Puhuu hevosten kanssa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puhuu hevosten kanssa"

Transkriptio

1 Sähköyhtiösi asiakaslehti Yhdestoista vuosikerta Älykäs vallankumous Puhuu hevosten kanssa Petturi Kustaa Lillbäck Siirtolaisten Pohjanmaa Katternö-lehti 10 vuotta! Esse Elektro-Kraftin, Herrforsin, Kruunupyyn Sähkölaitoksen, Uudenkaarlepyyn Voimalaitoksen ja k atternö 1 Vetelin Sähkölaitoksen asiakkaille.

2 Kolme kysymystä Sisältö Me-henkeä tarvitaan Millä tavoin olet energiatehokas arkielämässäsi? MARGARETA BJÖRKLUND on ollut Österbottens Tidningin päätoimittaja vuodesta Hän on työskennellyt media-alalla liki 30 vuotta, mm. Ylessä, Jakobstads Tidningissä, Bergens Tidendessä ja Vasabladetissa. Miten mielestäsi tiedotusvälineet raportoivat energia-asioista? Eri tiedotusvälineillä on erilaiset tehtävät. Energia-asiat koskevat kaikkia, ja meillä on paljon globaaleja ja kansallisia mediayhtiöitä, jotka ovat tuottaneet erinomaisia reportaasisarjoja ilmasto- ja energia-asioista. Itse katson mielelläni tv-ohjelmia, jotka käsittelevät uuden energiatekniikan tutkimusta. Niissä on yleensä positiivisuutta ja uskoa tulevaisuuteen, mitä arvostan. Sanomalehdistö lähestyy energia-asioita useammin yhteiskuntapoliittisesta kuin puhtaasti energiapoliittisesta näkökulmasta. Uutisointi voi koskea kunnallisten energialaitosten yhtiöittämistä tai ydinvoimalan rakentamista tai paikallisväestön vastustusta suunniteltua tuulivoimapuistoa kohtaan. Päivälehtien vahvuutena on, että niiden esiin nostamat aiheet synnyttävät usein keskustelua. Tuuli- ja ydinvoimasta on käyty ajoittain hyvinkin vilkasta keskustelua ÖT:ssä tietenkin koska ne ovat ajankohtaisia paikallisesti (Pyhäjoen ydinvoimala ja Monäsin Kröpulnin tuulivoimapuisto). Journalistinen haaste on energia-asioista raportoitaessa vanha tuttu: Miten osaamme esittää monimutkaisia asioita lukijoillemme helppolukuisella ja kiinnostavalla tavalla? Millaisena koet Katternö-lehden? Katternö-lehti on paljon enemmän kuin vain Katternöyhtiöstä kertova lehti. Tyylikäs taitto, useimmiten hyvin kirjoitetut artikkelit ja nasevat kuvat. Kriittisenä lukija en kuitenkaan anna houkuttelevan paketoinnin viekoitella, vaan pyrin aina muistamaan, että tämä lehti on paikallisen energiayhtiön julkaisema ja toimittama. Mitä elämänlaatu sinulle merkitsee? Henkilökohtaisella tasolla elämänlaatu on tasapainoa työn ja vapaa-ajan suhteen, kiireisten ja laiskojen päivien, perheen ja ystävien kanssa vietetyn ajan ja oman ajan suhteen. Yleisemmällä tasolla pidän elämänlaatuna osallistavaa ja avointa yhteiskuntaa, jossa on turvallista elää ja olla oma itsensä. Tarvitsemme lisää sähköntuotantoa 4 Biopolttoaineet, maat ja markkinat 5 Tulevaisuus on valoisa 6 Lämpötila on korvien välissä 10 Sähköä tuottavat vaatteet 12 Big data muuttaa kaiken 14 Siirtolaisuuden maakunta 20 Olemme täällä toisiamme varten 22 Petturi Kustaa Lillbäck 30 Kiireistä aikaa Antti Vilkunalle 38 Energiakäänne Saksan likainen erehdys 40 Ilkeä ilmastokysymys 42 Pienimuotoinen ydinvoima tulossa 44 Hanhikoski siirtyi Esselle 46 Hyvä kauppa molemmille osapuolille 48 Katternö Vastaava julkaisija Stefan Storholm, Kauppiaankatu 10, Pietarsaari, puh. (06) , fax (06) , Osoitteenmuutokset Siv Granqvist, puh. (06) , Projektipäällikkö Svenolof Karlsson, Toimittajat Svenolof Karlsson, Johan Svenlin, Susanne Strömberg Käännös Paula Bertell Layout Gun-Marie Wiis, Terje Tiilikka Kansikuva Jan Sandvik Paino Forsberg 2015 Lehden aiempia numeroita on luettavissa osoitteessa Oy Katternö Ab:n tarina alkoi 60 vuotta sitten, jolloin kypsyi omana aikanaan välttämätön päätös: seudun oli alettava hankkia sähköä yhteistoimin. Sähköä jonka tuotannosta ei yksin selvinnyt. Joulukuussa 1955 päätettiin yhdessä perustaa Katternö Transformatorstation Ab, jonka kautta Pietarsaaren, Herrforsin, Uudenkaarlepyyn, Björkforsin ja Ähtävän sähkölaitokset saivat hankittua tarvittavaa lisäsähköä Pohjolan Voimalta. Silloin ei ollut ajatustakaan Katternö-yhtiön omasta sähköntuotannosta tai -jakelusta. Sähkön merkitys kuitenkin lisääntyi yhteiskunnassa askel askeleelta samalla, kun Katternö-ryhmän yhteistyö laajeni ja syveni ja yhteisiä ratkaisuja kehitettiin. Nykyään Katternö-ryhmä on pitkälti sähköomavarainen, ja sen sähköntuotantorakenne on monipuolinen ja sähkö- ja palveluhinnat maltillisia. Jakelu- ja alueverkot ovat omissa käsissä, minkä ansiosta Katternöyhtiöt voivat toimittaa sähköä asiakkailleen kustannustehokkaasti. Myös omistusrakenne on muuttunut ja laajentunut integraatioprosessissa, jossa Pietarsaari on omistajana toiminut usein katalysaattorina. Tämän prosessin tulee jatkua myös tulevaisuudessa. Nykyään haasteena ei ole niinkään sähkön hankkiminen vaan sen toimittaminen kilpailukykyiseen hintaan. Nyky-yhteiskunnassa myös vaaditaan entistä enemmän erikoistuneita palveluita. Katternö-ryhmän on edelleen oltava jatkuvassa kehitysvalmiudessa, sillä tekniikka kehittyy nopeammin kuin koskaan ja poliittinen sääntely asettaa toiminnalle entistä suurempia vaatimuksia. Meidän täytyy edelleen tarkastella koko ketjua sähköntuotannosta sähkönjakeluun, luoda synergiaetuja, tehostaa toimintaamme, olla valmiina investoimaan ja tämän takia kasvattaa voimavarojamme. Kaikki tämä edellyttää me-henkeä, joka ei aina ole itsestäänselvyys pohjalaiselle luonteenlaadulle. Poliitikot ovat valtakunnan tasolla samanlaisen haasteen edessä. Nykyisen veropolitiikan takia käytännössä vain tuulivoima on kannattavaa, koska sille on verorahoin taattu korkea hintataso. Se ei ole kestävää politiikkaa. Julkaisimme Katternö-lehden ensimmäisen numeron kymmenen vuotta sitten. Koimme silloin, että tiedotusvälineet kohtelivat meitä huonosti, ja siksi halusimme itse kertoa niistä asioista, joiden parissa me alueellisena ja pääosin asiakasomisteisena energiayhtiönä kamppailimme. Se on nyt muuttunut. Katternö-lehti on saanut hyvän vastaanoton, ja myös energia-alan kollegamme ovat löytäneet lehden enenevässä määrin. Me Oy Katternö Ab:ssä olemme syvästi kiitollisia teille siirtyessämme nyt toiselle vuosikymmenelle lehden kustantajana. PETER BOSTRÖM, Oy Katternö Ab:n hallituksen puheenjohtaja u Christer Nyman, Hirvlax Vaihdoin tehokkaamman lämmityskattilan kotiini viisi vuotta sitten. Lämmitän vain omilla polttopuilla, joita saan viljelysmaitteni reunoilta. Hyöty on kaksinkertainen, koska poltan puita, jotka on käytännön syistä joka tapauksessa kaadettava. Kaadan ja kuljetan kaikki puut itse, joten totta kai joudun näkemään aikaa ja vaivaa ennen kuin saan klapit lämmityskattilaan asti. u Riitta Kullström, Vöyri Hyödynnän autoa ajaessani taloudellisen ajoa, jonka opin suorittaessani rekkakortin vuosina En koskaan saanut kuormaautoa, mutta ajan henkilöautollani taloudellisesti joka päivä. Joskus kiireiset kuskit ohittavat minut, mutta saan heidät kiinni seuraavissa punaisissa valoissa. Tasaisella ajolla säästää sekä rahaa että luontoa. u Petra Dahlback, Vaasa Mieheni on erittäin tietoinen näistä asioista ja hän huolehtii talon lämmityksestä. Itse yritän käyttää tiski- ja pesukoneissa taloudellisia pesuohjelmia, jotta puhdasta syntyisi mahdollisimman vähällä energialla. Keittiössä ajattelen enemmän terveyttä kuin energiankulutusta ja käytän mieluummin uunia kuin paistinpannua, vaikka uunin energiankulutus on suurempi. Karolina Isaksson usebastian Eklund, Oravainen Asun vielä kotona enkä itse maksa sähkölaskua, mutta olen oppinut sammuttamaan kaikki valot lähtiessäni ulos. Markkinoille on tullut paljon uutta ja jännittävää energiatehokasta teknologiaa. Olen lukenut autolehdistä Tesla Roadster -sähköautosta. Se on aivan kuin oikea urheiluauto, olisi todella hienoa päästä koeajamaan sellaista! 2 k atternö k atternö 3

3 Tarvitsemme lisää sähköntuotantoa Riku Huttunen, jonka isä on Muhokselta ja äiti Haapavedeltä, siirtyi vuodenvaihteessa työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtajaksi ja siis energiaasioiden johtavaksi virkamieheksi. Hän toimi sitä ennen Energiaviraston ylijohtajana. Energiavirastossa toimiessaan Riku Huttunen oli Nordregin, energiaalan pohjoismaisten regulaattoreiden yhteistyöelimen, hallituksen jäsen, v sen puheenjohtaja. Hän on koulutukseltaan kansantaloustieteilijä. Suomi kärsii sähköntuotannossa jatkuvasta alijäämästä, ja joudumme laajentamaan tuotantokapasiteettia. Sitä vastoin ei ole syytä kiirehtiä sähkön yhteispohjoismaisia vähittäismarkkinoita, Riku Huttunen sanoo. Sähkön nettotuonti Suomeen on jatkanut kasvuaan. Alustavien tilastojen mukaan sähköä tuotiin viime vuonna 18 TWh kokonaiskulutuksen ollessa noin 83 TWh. Ruotsista tuotiin 15 TWh, Venäjältä 3 TWh. Sähkömarkkinat siis toimivat. Jos sähkö on naapurimaassa halvempaa, ostamme sitä sieltä. Voimme Suomessa iloita Ruotsin ja Norjan sähköylijäämästä. Se on merkittävästi auttanut pitämään sähkönhintaa kurissa. Mutta kysymys kuuluu tietenkin: onko tuontisähköä aina tarvittaessa saatavilla? Huippukuormitus voi Suomessa oikein kylmänä talvipäivänä yltää megawattiin, kun oma huipputuotantomme on realistisesti vain megawattia. Tilanne ei ole pitkällä aikavälillä kestävä eikä poliittisesti toivottava. Vaikka uutta sähköntuotantoa rakennetaankin, vanhoja laitoksia poistetaan käytöstä. Varsinkin Ukrainan kriisi on muistutus energiaomavaraisuuden tärkeydestä. Meidän on merkittävässä määrin laajennettava tuotantokapasiteettiamme. Sen on myös perustuttava päästöttömiin energialähteisiin, kuten biomassaan ja ydinvoimaan. Suomen sähköomavaraisuusaste on kohtuullisemmalla tasolla vasta Olkiluoto 3:n alkaessa tuottaa sähköä. Mutta sekään ei riitä pitkän päälle, joten eduskunnan äskettäinen myönteinen päätös Pyhäjoen Fennovoima-hankkeeseen oli looginen. Suomen ja Ruotsin välinen nykyinen siirtokapasiteetti on noin 3000 megawattia. Se on ollut täysimittaisessa käytössä yhä useammin ja sitä on aikaa myötenkasvatettava. Täytyy muistaa, että Suomi on nykyään myös kauttakulkumaa Ruotsista ja Norjasta Viroon ostettavalle sähkölle. Niinpä siirtokapasiteetin laajentaminen ei ole vain Suomen intressissä. Karl Vilhjálmsson Sähkön yhteispohjoismaisten vähittäismarkkinoiden, joiden aiempien poliittisten tavoitteiden mukaan piti olla valmiina v. 2015, voidaan todeta olevan edelleen vuosikausien päässä toteutuksesta. Uskon, että Pohjoismaissa on tulkittu osin eri tavalla Pohjoismaiden ministerineuvoston (energiaministereiden) päätöksiä. Energiaministereiden tuorein päätös marraskuun 2014 kokouksessa tarkoittaa, että Nordreg jatkaa työtään yhteispohjoismaisten vähittäismarkkinoiden saamiseksi mutta kohdennetummin eikä yhtä kunnianhimoisella tavoitetasolla. Olen vuosien mittaan huomannut pohjoismaisissa yhteyksissä maiden olevan yllättävän erilaisia, niin energiasektorin perusrakenteen kuin priorisointienkin suhteen. Ruotsissa energia-asioissa on enemmän ideologista leimaa, kun taas Suomessa olemme pikemmin ottaneet totuudentorven roolin. Tiukan paikan tullen jokainen Pohjoismaa toimii pitkälti omien lähtökohtiensa pohjalta. Tuorein Nordreg-raportti, joka käsittelee yhteispohjoismaisten vähittäismarkkinoiden markkinaesteitä, on saanut kovaa kritiikkiä paikallisilta energiayhtiöiltä niin Suomessa kuin Ruotsissakin, mutta raporttia on mielestäni ylitulkittu ja sen roolia liioiteltu. Olen kuitenkin arvostelijoiden kanssa yhtä mieltä siitä, että useissa maissa toimivilla suurilla yhtiöillä on enemmän etua harmonisointihankkeesta kuin pienillä paikallisilla yhtiöillä. Yhteinen toimintapohja, kuten Suomeen suunniteltu kansallinen datahub, on joka tapauksessa kaikkien toimijoiden etu. Kilpailu vähittäismarkkinoilla on todellisuudessa jo hyväksyttävällä tasolla Suomessa. Sen toiminta kaikkien Pohjoismaiden laajuudella ei ole itseisarvo. Suomalaisesta näkökulmasta sähkön tukkukaupan sujuvuus rajojen yli on tärkeintä. Yhteispohjoismaisten vähittäismarkkinoiden kehittyminen on myös myönteistä, mutta niitä ei ole mitään syytä kiirehtiä. Hoidetaan siis prosessia askel kerrallaan. Ehkä jotain olennaista saadaan aikaan viiden vuoden kuluessa. RIKU HUTTUNEN Biopolttoaineet, maat ja markkinat Biopolttoaineiden osuus aiotaan kaksinkertaistaa vuoteen 2020 mennessä. Mutta intressit menevät osin ristiin. Pelissä ovat sekä viljelysmaat että markkinat, Nils Torvalds kirjoittaa raportissaan Euroopan parlamentille. Biopolttoaineasiassa on menossa monenlaisia käänteitä Euroopassa. Siihen on monia ja vähän erilaisiakin syitä: meidän on saatava ilmastonmuutos kuriin ja vähennettävä riippuvuuttamme hiukan hankalasta energiatoimittajasta Venäjästä. Biopolttoaineet halutaan keskeiseen osaan EU:n pyrkiessä saavuttamaan ilmastotavoitteensa. Uusiutuvien polttoaineiden osuus on tarkoitus nostaa kymmenesosaan unionin koko polttoainekulutuksesta vuonna Nykyinen taso on noin puolet tästä tavoitteesta. Tavoitteen saavuttamiseksi on aika realistiset edellytykset, mutta nykyisillä säädöksillä se tapahtuisi todennäköisesti lähinnä ns. perinteisillä biopolttoaineilla. Tähän luokkaan luetaan etupäässä kasvipohjainen etanoli. Se on kansainvälisesti ja kaupallisesti hallitsevin ensimmäisen sukupolven biopolttoaine. Biopolttoainepolitiikka on EU-tasolla joutunut jo kauan mukautumaan erilaisiin kestävyyskriteereihin. Uutena tekijänä on tullut mukaan ns. epäsuora maankäytön muutos eli ILUC, englanninkielisen termin indirect land-use change mukaan. Kun perinteinen biopolttoainetuotanto lisääntyy jossain maassa, osa elintarviketuotannosta voi sen vuoksi hävitä tai siirtyä muihin maihin. Tämän seurauksena maatalouteen tarvittava pinta-ala, usein kolmansissa maissa, kasvaa ympäristölle haitallisella tavalla. EU:n biopolttoainepolitiikka voi siis pahimmassa tapauksessa johtaa vain päästöjen siirtämiseen muualle kovalla hinnalla ilman ympäristölle hoituvaa varsinaista nettohyötyä. Sitä pyritään nyt estämään uusimalla kaksi uusiutuvien polttoaineiden ja polttoainelaadun direktiiviä siten, että ne ottavat huomioon ILUC-tekijät ja luovat edellytyksiä ns. edistyksellisten biopolttoaineiden käytön lisäämiselle. Tällaiset polttoaineet eivät kilpaile muun maankäytön ja esimerkiksi ruoantuotannon kanssa. Tähän muutokseen tähtäävää lakiesitystä käsitellään parhaillaan Euroopan parlamentissa. Komissio antoi alkuperäisen esityksen jo 2012, ja parlamentti on nyt edennyt toiseen käsittelyyn. Emme saaneet hiottua ensimmäistä esitystä riittävän hyväksi, ja vastaava raportoija ei sen vuoksi saanut neuvotteluvaltuuksia asian viemiseksi eteenpäin. Sain raportin pöydälleni toukokuun europarlamenttivaalien jälkeen. Raportti on osoittautunut erittäin haastavaksi mutta samalla äärimmäisen jännittäväksi ja mielenkiintoiseksi. Lakiesityksessä on monia kohtia, joita voidaan pitää ristiriitaisina. Sekä teollisuudella että kansalaisjärjestöillä on voimakkaita intressejä, samoin eri jäsenvaltioilla. Eniten keskustelua ovat herättäneet toimenpide-esitykset perinteisten biopolttoaineiden rajoittamisesta sekä jäsenvaltioita sitova tavoite edistyksellisten biopolttoaineiden osuudesta. Se kuinka edistyksellisten biopolttoaineiden tarkka rajaaminen tehdään, ei ole aivan yksiselitteinen, ja se riippuu tutkimustuloksista ja uudesta tekniikasta. Useimmat osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että uusilla säädöksillä on suojattava myös aiempia investointeja. Jos niin ei ole, teollisuus ei yksinkertaisesti uskalla luottaa investointiedellytyksien pysyvän vakaina. Samalla markkinoille on luotava yllykkeitä kehittymiseen ja polttoaineiden ilmastovaikutuksen supistamiseen. Etunamme on nykyään tekniikan kehittyminen monilla alueilla. Uskon uusien tekniikkojen ja innovaatioiden läpimurtoon. Ilman vakaita ja pitkäjänteisiä poliittisia ja taloudellisia puitteita EU:ssa biopolttoaineiden kehitys, investoinnit ja työpaikat siirtyvät muille areenoille. Nyt ajankohtainen esitys on siis avainroolissa myös suhteessa kotimaan teollisuuspolitiikkaamme. Siksi perspektiivin on oltava pidemmällä kuin vuodessa Kuvassa saksalainen rapsipelto. Rapsia käytetään runsaasti polttoaineen valmistamiseen. Andreas Franke/DPA/Lehtikuva Haasteena on luoda sopiva lenkki hämärän peitossa olevaan tulevaisuuteenkin, jota komissio kutsuu nimellä Energy Union mittava eurooppalainen energiayhteistyö kaikilla ajalteltavissa olevilla tasoilla. Sen toimijoilla on monenlaisia intressejä, jotka menevät paikoitellen ristiin. Esittelevänä europarlamentaarikkona joudun helposti ristituleen, mutta pää on pidettävä kylmänä. Pelissä ovat sekä maat että markkinat, ja Euroopan pitäisi loppujen lopuksi selvitä voittavana osapuolena. NILS TORVALDS, europarlamentaarikko 4 k atternö k atternö 5

