Rekisteritietojen hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rekisteritietojen hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Sari Räisänen TtT, tutkija KYS, naistentaudit ja synnytykset Seppo Heinonen LT, professori Itä-Suomen yliopisto, KYS, naistentaudit ja synnytykset Reijo Sund VTT, dosentti, tutkimuspäällikkö THL, Palvelujärjestelmän tutkimusyksikkö Mika Gissler FT, tutkimusprofessori THL Pohjoismainen kansanterveystieteen korkeakoulu, Göteborg Rekisteritietojen hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Suomessa on lukuisia eri rekisterinpitäjien ylläpitämiä tietorekistereitä, joihin kerätään väestöpohjaisia yksilötason tietoja tilastointia ja hallinnollisia tarkoituksia varten. Rekisteritiedot ovat luotettavia ja kattavia, jos ne on alun perin tallennettu oikein. Tietojen laatua ja kattavuutta voidaan parantaa kehittämällä tietojärjestelmiä käyttäjäystävällisemmiksi ja yhtenäistämällä sähköisen potilaskertomuksen ja eri rekisterien muuttujat ja luokittelut. Rekisteritutkimuksessa rekisteritietoja käytetään joko yhtenä tai ainoana tieteellisen tutkimuksen aineistona. Rekisteritutkimus tarjoaa uusia mahdollisuuksia mm. epidemiologiseen ja biolääketieteelliseen tutkimukseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja vaikuttavuuden tutkimukseen. Rekisteritietojen tutkimuskäyttöä voi hankaloittaa se, että tiedot on kerätty hallinnollisiin ja tilastollisiin tarkoituksiin eivätkä välttämättä sovi tutkimustarkoitukseen. Vertaisarvioitu VV Suomessa väestötietojen rekisteröinti aloitettiin jo 1700-luvulla, jolloin tietoja kerättiin mm. synnytyksistä, kuolemista ja avioliitoista. Ensimmäinen sähköisessä muodossa oleva terveystietoja sisältävä rekisteri oli syöpärekisteri, joka sisältää tiedot vuodesta 1953 lähtien Suomessa todetuista syövistä. Nykyisin Suomessa on useita terveydenhuollon alan rekisterinpitäjiä, ja ne ylläpitävät useita eri rekistereitä, joihin kerätään pääasiassa palvelujärjestelmään ja etuisuuksiin liittyviä tietoja kuten asiakkuustiedot, toimintaluvut ja tulokset tilastointia ja hallinnollisia tarkoituksia varten (1). Sairastavuusrekistereitä on vähän, esimerkkeinä syöpä- ja tartuntatautirekisteri. Rekistereihin kerättyjä tietoja voidaan hyödyntää terveydenhuollon toimintayksikköjen laadun parantamisessa ja toiminnan suunnittelussa sekä erityyppisten tieteellisten tutkimusten aineistoina. Rekisteritietojen käytettävyyden kannalta ns. rekisteritutkimuksessa on oleellisinta se, että terveydenhuollon yksiköissä tiedot tallennetaan alun perin kattavasti ja luotettavasti. Tiedonkeruuta voidaan helpottaa esimerkiksi kehittämällä tietojärjestelmiä käyttäjäystävällisemmiksi, kuten tiedon tallentajaa ohjaaviksi, ja rakenteellistamalla kerättäviä tietosisältöjä. Rekistereihin kerättyjen tietojen sisältöä ja niiden tutkimuskäyttöä säädellään tarkasti lainsäädännöllä. Yksityisyyden suojan toteutuminen on yksi rekisteritutkimuksen käyttöön liittyvistä eettisistä kysymyksistä (2). Rekisteritutkimuksilla on joitakin vahvuuksia ja heikkouksia verrattuna muuntyyppisiin tutkimuksiin erityisesti aineiston alkuperän vuoksi. Vahvuudet liittyvät mm. aineiston kokoon ja pitkiin seurantamahdollisuuksiin, koska rekisterit sisältävät väestöpohjaiset tiedot koko kohdejoukoista ja samaa henkilöä koskevat tiedot voidaan tunnistaa henkilötunnuksen avulla. Heikkouksia voi liittyä ensisijaisesti tietojen alkuperäiseen käyttötarkoitukseen: tiedot on alun perin kerätty hallinnollisiin tarkoituksiin ja tilastointiin, ja siksi jopa kattavat ja virheettömätkin rekisteritiedot voivat olla jonkin erityisen tutkimuksen kannalta puutteellisia. Esimerkiksi sairaaloiden hoitoilmoitusrekisteri sisältää kattavasti tiedot suomalaisten vuodeosastohoidoista ja poliklinikkakäynneistä sairaaloissa, mutta epidemio logisen ilmaantuvuustutkimuksen näkökulmasta kattavuus vaihtelee sairauksittain sen mukaan, kuinka suuri osa sairastuneista tarvitsee erikoissairaanhoitoa kyseisen sairauden takia. Tutkimuksen kysymyksenasettelua voi rajoittaa myös rekisterien rajattu tietosisältö. Tiedot muista riskitekijöistä ovat usein puutteellisia. Rekisterit ja rekisterinpitäjät Suomessa Tässä artikkelissa rekisterillä tarkoitetaan jonkin ryhmän tai joukon kokonaisuudessaan käsittävää yleensä sähköisessä muodossa olevaa yksikkötasoista tietoaineistoa, jota päivitetään. Suomessa useat eri viranomaiset ja organisaa tiot 3075

2 Katsaus Taulukko 1. Eri rekisterinpitäjien ylläpitämiä terveydenhuollon tutkimuksessa hyödynnettäviä rekistereitä, mukaan lukien sosiaalihuollon hoitoilmoitus- ja kotihoidon asiakaslaskentarekisteri. Rekisterinpitäjä Rekisteri Tietosisältö Rekisteritietoja saatavilla vuodesta THL/Suomen Syöpäyhdistys ry Syöpä- ja joukkotarkastus rekisteri Suomessa todetut syöpä tapaukset ja seulontaasetuksen mukainen syövän joukkotarkastustoiminta THL Epämuodostuma rekisteri Sikiöaikana ja syntymän jälkeen todetut epämuodostumat THL Hoitoilmoitusrekisteri (vuoteen 1993 asti nimeltään poistoilmoitusrekisteri) Tietoja terveyskeskusten, sairaaloiden ja muiden sairaansijallisten laitosten toiminnasta ja niissä hoidossa olleista asiakkaista sekä kotisairaanhoidon asiakkaista THL Implanttirekisteri Tiedot ihmiseen asetettavista nivel proteeseista ja hammasimplanteista 1953/1968 (kohdunkaulansyövän seulonta) ja 1987 (rintasyövän seulonta) /1994 (päivä kirurgia)/1998 ( sairaaloiden poliklinikkakäynnit) 1980/1994 THL/Näkövammaisten keskusliitto ry Näkövammarekisteri Tiedot näkövammaisuudesta ja sen syistä 1983 THL Raskauden keskeyttämisrekisteri Laillisesti suoritetut raskauden keskeytykset 1983 THL Rokotusten haitta vaikutusrekisteri Tiedot rokotusten todetuista tai epäillyistä haittavaikutuksista 1986 THL Steriloimisrekisteri Laillisesti suoritetut steriloinnit 1987 THL Syntyneiden lasten rekisteri Tiedot kaikista Suomessa synnyttäneistä äideistä ja elävänä ja kuolleina syntyneistä lapsista 1987 THL Sosiaalihuollon hoitoilmoitusrekisteri Tietoja palvelujen tuottajasta, asiakkaasta, asiakkaaksi tulosta ja hoidosta poistumisesta sekä asiakkaan saamasta hoidosta ja palveluista THL Kotihoidon asiakaslaskenta Tietoja kotihoidon tuottajista sekä asiakkaista ja heidän saamistaan palveluista THL Tartuntatautirekisteri Lääkärin- ja laboratorioiden tartuntatauti-ilmoitusten tiedot THL Työterveyslaitos Perusterveydenhuollon avohoidon rekisteri Biologisten altistumismittausten rekisteri Perusterveydenhuollon palveluiden käyttö, hoitoon pääsy ja väestön terveydentila Mm. altistujatiedot ja tiedot, altistumisen laadusta ja kestosta ja mittauksen tilaajasta Työterveyslaitos Työperäisten sairauksien rekisteri Mm. työperäisen sairauden laatu, kesto, aiheuttama haitta, vakuutuslaitoksen päätös ja työpaikka Työterveyslaitos ASA-rekisteri Tietoja syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvista Tilastokeskus Kuolemansyyrekisteri Tiedot kuolemista ja kuolemansyistä tautiluokituksen tunnuksina ja tekstinä Fimea Lääkkeiden haittavaikutus rekisteri Lääkkeiden haittavaikutukset 1966 Kela Etuusrekisteri Tiedot asiakkaan hakemista etuuksista, kuten lääkkeiden erityiskorvausoikeus, sairauspäivärahat, perheetuudet ja opintotuki. Tiedot saadaan asiakkaalta ja eri viran omaisilta: Väestörekisterikeskus, verohallinto, työeläke- ja vakuutuslaitokset, työvoimaviranomaiset, sosiaali- ja terveysviranomaiset. Tiedot saatavilla myös korvatuista reseptilääkeostoista alkaen, vaihtelee etuuksittain; esim. lääkkeiden erityiskorvaus oikeudet vuodesta 1964 ja reseptilääkeostot vuodesta 1994 Kela Reseptitietokanta Tiedot lääkkeen määrääjien lähettämistä sähköisistä lääkemääräyksistä ja apteekkien toimitustiedoista kootut tiedot Julkisen terveydenhuollon tiedot 3/2013 alkaen ja yksityinen terveydenhuolto 3/2014 alkaen 3076

3 tieteessä Kirjallisuutta 1 Gissler M, Haukka J. Finnish health and social welfare registers in epidemiological research. Norsk Epidemiology 2004;14: Launis V. Rekisteritutkimuksen etiikka filosofian näkökulmasta. Suom Lääkäril 2005;60: Sund R, Gissler M, Hakulinen T, Rosen M. Use of health registers. Kirjassa: Ahrens W, Pigeot I, toim. Handbook of Epidemiology, 2, painos. Springer Laine M. Kansallinen toimenpidearkisto toimenpidemäärien kirjaamisesta vaikuttavuuden arviointiin. Duodecim 2013;129: Sund R. Quality of the Finnish Hospital Discharge Register: a systematic review. Scand J Public Health 2012;40: Gissler M, Shelley J. Quality of data on subsequent events in a routine medical birth register. Med Inform Internet Med 2002;27: Mann CJ. Observational research methods. Research design II: cohort, cross sectional, and case-control studies. Emerg Med J 2003;20: Hartung DM, Touchette D. Overview of clinical research design. Am J Health Syst Pharm 2009;66: Räisänen SH, Vehviläinen-Julkunen K, Gissler M, Heinonen S. Lateral episiotomy protects primiparous but not multiparous women from obstetric anal sphincter rupture. Acta Obstet Gynecol Scand 2009;88: Räisänen S, Vehviläinen-Julkunen K, Gissler M, Heinonen S. The increased incidence of obstetric anal sphincter rupture--an emerging trend in Finland. Prev Med 2009;49: Räisänen S, Vehviläinen-Julkunen K, Cartwright R, Gissler M, Heinonen S. Vacuum-assisted deliveries and the risk of obstetric anal sphincter injuries--a retrospective registerbased study in Finland. BJOG 2012;119: Laine K, Pirhonen T, Rolland R, Pirhonen J. Decreasing the incidence of anal sphincter tears during delivery. Obstet Gynecol 2008;111: Sund R. Utilisation of administrative registers using scientific knowledge discovery. Intelligent Data Analysis 2003;7: Sund R, Nylander O, Palonen T. Raa asta rekisteriaineistosta terveyspoliittisesti relevanttiin informaatioon. Yhteiskuntapolitiikka 2004;69: Finlex. Henkilötietolaki 523/1999. ajantasa/1999/ Finlex. Julkisuuslaki 621/1999. smur/1999/ Finlex. Tilastolaki 2013;316/2013. smur/2013/ Finlex. Biopankkilaki 688/2012. alkup/2012/ kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Kansaneläkelaitos (Kela), Tilastokeskus, Työterveyslaitos ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (Fimea) toimivat rekisterinpitäjinä eli keräävät sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoilta rekisteritietoja suurimmaksi osaksi tilastollisiin ja hallinnollisiin tarkoituksiin (taulukko 1). Terveydenhuollon tietoja keräävät rekisterit voidaan jaotella tilastollisiin ja hallinnollisiin, sairaus- ja etuusrekistereihin (3). Syöpärekisteri on sairausrekisteri, johon on kerätty tiedot kaikista Suomessa todetuista syöpätapauksista vuodesta 1953 alkaen. Se sisältää myös kohdunkaula- ja rintasyövän seulontatietoja keräävän joukkotarkastusrekisterin. Joukkotarkastusrekisteri pilotoi myös suolisto- ja eturauhassyövän seulontaa. Terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteri (Hilmo) sisältää tietoja julkisesta ja yksityisestä terveydenhuollon laitoshoidosta kansainvälisen tautiluokitusjärjestelmän (ICD) mukaisesti vuodesta 1969 lähtien, toimenpiteistä vuodesta 1986 lähtien, valikoiduista päiväkirurgisista toimenpiteistä vuodesta 1994 lähtien, kaikista päiväkirurgisista toimenpiteistä vuodesta 1996 lähtien ja julkisen terveydenhuollon erikoissairaanhoidon poliklinikkakäynneistä vuodesta 1998 lähtien. Erillisillä lisälehdillä on kerätty tietoja myös vaativia sydänsairauksia sairastavista potilaista vuodesta 1994 ja psykiatrisista potilaista vuodesta 1995 lähtien. Nykyisin kerätään myös tietoja lähetteen antajasta ja käsittelystä sekä hoidon odotusajasta ja haittavaikutuksista. Vuodesta 2011 alkaen on kerätty vastaavia tietoja myös avoterveydenhuollon palveluista perusterveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteriin (AvoHILMO). Vuonna 1987 perustettuun syntyneiden lasten rekisteriin kerätään tietoja kaikista Suomessa elävänä syntyneistä lapsista ja kuolleina syntyneistä lapsista (syntymäpaino vähintään 500 grammaa tai raskauden kesto vähintään 22 viikkoa) ja heidän äideistään. Synnytyssairaalat toimittavat tiedot rekisterinpitäjälle, joka tarkastaa tiedot ja täydentää tiedot Väestörekisterikeskuksen ja Tilastokeskuksen kuolemansyyrekisterin tiedoilla. Tiedonkeruun tarkoituksena on tilastoinnin ohella äitiyshuollon, synnytystoiminnan ja vastasyntyneiden hoidon kehittäminen, joten rekisterinpitäjä luovuttaa hakemusten perusteella tietoja tieteellisiin tutkimuksiin. Tilastokeskuksen ylläpitämään kuolemansyyrekisteriin kerätään tietoja kuolleista ja kuolemansyistä kansainvälisen tautiluokitusjärjestelmän (ICD) mukaisesti; tiedot perustuvat kuolintodistuksen tietoihin, joita täydennetään Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän tiedoilla. Kansaneläkelaitoksen etuusrekisterit sisältävät vuodesta 1964 lähtien tietoja asiakkaan hakemista etuuksista kuten lääkkeiden erityiskorvausoikeus, sairauspäivärahat, perhe-etuudet ja opintotuki ja niiden käsittelyssä tarvittavia tietoja, jotka on saatu Väestörekisterikeskuksesta, Verohallinnosta, työeläke- ja vakuutuslaitoksilta sekä sosiaali- ja terveysviranomaisilta. Vuodesta 1994 lähtien on kerätty myös tiedot Kelan korvaamista reseptilääkeostoista. Tulevaisuudessa käytettävissä ovat myös reseptitietokannan tiedot. Terveydenhuollon rekisterit sisältävät harvemmin tietoja terveyden määrittelijöistä ja elintavoista, kuten sosioekonomisesta taustasta. Poikkeuksena on syntyneiden lasten rekisteri, johon kerätään mm. tiedot ammattiin perustuvasta sosiaaliryhmästä, naisten raskautta edeltäneestä painosta ja raskaudenaikaisesta tupakoinnista. Rekisteritietojen kattavuus, luotettavuus ja käyttökelpoisuus Rekisteritietojen käyttökelpoisuuden kannalta on oleellista, että niiden laatu ja kattavuus on alku peräisen käyttötarkoituksen mielessä mahdollisimman hyvä, koska puutteellinen, epätäydellinen tai virheellinen kirjaaminen tekee tiedoista epäluotettavia (4). Tietoja tallentavan lääkärin tai muun asiantuntijan näkökulmasta asia ei ole kuitenkaan yksinkertainen. Tietojen tallennus voi olla aikaa vievää ja vaatia opettelua, koska tiedot voidaan joutua tallentamaan useisiin eri ohjelmiin. Tallennusta voidaan kuitenkin helpottaa mm. kehittämällä tietojärjestelmiä käyttäjäystävällisemmiksi ottamalla käyttäjät mukaan ohjelmien kehittämiseen ja yhtenäistämällä sähköisen potilaskertomuksen ja eri rekisterien muuttujat ja luokittelut. Tietojen tallentajan kannalta olisi mielekästä, jos rekisteritiedot ja laaturekisterin kannalta tärkeät lisätiedot voitaisiin imuroida suoraan sairauskertomustiedoista, mutta esteenä voivat olla terveydenhuollon tietojärjestelmissä olevat puutteet, kuten yhteensopimattomuus uusien 3077

4 Katsaus 19 Finlex. Laki terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä 556/1989. ajantasa/1989/ Finlex. Perustuslaki 731/1999. ajantasa/1999/ Finlex. Laki lääketieteellisetä tutkimuksesta 488/1999. ajantasa/1999/ Partinen M, Saarenpää-Heikkila O, Ilveskoski I ym. Increased incidence and clinical picture of childhood narcolepsy following the 2009 H1N1 pandemic vaccination campaign in Finland. PLoS One 2012;7:e Manderbacka K, Sund R, Koski S, Keskimäki I, Elovainio M. Diabetes and depression? Secular trends in the use of antidepressants among persons with diabetes in Finland in Pharmacoepidemiol Drug Saf 2011;20: Gyllenberg D, Sourander A, Helenius H ym. Childhood predictors of antipsychotic use among young people in Finland. Pharmacoepidemiol Drug Saf 2012;21: Polvinen A, Gould R, Lahelma E, Martikainen P. Socioeconomic differences in disability retirement in Finland: The contribution of ill-health, health behaviours and working conditions. Scand J Public Health 2013;41: Virta L, Auvinen A, Helenius H, Huovinen P, Kolho KL. Association of repeated exposure to antibiotics with the development of pediatric Crohn s disease--a nationwide, register-based Finnish casecontrol study. Am J Epidemiol 2012;175: Lahti A, Keränen S, Hakko H, Riala K, Räsänen P. Northern excess in adolescent male firearm suicides: a register-based regional study from Finland, Eur Child Adolesc Psychiatry 2013, verkossa ensin DOI / s x. 28 Peltola M, Juntunen M, Häkkinen U, Rosenqvist G, Seppälä TT, Sund R. A methodological approach for register-based evaluation of cost and outcomes in health care. Ann Med 2011;43 suppl 1:S Lehtonen L, Rautava L, Korvenranta E, Korvenranta H, Peltola M, Häkkinen U. PERFECT preterm infant study. Ann Med 2011;43 suppl 1:S Lonnberg S, Anttila A, Luostarinen T, Nieminen P. Age-specific effectiveness of the Finnish cervical cancer screening programme. Cancer Epidemiol Biomarkers Prev 2012;21: Kiivet, R, Sund R, Linna M, Silverman B, Pisarev H, Friedman N. Methodological challenges in international performance measurement using patient-level administrative data. Health Policy 2013;112: ohjelmien kanssa. Hyvä tietojärjestelmä voisi myös tukea kliinistä työtä ja antaa esimerkiksi yhteenvetoraportteja omasta toiminnasta ja kirjaamisesta. Joskus voi myös olla tarpeellista miettiä, kuka tallentaa ja mitä tietoja. On esimerkiksi mahdollista, että osan tiedoista tallentaa asiakas itse, kuten Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, jossa raskaana oleva syöttää itse omat esitietonsa Pikku haikara -ohjelmaan. Valtaosa Suomen etuusrekisterien tiedoista on laadultaan hyviä, mikä selittynee niiden käytöllä rahavirtojen seurantaan ja ohjaamiseen. Eri rekisterien tietojen kattavuutta ja luotettavuutta on tarkasteltu myös erillisissä tutkimuksissa. Esimerkiksi terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin tiedot on tarkasteltujen diagnoosien osalta todettu pääosin hyviksi tai erinomaisiksi (5), kuten myös valtaosa syntyneiden lasten rekisteriin kerätyistä tiedoista (6). Rekistereistä saatavia toimintalukuja voidaan hyödyntää organisaation tasolla mm. laadun seurannassa ja toiminnan suunnittelussa. Lisäksi mm. perusterveydenhuollon avohoidon rekisteri tarjoaa mahdollisuuden saada tietoja oman alueen väestön terveydentilasta. Rekisteritietojen perusteella on mahdollista tarkastella myös terveydenhuollon yksiköiden ja eri alueiden välisiä eroja hoidon vaikuttavuudessa, laadussa ja kustannustehokkuudessa eri potilasryhmillä. Tällainen tarkastelu edellyttää kuitenkin aina tutkimuksellista lähestymistapaa. Käytettäessä rekisteritietoja tieteellisen tutkimuksen tutkimusaineistona puhutaan rekisteritutkimuksesta. Rekisteritietojen hyödyntäminen tutkimuksessa Puhdas rekisteritutkimus tarkoittaa sitä, että tutkimusaineisto muodostuu ainoastaan rekisteritiedoista, jotka on saatu joko yhdestä rekisteristä tai yhdistämällä useamman rekisterin tietoja. Rekisteritietojen hyödynnettävyyteen tutkimuksessa vaikuttavat tutkimusasetelma ja kysymyksenasettelu, mutta parhaimmillaan tietoja voidaan hyödyntää sellaisinaan, esimerkiksi tarkasteltaessa kuolemantapauksia tai synnytyksiä. Joskus tutkimuksessa tarvittavien tietojen hankinnassa tarvitaan taustatietoja. Esimerkiksi sydäninfarkteja ei varsinaisesti rekisteröidä erikseen, mutta tiedot ovat saatavissa hoitoilmoitus- ja kuolemansyyrekisteristä, koska sairaus edellyttää tavallisesti erikoissairaanhoitoa tai johtaa kuolemaan. Rekisteritietojen tutkimuskäyttö voi myös edellyttää tutkimuskysymysten muokkaamista ja kompromisseja siten, että kysymyksiin pystytään vastaamaan saatavissa olevien tietojen avulla. Tarkasteltaessa jonkin päätetapahtuman tai sairauden ilmaantuvuutta sairaaloiden hoitoilmoitusrekisterin tietojen perusteella tietojen kattavuus vaihtelee sen mukaan, kuinka suuri osa sairastuneista tarvitsee erikoissairaanhoitoa kyseisen sairauden takia. Vuonna 2011 aloitetusta perusterveydenhoidon käyntien rekisteristä (AvoHilmo) ei ole vielä tutkimuskokemuksia. Rekisteritutkimuksen tukikeskuksen (ReTki) tarkoituksena on edistää kansallisten rekisterien tutkimuskäyttöä, mm. jakamalla tietoa rekisterien tutkimuskäytöstä, järjestämällä koulutusta ja edistämällä rekisteritutkimuksen yleisiä edellytyksiä. ReTkin keräämien tietojen perusteella rekisteritutkimusten määrä kasvaa tasaisesti, mutta pelkästään lupahakemusten perusteella on vaikea arvioida rekisteritutkimusten määrällistä kehitystä: yhdellä hakemuksella voidaan hakea lupaa laajoihin hankkeisiin ja toisaalta samaan tutkimukseen voidaan tarvita useampi lupa käytettäessä eri rekisterinpitäjien aineistoja. Rekisteritutkimuksen vahvuudet ja heikkoudet Rekisteritietojen tutkimuskäyttöön liittyy tiettyjä vahvuuksia ja heikkouksia (taulukko 2). Rekisteritutkimuksen suurimpiin vahvuuksiin kuuluu mahdollisuus saada käyttöön koko kohdejoukon tiedot pitkältä ajanjaksolta, mikä mahdollistaa seurannan ja tutkimuskysymykset, joihin ei muuten olisi mahdollista kerätä aineistoa. Vahvuutena on myös tutkimusaineiston hankinnan nopeus ja edullisuus perinteisiin aineistonkeruumenetelmiin nähden, sillä tämä säästää rajallisia tutkimusresursseja (2). Heikkoutena on kuitenkin se, että rekisteritiedot valmistuvat yleensä 6 12 kuukauden viiveellä mm. kokoamiseen ja tarkastamiseen kuluvan ajan vuoksi. Perusterveydenhuollon AvoHilmon tiedot on kuitenkin poikkeus, sillä valtaosa tiedoista siirtyy paikallisista tietojärjestelmistä rekisteriin kerran vuorokaudessa. Rekisteritietojen tarkastelussa voidaan käyttää monia eri tutkimusasetelmia, kuten kohortti- ja tapaus-verrokkitutkimus sekä poikkileikkaus- ja pitkittäistutkimus. Tutkimusasetelmassa voidaan lisäksi huomioida suhde aikaan 3078

5 tieteessä Taulukko 2. Rekisteritutkimuksen vahvuudet ja heikkoudet. Aineisto Vahvuudet Koko väestön tiedot tunnistetiedoilla, mikä mahdollistaa saman henkilön tietojen yhdistämisen eri rekistereistä Pitkä seurantamahdollisuus Heikkoudet Puutteelliset tai virheelliset henkilötunnukset, esimerkiksi vastasyntyneet, maahanmuuttajat ja muiden maiden kansalaiset Aineistonkeruu On nopeampaa, koska tiedot on kerätty valmiiksi Tutkimusluvan saaminen saattaa kestää useita kuukausia Rekisteritiedot valmistuvat viiveellä Rekisteritiedot pitää aina esikäsitellä ja tarkastaa huolellisesti Tarkastelunäkökulma Yksilö-, yksikkö- ja organisaatiotaso sekä alueellinen ja kansallinen taso Kustannukset Säästää aineistonkeruun kustannuksia Osa rekisteritiedoista kalliita Tietojen luotettavuus ja kattavuus Muuttujat Tutkimusasetelma Tutkimuksen tarkoitus Aikatekijät Tietojen huolellinen tallentaminen ja standardoidut aineistonkeruumenetelmät parantavat rekisteritietojen laatua Rekistereitä yhdistämällä saa lukuisia muuttujia Riippuvaksi muuttujaksi voidaan valita joko päätetapahtuma tai altiste Useita havainnollistavia tutkimusasetelmia kuten kohorttija tapaus-verrokkitutkimus sekä pitkittäis- ja poikkileikkaustutkimus voidaan soveltaa Sopii hyvin tilanteisiin, joissa satunnaistetut kontrolloidut koeasetelmat ja interventiotutkimukset eivät ole mahdollisia, esimerkiksi selvitettäessä altisteiden ja sairastumisen välistä yhteyttä tai sairauden ennustetta Voidaan tarkastella lukuisia päätetapahtumia ja altisteita sekä niiden välisiä yhteyksiä Voidaan määrittää ilmaantuvuutta, vallitsevuutta, riskitekijöitä, yhteyksiä, ennusteita ja hoidon vaikuttavuutta Tarkastelunäkökulma voi olla ajan suhteen menneessä ajassa tapahtuva ilmiöön yhteydessä olevien tekijöiden tarkastelu (retrospektiivinen) tai etenevä tutkimus, jossa tiettyä tutkimusryhmää seurataan (prospektiivinen) Myös poikkileikkaus- ja pitkittäistutkimukset ovat mahdollisia Aineisto voi sisältää virheitä ja puuttuvia tietoja Tietojen kattavuus ja luotettavuus voi vaihdella Muuttujia on rajoitetusti, eikä uusien muuttujien lisääminen rekisteriin ole jälkikäteen mahdollista Elämäntapaan liittyviä tietoja on rajoitetusti Muuttujien määrittely voi vaihdella eri rekistereissä, mikä on huomioitava, jos tietoja yhdistetään Rekisterin sisältö voi muuttua Rekisteritiedot on alun perin kerätty hallinnollisiin ja tilastollisiin tarkoituksiin, mikä voi rajoittaa tutkimus asetelmaa Rekisteritutkimuksella ei välttämättä voi osoittaa kausaliteettia 32 Hakulinen T, Arbyn M, Brewster DH ym. Harmonization may be counterproductive--at least for parts of Europe where public health research operates effectively. Eur J Public Health 2011;21: Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia. siten, että valitaan joko etenevä tai takautuva tarkastelu (7,8). Rekisteritutkimuksissa vahvuutena on myös mahdollisuus tarkastella useiden eri altisteiden yhteyksiä tarkasteltavaan ilmiöön. Esimerkiksi syntyneiden lasten rekisterin tietoja hyödyntävissä tutkimuksissa on mahdollista hyödyntää lukuisia eri muuttujia: väestölliset ja sosioekonomiset tiedot, aikaisempiin, nykyraskauteen ja synnytyksiin liittyvät tiedot ja diagnoosit sekä vastasyntyneen tiedot ja diagnoosit. Rekisteritietojen hyödyntäminen sopii hyvin tilanteisiin, joissa kontrolloidut satunnaistetut koeasetelmat ja interventiotutkimukset eivät ole mahdollisia, kuten selvitettäessä altisteiden ja sairastumisen välistä yhteyttä tai sairauden ennustetta. Etuna voidaan pitää myös sitä, että päätetapahtumien ja altisteiden välisiä yhteyksiä voidaan tarkastella luonnollisissa olosuhteissa, johon ei liity mukaanotto- ja poissulkukriteereitä, kuten kontrolloituihin satunnaistettuihin koeasetelmiin. Rekisteritutkimus sopii erityisesti tilanteisiin, joissa tarkastelun kohteena oleva ilmiö on suhteellisen harvinainen, sillä pienemmän otoskoon tutkimukset voivat antaa sattumanvaraisia tuloksia ja kontrolloidut koe- 3079

6 Katsaus Rekisteritietojen tutkimuskäyttö edellyttää tietojen tarkastamista ja usein työlästä esikäsittelyä. asetelmat ovat epäkäytännöllisiä tai käytännössä mahdottomia (7). Esimerkiksi peräaukon sulkijalihasrepeämä on suhteellisen harvinainen alatiesynnytyksen komplikaatio, joka todetaan yhdellä sadasta synnyttäjästä ja jonka syntyyn vaikuttavat useat äidistä ja sikiöstä johtuvat riippumattomat tekijät sekä käytetyt hoitomenetelmät, kuten pariteetti, synnytystapa, syntymäpaino, välilihanleikkaus ja välilihan tukeminen (9,10,11,12). Rekisteritietojen tutkimuskäyttö edellyttää aina tietojen huolellista tarkastamista ja usein myös työlästä esikäsittelyä, jotta tiedot saadaan tutkimuksen kannalta sopivaan muotoon. Myös tietojen sisältö ja luokittelu voi muuttua ajan myötä. Esimerkiksi kansainvälistä tautiluokitusjärjestelmää (ICD) ja Pohjoismaista toimenpideluokitusta (NCSP) muutetaan säännöllisesti. ICD-10 otettiin käyttöön Suomessa vuonna 1996, joten samaa diagnoosia kuvaavat koodit ja määrittelyt voivat olla erilaisia ennen tätä vuotta ja sen jälkeen ja koodit on kerättävä ja yhdistettävä erikseen. Samoin siviilisääty on nykyisin luokiteltu useampaan luokkaan lainsäädännön muutosten vuoksi. Tietojen yhdistämistä saattaa vaikeuttaa myös käsitteiden erilainen määrittely eri rekistereissä. Esimerkiksi hoitotoimenpiteeseen liittyvä haittavaikutus voi ilmetä hyvin monin eri oirein, toisin kuin kuolema, tehty toimenpide, sukupuoli tai ikä, jotka ovat sisällöltään vakaita käsitteitä (13,14). Lisäksi on muistettava, että rekisteritiedot sisältävät vain rajoitetun määrän eri muuttujia, joten kaikkien tärkeimpien selittävien tekijöiden yhteyttä selitettävään muuttujaan ei välttämättä voida ottaa huomioon toisin kuin kontrolloiduissa tutkimusasetelmissa, joissa aineiston keruu voidaan räätälöidä halutunlaiseksi. Rekisteritutkimuksen etiikka Rekisteritutkimuksen eettisessä arvioinnissa keskeisiä huomioitavia periaatteita ovat sosiaalinen oikeudenmukaisuus, hyödyn maksimointi, vahingon välttäminen ja yksityisyyden suojan säilyttäminen. Hyödyntämällä valmiiksi kerättyjä rekisteritietoja voidaan säästää rajallisia tutkimusresursseja, koska voidaan välttyä turhilta tutkimusaineistojen keruilta. Suomessa kolme neljännestä terveyspalveluista katetaan julkisin varoin, joten käyttäjillä voidaan vastavuoroisesti katsoa olevan moraalinen velvoite osallistua niitä koskeviin tutkimuksiin, jotka kattavat koko väestöön mitään väestönosaa syrjimättä. Tutkimusperinteen eettiset ongelmat liittyvät yksityisyyden suojan vaarantumiseen, koska eri rekistereistä kootut anonyymitkin tiedot voivat yhdessä muodostaa kokonaisuuden, jonka perusteella yksilö voidaan tunnistaa tai tiettyä sairautta sairastavat voivat leimautua sairauden syntymekanismien kuten elämäntapojen tai perinnöllisen alttiuden vuoksi (2). Suomessa henkilötietolaki (1999/523) (15) mahdollistaa pysyvien rekisteritietojen keräämisen ilman rekisteröidyn suostumusta, mikäli tiedonkeruu perustuu erillislainsäädäntöön. Laki velvoittaa rekisterinpitäjää laatimaan yleisesti saatavilla olevan rekisteriselosteen, jonka tarkoituksena on turvata rekisteröityjen henkilöiden tiedonsaanti. Rekisteriseloste sisältää seuraavat asiat: rekisterinpitäjä, yhteystiedot, tiedot rekisteröityjen henkilöiden ryhmästä, kerättyjen tietojen tietosisältö, henkilötietojen käsittelyn tarkoitus, kuvaus tietojen luovuttamisesta ja kuvaus rekisterin suojauksen periaatteista (15). Rekisteritietojen tutkimuskäyttöä ja tietojen luovutusta säätelevät henkilötietolain ohella julkisuuslaki (621/1999) (16), tilastolaki (316/ 2013) (17), biopankkilaki (688/2012) (18) ja laki terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä (556/1989) (19). Rekisteritutkimuksen tietosuojamääräysten mukaisesti yksityisyyden suojaa pyritään turvaamaan antamalla rekisteritiedot henkilötietojen kanssa ainoastaan poikkeustapauksissa (perustuslaki 731/ 1999) (20), esimerkiksi jos tietojen perusteella etsitään potilaskertomusaineistoja. Uusi voimaan tullut tilastolaki tuo muutoksia tiettyjen, pääasiassa Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen käyttöön, koska se sallii myös sellaisten aineistojen käytön, joista henkilö saattaa olla välillisesti tunnistettavissa esimerkiksi asuinpaikan tai ammatin vuoksi. Tilastoviranomaiset voivat myös tarjota julkiseen käyttöön tarkoitettuja aineistoja, joiden on kuitenkin oltava sellaisia, ettei yksittäistä henkilöä voida tunnistaa. Samanaikaisesti voimaan astuva biopankkilaki, jonka tarkoituksena on edistää ihmisperäisten näytteiden tutkimuskäyttöä mahdollistaa jatkossakin rekisteritietojen yhdistämisen biopankin näytteisiin tai tietoihin. Rekisteritietoja hyödyntävissä tutkimuksissa tutkimusluvan myöntäjä sekä tutkittavan tie- 3080

7 tieteessä Rekisteritietoja hyödynnetään tutkimuksessa eniten pohjoismaissa. toon perustuvan suostumuksen ja eettisen arvioinnin tarve vaihtelevat tutkimusasetelman mukaan. Puhtaassa rekisteritutkimuksessa luvan tutkimuksen suorittamiselle myöntää yleensä rekisterinpitäjänä toimiva viranomainen ja jos lupaa tarvitaan useammalta saman ministeriön alaiselta viranomaiselta sen myöntää asianomainen ministeriö. Lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun lain (488/1999) (21) mukaista tutkittavan suostumusta ei siis tarvita, koska sen saaminen on käytännössä usein mahdotonta osallistujien suuren määrän tai tietojen iän vuoksi. Tutkittavan kirjallinen tietoon perustuva suostumus tarvitaan kuitenkin aina, jos osa tiedoista hankitaan heiltä itseltään esimerkiksi kyselyn tai haastattelun avulla tai kyseessä on kajoava tutkimus sisältäen mm. näytteiden oton. Suostumuksen pyytämisen yhteydessä tutkittavaa on informoitava siitä, että tutkimuksessa kerättäviä tietoja on tarkoitus yhdistää rekisteritietoihin; tämä koskee myös suostumusta biopankissa olevien näytteiden käyttämiseen (18). Jos rekistereitä käytetään tutkittavien rekrytointiin, yhteydenotto tapahtuu aina hoitavan lääkärin kautta ja tutkimukseen osallistuvia on informoitava rekisteritietojen käytöstä (15). Potilaskertomuksen rekisterinpitäjäorganisaatio myöntää luvan potilaskertomustietoihin. THL myöntää luvan, mikäli tutkimuksessa käytetään useamman organisaation tai yksityisen terveydenhuollon palveluntuottajan potilaskertomustietoja, mutta tällöinkin on varauduttava neuvottelemaan kunkin organisaation kanssa erikseen potilaskertomustietojen luovutuksesta, koska THL:n lupa ei takaa, että organisaatioilla on resursseja tehdä mittavia poimintoja omista potilastietojärjestelmistään. Lääketieteellistä tutkimusta koskevan lain mukainen lääketieteellinen tutkimus arvioidaan eettisessä toimikunnassa. Puhdas rekisteritutkimus ei välttämättä vaadi eettisen toimikunnan arviota, mutta rekisterinpitäjät ja tutkimuksia julkaisevat lehdet voivat sitä kuitenkin vaatia. Rekisteritietojen käytön mahdollisuudet terveydenhuollon tutkimuksessa Rekisteritietoja hyödynnetään tutkimuksessa eniten Pohjoismaissa, joissa kaikissa on samankaltainen, luotettava, väestöpohjainen rekisterijärjestelmä. Rekisteritutkimus tarjoaa terveydenhuollon tutkimukseen uusia mahdollisuuksia, koska rekisterit soveltuvat hyvin epidemiologiseen, kliiniseen ja biolääketieteelliseen tutkimukseen, palvelujärjestelmän toimintaan ja laatuun kohdistuvaan tutkimukseen sekä hoitokäytänteiden vaikuttavuustutkimukseen. Tarkastelun tasoksi voidaan valita yksilö, potilasryhmä tai koko väestö, ja lisäksi on mahdollista valita myös alueellinen tai palveluyksikkökohtainen taso. Tutkimusasetelmat voivat olla hyvin erilaisia ja vain mielikuvitus on tutkimuksen suunnitteluvaiheessa rajana. Rekisteritiedot mahdollistavat epidemiologisessa tutkimuksessa mm. asuinalueen, ympäristön, ammatin, sosioekonomisten tekijöiden, lääkkeiden, rokotteiden ja erilaisten tapahtumien tarkastelun sairauksien ja päätetapahtumien altisteina. Terveysalan rekisteritietoja hyödyntäen on mm. tarkasteltu sikainfluenssarokotteen ja lasten narkolepsiaoireiden (22), masennusoireiden ja diabeteksen välistä yhteyttä (23) sekä lapsuusiän riskitekijöiden yhteyttä nuoruusiän ja varhaisaikuisuuden ajan psykoosilääkkeiden käyttöön (24). Kelan etuusrekistereitä ja reseptilääkeostotietoja hyödyntäen on tarkasteltu mm. sosioekonomisten tekijöiden ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen (25) sekä antibioottien käytön ja Crohnin taudin välistä yhteyttä (26). Tilastokeskuksen kuolemansyyrekisterin tietoja hyödyntäen on tarkasteltu mm. aseellisesti tehtyjen itsemurhien alueellisia eroja (27). Eri rekisterien tietoja yhdistämällä on myös mahdollista tarkastella hoidon vaikuttavuuden, laadun ja kustannustehokkuuden alueellisia ja yksikkökohtaisia eroja eri potilasryhmissä, kuten PERFECT-tutkimushankkeessa (28,29), ja seulontojen tehokkuutta (30). Tulevaisuudessa myös biopankkinäytteiden ja rekisteritietojen yhdistäminen avaa tutkimukselle uusia mahdollisuuksia. Lopuksi Suomen terveydenhuollossa siirrytään vähitellen kokonaan sähköisiin tiedonkeruumenetelmiin, kun sähköiset potilaskertomukset ja reseptitiedot tallennetaan Kansalliseen terveysarkistoon. Sähköisissä palveluissa keskeisenä tavoitteena on yhtenäistää potilaskertomuksen rakenne ja tietosisällöt, mikä edellyttää käsitteiden määrittelyä ja suurimmaksi osaksi rakenteellistettua tiedonkeruuta, jotta tieto olisi paremmin hyödynnettävissä tutkimuksessa. Siir- 3081

8 katsaus tyminen suurien tietovarantojen hyödyntämiseen (ns. big data) näyttää väistämättömältä alasta riippumatta ja myös kansainvälisesti tarkasteltuna. Eri maiden välisestä rekisteritietojen yhteiskäytöstä ja siihen liittyvistä ongelmista alkaa myös olla kokemusta (31). Isojen aineistojen tutkimuskäyttö on kuitenkin herättänyt keskustelua rekisterinpitäjien vastuusta ja rekisteröityjen oikeuksista (32). Euroopan komissio on parhaillaan uudistamassa henkilötietojen sääntelyä, johon liittyvien säädösten väitetään tulleen riittämättömäksi teknologian kehittymisen ja globalisoitumisen myötä. Tämä aloite tuntuu poikkeavan selvästi näkemyksistä, joihin mm. EU:n seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa rahoitettujen kansainvälisten rekisteritutkimushankkeiden piirissä on päädytty. Pahimmillaan aloite voisi mennessään läpi romuttaa täysin epärealististen uhkakuvien varjolla terveysrekisterien tiedonkeruun ja sitä myötä käytännön mahdollisuudet rekisteritutkimuksen tekemiseen. n English summary > in english Challenges and possibilities of utilising register data Lääkärilehti toimii myös tabletissa Klikkaa itsesi sisään Lääkärilehden sähköiseen näköislehteen! Digilehtenä Lääkärilehdet ovat aina ulottuvillasi töissä, matkalla tai vaikka mökkilaiturilla. Ilmainen digilehti toimii nyt kaikilla päätelaitteilla, myös tableteilla. Digilehteen pääset lehden kotisivulta ja kirjautumiseen tarvitaan FiMnet tunnukset. PS. Tarkista samalla kotisivun tuoreet uutiset ja kommentit! 3082

9 tieteessä english summary Sari Räisänen Ph.D., Researcher Kuopio University Hospital Seppo Heinonen Reijo Sund Mika Gissler Challenges and possibilities of utilising register data In Finland, there are several register keepers, such as the National Institute for Health and Welfare (THL) and the Social Insurance Institution of Finland (KELA), that maintain nationwide personal-level health and social registers mainly for administrative and statistical purposes. Data collection and utilisation is regulated by law to ensure citizens rights to privacy and confidentiality. The system of unique identification numbers permits the collection of personal-level information and deterministic data linkage of various registers. Large validated population-based registers contain a vast amount of information collected by health care professionals, which can be utilised in scientific research to improve health, or to improve, benchmark and evaluate health services. In addition to offering a substantial amount of information, population-based register data permit a comprehensive assessment of outcome on several levels, e.g., at the individual, institutional and population-based levels. Data derived from registers can be used in studies with various observational study designs, such as prospective and retrospective cohort studies with longitudinal, cross-sectional or casecontrol study designs. Increasing the sample size through cumulative routine data collection is likely to boost the statistical power of such studies. The challenge is to increase international co-operation especially between the Nordic countries with similar health and social registers. 3082a

Rekisteritutkimus mahdollisuus hoitotieteessä

Rekisteritutkimus mahdollisuus hoitotieteessä HOITOTIEDE 62 HOITOTIEDE 2011, 2012, 23 24 2012, (3), (1), 24 62 94 62 69 (1), 38 49 Rekisteritutkimus mahdollisuus hoitotieteessä SARI RÄISÄNEN TtT, hoitotyön opettaja Savonia-ammattikorkeakoulu MIKA

Lisätiedot

Rekisteritutkimuksen lupaprosessi ja kustannukset THL:ssä

Rekisteritutkimuksen lupaprosessi ja kustannukset THL:ssä Rekisteritutkimuksen lupaprosessi ja kustannukset THL:ssä YTM Arto Vuori, THL Tieto-osasto Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa -seminaari, Turun yliopisto, 8.12.2010

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri?

Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014 Susanna Jääskeläinen, Jukka Jokinen Rokotetutkimusyksikkö 22.10.2014 Valtakunnallinen rokotusrekisteri - tavoite, suunnitelmat

Lisätiedot

Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri?

Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Rokotusten kirjaaminen ja rokotusrekisteri -koulutuspäivät Helsingin Messukeskus, 14.-15.5.2012 Jukka Jokinen Rokotetutkimusyksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Rekisterit yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen

Rekisterit yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen Rekisterit yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen Marianne Johnson Rekisteritutkimuksen tukikeskus (ReTki) Mikä rekisteri on? [latinassa registrum (luetteloida) ja regerere (kirjata)] jonkin kohdejoukon

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkimusten viranomaisarvioinnissa

Ajankohtaista tutkimusten viranomaisarvioinnissa Ajankohtaista tutkimusten viranomaisarvioinnissa Horisontissa 2020 strategiapäivä 26.4.2012 Vs. hallintojohtaja, VT Jari-Pekka Tuominen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Lääketieteellistä tutkimusta koskevat

Lisätiedot

Hyvän kasvun avaimet: Seurantatutkimus Turun seudun lasten ja nuorten hyvinvoinnista seurantatutkimus

Hyvän kasvun avaimet: Seurantatutkimus Turun seudun lasten ja nuorten hyvinvoinnista seurantatutkimus Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 14 Laatimispäivä 25.1.2007, päiv 8.1.2014,

Lisätiedot

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Sonja Lumme 1 Esityksen rakenne Terveyspalveluiden tutkimus rekisteriaineistoilla Oikeudenmukaisuus terveydenhuollossa Rekisterit Oikeudenmukaisuuden

Lisätiedot

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä LAPSET JA BIOPANKIT Valvira 25.11.2014 Jari Petäjä 1 Lasten elämänkaari sairaanhoidon näkökulmasta Aikuisten hoito kasvu ja kehitys perhe ja vanhemmuus raha, taudit potilaan hoitomyöntyvyys 0 ikä 16 25

Lisätiedot

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 310505 7.6.2005 1 Valitut painopistealueet Kansantautien ja terveyden geenitausta Mikrobit ja

Lisätiedot

Terveysalan rekisterien tutkimuskäyttö ja rekisteritutkimuksen tukipalvelut

Terveysalan rekisterien tutkimuskäyttö ja rekisteritutkimuksen tukipalvelut Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä, tutkimuksen metodikurssi, Biomedicum, Helsinki 25.5.2009 Terveysalan rekisterien tutkimuskäyttö ja rekisteritutkimuksen tukipalvelut Irma-Leena Notkola Rekisteritutkimuksen

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 10 /2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Katuosoite:

Lisätiedot

NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET 20.9.2004 ARPO AROMAA

NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET 20.9.2004 ARPO AROMAA NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET TILANTEEN KUVAUS Vuosi 0 Tutkimus tavoitteineen Suostumus Näytteet Muut tiedot Vuosi 10-30 Tutkimus: uusi vai entinen käyttötarkoitus

Lisätiedot

TIETOSUOJASELOSTE rekisteriseloste ja asiakkaan informointi henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24

TIETOSUOJASELOSTE rekisteriseloste ja asiakkaan informointi henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 TIETOSUOJASELOSTE rekisteriseloste ja asiakkaan informointi henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 Laatimispäivä: 1.3.2013 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää Kallaveden työterveyshuollon rekisterin rekisteriselosteen

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Suomalaiset vahvuudet

Suomalaiset vahvuudet Suomalaiset vahvuudet Korkealaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä Luotettavat terveydenhuollon rekisterit Väestöaineistot ja terveydenhuollon näytekokoelmat Geneettisesti homogeeninen väestö Kansainvälisesti

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Lääkehoito ja raskaus -yhteistyöhanke

Lääkehoito ja raskaus -yhteistyöhanke Tiedosta hyvinvointia Lääkehoito ja raskaus -hanke 1 Lääkehoito ja raskaus -yhteistyöhanke Lääkelaitos, Kela ja Stakes Tiedosta hyvinvointia Lääkehoito ja raskaus -hanke 2 Lääkehoito ja raskaus -hankkeen

Lisätiedot

Terveyttä tilastoissa Stakesin tapaan. Kehittämispäällikkö, dosentti Mika Gissler STAKES Sosiaali- ja terveystilastot

Terveyttä tilastoissa Stakesin tapaan. Kehittämispäällikkö, dosentti Mika Gissler STAKES Sosiaali- ja terveystilastot Terveyttä tilastoissa Stakesin tapaan Kehittämispäällikkö, dosentti Mika Gissler STAKES Sosiaali- ja terveystilastot Organisaatiokaavio Stakes on myös tilastoviranomainen StakesTiedon tehtävänä on tuottaa

Lisätiedot

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Annakaisa Iivari Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Kansalaisen omat terveystiedot muodostuvat laajasti tarkasteltuna hyvin monimuotoisista ja eri tavalla säädellyistä tietolähteistä.

Lisätiedot

Rekisteritutkimuksen käyttöskenaario Mikä muuttuu ja miten?

Rekisteritutkimuksen käyttöskenaario Mikä muuttuu ja miten? Rekisteritutkimuksen käyttöskenaario Mikä muuttuu ja miten? Reijo Sund Yhteiskuntatieteiden menetelmäkeskus Sosiaalitieteiden laitos Helsingin yliopisto HUOM! Oikea esitys oli interaktiivinen ja sisälsi

Lisätiedot

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI

TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI Biopankkitoiminnan tavoitteet ja periaatteet Edistää lääketieteellistä tutkimusta ja tuotekehitystä sekä toimia henkilökohtaisen lääketieteen veturina Turvata

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan rekisteri- ja tilastoaineistojen arvo tutkimuksen näkökulmasta

Sosiaali- ja terveysalan rekisteri- ja tilastoaineistojen arvo tutkimuksen näkökulmasta arvonmääritys ja säilytysajan määrääminen 6.5.2009 Sosiaali- ja terveysalan rekisteri- ja tilastoaineistojen arvo tutkimuksen näkökulmasta Marianne Johnson erikoissuunnittelija Rekisteritutkimuksen tukikeskus

Lisätiedot

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki 10 ja 24 (523/1999)

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki 10 ja 24 (523/1999) 1 TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki 10 ja 24 (523/1999) Tällä lomakkeella ovat sekä rekisteriselosteen tiedot (HetiL 10 ja 24 1.5.2011) että rekisteröidyille annettava informaatio henkilötietojen käsittelystä

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

Tutkittavan informointi ja suostumus

Tutkittavan informointi ja suostumus Tutkittavan informointi ja suostumus yhdistettäessä tutkittavilta kerättyjä tietoja rekisteritietoihin Ylitarkastaja Raisa Leivonen Tietosuojavaltuutetun toimisto 9.12.2010 Kysy rekisteritutkimuksen luvista

Lisätiedot

Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos 1.4.2008 Kansanterveyslaki (25/11/2005) 3 LUKU Kunnan kansanterveystyö 14 Kansanterveystyöhön

Lisätiedot

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Ohje 2/2010 1 (5) 9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Lääkkeiden haittavaikutusten ilmoittaminen Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika Ohje tulee voimaan

Lisätiedot

Tampereen BIOPANKKI. Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten

Tampereen BIOPANKKI. Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten Tampereen BIOPANKKI Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten Pyydämme sinulta suostumusta näytteiden ja sinua koskevien tietojen keräämiseksi Tampereen Biopankkiin ja käytettäväksi biopankkitutkimukseen.

Lisätiedot

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille 31.10.2012 30.10.2012 Päivi Tossavainen/THL 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Sosiaalihuollon hoidon päättymisilmoitukset

Lisätiedot

Suostumus biopankkitutkimukseen

Suostumus biopankkitutkimukseen Suostumus biopankkitutkimukseen Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari Riitta Burrell, STM 29.10.2013 Esityksen rakenne 1) Yhteiskunnallinen ympäristö, jossa näytetutkimusta harjoitetaan 2) Omistusoikeusmalli

Lisätiedot

Rekisteritutkimuksen toteuttaminen ja lainsäädäntö

Rekisteritutkimuksen toteuttaminen ja lainsäädäntö Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa, Turku 8.12.2010 Rekisteritutkimuksen toteuttaminen ja lainsäädäntö Irma-Leena Notkola Rekisteritutkimuksen tukikeskus (ReTki)

Lisätiedot

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen lainsäädäntöuudistuksen valossa TENK:n kevätseminaari 17.5.2011 Ylitarkastaja Outi Konttinen

Lisätiedot

REKISTERI- JA TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24

REKISTERI- JA TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 REKISTERI- JA TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Laatimispäivä: 03.11.2010 Tällä lomakkeella ovat sekä rekisteriselosteen tiedot (HetiL 10 ) että rekisteröidyille annettava informaatio

Lisätiedot

Mitä biopankkilaki pitää sisällään. Suomen lääkintäoikeuden ja etiikan seura 22.3.2012

Mitä biopankkilaki pitää sisällään. Suomen lääkintäoikeuden ja etiikan seura 22.3.2012 Mitä biopankkilaki pitää 23.3.2012 VT Sirpa Soini sisällään Suomen lääkintäoikeuden ja etiikan seura 22.3.2012 Biopankkilain valmistelu HE 86/2011 biopankkilaiksi sekä kudoslain ja potilaslain muuttamiseksi

Lisätiedot

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate

Lisätiedot

Laadukas kirjaaminen DRG:n perustana? Laadukas kirjaaminen terveydenhuollon seurannan ja arvioinnin perustana?

Laadukas kirjaaminen DRG:n perustana? Laadukas kirjaaminen terveydenhuollon seurannan ja arvioinnin perustana? Laadukas kirjaaminen DRG:n perustana? Laadukas kirjaaminen terveydenhuollon seurannan ja arvioinnin perustana? 9.11.2012 ylilääkäri Hanna Rautiainen, THL Tieto-osasto 1 Sidonnaisuudet: Kainuun keskussairaala

Lisätiedot

Tällä lomakkeella ovat sekä rekisteriselosteen tiedot HetiL 10 että rekisteröidyille annettava informaatio henkilötietojen käsittelystä 24.

Tällä lomakkeella ovat sekä rekisteriselosteen tiedot HetiL 10 että rekisteröidyille annettava informaatio henkilötietojen käsittelystä 24. TIETOSUOJASELOSTE - Keski-Pohjanmaan alueen yhteinen potilasrekisteri Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Tällä lomakkeella ovat sekä rekisteriselosteen tiedot HetiL 10 että rekisteröidyille annettava

Lisätiedot

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö HÄMEENKYRÖN KUNTA REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Perusturva Terveyspalvelut Laatimispäivä 24.7.2007 Päivitetty 15.4.2014 1. Terveydenhuollon toimintayksikkö (rekisterinpitäjä) 2. Rekisteriasioista

Lisätiedot

2. REKISTERINPITÄJÄ Nimi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

2. REKISTERINPITÄJÄ Nimi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Rekisteriseloste 1 (5) 1. REKISTERIN NIMI Potilasrekisteri 2. REKISTERINPITÄJÄ Nimi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Käyntiosoite Postiosoite Puhelinvaihde (08) 315 2011 3. REKISTERIASIOIDEN VASTUUHENKILÖ

Lisätiedot

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö HÄMEENKYRÖN KUNTA REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Perusturva Terveyspalvelut 15.4.2014 1. Terveydenhuollon toimintayksikkö (rekisterinpitäjä) 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö Rekisteriasioiden

Lisätiedot

Tietosuojanäkökulma biopankkilainsäädäntöön

Tietosuojanäkökulma biopankkilainsäädäntöön Tietosuojanäkökulma biopankkilainsäädäntöön Ylitarkastaja Raisa Leivonen Tietosuojavaltuutetun toimisto Suomen Lääkintäoikeuden ja etiikan seura ry 22.3.2012 Yleistä tietosuojasta Tietosuojanäkökulma biopankkitoimintaan

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä

Lisätiedot

MALLI JULKISEN TERVEYDENHUOLLON POTILAIDEN INFORMOINNISTA

MALLI JULKISEN TERVEYDENHUOLLON POTILAIDEN INFORMOINNISTA TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO MALLI JULKISEN TERVEYDENHUOLLON POTILAIDEN INFORMOINNISTA Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 Malli rekisterinpitäjille julkisessa terveydenhuollossa (mallia voidaan

Lisätiedot

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Hiiden alueen hyvinvointiseminaari 30.8.2007 31.8.2007

Lisätiedot

Tietosuojanäkökulma biopankkilainsäädäntöön

Tietosuojanäkökulma biopankkilainsäädäntöön Tietosuojanäkökulma biopankkilainsäädäntöön Ylitarkastaja Raisa Leivonen Tietosuojavaltuutetun toimisto Tiedotus- ja keskustelutilaisuus biopankkilain toimeenpanosta 19.8.2013 Tietosuojavaltuutetun toimivalta

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Biopankkien ja tieteellisen tutkimuksen yhteinen ICT infrastruktuuri

Biopankkien ja tieteellisen tutkimuksen yhteinen ICT infrastruktuuri Biopankkien ja tieteellisen tutkimuksen yhteinen ICT infrastruktuuri tietohallintoylilääkäri Pirkko Kortekangas, VSSHP Evp soveltavan tutkimuksen intoilija bioetiikan harrastaja lääkäri, kirurgi ja neurokirurgi

Lisätiedot

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Skidi Kids -seminaari Tampere 22.5.2013 Tutkimuksen tausta Kansainvälisissä

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Arviointien tavoite Tuottaa tietoa lääkkeiden käyttöönottoon ja korvattavuuteen

Lisätiedot

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri

Lisätiedot

Tilastolain muutoksen vaikutukset aineistojen tutkimuskäyttöön. Seminaari 27.2.2014

Tilastolain muutoksen vaikutukset aineistojen tutkimuskäyttöön. Seminaari 27.2.2014 Tilastolain muutoksen vaikutukset aineistojen tutkimuskäyttöön Seminaari 27.2.2014 Tilastolain tarkoitus Lain tarkoitusta laajennettiin tilastotarkoituksen lisäksi koskemaan myös tietojen tutkimuskäyttö.

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. KANSANTERVEYSTYÖN REKISTERI / suun terveydenhuolto

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. KANSANTERVEYSTYÖN REKISTERI / suun terveydenhuolto Laatimispäivä: 3/2013 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Katuosoite:

Lisätiedot

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,

Lisätiedot

Ei tietojen luovutuksia EU:n tai ETA:n ulkopuolelle.

Ei tietojen luovutuksia EU:n tai ETA:n ulkopuolelle. Henkilötietolaki (523/99) 10 REKISTERISELOSTE Laatimispäivä: 20.2.2009 1. Rekisterinpitäjä MTV Oy (Y-tunnus: 1093944-1) Ilmalantori 2 00240 Helsinki Puhelin 010 300 300 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö

Lisätiedot

EU:N TIETOSUOJA- ASETUS JA TERVEYSTIETOJEN TUTKI- MUSKÄYTTÖ

EU:N TIETOSUOJA- ASETUS JA TERVEYSTIETOJEN TUTKI- MUSKÄYTTÖ EU:N TIETOSUOJA- ASETUS JA TERVEYSTIETOJEN TUTKI- MUSKÄYTTÖ Marjut Salokannel OTT, dosentti SaReCo Tampere, 17.3.2016 Terveystietoja ovat all data pertaining to the health status of a data subject which

Lisätiedot

Työterveyshuollon potilasrekisteri

Työterveyshuollon potilasrekisteri Tietosuojaseloste 1/7 1. Rekisterinpitäjä Vantaan terveyskeskus / Vantaan Työterveys liikelaitos Toimipisteet: Tikkurilan toimipiste, Kielotie 11 A, 01300 Vantaa, Myyrmäen toimipiste, Jönsaksentie 4 E,

Lisätiedot

Mitä rekisterit kertovat sijoitettujen lasten pärjäämisestä?

Mitä rekisterit kertovat sijoitettujen lasten pärjäämisestä? Mitä rekisterit kertovat sijoitettujen lasten pärjäämisestä? Marianne Johnson Rekisteritutkimuksen tukikeskus (ReTki) Pohjoismaista rekisteritutkimusta Clausen & Kristofersen (2008): Barnevernsklienter

Lisätiedot

Mitä rekisteriviranomaisen pitää ottaa huomioon henkilötietoja luovuttaessaan?

Mitä rekisteriviranomaisen pitää ottaa huomioon henkilötietoja luovuttaessaan? Mitä rekisteriviranomaisen pitää ottaa huomioon henkilötietoja luovuttaessaan? Ylitarkastaja Raisa Leivonen Tietosuojavaltuutetun toimisto 9.4.2015 Tutkimuskäyttöön tietoja luovuttavien viranomaisten yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Hilmo ja siihen liittyvät haasteet Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Mikä on HILMO?

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Rekisteritutkimuksen tukikeskuksen toimintaperiaatteet pankkineuvontaa myös biopankeille?

Rekisteritutkimuksen tukikeskuksen toimintaperiaatteet pankkineuvontaa myös biopankeille? Rekisteritutkimuksen tukikeskuksen toimintaperiaatteet pankkineuvontaa myös biopankeille? Hilkka Riihimäki, LKT, prof. Osastonjohtaja Epidemiologian ja biostatistiikan osasto Työterveyslaitos 21.9.2004

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

AvoHILMO 26.10.2010 Tavoitteet ja tarkoitus Pirjo Tuomola

AvoHILMO 26.10.2010 Tavoitteet ja tarkoitus Pirjo Tuomola AvoHILMO 26.10.2010 Tavoitteet ja tarkoitus Pirjo Tuomola 3.11.2010 AvoHILMO_tavoitteet / Pirjo Tuomola 1 Tieto-osaston tehtävät eri kokonaisuuksina TILASTOTUOTANTO Suomen viralliset tilastot Kansainväliset

Lisätiedot

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispvm: 11.2.2014 1. Rekisterinpitäjä Nimi Hevostoiminta Laukki Yksityinen elinkeinonharjoittaja, Y-tunnus 2601111-1 Yhteystiedot Puh: 040-186 2222,

Lisätiedot

Hilmo-tietoa tiedontuottajille

Hilmo-tietoa tiedontuottajille Hilmo-tietoa tiedontuottajille Riikka Väyrynen 25.11.2014 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Tiedonkeruuprosessi Kehitysnäkymiä 25.11.2014 2 1 TIETO-osasto Vastaa Lakisääteisestä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISISTA REKISTEREISTÄ VASTAUS TERVEYS- JA HOITOTIETEELLISIIN TUTKIMUSONGELMIIN

VALTAKUNNALLISISTA REKISTEREISTÄ VASTAUS TERVEYS- JA HOITOTIETEELLISIIN TUTKIMUSONGELMIIN Turun yliopisto, hoitotieteenlaitos 8.12.2010 VALTAKUNNALLISISTA REKISTEREISTÄ VASTAUS TERVEYS- JA HOITOTIETEELLISIIN TUTKIMUSONGELMIIN TtM, erikoissuunnittelija Tarja Vainiola Rekisteritutkimuksen tukikeskus,

Lisätiedot

Suostumuskäytännöt Suomen perustuslaki

Suostumuskäytännöt Suomen perustuslaki Suostumuskäytännöt 2..205 THL / OPER - OTK Joni Komulainen Suomen perustuslaki 6 Yhdenvertaisuus 0 Yksityiselämän suoja: Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu: - Henkilötietojen suojasta

Lisätiedot

HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10. Laatimispäivä: 20.9.2011

HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10. Laatimispäivä: 20.9.2011 HENKILÖREKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispäivä: 20.9.2011 1. Rekisterinpitäjä Nimi Pieksämäen kaupungin sosiaalilautakunta. 1.1.2009 Terveyslautakunta 1.1.2010 Perusturvalautakunta

Lisätiedot

Laatimispvm: 13.6.2014. Sosiaali- ja terveystoimi PL 43, 67101 KOKKOLA 06-828 9111 (vaihde) www.kokkola.fi

Laatimispvm: 13.6.2014. Sosiaali- ja terveystoimi PL 43, 67101 KOKKOLA 06-828 9111 (vaihde) www.kokkola.fi TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 JA 24 Laatimispvm: 13.6.2014 Rekisterin nimi Rekisterinpitäjä Kokkolan terveyskeskuksen päihdetyön rekisteri Kokkolan kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi PL

Lisätiedot

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana

Lisätiedot

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei

Lisätiedot

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999)10 ja 24

TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999)10 ja 24 1 TIETOSUOJASELOSTE Henkilötietolaki (523/1999)10 ja 24 Tällä lomakkeella ovat sekä rekisteriselosteen tiedot (HetiL 10 ) että rekisteröidyille annettava informaatio henkilötietojen käsittelystä (HetiL

Lisätiedot

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) Hedelmöityshoitotilastoinnin tiedonkeruun tietosisältö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista sähköisellä tiedonkeruulomakkeella,

Lisätiedot

Rekisteritutkimuksen kulku

Rekisteritutkimuksen kulku Reijo Sund Rekisteritutkimuksen kulku Esimerkkejä FinDM II diabetestutkimuksesta t tki k t Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa, Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS

TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS TAPAUS-VERROKKI TUTKIMUKSEN TYYPIT JA TULOSTEN ANALYYSI Simo Näyhä Jari Jokelainen Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen jatkokoulutusmeeting.3.4.2007 TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS Idea Tutkimusryhmät

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Katuosoite: Kuopion

Lisätiedot

Sairaalan talousjohtaja. 3. Rekisterin nimi Niuvanniemen sairaalan potilaslaskutusrekisteri

Sairaalan talousjohtaja. 3. Rekisterin nimi Niuvanniemen sairaalan potilaslaskutusrekisteri REKISTERISELOSTE 1 (5) 1. Rekisterin pitäjä Nimi Niuvanniemen sairaala (valtion mielisairaala) Postiosoite Niuvankuja 65 70240 KUOPIO Puhelin 0295 242 111 (vaihde) 2. Rekisteriasioita hoitava henkilö tai

Lisätiedot

sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ puhelin (vaihde) 019 264 5000 puhelin (vaihde) 019 264 5000

sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ puhelin (vaihde) 019 264 5000 puhelin (vaihde) 019 264 5000 TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja - Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Mäntsälän kunta, Heikinkuja 4 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö

Lisätiedot

Kvantitatiivinen arviointi Pohjanmaahankkeessa

Kvantitatiivinen arviointi Pohjanmaahankkeessa Tiedosta hyvinvointia 1 Kvantitatiivinen arviointi Pohjanmaahankkeessa Kristian Wahlbeck 23.03.2006 Stakes mielenterveysryhmä ja Helsingin yliopisto Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Keuruun kaupunki Rekisteri- ja informointiseloste Potilas- ja asiakasrekisteri Henkilötietolaki (99/523) 10 ja 24 1.1.2011 1

Keuruun kaupunki Rekisteri- ja informointiseloste Potilas- ja asiakasrekisteri Henkilötietolaki (99/523) 10 ja 24 1.1.2011 1 1 1. Rekisterin nimi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja terveyskeskusten erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon potilas- ja asiakasrekisteri 2. Rekisterinpitäjä Keuruun kaupunki Perusturvalautakunta

Lisätiedot

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland

Lisätiedot

Tehostetun asumispalvelun rekisteri

Tehostetun asumispalvelun rekisteri Tietosuojaseloste 1/6 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja

Lisätiedot

Lapsen huolto- ja tapaamisoikeuden rekisteri

Lapsen huolto- ja tapaamisoikeuden rekisteri Tietosuojaseloste 1/5 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen

Lisätiedot

Oheistusta selkeyttävä prosessikuvaus on liitteessä 2.

Oheistusta selkeyttävä prosessikuvaus on liitteessä 2. HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 1/2010 1 (5) OPINNÄYTETYÖN TUTKIMUSLUPA 1 Ohjeen sovellusala 2 Tutkimusluvan hakeminen opinnäytetyölle Opinnäytetyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

MTV Oy, Ilmalantori 2, 00240 Helsinki (jäljempänä "Järjestäjä")

MTV Oy, Ilmalantori 2, 00240 Helsinki (jäljempänä Järjestäjä) Säännöt ja rekisteriseloste 1. Järjestäjä, Ilmalantori 2, 00240 Helsinki (jäljempänä "Järjestäjä") Järjestäjä järjestää testiryhmän yhteistyössä Lumenen kanssa (jäljempänä "Yhteistyökumppani") 2. Osallistumiskelpoisuus

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 5/ 2016 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Katuosoite:

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

TIETOSUOJA JA TIETEELLINEN TUTKIMUS

TIETOSUOJA JA TIETEELLINEN TUTKIMUS TIETOSUOJA JA TIETEELLINEN TUTKIMUS Tutkimuksen päätyttyä huomioitavat tietosuoja-asiat Ylitarkastaja Heljä-Tuulia Pihamaa Tietosuojavaltuutetun toimisto Tilastokeskus 6.5.2009, Helsinki LUENTOAIHEET Yleistä

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11

Sisällysluettelo. 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO Irma Pahlman... 11 2 KÄSITEMÄÄRITTELYT JA LÄHTEET Irma Pahlman... 13 2.1 Käsitemäärittelyt... 13 2.2 Oikeuslähteet... 16 2.2.1 Henkilötietodirektiivi (Euroopan parlamentin ja.

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot