TAUSTARAPORTTI SELVITYS: BIOMASS VALUE SUPPLY CHAIN
|
|
- Kaisa Korhonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TAUSTARAPORTTI SELVITYS: BIOMASS VALUE SUPPLY CHAIN 1 Cleantech Finland Bioenergy hanketta rahoittavat Euroopan unionin aluekehitysrahasto, alueen kunnat ja yritykset. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto.
2 SELVITYSRAPORTIN SISÄLTÖ Työn tausta ja tavoitteet Yhteenveto työn suorittamisesta Metsähakkeen toimitusketjun kuvaus Toimitusketjun laatu Tiedonhallinta osana laadun muodostumista Toimijoiden ratkaisut ja lisäarvot Kokonaishyödyn muodostuminen Taloudellisten hyötyjen laskentamalli Liitteet 1. Tiedonhallintaan ja tietojärjestelmiin liittyviä esimerkkihankkeita 2. Työssä haastatellut toimijat 3. Haastatellut loppuasiakkaat (laitokset) 4. Yhteenveto taloudellisten hyötyjen muodostumisesta (laskentamallin tausta-aineisto) Yhteenveto ja johtopäätökset 2
3 TYÖ LIITTYY CLEANTECH FINLAND BIOENERGY (CFB) KEHITYSHANKKEESEEN Selvitys liittyy Cleantech Finland Bioenergy (CFB) kehityshankkeeseen, joka on Mikkelin seudun (Miktech Oy), Varkauden seudun (Navitas Kehitys Oy) ja Savonlinnan seudun (Savolinnan seudun kuntayhtymä / Yrityspalvelut) yhdessä yritysten kanssa toteuttama projekti. Sen tavoitteena on kehittää yritysten vientivalmiuksia ja edistää vientimyyntiä valituille markkina-alueille. Cleantech Finland Bioenergy hanketta rahoittavat Euroopan unionin aluekehitysrahasto, kunnat ja yritykset. EU-rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon maakuntaliitto. Cleantech Finland Bioenergy (CFB) kehityshankkeeseen osallistuvat seuraavat yritykset Miktech Oy, Navitas Kehitys Oy, Savonlinnan seudun kuntayhtymä/ Yrityspalvelut MHG-Systems Oy, Fixteri Oy, Kärkimurskaus Oy, Inray Oy Ltd, Saimatec Engineering Oy, Etteplan, Andritz Oy, KPA Unicon Oy, Clean Flame Ltd, Caverion Oyj, Nordic Power Service Oy Viennin kohdemarkkinoiksi on määritelty Saksa, Ruotsi, Venäjä ja Iso-Britannia. CFB-hankkeessa kehitetään mm. yritysryhmän valmiuksia kokonaisratkaisujen myyntiin em. kohdemarkkinoille. Biomass Value Supply Chain-selvitystyöllä tuetaan tätä tunnistamalla ja todentamalla laitoshyötyjä, joita asiakas saa kokonaistaloudellisuutta toteuttavasta metsähakkeen toimitusketjusta ja siihen liittyvästä laadunvarmistuksesta 3
4 TAVOITE: METSÄHAKKEEN TOIMITUSKETJUN JA LAADUNVARMISTUKSEN LAITOSHYÖDYN TODENTAMINEN Selvityksen osatavoite Kokonaistaloudellisen metsähakkeen toimitusketju ja laadunvarmistus Laitoshyödyn tarkentaminen ja todentaminen Mallilaitoksen hyötyjen laskeminen Laskentamalli (laskentatyökalu) säästöistä, jotka saadaan käyttämällä toimitusketjun tarjoamaa puhdasta polttoainetta huonolaatuisen ja käsittelykustannuksia aiheuttavan polttoaineen sijasta Laajemmat hyödyt Esimerkkejä selvityksessä käsiteltävistä kysymyksistää Millainen toimitusketju on kyseessä? Mitä laatua varmistavia elementtejä siihen liittyy? Mitä hyötyjä on aiemmissa CFB-hankkeen selvityksissä tunnistettu? Miksi energia-/lämpölaitoksen kannattaa valita tarkastelun mukainen metsähakkeen toimitusketju? Mitä hyötyjä laitos saa käyttämällä kokonaistoimitusketjua? Onko mahdollista saada parempaa raaka-ainetta halvemmalla käyttämällä kokonaistoimitusketjua Mitä muita hyötyjä on? Mitä hyötypotentiaalille haitallisia tekijöitä voidaan tunnistaa ja miten niihin voidaan vaikuttaa? Mikä on eri toimitustilanteisiin parhaiten teknisesti ja kaupallisesti sopiva toimitusketju? Mitä hyötyjä saisivat mallilaitokset, ts. Elenia Lämpö Oy:n Vanajan ja Lammin laitokset sekä muut haastatellut laitokset mitä toiminnallisia hyötyjä mitä taloudellisia euromääräisiä hyötyyjä mitä muita hyötyjä Laskentamallin elementit (osa-alueet) ja parametrit yksinkertaisessa Excel-taulukossa, jonka avulla voidaan simuloida tyypillisiä laitosvaihoehtoja Alustavat koelaskennat Mitä hyötyjä laitokseen läheisesti liittyvät muut arvoketjut saavat kokonaistoimitusketjusta? Miten toimitusketjua voisi kehittää? Mikä on eri toimitustilanteisiin parhaiten teknisesti ja kaupallisesti sopiva toimitusketju? 4
5 Työn tausta ja tavoitteet Yhteenveto työn suorittamisesta Metsähakkeen toimitusketjun kuvaus Toimitusketjun laatu Tiedonhallinta osana laadun muodostumista Toimijoiden ratkaisut ja lisäarvot Kokonaishyödyn muodostuminen Taloudellisten hyötyjen laskentamalli Yhteenveto ja johtopäätökset 5
6 TYÖ ETENI VAIHEITTAIN TYÖSUUNNITELMAN MUKAAN 1. TYÖN KÄYNNIS- TYS 2. LÄHTÖ- TIETOJEN ANALY- SOINTI 3. HAASTAT- TELUT 4. HYÖTYJEN KUVAAMINEN JA MALLINTA- MINEN 5. VÄLI- RAPORTOIN- TI- PALAVERI 6. TARKEN- NUKSET JA VIIMEISTE- LYT 7. LOPPU- RAPORTIN ESITTELY JA TOIMITUS
7 TYÖ ON TEHTY TYÖSUUNNITELMAN VAIHEIDEN MUKAISESTI 1. Työn käynnistäminen tilaajan kanssa Aloituspalaveri Toimitusketjun ja lähtötietojen analysointi sekä toimitusketjun kuvaus Aiemmat raportit, selvitykset toimitusketjuhankkeesta ja toimijoista Lähtöaineistoon perustuva näkemys tarkastellusta toimitusketjusta ja ratkaisuista Rambollin tiimin sisäiset palaverit 3. Haastattelut Toimitusketjun toimijat; Minna Lappalainen (Fixteri), Seppo Huurinainen (MHG), Mika Kärki (Kärkimurskaus), Mika Muinonen (Inray), Pekka Kovanen, Pentti Savolainen, Risto Juutinen (KPA Unicon), Ilkka Venäläinen (Andritz) Loppuasiakkaat (laitokset); Esa Koskiniemi (EPV Oy / Vaskiluodon Voima), Niina Albrecht (Jyväskylän Energia), Samuli Räisänen, Juha Knuutinen, Raimo Tuomainen (Kuopion Energia), Pasi Ruuska (Elenia Lämpö Oy) Asiantuntijat; Urpo Hassinen (Metsäkeskus, Enon Energiaosuuskunta), Antti Asikainen (Metla), Lauri Sikanen (Metla), Jyrki Raitila (VTT), Olli Äijälä (Kehittämiskeskus Tapio), Jari Heikkinen (Pohjois-Savon Metsänhoitoyhdistys) Kts. seuraava sivu Rambollin tiimin sisäiset palaverit ja työpajat 4. Hyötyjen kuvaus ja mallinnus Em. vaiheiden perusteella sekä asiantuntija-arvioin Hyödyt loppuasiakkaalle (toiminnallinen, taloudellinen, mahdolliset muut) Laskentatyökalun elementit ja periaatteet 5. Väliraportointi suomenkielisen taustaraportin muodossa Väliraporttiin saatujen kommenttien huomiointi ja laskentatyökalun viimeistely 7. Suomenkielisen taustaraportin viimeistely (tämä dokumentti) ja lähetys Englanninkielisen yhteenvedon teko ja lähetys Työn esittely
8 YHTEENVETO LAITOSTEN HAASTATTELUISSA KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA LAITOKSEN NYKYTILANNE Yritys ja nykyiset toimitusketjut - Laitoksesta lyhyesti - Metsähakkeen toimitusketju Laitoksen toiminta - Polttoainetoimitukset (hake) - Varastointi - Yhteistyö - Kehittämistarpeet Laatu ja sen hallinta - Laadun määritelmä ja merkitys laitoksella - Laadunhallinta - Laadun kannalta kriittisimmät vaiheet - Kehitystarpeet Tieto ja sen hallinta - Tiedon tarve - Tiedonhallinta - Hyödyntäminen - Ympäristö ja todentaminen - Kehitystarpeet Polttoainehankinnan ongelmat eri laitosnäkökulmista - Prosessitalous - Hankinta ja osto - Käyttö ja kunnossapito - Ympäristö ja todentaminen KYSYMYKSET VIITATEN ESITELTYYN TOIMITUSKETJUUN Hyödyt ja haasteet laitokselle - Prosessitalous - Hankinta ja osto - Käyttö ja kunnossapito - Ympäristö ja todentaminen (suuruus- ja merkittävyysarviot euroissa, % tai vähäinen/kohtalainen/merkittävä) Muut hyödyt ja asiat - Jokin muu laitosnäkökulma - Laitoksen ulkopuoliset hyödyt - Kehittämisideoita - Muut esille nousseet asiat 8
9 HAASTATELTUJA LAITOKSIA KUVAAVIA LUKUJA Tarkasteltujen, haketta polttoaineenaan käyttävien, laitosten kokoluokka vaihteli pienestä lämpölaitoksesta suuriin CHPvoimalaitoksiin. Tarkasteltujen laitosten vuosittaiset hakkeen käsittelymäärät vaihtelevat likimäärin välillä k-m 3. Myös käytetyt haketyypit (kokopuu-, metsätähde- ja kantohakkeen suhteen) vaihtelivat merkittävästi. Laitoskoon mukaan tuhka- ja liikennemäärissä on havaittavissa suurta vaihtelua. Verrattuna suuriin voimalaitoksiin pienen lämpölaitoksen laadunvarmistukseen liittyvät näytteenotto- ja analyysimenetelmät ovat huomattavasti yksinkertaisempia. Laitoskoosta riippumatta prosessiongelmista pidetään päiväkirjaa, mutta häiriöiden aiheuttamia kustannuksia ei ole yleisesti osattu arvioida. Alla olevan taulukon mukaiset tarkat lukuarvot saatiin koottua vain osasta tarkasteluja laitoksia. Esimerkkilaitos1 Esimerkkilaitos2 Esimerkkilaitos3 Yleiset tiedot Tuotettu energia määrä MWh/a Bio-osuus MWh/a sama Laitoksen hyötysuhde % 75 ei saatua tietoa ei saatua tietoa Polttoaine Hakkeen määrä, irto i-m3/a Hakkeen määrä, kiinto k-m3/a Kokopuu % Latvusmassa/metsätähde % Kannot % Sahapuru % Tuhka Määrä t/a tuhansia Käsittelykustannus eur/a oma loppusijoitusalue ei saatua tietoa Liikenne Määrä kuormaa/a arvio Laadunvarmistus Vastaanotto sisätiloihin, kasalle sisätiloihin, kasalle kentälle ja siiloihin Näytteenottotapa manuaalinen satunnaisesti automaattinen 1/kuorma (kokoomat) manuaalinen 1/kuorma (kokoomat) Analysoinnista vastaa ei saatua tietoa oma laboratorio ulkopuolinen laboratorio Analysointimäärä kpl/a ei saatua tietoa ei saatua tietoa Kosteusanalyysit (kuvaus) silmämääräinen satunnaisesti näyte/100 MWh kokooma/10 kuormaa Näytteenoton kustannus eur/a alle 1000 ei saatua tietoa Polttoaineen aiheuttamat ongelmat Kirjaaminen päiväkirja ei saatua tietoa päiväkirja Kaikkien häiriöiden määrä kpl/a 50 ei saatua tietoa muutamia Polttoaineesta johtuva kpl/a yksittäisiä Yleisin syy märän hakkeen holvaantuminen kannot hakkeen laatu --> syöttö ja kuljettimet Häiriöiden kustannus eur/a ei tiedossa ei saatua tietoa 9
10 Työn tausta ja tavoitteet Yhteenveto työn suorittamisesta Metsähakkeen toimitusketjun kuvaus Toimitusketjun laatu Tiedonhallinta osana laadun muodostumista Toimijoiden ratkaisut ja lisäarvot Kokonaishyödyn muodostuminen Taloudellisten hyötyjen laskentamalli Yhteenveto ja johtopäätökset 10
11 METSÄHAKKEEN ALKUPERÄ JA RAAKA-AINEET VAIKUTTAVAT KÄYTETTÄVÄÄN TEKNOLOGIAAN 1) Hakeraaka-aine 2) Huomio/ominaispiirre 3) Tämän selvityksen ketjun alkupään toimijat Harvennushakkuut 1) Kokopuu, rangat 2) Suuri kasvu- ja energiapotentiaali 3) Fixteri, MHG, Kärkimurskaus, Inray Päätehakkuut 1) Hakkuutähteet (rangat, latvusmassat ja oksat), kannot sekä järeät ja lahot runkopuut, (kokopuu) 2) Perinteisesti alhaisimmat korjuukustannukset 3) MHG, Kärkimurskaus, Inray Metsä Vesakot, energiapuupalstat ja -viljelmät 1) Pieniläpimittaiset puut (kokopuu) 2) Energiapuumetsät ja etenkin viljelmät harvinaisia 3) Fixteri, MHG, Kärkimurskaus, Inray Lisäksi teollisuudessa ja rakentamisessa syntyviä jakeita (mm. kuori, tähdepuut, puurakennusjäte) voidaan pitää hakeraaka-aineina. 11
12 METSÄHAKKEEN TOIMITUSKETJU METSÄSTÄ KATTILAAN JA SEN KESKEISET OSAPUOLET Toimitusketjusta on olemassa paljon eri variaatioita riippuen mm. laitoskoosta, olosuhteista ja hankintakäytännöistä. METSÄN OMISTUS JA KASVATUS PUUN HANKINTA JA OSTO KORJUU JA PALSTAVARASTOINTI METSÄKULJETUS TIENVARSI- VARASTOINTI Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistykset Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistykset Ostaja Korjuu-urakoitsija tai muu korjuun toteuttaja Metsäkuljetusurakoitsija tai muu toteuttaja Metsäkuljetusurakoitsija tai muu toteuttaja Metsäkuljetus, jota voidaan pitää osana korjuuta, on eroteltu tässä omaksi vaiheeksi tarkasteltavuuden vuoksi. HAKETUS/ KAUKOKULJETUS TOIMITUKSEN VASTAANOTTO HAKETUS/ VARASTOINTI PROSESSI JA POLTTO KÄYTTÖKOHTEESSA Haketusurakoitsija Kuljetusyrittäjä Kuljetusyrittäjä/ haketoimittaja Loppuasiakas/varastooperaattori (terminaali) Haketusoperaattori Loppuasiakas/varastooperaattori (terminaali) Loppuasiakas 12
13 METSÄHAKKEEN TOIMITUSKETJUSSA ON VARIAATIOITA JA SE KOKEE TALOUDEN JA TUKIEN SUHDANNEVAIHTELUITA Toimitusketjuissa esiintyy variaatioita riippuen mm. Loppuasiakkaasta, jolloin toimitusketjuun vaikuttavia tekijöitä ovat mm. laitoksen toimintatavat hankinnassa, omistuspohja ja laitosprosessi Metsäteollisuuden integraattien (sellu, saha, paperi) toimintatavoista: miten energiaksi käytettävä puu käsitellään runko- ja kuitupuun yhteydessä Suhdanne- ja kausivaihteluista, mukaan lukien muuttuva tukipolitiikka Sääolosuhteiden aiheuttamista muutoksista Loppuasiakkaan (laitoksen) rooli ja käytännön osallistuminen ketjussa vaihtelee Osuuskunnissa lämpöyrityksen omistavat osittain metsänomistajat, jotka osallistuvat toimitusketjun työvaiheisiin monipuolisesti Isoissa energiantuotantoyksiköissä hake ostetaan toimitettuna valmiina portille, jolloin loppuasiakkaan rooli pieni Metsäteollisuuden voimantuotantoyksiköt elävät ainespuun käytön ehdoilla Ketjun alkupää ja siihen liittyvät työt voivat olla toisinaan hyvinkin kausiluonteisia Kokonaisuudessaan metsäenergiaketjuun liittyvä liiketoiminta on Suomessa pienentynyt viimeisen 1,5 vuoden aikana, mikä näkyy mm. hinnoissa, investoinneissa ja kehityspanostuksissa Keskeisiä syitä Kivihiilen maailmanmarkkinahinta on laskenut Turpeen verotustilanteet, jotka vaikuttavat myös hakkeen käyttöön (nyt hallitus valmistelee veroalennuksia) Voimalaitoskattiloissa turpeen rinnakkaispoltto (esim % turvetta) estää puhtaan puupolton kattilavaurioita Tuet metsähakkeelle ovat pienentyneet (hallitus valmistelee muutosta myös tähän) Seurauksena Voimalaitokset ovat lisänneet kivihiilen käyttöä ja näin parantaneet kannattavuuttaan Integraateilla (esim. UPM, Stora Enso, Metsä Group) päävirta on runko- ja kuitupuussa, maksavat huonosti energiapuusta Koneyrittäjät ovat purkaneet osittain metsäenergiaverkostojaan ja siirtyneet selvemmin runko- ja kuitupuuhun Hakeraaka-aineeksi soveltuvaa puuta jää metsään. Vain integraatit keräävät sitä laaja-alaisesti yhdessä ainespuun kanssa sitä PROSESSI JA POLTTO KÄYTÖKOHTEESSA 13
14 TULEVIA TRENDEJÄ JA ARVIOITA AINEISTOANALYYSIEN, HAASTATTELUIDEN JA ASIANTUNTIJA-ARVIOIDEN PERUSTEELLA Talouden trendit On tulossa uusia laitosinvestointeja, jotka aktivoivat puun liikkumista metsästä laitoksiin Esim. Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas, UPM:n Kymin sellutehtaan laajennusinvestointi, Lahti Energian voimalaitos KYVO03, Turun Seudun Energiantuotannon Na4, Oulun Energian Toppilan laitosta korvaava hanke, Helsingin Energian biopolttoaineen lisäys (Vuosaari C) Hallitus valmistelee polttoturpeen verotuksen huojennusta sekä energiapuun korjuutukien palautusta Tietoon liittyvä kehitys Laadun merkitys kasvaa. Tietoisuus ketjun alkupään työmenetelmien vaikutuksesta laatuun lisääntyy, valvonta lisääntyy (haastatellun asiantuntijan arvio). Loppuasiakkaat ja hakkeen toimitusketjun toimijat käyttävät tehokkaammin älykkäitä tieto- ja viestintäteknologioita Metsätalous ja toimitusketju Metsäenergian hyödyntäminen laajenee. Latvusmassojen käyttö lisääntyy. Puun hankinnan rooli ja merkitys kasvaa. Energiaketjujen hankinta- ja käyttökierto nopeutuu (haastatellun asiantuntijan arvio). Koneyrittäjät nojaavat jatkossa yhä enemmän yleiskoneisiin; erikoiskoneisiin koetaan nykyvolyymeilla liittyvän investointiriskejä Hakkeen keinokuivaus rakennetuissa varastoissa ja ketjun loppupäässä lisääntyy, ajureina hukkalämpö ja kosteuden vaikutus Kestävyys ja ympäristö Kiinteiden biopolttoaineiden kestävyyskriteerit eivät toteutune ennen vuotta EU-komission julkaisu kesällä 2014: Kiinteän ja kaasumaisen bioenergian kestävyys Yhteisten kestävyyskriteerien puute ei toistaiseksi luo häiriöitä EU:n sisämarkkinoille PROSESSI JA POLTTO KÄYTÖKOHTEESSA Suuri osa EU:ssa käytetystä bioenergiasta johtaa kasvihuonekaasupäästövähennyksiin. Kuitenkin osa biomassaketjuista päätyy merkityksettömiin päästövähennyksiin tai voi jopa lisätä päästöjä politiikalle relevantin aikajänteen sisällä Komissio aikoo valvoa biomassan alkuperää ja loppukäyttöä EU:ssa ja 2020 jälkeiselle kaudelle kehitetään parannettu biomassa-politiikka. Tärkeä tieto tulee olemaan mistä puu on peräisin (vrt. nestemäisten biopolttoaineiden kestävyyskriteerit) 14
15 HAKKEEN HANKINTAMALLEISSA ON EROJA (NELJÄ ESIMERKKIÄ LÄHTÖAINEISTOISTA) 1. Energialaitos ostaa puuraaka-aineen tienvarteen toimitettuna (paksu nuoli = materiaalivirta, ohut nuoli = rahavirta) 2. Energialaitos ostaa hakkeen siiloon 3. Metsänhoitoyhdistys toimii välittäjänä puun ostossa ja hankintapalveluiden tuottamisessa (Energialaitos ostaa hakkeen siiloon toimitettuna) 4. Energialaitos organisoi hakkeen hankinnan itse Metsänhoitoyhdistys (MHY) on yksityisten metsänomistajien hallinnoima edunvalvonta-, palvelu- ja myyntiorganisaatio, jonka toiminta rahoitetaan toimitusmaksuin. MHY:n kautta välitetty hakeraaka-aine toimitetaan tienvarteen sovittujen mitta- ja laatuvaatimusten mukaan. Välittäjät ja energialaitokset organisoivat energiaksi tarkoitetun puun haketuksen ja toimituksen käyttökohteeseen. MHY:n välittämissä kaupoissa käytetään yleisesti määräperusteista maksua ( /m 3 ). Lähteet: - Metla (2014): Metsähakkeen käyttö ja hankinta energiantuotantolaitoksissa toimintatavat - TEM / Pelli, P. (2010): Kiinteisiin biomassapolttoaineisiin liittyvä liiketoiminta Keski-Suomessa 15
16 Työn tausta ja tavoitteet Yhteenveto työn suorittamisesta Metsähakkeen toimitusketjun kuvaus Toimitusketjun laatu Tiedonhallinta osana laadun muodostumista Toimijoiden ratkaisut ja lisäarvot Kokonaishyödyn muodostuminen Taloudellisten hyötyjen laskentamalli Yhteenveto ja johtopäätökset 16
17 TOIMITUSKETJUN LAADUSTA YLEISESTI Laadukas = asiakkaan tarpeisiin soveltuva (toimijan ja asiakkaan vuorovaikutus) Huomioitavaa laadun suhteen: Asiakkaan yksilöity laatutarve ja kysyntä (laitos, olosuhteet, vuodenaikavaihtelut, tuet, politiikka) Laitostyyppi, esim. kaasutinlaitos ja hakkeen kosteusvaatimus Lainsäädäntö, standardit sekä laatuohjeet ja -käsikirjat Laatu muodostuu toimitusketjun kaikista vaiheista, jotka ovat vahvasti sidoksissa toisiin Toimitusketjuvariaatioita lukuisia erilaisia. Silti samat pääperiaatteet ja -vaiheet laadun suhteen pätevät kaikkiin variaatioihin. Tärkeintä on tasalaatuisuus. Laatu = toimitussopimuksen ja laatuohjeen mukaista. Kosteutta saa olla 50 %, kunhan se on tiedossa eikä heittele huomattavasti. - CHP-laitos - Laatua on kuiva ja oikean kokoinen polttoaine oikeaan aikaan. - Kaasutinlaitos - Metsähakkeen toimitusketjun laatu voidaan jakaa Polttoaineen laatuun Toimituksen laatuun Ympäristötekijöihin Polttoaineen laadun tekijöitä ovat Tasalaatuisuus Kosteus Palakoko Epäpuhtaudet, vieraat esineet Vihreä massa, kemiallinen koostumus Kosteudesta riippumaton lämpöarvo (lahous, puulaji) Toimituksen laadun tekijöitä ovat Toimitusten luotettavuus ja rytmi Vuorovaikutus, kommunikointi, palaute, kehitys Kokonaishallinta Runkovaurioiden, materiaali- ja kuiva-ainetappioiden välttäminen Ympäristötekijät (esim. hiilijalanjälki) Korjuutoiminnan tehostuminen hakkuupinta-alojen pienentyminen Kuljetusten väheneminen ja niiden tehostuminen (tarkempi korjuu, suurempi energiasisältö, toimituserän alhaisempi kosteus) Pienemmät biopolttoaineen elinkaaripäästöt (kasvihuonekaasupäästöt, mm. CO 2 ) Helpompi kestävyyskriteerien täyttyminen päästövähennyksen osalta 17
18 OSAPUOLET NÄKEVÄT TOIMITUSKETJUN KRIITTISET VAIHEET JA LAATUTEKIJÄT ERI TAVOIN Energialaitosten arviot merkittävimmistä energiapuun laatuun vaikuttavista ongelmakohdista. Laitoksien mielestä osaamista tulee kehittää erityisesti metsäkohteiden valinnoissa, yleisesti korjuuketjussa, hakkeen epäpuhtauksien minimoinnissa sekä varastoinnissa. Saatavuuden merkitys kasvaa pienissä energiantuotantolaitoksissa. Lähde: Autio, H.: Osaamistarpeet keskisuomalaisessa metsäenergian hankintaketjussa (2009) Näkemyksiä lopputuotteen laadun kannalta kriittisistä työvaiheista Metsähakkeen laatuun vaikuttaa eniten korjuu-, metsäkuljetus. ja varastointivaiheet. Etenkin CHP-laitosten näkemyksissä on painottunut haketuksen merkitys. Lähde: Metla: Toimijoiden näkemykset metsähakkeen toimitusketjun laadusta Pohjois- Karjalan alueella (2014) Eri toimijaryhmät painottavat ongelmia eri tavalla. Lähde: Metla: Toimijoiden näkemykset metsähakkeen toimitusketjun laadusta Pohjois-Karjalan alueella (2014) Ketjun loppupäässä, sekä pienillä että suurilla lämpölaitoksilla, ongelmat keskittyvät polttoaineen laatupuutteisiin (palakokoon ja kosteuteen). Aiemmissa vaiheissa korostuvat hakkeen toimitukseen ja toimitusketjun hallintaan liittyvät ongelmat. Polttoainelaadun merkitys näyttää korostuvan mitä pitemmälle toimitusketjussa edetään. (0-6, ongelmien painotus) 18
19 LAATUUN LIITTYVÄT ONGELMAT JA HAASTEET TOIMITUSKETJUN ERI VAIHEISSA Kriittinen = vaihe jossa erityisesti tapahtuu/muodostuu laatupoikkeamia ja johon tulisi täten panostaa. Ylimääräiset kustannukset, tuotantotappiot ja laatupoikkeamat vaikuttavat toimijoiden liiketoimintaan. METSÄ PUUN HANKINTA JA OSTO KORJUU JA PALSTAVARASTOINTI METSÄKULJETUS TIENVARSI- VARASTOINTI Metsän tai puun ominaisuudet hakeraaka-aineena Soveltumaton tai huono materiaali, vaikeat olosuhteet Näkemyserot Hallinta ja yhteistyö Vaihteleva termistö Väärinkäsitykset, luotettavuus Olosuhteet (sää, maasto) Ammattitaito ja kalusto Ajankohta ja kiire (kuivumisaika) Ylimääräiset työkustannukset, tuotantotappiot, huono materiaali, puutuhot, kosteus, epäpuhtaudet Olosuhteet (sää, maasto) Ammattitaito ja kalusto Ajankohta ja kiire Ylimääräiset työkustannukset, puutuhot, kosteus, epäpuhtaudet Olosuhteet (sää, maasto) Ammattitaito ja kalusto Ajankohta ja kiire (kuivumisaika) Ylimääräiset työkustannukset, epäpuhtaudet, kosteus, kuiva-ainetappiot HAKETUS/ KAUKOKULJETUS TOIMITUS JA VASTAANOTTO HAKETUS/ VARASTOINTI Olosuhteet Ammattitaito ja kalusto Ajankohta Hylkäyksen puute Ravistelut Haketustapa puuraaka-aineen ominaisuudet huomioiden Palakoko, kosteus, epäpuhtaudet, vihreä massa Hallinta ja valvonta Kuljetuskalusto ja vastaanottoasemien valmius Toimitusten ajoittaminen ja vastaanottoajat Laadunvalvonta, poikkeamat, purku-vaikeudet, odotukset, hylkäys Olosuhteet (sää, tilat) Ammattitaito ja kalusto Ajankohta ja kiire (kuivumisaika) Hylkäyksen puute Ravistelut Haketustapa puuraaka-aineen ominaisuudet huomioiden Kosteus, epäpuhtaudet, palakoko, poikkeamien laatutasaus Ongelmat ja haasteet realisoituvat viimeistään PROSESSI JA POLTTO KÄYTTÖKOHTEESSA Kosteus Epätasalaatuisuus Soveltumaton palakoko Epäpuhtaudet Lämpöarvo Talous, käytännön ongelmat, huono palaminen Epävarmuus Polttoaineen puuttuminen Epätoivottu toimitusrytmi Luottamus 19
20 SUORIA LAINAUKSIA LAITOS- JA ASIANTUNTIJAHAASTATTELUISSA ESILLE NOUSSEISTA KRIITTISIMMISTÄ VAIHEISTA JA ONGELMISTA Huomioitava latvusmassan lähikuljetus, tulisi antaa kuivua tarpeeksi. Kannoissa nostovaihe on kriittinen Tärkeää metsävaraston teko hyvään aurinkoiseen paikkaan. Pitäisi hallita oikea rytmittely vuositasolla, syksyn alussa latvusmassat pois metsistä, kun ovat kuivuneet. Rangalla olisi tärkeää muistaa tupla-alustus, jotta kuivuu. Yhden kesän yli kuivaaminen tarpeen. Varastointiolosuhteet voivat olla surkeat tai toimintatavat huonoja. Varastoinnin onnistumisessa on eniten epävarmuustekijöitä. Kriittisimmät vaiheet heti metsähakkuun jälkeen. Palstavarastoinnin riittävä kuivuminen, metsäkuljetuksen tuomat epäpuhtaudet, haketus ja ravisteluiden puute Ongelmana vääränlaiset tienvarsivarastoinnit. Huonot käytännöt, kosteusolosuhteet ja kuiva-ainetappiot Kriittisimpiä vaiheita eritoten korjuu, metsäkuljetus sekä palsta- ja tienvarsivarastointi. Kriittisin vaihe palstakuivaus, josta nykyään saatetaan siirtyä liian aikaisin haketukseen. Pitäisi muistaa sääriippuvuus ja ajaa materiaali tienvarteen heti kesän parhaan kuivumiskauden jälkeen. Ongelmana vääränlaiset metsäkuljetukset ja niistä aiheutuvat epäpuhtaudet Metsäkuljetuksissa tuhotaan ja menetetään puumassaa tallaamalla ja kiireellä. Toiset ymmärtävät työvaiheiden (kuten kuljetusten) laatuseurauksia ja toiset taas eivät. Toimitusketjuvariaatioilla ei ole niinkään merkitystä, vaan yksittäisten toimijoiden eroilla. Tulisi laittaa paras mies energiapuun korjaukseen eikä huonointa, joka sopisikin helppoon tukkimetsään Tienvarsivarastojen ja kasojen huolellinen peittely on ratkaisevaa energiasisällön kannalta. 20
21 HAKKEEN LAATUONGELMAT AIHEUTTAVAT KUSTANNUKSIA LAITOKSILLA Hakkeen laatuongelma Liian kostea polttoaine Liian kuiva polttoaine (<35%, pl. kaasutinlaitos) Vaikutukset hakkeen käsiteltävyyteen ja varastoitavuuteen Jäätyminen käsittelylaitteiden pinnoille. Jäätyminen ja paakkuuntuminen isoiksi lohkoiksi, jotka tukkivat laitteistoja. Homehtuminen (työterveys), yleisesti vaikeampi käsittely. Varastojen ja esikäsittelyn lisätarpeet. Pöly on syttymisherkkää, korostuu hakkeen hienoainesosuuden kasvaessa (hakkuutähteet) Vaikutukset kattilan toimintaan Ei tuota energiaa, polttoainetta kuluu enemmän, palaa epätasaisesti, päästöt kasvavat, polton hallinta vaikeutuu, kattila voi sammua. Vaikutus korostuu metsäbiomassan osuuden kasvaessa poltossa. Palaa liian kuumasti, polton hallinta vaikeutuu, kattilavauriot, voidaan joutua ruiskuttamaan jopa vettä kattilaan. Liian suuri palakoko, oksat, kepit ym. Tikut aiheuttavat tukkeutumista, holvaantumista, kiilautumista mm. syöttöruuveihin. Esikäsittelyn lisätarpeet. Polton hallinta vaikeutuu, hake ei ehdi palaa (arinakattilat), hake palaa liian alhaalla pedissä ja nostaa liiaksi lämpötilaa (leijupetikattilat) Liian pieni palakoko, runsaasti hienoainesta Epäpuhtaudet: kivet, hiekka, metalli, maa-ainekset, muovit, jää, lumi Hienoaines estää ilman liikkumista varastokasassa ja voi hidastaa kuivumista, tukkii ilma-aukkoja, räjähdysvaara. Kuiva-ainetappiot kasvavat Kuluttavat hakkurin teriä, syöttö- ja kuljetuslaitteita, ylimääräistä massaa kuljetuksessa, sulaminen ja uudelleenjäätyminen. Esikäsittelyn lisätarpeet. Voi päätyä lentotuhkan sekaan (arina), hake palaa liian korkealla pedissä ja nostaa tulistinlämpötiloja, päästöt kasvavat Kattilapintojen kuluminen ja mekaaniset vauriot, leijupetien likaantuminen ja tiheämpi petihiekan vaihtotarve, tukkii ilma-aukkoja, heikentää hyötysuhdetta, lisää tuhkan määrää ja muuttaa tuhkan sulamisominaisuuksia Vihreät massa (neulaset), kemiallinen koostumus Polttoaineen (äkillinen) laadunvaihtelu Vastaanotto-, käsittely- ja varastointirakenteiden ja laitteistojen suunnittelu ja käyttö vaikeutuu. Varastojen ja esikäsittelyn lisätarpeet. Neulasten alkalimetallit ja kloori aiheuttavat kerrostumia ja kuumakorroosiota (merkittävä haitta). Tuhkan määrä kasvaa. Kattilarakenteiden ja haitallisia vaikutuksia ehkäisevien toimien suunnittelu vaikeutuu. Laatuvaihtelut aiheuttavat äkillisiä lämpötilan vaihteluita polttoprosessissa, jolloin polton hallinta vaikeutuu. Polttoaineen syöttö, sen säätö ja ennakointi vaikeaa, kattilan teho vähenee, hyötysuhde huononee ja kattilapäästöt voivat nousta. Hakkeen laatuongelmat aiheuttavat ylimääräisiä polttoainehankinta-, varastointi-, esikäsittely-, laitosprosessi-, käyttö- ja kunnossapitokustannuksia. 21
22 HAKKEEN KÄYTÖN VAIKUTUKSET TUHKAN LAATUUN Yksi tärkeä huomioitava elementti polttoaineiden käytössä on niiden vaikutus tuhkan laatuun Lämpö- ja voimalaitosten tuhka kuuluu jäteveron piiriin, eli jokaisesta tuhkatonnista otetaan 50 eur/t jäteveroa käsittelymaksun lisäksi, jos tuhka sijoitetaan kaatopaikalle Tästä syystä tuhkalle on viime vuosina etsitty hyötykäyttökohteita ja niitä ovat olleet mm: Tuhkan käyttö maarakentamisessa MARA asetuksen mukaisesti (VNA 591/2006) Tuhkan käyttö pelto- tai metsälannoituksessa lannoitevalmistelain 539/2006 mukaisesti Tuhkaa voidaan käyttää myös muissa toiminnoissa kuten betonin valmistuksessa. Jätteen hyödyntäminen tuotannossa edellyttää ympäristölupaa Suomessa energiantuotanto voimalaitoksissa perustuu kivihiilen, turpeen, biomateriaalin (hake) tai jätteen polttoon Tässä huomioitavinta on turpeen polton tuhka, koska metsähaketta poltetaan usein yhdessä turpeen kanssa Puuperäisen polttoaineen lisääminen parantaa tuhkan jatkokäyttöominaisuuksia: Turvetuhka ja puutuhka eroavat toisistaan erityisesti ravinnearvojen kautta, missä puuperäisessä tuhkassa on turvetuhkaa enemmän mm. kalsiumia, fosforia ja kaliumia. Tämän vuoksi puuperäisellä tuhkalla parannetaan tuhkan lannoitekäyttömahdollisuuksia Puutuhkan sisältämän kalsiumin vuoksi tuhkalla on paremmat stabilointiominaisuudet verrattuna turvetuhkaan, jolloin puuperäisen tuhkan käyttö maarakentamisessa antaa suuremmat mahdollisuudet erilaisiin rakenteisiin Jos hakkeen laatu vaikuttaa voimakkaasti poltto-olosuhteisiin, niin silloin voi negatiivisia vaikutuksia kohdistua myös tuhkan laatuun. Esimerkiksi huonot palamisolosuhteet lisäävät tuhkan hiilipitoisuutta, joka voi vaikeuttaa mara-asetuksen mukaisien raja-arvojen saavuttamista 22
23 KOKONAISLAADUNHALLINNAN JA OPTIMOIDUN TOIMITUSKETJUN TALOUDELLINEN HYÖTY LAITOKSELLE JA TOIMITUSKETJULLE Liitteessä 4 on koottu lähtötiedoista tarkasteluja pohjaksi kokonaislaadunhallinnan ja optimoidun toimitusketjun taloudellisen hyödyn laskentamallille (Alkuperäinen lähde mainittu alla suluissa) Case-esimerkkejä metsähakkeen hankintakustannuksista (VTT) Tietoa metsäenergian korjuun ja kuljetuksen kustannusrakenteesta (Metla) Arvioita energiapuun kilpailukykyisestä ostohinnasta CHP-laitoksella ja lauhdelaitoksella (VAPO) Hyvälaatuisen polttoaineen laitoshyödyt: Kosteuden vaikutus (Bioenergia-lehti, Hakkila, Orjala/Kärki, Routa/Metla) Puun lämpöarvon ja energiatiheyden lasku suurilla kosteuksilla kosteaa polttoainetta kuluu enemmän (Metla/Jahkonen 2012) Hyvälaatuisen polttoaineen laitoshyödyt: Häiriöiden väheneminen (Metla) Kiinteän polttoaineen laadunmittausjärjestelmän laitoshyödyt (INRAY) Kosteuden vaikutus ketjun logistiikkakustannuksiin (MHG Systems, Sikanen, Huurinainen et al) Kuivan energiapuun vaikutus kuljetuskustannuksiin (Metla / Hakonen & Laurila 2011) Kuivattamisen vaikutus (Routa/Metla) Paalaimella saatavat kustannussäästöt logistiikkaketjusta (Fixteri, Pöyry) Paremmalla tiedonhallinnalla saatavat säästöt (lähde: MHG Systems) 23
24 Työn tausta ja tavoitteet Yhteenveto työn suorittamisesta Metsähakkeen toimitusketjun kuvaus Toimitusketjun laatu Tiedonhallinta osana laadun muodostumista Toimijoiden ratkaisut ja lisäarvot Kokonaishyödyn muodostuminen Taloudellisten hyötyjen laskentamalli Yhteenveto ja johtopäätökset 24
25 OIKEA TIETOPOHJA JA TIETOJEN HALLINTA ON OSA LAATUA Biomassojen laatu, määrä ja sijainti Toimitusketjussa tarpeellisia tietoja Biomassojen laatu, määrä ja sijainti Maasto-olosuhteet Toimitusketjun läpinäkyvyys ja jäljitettävyys (laskelmat ja alkuperä) Laitosprosessin ja sen laadunhallinnan tiedot Tiedossa olevat roolit, vastuut ja vaikutukset Kerättyyn tietoon perustuva koulutus ja informointi Toimitusketjua käsittelevä tieto tulisi olla ennen kaikkea: - Ajantasaista (automaattisesti päivittyvää) - järjestelmien välillä yhteensopivaa (standardit, esim. StanForD) - sisällöltään kattavaa ja havainnollista (esim. kuvaajat ja valokuvat) Materiaalien sijainti ketjun erivaiheissa, tilanteet ja riskit, prosessien vaiheet (kuivuminen) ja niiden edistyminen, ominaisuudet Maasto-olosuhteet Oikeat kalusto- ja henkilöstövalinnat, ajankohdan optimointi, riskien ja muiden rajoittavien tekijöiden tunnistus (mm. puustovauriot) sekä niihin varautuminen. Läpinäkyvyys ja jäljitettävyys Kestävyyskriteerit: Uudet tietotarpeet tulisivat korostumaan kestävyyskriteereiden (ei koske nykyään kiinteitä biopolttoaineita) mahdollisen laajenemisen ja tulevien velvoitteiden kautta. Todennäköisesti ei tule toteutumaan ainakaan ennen 2020 Metsähake olisi verrattavissa fossiilisiin mikäli kriteerit eivät täyttyisi Kestävyyskriteeristön täyttäminen voi olla myös laatua edistävä tekijä Kts. seuraavat sivut kestävyyskriteereistä Laitosprosessin ja sen laadunhallinnan tiedot Muuttuvien tilanteiden vaatimien tarpeiden tiedostaminen laitoksilla ja reagointi niihin. Määritykset, laadunhallinnan työkalut, poikkeamat ja niistä oppiminen (palaute) Tiedossa olevat roolit, vastuut ja vaikutukset Toimijoiden roolit ja vastuut selvillä asiakkaan tarpeiden saavuttamiseksi Toiminnallisten ja taloudellisten hyötyjen saavuttaminen tyytyväisyys ja luottamus jatkuvuus Kerättyyn tietoon perustuva koulutus ja informointi toimitusketjun vaiheissa Oikeiden valintojen merkityksen tiedostaminen yhteisen edun ja lopullisen hakelaadun näkökulmasta Myös taaksepäin kulkevan tiedon varmistus sekä palautteen hyödyntäminen. Havaittu puutteita nykyisin Vuorovaikutus, ohjeistus ja menetelmien kehitys. Liitteessä 1 : Tiedonhallintaan ja tietojärjestelmiin liittyviä esimerkkihankkeita on esitetty käynnissä olevia parempaan tiedon hallintaan tähtääviä hankkeita. 25
Kestävyysjärjestelmän vaatimukset
Kestävyysjärjestelmän vaatimukset Harri Haavisto 25.9.2017 Kutsuvierastilaisuus biokaasualan toiminnanharjoittajille ja viranomaisille Keski-Suomen liitto, Cygnaeustalo Sisältö Tausta ja lainsäädäntö Määritelmät
LisätiedotEnergiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus
Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Kohti kotimaista energiaa kustannussäästöä ja yrittäjyyttä kuntiin Matti
LisätiedotKESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014
KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND
LisätiedotBiopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyysjärjestelmät
kestävyysjärjestelmät 41. Ilmansuojelupäivät 23.- 24.8.2016, Lappeenranta Kestävyysasiantuntija Harri Haavisto Esityksen sisältö Mistä on kyse? kestävyys Mitä vaaditaan? Kestävyysjärjestelmän vaatimukset
LisätiedotTerminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT
Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,
LisätiedotKantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?
Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Elinkeinotalo, Seinäjoki
LisätiedotUusiutuvan energian kestävyyskriteerit Kommenttipuheenvuoro
Uusiutuvan energian kestävyyskriteerit Kommenttipuheenvuoro Bioenergiaseminaari Hallitusneuvos Anja Liukko Biomassa: Maataloudesta, metsätaloudesta, niihin liittyviltä tuotannonaloilta, kalastuksesta ja
LisätiedotKATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA
KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet
LisätiedotUPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
LisätiedotMetsäbiomassojen kestävyyden ja tukien valvonta
Metsäbiomassojen kestävyyden ja tukien valvonta Biokattilat kuumaksi Pirkanmaalla 12.4.2017 UKK-instituutti, Tampere Pekka Ripatti Biomassojen kestävyyden ja tukien valvonnan hierarkia EU:n valmistelu
LisätiedotSelvitys biohiilen elinkaaresta
Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet
LisätiedotBiohiilen käyttömahdollisuudet
Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä
LisätiedotBiopolttoaineet kestävästi tuotantoon
Biopolttoaineet kestävästi tuotantoon Uusiutuvan Energian ajankohtaispäivät Harri Haavisto Tekninen asiantuntija Helsinki Congress Paasitorni 3.12.2013 Sisältö Biopolttoaineet ja bionesteet sekä toiminnanharjoittaja
LisätiedotMetsäenergian hankinnan kestävyys
Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon
LisätiedotKiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa
Kiinteiden biopolttoaineiden terminaaliratkaisut tulevaisuudessa Matti Virkkunen VTT 02.12.2014 UUSIUTUVAN ENERGIAN TOIMIALARAPORTIN JULKISTUSTILAISUUS 2 Sisältö Taustaa Terminaalityypit Biopolttoaineen
LisätiedotPuun alkuperän seuranta ja RES-direktiivi energiapuun hankinnassa
Puun alkuperän seuranta ja RES-direktiivi energiapuun hankinnassa Aki Jouhiaho, TTS Metsästä voimalaitokseen: Energiapuun logistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2.2014 Esityksen sisältö RES direktiivi
LisätiedotTerminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT
Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari 28.10.2014 Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään
LisätiedotPuuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012
Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja
LisätiedotKÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen 1.2.2012
KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN Urpo Hassinen 1.2.2012 1 PUUENERGIAN MAHDOLLISUUDET Yleinen suhtautuminen myönteistä Aluetaloudelliset hyödyt Työllisyyden edistäminen
LisätiedotMetsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet
Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Tutkija Karri Pasanen Antti Asikainen, Perttu Anttila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi
LisätiedotPuuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta
LisätiedotUusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä
Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma
LisätiedotLoppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi
Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotBiopolttoaineiden kestävyys
Biopolttoaineiden kestävyys Biopolttoaineiden kestävyyskriteeri-info, Energiamarkkinavirasto 30.8.2013 Pekka Ripatti Ohjelma Ajankohtaista EMV:sta Ylijohtaja Riku Huttunen Biopolttoaineiden kestävyys Ryhmäpäällikkö
LisätiedotKestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?
Forest Energy 2020 -vuosiseminaari 8.10.2013, Joensuu Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille? Komission
LisätiedotHAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA
HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella
LisätiedotVaskiluodon Voiman bioenergian
Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170
LisätiedotKestävyyttä koskevan lain valmistelu biopolttoaineille ja bionesteille
Kestävyyttä koskevan lain valmistelu biopolttoaineille ja bionesteille KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 2012 Hallitusneuvos Anja Liukko Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyys RES-direktiivi Direktiivi 2009/28/EY
LisätiedotFortumin Energiakatsaus
Fortumin Energiakatsaus Kari Kankaanpää Metsäakatemia Joensuu 13.5.2016 Fortum merkittävä biomassan käyttäjä Vuosikulutus 5,1 TWh (2,6 milj. k-m 3 ), lähivuosina kasvua 50 % Biomassan osuus ¼ lämmityspolttoaineistamme
LisätiedotENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO
ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuukohteet Metsähakkeen tuotantomenetelmät ja
Lisätiedot25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla
25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat
LisätiedotBiodynax Oy. CHP-laitokset hajautetun energiantuotannon lähteenä
Biodynax Oy CHP-laitokset hajautetun energiantuotannon lähteenä Sisältö Biodynaxin CHP-laitokset o Mitä on Biodynaxin CHPlaitokset? o Menetelmä o Puuperäisen polttoaineen käsittely o Edut lyhyesti o Teknologia
LisätiedotMetsäsertifiointi. Päättäjien metsäakatemia Aluejohtaja Pekka Vainikka
Metsäsertifiointi Päättäjien metsäakatemia 22.5.2013 Aluejohtaja Pekka Vainikka Metsäsertifiointi Metsäsertifioinnilla tarkoitetaan menettelyä, jossa riippumaton kolmas osapuoli tarkastaa, vastaako metsien
Lisätiedot23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla
Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotEnergiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari
Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu
LisätiedotLÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke
LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti
LisätiedotTurun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014
Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat
LisätiedotBIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN
BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset
LisätiedotMetsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke
Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu
LisätiedotKokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2
Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2 1/2010 Hankkeen tavoitteet Aines- ja energiapuun korjuun integrointi paalausmenetelmällä
LisätiedotEtelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.
Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja
LisätiedotBiopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto
Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto EMV:n kestävyyskriteeri-info 30.8.2013 Kansallisen kestävyyslainsäädännön tilanne Laki biopolttoaineista
LisätiedotENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU
ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma
LisätiedotEnergiapuun laadunhallinta ja varastologistiikka. Pasi Ruuska, Elenia Lämpö Oy Lahti 14.2.2014
Energiapuun laadunhallinta ja varastologistiikka Pasi Ruuska, Elenia Lämpö Oy Lahti 14.2.2014 Keskeisiä kokonaisuuksia energiapuutoimitusten laadunhaalinnassa Energiaa, ei pölliä tai maansiirtoa! Vastuullisuus
LisätiedotBiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus
BiKa-hanke Viitasaaren työpaja 27.3.2018 Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus Saija Rasi, Luonnonvarakeskus Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 29.3.201 RED
LisätiedotBiopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto
Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto TransEco-seminaari 4.12.2012 Nykyinen biopolttoaineita koskeva lainsäädäntö EU-säädökset RES-direktiivi (2009/28/EY) Vaatimus
LisätiedotKotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009
Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009 Tämä on MW Power Metson ja Wärtsilän omistama yhteisyritys, omistussuhde Metso 60% ja
LisätiedotBiopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteerit Nora Kankaanrinta Kestävyyskriteerit-hankevastaava Energiamarkkinavirasto
Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteerit Nora Kankaanrinta Kestävyyskriteerit-hankevastaava Energiamarkkinavirasto Puuenergiaa päästöillä vai ilman -seminaari 4.3.2013 Taustaa RES-direktiivi
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot
Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot Kalle Kärhä 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa I 3,5 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005
LisätiedotÖljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa
Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä
LisätiedotKokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan
Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman
LisätiedotBioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto
Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotMikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa
Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Congress Paasitorni, Helsinki Tuomo Visanko Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan
LisätiedotPuun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja
Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja 8.3.2019 Koneyrittäjien Energiapäivä 8.3.2019 Lisää puuta käyttävää energiantuotantoa
LisätiedotKUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013
KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotPuuraaka-aineen saatavuus
Puuraaka-aineen saatavuus Bioreducer-seminaari 19.9.2013 Oulu 7.10.2013 Sivu 1 Suomen metsäkeskus 2012 alkaen julkiset palvelut ja metsäpalvelut Metsäkeskuslaki määrittää tehtävät Julkiset palvelut: -
LisätiedotUusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus
Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus Jyväskylä 25.9.2017 Kutsuvierastilaisuus biokaasualan toiminnanharjoittajille ja viranomaisille Järjestäjät: Keski-Suomen liitto ja Suomen Biokaasuyhdistys
LisätiedotBiopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys
Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen
LisätiedotKESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA
KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA SELVITYKSEN TEKIJÄT: LÄHDEVAARA HANNU SAVOLAINEN VARPU PAANANEN MARKKU VANHALA ANTTI SELVITYKSEN TAUSTA Voimakas bioenergian käytön lisäys toi suuren joukon
LisätiedotTerminaali osana metsäenergian toimitusketjua
Biomassan kuivaukseen ja varastointiin liittyvät haasteet ja T&K-tarpeet workshop (BIOCLUS WP4.1.a: Regional activities) VTT Jyväskylä 10.11.2011 Risto Impola VTT 2 Metsähakkeen käyttö vuonna 2010 6,9
LisätiedotNäkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?
Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 25.1.2017 Pörssitalo Hanne Siikavirta RED II / Bioenergian
LisätiedotMetsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotTodentaminen biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain mukaan
Todentaminen biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain mukaan Todentajainfo 8.4.2013 Harri Haavisto Tekninen asiantuntija Sisältö Lakibiopolttoaineista ja bionesteistä Aikataulu Kestävyyskriteerit
LisätiedotOnko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?
Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten
LisätiedotMITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi
MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan
LisätiedotKoneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto
Koneyrittäjät bioenergian kimpussa Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Perinteinen malli bioenergian hankinnassa - Yrittäjät yksittäisiä toimijoita - Ei yhteistä päämäärää
LisätiedotMiten biopolttoaineiden kestävyyslaki säätelee metsätaloutta?
Miten biopolttoaineiden kestävyyslaki säätelee metsätaloutta? Dos. Pekka Ripatti, Ryhmäpäällikkö Energiamarkkinavirasto Uusiutuva Energia Metsätieteen päivät, metsäekonomistiklubi Tieteiden talo 29.10.2013
LisätiedotTodentaminen - tausta
ÅF-Enprima Oy Liikevaihto 38,3 milj. v. 2005 260 energia-alan asiantuntijaa Laatujärjestelmä sertifioitu, ISO9001:2000 Omistajana ruotsalainen ÅF- Process AB Käynnissä olevia toimeksiantoja 20 maassa 1
LisätiedotFysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille
Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Hans Hartmann Technology and Support Centre of Renewable Raw Materials TFZ Straubing, Saksa Markku Herranen ENAS Oy & Eija Alakangas,
LisätiedotMETKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10
METKA hanke Energiaseminaari 23.4.10 Hanke Perustettu vuoden 2007 lopussa Tavoiteltu loppuraportointi 2011 loppuun Hankkeen hallinnoija mhy Kanta Häme Hankkeen toteuttajaosapuolena mhy Päijät Häme Hankekumppaneina
LisätiedotEnergiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen
Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha
LisätiedotPuuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT
Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian
LisätiedotLuonnos lakiehdotukseksi biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyydestä. Kestävyyskriteeri-info Hallitusneuvos Anja Liukko
Luonnos lakiehdotukseksi biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyydestä Kestävyyskriteeri-info 23.11.2012 Hallitusneuvos Anja Liukko Hallituksen esityksen valmistelu HE-luonnos lausunnolla 1. 22.10.2012
LisätiedotKorjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät
Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät 2.-3.2.2017 Heikki Pajuoja Metsäteho Oy 2.2.2017 Sisältö Terminaalit ja kuljetus Korjuu- ja työmallit Kannot 2 Energiapuun kuljetuskalusto ja menopaluukuljetukset
LisätiedotMaakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa
Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833
LisätiedotSuomen metsäenergiapotentiaalit
Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet
LisätiedotEnergiapuun korjuutuet
Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.
LisätiedotPuupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen
LisätiedotVIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009
VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat
LisätiedotKOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.
KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet
LisätiedotOdotukset ja mahdollisuudet
Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari
LisätiedotTurpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen
Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä
LisätiedotSuomessa vuonna 2005
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2005 Kalle Kärhä Metsähakkeen tuotantoketjut 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakkeen käyttö kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Vuonna 2005 metsähakkeen
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotLiikenteen biopolttoaineet
Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020
LisätiedotENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS
ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS 1. Energiapuun hankinnan arvoketjut 2. Metsähakkeen kustannusrakenne 3. Energiapuun hankinnan kannattavuus: tuella vai ilman? 1 2 Metsähakkeen
LisätiedotMetsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014
Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät
LisätiedotBIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI
BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI Rovaniemi 1.12.2011 Wood Supply Finland Key Facts 2010 Personnel 650 Harvesters, forwarders, timber trucks Total Wood Procurement Net Sales Procurement Regions 1080 19,7
LisätiedotLaadunhallinta energiapuun korjuussa & keskeiset metsähakkeen laatutekijät. Tanja Ikonen & Miina Jahkonen Metsäntutkimuslaitos, Joensuu
Laadunhallinta energiapuun korjuussa & keskeiset metsähakkeen laatutekijät Tanja Ikonen & Miina Jahkonen Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Lämpöyrittäjyys Suomessa Suomessa toimi v. 2012 lopussa n. 500 lämpöyrittäjien
LisätiedotPuun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM
Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA
SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2010, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 6/2011 Hakkuutähteet Pienpuu Hakkuutähteet www.metsateho.fi Kannot Kannot Järeä, (lahovikainen) Järeä, (lahovikainen)
LisätiedotSuomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase
Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa
LisätiedotRiittääkö puuta kaikille?
Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä
Lisätiedot