nykyinen teknologiahurmos ei ole ainoa tie. Laitippuvuus lisääntyy ja sähkön kulutus vaan kasvaa Rakentamisen kulttuurinen merkitys unohdettu, samoin terveysvaikutukset. Olisi järkevää yhdistää tämä joukkoliikenteen kanssa ja huomioida ilmiölähtöisesti liikkumisen, asumisen ja elinkeinoelämän kokonaisuus (MALPE). Suomessa on pnteisesti oltu tyisen saamattomia pienimuotoisen alueellisen energiantuotannon kehittämisessä. Asuminen on jo nyt sietämättömän kallista. Näillä esitetyillä toimilla saadaan aikaan vain lisähintaa ilman hyötyjä

47 Suomessa on kehittynyt joukkoliikenne en osaa sanoa Yhteensä Keskiarvo Suomen tulevaisuudelle tärkeä ,35 Uusi ja raikas näkökulma ,97 Oltava hallituksen ykkösasia ,84 Miksi me sosialisoidaan moottoriteitä? Valtion tulee vetää enemmän raiteita ja vapauttaa joukkoliikenne kilpailulle. Harvaan asuttuna maana Suomen on panostettava myös muihin kestäviin liikkumismuotoihin, kuten biokaasun ja sähkön käyttöön liikenteessä. Haja-asutusalueella nämä voivat olla jopa realistisempia ja tehokkaampia keinoja. Liikkumisen tarpeen vähentäminen on hyvä asia. Pitäisi myös miettiä, miten vähennetään tavaratuotannon nykyistä ja yhä kasvavaa globaalia edestakaisin liikuttelua maanosasta toiseen. Kaupunkien kehittynyt joukkoliikenne ttäin kannatettava tavoite, haja-asutusalueelle turvattava riittävä joukkoliikenne (junat, bussit, lentoyhteydet). Kehittynyt joukkoliikenne on avainasemassa päästöjen vähentämisessä ja mahdollistaa tasa-arvoiset mahdollisuudet liikkua kaikkien tulotasojen kansalaisille. Joukkoliikenne ilmaiseksi. Työelämä (etätyö) on huomioitu, mutta entä vapaa-ajan matkojen näkökulma? Puutarhakaupunkiajattelua tulisi edistää Suomessa. Vaihteeksi järkevä vaihtoehto maailman tehokkain -ajatteluun;)

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035, maakuntasuunnitelma, tehtiin satakuntalaisten yhteistyönä syksystä 2011 kevääseen 2012.

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Varma olo omasta voinnista ja terveydestä, tietää minne hakeutua ja mitä tehdä jos ongelmia ilmenee

Varma olo omasta voinnista ja terveydestä, tietää minne hakeutua ja mitä tehdä jos ongelmia ilmenee DIGILOIKKA-YÖRUKKASN HDOUS DIGILOIKKA-RYHMÄN YÖOHJLMAKSI 29.1.2016 yörukkanen on kokoontunut 4 kertaa. yöskentelyyn ovat osallistuneet: Kari Nuuttila (kokoonkutsuja), Paula Luoma, Maria-Liisa Nurmi ja

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

muuttuviin elinkeinoelämän ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011

muuttuviin elinkeinoelämän ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011 Miten PRH vastaa muuttuviin elinkeinoelämän ja käyttäjien tarpeisiin? ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011 Sisältöä Teknologiateollisuuden ja Suomen taloudellisesta tilanteesta

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt:

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Nordregion väestönmuutosten kohtaamisen käsikirja DEMO-verkoston hyvät käytännöt Projektipäällikkö Ruusu Tuusa DEMO-ikärakenneverkosto http://www.demoverkosto.fi/ Kouvola

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 tilannekatsaus valtakunnallista hankkeista ja koordinaatiohankkeista Maa ja metsätalousministeriö Valtakunnalliset maaseudun kehittämishankkeet Tavoitteena

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Timo Lindholm Sitra 11.9.2015 1 Työelämän ja markkinoiden muutoksia ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät

Lisätiedot

Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta

Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta Jaana Husu Kallio 31.3.2014 IPCC:n 2. arviointiraportin julkistustilaisuus, SYKE 1: Yrityksistä huolimatta kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

TAMPERE TULEVAISUUDEN KUNTAMALLIN EDELLÄKÄVIJÄ?

TAMPERE TULEVAISUUDEN KUNTAMALLIN EDELLÄKÄVIJÄ? TAMPERE TULEVAISUUDEN KUNTAMALLIN EDELLÄKÄVIJÄ? Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Kaupunginvaltuuston seminaari 23.3.2015 Aleksi Neuvonen, aleksi.neuvonen@demoshelsinki.fi, @leksis

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011

Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Mika Tammilehto 12.5.2011 Kilpailutoiminta ammatillisen koulutuksen kehittäjänä Mika Tammilehto 12.5.2011 Ammattikoulutus myrskyn silmässä? Osaamistarpeet muuttuvat mikä muuttuu, miten ja millä aikajänteellä? uusien teknologioiden

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot