TAUSTARAPORTTI SELVITYS: BIOMASS VALUE SUPPLY CHAIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAUSTARAPORTTI 15.12.2014 SELVITYS: BIOMASS VALUE SUPPLY CHAIN"

Transkriptio

1 TAUSTARAPORTTI SELVITYS: BIOMASS VALUE SUPPLY CHAIN 1 Cleantech Finland Bioenergy hanketta rahoittavat Euroopan unionin aluekehitysrahasto, alueen kunnat ja yritykset. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

2 SELVITYSRAPORTIN SISÄLTÖ Työn tausta ja tavoitteet Yhteenveto työn suorittamisesta Metsähakkeen toimitusketjun kuvaus Toimitusketjun laatu Tiedonhallinta osana laadun muodostumista Toimijoiden ratkaisut ja lisäarvot Kokonaishyödyn muodostuminen Taloudellisten hyötyjen laskentamalli Liitteet 1. Tiedonhallintaan ja tietojärjestelmiin liittyviä esimerkkihankkeita 2. Työssä haastatellut toimijat 3. Haastatellut loppuasiakkaat (laitokset) 4. Yhteenveto taloudellisten hyötyjen muodostumisesta (laskentamallin tausta-aineisto) Yhteenveto ja johtopäätökset 2

3 TYÖ LIITTYY CLEANTECH FINLAND BIOENERGY (CFB) KEHITYSHANKKEESEEN Selvitys liittyy Cleantech Finland Bioenergy (CFB) kehityshankkeeseen, joka on Mikkelin seudun (Miktech Oy), Varkauden seudun (Navitas Kehitys Oy) ja Savonlinnan seudun (Savolinnan seudun kuntayhtymä / Yrityspalvelut) yhdessä yritysten kanssa toteuttama projekti. Sen tavoitteena on kehittää yritysten vientivalmiuksia ja edistää vientimyyntiä valituille markkina-alueille. Cleantech Finland Bioenergy hanketta rahoittavat Euroopan unionin aluekehitysrahasto, kunnat ja yritykset. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Cleantech Finland Bioenergy (CFB) kehityshankkeeseen osallistuvat seuraavat yritykset Miktech Oy, Navitas Kehitys Oy, Savonlinnan seudun kuntayhtymä/ Yrityspalvelut MHG-Systems Oy, Fixteri Oy, Kärkimurskaus Oy, Inray Oy Ltd, Saimatec Engineering Oy, Etteplan, Andritz Oy, KPA Unicon Oy, Clean Flame Ltd, Caverion Oyj, Nordic Power Service Oy Viennin kohdemarkkinoiksi on määritelty Saksa, Ruotsi, Venäjä ja Iso-Britannia. CFB-hankkeessa kehitetään mm. yritysryhmän valmiuksia kokonaisratkaisujen myyntiin em. kohdemarkkinoille. Biomass Value Supply Chain-selvitystyöllä tuetaan tätä tunnistamalla ja todentamalla laitoshyötyjä, joita asiakas saa kokonaistaloudellisuutta toteuttavasta metsähakkeen toimitusketjusta ja siihen liittyvästä laadunvarmistuksesta 3

4 TAVOITE: METSÄHAKKEEN TOIMITUSKETJUN JA LAADUNVARMISTUKSEN LAITOSHYÖDYN TODENTAMINEN Selvityksen osatavoite Kokonaistaloudellisen metsähakkeen toimitusketju ja laadunvarmistus Laitoshyödyn tarkentaminen ja todentaminen Mallilaitoksen hyötyjen laskeminen Laskentamalli (laskentatyökalu) säästöistä, jotka saadaan käyttämällä toimitusketjun tarjoamaa puhdasta polttoainetta huonolaatuisen ja käsittelykustannuksia aiheuttavan polttoaineen sijasta Laajemmat hyödyt Esimerkkejä selvityksessä käsiteltävistä kysymyksistää Millainen toimitusketju on kyseessä? Mitä laatua varmistavia elementtejä siihen liittyy? Mitä hyötyjä on aiemmissa CFB-hankkeen selvityksissä tunnistettu? Miksi energia-/lämpölaitoksen kannattaa valita tarkastelun mukainen metsähakkeen toimitusketju? Mitä hyötyjä laitos saa käyttämällä kokonaistoimitusketjua? Onko mahdollista saada parempaa raaka-ainetta halvemmalla käyttämällä kokonaistoimitusketjua Mitä muita hyötyjä on? Mitä hyötypotentiaalille haitallisia tekijöitä voidaan tunnistaa ja miten niihin voidaan vaikuttaa? Mikä on eri toimitustilanteisiin parhaiten teknisesti ja kaupallisesti sopiva toimitusketju? Mitä hyötyjä saisivat mallilaitokset, ts. Elenia Lämpö Oy:n Vanajan ja Lammin laitokset sekä muut haastatellut laitokset mitä toiminnallisia hyötyjä mitä taloudellisia euromääräisiä hyötyyjä mitä muita hyötyjä Laskentamallin elementit (osa-alueet) ja parametrit yksinkertaisessa Excel-taulukossa, jonka avulla voidaan simuloida tyypillisiä laitosvaihoehtoja Alustavat koelaskennat Mitä hyötyjä laitokseen läheisesti liittyvät muut arvoketjut saavat kokonaistoimitusketjusta? Miten toimitusketjua voisi kehittää? Mikä on eri toimitustilanteisiin parhaiten teknisesti ja kaupallisesti sopiva toimitusketju? 4

5 Työn tausta ja tavoitteet Yhteenveto työn suorittamisesta Metsähakkeen toimitusketjun kuvaus Toimitusketjun laatu Tiedonhallinta osana laadun muodostumista Toimijoiden ratkaisut ja lisäarvot Kokonaishyödyn muodostuminen Taloudellisten hyötyjen laskentamalli Yhteenveto ja johtopäätökset 5

6 TYÖ ETENI VAIHEITTAIN TYÖSUUNNITELMAN MUKAAN 1. TYÖN KÄYNNIS- TYS 2. LÄHTÖ- TIETOJEN ANALY- SOINTI 3. HAASTAT- TELUT 4. HYÖTYJEN KUVAAMINEN JA MALLINTA- MINEN 5. VÄLI- RAPORTOIN- TI- PALAVERI 6. TARKEN- NUKSET JA VIIMEISTE- LYT 7. LOPPU- RAPORTIN ESITTELY JA TOIMITUS

7 TYÖ ON TEHTY TYÖSUUNNITELMAN VAIHEIDEN MUKAISESTI 1. Työn käynnistäminen tilaajan kanssa Aloituspalaveri Toimitusketjun ja lähtötietojen analysointi sekä toimitusketjun kuvaus Aiemmat raportit, selvitykset toimitusketjuhankkeesta ja toimijoista Lähtöaineistoon perustuva näkemys tarkastellusta toimitusketjusta ja ratkaisuista Rambollin tiimin sisäiset palaverit 3. Haastattelut Toimitusketjun toimijat; Minna Lappalainen (Fixteri), Seppo Huurinainen (MHG), Mika Kärki (Kärkimurskaus), Mika Muinonen (Inray), Pekka Kovanen, Pentti Savolainen, Risto Juutinen (KPA Unicon), Ilkka Venäläinen (Andritz) Loppuasiakkaat (laitokset); Esa Koskiniemi (EPV Oy / Vaskiluodon Voima), Niina Albrecht (Jyväskylän Energia), Samuli Räisänen, Juha Knuutinen, Raimo Tuomainen (Kuopion Energia), Pasi Ruuska (Elenia Lämpö Oy) Asiantuntijat; Urpo Hassinen (Metsäkeskus, Enon Energiaosuuskunta), Antti Asikainen (Metla), Lauri Sikanen (Metla), Jyrki Raitila (VTT), Olli Äijälä (Kehittämiskeskus Tapio), Jari Heikkinen (Pohjois-Savon Metsänhoitoyhdistys) Kts. seuraava sivu Rambollin tiimin sisäiset palaverit ja työpajat 4. Hyötyjen kuvaus ja mallinnus Em. vaiheiden perusteella sekä asiantuntija-arvioin Hyödyt loppuasiakkaalle (toiminnallinen, taloudellinen, mahdolliset muut) Laskentatyökalun elementit ja periaatteet 5. Väliraportointi suomenkielisen taustaraportin muodossa Väliraporttiin saatujen kommenttien huomiointi ja laskentatyökalun viimeistely 7. Suomenkielisen taustaraportin viimeistely (tämä dokumentti) ja lähetys Englanninkielisen yhteenvedon teko ja lähetys Työn esittely

8 YHTEENVETO LAITOSTEN HAASTATTELUISSA KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA LAITOKSEN NYKYTILANNE Yritys ja nykyiset toimitusketjut - Laitoksesta lyhyesti - Metsähakkeen toimitusketju Laitoksen toiminta - Polttoainetoimitukset (hake) - Varastointi - Yhteistyö - Kehittämistarpeet Laatu ja sen hallinta - Laadun määritelmä ja merkitys laitoksella - Laadunhallinta - Laadun kannalta kriittisimmät vaiheet - Kehitystarpeet Tieto ja sen hallinta - Tiedon tarve - Tiedonhallinta - Hyödyntäminen - Ympäristö ja todentaminen - Kehitystarpeet Polttoainehankinnan ongelmat eri laitosnäkökulmista - Prosessitalous - Hankinta ja osto - Käyttö ja kunnossapito - Ympäristö ja todentaminen KYSYMYKSET VIITATEN ESITELTYYN TOIMITUSKETJUUN Hyödyt ja haasteet laitokselle - Prosessitalous - Hankinta ja osto - Käyttö ja kunnossapito - Ympäristö ja todentaminen (suuruus- ja merkittävyysarviot euroissa, % tai vähäinen/kohtalainen/merkittävä) Muut hyödyt ja asiat - Jokin muu laitosnäkökulma - Laitoksen ulkopuoliset hyödyt - Kehittämisideoita - Muut esille nousseet asiat 8

9 HAASTATELTUJA LAITOKSIA KUVAAVIA LUKUJA Tarkasteltujen, haketta polttoaineenaan käyttävien, laitosten kokoluokka vaihteli pienestä lämpölaitoksesta suuriin CHPvoimalaitoksiin. Tarkasteltujen laitosten vuosittaiset hakkeen käsittelymäärät vaihtelevat likimäärin välillä k-m 3. Myös käytetyt haketyypit (kokopuu-, metsätähde- ja kantohakkeen suhteen) vaihtelivat merkittävästi. Laitoskoon mukaan tuhka- ja liikennemäärissä on havaittavissa suurta vaihtelua. Verrattuna suuriin voimalaitoksiin pienen lämpölaitoksen laadunvarmistukseen liittyvät näytteenotto- ja analyysimenetelmät ovat huomattavasti yksinkertaisempia. Laitoskoosta riippumatta prosessiongelmista pidetään päiväkirjaa, mutta häiriöiden aiheuttamia kustannuksia ei ole yleisesti osattu arvioida. Alla olevan taulukon mukaiset tarkat lukuarvot saatiin koottua vain osasta tarkasteluja laitoksia. Esimerkkilaitos1 Esimerkkilaitos2 Esimerkkilaitos3 Yleiset tiedot Tuotettu energia määrä MWh/a Bio-osuus MWh/a sama Laitoksen hyötysuhde % 75 ei saatua tietoa ei saatua tietoa Polttoaine Hakkeen määrä, irto i-m3/a Hakkeen määrä, kiinto k-m3/a Kokopuu % Latvusmassa/metsätähde % Kannot % Sahapuru % Tuhka Määrä t/a tuhansia Käsittelykustannus eur/a oma loppusijoitusalue ei saatua tietoa Liikenne Määrä kuormaa/a arvio Laadunvarmistus Vastaanotto sisätiloihin, kasalle sisätiloihin, kasalle kentälle ja siiloihin Näytteenottotapa manuaalinen satunnaisesti automaattinen 1/kuorma (kokoomat) manuaalinen 1/kuorma (kokoomat) Analysoinnista vastaa ei saatua tietoa oma laboratorio ulkopuolinen laboratorio Analysointimäärä kpl/a ei saatua tietoa ei saatua tietoa Kosteusanalyysit (kuvaus) silmämääräinen satunnaisesti näyte/100 MWh kokooma/10 kuormaa Näytteenoton kustannus eur/a alle 1000 ei saatua tietoa Polttoaineen aiheuttamat ongelmat Kirjaaminen päiväkirja ei saatua tietoa päiväkirja Kaikkien häiriöiden määrä kpl/a 50 ei saatua tietoa muutamia Polttoaineesta johtuva kpl/a yksittäisiä Yleisin syy märän hakkeen holvaantuminen kannot hakkeen laatu --> syöttö ja kuljettimet Häiriöiden kustannus eur/a ei tiedossa ei saatua tietoa 9

10 Työn tausta ja tavoitteet Yhteenveto työn suorittamisesta Metsähakkeen toimitusketjun kuvaus Toimitusketjun laatu Tiedonhallinta osana laadun muodostumista Toimijoiden ratkaisut ja lisäarvot Kokonaishyödyn muodostuminen Taloudellisten hyötyjen laskentamalli Yhteenveto ja johtopäätökset 10

11 METSÄHAKKEEN ALKUPERÄ JA RAAKA-AINEET VAIKUTTAVAT KÄYTETTÄVÄÄN TEKNOLOGIAAN 1) Hakeraaka-aine 2) Huomio/ominaispiirre 3) Tämän selvityksen ketjun alkupään toimijat Harvennushakkuut 1) Kokopuu, rangat 2) Suuri kasvu- ja energiapotentiaali 3) Fixteri, MHG, Kärkimurskaus, Inray Päätehakkuut 1) Hakkuutähteet (rangat, latvusmassat ja oksat), kannot sekä järeät ja lahot runkopuut, (kokopuu) 2) Perinteisesti alhaisimmat korjuukustannukset 3) MHG, Kärkimurskaus, Inray Metsä Vesakot, energiapuupalstat ja -viljelmät 1) Pieniläpimittaiset puut (kokopuu) 2) Energiapuumetsät ja etenkin viljelmät harvinaisia 3) Fixteri, MHG, Kärkimurskaus, Inray Lisäksi teollisuudessa ja rakentamisessa syntyviä jakeita (mm. kuori, tähdepuut, puurakennusjäte) voidaan pitää hakeraaka-aineina. 11

12 METSÄHAKKEEN TOIMITUSKETJU METSÄSTÄ KATTILAAN JA SEN KESKEISET OSAPUOLET Toimitusketjusta on olemassa paljon eri variaatioita riippuen mm. laitoskoosta, olosuhteista ja hankintakäytännöistä. METSÄN OMISTUS JA KASVATUS PUUN HANKINTA JA OSTO KORJUU JA PALSTAVARASTOINTI METSÄKULJETUS TIENVARSI- VARASTOINTI Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistykset Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistykset Ostaja Korjuu-urakoitsija tai muu korjuun toteuttaja Metsäkuljetusurakoitsija tai muu toteuttaja Metsäkuljetusurakoitsija tai muu toteuttaja Metsäkuljetus, jota voidaan pitää osana korjuuta, on eroteltu tässä omaksi vaiheeksi tarkasteltavuuden vuoksi. HAKETUS/ KAUKOKULJETUS TOIMITUKSEN VASTAANOTTO HAKETUS/ VARASTOINTI PROSESSI JA POLTTO KÄYTTÖKOHTEESSA Haketusurakoitsija Kuljetusyrittäjä Kuljetusyrittäjä/ haketoimittaja Loppuasiakas/varastooperaattori (terminaali) Haketusoperaattori Loppuasiakas/varastooperaattori (terminaali) Loppuasiakas 12

13 METSÄHAKKEEN TOIMITUSKETJUSSA ON VARIAATIOITA JA SE KOKEE TALOUDEN JA TUKIEN SUHDANNEVAIHTELUITA Toimitusketjuissa esiintyy variaatioita riippuen mm. Loppuasiakkaasta, jolloin toimitusketjuun vaikuttavia tekijöitä ovat mm. laitoksen toimintatavat hankinnassa, omistuspohja ja laitosprosessi Metsäteollisuuden integraattien (sellu, saha, paperi) toimintatavoista: miten energiaksi käytettävä puu käsitellään runko- ja kuitupuun yhteydessä Suhdanne- ja kausivaihteluista, mukaan lukien muuttuva tukipolitiikka Sääolosuhteiden aiheuttamista muutoksista Loppuasiakkaan (laitoksen) rooli ja käytännön osallistuminen ketjussa vaihtelee Osuuskunnissa lämpöyrityksen omistavat osittain metsänomistajat, jotka osallistuvat toimitusketjun työvaiheisiin monipuolisesti Isoissa energiantuotantoyksiköissä hake ostetaan toimitettuna valmiina portille, jolloin loppuasiakkaan rooli pieni Metsäteollisuuden voimantuotantoyksiköt elävät ainespuun käytön ehdoilla Ketjun alkupää ja siihen liittyvät työt voivat olla toisinaan hyvinkin kausiluonteisia Kokonaisuudessaan metsäenergiaketjuun liittyvä liiketoiminta on Suomessa pienentynyt viimeisen 1,5 vuoden aikana, mikä näkyy mm. hinnoissa, investoinneissa ja kehityspanostuksissa Keskeisiä syitä Kivihiilen maailmanmarkkinahinta on laskenut Turpeen verotustilanteet, jotka vaikuttavat myös hakkeen käyttöön (nyt hallitus valmistelee veroalennuksia) Voimalaitoskattiloissa turpeen rinnakkaispoltto (esim % turvetta) estää puhtaan puupolton kattilavaurioita Tuet metsähakkeelle ovat pienentyneet (hallitus valmistelee muutosta myös tähän) Seurauksena Voimalaitokset ovat lisänneet kivihiilen käyttöä ja näin parantaneet kannattavuuttaan Integraateilla (esim. UPM, Stora Enso, Metsä Group) päävirta on runko- ja kuitupuussa, maksavat huonosti energiapuusta Koneyrittäjät ovat purkaneet osittain metsäenergiaverkostojaan ja siirtyneet selvemmin runko- ja kuitupuuhun Hakeraaka-aineeksi soveltuvaa puuta jää metsään. Vain integraatit keräävät sitä laaja-alaisesti yhdessä ainespuun kanssa sitä PROSESSI JA POLTTO KÄYTÖKOHTEESSA 13

14 TULEVIA TRENDEJÄ JA ARVIOITA AINEISTOANALYYSIEN, HAASTATTELUIDEN JA ASIANTUNTIJA-ARVIOIDEN PERUSTEELLA Talouden trendit On tulossa uusia laitosinvestointeja, jotka aktivoivat puun liikkumista metsästä laitoksiin Esim. Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas, UPM:n Kymin sellutehtaan laajennusinvestointi, Lahti Energian voimalaitos KYVO03, Turun Seudun Energiantuotannon Na4, Oulun Energian Toppilan laitosta korvaava hanke, Helsingin Energian biopolttoaineen lisäys (Vuosaari C) Hallitus valmistelee polttoturpeen verotuksen huojennusta sekä energiapuun korjuutukien palautusta Tietoon liittyvä kehitys Laadun merkitys kasvaa. Tietoisuus ketjun alkupään työmenetelmien vaikutuksesta laatuun lisääntyy, valvonta lisääntyy (haastatellun asiantuntijan arvio). Loppuasiakkaat ja hakkeen toimitusketjun toimijat käyttävät tehokkaammin älykkäitä tieto- ja viestintäteknologioita Metsätalous ja toimitusketju Metsäenergian hyödyntäminen laajenee. Latvusmassojen käyttö lisääntyy. Puun hankinnan rooli ja merkitys kasvaa. Energiaketjujen hankinta- ja käyttökierto nopeutuu (haastatellun asiantuntijan arvio). Koneyrittäjät nojaavat jatkossa yhä enemmän yleiskoneisiin; erikoiskoneisiin koetaan nykyvolyymeilla liittyvän investointiriskejä Hakkeen keinokuivaus rakennetuissa varastoissa ja ketjun loppupäässä lisääntyy, ajureina hukkalämpö ja kosteuden vaikutus Kestävyys ja ympäristö Kiinteiden biopolttoaineiden kestävyyskriteerit eivät toteutune ennen vuotta EU-komission julkaisu kesällä 2014: Kiinteän ja kaasumaisen bioenergian kestävyys Yhteisten kestävyyskriteerien puute ei toistaiseksi luo häiriöitä EU:n sisämarkkinoille PROSESSI JA POLTTO KÄYTÖKOHTEESSA Suuri osa EU:ssa käytetystä bioenergiasta johtaa kasvihuonekaasupäästövähennyksiin. Kuitenkin osa biomassaketjuista päätyy merkityksettömiin päästövähennyksiin tai voi jopa lisätä päästöjä politiikalle relevantin aikajänteen sisällä Komissio aikoo valvoa biomassan alkuperää ja loppukäyttöä EU:ssa ja 2020 jälkeiselle kaudelle kehitetään parannettu biomassa-politiikka. Tärkeä tieto tulee olemaan mistä puu on peräisin (vrt. nestemäisten biopolttoaineiden kestävyyskriteerit) 14

15 HAKKEEN HANKINTAMALLEISSA ON EROJA (NELJÄ ESIMERKKIÄ LÄHTÖAINEISTOISTA) 1. Energialaitos ostaa puuraaka-aineen tienvarteen toimitettuna (paksu nuoli = materiaalivirta, ohut nuoli = rahavirta) 2. Energialaitos ostaa hakkeen siiloon 3. Metsänhoitoyhdistys toimii välittäjänä puun ostossa ja hankintapalveluiden tuottamisessa (Energialaitos ostaa hakkeen siiloon toimitettuna) 4. Energialaitos organisoi hakkeen hankinnan itse Metsänhoitoyhdistys (MHY) on yksityisten metsänomistajien hallinnoima edunvalvonta-, palvelu- ja myyntiorganisaatio, jonka toiminta rahoitetaan toimitusmaksuin. MHY:n kautta välitetty hakeraaka-aine toimitetaan tienvarteen sovittujen mitta- ja laatuvaatimusten mukaan. Välittäjät ja energialaitokset organisoivat energiaksi tarkoitetun puun haketuksen ja toimituksen käyttökohteeseen. MHY:n välittämissä kaupoissa käytetään yleisesti määräperusteista maksua ( /m 3 ). Lähteet: - Metla (2014): Metsähakkeen käyttö ja hankinta energiantuotantolaitoksissa toimintatavat - TEM / Pelli, P. (2010): Kiinteisiin biomassapolttoaineisiin liittyvä liiketoiminta Keski-Suomessa 15

16 Työn tausta ja tavoitteet Yhteenveto työn suorittamisesta Metsähakkeen toimitusketjun kuvaus Toimitusketjun laatu Tiedonhallinta osana laadun muodostumista Toimijoiden ratkaisut ja lisäarvot Kokonaishyödyn muodostuminen Taloudellisten hyötyjen laskentamalli Yhteenveto ja johtopäätökset 16

17 TOIMITUSKETJUN LAADUSTA YLEISESTI Laadukas = asiakkaan tarpeisiin soveltuva (toimijan ja asiakkaan vuorovaikutus) Huomioitavaa laadun suhteen: Asiakkaan yksilöity laatutarve ja kysyntä (laitos, olosuhteet, vuodenaikavaihtelut, tuet, politiikka) Laitostyyppi, esim. kaasutinlaitos ja hakkeen kosteusvaatimus Lainsäädäntö, standardit sekä laatuohjeet ja -käsikirjat Laatu muodostuu toimitusketjun kaikista vaiheista, jotka ovat vahvasti sidoksissa toisiin Toimitusketjuvariaatioita lukuisia erilaisia. Silti samat pääperiaatteet ja -vaiheet laadun suhteen pätevät kaikkiin variaatioihin. Tärkeintä on tasalaatuisuus. Laatu = toimitussopimuksen ja laatuohjeen mukaista. Kosteutta saa olla 50 %, kunhan se on tiedossa eikä heittele huomattavasti. - CHP-laitos - Laatua on kuiva ja oikean kokoinen polttoaine oikeaan aikaan. - Kaasutinlaitos - Metsähakkeen toimitusketjun laatu voidaan jakaa Polttoaineen laatuun Toimituksen laatuun Ympäristötekijöihin Polttoaineen laadun tekijöitä ovat Tasalaatuisuus Kosteus Palakoko Epäpuhtaudet, vieraat esineet Vihreä massa, kemiallinen koostumus Kosteudesta riippumaton lämpöarvo (lahous, puulaji) Toimituksen laadun tekijöitä ovat Toimitusten luotettavuus ja rytmi Vuorovaikutus, kommunikointi, palaute, kehitys Kokonaishallinta Runkovaurioiden, materiaali- ja kuiva-ainetappioiden välttäminen Ympäristötekijät (esim. hiilijalanjälki) Korjuutoiminnan tehostuminen hakkuupinta-alojen pienentyminen Kuljetusten väheneminen ja niiden tehostuminen (tarkempi korjuu, suurempi energiasisältö, toimituserän alhaisempi kosteus) Pienemmät biopolttoaineen elinkaaripäästöt (kasvihuonekaasupäästöt, mm. CO 2 ) Helpompi kestävyyskriteerien täyttyminen päästövähennyksen osalta 17

18 OSAPUOLET NÄKEVÄT TOIMITUSKETJUN KRIITTISET VAIHEET JA LAATUTEKIJÄT ERI TAVOIN Energialaitosten arviot merkittävimmistä energiapuun laatuun vaikuttavista ongelmakohdista. Laitoksien mielestä osaamista tulee kehittää erityisesti metsäkohteiden valinnoissa, yleisesti korjuuketjussa, hakkeen epäpuhtauksien minimoinnissa sekä varastoinnissa. Saatavuuden merkitys kasvaa pienissä energiantuotantolaitoksissa. Lähde: Autio, H.: Osaamistarpeet keskisuomalaisessa metsäenergian hankintaketjussa (2009) Näkemyksiä lopputuotteen laadun kannalta kriittisistä työvaiheista Metsähakkeen laatuun vaikuttaa eniten korjuu-, metsäkuljetus. ja varastointivaiheet. Etenkin CHP-laitosten näkemyksissä on painottunut haketuksen merkitys. Lähde: Metla: Toimijoiden näkemykset metsähakkeen toimitusketjun laadusta Pohjois- Karjalan alueella (2014) Eri toimijaryhmät painottavat ongelmia eri tavalla. Lähde: Metla: Toimijoiden näkemykset metsähakkeen toimitusketjun laadusta Pohjois-Karjalan alueella (2014) Ketjun loppupäässä, sekä pienillä että suurilla lämpölaitoksilla, ongelmat keskittyvät polttoaineen laatupuutteisiin (palakokoon ja kosteuteen). Aiemmissa vaiheissa korostuvat hakkeen toimitukseen ja toimitusketjun hallintaan liittyvät ongelmat. Polttoainelaadun merkitys näyttää korostuvan mitä pitemmälle toimitusketjussa edetään. (0-6, ongelmien painotus) 18

19 LAATUUN LIITTYVÄT ONGELMAT JA HAASTEET TOIMITUSKETJUN ERI VAIHEISSA Kriittinen = vaihe jossa erityisesti tapahtuu/muodostuu laatupoikkeamia ja johon tulisi täten panostaa. Ylimääräiset kustannukset, tuotantotappiot ja laatupoikkeamat vaikuttavat toimijoiden liiketoimintaan. METSÄ PUUN HANKINTA JA OSTO KORJUU JA PALSTAVARASTOINTI METSÄKULJETUS TIENVARSI- VARASTOINTI Metsän tai puun ominaisuudet hakeraaka-aineena Soveltumaton tai huono materiaali, vaikeat olosuhteet Näkemyserot Hallinta ja yhteistyö Vaihteleva termistö Väärinkäsitykset, luotettavuus Olosuhteet (sää, maasto) Ammattitaito ja kalusto Ajankohta ja kiire (kuivumisaika) Ylimääräiset työkustannukset, tuotantotappiot, huono materiaali, puutuhot, kosteus, epäpuhtaudet Olosuhteet (sää, maasto) Ammattitaito ja kalusto Ajankohta ja kiire Ylimääräiset työkustannukset, puutuhot, kosteus, epäpuhtaudet Olosuhteet (sää, maasto) Ammattitaito ja kalusto Ajankohta ja kiire (kuivumisaika) Ylimääräiset työkustannukset, epäpuhtaudet, kosteus, kuiva-ainetappiot HAKETUS/ KAUKOKULJETUS TOIMITUS JA VASTAANOTTO HAKETUS/ VARASTOINTI Olosuhteet Ammattitaito ja kalusto Ajankohta Hylkäyksen puute Ravistelut Haketustapa puuraaka-aineen ominaisuudet huomioiden Palakoko, kosteus, epäpuhtaudet, vihreä massa Hallinta ja valvonta Kuljetuskalusto ja vastaanottoasemien valmius Toimitusten ajoittaminen ja vastaanottoajat Laadunvalvonta, poikkeamat, purku-vaikeudet, odotukset, hylkäys Olosuhteet (sää, tilat) Ammattitaito ja kalusto Ajankohta ja kiire (kuivumisaika) Hylkäyksen puute Ravistelut Haketustapa puuraaka-aineen ominaisuudet huomioiden Kosteus, epäpuhtaudet, palakoko, poikkeamien laatutasaus Ongelmat ja haasteet realisoituvat viimeistään PROSESSI JA POLTTO KÄYTTÖKOHTEESSA Kosteus Epätasalaatuisuus Soveltumaton palakoko Epäpuhtaudet Lämpöarvo Talous, käytännön ongelmat, huono palaminen Epävarmuus Polttoaineen puuttuminen Epätoivottu toimitusrytmi Luottamus 19

20 SUORIA LAINAUKSIA LAITOS- JA ASIANTUNTIJAHAASTATTELUISSA ESILLE NOUSSEISTA KRIITTISIMMISTÄ VAIHEISTA JA ONGELMISTA Huomioitava latvusmassan lähikuljetus, tulisi antaa kuivua tarpeeksi. Kannoissa nostovaihe on kriittinen Tärkeää metsävaraston teko hyvään aurinkoiseen paikkaan. Pitäisi hallita oikea rytmittely vuositasolla, syksyn alussa latvusmassat pois metsistä, kun ovat kuivuneet. Rangalla olisi tärkeää muistaa tupla-alustus, jotta kuivuu. Yhden kesän yli kuivaaminen tarpeen. Varastointiolosuhteet voivat olla surkeat tai toimintatavat huonoja. Varastoinnin onnistumisessa on eniten epävarmuustekijöitä. Kriittisimmät vaiheet heti metsähakkuun jälkeen. Palstavarastoinnin riittävä kuivuminen, metsäkuljetuksen tuomat epäpuhtaudet, haketus ja ravisteluiden puute Ongelmana vääränlaiset tienvarsivarastoinnit. Huonot käytännöt, kosteusolosuhteet ja kuiva-ainetappiot Kriittisimpiä vaiheita eritoten korjuu, metsäkuljetus sekä palsta- ja tienvarsivarastointi. Kriittisin vaihe palstakuivaus, josta nykyään saatetaan siirtyä liian aikaisin haketukseen. Pitäisi muistaa sääriippuvuus ja ajaa materiaali tienvarteen heti kesän parhaan kuivumiskauden jälkeen. Ongelmana vääränlaiset metsäkuljetukset ja niistä aiheutuvat epäpuhtaudet Metsäkuljetuksissa tuhotaan ja menetetään puumassaa tallaamalla ja kiireellä. Toiset ymmärtävät työvaiheiden (kuten kuljetusten) laatuseurauksia ja toiset taas eivät. Toimitusketjuvariaatioilla ei ole niinkään merkitystä, vaan yksittäisten toimijoiden eroilla. Tulisi laittaa paras mies energiapuun korjaukseen eikä huonointa, joka sopisikin helppoon tukkimetsään Tienvarsivarastojen ja kasojen huolellinen peittely on ratkaisevaa energiasisällön kannalta. 20

21 HAKKEEN LAATUONGELMAT AIHEUTTAVAT KUSTANNUKSIA LAITOKSILLA Hakkeen laatuongelma Liian kostea polttoaine Liian kuiva polttoaine (<35%, pl. kaasutinlaitos) Vaikutukset hakkeen käsiteltävyyteen ja varastoitavuuteen Jäätyminen käsittelylaitteiden pinnoille. Jäätyminen ja paakkuuntuminen isoiksi lohkoiksi, jotka tukkivat laitteistoja. Homehtuminen (työterveys), yleisesti vaikeampi käsittely. Varastojen ja esikäsittelyn lisätarpeet. Pöly on syttymisherkkää, korostuu hakkeen hienoainesosuuden kasvaessa (hakkuutähteet) Vaikutukset kattilan toimintaan Ei tuota energiaa, polttoainetta kuluu enemmän, palaa epätasaisesti, päästöt kasvavat, polton hallinta vaikeutuu, kattila voi sammua. Vaikutus korostuu metsäbiomassan osuuden kasvaessa poltossa. Palaa liian kuumasti, polton hallinta vaikeutuu, kattilavauriot, voidaan joutua ruiskuttamaan jopa vettä kattilaan. Liian suuri palakoko, oksat, kepit ym. Tikut aiheuttavat tukkeutumista, holvaantumista, kiilautumista mm. syöttöruuveihin. Esikäsittelyn lisätarpeet. Polton hallinta vaikeutuu, hake ei ehdi palaa (arinakattilat), hake palaa liian alhaalla pedissä ja nostaa liiaksi lämpötilaa (leijupetikattilat) Liian pieni palakoko, runsaasti hienoainesta Epäpuhtaudet: kivet, hiekka, metalli, maa-ainekset, muovit, jää, lumi Hienoaines estää ilman liikkumista varastokasassa ja voi hidastaa kuivumista, tukkii ilma-aukkoja, räjähdysvaara. Kuiva-ainetappiot kasvavat Kuluttavat hakkurin teriä, syöttö- ja kuljetuslaitteita, ylimääräistä massaa kuljetuksessa, sulaminen ja uudelleenjäätyminen. Esikäsittelyn lisätarpeet. Voi päätyä lentotuhkan sekaan (arina), hake palaa liian korkealla pedissä ja nostaa tulistinlämpötiloja, päästöt kasvavat Kattilapintojen kuluminen ja mekaaniset vauriot, leijupetien likaantuminen ja tiheämpi petihiekan vaihtotarve, tukkii ilma-aukkoja, heikentää hyötysuhdetta, lisää tuhkan määrää ja muuttaa tuhkan sulamisominaisuuksia Vihreät massa (neulaset), kemiallinen koostumus Polttoaineen (äkillinen) laadunvaihtelu Vastaanotto-, käsittely- ja varastointirakenteiden ja laitteistojen suunnittelu ja käyttö vaikeutuu. Varastojen ja esikäsittelyn lisätarpeet. Neulasten alkalimetallit ja kloori aiheuttavat kerrostumia ja kuumakorroosiota (merkittävä haitta). Tuhkan määrä kasvaa. Kattilarakenteiden ja haitallisia vaikutuksia ehkäisevien toimien suunnittelu vaikeutuu. Laatuvaihtelut aiheuttavat äkillisiä lämpötilan vaihteluita polttoprosessissa, jolloin polton hallinta vaikeutuu. Polttoaineen syöttö, sen säätö ja ennakointi vaikeaa, kattilan teho vähenee, hyötysuhde huononee ja kattilapäästöt voivat nousta. Hakkeen laatuongelmat aiheuttavat ylimääräisiä polttoainehankinta-, varastointi-, esikäsittely-, laitosprosessi-, käyttö- ja kunnossapitokustannuksia. 21

22 HAKKEEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET TUHKAN LAATUUN Yksi tärkeä huomioitava elementti polttoaineiden käytössä on niiden vaikutus tuhkan laatuun Lämpö- ja voimalaitosten tuhka kuuluu jäteveron piiriin, eli jokaisesta tuhkatonnista otetaan 50 eur/t jäteveroa käsittelymaksun lisäksi, jos tuhka sijoitetaan kaatopaikalle Tästä syystä tuhkalle on viime vuosina etsitty hyötykäyttökohteita ja niitä ovat olleet mm: Tuhkan käyttö maarakentamisessa MARA asetuksen mukaisesti (VNA 591/2006) Tuhkan käyttö pelto- tai metsälannoituksessa lannoitevalmistelain 539/2006 mukaisesti Tuhkaa voidaan käyttää myös muissa toiminnoissa kuten betonin valmistuksessa. Jätteen hyödyntäminen tuotannossa edellyttää ympäristölupaa Suomessa energiantuotanto voimalaitoksissa perustuu kivihiilen, turpeen, biomateriaalin (hake) tai jätteen polttoon Tässä huomioitavinta on turpeen polton tuhka, koska metsähaketta poltetaan usein yhdessä turpeen kanssa Puuperäisen polttoaineen lisääminen parantaa tuhkan jatkokäyttöominaisuuksia: Turvetuhka ja puutuhka eroavat toisistaan erityisesti ravinnearvojen kautta, missä puuperäisessä tuhkassa on turvetuhkaa enemmän mm. kalsiumia, fosforia ja kaliumia. Tämän vuoksi puuperäisellä tuhkalla parannetaan tuhkan lannoitekäyttömahdollisuuksia Puutuhkan sisältämän kalsiumin vuoksi tuhkalla on paremmat stabilointiominaisuudet verrattuna turvetuhkaan, jolloin puuperäisen tuhkan käyttö maarakentamisessa antaa suuremmat mahdollisuudet erilaisiin rakenteisiin Jos hakkeen laatu vaikuttaa voimakkaasti poltto-olosuhteisiin, niin silloin voi negatiivisia vaikutuksia kohdistua myös tuhkan laatuun. Esimerkiksi huonot palamisolosuhteet lisäävät tuhkan hiilipitoisuutta, joka voi vaikeuttaa mara-asetuksen mukaisien raja-arvojen saavuttamista 22

23 KOKONAISLAADUNHALLINNAN JA OPTIMOIDUN TOIMITUSKETJUN TALOUDELLINEN HYÖTY LAITOKSELLE JA TOIMITUSKETJULLE Liitteessä 4 on koottu lähtötiedoista tarkasteluja pohjaksi kokonaislaadunhallinnan ja optimoidun toimitusketjun taloudellisen hyödyn laskentamallille (Alkuperäinen lähde mainittu alla suluissa) Case-esimerkkejä metsähakkeen hankintakustannuksista (VTT) Tietoa metsäenergian korjuun ja kuljetuksen kustannusrakenteesta (Metla) Arvioita energiapuun kilpailukykyisestä ostohinnasta CHP-laitoksella ja lauhdelaitoksella (VAPO) Hyvälaatuisen polttoaineen laitoshyödyt: Kosteuden vaikutus (Bioenergia-lehti, Hakkila, Orjala/Kärki, Routa/Metla) Puun lämpöarvon ja energiatiheyden lasku suurilla kosteuksilla kosteaa polttoainetta kuluu enemmän (Metla/Jahkonen 2012) Hyvälaatuisen polttoaineen laitoshyödyt: Häiriöiden väheneminen (Metla) Kiinteän polttoaineen laadunmittausjärjestelmän laitoshyödyt (INRAY) Kosteuden vaikutus ketjun logistiikkakustannuksiin (MHG Systems, Sikanen, Huurinainen et al) Kuivan energiapuun vaikutus kuljetuskustannuksiin (Metla / Hakonen & Laurila 2011) Kuivattamisen vaikutus (Routa/Metla) Paalaimella saatavat kustannussäästöt logistiikkaketjusta (Fixteri, Pöyry) Paremmalla tiedonhallinnalla saatavat säästöt (lähde: MHG Systems) 23

24 Työn tausta ja tavoitteet Yhteenveto työn suorittamisesta Metsähakkeen toimitusketjun kuvaus Toimitusketjun laatu Tiedonhallinta osana laadun muodostumista Toimijoiden ratkaisut ja lisäarvot Kokonaishyödyn muodostuminen Taloudellisten hyötyjen laskentamalli Yhteenveto ja johtopäätökset 24

25 OIKEA TIETOPOHJA JA TIETOJEN HALLINTA ON OSA LAATUA Biomassojen laatu, määrä ja sijainti Toimitusketjussa tarpeellisia tietoja Biomassojen laatu, määrä ja sijainti Maasto-olosuhteet Toimitusketjun läpinäkyvyys ja jäljitettävyys (laskelmat ja alkuperä) Laitosprosessin ja sen laadunhallinnan tiedot Tiedossa olevat roolit, vastuut ja vaikutukset Kerättyyn tietoon perustuva koulutus ja informointi Toimitusketjua käsittelevä tieto tulisi olla ennen kaikkea: - Ajantasaista (automaattisesti päivittyvää) - järjestelmien välillä yhteensopivaa (standardit, esim. StanForD) - sisällöltään kattavaa ja havainnollista (esim. kuvaajat ja valokuvat) Materiaalien sijainti ketjun erivaiheissa, tilanteet ja riskit, prosessien vaiheet (kuivuminen) ja niiden edistyminen, ominaisuudet Maasto-olosuhteet Oikeat kalusto- ja henkilöstövalinnat, ajankohdan optimointi, riskien ja muiden rajoittavien tekijöiden tunnistus (mm. puustovauriot) sekä niihin varautuminen. Läpinäkyvyys ja jäljitettävyys Kestävyyskriteerit: Uudet tietotarpeet tulisivat korostumaan kestävyyskriteereiden (ei koske nykyään kiinteitä biopolttoaineita) mahdollisen laajenemisen ja tulevien velvoitteiden kautta. Todennäköisesti ei tule toteutumaan ainakaan ennen 2020 Metsähake olisi verrattavissa fossiilisiin mikäli kriteerit eivät täyttyisi Kestävyyskriteeristön täyttäminen voi olla myös laatua edistävä tekijä Kts. seuraavat sivut kestävyyskriteereistä Laitosprosessin ja sen laadunhallinnan tiedot Muuttuvien tilanteiden vaatimien tarpeiden tiedostaminen laitoksilla ja reagointi niihin. Määritykset, laadunhallinnan työkalut, poikkeamat ja niistä oppiminen (palaute) Tiedossa olevat roolit, vastuut ja vaikutukset Toimijoiden roolit ja vastuut selvillä asiakkaan tarpeiden saavuttamiseksi Toiminnallisten ja taloudellisten hyötyjen saavuttaminen tyytyväisyys ja luottamus jatkuvuus Kerättyyn tietoon perustuva koulutus ja informointi toimitusketjun vaiheissa Oikeiden valintojen merkityksen tiedostaminen yhteisen edun ja lopullisen hakelaadun näkökulmasta Myös taaksepäin kulkevan tiedon varmistus sekä palautteen hyödyntäminen. Havaittu puutteita nykyisin Vuorovaikutus, ohjeistus ja menetelmien kehitys. Liitteessä 1 : Tiedonhallintaan ja tietojärjestelmiin liittyviä esimerkkihankkeita on esitetty käynnissä olevia parempaan tiedon hallintaan tähtääviä hankkeita. 25

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Kohti kotimaista energiaa kustannussäästöä ja yrittäjyyttä kuntiin Matti

Lisätiedot

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Elinkeinotalo, Seinäjoki

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Selvitys biohiilen elinkaaresta Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään

Lisätiedot

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Biohiilen käyttömahdollisuudet Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Puun alkuperän seuranta ja RES-direktiivi energiapuun hankinnassa

Puun alkuperän seuranta ja RES-direktiivi energiapuun hankinnassa Puun alkuperän seuranta ja RES-direktiivi energiapuun hankinnassa Aki Jouhiaho, TTS Metsästä voimalaitokseen: Energiapuun logistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2.2014 Esityksen sisältö RES direktiivi

Lisätiedot

Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa

Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa Matti Virkkunen VTT 02.12.2014 UUSIUTUVAN ENERGIAN TOIMIALARAPORTIN JULKISTUSTILAISUUS 2 Sisältö Taustaa Terminaalityypit Biopolttoaineen

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen 1.2.2012

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen 1.2.2012 KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN Urpo Hassinen 1.2.2012 1 PUUENERGIAN MAHDOLLISUUDET Yleinen suhtautuminen myönteistä Aluetaloudelliset hyödyt Työllisyyden edistäminen

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuukohteet Metsähakkeen tuotantomenetelmät ja

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto TransEco-seminaari 4.12.2012 Nykyinen biopolttoaineita koskeva lainsäädäntö EU-säädökset RES-direktiivi (2009/28/EY) Vaatimus

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset

Lisätiedot

Terminaali osana metsäenergian toimitusketjua

Terminaali osana metsäenergian toimitusketjua Biomassan kuivaukseen ja varastointiin liittyvät haasteet ja T&K-tarpeet workshop (BIOCLUS WP4.1.a: Regional activities) VTT Jyväskylä 10.11.2011 Risto Impola VTT 2 Metsähakkeen käyttö vuonna 2010 6,9

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot

Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot Kalle Kärhä 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa I 3,5 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009 Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009 Tämä on MW Power Metson ja Wärtsilän omistama yhteisyritys, omistussuhde Metso 60% ja

Lisätiedot

Energiapuun laadunhallinta ja varastologistiikka. Pasi Ruuska, Elenia Lämpö Oy Lahti 14.2.2014

Energiapuun laadunhallinta ja varastologistiikka. Pasi Ruuska, Elenia Lämpö Oy Lahti 14.2.2014 Energiapuun laadunhallinta ja varastologistiikka Pasi Ruuska, Elenia Lämpö Oy Lahti 14.2.2014 Keskeisiä kokonaisuuksia energiapuutoimitusten laadunhaalinnassa Energiaa, ei pölliä tai maansiirtoa! Vastuullisuus

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA SELVITYKSEN TEKIJÄT: LÄHDEVAARA HANNU SAVOLAINEN VARPU PAANANEN MARKKU VANHALA ANTTI SELVITYKSEN TAUSTA Voimakas bioenergian käytön lisäys toi suuren joukon

Lisätiedot

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten

Lisätiedot

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Koneyrittäjät bioenergian kimpussa Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Perinteinen malli bioenergian hankinnassa - Yrittäjät yksittäisiä toimijoita - Ei yhteistä päämäärää

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Hans Hartmann Technology and Support Centre of Renewable Raw Materials TFZ Straubing, Saksa Markku Herranen ENAS Oy & Eija Alakangas,

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Todentaminen - tausta

Todentaminen - tausta ÅF-Enprima Oy Liikevaihto 38,3 milj. v. 2005 260 energia-alan asiantuntijaa Laatujärjestelmä sertifioitu, ISO9001:2000 Omistajana ruotsalainen ÅF- Process AB Käynnissä olevia toimeksiantoja 20 maassa 1

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS 1. Energiapuun hankinnan arvoketjut 2. Metsähakkeen kustannusrakenne 3. Energiapuun hankinnan kannattavuus: tuella vai ilman? 1 2 Metsähakkeen

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10 METKA hanke Energiaseminaari 23.4.10 Hanke Perustettu vuoden 2007 lopussa Tavoiteltu loppuraportointi 2011 loppuun Hankkeen hallinnoija mhy Kanta Häme Hankkeen toteuttajaosapuolena mhy Päijät Häme Hankekumppaneina

Lisätiedot

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto

Lisätiedot

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1. KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Suomen metsäenergiapotentiaalit Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut

Lisätiedot

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI Rovaniemi 1.12.2011 Wood Supply Finland Key Facts 2010 Personnel 650 Harvesters, forwarders, timber trucks Total Wood Procurement Net Sales Procurement Regions 1080 19,7

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Miten biopolttoaineiden kestävyyslaki säätelee metsätaloutta?

Miten biopolttoaineiden kestävyyslaki säätelee metsätaloutta? Miten biopolttoaineiden kestävyyslaki säätelee metsätaloutta? Dos. Pekka Ripatti, Ryhmäpäällikkö Energiamarkkinavirasto Uusiutuva Energia Metsätieteen päivät, metsäekonomistiklubi Tieteiden talo 29.10.2013

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

Laadunhallinta energiapuun korjuussa & keskeiset metsähakkeen laatutekijät. Tanja Ikonen & Miina Jahkonen Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Laadunhallinta energiapuun korjuussa & keskeiset metsähakkeen laatutekijät. Tanja Ikonen & Miina Jahkonen Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Laadunhallinta energiapuun korjuussa & keskeiset metsähakkeen laatutekijät Tanja Ikonen & Miina Jahkonen Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Lämpöyrittäjyys Suomessa Suomessa toimi v. 2012 lopussa n. 500 lämpöyrittäjien

Lisätiedot

Metsäenergiaa tarvitaan

Metsäenergiaa tarvitaan Metsäenergiaa tarvitaan Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuuden energiantuotannosta 38 % vuoteen 2020 mennessä Vuotuista energiapuunkäyttöä tulee lisätä nykyisestä kuudesta miljoonasta

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009, Metsäteho Oy 9/2010 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi Kannot Järeä, (lahovikainen) runkopuu 2 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakkeen käyttö on

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen

Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen GLOBAL FOREST ENERGY RESOURCES, SUSTAINABLE BIOMASS SUPPLY AND MARKETS FOR BIOENERGY TECHNOLOGY - Gloener Biomassan saatavuus, korjuu ja käyttö casetarkastelujen valossa Arvo Leinonen Seminaari 6.3.2009

Lisätiedot

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät

Lisätiedot

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

MWh-RoadMap. Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow (BEST) -hanke. Timo Melkas, Metsäteho Oy Jouni Tornberg, Measurepolis Development Oy

MWh-RoadMap. Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow (BEST) -hanke. Timo Melkas, Metsäteho Oy Jouni Tornberg, Measurepolis Development Oy MWh-RoadMap Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow (BEST) -hanke Timo Melkas, Metsäteho Oy Jouni Tornberg, Measurepolis Development Oy Tavoite MWh roadmapin tavoitteena on kuvata ja luoda menettelyt

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

Keisari Pelletti Oy. Kiinteän polttoaineen lämmitysratkaisut Lämpöpalvelut. Syyskuu 2012. laadulla on tekijänsä

Keisari Pelletti Oy. Kiinteän polttoaineen lämmitysratkaisut Lämpöpalvelut. Syyskuu 2012. laadulla on tekijänsä Kiinteän polttoaineen lämmitysratkaisut Lämpöpalvelut Syyskuu 2012 Pellettilämpö-yrittäjyys Puuperäiset polttolaitokset tarvitsevat huoltoa Asiakkaita ei kiinnosta laitosten ylläpito vaan vaivattomuus

Lisätiedot

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS Metsästä voimalaitokseen: Energiapuun logistiikka ja tiedonhallinta Lahti / 14.2.2014 klo 9.00 16.00 ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS (TYÖTEHOSEURA RY) 1. Energiapuun

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt

Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Miksi viljan jäljitettävyysjärjestelmää tarvitaan? Jäljitettävyysjärjestelmän hyödyt Ari Ronkainen MTT 28.11.2013 Agroteknologiaverkosto Viljaketju Vastuullisuus Viljelijä Ostaja Teollisuus, Prosessoija

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen 1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian

Lisätiedot

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011 PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Urpo Hassinen 211 SISÄLTÖ 1. johdanto 2. tutkimuksen tavoite 3. toteutus 4. tulokset 5. johtopäätökset 1. JOHDANTO SUOMEN UUSIUTUVAN

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 8 Sisältö 3.1 Bioenergian tuotannon työturvallisuus... 3 3.2 Biomateriaalivirtojen hallinnan tietojärjestelmä... 4 3.3 Puupohjaisten

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA Urpo Hassinen 1 www.biomas.fi 2 1 Maatilat Lämmitysratkaisun muutostarve, maatilat (%) 9 8 7 6 5 4 Kontiolahti, n=6 Tohmajärvi, n=99 Pohjois-Karjalassa josta 19 % on

Lisätiedot

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma Ville Manner, asiantuntija Metsäkoneala (jäseniä KL:ssä n. 1200) Hakkuiden määrä keskim. 54 milj. m 3 /v 2000-luvulla Liikevaihto

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Puutavaran mittauksen visio 2020

Puutavaran mittauksen visio 2020 Puutavaran mittauksen visio 2020 Tarkka ja kustannustehokas määrän ja laadun mittaus osana puutavaralogistiikkaa Metsätehon tuloskalvosarja 9/2012 30.8.2012 Timo Melkas, Jarmo Hämäläinen 1 Puuraaka-aineen

Lisätiedot

Kokopuun korjuu nuorista metsistä

Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kokopuun korjuu nuorista metsistä Kalle Kärhä, Sirkka Keskinen, Reima Liikkanen & Jarmo Lindroos Nuorten metsien käsittely 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa 2000 2005 3,0 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 2,5

Lisätiedot

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus

Lisätiedot

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

BIOHIILIPELLETTI. Liiketoiminnan kannattavuus

BIOHIILIPELLETTI. Liiketoiminnan kannattavuus BIOHIILIPELLETTI Liiketoiminnan kannattavuus Heikki Sonninen heikki.sonninen@torrec.fi Torrec Oy Perustettu noin vuosi sitten Liikeidea: biohiili- / torrefiointiteknologian kehittäminen ja kaupallistaminen

Lisätiedot