TAUSTARAPORTTI SELVITYS: BIOMASS VALUE SUPPLY CHAIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAUSTARAPORTTI 15.12.2014 SELVITYS: BIOMASS VALUE SUPPLY CHAIN"

Transkriptio

1 TAUSTARAPORTTI SELVITYS: BIOMASS VALUE SUPPLY CHAIN 1 Cleantech Finland Bioenergy hanketta rahoittavat Euroopan unionin aluekehitysrahasto, alueen kunnat ja yritykset. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.

2 SELVITYSRAPORTIN SISÄLTÖ Työn tausta ja tavoitteet Yhteenveto työn suorittamisesta Metsähakkeen toimitusketjun kuvaus Toimitusketjun laatu Tiedonhallinta osana laadun muodostumista Toimijoiden ratkaisut ja lisäarvot Kokonaishyödyn muodostuminen Taloudellisten hyötyjen laskentamalli Liitteet 1. Tiedonhallintaan ja tietojärjestelmiin liittyviä esimerkkihankkeita 2. Työssä haastatellut toimijat 3. Haastatellut loppuasiakkaat (laitokset) 4. Yhteenveto taloudellisten hyötyjen muodostumisesta (laskentamallin tausta-aineisto) Yhteenveto ja johtopäätökset 2

3 TYÖ LIITTYY CLEANTECH FINLAND BIOENERGY (CFB) KEHITYSHANKKEESEEN Selvitys liittyy Cleantech Finland Bioenergy (CFB) kehityshankkeeseen, joka on Mikkelin seudun (Miktech Oy), Varkauden seudun (Navitas Kehitys Oy) ja Savonlinnan seudun (Savolinnan seudun kuntayhtymä / Yrityspalvelut) yhdessä yritysten kanssa toteuttama projekti. Sen tavoitteena on kehittää yritysten vientivalmiuksia ja edistää vientimyyntiä valituille markkina-alueille. Cleantech Finland Bioenergy hanketta rahoittavat Euroopan unionin aluekehitysrahasto, kunnat ja yritykset. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Cleantech Finland Bioenergy (CFB) kehityshankkeeseen osallistuvat seuraavat yritykset Miktech Oy, Navitas Kehitys Oy, Savonlinnan seudun kuntayhtymä/ Yrityspalvelut MHG-Systems Oy, Fixteri Oy, Kärkimurskaus Oy, Inray Oy Ltd, Saimatec Engineering Oy, Etteplan, Andritz Oy, KPA Unicon Oy, Clean Flame Ltd, Caverion Oyj, Nordic Power Service Oy Viennin kohdemarkkinoiksi on määritelty Saksa, Ruotsi, Venäjä ja Iso-Britannia. CFB-hankkeessa kehitetään mm. yritysryhmän valmiuksia kokonaisratkaisujen myyntiin em. kohdemarkkinoille. Biomass Value Supply Chain-selvitystyöllä tuetaan tätä tunnistamalla ja todentamalla laitoshyötyjä, joita asiakas saa kokonaistaloudellisuutta toteuttavasta metsähakkeen toimitusketjusta ja siihen liittyvästä laadunvarmistuksesta 3

4 TAVOITE: METSÄHAKKEEN TOIMITUSKETJUN JA LAADUNVARMISTUKSEN LAITOSHYÖDYN TODENTAMINEN Selvityksen osatavoite Kokonaistaloudellisen metsähakkeen toimitusketju ja laadunvarmistus Laitoshyödyn tarkentaminen ja todentaminen Mallilaitoksen hyötyjen laskeminen Laskentamalli (laskentatyökalu) säästöistä, jotka saadaan käyttämällä toimitusketjun tarjoamaa puhdasta polttoainetta huonolaatuisen ja käsittelykustannuksia aiheuttavan polttoaineen sijasta Laajemmat hyödyt Esimerkkejä selvityksessä käsiteltävistä kysymyksistää Millainen toimitusketju on kyseessä? Mitä laatua varmistavia elementtejä siihen liittyy? Mitä hyötyjä on aiemmissa CFB-hankkeen selvityksissä tunnistettu? Miksi energia-/lämpölaitoksen kannattaa valita tarkastelun mukainen metsähakkeen toimitusketju? Mitä hyötyjä laitos saa käyttämällä kokonaistoimitusketjua? Onko mahdollista saada parempaa raaka-ainetta halvemmalla käyttämällä kokonaistoimitusketjua Mitä muita hyötyjä on? Mitä hyötypotentiaalille haitallisia tekijöitä voidaan tunnistaa ja miten niihin voidaan vaikuttaa? Mikä on eri toimitustilanteisiin parhaiten teknisesti ja kaupallisesti sopiva toimitusketju? Mitä hyötyjä saisivat mallilaitokset, ts. Elenia Lämpö Oy:n Vanajan ja Lammin laitokset sekä muut haastatellut laitokset mitä toiminnallisia hyötyjä mitä taloudellisia euromääräisiä hyötyyjä mitä muita hyötyjä Laskentamallin elementit (osa-alueet) ja parametrit yksinkertaisessa Excel-taulukossa, jonka avulla voidaan simuloida tyypillisiä laitosvaihoehtoja Alustavat koelaskennat Mitä hyötyjä laitokseen läheisesti liittyvät muut arvoketjut saavat kokonaistoimitusketjusta? Miten toimitusketjua voisi kehittää? Mikä on eri toimitustilanteisiin parhaiten teknisesti ja kaupallisesti sopiva toimitusketju? 4

5 Työn tausta ja tavoitteet Yhteenveto työn suorittamisesta Metsähakkeen toimitusketjun kuvaus Toimitusketjun laatu Tiedonhallinta osana laadun muodostumista Toimijoiden ratkaisut ja lisäarvot Kokonaishyödyn muodostuminen Taloudellisten hyötyjen laskentamalli Yhteenveto ja johtopäätökset 5

6 TYÖ ETENI VAIHEITTAIN TYÖSUUNNITELMAN MUKAAN 1. TYÖN KÄYNNIS- TYS 2. LÄHTÖ- TIETOJEN ANALY- SOINTI 3. HAASTAT- TELUT 4. HYÖTYJEN KUVAAMINEN JA MALLINTA- MINEN 5. VÄLI- RAPORTOIN- TI- PALAVERI 6. TARKEN- NUKSET JA VIIMEISTE- LYT 7. LOPPU- RAPORTIN ESITTELY JA TOIMITUS

7 TYÖ ON TEHTY TYÖSUUNNITELMAN VAIHEIDEN MUKAISESTI 1. Työn käynnistäminen tilaajan kanssa Aloituspalaveri Toimitusketjun ja lähtötietojen analysointi sekä toimitusketjun kuvaus Aiemmat raportit, selvitykset toimitusketjuhankkeesta ja toimijoista Lähtöaineistoon perustuva näkemys tarkastellusta toimitusketjusta ja ratkaisuista Rambollin tiimin sisäiset palaverit 3. Haastattelut Toimitusketjun toimijat; Minna Lappalainen (Fixteri), Seppo Huurinainen (MHG), Mika Kärki (Kärkimurskaus), Mika Muinonen (Inray), Pekka Kovanen, Pentti Savolainen, Risto Juutinen (KPA Unicon), Ilkka Venäläinen (Andritz) Loppuasiakkaat (laitokset); Esa Koskiniemi (EPV Oy / Vaskiluodon Voima), Niina Albrecht (Jyväskylän Energia), Samuli Räisänen, Juha Knuutinen, Raimo Tuomainen (Kuopion Energia), Pasi Ruuska (Elenia Lämpö Oy) Asiantuntijat; Urpo Hassinen (Metsäkeskus, Enon Energiaosuuskunta), Antti Asikainen (Metla), Lauri Sikanen (Metla), Jyrki Raitila (VTT), Olli Äijälä (Kehittämiskeskus Tapio), Jari Heikkinen (Pohjois-Savon Metsänhoitoyhdistys) Kts. seuraava sivu Rambollin tiimin sisäiset palaverit ja työpajat 4. Hyötyjen kuvaus ja mallinnus Em. vaiheiden perusteella sekä asiantuntija-arvioin Hyödyt loppuasiakkaalle (toiminnallinen, taloudellinen, mahdolliset muut) Laskentatyökalun elementit ja periaatteet 5. Väliraportointi suomenkielisen taustaraportin muodossa Väliraporttiin saatujen kommenttien huomiointi ja laskentatyökalun viimeistely 7. Suomenkielisen taustaraportin viimeistely (tämä dokumentti) ja lähetys Englanninkielisen yhteenvedon teko ja lähetys Työn esittely

8 YHTEENVETO LAITOSTEN HAASTATTELUISSA KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA LAITOKSEN NYKYTILANNE Yritys ja nykyiset toimitusketjut - Laitoksesta lyhyesti - Metsähakkeen toimitusketju Laitoksen toiminta - Polttoainetoimitukset (hake) - Varastointi - Yhteistyö - Kehittämistarpeet Laatu ja sen hallinta - Laadun määritelmä ja merkitys laitoksella - Laadunhallinta - Laadun kannalta kriittisimmät vaiheet - Kehitystarpeet Tieto ja sen hallinta - Tiedon tarve - Tiedonhallinta - Hyödyntäminen - Ympäristö ja todentaminen - Kehitystarpeet Polttoainehankinnan ongelmat eri laitosnäkökulmista - Prosessitalous - Hankinta ja osto - Käyttö ja kunnossapito - Ympäristö ja todentaminen KYSYMYKSET VIITATEN ESITELTYYN TOIMITUSKETJUUN Hyödyt ja haasteet laitokselle - Prosessitalous - Hankinta ja osto - Käyttö ja kunnossapito - Ympäristö ja todentaminen (suuruus- ja merkittävyysarviot euroissa, % tai vähäinen/kohtalainen/merkittävä) Muut hyödyt ja asiat - Jokin muu laitosnäkökulma - Laitoksen ulkopuoliset hyödyt - Kehittämisideoita - Muut esille nousseet asiat 8

9 HAASTATELTUJA LAITOKSIA KUVAAVIA LUKUJA Tarkasteltujen, haketta polttoaineenaan käyttävien, laitosten kokoluokka vaihteli pienestä lämpölaitoksesta suuriin CHPvoimalaitoksiin. Tarkasteltujen laitosten vuosittaiset hakkeen käsittelymäärät vaihtelevat likimäärin välillä k-m 3. Myös käytetyt haketyypit (kokopuu-, metsätähde- ja kantohakkeen suhteen) vaihtelivat merkittävästi. Laitoskoon mukaan tuhka- ja liikennemäärissä on havaittavissa suurta vaihtelua. Verrattuna suuriin voimalaitoksiin pienen lämpölaitoksen laadunvarmistukseen liittyvät näytteenotto- ja analyysimenetelmät ovat huomattavasti yksinkertaisempia. Laitoskoosta riippumatta prosessiongelmista pidetään päiväkirjaa, mutta häiriöiden aiheuttamia kustannuksia ei ole yleisesti osattu arvioida. Alla olevan taulukon mukaiset tarkat lukuarvot saatiin koottua vain osasta tarkasteluja laitoksia. Esimerkkilaitos1 Esimerkkilaitos2 Esimerkkilaitos3 Yleiset tiedot Tuotettu energia määrä MWh/a Bio-osuus MWh/a sama Laitoksen hyötysuhde % 75 ei saatua tietoa ei saatua tietoa Polttoaine Hakkeen määrä, irto i-m3/a Hakkeen määrä, kiinto k-m3/a Kokopuu % Latvusmassa/metsätähde % Kannot % Sahapuru % Tuhka Määrä t/a tuhansia Käsittelykustannus eur/a oma loppusijoitusalue ei saatua tietoa Liikenne Määrä kuormaa/a arvio Laadunvarmistus Vastaanotto sisätiloihin, kasalle sisätiloihin, kasalle kentälle ja siiloihin Näytteenottotapa manuaalinen satunnaisesti automaattinen 1/kuorma (kokoomat) manuaalinen 1/kuorma (kokoomat) Analysoinnista vastaa ei saatua tietoa oma laboratorio ulkopuolinen laboratorio Analysointimäärä kpl/a ei saatua tietoa ei saatua tietoa Kosteusanalyysit (kuvaus) silmämääräinen satunnaisesti näyte/100 MWh kokooma/10 kuormaa Näytteenoton kustannus eur/a alle 1000 ei saatua tietoa Polttoaineen aiheuttamat ongelmat Kirjaaminen päiväkirja ei saatua tietoa päiväkirja Kaikkien häiriöiden määrä kpl/a 50 ei saatua tietoa muutamia Polttoaineesta johtuva kpl/a yksittäisiä Yleisin syy märän hakkeen holvaantuminen kannot hakkeen laatu --> syöttö ja kuljettimet Häiriöiden kustannus eur/a ei tiedossa ei saatua tietoa 9

10 Työn tausta ja tavoitteet Yhteenveto työn suorittamisesta Metsähakkeen toimitusketjun kuvaus Toimitusketjun laatu Tiedonhallinta osana laadun muodostumista Toimijoiden ratkaisut ja lisäarvot Kokonaishyödyn muodostuminen Taloudellisten hyötyjen laskentamalli Yhteenveto ja johtopäätökset 10

11 METSÄHAKKEEN ALKUPERÄ JA RAAKA-AINEET VAIKUTTAVAT KÄYTETTÄVÄÄN TEKNOLOGIAAN 1) Hakeraaka-aine 2) Huomio/ominaispiirre 3) Tämän selvityksen ketjun alkupään toimijat Harvennushakkuut 1) Kokopuu, rangat 2) Suuri kasvu- ja energiapotentiaali 3) Fixteri, MHG, Kärkimurskaus, Inray Päätehakkuut 1) Hakkuutähteet (rangat, latvusmassat ja oksat), kannot sekä järeät ja lahot runkopuut, (kokopuu) 2) Perinteisesti alhaisimmat korjuukustannukset 3) MHG, Kärkimurskaus, Inray Metsä Vesakot, energiapuupalstat ja -viljelmät 1) Pieniläpimittaiset puut (kokopuu) 2) Energiapuumetsät ja etenkin viljelmät harvinaisia 3) Fixteri, MHG, Kärkimurskaus, Inray Lisäksi teollisuudessa ja rakentamisessa syntyviä jakeita (mm. kuori, tähdepuut, puurakennusjäte) voidaan pitää hakeraaka-aineina. 11

12 METSÄHAKKEEN TOIMITUSKETJU METSÄSTÄ KATTILAAN JA SEN KESKEISET OSAPUOLET Toimitusketjusta on olemassa paljon eri variaatioita riippuen mm. laitoskoosta, olosuhteista ja hankintakäytännöistä. METSÄN OMISTUS JA KASVATUS PUUN HANKINTA JA OSTO KORJUU JA PALSTAVARASTOINTI METSÄKULJETUS TIENVARSI- VARASTOINTI Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistykset Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistykset Ostaja Korjuu-urakoitsija tai muu korjuun toteuttaja Metsäkuljetusurakoitsija tai muu toteuttaja Metsäkuljetusurakoitsija tai muu toteuttaja Metsäkuljetus, jota voidaan pitää osana korjuuta, on eroteltu tässä omaksi vaiheeksi tarkasteltavuuden vuoksi. HAKETUS/ KAUKOKULJETUS TOIMITUKSEN VASTAANOTTO HAKETUS/ VARASTOINTI PROSESSI JA POLTTO KÄYTTÖKOHTEESSA Haketusurakoitsija Kuljetusyrittäjä Kuljetusyrittäjä/ haketoimittaja Loppuasiakas/varastooperaattori (terminaali) Haketusoperaattori Loppuasiakas/varastooperaattori (terminaali) Loppuasiakas 12

13 METSÄHAKKEEN TOIMITUSKETJUSSA ON VARIAATIOITA JA SE KOKEE TALOUDEN JA TUKIEN SUHDANNEVAIHTELUITA Toimitusketjuissa esiintyy variaatioita riippuen mm. Loppuasiakkaasta, jolloin toimitusketjuun vaikuttavia tekijöitä ovat mm. laitoksen toimintatavat hankinnassa, omistuspohja ja laitosprosessi Metsäteollisuuden integraattien (sellu, saha, paperi) toimintatavoista: miten energiaksi käytettävä puu käsitellään runko- ja kuitupuun yhteydessä Suhdanne- ja kausivaihteluista, mukaan lukien muuttuva tukipolitiikka Sääolosuhteiden aiheuttamista muutoksista Loppuasiakkaan (laitoksen) rooli ja käytännön osallistuminen ketjussa vaihtelee Osuuskunnissa lämpöyrityksen omistavat osittain metsänomistajat, jotka osallistuvat toimitusketjun työvaiheisiin monipuolisesti Isoissa energiantuotantoyksiköissä hake ostetaan toimitettuna valmiina portille, jolloin loppuasiakkaan rooli pieni Metsäteollisuuden voimantuotantoyksiköt elävät ainespuun käytön ehdoilla Ketjun alkupää ja siihen liittyvät työt voivat olla toisinaan hyvinkin kausiluonteisia Kokonaisuudessaan metsäenergiaketjuun liittyvä liiketoiminta on Suomessa pienentynyt viimeisen 1,5 vuoden aikana, mikä näkyy mm. hinnoissa, investoinneissa ja kehityspanostuksissa Keskeisiä syitä Kivihiilen maailmanmarkkinahinta on laskenut Turpeen verotustilanteet, jotka vaikuttavat myös hakkeen käyttöön (nyt hallitus valmistelee veroalennuksia) Voimalaitoskattiloissa turpeen rinnakkaispoltto (esim % turvetta) estää puhtaan puupolton kattilavaurioita Tuet metsähakkeelle ovat pienentyneet (hallitus valmistelee muutosta myös tähän) Seurauksena Voimalaitokset ovat lisänneet kivihiilen käyttöä ja näin parantaneet kannattavuuttaan Integraateilla (esim. UPM, Stora Enso, Metsä Group) päävirta on runko- ja kuitupuussa, maksavat huonosti energiapuusta Koneyrittäjät ovat purkaneet osittain metsäenergiaverkostojaan ja siirtyneet selvemmin runko- ja kuitupuuhun Hakeraaka-aineeksi soveltuvaa puuta jää metsään. Vain integraatit keräävät sitä laaja-alaisesti yhdessä ainespuun kanssa sitä PROSESSI JA POLTTO KÄYTÖKOHTEESSA 13

14 TULEVIA TRENDEJÄ JA ARVIOITA AINEISTOANALYYSIEN, HAASTATTELUIDEN JA ASIANTUNTIJA-ARVIOIDEN PERUSTEELLA Talouden trendit On tulossa uusia laitosinvestointeja, jotka aktivoivat puun liikkumista metsästä laitoksiin Esim. Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas, UPM:n Kymin sellutehtaan laajennusinvestointi, Lahti Energian voimalaitos KYVO03, Turun Seudun Energiantuotannon Na4, Oulun Energian Toppilan laitosta korvaava hanke, Helsingin Energian biopolttoaineen lisäys (Vuosaari C) Hallitus valmistelee polttoturpeen verotuksen huojennusta sekä energiapuun korjuutukien palautusta Tietoon liittyvä kehitys Laadun merkitys kasvaa. Tietoisuus ketjun alkupään työmenetelmien vaikutuksesta laatuun lisääntyy, valvonta lisääntyy (haastatellun asiantuntijan arvio). Loppuasiakkaat ja hakkeen toimitusketjun toimijat käyttävät tehokkaammin älykkäitä tieto- ja viestintäteknologioita Metsätalous ja toimitusketju Metsäenergian hyödyntäminen laajenee. Latvusmassojen käyttö lisääntyy. Puun hankinnan rooli ja merkitys kasvaa. Energiaketjujen hankinta- ja käyttökierto nopeutuu (haastatellun asiantuntijan arvio). Koneyrittäjät nojaavat jatkossa yhä enemmän yleiskoneisiin; erikoiskoneisiin koetaan nykyvolyymeilla liittyvän investointiriskejä Hakkeen keinokuivaus rakennetuissa varastoissa ja ketjun loppupäässä lisääntyy, ajureina hukkalämpö ja kosteuden vaikutus Kestävyys ja ympäristö Kiinteiden biopolttoaineiden kestävyyskriteerit eivät toteutune ennen vuotta EU-komission julkaisu kesällä 2014: Kiinteän ja kaasumaisen bioenergian kestävyys Yhteisten kestävyyskriteerien puute ei toistaiseksi luo häiriöitä EU:n sisämarkkinoille PROSESSI JA POLTTO KÄYTÖKOHTEESSA Suuri osa EU:ssa käytetystä bioenergiasta johtaa kasvihuonekaasupäästövähennyksiin. Kuitenkin osa biomassaketjuista päätyy merkityksettömiin päästövähennyksiin tai voi jopa lisätä päästöjä politiikalle relevantin aikajänteen sisällä Komissio aikoo valvoa biomassan alkuperää ja loppukäyttöä EU:ssa ja 2020 jälkeiselle kaudelle kehitetään parannettu biomassa-politiikka. Tärkeä tieto tulee olemaan mistä puu on peräisin (vrt. nestemäisten biopolttoaineiden kestävyyskriteerit) 14

15 HAKKEEN HANKINTAMALLEISSA ON EROJA (NELJÄ ESIMERKKIÄ LÄHTÖAINEISTOISTA) 1. Energialaitos ostaa puuraaka-aineen tienvarteen toimitettuna (paksu nuoli = materiaalivirta, ohut nuoli = rahavirta) 2. Energialaitos ostaa hakkeen siiloon 3. Metsänhoitoyhdistys toimii välittäjänä puun ostossa ja hankintapalveluiden tuottamisessa (Energialaitos ostaa hakkeen siiloon toimitettuna) 4. Energialaitos organisoi hakkeen hankinnan itse Metsänhoitoyhdistys (MHY) on yksityisten metsänomistajien hallinnoima edunvalvonta-, palvelu- ja myyntiorganisaatio, jonka toiminta rahoitetaan toimitusmaksuin. MHY:n kautta välitetty hakeraaka-aine toimitetaan tienvarteen sovittujen mitta- ja laatuvaatimusten mukaan. Välittäjät ja energialaitokset organisoivat energiaksi tarkoitetun puun haketuksen ja toimituksen käyttökohteeseen. MHY:n välittämissä kaupoissa käytetään yleisesti määräperusteista maksua ( /m 3 ). Lähteet: - Metla (2014): Metsähakkeen käyttö ja hankinta energiantuotantolaitoksissa toimintatavat - TEM / Pelli, P. (2010): Kiinteisiin biomassapolttoaineisiin liittyvä liiketoiminta Keski-Suomessa 15

16 Työn tausta ja tavoitteet Yhteenveto työn suorittamisesta Metsähakkeen toimitusketjun kuvaus Toimitusketjun laatu Tiedonhallinta osana laadun muodostumista Toimijoiden ratkaisut ja lisäarvot Kokonaishyödyn muodostuminen Taloudellisten hyötyjen laskentamalli Yhteenveto ja johtopäätökset 16

17 TOIMITUSKETJUN LAADUSTA YLEISESTI Laadukas = asiakkaan tarpeisiin soveltuva (toimijan ja asiakkaan vuorovaikutus) Huomioitavaa laadun suhteen: Asiakkaan yksilöity laatutarve ja kysyntä (laitos, olosuhteet, vuodenaikavaihtelut, tuet, politiikka) Laitostyyppi, esim. kaasutinlaitos ja hakkeen kosteusvaatimus Lainsäädäntö, standardit sekä laatuohjeet ja -käsikirjat Laatu muodostuu toimitusketjun kaikista vaiheista, jotka ovat vahvasti sidoksissa toisiin Toimitusketjuvariaatioita lukuisia erilaisia. Silti samat pääperiaatteet ja -vaiheet laadun suhteen pätevät kaikkiin variaatioihin. Tärkeintä on tasalaatuisuus. Laatu = toimitussopimuksen ja laatuohjeen mukaista. Kosteutta saa olla 50 %, kunhan se on tiedossa eikä heittele huomattavasti. - CHP-laitos - Laatua on kuiva ja oikean kokoinen polttoaine oikeaan aikaan. - Kaasutinlaitos - Metsähakkeen toimitusketjun laatu voidaan jakaa Polttoaineen laatuun Toimituksen laatuun Ympäristötekijöihin Polttoaineen laadun tekijöitä ovat Tasalaatuisuus Kosteus Palakoko Epäpuhtaudet, vieraat esineet Vihreä massa, kemiallinen koostumus Kosteudesta riippumaton lämpöarvo (lahous, puulaji) Toimituksen laadun tekijöitä ovat Toimitusten luotettavuus ja rytmi Vuorovaikutus, kommunikointi, palaute, kehitys Kokonaishallinta Runkovaurioiden, materiaali- ja kuiva-ainetappioiden välttäminen Ympäristötekijät (esim. hiilijalanjälki) Korjuutoiminnan tehostuminen hakkuupinta-alojen pienentyminen Kuljetusten väheneminen ja niiden tehostuminen (tarkempi korjuu, suurempi energiasisältö, toimituserän alhaisempi kosteus) Pienemmät biopolttoaineen elinkaaripäästöt (kasvihuonekaasupäästöt, mm. CO 2 ) Helpompi kestävyyskriteerien täyttyminen päästövähennyksen osalta 17

18 OSAPUOLET NÄKEVÄT TOIMITUSKETJUN KRIITTISET VAIHEET JA LAATUTEKIJÄT ERI TAVOIN Energialaitosten arviot merkittävimmistä energiapuun laatuun vaikuttavista ongelmakohdista. Laitoksien mielestä osaamista tulee kehittää erityisesti metsäkohteiden valinnoissa, yleisesti korjuuketjussa, hakkeen epäpuhtauksien minimoinnissa sekä varastoinnissa. Saatavuuden merkitys kasvaa pienissä energiantuotantolaitoksissa. Lähde: Autio, H.: Osaamistarpeet keskisuomalaisessa metsäenergian hankintaketjussa (2009) Näkemyksiä lopputuotteen laadun kannalta kriittisistä työvaiheista Metsähakkeen laatuun vaikuttaa eniten korjuu-, metsäkuljetus. ja varastointivaiheet. Etenkin CHP-laitosten näkemyksissä on painottunut haketuksen merkitys. Lähde: Metla: Toimijoiden näkemykset metsähakkeen toimitusketjun laadusta Pohjois- Karjalan alueella (2014) Eri toimijaryhmät painottavat ongelmia eri tavalla. Lähde: Metla: Toimijoiden näkemykset metsähakkeen toimitusketjun laadusta Pohjois-Karjalan alueella (2014) Ketjun loppupäässä, sekä pienillä että suurilla lämpölaitoksilla, ongelmat keskittyvät polttoaineen laatupuutteisiin (palakokoon ja kosteuteen). Aiemmissa vaiheissa korostuvat hakkeen toimitukseen ja toimitusketjun hallintaan liittyvät ongelmat. Polttoainelaadun merkitys näyttää korostuvan mitä pitemmälle toimitusketjussa edetään. (0-6, ongelmien painotus) 18

19 LAATUUN LIITTYVÄT ONGELMAT JA HAASTEET TOIMITUSKETJUN ERI VAIHEISSA Kriittinen = vaihe jossa erityisesti tapahtuu/muodostuu laatupoikkeamia ja johon tulisi täten panostaa. Ylimääräiset kustannukset, tuotantotappiot ja laatupoikkeamat vaikuttavat toimijoiden liiketoimintaan. METSÄ PUUN HANKINTA JA OSTO KORJUU JA PALSTAVARASTOINTI METSÄKULJETUS TIENVARSI- VARASTOINTI Metsän tai puun ominaisuudet hakeraaka-aineena Soveltumaton tai huono materiaali, vaikeat olosuhteet Näkemyserot Hallinta ja yhteistyö Vaihteleva termistö Väärinkäsitykset, luotettavuus Olosuhteet (sää, maasto) Ammattitaito ja kalusto Ajankohta ja kiire (kuivumisaika) Ylimääräiset työkustannukset, tuotantotappiot, huono materiaali, puutuhot, kosteus, epäpuhtaudet Olosuhteet (sää, maasto) Ammattitaito ja kalusto Ajankohta ja kiire Ylimääräiset työkustannukset, puutuhot, kosteus, epäpuhtaudet Olosuhteet (sää, maasto) Ammattitaito ja kalusto Ajankohta ja kiire (kuivumisaika) Ylimääräiset työkustannukset, epäpuhtaudet, kosteus, kuiva-ainetappiot HAKETUS/ KAUKOKULJETUS TOIMITUS JA VASTAANOTTO HAKETUS/ VARASTOINTI Olosuhteet Ammattitaito ja kalusto Ajankohta Hylkäyksen puute Ravistelut Haketustapa puuraaka-aineen ominaisuudet huomioiden Palakoko, kosteus, epäpuhtaudet, vihreä massa Hallinta ja valvonta Kuljetuskalusto ja vastaanottoasemien valmius Toimitusten ajoittaminen ja vastaanottoajat Laadunvalvonta, poikkeamat, purku-vaikeudet, odotukset, hylkäys Olosuhteet (sää, tilat) Ammattitaito ja kalusto Ajankohta ja kiire (kuivumisaika) Hylkäyksen puute Ravistelut Haketustapa puuraaka-aineen ominaisuudet huomioiden Kosteus, epäpuhtaudet, palakoko, poikkeamien laatutasaus Ongelmat ja haasteet realisoituvat viimeistään PROSESSI JA POLTTO KÄYTTÖKOHTEESSA Kosteus Epätasalaatuisuus Soveltumaton palakoko Epäpuhtaudet Lämpöarvo Talous, käytännön ongelmat, huono palaminen Epävarmuus Polttoaineen puuttuminen Epätoivottu toimitusrytmi Luottamus 19

20 SUORIA LAINAUKSIA LAITOS- JA ASIANTUNTIJAHAASTATTELUISSA ESILLE NOUSSEISTA KRIITTISIMMISTÄ VAIHEISTA JA ONGELMISTA Huomioitava latvusmassan lähikuljetus, tulisi antaa kuivua tarpeeksi. Kannoissa nostovaihe on kriittinen Tärkeää metsävaraston teko hyvään aurinkoiseen paikkaan. Pitäisi hallita oikea rytmittely vuositasolla, syksyn alussa latvusmassat pois metsistä, kun ovat kuivuneet. Rangalla olisi tärkeää muistaa tupla-alustus, jotta kuivuu. Yhden kesän yli kuivaaminen tarpeen. Varastointiolosuhteet voivat olla surkeat tai toimintatavat huonoja. Varastoinnin onnistumisessa on eniten epävarmuustekijöitä. Kriittisimmät vaiheet heti metsähakkuun jälkeen. Palstavarastoinnin riittävä kuivuminen, metsäkuljetuksen tuomat epäpuhtaudet, haketus ja ravisteluiden puute Ongelmana vääränlaiset tienvarsivarastoinnit. Huonot käytännöt, kosteusolosuhteet ja kuiva-ainetappiot Kriittisimpiä vaiheita eritoten korjuu, metsäkuljetus sekä palsta- ja tienvarsivarastointi. Kriittisin vaihe palstakuivaus, josta nykyään saatetaan siirtyä liian aikaisin haketukseen. Pitäisi muistaa sääriippuvuus ja ajaa materiaali tienvarteen heti kesän parhaan kuivumiskauden jälkeen. Ongelmana vääränlaiset metsäkuljetukset ja niistä aiheutuvat epäpuhtaudet Metsäkuljetuksissa tuhotaan ja menetetään puumassaa tallaamalla ja kiireellä. Toiset ymmärtävät työvaiheiden (kuten kuljetusten) laatuseurauksia ja toiset taas eivät. Toimitusketjuvariaatioilla ei ole niinkään merkitystä, vaan yksittäisten toimijoiden eroilla. Tulisi laittaa paras mies energiapuun korjaukseen eikä huonointa, joka sopisikin helppoon tukkimetsään Tienvarsivarastojen ja kasojen huolellinen peittely on ratkaisevaa energiasisällön kannalta. 20

21 HAKKEEN LAATUONGELMAT AIHEUTTAVAT KUSTANNUKSIA LAITOKSILLA Hakkeen laatuongelma Liian kostea polttoaine Liian kuiva polttoaine (<35%, pl. kaasutinlaitos) Vaikutukset hakkeen käsiteltävyyteen ja varastoitavuuteen Jäätyminen käsittelylaitteiden pinnoille. Jäätyminen ja paakkuuntuminen isoiksi lohkoiksi, jotka tukkivat laitteistoja. Homehtuminen (työterveys), yleisesti vaikeampi käsittely. Varastojen ja esikäsittelyn lisätarpeet. Pöly on syttymisherkkää, korostuu hakkeen hienoainesosuuden kasvaessa (hakkuutähteet) Vaikutukset kattilan toimintaan Ei tuota energiaa, polttoainetta kuluu enemmän, palaa epätasaisesti, päästöt kasvavat, polton hallinta vaikeutuu, kattila voi sammua. Vaikutus korostuu metsäbiomassan osuuden kasvaessa poltossa. Palaa liian kuumasti, polton hallinta vaikeutuu, kattilavauriot, voidaan joutua ruiskuttamaan jopa vettä kattilaan. Liian suuri palakoko, oksat, kepit ym. Tikut aiheuttavat tukkeutumista, holvaantumista, kiilautumista mm. syöttöruuveihin. Esikäsittelyn lisätarpeet. Polton hallinta vaikeutuu, hake ei ehdi palaa (arinakattilat), hake palaa liian alhaalla pedissä ja nostaa liiaksi lämpötilaa (leijupetikattilat) Liian pieni palakoko, runsaasti hienoainesta Epäpuhtaudet: kivet, hiekka, metalli, maa-ainekset, muovit, jää, lumi Hienoaines estää ilman liikkumista varastokasassa ja voi hidastaa kuivumista, tukkii ilma-aukkoja, räjähdysvaara. Kuiva-ainetappiot kasvavat Kuluttavat hakkurin teriä, syöttö- ja kuljetuslaitteita, ylimääräistä massaa kuljetuksessa, sulaminen ja uudelleenjäätyminen. Esikäsittelyn lisätarpeet. Voi päätyä lentotuhkan sekaan (arina), hake palaa liian korkealla pedissä ja nostaa tulistinlämpötiloja, päästöt kasvavat Kattilapintojen kuluminen ja mekaaniset vauriot, leijupetien likaantuminen ja tiheämpi petihiekan vaihtotarve, tukkii ilma-aukkoja, heikentää hyötysuhdetta, lisää tuhkan määrää ja muuttaa tuhkan sulamisominaisuuksia Vihreät massa (neulaset), kemiallinen koostumus Polttoaineen (äkillinen) laadunvaihtelu Vastaanotto-, käsittely- ja varastointirakenteiden ja laitteistojen suunnittelu ja käyttö vaikeutuu. Varastojen ja esikäsittelyn lisätarpeet. Neulasten alkalimetallit ja kloori aiheuttavat kerrostumia ja kuumakorroosiota (merkittävä haitta). Tuhkan määrä kasvaa. Kattilarakenteiden ja haitallisia vaikutuksia ehkäisevien toimien suunnittelu vaikeutuu. Laatuvaihtelut aiheuttavat äkillisiä lämpötilan vaihteluita polttoprosessissa, jolloin polton hallinta vaikeutuu. Polttoaineen syöttö, sen säätö ja ennakointi vaikeaa, kattilan teho vähenee, hyötysuhde huononee ja kattilapäästöt voivat nousta. Hakkeen laatuongelmat aiheuttavat ylimääräisiä polttoainehankinta-, varastointi-, esikäsittely-, laitosprosessi-, käyttö- ja kunnossapitokustannuksia. 21

22 HAKKEEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET TUHKAN LAATUUN Yksi tärkeä huomioitava elementti polttoaineiden käytössä on niiden vaikutus tuhkan laatuun Lämpö- ja voimalaitosten tuhka kuuluu jäteveron piiriin, eli jokaisesta tuhkatonnista otetaan 50 eur/t jäteveroa käsittelymaksun lisäksi, jos tuhka sijoitetaan kaatopaikalle Tästä syystä tuhkalle on viime vuosina etsitty hyötykäyttökohteita ja niitä ovat olleet mm: Tuhkan käyttö maarakentamisessa MARA asetuksen mukaisesti (VNA 591/2006) Tuhkan käyttö pelto- tai metsälannoituksessa lannoitevalmistelain 539/2006 mukaisesti Tuhkaa voidaan käyttää myös muissa toiminnoissa kuten betonin valmistuksessa. Jätteen hyödyntäminen tuotannossa edellyttää ympäristölupaa Suomessa energiantuotanto voimalaitoksissa perustuu kivihiilen, turpeen, biomateriaalin (hake) tai jätteen polttoon Tässä huomioitavinta on turpeen polton tuhka, koska metsähaketta poltetaan usein yhdessä turpeen kanssa Puuperäisen polttoaineen lisääminen parantaa tuhkan jatkokäyttöominaisuuksia: Turvetuhka ja puutuhka eroavat toisistaan erityisesti ravinnearvojen kautta, missä puuperäisessä tuhkassa on turvetuhkaa enemmän mm. kalsiumia, fosforia ja kaliumia. Tämän vuoksi puuperäisellä tuhkalla parannetaan tuhkan lannoitekäyttömahdollisuuksia Puutuhkan sisältämän kalsiumin vuoksi tuhkalla on paremmat stabilointiominaisuudet verrattuna turvetuhkaan, jolloin puuperäisen tuhkan käyttö maarakentamisessa antaa suuremmat mahdollisuudet erilaisiin rakenteisiin Jos hakkeen laatu vaikuttaa voimakkaasti poltto-olosuhteisiin, niin silloin voi negatiivisia vaikutuksia kohdistua myös tuhkan laatuun. Esimerkiksi huonot palamisolosuhteet lisäävät tuhkan hiilipitoisuutta, joka voi vaikeuttaa mara-asetuksen mukaisien raja-arvojen saavuttamista 22

23 KOKONAISLAADUNHALLINNAN JA OPTIMOIDUN TOIMITUSKETJUN TALOUDELLINEN HYÖTY LAITOKSELLE JA TOIMITUSKETJULLE Liitteessä 4 on koottu lähtötiedoista tarkasteluja pohjaksi kokonaislaadunhallinnan ja optimoidun toimitusketjun taloudellisen hyödyn laskentamallille (Alkuperäinen lähde mainittu alla suluissa) Case-esimerkkejä metsähakkeen hankintakustannuksista (VTT) Tietoa metsäenergian korjuun ja kuljetuksen kustannusrakenteesta (Metla) Arvioita energiapuun kilpailukykyisestä ostohinnasta CHP-laitoksella ja lauhdelaitoksella (VAPO) Hyvälaatuisen polttoaineen laitoshyödyt: Kosteuden vaikutus (Bioenergia-lehti, Hakkila, Orjala/Kärki, Routa/Metla) Puun lämpöarvon ja energiatiheyden lasku suurilla kosteuksilla kosteaa polttoainetta kuluu enemmän (Metla/Jahkonen 2012) Hyvälaatuisen polttoaineen laitoshyödyt: Häiriöiden väheneminen (Metla) Kiinteän polttoaineen laadunmittausjärjestelmän laitoshyödyt (INRAY) Kosteuden vaikutus ketjun logistiikkakustannuksiin (MHG Systems, Sikanen, Huurinainen et al) Kuivan energiapuun vaikutus kuljetuskustannuksiin (Metla / Hakonen & Laurila 2011) Kuivattamisen vaikutus (Routa/Metla) Paalaimella saatavat kustannussäästöt logistiikkaketjusta (Fixteri, Pöyry) Paremmalla tiedonhallinnalla saatavat säästöt (lähde: MHG Systems) 23

24 Työn tausta ja tavoitteet Yhteenveto työn suorittamisesta Metsähakkeen toimitusketjun kuvaus Toimitusketjun laatu Tiedonhallinta osana laadun muodostumista Toimijoiden ratkaisut ja lisäarvot Kokonaishyödyn muodostuminen Taloudellisten hyötyjen laskentamalli Yhteenveto ja johtopäätökset 24

25 OIKEA TIETOPOHJA JA TIETOJEN HALLINTA ON OSA LAATUA Biomassojen laatu, määrä ja sijainti Toimitusketjussa tarpeellisia tietoja Biomassojen laatu, määrä ja sijainti Maasto-olosuhteet Toimitusketjun läpinäkyvyys ja jäljitettävyys (laskelmat ja alkuperä) Laitosprosessin ja sen laadunhallinnan tiedot Tiedossa olevat roolit, vastuut ja vaikutukset Kerättyyn tietoon perustuva koulutus ja informointi Toimitusketjua käsittelevä tieto tulisi olla ennen kaikkea: - Ajantasaista (automaattisesti päivittyvää) - järjestelmien välillä yhteensopivaa (standardit, esim. StanForD) - sisällöltään kattavaa ja havainnollista (esim. kuvaajat ja valokuvat) Materiaalien sijainti ketjun erivaiheissa, tilanteet ja riskit, prosessien vaiheet (kuivuminen) ja niiden edistyminen, ominaisuudet Maasto-olosuhteet Oikeat kalusto- ja henkilöstövalinnat, ajankohdan optimointi, riskien ja muiden rajoittavien tekijöiden tunnistus (mm. puustovauriot) sekä niihin varautuminen. Läpinäkyvyys ja jäljitettävyys Kestävyyskriteerit: Uudet tietotarpeet tulisivat korostumaan kestävyyskriteereiden (ei koske nykyään kiinteitä biopolttoaineita) mahdollisen laajenemisen ja tulevien velvoitteiden kautta. Todennäköisesti ei tule toteutumaan ainakaan ennen 2020 Metsähake olisi verrattavissa fossiilisiin mikäli kriteerit eivät täyttyisi Kestävyyskriteeristön täyttäminen voi olla myös laatua edistävä tekijä Kts. seuraavat sivut kestävyyskriteereistä Laitosprosessin ja sen laadunhallinnan tiedot Muuttuvien tilanteiden vaatimien tarpeiden tiedostaminen laitoksilla ja reagointi niihin. Määritykset, laadunhallinnan työkalut, poikkeamat ja niistä oppiminen (palaute) Tiedossa olevat roolit, vastuut ja vaikutukset Toimijoiden roolit ja vastuut selvillä asiakkaan tarpeiden saavuttamiseksi Toiminnallisten ja taloudellisten hyötyjen saavuttaminen tyytyväisyys ja luottamus jatkuvuus Kerättyyn tietoon perustuva koulutus ja informointi toimitusketjun vaiheissa Oikeiden valintojen merkityksen tiedostaminen yhteisen edun ja lopullisen hakelaadun näkökulmasta Myös taaksepäin kulkevan tiedon varmistus sekä palautteen hyödyntäminen. Havaittu puutteita nykyisin Vuorovaikutus, ohjeistus ja menetelmien kehitys. Liitteessä 1 : Tiedonhallintaan ja tietojärjestelmiin liittyviä esimerkkihankkeita on esitetty käynnissä olevia parempaan tiedon hallintaan tähtääviä hankkeita. 25

Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyysjärjestelmät

Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyysjärjestelmät kestävyysjärjestelmät 41. Ilmansuojelupäivät 23.- 24.8.2016, Lappeenranta Kestävyysasiantuntija Harri Haavisto Esityksen sisältö Mistä on kyse? kestävyys Mitä vaaditaan? Kestävyysjärjestelmän vaatimukset

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kestävyyskriteerit Kommenttipuheenvuoro

Uusiutuvan energian kestävyyskriteerit Kommenttipuheenvuoro Uusiutuvan energian kestävyyskriteerit Kommenttipuheenvuoro Bioenergiaseminaari Hallitusneuvos Anja Liukko Biomassa: Maataloudesta, metsätaloudesta, niihin liittyviltä tuotannonaloilta, kalastuksesta ja

Lisätiedot

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Elinkeinotalo, Seinäjoki

Lisätiedot

Biopolttoaineet kestävästi tuotantoon

Biopolttoaineet kestävästi tuotantoon Biopolttoaineet kestävästi tuotantoon Uusiutuvan Energian ajankohtaispäivät Harri Haavisto Tekninen asiantuntija Helsinki Congress Paasitorni 3.12.2013 Sisältö Biopolttoaineet ja bionesteet sekä toiminnanharjoittaja

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Biopolttoaineiden kestävyys

Biopolttoaineiden kestävyys Biopolttoaineiden kestävyys Biopolttoaineiden kestävyyskriteeri-info, Energiamarkkinavirasto 30.8.2013 Pekka Ripatti Ohjelma Ajankohtaista EMV:sta Ylijohtaja Riku Huttunen Biopolttoaineiden kestävyys Ryhmäpäällikkö

Lisätiedot

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Forest Energy 2020 -vuosiseminaari 8.10.2013, Joensuu Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille? Komission

Lisätiedot

Kestävyyttä koskevan lain valmistelu biopolttoaineille ja bionesteille

Kestävyyttä koskevan lain valmistelu biopolttoaineille ja bionesteille Kestävyyttä koskevan lain valmistelu biopolttoaineille ja bionesteille KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 2012 Hallitusneuvos Anja Liukko Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyys RES-direktiivi Direktiivi 2009/28/EY

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto EMV:n kestävyyskriteeri-info 30.8.2013 Kansallisen kestävyyslainsäädännön tilanne Laki biopolttoaineista

Lisätiedot

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Congress Paasitorni, Helsinki Tuomo Visanko Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 25.1.2017 Pörssitalo Hanne Siikavirta RED II / Bioenergian

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Todentaminen biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain mukaan

Todentaminen biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain mukaan Todentaminen biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain mukaan Todentajainfo 8.4.2013 Harri Haavisto Tekninen asiantuntija Sisältö Lakibiopolttoaineista ja bionesteistä Aikataulu Kestävyyskriteerit

Lisätiedot

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS 1. Energiapuun hankinnan arvoketjut 2. Metsähakkeen kustannusrakenne 3. Energiapuun hankinnan kannattavuus: tuella vai ilman? 1 2 Metsähakkeen

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA Urpo Hassinen 1 www.biomas.fi 2 1 Maatilat Lämmitysratkaisun muutostarve, maatilat (%) 9 8 7 6 5 4 Kontiolahti, n=6 Tohmajärvi, n=99 Pohjois-Karjalassa josta 19 % on

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Metsäenergiaa tarvitaan

Metsäenergiaa tarvitaan Metsäenergiaa tarvitaan Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuuden energiantuotannosta 38 % vuoteen 2020 mennessä Vuotuista energiapuunkäyttöä tulee lisätä nykyisestä kuudesta miljoonasta

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Energiapuukauppa Energiapuukauppa Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Hinnoittelutapa vaihtelee, käytössä mm. /t, /m 3, /ainespuu-m

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN PUUTA-hanke Yrittäjätapaaminen 04.11.2016 ULLA LEHTINEN Ulla.lehtinen@oulu.fi 4.11.2016 1 Markkinatutkimus: mitä selvitetty? Selvityksen tavoitteena on löytää vastaus seuraaviin kysymyksiin pohjautuen

Lisätiedot

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta 1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa

Lisätiedot

Energiapuun mittaus ja kosteus

Energiapuun mittaus ja kosteus Energiapuun mittaus ja kosteus Metsäenergiafoorumi Joensuu 10.6.2009 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Tomi Vartiamäki Liiketoimintapäällikkö L&T Biowatti Oy 1 Copyright Lassila & Tikanoja Sisällys L&T Biowatti lyhyesti Metsäenergian nykytila Metsäenergian tulevaisuus nuoren

Lisätiedot

PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa

PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa PUULOG - Bioenergian hankintalogistiikka Pohjois-Suomessa Hankkeella pyritään kartoittamaan, kehittämään ja analysoimaan puuhakkeen hankintaketjun liiketaloudellisia ja logistisia toimintamalleja sekä

Lisätiedot

Energiapuun varastointitekniikat

Energiapuun varastointitekniikat Energiapuun varastointitekniikat Varastointitekniikat Energiapuuta (pienkokopuuta, karsittua rankaa, hakkuutähdettä, kantoja jne.) voidaan varastoida kokonaisena Maastossa pienissä kasoissa Välivarastossa

Lisätiedot

Toiminnanharjoittajan kestävyyskriteeriohje

Toiminnanharjoittajan kestävyyskriteeriohje Toiminnanharjoittajan kestävyyskriteeriohje Toiminnanharjoittajien kestävyyskriteeri-info 16.5.2013 Harri Haavisto Tekninen asiantuntija Sisältö Ohjeistus ja sen valmistelu Kestävyysjärjestelmän vaatimukset

Lisätiedot

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Biotalous hankkeen päätösseminaari 27.1.2015 NOVOX X Biojalostusterminaali Kasvavat metsähakkeen markkinat edellyttävät tehokasta ja

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Risto Ryymin Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Metsäenergian käytöstä Copyright 2014

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 8.10.2014. Kati Tuominen Tarpaper Recycling Finland Oy

JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 8.10.2014. Kati Tuominen Tarpaper Recycling Finland Oy JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 8.10.2014 Kati Tuominen Tarpaper Recycling Finland Oy 1 Kattohuopa hyötykäyttöön asfalttiteollisuuden uusioraaka- aineena Bitumikatteiden keräys- ja kierrätyspalvelut Tausta Tarpaper Recycling

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Juha Laitila & Paula Jylhä, Metsäntutkimuslaitos 12.2.27, Helsinki/Joensuu/Kannus Kalle Kärhä, Sirkka

Lisätiedot

Metsähaketuen rajaus. Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016

Metsähaketuen rajaus. Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016 Metsähaketuen rajaus Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat 26.1.2016 Esityksen sisältö Mikä rajaus? Ketä muutos koskee? Aikataulu Kuinka alkuperä voidaan

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources Konsortiossa 20 toimijaa, ij viidestä maasta Keskisuomalaiset

Lisätiedot

Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta

Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta Tampere 4.3.2013 Marko Mäki-Hakola Metsänomistajat Länsi-Suomi Metsänomistajaorganisaatio metsäenergian käytön edistäjänä 2 Tavoitteet ja mahdollisuudet ovat valtavat

Lisätiedot

Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset

Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset Pirkanmaan ympäristöohjelman sekä ilmasto- ja energiastrategian seurantaseminaari 21.9.2016 Niina Tavi (niina.tavi@gmail.com) Tausta Selvitystyö tehty

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007 Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007 Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 4/2008 Metsätehon tuloskalvosarja x/2008 22.4.2008 Kalle Kärhä 1 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry PEFC palveluita koko yhteiskunnalle 2.10.2014 Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 PEFC:n kansainvälinen organisaatio PEFC Council on globaali, voittoa tavoittelematon kansainvälinen organisaatio,

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät Antti Asikainen, Metla Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet FA Forest Oy Tuula Väätäinen FA Forest Oy Perheyritys, henkilöstöä n. 15, liikevaihto n. 5 milj. Toimialana tuhkien käsittely ja hyötykäyttö sekä lannoituspalvelut

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013

Lisätiedot

Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa

Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa Bioenergiateeman hanketreffit 28.1.2016, Elinkeinotalo, Seinäjoki Kestävä metsäenergia hanke (päättynyt) Risto Lauhanen,

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi Metsäenergiafoorumi 9.12.2009 Olli Äijälä, Tapio Energiapuu metsänhoitosuosituksissa Historia: Energiapuun korjuuopas julkaistiin

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan soveltaminen metsäsektorilla Matti Palon juhlaseminaari, Kannus 6.4. 2008 Energia- ja ilmastopolitiikan soveltaminen metsäsektorilla Jussi Uusivuori Finnish Forest Research Institute Metla Unioninkatu 40 A, FIN-00170 Helsinki jussi.uusivuori@metla.fi

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman

Lisätiedot

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola

Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen PEFC Suomi Auvo Kaivola Puun laillisen ja kestävän alkuperän osoittaminen 24.5.2016 PEFC Suomi Auvo Kaivola Mikä PEFC on? PEFC Council globaali, voittoa tavoittelematon kansallisesti kehitettyjen metsäsertifiointijärjestelmien

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Uutta EMV:n ohjeistuksessa

Uutta EMV:n ohjeistuksessa Uutta EMV:n ohjeistuksessa Uusiutuvan Energian ajankohtaispäivät Nora Kankaanrinta Hankevastaava Helsinki Congress Paasitorni 3.12.2013 Esityksen sisältö EMV:n ohjeistus Uusia asioita Mitä tuleman pitää

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ja bionesteiden raakaaineiden alkuperää ja kestävyyttä koskeva selvitys

Biopolttoaineiden ja bionesteiden raakaaineiden alkuperää ja kestävyyttä koskeva selvitys Biopolttoaineiden ja bionesteiden raakaaineiden alkuperää ja kestävyyttä koskeva selvitys EMV:n infotilaisuus 30.08.2013 Olli Äijälä ja Olli Mäki Esityksen sisältö Selvitystyön toteutus ja tavoitteet.

Lisätiedot

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN HYÖDYNT DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus Sisältö Ilmastomuutos, haaste ja muutosvoima Olemassaolevat

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä

tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä Vesi puupolttoaineessa merkitys ja hallinta Professori Lauri Sikanen Itä Suomen yliopisto Metsätieteen päivä 2011 Kosteus on puupolttoaineen tärkein laatutekijä Kuvassa kk kaksi suomalaista hakeautoa hk

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

ILUC-direktiivin tuomat muutokset biopolttoaineiden kestävyyteen. Harri Haavisto Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki

ILUC-direktiivin tuomat muutokset biopolttoaineiden kestävyyteen. Harri Haavisto Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki ILUC-direktiivin tuomat muutokset biopolttoaineiden kestävyyteen Harri Haavisto 24.1.2017 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki Sisältö Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyys ILUC-direktiivi

Lisätiedot