4 Karl Vilhjálmsson Tulevaisuus on valoisa Energiaälykäs yhteiskunta on tuloillaan. Pystymme tekemään yhä enemmän yhä vähemmillä resursseilla, sanoo Yrjö Neuvo, Aalto-yliopiston professori ja suuren energiatehokkuushankkeen johtaja. Hankkeessa opetellaan tuntemaan ja hyödyntämään materiaalien ominaisuuksia. Ja käyttämään älyä sekä meillä luonnostaan olevaa että keinoälyä. 6 k atternö k atternö 7

5 Lähestymme järjestelmää, jossa kaikki viestivät keskenään, ja ympäristökuormitus vähenee Termodynamiikan ensimmäisen pääsäännön mukaan energiaa ei voi luoda eikä hävittää, vain muuttaa muodosta toiseen. Ihmisiä ei siis tarkkaan ottaen voi pitää energiantuhlaajina, koska energia on ei häviä. Sitä vastoin energiajärjestelmän muutoksilla (joissa on kyse joko lämmön siirtymisestä tai mekaanisesta työstä) voi olla epätoivottuja vaikutuksia. Esimerkiksi kun käytämme fossiilisia polttoaineita tuottaaksemme lämpöä tai valoa tai tehdäksemme erilaisia töitä. Olemme edelleen vasta kehityksen alkutaipaleella, ja se on myönteistä. Löydämme vielä upeita ratkaisuja nyt energia- ja ympäristöongelmina koettuihin asioihin, sanoo Aalto-yliopiston professori ja tutkimusjohtaja Yrjö Neuvo. Hän osoitti Nokian teknologiajohtajana vuosina , yhtiön suuruuden aikana, että tekniikan kehitysvoima voi olla huikaiseva. Kuten hän Voimme tehdä asioita yhä tehokkaammin ja mukavammin kirjoitti Katternön edellisessä numerossa, matkapuhelinten suorituskyky on kasvanut vähintään miljoonakertaiseksi 1980-lukuun verrattuna. Suorituskyvyn kasvussa on pitkälti kyse energian tehokkaammasta käytöstä. Ei vain akun kehittymisen vaan myös mobiilijärjestelmän suuremman älykkyyden vuoksi eikä siis pelkästään matkapuhelimessa vaan koko infrastruktuurissa, jota matkapuhelin tarvitsee toimintoihinsa. Tämän älykkyyden syntymäpäivä tunnetaan, 23. joulukuuta 1947, jolloin kolme yhdysvaltalaisen Bell Laboratoryn insinööriä (John Bardeen, Walter Brattain, William Shockley) esitteli keksintönsä, transistorin, joista myöhemmin koottiin integroituja piirejä ja mikroprosessoreja, it-tekniikan peruspilareja. Tuplaantuu joka 24. kuukausi Kehitys on jatkunut vauhdikkaana vuodesta 1947 nykypäivään. Samalla kustannuksella saatava it-kapasiteetti on kaksinkertaistunut joka 24. kuukausi. Monesti on sanottu, että raja tulee jossain vastaan, mutta väittämät ovat joka kerta joutuneet häpeään. Tietokoneiden teho on nykyään yhtä valtava kuin halpakin. Tietokoneiden teho, yhdessä Internetin ja mobiiliviestintätekniikan kanssa, tarjoaa äärettömät mahdollisuudet. Elämämme voi olla tehokkaampaa ja mukavampaa samalla, kun se kuluttaa yhä vähemmän energiaa, Yrjö Neuvo sanoo. Hän kertoo riemastuneensa löydettyään Clas Olssonista hiljattain lamppuja, joita voi ohjata matkapuhelimella. Johtoja tai pistokkeita ei tarvita. Annat kännykälläsi käskyn lampulle syttyä tai sammua tai himmetä. Eikä lamppu maksa juuri mitään. Hän mainitsee äskettäin lukemansa uutisen: BMW on esitellyt laservaloilla varustetun auton, jonka pitkät valot ulottuvat 600 metrin päähän. Valoihin on sisäänrakennettu järjestelmä, jonka ansiosta ne eivät häikäise vastaantulevia kuljettajia. Testikuljettajat ovat kuvanneet niitä sensaatioksi ja niillä on varmasti suuri merkitys liikenneturvallisuudelle, Yrjö Neuvo sanoo. Jatkuvasti uusia materiaaleja Samaan aikaan äly- ja mobiilivallankumouksen kanssa tapahtuu toisenlaistakin kehitystä, jolla on luultavasti yhtä suuret edellytykset luoda vähän energiaa kuluttava, ympäristöä kunnioittava ja miellyttävä yhteiskunta: materiaalien kehittyminen. Opimme koko ajan yhä enemmän eri materiaalien ominaisuuksista. Nanotekniikka avaa siinä aivan uusia ovia. Materiaaleja voi tutkia atomitasolla, mutta niitä voi myös suunnitella tarjoamaan tiettyjä ominaisuuksia ja toiminnallisuutta. Siinäkin olemme vasta pitkän matkan alkutaipaleella, Yrjö Neuvo sanoo. Neuvo johtaa parhaillaan energiatehokkuuteen liittyvää tutkimusohjelmaa, Aalto Energy Efficiency Research Programme, johon on valittu Aalto-yliopiston huippulahjakkuuksia. Tutkimusbudjetti on 12 miljoonaa euroa. Ohjelman kehityshankkeet liittyvät mm. liikenneympäristöjen parempaan valaistukseen, energiatehokkaampiin rivitaloihin, tehokkaampiin LED-lamppuihin, rakennuksiin integroitaviin aurinkokennoihin, crowdsensing-pohjaisiin matkasuosituksiin (=miten liikutaan optimaalisesti tiheäliikenteisissä ympäristöissä, perustuu reaaliaikaiseen tietoon liikennevirroista), nestetyyppeihin jotka voivat te- hostaa lämpövoimaloiden lämmönsiirtoa, energiankäytön tehostamiseen puun ominaisuuksien älykkäällä käytöllä sekä älykkäiden sähköverkkojen arkkitehtuuriin. Ne ovat sekä perus- että soveltavaa tutkimusta. Kovaa ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä, jossa tulokset eivät ole taattuja mutta jonka potentiaaliin uskomme, Yrjö Neuvo sanoo. Suomalainen menestystekijä Hän kuvaa energiankäytön tehostamista tärkeäksi menestystekijäksi teollisuudessa. Suomen konepajateollisuudessa ollaan hyvin tietoisia prosessien energiatehokkuuden tuomasta kilpailuedusta. Yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla. Meidän on vaikea kilpailla työkustannuksilla, mutta sitä vastoin tehokkaat ja energiapihit prosessit ovat valttimme. Energiankäytön jatkuva tehostaminen on meillä välttämätöntä, Yrjö Neuvo sanoo. Älykkäät sähköverkot, smart grids, ovat energia-alan tulevaisuutta. Ne ovat sähköverkkoja, joihin voidaan tieto- ja ohjaustekniikan avulla esim. yhdistää erilaisia kuluttajatottumuksia siten, että kuormitushuiput vähenevät. Pohjimmiltaan on kyse järjestelmästä, jossa kaikki viestivät keskenään, ei vain sähköverkot, vaan myös kotiemme lämmitysjärjestemät ja kotitalouskoneet. Aika pian voimme viestiä kodin esineiden kanssa langattomasti Internetin kautta. Se helpottaa edelleen elämäämme samalla, kun se vähentää energian kulutusta ja ympäristön kuormitusta, Yrjö Neuvo sanoo. SVENOLOF KARLSSON Karl Vilhjálmsson Professori Yrjö Aunus Olavi Neuvo, varttunut Vaasassa, matkapuhelintekniikan legenda. Hänen mukaansa on nimetty kaksi asteroidia, Neuvo (asteroidi 2898) ja Aunus (1480). Hänen äidinisänsä Yrjö Väisälä, maailmankuulu tähtitieteilijä, löysi molemmat. Yrjö Väisälän veli Vilho Väisälä perusti Vaisala Oyj:n, jossa Yrjö Neuvo toimii nykyään hallituksen jäsenenä. Väisälä on suomalaistettu muoto sukunimestä Weisell. Maatalous on yksi tulevaisuudessa muuttuvista aloista. Kun yhä useammat asiat ovat mitattavissa tai ennustettavissa sää, maan ravinnepitoisuus, maan kosteus, siemenviljan kasvu jne saadaan tietoa, jota voidaan hyödyntää toimenpiteiden optimointiin. Se mahdollistaa siemenviljan oikean määrän, oikean lannoituksen, oikean kastelun ja oikean sadonkorjuuajan. Kun kaikki nämä tietolähteet yhdistetään, maanviljelijä voi saada täsmällisen kuvan olosuhteista reaaliajassa ja ryhtyä tarvittaviin toimiin satomäärän maksimoimiseksi pienimmällä mahdollisella ympäristövaikutuksella. Kehitystä kuvataan tällä tavoin Harvard Business Review n artikkelissa Redefining Industry Boundaries. 8 k atternö k atternö 9

6 Karl Vilhjálmsson Aalto-yliopiston puutekniikan professori Mark Hughes. Lämpötila on korvien välissä Voiko puupinnan herättämä lämmön tunne saada meidät laskemaan sisälämpötilaa muutamalla asteella ja säästämään tällä tavoin merkittävästi energiaa? Aalto-yliopiston Woodlife-tutkimushankkeessa etsitään uusia keinoja, joilla puuta voitaisiin hyödyntää energiatehokkuuden lisäämiseen. Professori Mark Hughes on vastikään muuttanut uuteen työhuoneeseensa Otaniemessä. Hän ei ole itse valinnut huoneensa materiaaleja, joita sävyttävät valkoiseksi maalatut paljaat betoniseinät. Puupaneeleilla huone tuntuisi kieltämättä kodikkaammalta ja lämpimämmältä, hän toteaa katsoessaan ympärilleen. Hän ei silti näe tarvetta säätää termostaattia suuremmalle. Kasvoin Isossa-Britanniassa, jossa ikkunoiden sisäpuolet olivat kuuran peitossa sään kylmetessä. Ymmärtääkseni Suomessa oli ennen samanlaista, mutta nykyään rakennukset ovat hyvin eristettyjä ja niiden sisälämpö on noin 22 astetta. Se on liian lämmintä. Jos voisimme laskea lämpötilaa parilla asteella, sillä olisi suuri merkitys energiankulutukselle, Mark Hughes sanoo. Woodlife-hankkeen yhden oletuksen mukaan puulla on psykologinen vaikutus, jonka ansiosta koemme puuverhoillun huoneen lämpimämmäksi kuin betoniseinäisen huoneen. Tätä aihetta ei ole tutkittu. Emme yritä muuttaa ihmisten tapoja vaan haluamme pikemminkin ymmärtää, miten tietynlainen ympäristö vaikuttaa käsityksiimme. Haluamme myös selvittää, kuinka puumateriaaleja voitaisiin käyttää energiatehokkuuden parantamiseksi. Monet vanhat talot säilyvät vielä ainakin 30 vuotta, ja tämän takia ne on tärkeämpää kunnostaa vastaamaan nykyajan vaatimuksia sen sijaan että uusien talojen energiatehokkuutta lisättäisiin entisestään. Kosteuden ja lämmön säätelyä Poikkitieteelliseen Woodlife-tutkimushankkeeseen osallistuu yliopiston biokemian, puuarkkitehtuurin, energiateknologian ja ympäristöpsykologian asiantuntijoita. He huolehtivat yhdessä opiskelijoidensa kanssa hankkeen teoriapuolesta. Haluaisin mielelläni osallistua jokaiseen viiteen osahankkeeseen, mutta johdan itse puun materiaaliominaisuuksia tutkivaa ryhmää. Puu imee tai luovuttaa lämpöä ja kosteutta ympäristöstään riippuen. Haluamme selvittää, kuinka paljon lämpöä puu luovuttaa imiessään kosteutta, Mark Hughes sanoo. Eri puulajien väliset toiminnalliset erot ovat vähintäänkin yhtä suuria kuin niiden esteettiset erot. Tutkimme lähinnä pohjoismaisia puulajeja, mutta testaamme myös muun maailman puulajien ominaisuuksia oppiaksemme ymmärtämään puuta paremmin. Hankkeen johtoryhmään kuuluu mm. puuteollisuuden, hirsitalorakentajien ja maaliteollisuuden edustajia, jotka tuovat siihen teoreettista ja käytännön osaamista. Teollisuuden osallistuminen on tärkeää. Eri toimialat todistavat, että olemme oikeilla jäljillä. Tutkimus on täysin avointa; tulosten julkistamista ei ole rajoitettu, Mark Hughes sanoo. Huipputeknologiaa hirrestä Suomen metsäteollisuus on menettänyt mittavia markkinoita viime vuosikymmenen aikana. Hinnat ovat romahtaneet, ja paperitehtaita rakennetaan lähemmäs Aasian ja Etelä-Amerikan kasvavia markkinoita. Puulle on näiden muutosten seurauksena haettu kiihkeästi uusia käyttöalueita mieluiten tuotteita, joiden omalaatuinen muotoilu ja huipputeknologiset ratkaisut vaikeuttavat niiden kopioimista matalapalkkamaissa. Puu on pitänyt pintansa sisustusmateriaalina, vaikka uusia materiaaleja on tullut markkinoille. Joihinkin tarkoituksiin, esimerkiksi saunaan, puu on ainoa vaihtoehto, Mark Hughes sanoo. Kolme Woodlife-hankkeen opiskelijaa alkaa kevättalvella kehitellä uusia tuotteita rinnan tutkimustyön kanssa. Koko hankkeen tavoitteena on käyttää puun luonnollisia ominaisuuksia mahdollisimman pitkälle ja minimoida puun teollinen käsittely. Mark Hughes toivoo, että vuoden kuluttua on saatu prototyyppi. Vielä on hankala arvuutella kehitystyön tulosta, mutta uskon opiskelijoiden päätyvän hengittävään paneeliin, jolla on myös vettä hylkiviä ominaisuuksia. Varsinaisen tutkimustyön ohessa selvitämme myös puupintojen antibakteerisia ominaisuuksia esimerkiksi keittiökäyttöön. Kestävä luonnonvara Suomalaisten suhde puuhun luonnonvarana poikkeaa yleisesti monissa muissa maissa (mukaan lukien Isossa-Britanniassa) vallitsevista asenteista. Normaali metsätalous nähdään ulkomailla usein luonnon turmelemisena. Suomessa sen sijaan puuta pidetään uusiutuvana luonnonvarana, ja sitä hoidetaan vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Omasta mielestäni puu on kierrätettävää raaka-ainetta, jonka ympäristövaikutus on erittäin pieni verrattuna muihin rakennusmateriaaleihin, kuten teräkseen ja betoniin, Mark Hughes sanoo. Puu sitoo hiilidioksidia, ja prosessi raaka-aineesta tuotteeksi vaatii suhteellisen vähän energiaa. Metsänhakkuutkin vähenevät, kun opimme uusiokäyttämään puuta tehokkaasti. Mark Hughes on vakuuttunut siitä, että meidän on ryhdistäydyttävä luonnonvarojen käytön suhteen. Maalämmöllä tuotetulla trooppisella lämmöllä rehentely kun ulkona vinkuu 20 pakkasasteen pureva viima voi osoittautua petolliseksi. Mikään energia ei ole ilmaista. Energiatodellisuus tulee muuttumaan lähiaikoina täysin, ja sen jälkeen tarvitsemme fiksumpaa taloudenpitoa sekä tasaisen, ympärivuotisen energiahuollon. Puun kanssa tai ilman, Mark Hughes sanoo. JOHAN SVENLIN 10 k atternö k atternö 11

7 Karl Vilhjálmsson Hukkalämpö energian lähteenä Voisiko lämmön muuttaa sähköksi helpolla tavalla? Tai pystyisikö kakluunin lämmöllä tuottamaan sähköä lukulamppuun? Entä voisiko kännykän ladata ruumiinlämmöllä? Totta kai, sanoo kemian professori Maarit Karppinen. Maarit Karppisen lempiaineita koulussa olivat matematiikka, kemia ja fysiikka. Hän kasvoi akateemisessa perheessä, ja hänen äidinisänsä oli puuprofessori Feliks Siimes, puutavaran kestävyysluokittelun pioneeri. Maarit Karppinen on itse epäorgaanisen kemian professori Aalto-yliopistossa. Hän toimi Suomen Akatemian tutkimusprofessorina vuosina , ja tällä hetkellä hän tekee tutkimustyötä saatuaan arvostetulta Euroopan tutkimusneuvostolta (European Research Council) Advanced Grant -rahoituksen viiden vuoden tutkimustyölle. Karppinen on luonut merkittävän osan urastaan Japanissa. Hän oli vuosina vierailevana tutkijana Japanin International Superconductivity Technology Center -suprajohdetutkimuskeskuksessa. Vuosina hän hoiti apulaisprofessuuria Tokion teknillisessä yliopistossa. Se oli jännittävää aikaa. Opin japania ja tunsin todellakin, että olin kaukana kotimaastani. Soitin äidille kerran vuodessa toivottaakseni hänelle hyvää joulua, mutta jouduin aina sanomaan, etten voinut puhua pitkään kalliiden puheluhintojen takia. Myöhemmin Tokion yliopistosta vapautui professorin virka. Muut hakijat olivat japanilaisia, mutta Maarit Karppinen sai paikan ja palasi Tokioon vielä vuosiksi Olin koko yliopiston ainoa naispuolinen ja lisäksi ainoa eurooppalainen professori, hän kertoo. Vuonna 2006 Maarit Karppinen palasi samaan laboratorioon Otaniemeen, josta hän oli jatko-opiskelijana lähtenyt maailmalle. Hän on täällä tutkinut erityisesti niin kutsuttuja funktionaalisia oksidimateriaaleja, joihin liittyvät olennaisesti myös lämpösähkön ja ohutkalvotekniikan avainkäsitteet. Viimeksi mainittu on Suomessa kehitetty ja patentoitu kemiallinen menetelmä, jonka englanninkielinen nimi on Atomic Layer Deposition (ALD). ALD-menetelmän avulla voidaan hallitusti rakentaa ohuita materiaalikerroksia atomikerros kerrallaan. Sen eräs suurimmista sovellusalueista on mikroelektroniikassa, muun muassa tietokoneiden muistipiireissä ja kiintolevyjen luku- ja kirjoituspäissä. Menetelmää käytetään myös lämpösähköisten materiaalien kehittämiseen. Lämpösähkö Lämpösähkössä on nimensä mukaisesti kyse sähkön tuottamisesta lämmöllä. Tarkemmin sanottuna jonkin materiaalin lämpötilavaihtelut luovat vapaita varauksia (kuten elektroneja), jotka vaeltavat lämpöiseltä alueelta kylmälle. Tuloksena on sähköinen jännite. Lämpösähkön tuottaminen on yksinkertainen prosessi. Lämpösähköinen laitteisto on turvallinen, siinä ei ole liikkuvia osia ja se voi toimia ilman valvontaa sata vuotta. Materiaali itse tekee kaiken työn. Kysymyksenä on, kuinka sen saa aikaan, Maarit Karppinen sanoo. Amerikkalainen NASA-avaruustutkimuskeskus kehitti varhaisia sovelluksia jo 1960-luvulla. Apollo-alukset varustettiin plutoniumilla, joka hajotessaan luovutti sähköksi muuttamiskelpoista lämpöä. Tässä yhteydessä rahalla ei ollut merkitystä. Ja silloin jätettiin huomiotta plutoniumin käytön arvelluttavuus, Maarit Karppinen kertoo. Perusongelmana on, että hyvin sähköä johtavat materiaalit johtavat yleensä hyvin myös lämpöä. Vismutti-metallin ja telluuri-puolimetallin seoksesta saada hyviä lämpösähköisiä generaattoreita. Ne ovat kuitenkin kalliita aineita eivätkä kestä korkeita lämpötiloja. Telluuri on myös erittäin harvinaista ja myrkyllistä, Maarit Karppinen selittää. Sinkkioksidi on verraten halpaa ja kestää korkeita lämpötiloja, ja se onkin yleisin materiaali haettaessa lämpösähköisiä sovelluksia. Ohutkalvotekniikalla voidaan räätälöidä erilaisia superhiloja esimerkiksi siten, että ohuita sinkkioksidikalvoja lomitetaan vuorotellen molekyylinohuen, heikosti sähköä johtavan orgaanisen materiaalin kanssa. Eri materiaaliyhdistelmien kehitteleminen on kuitenkin haastavaa, sillä yhden ominaisuuden parantuessa toinen usein huonontuu. Kestää vielä jonkin aikaa, ennen kuin saamme selville lämpösähköisiin sovelluksiin parhaiten soveltuvat materiaaliyhdistelmät ja hinnat järkevälle tasolle, Maarit Karppinen sanoo. Hukkalämpöä on kaikkialla Kakluuniesimerkki on helppo ymmärtää. Sitten kun sopivia materiaaleja on saatavilla järkevään hintaan, insinöörit voivat ryhtyä luomaan lämpösähköisiä laitteistoja. Sovellusalueet ovat lähes rajattomat, sillä hukkalämpöä syntyy kaikkialla: teollisuusprosessit tuottavat sitä suurella mittakaavalla, rakennukset vuotavat lämpöä ja tavallinen auton moottori hyödyntää vain 30 % polttoaineen energiasta, loput poistuvat lämpönä pakoputkesta. Kaikissa autoissa on nykyään katalysaattori. Miksi siihen ei voitaisi liittää laitetta, joka ottaisi hukkalämmön talteen, Maarit Karppinen kysyy. Autonvalmistajista Toyota ja BMW tutkivatkin parhaillaan lämpösähköä. Itse asiassa jo pelkät lämpöerot riittävät lämpösähköisen ilmiön hyödyntämiseen. Esimerkiksi Airbus-lentokonevalmistaja tutkii, pystytäänkö lentokoneen käyttötietoja kerääviä sensoreja ylläpitämään sillä lämpötilavaihtelujen aiheuttamalla energialla, mille lentokoneen ulkoseinä altistuu nousussa ja laskussa. Myös ihmisen ruumiinlämpöä voidaan hyödyntää. Esimerkiksi vaatteet voidaan päällystää lämpösähköisillä materiaaleilla. Jos pintaan lisää kerroksen ohutta orgaanista materiaalia, tekstiilit voivat säilyä joustavina ja pehmeinä. Lähitulevaisuudessa lämpösähköisiä sovelluksia tullaan pitämään aivan tavallisina, Maarit Karppinen sanoo. SVENOLOF KARLSSON Maarit Karppinen, Aalto-yliopiston epäorgaanisen kemian professori. 12 k atternö k atternö 13

8 Karl Vilhjálmsson Caj Södergård, digitaalisten palveluiden tutkimusprofessori VTT:ssä. Big data muuttaa kaiken Mikä muuttaa maailmaa parhaillaan enemmän kuin mikään muu, mutta ei näy, ei kuulu eikä siihen voi käsin tarttua? Caj Södergårdin vastaus on big data, digitekniikalla syntyvät, jatkuvasti kasvavat tietomassat. Luodossa syntynyt ja varttunut Caj Södergård osoitti Pietarsaaren ruotsinkielisen lukion matematiikan kympeillään, mitä tuleman piti. Hän opiskeli teknillistä fysiikkaa Teknillisessä korkeakoulussa ja väitteli tohtoriksi aiheenaan tietokoneavusteinen kuvankäsittely. Hän työskenteli teollisuudessa pari vuotta kehittäen näkeviä robotteja. Hänellä on viisi patenttia, hän on kirjoittanut joukon teoksia ja johti muutaman vuoden ajan suomenruotsalaisille koululaisille tarkoitettua TekNatur-kilpailua. Nyt Caj Södergård toimii digitaalisten palveluiden tutkimusprofessorina Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä. Yksi hänen tehtävistään liittyy big dataan: hän on Suomen edustaja European Big Data Value Associationin (BDVA) hallituksessa. Järjestön tarkoituksena on lyhykäisyydessään analysoida suurten tietomassojen kasvuun liittyviä kysymyksiä ja yhdessä mm. EU-komission kanssa kehittää eurooppalainen strategia big datan tutkimus- ja innovaatiotyöhön. Tietomassojen kasvu on ollut huimaava. Maailman käyttökelpoisen tietomäärän arvioidaan vuonna 2020 olevan 16 ZB (=zettatavua; zetta = ), ja kasvuvauhdiksi vuosina arvioidaan 236 % vuodessa, Caj Södergård sanoo. Yksittäisenä talous- ja yhteiskuntakehityksen tekijänä big datan arvioidaan vuoteen 2020 mennessä nostavan BKT:ta 1,9 % EU:n alueella. Ennustetaan, että big data on jo vuoteen 2017 mennessä luonut 3,75 miljoonaa uutta työpaikka EU:ssa. Digiasioiden entinen EU-komissaari Neelie Kroes kuvasi asiaa sanomalla, että big data is the new oil, ja se ehkä antaa viitettä kehityspotentiaalista, Caj Södergård sanoo. Keskustelemme Big Data Value Association järjestössä nyt big data -pohjaisten tutkimus- ja kehityshankkeiden työohjelmasta yhdessä teollisuuden ja EU-komission kanssa. Tarkoituksena on, että kukin osapuoli sijoittaisi siihen puoli miljardia euroa vuoteen 2019 mennessä, hän kertoo. Miten nämä suuret tietomassat syntyvät? Yhä useampia asioita mitataan ja rekisteröidään, esim. säätapahtumat, liikenne, teollisuuden tavaravirrat. Ja jokainen ihminen jättää digitaalisia jälkiä yhä useammassa mielessä, Caj Södergård sanoo. Lisäämme osaltamme digitaalista tietomäärää heti, kun teemme jotain Internetissä, pidämme matkapuhelinta päällä, annamme navigointisatelliittien tarkkailla missä olemme, maksamme luottokortilla, käytämme sähköistä lippua tai vastaavaa taikka kun anturit ja valvontakamerat rekisteröivät meidät. Tämän lisäksi tulee vielä mediasisältö, jota lähes jokainen itse tietoisesti luo: valokuvat, ääni-, musiikki- ja videoklipit, sosiaalisen median postaukset, työasiakirjat, Power Point -esitykset jne. Big data kulkee käsi kädessä kahden muun teknologiatrendin kanssa, jotka ovat muuttamassa pelikenttää: Esineiden/ Teollinen Internet (The Internet of Things) ja mobiiliviestinnän 5G. Tarjoaa ainutlaatuista tietoa Mihin tätä tietoa sitten käytetään? Se tarjoaa tietoa, jota emme voi saada muulla tavoin, esim. kulutuksesta, liikennekäyttäytymisestä, ostotottumuksista ja henkilökohtaisista mielenkiinnon kohteista ja mieltymyksistä. Voimme tämän tieton avulla löytää älykkäämpiä ja halvempia sovelluksia ja valintoja, jotka vähentävät ympäristökuormitusta. Kolikon kääntöpuolena on tietenkin se, että esim. kaupalliset tai poliittiset toimijat voivat hyödyntää tätä tietoa meille epämieluisiin tarkoituksiin, ehkä jopa tietämättämme. Miten paljon Googlen pitää saada tietää elämästästi, Caj Södergård kysyy. EBDV-järjestö pitää perusperiaatteinaan tietojärjestelmien avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja osallistavuutta. Lisäksi tieto on esitettävä helposti, mieluiten intuitiivisesti ymmärrettävässä muodossa. Perinteinen tietokantatekniikka ei ole kehittynyt samaa vauhtia tietomäärien kanssa, ja se on ongelma. Tietomassoja syntyy jatkuvasti, ja ne on myös analysoitava reaaliajassa. Tietojärjestelmät eivät yksinkertaisesti riitä siihen, Caj Södergård sanoo. Niinpä suurena haasteena on nyt laatia älykkäitä ohjeita, jotta tietomassasta osattaisiin poimia juuri haluamme tieto ja käsitellä sitä. Merkitys energia-alalle Mitä big data merkitsee energia-alalle? Kehitystä joka kattaa kaikki asianosaiset: sähköntuottajat, sähkönmyyjät, verkonhaltijat ja loppuasiakkaat. Kun kaikki voivat sähköverkossa viestiä kaikkien sähköntoimittajien ja palveluntarjoajien kanssa, resursseja pystytään käyttämään optimaalisesti, Caj Södergård sanoo. Esimerkiksi ns. demand response on silloin mahdollista eli että loppuasiakas voi sovittaa kulutustaan verkon kuormituksen ja sähkön senhetkisen hinnan mukaan. Se voi tapahtua automaattisesti, asiakkaan itse määrittämissä puitteissa. Älykkäät verkot (smart grids) ovat prioriteettilistan kärjessä EU:ssa. Meillä on kuitenkin vielä pitkä matka kuljettavana ennen kuin verkot todellisuudessa toimivat niin hyvin kuin ne voisivat toimia, Caj Södergård sanoo. Ei riitä, että asiakkailla on kotonaan digitaaliset, verkkoon kytketyt sähkömittarit. Mittareiden on myös osattava viestiä ja toimia yhdessä järjestelmän muiden mittareiden kanssa. Älykkäiden verkkojen stardardoimistyö on käynnissä EU:ssa, aikomuksena on kehittää 14 eri koodia. Ensimmäinen tuodaan markkinoilla näinä päivinä. Jos työskentelisin energiayrityksessä, seuraisin tätä kehitystä tarkkaan, Caj Södergård sanoo. SVENOLOF KARLSSON 14 k atternö k atternö 15

9 Mies sisään kylmästä Karolina Isaksson LIIKKEELLÄ. Arkiliikunta on yksi sähköasentajien työeduista. Asentajana olin jaloillani kaiket päivät ja myös kiipeilin ja kanniskelin tavaroita. Istumatyössä pitää muistaa liikkua pari kertaa viikossa, Jan Käld tiivistää. u Jan Käld siirtyi sisätöihin Pietarsaaren Energialaitoksen suunnitteluosastolle huhtikuussa 2014 työskenneltyään kuusi vuotta linja-asentajana. Uusi työ alkaa vähitellen tuntua tutulta. Tiesin suurimman osan työtehtävistä jo ennestään, koska olin käynyt täällä useasti asentajana hakemassa piirustuksia. Alussa sain dokumentoida muiden suunnittelutöitä, jotta oppisin talon tavat. Risön kaapaleiden siirtäminen ilmasta maan alle on toistaiseksi suurin ja kokonaan itse suunnittelemani hanke, kertoo itsekin Luodossa asuva Käld. Käldillä oli CAD-piirtämisen perustaidot jo ammattikoulutuksensa ansiosta, ja hän harjaannutti taitojaan vapaa-ajallaan piirtämällä erilaisia rakennuksia, esimerkiksi konehalleja. Kollega ja työpöytänaapuri Leif Käldström on opastanut Käldiä Tuohi turmelee naapurisovun u Naapurin savupiipusta nouseva pistävä savu ei tee hyvää naapurisovulle eikä savu ole hyväksi terveydellekään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan noin 250 suomalaista kuolee vuosittain ennenaikaisesti nokihiukkasten aiheuttamiin sairauksiin. Lähes puolet ilmassa leijuvista nokihiukkasista on Suomessa peräisin puulämmityksestä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että meidän pitäisi lopettaa puulla lämmittäminen meidän on vain opittava sytyttämään tuli fiksummin. Tuohta on perinteisesti pidetty tehokkaana ja luonnollisena sytykkeenä, mutta se päästää ilmakehään erittäin paljon nokihiukkasia ja häkää. Teknologian tutkimuskeskus VTT teki joulukuussa testin, jossa kaksi tulisijaa sytytettiin täsmälleen samoissa oloissa toisen sytykkeenä käytettiin kuorittua puuta ja toisen kuorellista puuta. Tulokset olivat mykistäviä. Kuoritun koivun pienhiukkaspäästöt olivat vain 1/8 verrattuna kuorellisen koivun päästöihin. Kuoritun puun häkäpäästöt olivat nekin vain puolet kuorelliseen koivuun verrattuna. Kaikkia puita ei tarvitse kuoria, vain ne, joita käytetään takan ollessa vielä kylmä. Kun takka on lämmennyt kunnolla, voidaan tuohtakin polttaa hyvällä omallatunnolla, selittää keuruulainen klapiyrittäjä Arttu Lamminmäki. Lamminmäki myy sekä kuorittua että kuorellista klapia, ja juuri hän tilasi VTT:ltä kokeen saadakseen vahvistuksen olettamukselleen. Mutta kuinka tulen saa syttymään ilman tuohta? Puun pitää olla kuivaa, ja siitä pitää vuolla ohuita lastuja ja sytyttää ne ylhäältä päin. Kuivan puun energiatehokkuuskin on paras. VTT teki Lamminmäen pyynnöstä toisenkin kokeen jo vuonna Kokeilu osoitti, että 23 kuutiometristä polttopuuta haihtui 3000 litraa vettä kahden viikon aikana Lamminmäen kuivatuslaitoksessa. Puun kosteuspitoisuus laski prosessin aikana 25 %:sta 15 %:iin. Tulta ei pitäisi sytyttää puulla, jonka kosteuspitoisuus on yli 15 %. Polttopuiden kuivattamisen ja säilyttämisen ongelmana on ulkotilojen suuret säävaihtelut. Kaikilla ei ole säilytyspaikkaa, joka olisi avoin, tuulinen ja etelään päin, Arttu Lamminmäki toteaa. sähköverkon visaisissa pulmissa. En olisi ikinä selvinnyt tehtävästä ilman Leifiä. Hän on näyttänyt minulle erilaisia erityistilanteita ja vastannut aina kysymyksiini. Jan Käld viihtyy uusissa työtehtävissään, vaikka mukava istumatyö jättääkin jälkensä. Minun oli pakko ryhtyä kuntoilemaan vapaaajalla vaihdettuani asentajan työt suunnittelutöihin. Asentajana sain arkiliikuntaa joka päivä, mutta nyt minun on täytynyt lähteä lenkille muutamana iltana viikossa. Kesänsä Käld viettää Skrakagrundetin mökillään Luodon saaristossa. Hän on rakentanut mökille oman aurinkoenergialla käyvän sähköjärjestelmän. Se riittää aivan mainiosti mökkielämän tarpeisiin. Saan liikuntaa myös pilkkomalla polttopuita, Jan Käld kertoo. JOHAN SVENLIN Karolina Isaksson TODISTETTU TEORIA. Nokihiukkasten määrä vähenee huomattavasti, kun tulen sytyttämiseen tarkoitetuista koivuklapeista kuoritaan pois tuohet. Historiaa, tulevaisuutta, juhlaa ja tanssia u Katternö-ryhmän henkilöstön ja johdon itsenäisyyspäiväjuhlat varsinaisen itsenäisyyspäivän aattona olivat sekoitus historiaa, tulevaisuutta ja juhlaa. Juontaja Mirita Saxberg toivotti kutsuväen tervetulleeksi seminaari-iltapäivään Schaumansaliin, jossa kuultiin monia mielenkiintoisia luentoja. Eläkkeellä oleva rehtori ja historianopettaja Håkan Vikström piti Nooan arkista esitelmän, jossa hän pyrki muuntamaan Raamatun vedenpaisumuksen energian nykyisiin mittayksiköihin. Svenolof Karlsson puhui Paul Hallvarista, kansainvälisiä vaikutteita omaksuneesta Pietarsaaren kaupunginjohtajasta, joka menehtyi traagisesti lento-onnettomuudessa Koivulahdessa vuonna Hallvar oli visionääri ja loi perustan yhteistyölle, josta sittemmin kehittyi Katternö-ryhmä. Veteraanipiirin perinnevastaava Bertel Widjeskog jakoi kokemuksiaan sotaveteraanien tapaamisista ja matkoista 70 vuoden takaisille sotatantereille. Antti Vilkuna, Energiateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja ja Kanteleen Voima Oy:n toimitusjohtaja, maalasi kuvaa Suomen tulevasta energianhuollosta. Hän myönsi tehtävän vaikeaksi. Ennusteet näyttivät usean vuosikymmenen ajan sähkönkulutuksen jatkavan kasvuaan. Kuitenkin vuosina kulutus kääntyi laskuun, kun tehtaiden lakkautusaalto pyyhkäisi Suomen yli. Pitkällä aikavälillä hiilen, kaasun ja tuontisähkön osuus supistuu ja uusiutuvien energialähteiden osuus kasvaa. Hän muistutti Katternön olevan sähköntuotannon edelläkävijä, mikä näkyy mm. tuulivoiman osuudessa. Peräti 7 % konsernin sähköstä tuotetaan tuulivoimalla verrattuna koko maan runsaaseen 1 %:iin. Rauman Energia Oy:n verkkojohtaja Marko Silokoski kuvaili sähköverkkorakentamisen ja -ylläpidon tulevaisuudennäkymiä. Tähänkin aiheeseen liittyy kiperiä kysymyksiä (esimerkiksi lainsäädännössä), jotka kaipaisivat muutosta. Eija-Riitta Korhola, ilmastopolitiikasta hiljattain väitellyt tohtori, päätti seminaaripäivän tarkastelemalla kriittisesti EU:n kasvavia päästöjä ja päästöoikeuskaupan epäonnistumista. Vieraat pääsivät sulattelemaan runsasta energiatietoannosta Jugendsalissa järjestetyllä illallisella. Juhlaillan kruunasi taikuri ja koomikko Risto Leppäsen show. Hänen ällistyttävän köysitemppunsa jälkeen taikuus siirtyi tanssilattialle, jolla tunnelma oli todella sähköinen. JOHAN SVENLIN Karolina Isaksson VAIKEASTI ENNUSTETTAVA TULEVAI- SUUS. Energiateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Antti Vilkuna selvitti ajankohtaisia energia-asioita Katternöyhtiöiden henkilöstölle. Mirita Saxberg piti seminaarin langat käsissään. 16 k atternö k atternö 17

10 Piirrokset: Terese Bast Teksti: Svenolof Karlsson Eräänä päivänä oli niin kylmää, ettei kukaan halunnut olla ulkona. Tuuli ja Tarmo pyytävät vaaria kertomaan, millaista vaarin lapsuudessa oli. Maatilalla oli koko ajan töitä. Kaikki tehtiin käsin. Hevonen teki raskaimmat työt. Parhaan hevosemme nimi oli Tähti. Se oli kiltti ja tosi vahva. Vaari kertoo, että hänellä oli kanitarha, enimmillään yli 50 kania, joita hän hoiti ja antoi niille vettä ja ruokaa. Mutta kuulkaapa tätä. Minulla oli tarhassa myös jäniksiä. Kun yhtenä kesänä niitimme heinää, ruohikossa pomppi jäniksenpoikasia. Ne olivat varmasti eksyneet emostaan. Pyydystin ne lakillani ja laitoin ne asumaan häkkiin kanien viereen. Annoin niille porkkanoita, kaalia ja apilaa ja ne viihtyivät hyvin. Voi kun kivaa! Söittekö te ne sitten? Ei, jänikset olivat niin kiintyneitä minuun, etten halunnut sitä. Ja sitten yhtenä päivänä ne juoksivat pois. Häkin ovi oli auki, kun menin antamaan niille ruokaa. Pitikö sinun tehdä töitä, vaikka olit lapsi? Kaikkein jännittävintä oli, kun sain mennä oman vaarini kanssa joelle. Hän oli sähkölaitoksen hoitaja ja meni joka ilta kello 10 sulkemaan sähkövirran. Ensin hän väläytti katkaisijalla kerran. Sitten hän odotti viisi minuuttia ja sammutti virran kokonaan. Etkö saanut leikkiä? Mutta miksi? Eikö teillä ollut valoja yöllä? Kaikkien piti auttaa, myös lasten. Mutta maatilalla oli jännää. Siellä tapahtui aina jotain. Kaikki kyläläiset nukkuivat yöllä. Ei silloin tarvittu valoa. Mutta kuudelta aamulla isoisä meni laittamaan virran taas päälle. 18 k atternö k atternö 19 Kaikki se tuntuu kovin kaukaiselta.

11 Karolina Isaksson Siirtolaisuustutkija. Ristiriitaiset voimat työnsivät pohjalaisia pois ja houkuttelivat heitä muuttamaan Pohjois-Amerikkaan noin sata vuotta sitten. Pohjanmaa johtaa Suomen tilastoja viennissä ja ulkomaalaistaustaisten asukkaiden määrässä. Se ei ole sattumaa. Useat siirtolais- ja paluumuuttajapolvet ovat tehneet meistä avoimempia muita kulttuureja kohtaan. Pohjalaisnuoret eivät sata vuotta sitten muuttaneet kotiseuduiltaan nurkkakuntaisuuden tai kansainvälisen uran takia. Suurimpana syynä oli köyhyys, vaikka toki monet unelmoivat jännittävästä elämästä ja hyväpalkkaisesta työstä. Pohjanmaan siirtolaisuusperinteet ulottuvat kuitenkin paljon pidemmälle kuin 1900-luvun alkuun: seutumme rannikkoväestö tottui jo keskiajalla purjehtimaan kyläsatamistaan muualle Pohjolaan. Pohjanmaalla on todella pitkät matkustusperinteet. Rannikkosijainti sekä kielellinen ja kulttuurillinen yhteys Ruotsiin ovat lyhentäneet henkistä välimatkaa Siirtolaisuuden maakunta ulkomaille. Pohjanmaalla on aina osattu rakentaa laivoja, ja laivanrakennus sai 1600-luvulla uusia vaikutteita erityisesti Hollannista, kertoo Magnus Enlund. Kronoby folkhögskola -kansanopiston erään rakennuksen ovessa lukee Siirtolaisinstituutti/ Suomenruotsalainen yksikkö. Enlund on uuden tutkimuskeskuksen alkuunpanijoita ja myös sen hankejohtaja. Maaliskuussa 2014 perustettu keskus pyrkii lisäämään tietoutta suomenruotsalaisten muuttoliikkeistä kautta aikojen. Houkuttelevat Amerikan-kirjeet Pohjalaisilla on vuosien saatossa ollut useita syitä pakata kamppeensa ja lähteä. Toisinaan sota, nälänhätä ja kurjuus ovat ajaneet asukkaita matkaan. Toisinaan taas maailmalle on lähdetty katsomaan, onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella. Lähtöön on usein liittynyt moninaisia syitä. Suuret muuttoaallot ovat perinteisesti suuntautuneet länteen, Ruotsiin ja Pohjois-Amerikkaan. Ensimmäinen pohjalaisnuorten suuri muuttoaalto suuntautui luvuilla Perämeren ylitse Norrlannin sahateollisuusalueille, mutta sitten suunnaksi nousi Pohjois-Amerikka. Osa pohjalaisista merimiehistä poistui aluksistaan Amerikassa ja jäi sinne. Useat lehdet julkaisivat heidän VAHVUUDET sosiaalinen yhteenkuuluvuus korkea syntyvyys kaksikielisyys maahanmuuttajien on usein helppoa oppia ruotsia MAHDOLLISUUDET innovatiivinen ympäristö yrittäjähenkisyys valmius maahanmuuttajien kotouttamiseen vahvat yritysryppäät Magnus Enlundin mini-swot Pohjanmaan maakunnasta. kotiväelleen lähettämiä kirjeitä, jotka saivat monet unelmoimaan lännen mahdollisuuksien maasta. Monet pärjäsivätkin hyvin, ja Amerikkaan muuttamisesta tuli muoti-ilmiö, Enlund kertoo. Minnesotan ja Washingtonin osavaltiot olivat erityisesti suomalaisten suosiossa. Koko Pohjois-Amerikka eli dynaamista nousukautta, mutta taitavien ja vahvojen työmiesten lähtö aiheutti Pohjanmaan maaseudulla turhautuneisuutta. Jotkut pitivät Amerikan-kuumetta kulkutautina, ja siirtolaisia kuvailtiin jopa maanpettureiksi. Äveriäät paluumuuttajat Amerikan siirtolaisuus supistui huomattavasti vuoden 1924 jälkeen, kun Yhdysvallat otti käyttöön maahanmuuttoa rajoittaneen lain. Noin kolmasosa Amerikkaan lähteneistä pohjalaisista palasi kotimaahan, ja monet toivat mukanaan uusia poliittisia ajatuksia ja uskonkäsityksiä. Osa oli myös ehtinyt kartuttaa omaisuuttaan tai omaksua yritysideoita, jotka vauhdittivat voimakkaasti kotimaan elinkeinoelämää ja teollisuutta. Useat Pohjanmaan nykyisistä elinkeinoista esimerkiksi kasvihuoneviljely, turkistarhaus ja moottoriveneteollisuus pohjautuvat Amerikasta saatuihin vaikutteisiin. HEIKKOUDET väestökato haja-asutusalueiden palvelujen heikentyminen pitkät etäisyydet UHAT maahanmuuttajiin kohdistuneet ennakkoluulot palvelujen keskittyminen ikääntyvä väestö Magnus Enlund näkee samankaltaisuuksia Pohjois-Amerikan ja Ruotsin siirtolaisuudessa. Hän haastatteli väitöskirjaansa varten parisenkymmentä eri paikkakunnille Ruotsiin muuttanutta suomalaista ja luki Amerikan-siirtolaisten ja näiden sukulaisten välistä kirjeenvaihtoa. Pohjalaiset kertovat molemmissa selvinneensä hyvin uudessa maassaan kotona opitun työmoraalin ansiosta. Kirjeet ovat usein hyvin kirjoitettuja ja täynnä englanninsekaisia ilmauksia. Monilla oli koti-ikävä, ja he kaipasivat kotimaan tuoksuja, ruokia, perinteitä ja sosiaalista yhteisöä. He myös odottivat innoissaan kirjeitä kotiväeltä. Päätös Ruotsiin muuttamisesta ei ollut yhtä raju kuin päätös Atlantin ylittämisestä. Magnus Enlund kutsuu vuosia siirtolaisuuden kultakaudeksi. Ruotsiin muutti suomalaista kahden huippuvuoden aikana ( ) ja suurille tehdaspaikkakunnille vyöryi siirtolaisten tulva. Ruotsi oli monella tapaa Suomea edellä, ja sitä pidettiin mahdollisuuksien maana samaan tapaan kuin Yhdysvaltoja puoli vuosisataa aiemmin. Maaseudun olot olivat 1800-luvulla kohentuneet hieman, minkä takia useampi lapsi kasvoi aikuiseksi asti. Kaikille ei sen takia kuitenkaan riittänyt tilaa tai mahdollisuutta elättää itseään perheen rajallisilla resursseilla, Magnus Enlund kertoo. Karolina Isaksson Aika laittaa hyvä kiertämään Ruotsin-siirtolaisia odottivat mukavat olot kansankodissa. He palasivat kesälomillaan Suomeen ja esittelivät sukulaisilleen uusia Volvojaan. Suomenruotsalaisten oli helppo sulautua ruotsalaiseen yhteiskuntaan kulttuurin ja kielen takia. Jotkut haastatelluista olivat kuitenkin tunteneet olonsa vieraaksi Ruotsissa. Lapsena perheensä kanssa sinne muuttanut nainen sanoo tunteneensa itsensä lähes pakolaiseksi. Ruotsalaisten tiedotusvälineiden suosio Pohjanmaan ruotsinkielisissä perheissä on säilyttänyt yhteyden Ruotsiin vahvana. Läntiseen naapurimaahan muutetaan edelleen jonkin verran, vaikka muuttovirta onkin tasaisempi kuin Amerikan-kuumeen aikoihin tai sotien jälkeen. Nykyään nuoret muuttavat Ruotsiin opintojen tai uran takia, ja osa heistä palaa kotiseuduilleen mukanaan uusia vaikutteita. Myös maahanmuuttajat ovat viime vuosikymmeninä tuoneet yhteiskuntaan uusia vaikutteita. Pietarsaaren väestörakenne on nykyään monikulttuurinen. Maahanmuuttajien osuus asukasluvusta on maan korkeimpia prosentuaalisesti laskettuna. Vuonna 2013 kaupungin noin asukkaasta 1320 henkilön äidinkieli oli jokin muu kuin ruotsi tai suomi. Närpiö on toinen paikkakunta, jonne on perinteisesti tullut paljon maahanmuuttajia ja paluumuuttajia. Viime aikoina kaupungista on kehkeytynyt Suomessa malliesimerkki uusien asukkaiden kotouttamisessa. Siirtolaisuusperinteet ovat tietenkin totuttaneet asukkaita kohtaamaan muita ihmisiä ja uusia kulttuureja, Magnus Enlund selittää. Pohjanmaasta on tullut uusi mahdollisuuksien maa niille, jotka ovat joutuneet pakenemaan nälänhätää, pakkovärväyksiä ja kurjuutta. He löytävät töitä kasvihuoneilta ja turkistarhoilta siirtolaisten Amerikasta tuomilta keksinnöiltä. JOHAN SVENLIN Katternö-lehden seuraavassa numerossa käsitellään tarkemmin suomenkielisen Pohjanmaan siirtolaisuutta. 20 k atternö k atternö 21

12 Jan Sandvik Me olemme täällä toisiamme varten Eräänä päivänä kaikki muuttui. Jaana Sundvikin poika Markus, 17, sai tietää sairastavansa leukemiaa. Pitkä kamppailu päättyi onnellisesti, mutta elämä ei enää palannut entisiin uomiinsa. Jaana on kulkenut eri polkuja löytääkseen takaisin. Nyt hän on sisäistänyt oivalluksen. Olemme täällä toisiamme varten. Jos joku tarvitsee ihmista rinnalleen, voi ehkä kulkea hänen vierellään, ainakin palan matkaa. 22 k atternö k atternö 23

13 Halusin olla täydellinen äiti ja vaimo. En sietänyt virheitä. Jan Sandvik Siinä se on, Villa Heijastus, Jaanan ja miehensä Ralf Sundvikin unelmatalo, luonnonhelmassa. Kaksikerroksinen, pellavanharmaa Kannustalo. Villa Heijastus on myös Jaanan yrityksen nimi. Idyllisen ilmapiirin rikkoo vain ulkona tarhassa haukkuva saksanpaimenkoira Dina. Lähipellolla käyskentelee kaksi hevosta: suomenhevonen Taika ja hollantilainen puoliverinen Sessan. Jollain lailla talo tuo mieleen kodinomaisen kirkon ulko-oven molemmin puolin sijaitsevien vaaleiden pilareiden vuoksi. Avaran pihan keskellä jököttää iso harmaa kallionlohkare kuin ulkoavaruudesta tipahtaneena. Kivi toimii sekä liikenteenjakajana että logona. Jaanan miehellä ja veljillä on kivimurskaamo. Talon takana on lampi, jossa perhe käy usein uimassa saunan jälkeen. Olohuoneen ikkunasta näkyy joskus joutsenia ja muita eläimiä. Auringonlaskut ovat huikean kauniita, varsinkin talvella purppuranvärisen taivaan peilautuessa lammen jäiseen pintaan. Täällä on rikkumaton rauha, vaikka olemme vain 10 minuutin ajomatkan päässä kaupungista. Olen heti siitä asti kun muutimme tänne ajatellut kotimme olevan auki kaikille. Toistenkin pitäisi saada nauttia tästä ympäristöstä ja itse asiassa suunnittelen retriittien järjestämistä. Tänne voisivat tulla ihmiset, jotka haluavat hetken rauhaa ja hiljaisuutta. Aikomuksena on myös alkaa rakentaa uutta hevostallia keväällä. Yläkertaan tulee tilat liikkumiseen ja ekspressiiviseen taideterapiaan. Ei kiitos kimallukselle Laiturilla on hiljaista. Eilen oli kova myrsky, mutta nyt tuuli on tyyntynyt. On marraskuu ja nollakeli. Jaana haluaa tulla kuvatuksi laiturinnokassa. Yksinkertaisesti, ilman kimallusta ja bling-blingiä. Hän haluaa näyttää siltä kuin oikeasti on, keholtaan ja mieleltään nuorekas, 50-vuotias kolmen lapsen äiti ja kohta kahden lapsenlapsen isoäiti. Jaana ei varsinaisesti pidä kuvattavana olemisesta, mutta kas, valokuvaaja Jan Sandvik kehuu rouvan poseeraamista hyvinkin kuvakselliseksi. Salamavalot välkkyvät ja kuvia syntyy, vaikka sormet alkavat olla kohmeessa. Vähän kauempa- Jaana Sundvikin maalaukset ovat värikkäitä ja ilmeikkäitä. na Ralf puuhailee jotain hevoshaassa. Valmistelee oranssissa työasussaan paikkoja kuvauskuntoon. Astuessamme laiturilta portaita ylös talon majesteetillinen näkymä saa minut haukkomaan henkeä. Jaana käy nopeasti sisällä vaihtamassa heppaystävällisemmät vaatteet. Pian hän tuleekin takaisin, nyt farkuissa ja tummanvihreässä toppatakissa. Jaana on lähtöisin Vaasasta, koulutukseltaan hän on perushoitaja. Kun lapset olivat pieniä, suoritin. Hoidin lapset kotona, autoin miestäni paperitöissä hänen yrityksessään. Vaadin itseltäni täydellisyyttä äitinä ja vaimona. Lapsille piti olla joka aterialla myös jotain tuoretta: marjoja tai vihanneksia. Joka viikko tuuletin ja tamppasin kaikki matot. Virheitä ei saanut tulla. Täydellisyyden tavoittelun malli tuli lapsuudenkodista. Jaana ymmärsi vasta vuosikymmenten jälkeen olleensa lapsena ja nuorena koko ajan jännitystilassa. Vasta kun yli 20 vuotta sitten tapasin mieheni, kehoni alkoi rentoutua. Mutta kun lapset kasvoivat isommiksi, huomasin itse olevani loppu. Tajusin, ettei sen niin kuulunut olla. En ollut uskaltanut luottaa omaan intuitiooni, saatikka itseeni. Jaanan luottamus ihmisiin oli tuolloin hatara. Hänen menneisyydessään oli tapahtunut niin paljon kaikenlaista. Hän päätti silti tai juuri siitä syystä lähteä matkalle itseen. Luonnolliset, täydentävät hoitomuodot ovat aina kiinnostaneet Jaanaa. Hänen mielestään on tärkeää löytää sairauden syy eikä keskittyä hoitamaan pelkästään oireita. Niinpä hän lähti vuonna 2002 Helsinkiin opiskelemaan modernia vyöhyketerapiaa (MVT) ja psykologista vyöhyketerapiaa (PVT), myöhemmin myös tunnetaideterapiaa Kairon Luontaislääketieteen Instituuttiin. Jaana perusti toiminimen seuraavana vuonna ja työskenteli vyöhyketerapeuttina Pietarsaaressa. Markus Sundvik on nykyään positiivinen ja iloinen nuorukainen. Kuin aika olisi pysähtynyt Mutta sitten tuli kesä 2009, jolloin Markus sairastui leukemiaan. Oli kuin aika olisi pysähtynyt. Vakava tapahtuma pakottaa elämään hetkessä, koska muuta ei kerta kaikkiaan ole. Se opettaa paljon muutakin. Se antaa paljon. Tuntuu uskomattoman julmalta, että ihminen, jolla on koko elämä edessään, joutuu yhtäkkiä katsomaan kuolemaa silmiin. Markus kävi läpi suorastaan helvetillisen hoidon. Syövän lisäksi hänelle tuli verenmyrkytys, keuhkokuume ja sairaalabakteeri. Hän makasi teholla ja näytti hauraalta vanhalta ukolta. Sairaanhoitajan auttaessa poikaa pöntölle oli hoitajalla vain luuta ja nahkaa nostettavanaan. Markus muisti ainoana perheestä Jaanan syntymäpäivän: Ajattele, että sä äiti joudut olemaan täällä sairaalassa syntymäpäivänäsi! Vuonna 2010 Markukselle tehtiin kantasolusiirto. Hän ja Jaana asuivat käytännössä poissa kotoa kaksi vuotta. Ajatella äiti, että sinun pitää istua täällä! Jan Sandvik Ajoimme Sundbyn ja Turun tai Tampereen yliopistollisen sairaalan väliä tämän tästä, monesti keskellä yötäkin. Kun vihdoin pääsimme asettumaan takaisin niin sanottuun normaaliin elämään, sitä ei enää ollut. Jaana selittää, että hän on suunnattoman kiitollinen huimasti kehittyneestä lääketieteestä, jolla on keinot parantaa jopa leukemia. Mutta kaiken tämän älykkään teknologian keskellä taito olla ihminen ihmiselle on usein kadoksissa. Yhteiskunnan täytyisi löytää tapa, millä tukea pelastettu takaisin elämään. Ei ole hyvä, jos ihminen parannuttuaan jätetään yksin. Kuinka nuori voi jatkaa kaiken kokemansa jälkeen siitä, mihin kaksi vuotta sitten jäi? Miten löytää takaisin elämään, arkeen? Vanhemmilla ei siihen keinoja ole, he ovat nuorta liian lähellä. Ja vanhemmillakin voi olla pitkä tie takaisin normaaliin elämään rankkojen tapahtumien jälkeen. Päivä kerrallaan Markuksen syöpä tuli ja (onneksi) meni. Markus on nyt 22-vuotias ja työskentelee kivimurskaamossa. Menetetyt kilot ovat tulleet takaisin. Nuorimies on hyväntuulinen ja hymyileväinen. Kun syöpä alkoi oireilla, olin tosi väsynyt koko ajan. Verta tuli nenästä usein ja mustelmia ilmaantui itsestään. Kantapäissä oli punaisia läikkiä. Pari päivää ennen sairaalaan menoa jaksoin kävellä vain pari metriä, sitten piti huilata. Verikokeiden jälkeen oltiin menossa kotiin, kun puhelin soi tuntemattomasta numerosta. Äiti ei yleensä koskaan vastaa tuntemattomista numeroista tuleviin puheluihin, mutta nyt hän vastasi. Lääkäri soitti ja ilmoitti, että minulla on akuutti leukemia ja että meidän pitää mennä välittömästi Vaasan keskussairaalaan. Valkosolut oli todella korkealla. Markus ei oikein tajunnut, mistä oli kyse, mutta häntä pelotti. Sytostaattihoito alkoi. Viiden kuukauden kuluttua lääkärit luulivat syövän levinneen aivoihin ja selkärankaan ja siirsivät Markuksen Tampereelle. Siellä onneksi selvisi Vaasan lääkäreiden erehtyneen. 24 k atternö k atternö 25

14 En ollut enää sätkynukke. Minä olin minä, ihminen, jolla on oikeus olla tarvitseva. Jan Sandvik Jan Sandvik Hevonen ei ikinä teeskentele eikä sitä voi huiputtaa. Omien aistimusten ilmaiseminen on keskeistä ekspressiivisessä taideterapiassa. Seuraavaksi tehtiin luuydinsiirto. Painoin kevyimmilläni 52 kiloa. Olin 176-senttisenä pelkkää luuta ja nahkaa. Kyllä minä joskus tietysti masennuin, mutta piti vaan yrittää ajatella positiivisesti yhtä päivää kerrallaan. Jaana oli Markuksen vierellä koko sairauden ajan sairaalassa. Myös Ralf oli usein paikalla. Minähän olin silloin vielä lapsi. Oli mahtavaa, kun valkosolut pikkuhiljaa nousivat ja pystyin taas olemaan ulkona. Silloin tiesin parantuvani. Markus kuntoutti itseään kävellen ja pyöräillen. Sairauteni jälkeen äidillä oli kaikista vaikeinta palata normaaliin elämään. Minulla meni hyvin, minullahan oli koulu minne palata. Mutta en usko, että minulla olisi mennyt niin hyvin ilman kavereita. Eräs ystävistäni jopa yöpyi sairaalassa. Vaikea sanoa, miten syöpä muutti minua ihmisenä, mutta kyllä se varmaan minusta vähän vahvemman teki, Markus sanoo. Rakkautta ja hyväksyntää Jaanallakin kääntyi uusi sivu. Markuksen sairastuminen herätti halun oppia ihmisestä enemmän. Tässä tarkoituksessa hän lähti Sipooseen Tommy Hellstenin perustamaan Ihminen tavattavissa - mentorikoulutukseen. Opinnot sisälsivät muun muassa psykodraamaa, sosiodraamaa ja bibliodraamaa. Rakkauden ja hyväksynnän ilmapiirissä löysin armollisuutta itseäni kohtaan. Huomasin, etten ollut enää sätkynukke, jonka naruja muut vetivät. Minä olin minä. Ihminen, jolla oli tarpeita ja saikin olla. Opin myös vastaanottamaan hyvää. Mutta helppoa se ei ollut. Jokaisella meillä on oma tarinamme ja polkumme. Myös perimämme, lapsuutemme, tapahtumamme. Jos ei ole saanut lapsena yhtään hyväksyvää katsetta vanhemmiltaan, peilejä hakee muilta. Mentorikoulutusryhmästä löysin niin sanotun sylin. Muutoksen pitää tulla oivalluksena sisältä päin, Jaana sanoo. Ja lisää, että hänelle se tulee usein kivun kautta. Koulutuksen loppupuolella Jaana sattui näkemään ilmoituksen Muurlassa alkavasta ekspressiivisen taideilmaisun kolmivuotisesta ohjaajakoulutuksesta. Se oli seuraava pysäkki. Ekspressiivinen taideterapia tulee englannin kielen termistä Expressive Arts Therapy. Se tarkoittaa taideterapiaa, joka yhdistää eri taidemuotoja: kuvataidetta, tanssia ja kehotyöskentelyä, musiikkia, draamaa, runoutta ja tarinankerrontaa. Ekspressiivisen taideterapian mukaan ihminen on itse oman elämänsä paras asiantuntija. Terapian tarkastelukulma lähtee ihmisen omista kokemuksista, havainnoista ja aistimuksista. Ekspressiivinen taideterapia muotoutui 1970-luvun alussa. Suomessa se painottuu monia muita maita enemmän kuvalliseen ilmaisuun. Taiteen terapeuttisia vaikutuksia painotetaan, jonka vuoksi dialogi on ollut melko avointa erilaisten psykologisten ja psykoterapeuttisten viitekehysten kanssa. Jaana on ennen kaikkea hakenut humanistiseen ihmiskäsitykseen pohjautuvaa asennoitumista, menetelmää joka nousee ihmisen omista oivalluksista, ei holhoamisesta. Nykyään Jaana tarjoaa juuri tästä näkökulmasta ekspressiivista taideterapiaa Villa Heijastuksessa. Mitä hevonen merkitsee Jaana oli hevostyttö jo hyvin nuorena. Talli oli hänelle eräänlainen turvapaikka. Omia hevosia Jaanalla ja Ralfilla on ollut 14 vuotta. Hevonen on viisas, herkkä ja voimakas. Se auttaa ihmistä rehellisyyteen ja avoimuuteen. Se ei teeskentele eikä sen eteen voi mennä esittämään mitään. Hevonen ei laita syyttä korviaan hörölle. On ihan sanoinkuvaamatonta, kun saa kontaktin tähän isoon uljaaseen eläimeen, Jaana sanoo. Tänä päivänä ihmiset elävät paljon itsensä ulkopuolella. Olemme etääntyneet niin kauas kaikesta luonnollisesta, ruohonjuuritasosta, ettemme enää tiedä, keitä olemme. Kymmenisen vuotta sitten Jaana alkoi ymmärtää hevosten merkityksen tunnetyössä. Hevonen, joka on aina läsnä joka Hevonen on viisas, herkkä ja vahva. 26 k atternö k atternö 27

15 Sanatonta lämpöä ja turvaa Etelä-Suomessa asuva Kaisa Mattila on osallistunut Jaana Sundvikin järjestämään sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan. Työskentelen lastenhuollon avohuollossa ja halusin tietää, miten tämä työmenetelmä toimii vai toimiiko se ylipäätään, hän kertoo. Aloitimme olemisen harjoituksella. Taika-hevonen oli aitauksessa, jonne menin. Jännitti. Hevonen oli minulle vieras. Tunsin itseni kovin pieneksi ja heikoksi mahtavan ja voimakkaan eläimen vieressä. Mitä tuo nelijalkainen mahtaa minussa nähdä? Miten se kokee, tuntee, kuulee minut? Jaana pyytää minua hengittämään vatsaan. Se kuulemma pehmentää olemustani, rauhoittaa oloani. Siinä minä vain olen. Luotan itseeni ja omaan tunteeseeni. Kuinka ihmeessä hevonen voi sen huomata? Eihän sillä ole kieltä puhua ja kysyä. Mutta sehän aistii, vaistoaa ja näkee kehollaan. Kaiken. Olisin halunnut kävellä hevosen luokse, mutta niin ei saanut tehdä. Hevonen tarvitsee aikaa, mutta me ihmiset emme vain ymmärrä sitä. Olemme niin itsekkäitä, että yritämme ottaa sen, minkä haluamme. Heti. Odotin, että Taika huomaisi olemiseni ja luottamukseni. Yritin olla kutsumatta sitä luokseni millään tavoin. Olisin niin mielelläni halunnut, että se tulisi lähemmäksi, että saisin taputtaa sitä. Olen, tai ehkä pitäisi sanoa olin kärsimätön odottaja. Lopulta Jaana kehotti Kaisaa kyykkimään laitumella ja nyppimään käsillä ruohoa maasta. Silloin tunsin heti, miten Taika tarkkaili minua, vaikka en nähnyt sitä. Se halusi ihan selvästi tietää minusta enemmän. Olin selkä Taikaan päin ja kuulin, kuinka se lopulta lähestyi minua reippaasti mutta pehmeästi. Siinä kohtaa mietin, uskallanko tässä enää kyykkiä vai pelkäänkö, että hevonen kaataa minut voimallaan. Ei kaatanut. Taika vaan tuuppasi turvallaan päätäni huokaisten samalla lämmintä hengitystään hiuksiini. Nousin varovasti Taikan viereen. Silloin Taika painoi päänsä ylävartaloani vasten. Silittelin ja rapsuttelin sen päätä ja jokin kummallinen voima nojautti meidät yhteen. Taikan pää oli minua vasten, vartaloni ja otsani sen päätä vasten. Se oli maaginen hetki. Me vain olimme siinä ajattomassa hetken kauneudessa, kumpikin luottaen, ettei toinen lähde pois. Sain myös oppia, miten hevosta ohjataan. Taikalla oli pelkkä riimu päässä. Jaana näytti, miten ohjaaminen tehdään riimunnarun toisesta päästä kehoa käyttäen. Se näytti helpolta, mutta kun tuli minun vuoroni, koin olevani enemmänkin Taikan vietävänä. Miten ihmeessä samasta hevosesta tuli yhtäkkiä niin jästipää? Ehdottomuuteni ja minähän muuten osaan -asenteeni laitettiin koetukselle. En ollut yhtään varma kyvystäni hoitaa harjoitus onnistuneesti läpi. Mitä tästä harjoituksesta opin? Sen, että hippunenkin epävarmuutta sai hevosen ottamaan ohjat omiin kavioihinsa. Näistä kahdesta harjoituksesta merkityksellisemmäksi nousi ensimmäinen. Siinä vahvistui luottamukseni olemiseen ja aikaan. Että hetki on ja pysyy. Opin, että elämässä täytyy olla mahdollisuus vain olla. Rauha, luottamus ja ajattomuuden tunne, joita Kaisa tunsi Taika-hevosen kohtaamisessa, ovat edelleen läsnä hänen arjessaan, joka päivä, joka hetki, vielä viikkojen, kuukausienkin jälkeen. Voimaa on aivan kuten vahvan hevosen voimaa vaikea kuvata sanoin, Kaisa sanoo. Jaana puolestaan muistaa erään koskettavan hetken. Pieni tyttö, jonka äiti oli vastikään kuollut, sai Taikan selässä tarvitsemaansa lämpöä ja turvaa. Tyttö vain makasi hevosen päällä. Siinä hetkessä hevosella oli antaa jotain sellaista, mitä me ihmiset emme kyenneet antamaan. Ilman sanoja olevaa hyväksyvää läsnäoloa, lämpöä ja turvaa. Kaisa Mattila. Taika-hevosen kohtaamisessa syntynyt rauha ja luottamus ovat säilyneet. hetkessä, auttaa myös ihmistä olemaan läsnä. Jaana kertoo, miten hevonen peilaa tunteitamme ja voi nostaa ylös jotain meissä. Jaana on opiskellut myös sosiaalipedagogista hevostoimintaa oppiakseen tarttumaan näihin asioihin paremmin. Tulevaisuudessa hän haluaa käyttää ekspressiivistä taideterapiaa ja sosiaalipedagogista hevostoimintaa rinnakkain. Sosiaalipedagogiikka on toimintatiede, jossa teoriaa ja käytäntöä ei voi erottaa toisistaan ja johon sisältyy luovia työmuotoja, mm. kuvataiteita, musiikkia ja draamaa. Sosiaalipedagogiikka pyrkii myös muuttamaan yhteiskuntaa, sisältä päin, kasvatuksen avulla. Olemme rinnalla kulkija, jonka pyrkimyksenä on auttaa ihmistä löytämään paikkansa yhteiskunnassa ja eri tavoin edistää yksilön hyvinvointia ja elämänhallintaa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Valmista reseptiä ei ole. Menetelmät perustuvat aina dialogiin, vuorovaikutukseen, jossa kunnioitetaan ihmisen itsemääräämisoikeutta, Jaana sanoo. Sosiaalipedagogiikalla ei ole pitkää historiaa Suomessa, mutta kiinnostus sitä kohtaan on selvästi kasvanut viime vuosina. Konstailematonta yhteisöllisyyttä Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on vuorovaikutteista toimintaa ja sisältää tallitöitä, hevosten hoitoa ja ratsastusta. Tallilla yhteisöllisyys on konstailematonta ja luontevaa, siellä voi tuntea itsensä tärkeäksi ja tarpeelliseksi. Kontaktin saaminen isoon eläimeen antaa suuria onnistumisen tunteita. Ratsastettaessa hevosen selän liike on lähellä ihmisen kävelyliikettä, mikä auttaa ihmistä hahmottamaan kehoaan. Jaana on opiskellut pitkään ja monipuolisesti. Miksi? Oman kasvuni ja kehitykseni takia, pystyäkseni olemaan autenttisesti muiden ihmisten vierellä, hän sanoo. Hän käy parhaillaan mindfulness-koulutusta Ilmajoella. Lisäksi hän osallistuu Autenttinen liike, five rhythmns -työpajaan. Kaikissa opiskeluissa iso osa on etäopiskelua. Mutta kaikesta opiskelusta huolimatta koen itseni täysin vasta-alkajaksi. Haluan oppia lisää. Ihminen, joka lähtee etsimään itseään, jolla on tarve tulla minuksi ja itsekseen, on edessään pitkä ja kivinen tie. Kun rehellisesti katsoo itseään ja käy läpi asioita aidosti peittelemättä, se ei ole helppoa, Jaana sanoo. Olen itse löytänyt oman vahvuuden ja rauhan. Tyyneyden. Jos ihminen haluaa vapautua jostain, se ei onnistu painamalla asiaa alas. Se pitää tuoda esiin. Elämä muistitikulla Tämä koskee myös häpeän tunteita. Jaana on kertonut avoimesti omista häpeän tunteistaan. Hän teki Muurlassa opiskellessaan 30 minuuttia kestävän karunkauniin elokuvan asiasta. Tein taideilmaisun keinoilla elokuvan, jossa käytin hevosiani. Kuvasin itse. Aviomies oli apuna. Prosessi oli raskas. Kuvaaminen kesti pari kolme kuukautta, kerrallaan aina muutaman tunnin. Kuvausten jälkeen olin aivan puhki. Mutta minun oli pakko saada filmi valmiiksi. Tuli sellainen flow-tila. Sydän pamppaillen näytin filmin opiskelutovereilleni. Kun kuvanauha loppui, tuli vahva tunne, että tässä se nyt oli. Vatsassa vellonut möykky oli hävinnyt. Yleensä kaikki ovat olleet aika vaisuja elokuvan nähtyään. Ovat tykänneet ja kertoneet sanoman koskettaneen. Nimetön leffani paljasti minusta kaiken. Rivien välistä ja suoraan. Se näytti, miten kahlittu olin ollut. Sekä sen miten elämä lopulta kantaa. Totuus ja avoimuus vapauttaa. Totuus ei vahingoita. Elokuvan teon jälkeen ymmärsin, miksi minusta oli tullut minä. Ja nyt siis entinen elämäni on tallennettuna muistitikulle. Olemme toisiamme varten Elämäni on ollut aika rankkaa. Mutta en antaisi päivääkään pois, Jaana sanoo. Kaikki on tarvittu, jotta olen se, joka nyt olen. En taistele vastaan, vaan menen hyväksynnän kautta. En koskaan kysele, miksi minulle kävi näin. En enää suorita pakonomaisesti. Minkään ei tarvitse olla täydellistä. Riittää, kun tiedän, että olen tehnyt täydellä sydämellä. Oma viisaus asuu jokaisen sisällä. Sieltä se oivallus lähtee. Me ihmiset teemme aina kaiken itsemme kautta, Jaana sanoo. Jos ei ole rohkeutta käydä omaa prosessiaan läpi, ei voi toimia vierellä kulkijanakaan. Olen oppinut, etten ole täällä maailmassa vain itseäni varten. Ja haluan jakaa muillekin kaikkea hyvää. Olemme täällä toisiamme varten. Jos joku tarvitsee jossain kohtaa ihmisen vierelleen, ehkä pystyn kulkemaan rinnalla, edes palan polkua. SUSANNE STRÖMBERG En antaisi pois ainuttakaan päivää, Jaana Sundvik sanoo. Jan Sandvik 28 k atternö k atternö 29

16 Gun-Marie Wiis Poika josta tuli pa holainen Pelko antaa Kustaa Lillbäckille lähes yli-inhimilliset voimat. Hän hiihtää pakoon, mutta 50 kilometrin jälkeen kasakat saavat ratsailla kiinni nuorukaisen, sitovat hänen kätensä ja ottavat hänet vangiksi. Tämä tapahtuu Iin pitäjässä uudenvuodenpäivänä Vuotta myöhemmin Kustaa Lillbäck palaa kotiseudulleen. Hänestä tulee kiduttaja, pelätyin ja vihatuin sodan kaikista väkivaltaisista julmureista. 30 k atternö k atternö 31

17 Kustaa palasi kotiseudulleen uuden isänsä, Fjodor Fjodorovitšin, kanssa. Kustaan nimi oli nyt Vasili. Katternö-lehden edellisessä numerossa kerrottiin Suomea piinanneesta isostavihasta osana vuosien Suurta Pohjan sotaa. Kerroimme, miten suuri osa Pohjanmaata hävitettiin, väestöä murhattiin järjestelmällisesti, noin ihmistä, lähinnä lapsia ja nuoria, vietiin orjiksi Venäjälle ja miten noin ihmistä etenkin kaupungeista pakeni valtakunnan läntiseen osaan. Jäljelle ei jäänyt montakaan, joka olisi voinut kertoa julmuuksista. Ja ne, jotka olisivat sen voineet tehdä, halusivat usein unohtaa kokemuksensa. Mutta Iin nimismiehen pojasta Kustaa Lillbäckistä on säilynyt paljon tietoa. Sille on selityksensä, kuten alla käy ilmi. Tämä kuvaus perustuu suurimmalta osin Kustaa Vilkunan Paholaisen sota -kirjaan, jonka ytimenä kulkee Kustaa Lillbäckin tarina. Albert Edelfeltin ( ) kuvaus isostavihasta, maalaus, jonka hän teki 25-vuotiaana asuessaan Pariisissa. Albert Edelfelt, 1879 /Suomen Kansallismuseo Kustaa Lillbäck syntyi juuri ennen Suurta Pohjan sotaa, toiseksi vanhimpana nimismies Kyösti Lillbäckin ja tämän Beata-vaimon lapsista. Kasteen toimitti Oulun kappalainen. Pappisopiskelija Abraham Frosterus oli kummina läsnä kastetoimituksessa. Nimismies Lillbäckillä oli siteitä vaikutusvaltaiseen talonpoikaissukuun, ja hänen isänsäkin oli toiminut nimismiehenä jonkin aikaa. Beata-vaimo oli lyypekkiläistä sukua, joka oli hyväksytty porvarissäätyyn Oulussa. Kustaa Lillbäck sai nimismiehen poikana kulkea isänsä mukana tämän virkamatkoilla ja auttaa kirjanpidossa. Kustaa sai näin yksityiskohtaista tietoa elinoloista ja asukkaista sekä näiden omaisuudesta Iin pitäjässä, joka tuohon aikaan ulottui sisämaahan aina Pudasjärvelle asti. Kustaan pakomatka suksilla alkoi venäläisten hyökättyä hänen kotiinsa Hiivalaan vuoden 1714 viimeisenä päivänä. Kaksi veljistä otettiin kiinni, mutta Kustaa onnistui pakenemaan. Hänen arvonsa nuorena orjana sai kasakat kuitenkin lähtemään hänen peräänsä; latua oli helppo seurata. Kustaa joutui sitten satojen muiden, Oulusta ja sen lähipitäjistä ryöstettyjen lasten ja nuorten kolonnassa marssimaan Savon kautta Viipuriin. Samassa kolonnassa olivat myös Kustaan veljet sekä heidän serkkunsa Kristoffer Toppelius. (Kuten Katternö-lehden edellisessä numerossa kerrottiin, Kristoffer Toppelius palasi monen vuoden jälkeen kotiseudulleen. Hänestä tuli aikanaan kirjailija Zacharias Topeliuksen isänisänisä.) Kustaa Lillbäckin vanginneen partion johdossa oli kasakkakorpraali Fjodor Fjodorovitš ja Kustaasta tuli näin ollen hänen omaisuuttaan. Fjodor Fjodorovitšin tehtävänä oli sotaveron kerääminen ja ihmisten kurittaminen ja nöyryyttäminen. Ryöstöt ja raiskaukset olivat siinä yhteydessä arkipäivää. Kustaa Vilkuna kuvaa, kuinka vangittuja nuoria alettiin järjestelmällisesti venäläistää. Lahjakkaat lapset jollainen Kustaakin ilmeisesti oli oppivat vuodessa riittävästi venäjää pystyäkseen toimimaan venäläisen miehitysarmeijan tulkkeina. Virallisen venäläistämisen katsottiin tapahtuvan kastamalla vangit ortodoksiseen uskoon. Nuoret sidottiin sillä venäläisiin omistajiinsa, Venäjän armeijaan ja valtakuntaan. Kasteen motiivina oli myös, että sen avulla vanki saattoi välttää karkotuksen tataarien maahan. Kustaa Lillbäck sai ortodoksikasteessa nimen Vasili. Häntä ei nyt enää pidetty vankina tai orjana vaan Fjodor Fjodorovitšin omana poikana. Kustaa Vilkuna kuvaa, kuinka kasakkakorpraali täytti tunnontarkasti isän velvollisuutensa Vasilia kohtaan, joka vastineeksi oppi käyttäytymään venäläissotilaan tavoin. Tammikuussa 1716 Vasili Lillbäck palasi tulkkina ja kuulustelijana Pohjois-Pohjanmaalle uuden isänsä Fjodor Fjodorovitšin kanssa. Eräässä Siikajoella käydyssä taistelussa, jossa venäläissotilaat teurastivat helposti ryhmän talonpoikia, Vasili joutui miehuuskokeena antamaan haavoittuneelle vastustajalle armoniskun kirveellä. Fjodor Fjodorovitš antoi pojalleen siitä lahjaksi ryöstetyn hevosen ja kiväärin. Sen myötä Vasili Lillbäckin asema ja liikkumavapaus kasvoivat. Kustaa Vilkuna: Ryssänrengit oli kasvatettu väkivallalla väkivaltaan, ja kun he yhtäkkiä saivat käsittämättömästi valtaa suhteessa tavalliseen kansaan, he ottivat vallastaan kaiken hyödyn irti. Aseita, pamppuja ja ruoskia kantavina ja käyttävinä he noudattivat Venäjän armeijan käskyjä silmittömän kiihkon vallassa. Kiduttajan ura alkaa Vasili Lillbäck aloitti kiduttajan uransa tammikuun 1716 viimeisellä viikolla. Oululaisesta porvarispariskunnasta Gabriel ja Anna Teppeliuksesta tuli hänen ensimmäiset uhrinsa. He olivat paenneet Ylikiimingin metsiin ja joutuneet kiinni. Vasili Lillbäck tunsi pariskunnan vanhastaan. Molemmat joutuivat kärsimään saman käsittelyn. Heidän kätensä sidottiin köydellä selän taakse, köydenpää heitettiin kurkihirren yli ja uhrit hilattiin ilmaan. Käsivarsien kiskominen taakse- ja ylöspäin tuolla tavoin on hyvin kivuliasta. Lisäksi puolisoja hakattiin ja ruoskittiin. Anna Teppelius, joka oli pitkälle raskaana, huusi kiduttajalleen anovasti: Kustaa hyvä! Tästä Kustaa raivostui, häntä ei olisi saanut puhutella vanhalla nimellään. Anna pelastui muiden kiduttajien puututtua hakkaamiseen. Mutta tämä oli vasta alkua. Raakuuksiin liittyi monenlaisia syitä. Tsaari oli yksinkertaisesti määrännyt tuhoamaan Pohjanmaan. Toisena syynä oli verojen kerääminen miehitysvallalle. Mutta usein kannustimena oli ryöstely vain oman ahneuden tai huvin vuoksi. Sodan lähestyessä Pohjois- Pohjanmaata monet olivat piilottaneet arvoesineitään kaivamalla niitä maahan. Miehittäjät tiesivät sen ja käyttivät uhkailua ja kidutusta selvittääkseen piilopaikat. Vasili Lillbäckillä oli tulkkina yliote myös venäläisistä. Hän saattoi tulkata kidutetun puheita valikoiden ja pitää kiinnostavat ryöstökohteet omana tietonaan. Mutta silloin ei saanut herättää ylempiensä epäluuloa eikä vaarantaa sitä, että ihmiset olisivat ilmiantaneet hänet. Sen saattoi välttää murhaamalla kätköpaikat paljastaneet. Vasili Lillbäck alkoi käyttää tätä keinoa Limingassa maaliskuussa Jaakko Vähä ja vanhaisäntä Riski löydettiin metsästä, ja kidutettuina he paljastivat naapurinsa kätköpaikan. Riski murhattiin heti paikan päällä, mutta Jaakko Vähä kuoli viikkoa myöhemmin onnistuttuaan pääsemään kotiin raa asti pahoinpideltynä. Seuraava pysähdyspaikka oli Oulunsalo, jossa Vasili johti pitkää julmuuksien sarjaa, joka alkoi Ervastilan talolla. Viisi naista piilotteli ullakolla, mutta kaksi vangittua piikaa paljasti heidät. Naisten kädet sidottiin selän taakse, ja heidän vietiin naapuritaloon Tiltulaan, jossa oli jo joukko muita vankeja. Vankeja oli kidutettu jo kolme päivää. Yksi naisista, Pirkko Piipari, riisuttiin kaikkien nähden ja kiskottiin kattoon kädet selän taakse sidottuna. Vasili Lillbäck pahoinpiteli naista voimiensa edestä, kunnes nainen oli lähes tajuton. Kun nainen laskettiin alas, tytär vetosi äitinsä puolesta, ettei tätä tapettaisi. Antakoon sitten rahansa ja hopeansa, Vasili huusi ja iski Pirkko Piiparin hengiltä halolla. Seuraavaksi uhriksi joutui Simo Ervasti. Hän oli vastaavassa käsittelyssä paljastanut piilon, jonne oululaisporvari Johan Uhlbom oli kätkenyt kymmenen kuuden taalarin plootua. Simo Ervasti luuli nyt pääsevänsä vapaaksi, mutta Vasili otti jo valmiiksi verisen koivuhalkonsa ja iski myös Ervastin hengiltä. Raakuudet jatkuivat samanlaisina. Vasili valitsi yöksi naisen raiskattavaksi. Seuraavana päivänä hän jätti joukon lapsia sidottuina taloon, tappoi yhden heistä ja jätti muut paleltumaan kuoliaaksi. Tapahtumien kuvaus jatkuu tähän tyyliin Kustaa Vilkunan kirjassa, niin yksityiskohtaisesti ja monin esimerkein, että lukeminen tuntuu sietämättömältä. Vilkuna kertoo, kuinka venäläisetkin toisinaan hämmästyvät Vasili Lillbäckin raakuutta. 12-vuotias Riitta Laanila erottuu joukosta, koska hän ei osoita Vasilille tämän vaatimaa kunnioitusta. Vasili alkaa pahoinpidellä Riittaa koivukepillä ja huutaa jatkavansa lyömistä, kunnes Riitta pyytää armoa. Lyö lyö, Riitta Laanila vastaa, kaikki on Korkeimman käsissä. Herra Jeesus kyllä armahtaa sieluni. Niinpä Vasili Lillbäck jatkaa hakkaamista, kunnes Riitta on tajuton. Riitta kuolee vammoihinsa myöhemmin päivällä. Kustaa Vilkuna: Lillbäckin kaltaisia kunnianja arvostuksenkipeitä poikia, ryssänrenkejä, oli muuallakin Suomessa, mutta juuri se, ettei kukaan uskaltanut asettua Lillbäckiä vastaan, vaikka hän oli yksin liikkeellä, erotti hänet monista muista ja osoitti samalla, millaisen aseman hän oli raakuudellaan saavuttanut. Vasili Lillbäckin maine julmana sotarosvona levisi koko maakuntaan. Hän oli pahin heistä kaikista, pahempi kuin miehittäjät, paholaisen ilmentymä. 32 k atternö k atternö 33

18 Puolustuspuhe ei auttanut. Yhtäkkiä oikeudenkäyn nissä olikin kyse Kustaa Lillbäckin rikoksista. Karl Vilhjálmsson Kustaa H.J. Vilkuna, Jyväskylän yliopiston Suomen historian professori ja kulttuurihistorian dosentti, käymässä Helsingissä. Isoviha kuuluu hänen erikoisalueisiinsa. Hän on kirjoittanut Kustaa Lillbäckistä kirjan, Paholaisen sota (2006). Isänisä ja kaima Kustaa Vilkuna ( ) oli tunnettu akateemikko. Vilkunan suvun kotitila on Nivalassa. Katternö-johtaja Antti Vilkuna ja Kustaa Vilkuna ovat pikkuserkkuja. Pako Kesällä 1717 tapahtui käänne. Venäläiset siirtyivät siviilihallintoon Suomessa ja vähensivät joukkojaan Pohjois-Pohjanmaalla. Sissijoukot saivat jalansijaa ja alkoivat hyökkäillä maassa vielä olevia venäläissotilaita vastaan. Fjodor Fjodorovitšin joukko-osasto siirtyi etelämmäs Vaasaan vähentääkseen omien tappioiden vaaraa. Sitä paitsi Pohjanmaa oli nyt niin täysin tuhottu, ettei se enää pystynyt muonittamaan suurta sotaväkeä. Kustaa Vilkuna kuvaa, kuinka lähes koko asujaimisto oli tuhottu monissa pitäjissä. Oulussa ja Limingassa, joissa oli ennen sotaa ollut liki tuhat tilaa, veroluetteloon saatiin nyt kirjattua vain 60 tilaa. Siikajoella, Pyhäjoella, Iissä ja Kalajoella tuho oli samaa luokkaa. Kokkola, Veteli, Kälviä ja Lohtaja tuhoutuivat samoin pahoin, kuten myös Kruunupyy, Lappajärvi, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy. Puoli Vöyriä oli autiona. Vaasan eteläpuolella Maalahti, Närpiö ja Lapväärtti oli hävitetty pahoin heti isonvihan alkuvaiheessa. Eloonjääneissä alkoi siviilihallinnon myötä viritä toivo paremmasta. Venäläisjoukkojen ryssänrengeillä ja tulkeilla sen sijaan oli edessään paluu Venäjälle eikä se houkutellut. Yhä useammat alkoivat piilotella, ja yhtenä pakopaikkana olivat juuri ne osat Pohjanmaata, joista venäläisjoukot olivat lähteneet. Niin teki myös Vasili Lillbäck lokakuussa Hän varasti isännältään pienehkön rahasumman, hevosen ja vanhan hopealusikan, ryhtyi jälleen Kustaa Lillbäckiksi ja lähti ratsain kohti Iitä, lapsuudenkotiaan. Fjodor Fjodorovitš ei unohtanut pakoa ja varkautta mutta oli liian hidas käänteissään. Hän lähti vasta kesällä 1718 partion kanssa pohjoiseen etsimään karkulaista. Kalajoella he kohtasivat Limingan kappalaisen, Johan Hedreauksen, joka tiesi kertoa, että Kustaa oli haastettu oikeuteen Iissä ja lähetetty Tukholmaan. Kustaa Lillbäck oli itse asiassa pyytänyt päästä oikeuteen. Hän oli kääntynyt kotiseurakunnan papin puoleen ja pyytänyt saada mitätöidä ortodoksisen kasteensa ja päästä uudelleen Iin seurakunnan jäseneksi. Se edellytti kuitenkin selvitystä hakijan tosiasiallisesta suhteesta uskoon. Kun Iin ja Pudasjärven yhteiset ylimääräiset kesäkäräjät pidettiin kesäkuun 1718 alussa, asia sai kuitenkin toisenlaisen käänteen kuin Kustaa oli luullut. Käräjillä alettiin käydä oikeutta hänen rikoksistaan. Lillbäck selitti olleensa alaikäinen (alle 15-vuotias) joutuessaan venäläisten vangiksi ja toimineensa pakotettuna, ei omasta tahdostaan. Mutta puolustuspuhe ei auttanut. Hänet pidätettiin ja vietiin Tukholmaan vastaamaan syytöksiin Turun hovioikeudessa (joka oli sodan vuoksi siirretty Tukholmaan). Todistajat kertovat Oikeudenkäynnin myötä alkoi uusi luku Kustaan tarinassa. Oikeudenkäynti kesti yli kaksi vuotta ja johti selvityksiin ja keskusteluihin, joissa maan oikeusoppineiden mielipiteet hajosivat. Pääkysymyksenä oli, voitiinko Kustaa Lillbäckin katsoa olevan vastuussa teoistaan. Tuntematon taiteilija, Tukholman kaupunginmuseo Kustaa aloitti vankeusaikansa Tukholmassa tarmokkaan ovelasti kirjoittamalla tarinansa kaunopuheisesti paperille. Hän osoitti yhden kirjeen suoraan kuningatar Ulriika Eleonooralle kertoen, kuinka hän köyhänä vankiparkana viruu syyttömänä vankilassa. Hän väitti, että hänet oli pakotettu noudattamaan venäläisten määräyksiä ja että hän oli rohkeasti karannut vihollisen kynsistä vietettyään kolme vuotta julman vihollisen alaikäisenä orjana. Hovioikeuden jäsenille osoittamassaan kirjeessä Kustaa selittää olevansa pahantahtoisten ihmisten väärien syytösten uhri. Hän tarjoaa väitteensä tueksi kaksi kirjallista todistusta, joiden allekirjoittajina ovat Juho Pekanpoika Tiekso, Iisakki Matinpoika ja Juho Juhonpoika. Kustaa Lillbäck joutuu kuitenkin perääntymään askel askeleelta oikeusprosessin kuluessa. Huhu oikeudenkäynnistä leviää niiden monien, pakolaisina Tukholmassa elävien pohjalaisten parissa, ja yhä useampia todistajia astuu esiin ja kertoo yksityiskohtaisesti Kustaan teoista. Oululaisen porvarisrouvan Kaarina Matintyttären todistajanlausunnon jälkeen oikeus kysyy Kustaalta, eikö tätä kristittynä vaivannut ihmisraukkojen ruoskiminen. Silloin Kustaa vaihtaa taktiikkaa puolustelemalla tehneensä hyvän työn, kun hän on pahoinpitelyllään pelastanut ihmisiä vieläkin pahemmilta julmuuksilta. Oikeus kysyy, millä tavoin hän on piinannut väkeä, ja saa kuulla: Käytimme kolmea kidutustapaa. Ensimmäisessä kädet sidotaan selän taakse ja ihminen hilataan riippumaan katosta, toisena on raipanlyönnit ja kolmantena polttaminen. Polttamisesta Lillbäck vielä lisäsi, että joskus uhri tungettiin uuniin pää edellä ja toisinaan jalat edellä. Sitten uuni sytytettiin. Kuumuus kävi niin kovaksi, että ihmiset hikoilivat ja usein heidän vaatteensa paloivat. Menettely ei tappanut, hän väitti, mutta se oli hyvä painostuskeino. Ihmiset saatiin halukkaammin paljastamaan omaisuutensa kätköpaikat. Lokakuussa 1719 tulee sitten kuolinisku Kustaan kannalta. Hänen kummisetänsä Abraham Frosterus näyttää oikeudelle vanhan almanakkansa, joka osoittaa kasteen tapahtuneen 29. joulukuuta Kustaan on siis täytynyt olla 15-vuotias joutuessaan vangiksi, joten hän on rikosoikeuden edessä täysi-ikäinen. Kustaan tilanne synkkenee entisestään helmikuussa Juho Pekanpoika Tiekson, Iisakki Matinpojan ja Juho Juhanpojan todistajalausunnot paljastavat Lillbäckin esittämät todistukset väärennöksiksi. Hovioikeuskäsittelyssä on kuitenkin kyse myös siitä, Mestaukset olivat usein kansanjuhlia. Kuvituksessa esitetään Georg Heinrich von Görtzin mestaus Tukholman Hammarbyhöjdenin hirttopaikalla helmikuussa von Görtz oli Kaarle XII:n pääministeri vuosina , ja kuninkaan kuoltua hänet pidätettiin Ulriika Eleonooran, Kaarle XII:n sisaren ja tämän seuraajan, käskystä. Epäoikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä von Görtz tuomittiin kuolemaan sodan pitkittämisestä ja alamaisten saattamisesta puille paljaille. Kustaa Lillbäck teloitettiin samalla paikalla kaksi vuotta myöhemmin. mitä oikeusperiaatteita tapaukseen tulisi soveltaa. Vastakkain ovat hovioikeuden varapresidentti Sven Leijonmarck (ent. Agricola), jonka mielestä Kustaa Lillbäck pitäisi armahtaa kansainvälisen oikeuden mukaan, ja hovioikeuden presidentti Johan Creutz, joka vaatii kovaa rangaistusta. Kustaa Vilkunan mukaan taustalla piilee valtataistelu. Creutz edustaa ylhäisaatelistoa, kun taas Leijonmarck kuuluu virkamies- ja nousukasaatelistoon. Kuilu on merkittävä, mutta lopuksi Creutz voittaa. Hovioikeus antaa helmikuussa 1721 tuomionsa, joka viedään vielä kuninkaan ratkaistavaksi asian ainutlaatuisen luonteen vuoksi. Kustaan viimeinen mahdollisuus, kuninkaalle esitetty armonanomus, tulee hylätyksi. Kustaa Lillbäck kohtaa häpeällisen lopun. Tavallista kuolemantuomiota ei pidetä riittävänä. Ensin häneltä hakataan irti käsi, sitten pää, ja lopuksi ruumis teilataan. Irtihakattu käsi naulataan tolppaan kaikkien nähtäville. SVENOLOF KARLSSON Kustaa Lillbäckin tapauksen perinpohjaisella oikeuskäsittelyllä oli yksi myönteinen vaikutus. Sen tuloksena syntyi valtavasti asiakirjoja, etenkin todistajalausuntoja tapahtumien osallisilta. Ne tarjoavat meille ainutlaatuista kuvaa isonvihan julmasta ajasta. 34 k atternö k atternö 35

19 Julmuutta vastaan ei ole rokotusta Karl Vilhjálmsson Suuren Pohjan sodan julmuudet ovat pitkälti samankaltaisia kuin oman aikamme sotien väkivaltaisuudet, sanoo Paula Mattila, joka työskentelee Kosovon sodan yhteydessä tehtyjen rikosten tutkijana. Kun isä on kirurgi, äiti matemaatikko ja fyysikko ja kaikki sisarukset lääkäreitä, Paula Mattila valitsi uransa toisin: hän tutkii sotarikoksia. Opiskeltuaan kansainvälistä oikeutta ja kansainvälisiä suhteita Lapin yliopistossa Rovaniemellä sekä Aberdeenin yliopistossa Skotlannissa hän suoritti myöhemmin MBA-tutkinnon Lontoon yliopistossa. Heti tutkintonsa jälkeen hän työskenteli kolme vuotta rikostarkastajana keskusrikospoliisissa. Seuraavaksi yhdeksän vuotta Haagissa, ensin Jugoslavia-tuomioistuimessa ICTY:ssä, jonka tehtävänä on tutkia sotarikoksista entisen Jugoslavian alueella epäiltyjä ja asettaa heidät syytteeseen; sitten Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa ICC:ssä. Vuonna 2012 hän siirtyi Euroopan unionin neuvoston Brysseliin perustamaan SITF:iin (Special Investigative Task Force) tehtävänään tutkia ja valmistella syytteitä sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan sekä järjestäytyneestä rikollisuudesta Kosovon sodassa vuosina Paula Mattilan tehtävä liittyy juttujen varsinaiseen ytimeen. Miten jutut otsikoidaan? Miten kestäviä eri asiakirjat ja todistajalausunnot ovat todisteina oikeusprosessissa? Mikä on ollut tapahtumien kulku ja millaisia vastuusuhteet ovat? Täytyy asettaa oletuksia ja testata niitä, tutkia, analysoida. Pohjimmiltaan samaa kuin tavallisissa, kansallisen tason rikostutkimuksissa, mutta jutut ovat suurempia ja mutkikkaampia ja niihin liittyy usein politiikkaa. Työtä vaikeuttaa se, että tapahtumista on jo pitkä aika, hän sanoo. Kokoan aineiston syyttäjälle, keskustelen hänen kanssaan, onko aineistossa aukkoja ja miten juttu voidaan esittää oikeudessa. Se on vaikeaa, haastavaa ja jännittävää. Ohut silaus Luettuaan Kustaa Vilkunan isostavihasta kertovan teoksen Paula Mattila toteaa, että 1990-luvun Balkan muistuttaa paljon 1700-luvun isoavihaa. Erona on se, ettei isossavihassa ollut kyse etnisestä puhdistuksesta samalla tavoin kuin Balkanilla. Kirjasta näkee, kuinka ohut ihmisen kulttuurinen pintasilaus on. Jokaisen sukupolven on omaksuttava ne ihmisarvot, joita helposti pidämme itsestäänselvyytenä. Meidän ei pidä uskoa, että olemme osanneet rokottaa tulevat sukupolvet julmuuksiin ryhtymistä vastaan, hän sanoo. Paula Mattilan mukaan on hyvä, ettei Kustaa Vilkuna vähättele seksuaalirikoksia teoksessaan. Kesti kauan ennen kuin seksuaalinen väkivalta otettiin kansainväliseen oikeuteen kuuluvaksi asiaksi. Vilkunan kirja todistaa, että tämäntyyppistä väkivaltaa on käytetty sodan välineenä pitkään, hän sanoo. Suuri Pohjan sota on nähtävä suurpoliittisena konfliktina, hän sanoo. Se ei ollut Suomen väestön ja Venäjän valtion välinen konflikti. Tanska käynnisti sodan, joka oli suunnattu yhteistä vihollista eli Ruotsia vastaan, ja kuten kaikki sodat sekään ei kehittynyt suunnitellulla tavalla. Pohjanmaan hävittämiskäskyllä oli sotastrategisia syitä. On tapauksia, joissa venäläiset rankaisivat siviilejä vastaan rikkoneita sotilaita. Silloin kuten nytkin, osana ongelmaa olivat puolisotilaalliset joukot, siis taistelevat joukot, joiden suhde sotilasorganisaatioon on epäselvä. Komentoketjuja on silloin vaikea tutkia. Pahimmat sotarikokset tapahtuvat useimmiten tällaisissa oloissa, Paula Mattila sanoo. Turruttaako väkivalta? Ehdottomasti kyllä, niin uskon. Se on varmasti suojamekanismi. Mutta jos turtuminen on kollektiivinen ilmiö, sillä on kohtalokkaat seuraukset yhteiskunnalle, Paula Mattila sanoo. Kaikesta huolimatta on myönteistä, että väkivallanteot vähenivät isonvihan aikana sitten, kun venäläiset olivat jääneet perheineen asumaan Suomeen. Suomalaiset näkivät, että venäläiset olivat ihmisiä, eivätkä venäläissotilaat halunneet toimia väkivaltaisesti oman perheen silmien edessä. Erilaista sotaa nykyään Vaikka julmuudet ovat vuosisatojen saatossa säilyneet samankaltaisina, sotien luonne on muuttunut. Enää ei ole kovin tavallista, että vastakkain on selvästi kaksi valtiota. Useimmiten on kyse valtioiden sisäisistä sodista ja konflikteista. Se asettaa kansainväliselle oikeudelle uusia haasteita, Paula Mattila sanoo. Itse hän haluaa uskoa, että vaikka julmuuksiin on suuret mahdollisuudet, ehkä suuremmat kuin aiemmin, myös kontrollimekanismit ovat parempia. Esimerkiksi Syyriassa aktiivinen maailmanyhteisö seuraa tapahtumia. Internet on noussut erittäin tärkeäksi tekijäksi. Nykyään on olennaisesti vaikeampaa piilotella tapahtumia kuin vielä Balkanin 1990-luvun sodissa oli. Juridista vastuuta ei voi sodassakaan välttää toteamalla vain noudattavansa käskyjä, Paula Mattila sanoo. Nykyisissäkin konflikteissa yleinen lapsisotilaiden käyttö on vaikea kysymys. Ainoan pysyvän kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n säännöissä todetaan, ettei sillä ole toimivaltaa niihin, jotka ovat alle 18-vuotiaita rikoksentekohetkellä. Mitä tulee Kustaa Lillbäckin oikeudenkäyntiin, Mattilan mukaan on hämmästyttävää, että oikeusjärjestelmä toimi 1700-luvulla itse asiassa aika hyvin, kiihtyneestä ilmapiiristä huolimatta. Sotaa paenneillekin oli tarjolla järjestelmällistä apua. Kuulustelija Paula Mattila kuulustelee monia ihmisiä osana työtään. Hän kertoo, miten tapahtumista tulee todellisempia, kun ihmiset saavat itse kertoa, mitä he ovat nähneet ja kokeneet. Kuulusteleminen vaatii oman taitonsa erityisesti, kun on kyse uhreista. Kuulustelijan täytyy tuntea itsensä aika hyvin. Empatia on tärkeä osa-aines. Hän kuvaa, miten tärkeää on kohdata jokainen asiallisesti ja kunnioittavasti. Hänellä on siinä ollut esikuvana brittiläinen korkeasti koulutettu syyttäjä, jonka kanssa hän on usein tehnyt yhteistyötä kuulusteluissa. Siitä ei ole syytä poiketa, vaikka epäilynä olisikin vakava sotarikos. Ihmiset haluavat yleensä kertoa totuuden. Heidän kohtaaminen kunnioittavasti on tärkeää ja tuottaa myös parhaat tulokset. SVENOLOF KARLSSON Joka sukupolven on itse omaksuttava ihmisarvot. Emme saa uskoa, että olemme onnistuneet ikiajoiksi rokottamaan ihmiskunnan julmuutta vastaan, sanoo kansainvälinen rikostutkija Paula Mattila, tässä Helsingissä. 36 k atternö k atternö 37

20 Energiateollisuus ry:n puheenjohtaja Antti Vilkuna ja toim.joht. Juha Naukkarinen asettuvat paikalleen... Kiireistä aikaa Antti Vilkunalle kokoukseen Bioenergia ry:n puheenjohtaja Esa Lindholmin ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren kanssa. Karl Vilhjálmsson Antti Vilkuna elää kiireistä aikaa Suomen energia-alan yritysten etujärjestön, ET:n, puheenjohtajana. Koskaan aiemmin ei meidän aikanamme ole ollut yhtä vaikeaa ennakoida, mihin suuntaan kehitys on menossa. Energiateollisuus ry (tunnetaan useimmiten lyhenteellä ET) valitsi marraskuun syyskokouksessaan Katternö-ryhmään kuuluvan johtajan Antti Vilkunan ET:n hallituksen puheenjohtajaksi vuodelle Perustehtäväni on opetuksellinen, Antti Vilkuna sanoo. Energiakysymykset ovat monimutkaisempia kuin koskaan aiemmin, ja politiikka vaikuttaa niihin merkittävästi siten, että priorisoinnit voivat muuttua nopeastikin. EU laatii energiapolitiikan suuret linjat, mutta se on itse samanaikaisesti hajaantunut. Puhutaan energiaunionin perustamisesta, mutta mitään konkreettista ei ole tapahtunut. Pohjoismaiden tasolla on halua näyttää tietä ja kulkea etulinjassa mutta Pohjoismaatkaan eivät toimi yhtenäisesti. Myös kansallisella tasolla on erilaisia ja eri suuntiin vetäviä eturyhmiä. Minun tehtävässäni on tärkeintä kuunnella ja yrittää löytää areena, jossa ala voi keskustella asioista rakentavasti ja asiallisesti. Ja mieluiten tunnistaa asiat, joita halutaan edistää yhdessä, Antti Vilkuna sanoo. Se ei ole aina niin yksinkertaista, siitä todistaa uuden etujärjestön, Paikallisvoiman, perustaminen muutama vuosi sitten. Etujärjestöä oli perustamassa nelisenkymmentä paikallista sähköyhtiötä, mm. Katternö-ryhmän yhtiöt. ET:n ei katsottu riittävässä määrin ottavan huomioon paikallisten yhtiöiden tarpeita. Mutta paikallisyhtiöt tekivät viisaasti säilyessään kuitenkin myös ET:n jäseninä, sanoo Antti Vilkuna, joka istui Paikallisvoiman hallituksessa ennen valintaansa ET:n puheenjohtajaksi. Tärkein asia Mikä on energia-alan tärkein asia juuri nyt? Epävarma investointitilanne. Koskaan ei ole ollut yhtä suurta epävarmuutta tulevasta kehityssuunnasta. Tätä viestiä kuulee joka puolelta. Epävarmuudessa on olennaisilta osin kyse politiikasta. Useimmat ovat yhtä mieltä siitä, että maailman on supistettava riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista. Mutta kun pitäisi päättää, miten se tehdään, yksimielisyys katoaa. Energia-alalla on suunnattomia investointitarpeita. Mikään muu toimiala ei tee yhtä suuria investointeja, ja investoinnit on usein suunniteltava hyvin pitkällä aikajänteellä. Mutta poliitikot ovat samaan aikaan alkaneet yhä enemmän ohjailla peliä, Antti Vilkuna sanoo luvulla poliittiset iskulauseet kuuluivat sääntelyn poistaminen ja kilpailu. Mutta nyt Euroopassa puhutaan sääntelyn lisäämisestä. Uuden tuotannon investoinneista 90 % saa tukirahoitusta, ja poliittiset päätökset ohjaavat täysin verkkoinvestointeja. Pelisäännöt eivät sinänsä ole välttämättä ongelmana vaan se, että politiikka on niin ennalta arvaamatonta. Esimerkiksi biomassan tuki ja turvevero ovat muuttuneet Suomessa useaan kertaan nykyisen hallituksen aikana. Ja pian meillä on jälleen eduskuntavaalit. Investoijat tarvitsevat ennen kaikkea pitkäjänteisiä pelisääntöjä. ET katsoo monien muiden tavoin, että paras ratkaisu olisi yksi ohjauskeino, joka pätisi kaikkialla, päästöoikeuskauppa. Heti kun useita ohjauskeinoja käytetään rinnakkain, ne alkavat häiritä toisiaan, Antti Vilkuna sanoo. Osaamisen puutetta Osaltaan politiikka kielii osaamisen puutteesta, Vilkuna uskoo. Saksan energiakäänne on siitä esimerkki. Siellä ei oikein tiedetty, mitä tuli tehtyä. Saksan energiakäänteen kustannukset ovat tähtitieteellisiä. Pelkästään sen tuet maksavat loppukäyttäjälle kaksi kertaa niin paljon kuin itse sähkö. Saksalaiset kuluttajat maksavat sähköstään yhteensä 30 senttiä/kwh. Meidän on otettava oppia Saksan tapahtumista, ettemme lähde samaan suuntaan, Antti Vilkuna sanoo. Alhaiset sähkönhinnat ovat toinen alaa nyt vaivaava asia. Matalat sähkönhinnat ovat tietenkin hyvä asia kuluttajille ja yleensäkin talouselämälle. Mutta voidaan kysyä, ovatko hinnat keinotekoisen alhaalla. Subventoidun tuuli- ja aurinkosähkön mittava rakentaminen on Saksan ja Ruotsin kaltaisissa maissa luonut ylikapasiteettia, joka ei noudata sähkön tarvetta vaan säätä. Perinteisiä voimaloita ei silti voida sulkea, koska niitä tarvitaan, kun säästä riippuvainen tuotanto seisoo. Perusongelmana on, ettei sähköä voi varastoida. Yhä useammat kaipaavat toisenlaista markkinasuunnittelua, johon sisältyisivät sen kapasiteetin kustannukset, joka järjestelmässä on aina oltava. Nykyisessä tilanteessa, energy only -markkinoissa, kapasiteettikustannukset eivät heijastu sähkönhintaan, Antti Vilkuna sanoo. Kaiken lisäksi tekniikan kehityskin on ennakoimatonta. Kukaan ei osannut ajatella, että Amerikan liuskekaasu piirtäisi maailman energiakartan täysin uusiksi. Kukaan ei myöskään uskonut, että öljynhinta romahtaisi nykyisellä tavalla. Valopilkkuja Suomalaisesta näkökulmasta valopilkkujakin silti on. Meillä on hyvä energialähteiden yhdistelmä, jossa uusiutuvien osuus kasvaa entisestään. Meillä on ainutlaatuiset biomassan ja turpeen edellytykset, sekä saatavuuden että osaamisen suhteen. Meillä on ydinvoiman huippuosaamista ja ainutlaatuinen turvallisuuskulttuuri. Sähköverkko on Suomessa korkealaatuinen. Ns. älykkäät verkot ovat tärkeä osa tulevaisuuden energiaratkaisuja, ja siinä suhteessa olemme hyvässä asemassa. Meillä on perinteenä hakea järkeviä ratkaisuja, ja olemme aivan eturintamassa tietotekniikan soveltamisessa. Toisena vahvana trendinä onkin juuri nyt sähköyhtiöiden muuttuminen yhä enemmän it-yhtiöiksi. Suomella on siinä mielessä hyvät edellytykset kulkea kehityksen eturivissä, Antti Vilkuna sanoo. SVENOLOF KARLSSON 38 k atternö k atternö 39

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Energia, Vesivoima ja Kalatalous. Ralf Bertula Katternö Group 15.11.2005

Energia, Vesivoima ja Kalatalous. Ralf Bertula Katternö Group 15.11.2005 Energia, Vesivoima ja Kalatalous Ralf Bertula Katternö Group 15.11.2005 Kuka Ralf Bertula? s. Vexalassa 1946, asuu nyt Pietarsaaressa insinööri 1971, Vaasan Teknillinen Oppilaitos Käyttöpäällikkö Katternö/Herrfors/Perhonjoki

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Esineiden ja asioiden internet - seuraava teollinen murros

Esineiden ja asioiden internet - seuraava teollinen murros Esineiden ja asioiden internet - seuraava teollinen murros Lehdistötilaisuus 13.6.2013 Heikki Ailisto, tutkimusprofessori VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esineiden ja asioiden internet (IoT)

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

TkT Mikko Juntunen 2.10.2014

TkT Mikko Juntunen 2.10.2014 TkT Mikko Juntunen 2.10.2014 Naps Solar Systems Oy / Ruosilankuja 4, FI-00390 Helsinki / Finland www.napssystems.com / +358 20 7545 666 / +358 20 7545 660 Naps Solar Systems Oy Naps Solar Systems on kotimainen

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät

Lisätiedot

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu Janne Käpylehto Aurinkosähkö 1. Merkittävä tuotantomuoto 2. Kannattavaa, hinta on kunnossa 3. Hauskaa! Aurinkosähkö - näpertelyä? Uusi sähköntuotantokapasiteetti

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ENERGIAMURROS Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ESITTELY Sähkötekniikan diplomi-insinööri, LUT 1990 - Vaihto-opiskelijana Aachenin teknillisessä korkeakoulussa 1988-1989 - Diplomityö

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa

Sundom Smart Grid. Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa Sundom Smart Grid Dick Kronman, ABB Oy, liiketoiminnan kehitysjohtaja Sundomin älyverkko on rakentumassa Kimmo Kauhaniemi, Vaasan Yliopisto, professori Luotettavaa sähkönjakeula kustannustehokkaasti Jari

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT

Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT Top-Nest hanke Nordic Energy Research (NER) rahoitteinen

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE

SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE ClimBus päätösseminaari Finlandia talo 9.6.-10.6.2009 Juha Rintamäki, toimitusjohtaja Vaasan Sähköverkko Oy PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

RAKENNA AURINKOKATTILA

RAKENNA AURINKOKATTILA RAKENNA AURINKOKATTILA Tavoite: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet Tehtävän kuvaus: Tehtävässä rakennetaan kattila, joka käyttää aurinkoa veden lämmittämiseen. Toinen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Matti Lehtonen, 8.10.2015 Rakennusten energiaseminaari Uusiutuvan energian haaste: vaihteleva ja vaikeasti ennustettava tuotantoteho Tuulivoimatuotanto Saksassa

Lisätiedot

24/7. Tulevaisuuden lämmitys kotiisi yksinkertaista, tehokasta ja etäohjattua. smartheating.danfoss.fi. Danfoss Link -lämmityksen ohjaus

24/7. Tulevaisuuden lämmitys kotiisi yksinkertaista, tehokasta ja etäohjattua. smartheating.danfoss.fi. Danfoss Link -lämmityksen ohjaus Danfoss Link -lämmityksen ohjaus Tulevaisuuden lämmitys kotiisi yksinkertaista, tehokasta ja etäohjattua Ajoissa kotiin. Olohuoneen lämpötila: 21 C. Uuden Danfoss Link -sovelluksen avulla voit ohjata kotisi

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 EnergyVaasa Lähtökohta Pohjoismaiden suurin energiaklusteri Yksi puhtaamman maailman tekijöistä,

Lisätiedot

Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS

Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita 10 HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS 1 1. TURVALLINEN 2. HUOLETON LVI lämmittimet ovat suljetun rakenteensa ansiosta lapsija paloturvallisia. Lämmittimien ja

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot