EIJA KAASINEN ja LEENA NORROS (toim.) Älykkäiden ympäristöjen suunnittelu
|
|
- Kari Sipilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 EIJA KAASINEN ja LEENA NORROS (toim.) Älykkäiden ympäristöjen suunnittelu Kohti ekologista systeemiajattelua
2 Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin ovat tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. Lupia teosten osittaiseen valokopiointiin myöntää tekijöiden ja kustantajien valtuuttamana KOPIOSTO ry. Muuhun käyttöön luvat on kysyttävä suoraan kunkin teoksen oikeudenhaltijoilta. JULKAISIJA KUSTANTAJA JA MYYNTI Teknologiateollisuus ry Teknologiainfo Teknova Oy Eteläranta 10, 4. krs HELSINKI puh. (09) 19231/julkaisumyynti ISBN Teknologiateollisuuden julkaisuja nro 6/2007 Teknologiainfo Teknova Oy Ulkoasu ja taitto: Public Design Oy Kuvitus: Kirsikka Vaajakallio Painopaikka: Tammer-Paino Oy, Tampere, 2007
3 Esipuhe T ietotekniikka ja sen sovellukset ovat nopeasti sulautumassa työ- ja asuinympäristöihin, vapaa-ajan toimintoihin ja kaikenlaisiin esineisiin. Näyttää siltä, että tietotekniikka välittää tulevaisuudessa lähes kaikkea vuorovaikutustamme ympäristön kanssa ilman, että aina edes huomaamme sitä. Meitä vaaditaan oppimaan ja luomaan valmiuksia käsitellä ja ymmärtää yhä monimutkaisempia välineitä ja ympäristöjä. Tulemme samalla yhä riippuvaisemmiksi tietotekniikasta, ja joudumme käyttämään paljon aikaa teknologioiden parissa ja niistä huolehtimiseen. Kaikkeen tähän viitatessa on alettu puhua jokapaikan tietotekniikasta (ubiquitous computing). Se yhdistää kaksi elementtiä: tietotekniikan sulautumisen kaikkialle ympäristöön (pervasive computing) ja käyttäjän liikkuvuuden (mobile computing). Käyttäjä voi liikkua vapaasti ympäristöstä toiseen, ja samalla hänen käytössään olevat palvelut ja sovellukset vaihtuvat joustavasti. Kun tietotekniikka on upotettu ympäristöön ja sen esineisiin, tarvitaan myös uusia vuorovaikutusmenetelmiä, joiden avulla ihminen voi toimia erilaisissa ympäristöissä. Tulevaisuuden yhteiskunnasta, jossa hyödynnetään laajasti jokapaikan tietotekniikkaa, on alettu käyttää ilmaisua ubiikkiyhteiskunta. Tulevaisuuden älykkäät ympäristöt esitetään usein konkreettisina kuvina teknologioista ja ikään kuin jo toteutuneina ratkaisuina. Tällaiset kuvaukset esimerkiksi älykkäästä kodista tai kauppakeskuksesta eivät aina tunnu houkuttelevilta. Ihmiset ihmettelevät, mitä heille itselleen tapahtuu juuri tällaisissa ympäristöissä ja miten suhtautua uusiin ominaisuuksiin. Eräät saattavat myös kysyä, minkälaiseksi ympäristön ylipäänsä olisi hyvä kehittyä ja miten se sellaiseksi rakennetaan. Koska näihin kysymyksiin ei ole helppo vastata, teknologian vaikutuksista puhutaan usein varsin yleisellä tasolla ja eritellään sen yleisiä vaikutuksia esimerkiksi ihmisten identiteettiin, teknologian turvallisuuteen ja luotettavuuteen tai sen eettisiin seuraamuksiin ubiikkiyhteiskunnassa. 3
4 Kirjan tausta ja tavoitteet Tämän kirjan tavoitteena on luoda silta tietotekniikan teknisesti määriteltyjen älyominaisuuksien ja yleisluontoisten ubiikkiyhteiskuntaskenaarioiden välille. Kyse on puuttuvan käsittelytason ja suunnittelutavan kehittämisestä. Kirjassa esitetään, että välittävä lenkki syntyy, kun tarkastellaan älykästä ympäristöä toiminnalliselta, ihmisten käytäntöjen kannalta, ei ensisijaisesti tai pelkästään erilaisina laitteina. Älykäs ympäristö on käytäntöjen muodostama kokonaisuus, jonka sisältö ja rakenne ovat ihmisten määrittelemien toimintojen tarkoitusten ja merkitysten sanelemia. Ekologisella systeemiajattelulla tarkoitamme sitä, että tarkastelun kohteena on ihmisen ja ympäristön muodostama kokonaisuus ja siinä vallitsevat suhteet sekä kokonaisuuden toimintaa kuvaavat dynaamiset vuorovaikutukset. Ekologista systeemiajattelua edustaa myös se, että älykkäässä ympäristössä ihmisten ja teknisten ratkaisujen nähdään muodostavan monimutkaisia kognitiivisia kokonaisuuksia, joissa eri elementit toimivat yhdessä Teknologia palvelee, tukee ja viihdyttää käyttäjiä vaihtuvissa tilanteissa häiritsemättä ihmisen toimintaa. Kirjassa etsitään käsitteitä, teorioita ja menetelmiä, joiden avulla teknologiaa voitaisiin kehittää tällaisen ihminen-ympäristösysteemin näkökulman pohjalta. Kirjan on laatinut suomalaisista tutkimuslaitosten ja yliopistojen tutkijoista koottu laaja projektiryhmä, jonka jäsenillä on monipuolisesti kokemusta erilaisten älykkäiden ympäristöjen suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioimisesta. Kirjoittajien kokemuspiiri kattaa kuluttajille suunnattuja arkiympäristöjä, elämys- ja viihdeympäristöjä sekä vaativia teollisuusympäristöjä. Tutkimuksen tukena on ollut yritysten ja muiden organisaatioiden edustajista koottu laaja ohjausryhmä sekä päärahoittaja TEKES, jotka antoivat tutkimukseen evästystä sekä palautetta työn edetessä. Projektissa, jossa ei ollut yhteisiä empiirisiä tutkimuskohteita tai sovellushankkeita, huomio kohdistui kaikkia palvelevien käsitteellisten välineiden kehittämiseen. Projektin tavoitteeksi tuli kehittää yritysten tarpeisiin istuvaa hyvän suunnittelun käytäntöä älykkään ympäristön rakentamisessa. Sen oli määrä yhdistää käytännön suunnittelu- ja muotoiluosaamista ja erilaista tutkimustietoa sopivalla tavalla. Mukaan liittyneet tutkimusryhmät toivat ajatuksensa, osaamisensa ja monet meneillään olevat tutkimushankkeensa yhteiseksi materiaaliksi, josta teoriaa alettiin kehittää. Vastaavasti hankkeeseen osallistuvat yritykset olivat 4
5 sellaisia, joilla jo oli vahva mielenkiinto tietotekniikan uudenlaiseen käyttöön ja runsaasti kokemusta käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta. Tehtävänä oli siis koota olemassa olevaa tietoa ja kokemusta ja syntetisoida aikaisempien tutkimusten perusteella lähestymistapa ja välineitä, joiden avulla pystyttäisiin kohtaamaan älykkään ympäristön suunnittelun uudet haasteet. Tämän työn tuloksena syntynyt kirja on suunnattu älykkäiden ympäristöjen ja niiden osakokonaisuuksien tutkijoille ja suunnittelijoille sekä näiden tuottamaa tietoa aktiivisesti hyväksikäyttäville yrityksille. Kirjan rakenne Lähdemme liikkeelle kuvailemalla skenaarioiden avulla, millaista elämä erilaisissa älykkäissä ympäristöissä voisi olla. Tämän jälkeen kirja jatkuu kahtena osana: ekologisen suunnittelun lähtökohdat ja älykkäiden ympäristöjen ekologinen suunnittelu. Ensimmäisessä osassa kehitetään käsitteellinen kehikko älykkään ympäristön suunnitteluun. Ensimmäisessä luvussa eritellään, mitä älykkäällä ympäristöllä oikeastaan tarkoitetaan ja minkälaisia jännitteitä tällaisen kohteen suunnittelussa ilmenee. Pohdimme myös, mistä nämä jännitteet johtuvat. Ajatuksemme on, että älykkään ympäristön suunnittelussa tarvittaisiin uuden tyyppistä ekologista suunnittelukonseptia sekä tutkimusta ja suunnittelua yhdistävää tiedonmuodostustapaa. Toisessa luvussa haetaan esimerkkejä tätä ajatustamme tukevasta tutkimuksesta ja suunnitteluteoriasta. Sitten kehitetään tällaisen konseptin käsitteellinen perusta. Keskeinen johtopäätös on, että suunnittelun kohde laajenee tuotteesta ihmisten käytäntöjen suunnitteluun ja että suunnittelu itse laajenee samalla tuotesuunnittelusta kahteen suuntaan: käytäntöjen lähisuunnitteluun sekä käytännöille mahdollisuuksia luovaan ja niitä laajemmasta perspektiivistä tarkastelevaan etäsuunnitteluun. Jos kirjan ensimmäinen osa liikkuu yleisellä metodologisella tasolla, niin toinen osa käsittelee suunnittelun kohdetta, älykästä ympäristöä, sen kudoksen muodostavia käytäntöjä sekä itse suunnittelua konkreettisella tasolla. Aloitamme erittelemällä luvussa 3 älykkään ympäristön teknologisia erityispiirteitä. Luvussa 4 tarkastelemme älykästä ympäristöä ihmisen toiminnan näkökulmasta käyttäen lähtökohtana ekologisen psykologian piirissä esitettyjä ajatuksia ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksesta. Luvussa käsitellään toimintaa sekä kognitiiviselta kannalta että tunteiden ja elämysten 5
6 näkökulmasta ja esitellään myös käyttökokemuksen roolia suunnittelussa. Tästä jatketaan erittelemällä viidennessä luvussa tarkemmin uusia teknologisia mahdollisuuksia, joiden avulla voidaan monipuolistaa ihmisen ja ympäristön vuorovaikutusta. Tässä luvussa käsitellään myös ihmisen ja tekniikan välistä yhteistyötä. Tämän jälkeen siirrytään lukuun 6. Siihen olemme koonneet empiirisiä lähestymistapoja, joita projektissa työskennelleet tutkijat ovat kokeilleet tai itse kehitelleet etsiessään työtapoja älykkään ympäristön suunnitteluun. Näistä lähestymistavoista uskomme löytyvän eväitä uuteen ekologiseen suunnitteluotteeseen. Lopuksi lu - vussa 7 syntetisoimme kirjan ainekset ja muodostamme arviointikehikon, joka määrittelee älykkäiden ympäristöjen suunnittelussa ja arvioinnissa tarvittavia näkökulmia ja käytäntöjen tavoiteltuja ominaisuuksia. Toteamme, että hyvää käytäntöä luonnehtivat luonteva vaikuttaminen, saumaton yhteistyö sekä mielekäs oleminen ja toimiminen. Käytäntöjä tulee tarkastella yksilön, ryhmän sekä organisaation ja yhteiskunnan kannalta. Lisäksi arviointiin on otettava mu - kaan ajallinen ulottuvuus. Ekologisen suunnitteluotteen mukaisesti käytäntöjä tulee arvioida niin etä- kuin lähisuunnittelussakin. Etäsuunnittelussa korostuu uuden teknologian sekä organisaatioiden ja yhteiskunnan rakenteiden mahdollistamien käytäntöjen varhainen ennakointi. Lähisuunnittelussa taas käyttö ja suunnittelu kohtaavat, ja älykkäissä ympäristöissä toimivat ihmiset osallistuvat yhä enemmän suunnitteluun luomalla itse toimivia käytäntöjä teknologian mahdollisuuksiin tarttuen ja niitä hyödyntäen. Kirjan kirjoittamiseen ovat osallistuneet seuraavat tutkijat: Ismo Alakärppä, Lapin yliopisto; Leena Arhippainen, Kari Kuutti, Minna Isomursu ja Timo Jokela, Oulun yliopisto; Katja Battarbee, Turkka Keinonen, Tuuli Mattelmäki, Sara Routarinne ja Salu Ylirisku, Taideteollinen korkeakoulu; Hannu Soronen, Tampereen teknillinen yliopisto; Anssi Kainulainen ja Markku Turunen, Tampereen yliopisto; Pekka Appelqvist, Minna Hirsi, Anneli Pulkkis ja Sami Ylönen, Teknillinen korkeakoulu; 6
7 Arja Ala-Laurinaho, Tomas Lindberg ja Risto Näsänen, Työterveyslaitos; Veikko Ikonen, Eija Kaasinen, Juha Kela, Jari Laarni, Leena Norros, Johan Plomp, Pirkko Rämä, Paula Savioja ja Pasi Välkkynen, VTT. Kirjan on kuvittanut Kirsikka Vaajakallio Taideteollisesta korkeakoulusta. Haluamme esittää lämpimät kiitokset työhömme merkittävästi vaikuttaneelle aktiiviselle ohjausryhmälle, johon kuuluivat seuraa vat henkilöt: Ilkka Juvonen ja Jussi Kekäläinen, AEL; Timo Pihlajamäki, Elisa; Pentti Markkanen ja Esko Rinttilä, Fortum; Hannu K. Koskela, Päivi Roiha ja Milvi Soosalu, GE Healthcare Finland; Petri Rautio, IdescoOy; Hannu Salo, Lifeit Oyj; Petri Morko, Mawell Oy; Hannu Paunonen, Metso Automation Oy; Outi Penninkangas ja Ulla Rohunen, Museokeskus Vapriikki; Pekka Isomursu, Mika Röykkee ja Timo Tokkonen, Nokia; Jyrki Helin, SAK; Tuovi Henttu ja Helga-Leena Kettunen, Setec Oy; Päivi Topo ja Sari Valjakka, Stakes; Veikko Koivumaa ja Michael Miettinen, Suunto Oy; Timo Rahunen, Tampereen Särkänniemi Oy; Antero Rahtu, TeliaSonera Finland Oy; Olli Hoikkala, Teollisuuden voima Oy; Petri Kotro, Valkeus Interactive sekä Antti Timonen, Widian Oy. 7
8 Sisällysluettelo ESIPUHE... 2 TERMIT ELÄMÄÄ ÄLYKKÄÄSSÄ YMPÄRISTÖSSÄ Älykäs elämisympäristö Älykäs palveluympäristö Älykäs tuottamisympäristö OSA I: EKOLOGISEN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Älykäs ympäristö suunnittelun haasteena Älykkään ympäristön eri muotoja Mikä älykäs ympäristö? Älykkäiden ympäristöjen suunnittelusta Älykkäät ympäristöt ja muutoksen luonne Älykkään ympäristön suunnittelun jännitteet Teknologian jännite Muutosnopeuden jännite Suunnitteluosaamisen jännite Uutuuden jännite Valmiusasteen jännite Yleispätevyyden jännite Mistä suunnittelun jännitteet johtuvat? Teknisen tuotteen suunnittelusta ihmisen elin- ja toimintaympäristön suunnitteluun Suunnittelussa tarvitaan tutkimustietoa, mutta se on erilaista kuin perinteinen Uudet suunnittelun tasot tai perspektiivit Ekologisen suunnittelukonseptin kehittäminen Uusi tiedon tuottamisen tapa ja suunnittelu Uuden suunnittelukonseptin ituja Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen tutkimus Muotoilututkimus Innovaatiotutkimus Tehtävänä systeemisen konseptin ja poikkitieteellisten käsitteiden kehittely
9 2.3 Älykäs ympäristö ekosysteeminä Ihminen ja ympäristö muodostavat yhden systeemin Ihmisen ja teknologian välinen suhde Teknologian funktiot toiminnan välineenä ja mediumina Miten ihmiset kokevat suhteensa teknologiaan Yhteenveto Toimintajärjestelmä asiayhteytenä ja ympäristö varantona Toimintajärjestelmä Ympäristön tarkastelu toiminnan varantona Käytännöt suunnittelun kohteena Käytäntöjen kehittäminen ja tutkimus toimintajärjestelmän ylätasolla OSA II: ÄLYKKÄIDEN YMPÄRISTÖJEN EKOLOGINEN SUUNNITTELU Ekologisen suunnittelun keskeiset käsitteet ja kohteet Älykkäiden ympäristöjen piirteitä Johdanto Jokapaikan tietotekniikka Sulautettu tieto- ja viestintätekniikka Kattava tietoverkko Mobiilitekniikka Edistynyt vuorovaikutus Luonnollinen vuorovaikutus Kyky kommunikoida korkean tason käsittein Rakentuva kokonaisuus Algoritminen älykkyys Kontekstiherkkyys Oppiva ympäristö Ennakoiva ympäristö Älykkäiden ympäristöjen keskeiset piirteet eri ympäristöissä Ihmisen toiminta älykkäissä ympäristöissä Ekologinen näkökulma ihmisen toimintaan Johdanto ekologiseen psykologiaan Suunnittelua ohjaava käsitys ihmisestä Ympäristön havaitseminen Ympäröivän tilan ja kohteiden etäisyyden havaitseminen Moniaistisuus ja sen hyödyntäminen Toiminta ja sen ohjaus älykkäissä ympäristöissä
10 4.3 Ryhmän toiminta ja sen tukeminen älykkäissä ympäristöissä Tapoja kuvata ryhmän toimintaa Teknologian omaksuminen ryhmässä Käyttökokemus älykkäissä ympäristöissä Johdanto Tunteet ja käyttökokemus Käyttökokemus arvioinnin kohteena Johdanto Käyttökokemuksen lähestymistapoja Tuotteen merkitykset Tuotteen hyväksyttävyys käyttökokemuksena Teknologian hyväksyttävyyden mallit Hyväksymismallin laajennukset Hyväksyttävyyden ennakointi ja rakentuminen Vuorovaikutteisuus ja käyttöliittymät Puhe- ja muihin ääniin perustuvat käyttöliittymät Puhepohjainen vuorovaikutus Luonnollisuus ja luonteenomaisuus Tehokkuus ja kommunikointi korkealla abstraktiotasolla Puheen rajoitukset Ei-puheäänet Fyysinen selailu Fyysinen valinta Käytettävyyshaasteita Mukautuvat graafiset käyttöliittymät Käyttöliittymämallinnus mukautuvuuden tukena Eleet vuorovaikutuksessa Eleentunnistusteknologiat ja niiden ominaispiirteet Haptiset käyttöliittymät Tilakäyttöliittymät viihteellisissä jaetuissa virtuaaliympäristöissä Esimerkkejä tilakäyttöliittymistä Hahmottamiskykyiset käyttöliittymät Katse vuorovaikutuksessa Moniaististen käyttöliittymien kehittäminen Mukautuvan vuorovaikutuksen kokeminen Käyttäjäkokemukseen vaikuttavat tekijät Ihminen ja tekniikka yhteistyössä Tekniikka autonomisena toimijana
11 Tekniikan autonomian ilmeneminen Skaalautuva autonomia Ihmisen ja tekniikan yhteistyö Ihmisten välinen kommunikointi teknologian tukemana Älykkään ympäristön suunnittelun työtapoja Johdanto Dialogiset menetelmät suunnittelussa Tietokonetuettu yhteistyö tutkimusalueena ja sen vaikutus järjestelmäsuunnitteluun Skenaariopohjainen suunnittelu Yhteissuunnittelu ja osallistuva suunnittelu Kotiutumisen suunnittelu Teknisten perusrakenteiden ihmiskeskeinen suunnittelu Tekniset perusrakenteet ihmiskeskeisen suunnittelun kohteina Kokemuksia mobiiliarkkitehtuurin ihmiskeskeisestä suunnittelusta Teknisten perusratkaisujen ihmiskeskeisen suunnittelun mahdollisuudet ja haasteet Älykkään ympäristön iteratiivinen rakentuminen Ketterät suunnittelumenetelmät Perustehtäväanalyysi ja systeemikäytettävyyden arviointi Perustehtäväanalyysi Systeemikäytettävyyden arviointi Älykkään ympäristön arviointi Älykkään ympäristön arvioinnin perusteita Arvioinnin lähestymistapoja Älykkään ympäristön arvioinnin laatutekijöitä Instrumentaalinen funktio luonteva vaikuttaminen Psykologinen funktio saumaton yhteistoiminta Kommunikatiivinen funktio Mielekäs oleminen ja toimiminen Arviointi osana ekologista suunnitteluotetta Kohti ekologista suunnittelua arviointikehikon laajentaminen Lopuksi Lähdeluettelo
12 Termit Agentti Agentti on itsenäisesti toimiva ohjelmisto, joka vaikuttaa toimiympäristössään tavoitteidensa täyttämiseksi. Ekologinen lähestymistapa Ekologinen tarkoittaa tiedollista asennetta, jossa asioita tarkastellaan suhteessaolemisen ja vuorovaikutuksen kannalta. Tässä kirjassa ollaan erityisesti kiinnostuneita ihminen-ympäristösysteemin elementtien välisistä suhteista ja niistä säännönmukaisuuksista ja periaatteista, joiden tuloksena rakentuu toimintajärjestelmiä. Nämä ovat ihminen-ympäristösysteemien erityisiä muotoja, joita voidaan kutsua ekosysteemeiksi mukana olevan tieto- ja viestintätekniikan takia digitaalisiksi ekosysteemeiksi. Ekologinen suunnittelu Ekologinen suunnittelunäkökulma korostaa teknologian asettamista ihminen-ympäristösysteemin kokonaisuuteen ja esittää, että teknologiaa tulisi kehittää ja arvioida tarkastelemalla käytäntöjä, joita se mahdollistaa. Suunnittelun kohteena ovat siis sekä tekniikka että käyttäjät molemmat laajasti ymmärrettyinä. Tämä edellyttää suunnittelulta kykyä tutkia ja mallintaa yhtäaikaisesti molempia. Ekosysteemi Tässä kirjassa ekosysteemillä tarkoitetaan modernin tieto- ja viestintäteknologian avulla täydennettyä ympäristöä, josta muodostuu ihmisen uusi luonnollinen toimintaympäristö. Se on ekosysteemi, jonka puitteissa havaitaan uudenlaisia ihminen-teknologiasuhteita ja niiden mahdollistamia uusia toimintoja. Elämisympäristö Ihmisen henkilökohtainen ympäristö, jonka puitteissa hän hallinnoi elämäänsä ja sen lukuisia samanaikaisia prosesseja, joiden välillä hän jatkuvasti joutuu siirtymään. Elämisympäristö ei liity mihinkään erityiseen fyysiseen paikkaan, vaan kaikkiin niihin paikkoihin, joissa ihminen päivänsä aikana toimii, kuten koti, työ, julkinen tila, oma auto jne. Etäsuunnittelu Etäsuunnittelussa kehitetään älykkäiden ympäristöjen teknisiä ja sosiaalisia perusrakenteita. Etäsuunnittelu luo muille suunnittelun toimintatavoille käsitteellistä, tiedollista ja menetelmällistä perustaa. Etäsuunnittelun kohteena oleva teknologinen kehitys tavoittelee tuote- ja lähisuunnittelua pitkäikäisempiä perusrakenteita ja kytkee uuden tekniikan olemassa oleviin rakenteisiin. Hyväksyttävyys Teknologian hyväksyttävyys on yksilössä ja yhteisössä havaittavaa halukkuutta omaksua ja kehittää teknologian ja ympäristön mahdollistamia käytäntöjä. 13
13 Informaatioekologia Kulttuurihistorialliseen toiminnan teoriaan nojaavassa suunnittelukonseptissa käytetty käsite, joka kuvaa ihmisten, käytäntöjen, arvojen ja teknologioiden järjestelmää tietyssä paikallisessa ympäristössä. Kysymys on lähiympäristöistä, joissa mukana olevilla ihmisillä on ympäristöä koskevaa tietoa ja näkemyksiä, joita he käyttävät toimiessaan ko. ympäristöissä. Konteksti Asiayhteys, johon tarkastelun kohteena oleva ilmiö tai esine liittyy, tai jossa yhteydessä se ilmenee. Konteksti voi olla osin konkreettinen ja näkyvä, osin taas abstrakti ja käsitteellistä erittelyä vaativa. Käyttökokemus Käytämme tässä kirjassa käyttäjien kokemasta vuorovaikutuskokemuksesta ja heidän tuotteita ja teknologiaa koskevasta kokonaiskuvasta nimitystä käyttökokemus. Käyttökokemustermi ei siis viittaa ainoastaan yhden henkilön yksilölliseen kokemukseen vaan se pitää sisällään myös käyttäjäyhteisössä muodostuneet käsitykset ja tunnekokemukset teknologioista. Käytäntö Käytännöt ovat henkilöiden ja yhteisöjen tapoja toimia sekä käyttää erilaisia välineitä ja ympäristön mahdollisuuksia. Käytäntö on toiminnan prosessiluonnetta ja jatkuvuutta korostava näkökulma ihmisen käyttäytymiseen. Käytäntö muodostaa ykseyden ihmisen ja ympäristön välille, ja näin murtaa iskostunutta mielikuvaa ihmisen ja ympäristön muodostaman kahden järjestelmän ajattelutavalle. Käy tän töjen hyvyys määräytyy sekä toiminnan tuloksen l. ulkoisen hyvän että toimin nan sisäisen hyvän perusteella. Sisäinen hyvä liittyy yhteisössä hyväksi nähtyyn ja arvostamaan hyvään tapaan toimia. Lähisuunnittelu Lähisuunnittelu tarkoittaa suunnittelun laajenemista käytön yhteyteen: älykäs ympäristö tarjoaa mahdollisuuksia, jotka otetaan käyttöön lähisuunnittelussa syntyvien käytäntöjen kautta. Paikallista käytäntöä kehitetään mukana olijoiden ehdoilla ja suurelta osin heidän omalla työllään. Lähisuunnittelu kytkeytyy välittömästi suunnittelun kohteena oleviin käytäntöihin, mikä tekee siitä spesifistä ja kontekstisidonnaista. Media, Mediumi Media on sosiaalinen prosessi, joka voidaan määritellä merkitysten välittämisen materiaaliseksi käytännöksi. Jokainen yksittäinen mediumi on yhtäältä jonkinlainen tekninen laite, kuten kirja, televisio, tietokone, auto jne. Mediumilla on samalla toinen, merkityksiä tuottava ja siirtävä rooli. Mediumit ilmentävät erilaisia kuvauksia todellisuudesta. Tämän ansiosta mediumit kietoutuvat olennaiseksi osaksi ihmisten havaitsemista ja toimintaa ja määrittelevät näiden luonnetta. Merkitys Semiotiikassa yleisesti käytetyssä mielessä merkityksellä ymmärretään kolmiosaista rakennetta, jossa fyysisen merkin ja sen viittaaman kohteen välinen suhde edellyttää kolmatta tekijää l. tulkitsijaa, joka määrittelee tämän suhteen ja välittää sen viestin kulttuurin osana. Merkitys ei siis ole pelkkä referenssisuhde vaan jotakin, mikä määrää referenssin. Ihmisen käyttäytymisen tutkimus merkitysten näkökulmasta edellyttää toiminnan asiayhteyden huomioonottamista ja ihmisten toiminnalleen antamien perustelujen selvittämistä. 14
14 Moniaistisuus Ympäristö antaa ihmiselle informaatiota useiden aistien välityksellä ja ihminen viestii ympäristön kanssa eri tavoin. Moodi 1 ja 2 Moodi 1 viittaa tieteelliseen tiedontuottamisen tapaan. Sille on tyypillistä selkeästi määritellyt ja rajatut kysymyksenasettelut, joita lähestytään tietyn tieteen käsitteiden ja menetelmien avulla. Ongelmia testataan kontrolloidusti ja saatujen tulosten laatua arvioidaan tarkasti tiedeyhteisön piirissä. Keskeinen pyrkimys on huolehtia tiedon objektiivisuudesta, luotettavuudesta ja yleistettävyydestä. Moodi 2 on tiedon tuottamisen tapa tilanteessa, jossa ongelmia ei ole jäsennetty tiede rajojen mukaisesti. Se on tieteiden väliset ja teorian ja käytännön rajat ylittävää. Se edellyttää useiden toimijoiden läheistä vuorovaikutusta ja on yhteiskunnallisesti vastuullinen prosessi. Tiedon laadun suhteen käytetään laajaa kriteerien joukkoa. Palvelurobotti Liikkuva laite, jossa on ympäristön havainnointikykyä, päättelykykyä ja mekaa nista manipulointikykyä (sense, think, and act) fyysisten työtehtävien suorittamiseksi. Palveluympäristö Älykäs ympäristö, jota tarkastellaan ihmisten keskinäiset palvelu-, riippuvuus-, luottamusjne. suhteiden näkökulmasta. Palveluympäristön monimutkaisuus johtuu siitä, että suurelle joukolle ihmisiä tarjotaan palveluja, joiden tuottaminen vaatii erilaisia yhteyksiä ja järjestelyjä, teknologiaa ja infrastruktuuria. Tyyppi esi merk kinä ovat liikenteeseen ja liikkumisen liittyvät palvelut. Robotti Uudelleen ohjelmoitavissa oleva erilaisiin mekaanisiin työtehtäviin pystyvä laite. Katso myös palvelurobotti. Tarjouma Tarjouma on sellainen ympäristön kohteiden fysikaalisten ominaisuuksien yhdistelmä, joka soveltuu parhaalla mahdollisella tavalla ihmisen käytettäväksi. Ympäristön tarjoumat tulevat suoraan havaituiksi, sillä ne ovat ikään kuin valmiina ärsykkees tä aistin elimiin tulevassa informaatiossa. Tarjoumat ovat ympäristön kohteiden ominaisuuksia, eivätkä riipu ihmisen kokemuksista tai subjektiivisista ominaisuuksista. Tarjoumia esiintyy luonnossa, kuten laakea kivi, joka tarjoaa istumisen mahdollisuuden, mutta lisäksi työkalut, ihmisen tekemät esineet ja tiedon esitysmuodot luovat uusia mahdollisuuksia ympäristössä. Tieteiden rajoja ylittävä tutkimus Tieteiden rajoja ylittävässä tutkimuksessa lähtökohta on monitieteinen. Tällöin kysymyksenasettelussa perinteinen tieteiden erottelu ei ole keskeistä; tutkimuksellinen integraatio menee niin pitkälle, että tieteiden väliset rajat häviävät. Tieteiden rajat ylittävän tutkimuksen puitteissa syntyy uudenlaisia ratkaisuja ja paradigmoja. Tämä saattaa johtaa kokonaan uusien tieteenalojen syntymiseen. 15
15 Toiminnallinen mallintaminen Ekologisen suunnittelun ja erityisesti etäsuunnittelun keskeinen metodi. Sen avulla voidaan määritellä asiayhteys l. konteksti. Menetelmässä kuvataan toiminnan päämäärät ja toiminnot l. funktiot. Nämä ovat keinoja toteuttaa päämäärät. Mallin nuksessa kuvataan myös toimintaa rajoittavat ja mahdollistavat ehdot. Erittely voidaan tehdä eri abstraktiotasoilla ja myös toiminnallisina skenaarioina. Toimin ta ympäristön toiminnallisten piirteiden määrittely ei rajoita suunnittelua ennenaikaisesti tiettyyn ratkaisuun, vaan kartoittaa mahdollisten ratkaisujen aluetta. Toi min nal linen mallinnus on myös tapa eritellä käyttäytymisessä ilmeneviä merkityksiä, ja siksi se luo perustan käytäntöjen analyysille. Toimintajärjestelmä Toimintajärjestelmä sisältää tuloksen saavuttamiseksi tarvittavat elementit, jotka ovat toimija, kohde(tulos) ja toimijayhteisö. Ihmisen toimintojen historiallisessa kehityksessä näiden kolmen elementin keskinäissuhteet ovat vähitellen tulleet yhä enemmän välittyneiksi. Näin toimijan ja kohteen välistä suhdetta välittävät työkalut ja käsitteet, toimijan ja yhteisön välistä suhdetta säännöt ja kulttuuri, ja yhteisön ja kohteen suhdetta jälkimmäisen saavuttamista edellyttää työnjako. Tuotesuunnittelu Tuotesuunnittelu on vakiintunut suunnittelun lähestymistapa, joka pyrkii suunnit telemaan tuotteita tietyille käyttäjäryhmille tiettyihin käyttötarkoituksiin. Ekolo gi sessa suunnittelussa tuotesuunnittelu täydentyy lähi- ja etäsuunnittelulla. Tuottamisympäristö Ympäristö, jossa korostuu päämäärähakuinen monen toimijan yhteistyön koordinointi suuren abstrahoidun ja verkottuneen tietopohjan perusteella. Ympäristön monimutkaisuus syntyy siitä, että kohdetta pyritään hahmottamaan, hallitsemaan ja muokkaamaan tavoitteena olevien tulosten saavuttamiseksi. Tyyppiesimerkki on monimutkaisen prosessin hallinta. Varanto Varanto kuvaa ympäristöä teknis-fysikaalisena asiayhteytenä ja viittaa ajatukseen, että teknologian ansiosta tai sen vuoksi ihminen kykenee paljastamaan luonnos ta jotain, jota muuten ei saada esiin. Kun näin menetellään ihminen samalla muuttaa suhdettaan ympäristöön, hän tekee ympäristöstä itselleen varannon. Tek niikan avulla on luotu järjestelyt, jotka sekä varaavat että takaavat luonnon ihmisen käyttöön. Älykäs agentti Älykäs agentti on reaktiivinen, proaktiivinen ja sosiaalinen. Reaktiivisuudella ymmärretään kontekstiherkkyyttä ja kykyä mukautua muuttuviin tilanteisiin riittävällä vasteella. Proaktiivisuus tarkoittaa pitkäkestoista robustisuutta ja kykyä uudelleen suunnitteluun omin avuin. Sosiaalisuus pitää sisällään tiedonvaihtoa eri moodeissa. Älykäs ympäristö Älykäs ympäristö syntyy ihmisen ja ympäristön yhteistoiminnan tuloksena, kun ympäristön tarjoamat mahdollisuudet ovat sellaisia ja sellaisessa muodossa, että ihminen pystyy hyödyntämään niitä. Älykkyys ei siis ole teknologian eikä toimintaympäristöjen ominaisuus, vaan se on ihmisten, tekniikoiden ja ympäristön muodostaman systeemin tarkoituksenmukaista sopeutumiskykyä, joka palvelee tulosten saavuttamista ja uusien toimintamahdollisuuksien luomista. 16
16 Elämää älykkäässä ympäristössä Salu Ylirisku, Leena Norros, Kari Kuutti, Turkka Keinonen ja Eija Kaasinen Älykäs ympäristö syntyy ihmisen ja ympäristön yhteistoiminnan tuloksena, kun ympäristön tarjoamat mahdollisuudet ovat sellaisia ja sellaisessa muodossa, että ihminen pystyy käyttämään niitä hyväkseen. Älykkyyden ei siis tässä kirjassa ajatella olevan vain ihmisen tai teknologian ominaisuus vaan ihmisten, teknologioiden ja ympäristön muodostaman systeemin tarkoituksenmukaista sopeutumiskykyä, joka palvelee tulosten saavuttamista ja uusien toimintamahdollisuuksien luomista. Se, mihin tietyssä reaaliympäristössä tapahtuvaan toimintaan, sen toteuttamiseen liittyviin monimutkaisiin vuorovaikutuksiin ja näistä muodostuvaan suhteiden verkostoon huomio kiinnitetään, luo perustan esittää ainakin seuraavat kolme erilaista näkökulmaa älykkääseen ympäristöön: elämisympäristö, palveluympäristö ja tuottamisympäristö. Ideana ei siis ole kuvata tiettyä konkreettista toimintaympäristöä älykkääksi, siis tyyliin älykäs koti, älykäs toimisto, älykäs tehdas, älykäs kauppakeskus, älykäs terveyskeskus jne. Tavoittelemme sen sijaan ajatusta, että mitä tahansa konkreettista paikkaa voi tarkastella elämisympäristönä, palveluympäristönä tai tuottamisympäristönä riippuen siitä, minkälainen toiminta otetaan tarkastelun lähtökohdaksi: Älykäs ympäristö elämisympäristönä: Älykkäässä elämisympäristössä on kyse elämän eri puolien hallinnasta. Elämisympäristö on monimutkainen, koska ihmiset ovat yhtä aikaa mukana monessa toiminnassa. Tilanteen moninaisten vuorovaikutusten lisäksi tärkeäksi vaatimukseksi tällaisessa ympäristössä muodostuu ajan ja ajoitusten, myös keskeytysten hallinta. Elämisympäristöissä ihmiset liikkuvat ja vaihtavat ympäristöä. Tyyppiesimerkkinä ovat erilaiset kommunikaatio- tai informaatiomediat, joita käytetään yhtenäistämään elämisympäristöä, mutta myös laajentamaan sitä. 17
17 Älykäs ympäristö palveluympäristönä: Tälle ympäristön näkökulmalle on ominaista, että tarkastellaan ihmisten keskinäisiä suhteita ja työnjakoa. Monimutkaisuus syntyy palveluympäristössä siitä, että suurelle joukolle ihmisiä tarjotaan palveluja, joiden tuottaminen vaatii hyvin monimutkaisia yhteyksiä ja järjestelyjä sekä teknologiaa ja infrastruktuuria. Palvelun tulee kuitenkin olla mahdollisimman hyvin yksittäisen toimijan tarpeita vastaava, läpinäkyvä, helppokäyttöinen ja luottamusta herättävä kaikille. Tyyppiesimerkkinä ovat liikenteeseen ja liikkumiseen liittyvät palvelut tai vaikkapa veroilmoitusten täyttö. Älykäs ympäristö tuottamisympäristönä: Tietotekniikan avulla pyritään hallitsemaan monimutkaisia reaalimaailman ilmiöitä, jotka ovat tuottamistoiminnan kohteena. Tässä ympäristössä korostuu tiukasti päämäärähakuinen monen toimijan yhteistyön orkestrointi suuren abstrahoidun ja verkottuneen tietopohjan perusteella. Tyyppiesimerkki on monimutkaisen prosessin hallinta. Älykkäät tuottamisympäristöt ovat usein verkottuneita ja prosessien ohjaajat osallistuvat työtä tehdessään myös toisiin älykkäisiin ympäristöihin. Seuraavassa havainnollistamme älykkään ympäristön ilmenemismuotoja näissä kolmessa erilaisessa ympäristössä. Kuvaamme tutkijaryhmän yhdessä yritysten edustajien kanssa kehittämien skenaarioiden avulla, mitä älykkäässä ympäristössä voi tapahtua ja miten siinä voidaan toimia. 18
18 Älykäs elämisympäristö Henkilöt Vanhemmat: Äiti, 39 v., Inkeri Huominen, opettaja Isä, 43 v., Sami Huominen, koneistaja Lapset: Sara 17 v., Jesse 15 v., Elina, täyttää 1 v. Mummo: Sari Huominen (Samin äiti), 65 v. Lauantai klo 10:20 Autossa Sami Huominen, 43-vuotias koneistaja, on palaamassa autollaan kotiin käy - tyään viemässä tyttärensä Saran tanssitunneille, kun hänen vaimona, Inkeri 39- vuotias opettaja, soittaa ja pyytää tuomaan nonparelleja Elinan 1-vuotis synttärikakkuun. Vanha puhelimen pärinä täyttää auton. Sami läpäyttää housuihin polven kohdalle ommeltua vastausaluetta (joka on yksi monista, joita Sami on turhamaisuuksissaan hankkinut toista kymmentä erilaista omaan puhelimeensa), jolloin musiikki taukoaa ja Inkerin ääni kuuluu autoradion kaiuttimista. Auton tietojärjestelmä tunnisti, ettei autossa ole muita, ja toisaalta se tunnisti myös, että puhelimen korvanappi on hansikaslokerossa. Sami kuuntelee vaimoaan hieman huolimattomasti keskittyen lähinnä autoiluun, sillä tietää, että muutaman viimeisen puhelun sisällön voi vielä helposti palauttaa vaikka sitten kaupassa. Joo joo. Selväselvä. Piipahdan Halpiksessa. Menee vielä tovi. Moikka., Sami toteaa ja läjäyttää polveaan terävästi, jolloin musiikki täyttää jälleen auton. Musiikki ei ole ihan mitä tahansa tunnottoman radiokanavan äänivirtaa vaan yllättävän sopivasti tunnelmaan ja Samin makuun osuvaa. Ratissa olevien kahden palautenapin avulla Sami on kouluttanut radiosta mieleisensä. Musiikin metatiedon, ääniprofiilin ja rattipalautteen perusteella radio uskaltaa välillä tehdä rohkeitakin ehdotuksia, joista muut sopivan samoista kappaleista pitävät kuuntelijat ovat antaneet myönteistä palautetta. Sami kaartaa kaupalle ja katsoo auton etuikkunan läpi kaupan tarjouksia. Kanan rintafilee.. Suklaalevyt.. Hän kaivaa puhelimensa ja katsoo pikaisesti ostoslistan, johon puhelin osaa joskus arvata ihan kohtuullisesti puheentunnistuksen ja semanttisen informaation perusteella sisältöä. Nonparellit! Nehän ne oli. 19
19 Kotona Inkeri on suunnitellut Elinan 1-vuotisjuhlia jo pari viikkoa. Sukulaisten kanssa synttärikahvit pidettiin oikeana syntymäpäivänä torstaina, mutta pihakavereiden kanssa halutaan järjestää vielä omat lastenkekkerit. Lauantai valittiin siten, että se sopi mahdollisimman monen naapuruston äidin aikatauluihin. Inkeri lähetti omasta kalenteristaan muutaman ehdotuksen heidän kalentereihinsa, joista he saivat ruksailla parhaiten sopivan. Erityisen toimivaksi Inkeri koki sen, että kaikille kaverien vanhemmille päivittyi parhaiten sopiva päivä automaattisesti reaaliajassa kunkin osallistujan lähetellessä vähitellen tietojaan sopivimmasta päivästä. Jokaisen oli helppoa suunnitella omia menemisiään, kun näkivät, miten juhlat näyttivät muille sopivan. Keittiön halogeenivalot välähtävät pari kertaa. Inkeri tietää mistä on kyse, sillä tietää Samin pystyvän kontrolloimaan valoja etäältä. Isä ei sitten koskaan kasva aikuiseksi, hän toteaa Elinalle, jolla on kädet taikinassa. Jesse! Katsotko, mitä se isä yrittää viestittää. Se on varmaan taas ostanut takakontin täyteen, vaikka näkeehän se, että jääkaappi on ihan turvoksissa. Jesse makaa sängyllään ja on tekemässä koulun globaalin tekniikkaoppimisen, eli Globiksen, kurssilla yhdessä saksalaisen ja malesialaisen oppilasryhmän kanssa verkossa olevaa virtuaaliseen tekniikkapuistoon liittyvää harjoi- 20
20 tustyötä. Hän keskeyttää homman hetkeksi ja napauttaa aktiiviseksi kotipihan parkkipaikalle suunnatun ulkokameran kuvan, joka heijastuu hänen huoneensa seinälle. Jaahans. Pitänee mennä jeesaamaan isää ostosten kanssa. Elinan mummo, Samin 65-vuotias äiti Sari, nauraa toiselta puolelta Suomea Samin asentamalla keittiön näytöllä (jota Inkeri alun perin vastusti kovin sanankääntein) ja kertoo Inkerille, että seuraavaksi voisit laittaa siihen taikinan veteen hieman sitä uutta värihiivaa, joka saa taikinan muuttamaan väriään, kun siinä on sopiva koostumus. Mummollakin näyttäisi olevan jauhoiset kädet hänen viittilöidessään näytöllä. Inkeri katsoo hetken tarkemmin ruudulla näkyvää anoppiaan ja huomaa nurkassa näkyvän sydämen syketiedon olevan hälyttävän korkealla. Sari, hei! Älä touhota liikaa, ettei mene rytmit taas sekaisin. Sun sykehän on taas yli 110. Pöh! Löysitkö sen hiivan jo? Sari toteaa ykskantaan. Alaovella Sami ja Jesse kantavat ostoskasseja alaovelle, joka aukeaa, kun Sami vilkaisee oven vieressä olevaan kameraan, joka tunnistaa hänet biotunnistuksen avulla. Taloyhtiön tietojärjestelmät ovat suhteellisen korkeatasoiset johtuen taloyhtiön aktiivisesta tietokonekerhosta, johon mm. Jesse kuuluu. Naapuri ahdingossa Ennen kuin he astuvat rappukäytävään, Jesse toteaa: Ai niin. Se alakerran ukko on taas aika huonossa kunnossa. Se yritti äsken saada oveaan auki, muttei näyttänyt kovin helpolta. Se on vissiin saanut kuonoonsa. Sami ja Jesse kiipeävät toiseen kerrokseen, missä alakerran naapuri yrittää vieläkin saada oveaan auki. Hänen toinen silmänsä on turvonnut umpeen, eikä oven tunnistuskamera suostu avaamaan hänelle ovea. Hei. Tartteksä apua?, kysyy Sami. Häh? Joo. Mä haluisin vaan kotiin, vastaa nähtävästi hieman sekainen mies. Eikö sun pitäisi mennä ensin näyttämään lääkärille tuota?, Jesse osoittaa miehen turvonnutta silmää. Auttakaa nyt vaan tän helkutin oven kanssa! Hospitaalissa kuitenkin vaativat ATK-ajokortin ennen kuin suostuvat edes katsomaan mua päin. Sami pyytää naapuria tarkistamaan, onko hänellä taskussaan avain. Tietenkin! Nää on nää... no, nää systeemit niin pirun sekavia nykyään. Löydettyään avaimen taskustaan hän pääsee kotiinsa heilauttamalla sitä lukon edessä. 21
Ihminen ja teknologia. Hyvän vuorovaikutuksen suunnittelu
Ihminen ja teknologia Hyvän vuorovaikutuksen suunnittelu Pertti Saariluoma Tuomo Kujala Sari Kuuva Tiina Kymäläinen Jaana Leikas Lassi A. Liikkanen Antti Oulasvirta Eikö jokaisen esineen, elävän olennon
LisätiedotTeollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan
Christian Grönroos, Raimo Hyötyläinen, Tiina Apilo, Heidi Korhonen, Pekka Malinen, Taina Piispa, Tapani Ryynänen, Iiro Salkari, Markku Tinnilä, Pekka Helle Teollisuuden palveluksista palveluliiketoimintaan
LisätiedotIlkka Kouri. Lean taskukirja
Ilkka Kouri Lean taskukirja Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista
LisätiedotREACHin vaikutukset toimitusketjussa. case: sinkitty ja maalattu teräskate
REACHin vaikutukset toimitusketjussa case: sinkitty ja maalattu teräskate Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine
LisätiedotUusi uljas ubimaailma?
Uusi uljas ubimaailma? ÄES - Älykkään ympäristön ekologia - projekti 2005-2007 (Tekes) Kommentin teemat Vihdoinkin irti Weiserista ja eteenpäin Otetaan ympäristö-termi vakavasti Kompleksisuus ja sen hallinta
LisätiedotTehokkuutta tuotannon tietojärjestelmiin
Inka Vilpola, Katri Terho Tehokkuutta tuotannon tietojärjestelmiin loppukäyttäjät mukaan määrittelyyn Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61,
LisätiedotMervi Hasu Turkka Keinonen Ulla-Maaria Mutanen Aleksi Aaltonen Annaleena Hakatie Esko Kurvinen
Muotoilun muutos Muotoilun Tittelisivu muutos Mervi Hasu Turkka Keinonen Ulla-Maaria Mutanen Aleksi Aaltonen Annaleena Hakatie Esko Kurvinen Sisällys Johdanto teknologiateollisuuden muuttuviin muotoilukäytäntöihin
LisätiedotSulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time
Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia
LisätiedotVuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin
Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti Langaton Vuores Kotikatupalvelin Tutkimuksen tausta Langaton tietoliikenne on arkipäivää Personoidut päätelaitteet (taskutietokone, matkapuhelin, kannettava
LisätiedotMODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)
MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) ASUA + MISSÄ TYKÄTÄ + MISTÄ MENNÄ + MIHIN ANTAA + KENELLE SOITTAA + MITÄ OLLA + KENELLÄ KYSYÄ + KENELTÄ TAVATA + KENET MATKUSTAA + MILLÄ MISSÄ asua
LisätiedotReilu palkitsemisjärjestelmä
VIRPI LIINALAAKSO ELINA MOISIO JUKKA TIIHONEN Reilu palkitsemisjärjestelmä PK-YRITYKSEN OPAS PALKKAUKSESTA JA PALKITSEMISESTA Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain
LisätiedotKuluttajien luottamusmaailma
Kuluttajien luottamusmaailma Minna-Kristiina Paakki Tutkimusyliopettaja, T&K ICT ja Tietoturva Rovaniemen Ammattikorkeakoulu 12.12.06 minna.paakki@ramk.fi 1 Tausta eeste projekti, 2003 Alustava kehikko
LisätiedotTuuli Mattelmäki. Muotoiluluotaimet
Tuuli Mattelmäki Muotoiluluotaimet Tämän teoksen osittainenkin kopiointi on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. Lupia teosten
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotValuraudat ja valuteräkset
Valuraudat ja valuteräkset Raaka-ainekäsikirja 2 2. uudistettu painos Tämän teoksen osittainenkin kopiointi on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman
LisätiedotPalautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa!
Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa! - Elikkä tässä ohjeessa näet kuinka voit tehdä peda.net palveluun koti/etätehtäviä tai vaikka kokeitten tekoa, tapoja on rajattomasti.
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotMuokatut teräkset. Raaka-ainekäsikirja 1 3. uudistettu painos
Muokatut teräkset Raaka-ainekäsikirja 1 3. uudistettu painos Tämän teoksen osittainenkin kopiointi on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista
LisätiedotTorstai Mikkeli
Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotEnterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma
Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia
LisätiedotLAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
LisätiedotCynefin viitekehys eri toimintaympäristöt
1 Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt Cynefin on Dave Snowdenin 1999 kehittämä viitekehys sopivan johtamisstrategian valitsemiseen erilaisissa ympäristöissä Cynefin 2 Helpottaa johtajia lähestymistavoissa,
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotTieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Ryhmä 5 Kehityksen suunta.. Mitä teema tarkoittaa? Teeman punaisena lankana on pohjimmiltaan se, että teknologiakasvatus ja teknologian arkipäiväistäminen tulee
LisätiedotFUAS-virtuaalikampus rakenteilla
Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön
LisätiedotTausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP
7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa
LisätiedotPalaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta
Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin
LisätiedotELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy
ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotBusy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012
Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen
LisätiedotSUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ. Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu
SUOMI, SUOMALAISUUS JA SUOMI 100 -ILMIÖ Antti Maunu Valt. tri, tutkijatohtori Turun yliopisto Tmi Antti Maunu maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Näkökulma arviointiin ja tutkimukseen Suomi 100 ei ehkä
LisätiedotStruktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti
Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta
LisätiedotKuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto
Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistaja
LisätiedotKuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
LisätiedotMistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat?
Pilvipalvelut Mistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat? Pilvipalvelut - Mistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat? Suurin osa kaikista uusista it-sovelluksista ja -ohjelmistoista toteutetaan pilvipalveluna.
LisätiedotLiikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014
Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotProaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013
Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan
LisätiedotAikuisten museo. Aikuisten museo
Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa
LisätiedotTieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?
Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotEthical Leadership and Management symposium
www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja
LisätiedotMerlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007
Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut
LisätiedotNextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa
NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotTutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä
Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen
LisätiedotSosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori
Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu
LisätiedotIkäihmisten kärkihanke Rovaniemi Pasi Nurmela Seniortek Oy
Ikäihmisten kärkihanke Rovaniemi 11.8.2016 Pasi Nurmela Seniortek Oy Seniortek Oy riippumaton, yksityinen ja 100% Suomalainen yritys perustettu Rovaniemellä 2005 kehittää innovatiivisia ja toimittaa turvapalveluratkaisuja
LisätiedotKäyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin
Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne
LisätiedotMuotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka
TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,
LisätiedotOppimisympäristöajattelu oppimisen tukena
Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
LisätiedotDialogi 1 Luonto ja ympäristö
Lämmittely Kuinka paljon Suomen pinta-alasta on metsää? Mikä suo on? Miksi ihmiset liikkuvat syksyllä paljon metsässä? Mikä on villieläimen ja kesyn eläimen ero? Millainen eläin karhu / susi on? Mitkä
LisätiedotToiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä.
Toiminnallisen määrittelyn tarina Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toimitusjohtajan pulma Tässä on toimitusjohtaja Roope, jonka tavoitteena on pyörittää Rengasmaster Oy:tä
LisätiedotMiten piensarjatuotantoon saadaan joustavuutta?
Miten piensarjatuotantoon saadaan joustavuutta? Jyrki Latokartano, Tampereen teknillinen yliopisto Modernin robottitekniikan mahdollisuudet tuotannossa SeAMK 4.4.2017 kello 12.30-16.00 Miten piensarjatuotantoon
LisätiedotAkustiikan sanasto Yleiskäsitteet Koneet ja laitteet Rakentaminen Työympäristö ja ympäristö
Akustiikan sanasto Yleiskäsitteet Koneet ja laitteet Rakentaminen Työympäristö ja ympäristö suomi englanti ruotsi Vocabulary for Acoustics Finnish English Swedish Ordlista för akustik finska engelska svenska
LisätiedotSeinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja
Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja ASPA-palveluiden Koti on enemmän -seminaari 16.4.2013 Tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki Twitter: @tuulikas Tavoitteena on tukea kehitysvammaisia
LisätiedotTervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.
Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi
LisätiedotKehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.
RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotPaloilmoitusjärjestelmän laajennusratkaisu - Sinteso Move
www.siemens.fi/paloturvallisuus Paloilmoitusjärjestelmän laajennusratkaisu - Sinteso Move Yhdistä nykyinen paloilmoitusjärjestelmäsi Sintesoon. Se on palontorjunnan uusi ulottuvuus. Infrastructure & Cities
LisätiedotKansainväliset koulutusskenaariot
seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.
LisätiedotMarkkinointi & viestintä. Olkkarikekkerit 2018
Olkkarikekkerit 2018 Olkkarikekkerit! -keikkasarja toi yhteen naapuruston lapsia eri puolilla Helsinkiä loppuvuodesta 2018. Vuoden pimeimpänä aikana olohuoneiden nurkissa nähtiin viisi erilaista elämystä:
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
Lisätiedot7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE
7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 320 TAVOITTEET oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan kotitalouksien arjen hallintaa ja sen yhteyksiä
LisätiedotSami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle
Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotAikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto
Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan
LisätiedotWiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010
Wiki korvaa intranetin Olli Aro 3.6.2010 Olli Aro Metsäteollisuuden myynti- ja markkinointitoimia 15 v B2B integraatioita 8 v Verkkopalveluita 7 kk Kehittämiskonsulttina Harrastuksina Talvella hiihto ja
LisätiedotSOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki
SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki AAMUSTA ILTAAN ON KIINNI. JA YÖTKIN JOSKUS Se menikin sitten sillain,
Lisätiedot2013 Asiakaspalvelun työvälineet. Cuuma Communications Oy
2013 Asiakaspalvelun työvälineet Cuuma Communications Oy Ratkaisut kaikkiin tarpeisiin Päätelaitteet Laadukkaan asiakaspalvelun lähtökohtana on laadukas ääni ja helppokäyttöiset työkalut. 710 720 760 820
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotPalvelumuotoilun perusteet. Terve-SOS 18.05.2011 Sami Oinonen, Hub Helsinki
Palvelumuotoilun perusteet Terve-SOS 18.05.2011 Sami Oinonen, Hub Helsinki Mitä palvelumuotoilu on Keskeiset käsitteet Miksi se on olennaista Kehittämisen malli Kuka: Sami Oinonen, Kirkkonummi, kalliokiipeilijä,
LisätiedotÄlykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta. Pekka Töytäri TeliaSonera Finland
Älykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta Pekka Töytäri TeliaSonera Finland 1 Älykäs verkottuminen Tekniikka, organisaatio ja prosessit muodostavat yhtenäisesti toimivan palvelualustan Älykäs toiminnallisuus
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotCT30A2800. Osa I: (n. 90 min) Käyttäjäkeskeinen Suunnittelu?
CT30A2800 Osa I: (n. 90 min) Käyttäjäkeskeinen Suunnittelu? Sisältö Mitä on käyttäjäkeskeisyys ( 5 kalvoa ) Käyttäjäkeskeisyyteen vaikuttavat voimat (8 kalvoa) Käyttäjäkeskeisyys on usein kontekstisidonnaista
LisätiedotSisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80
Sisällys Esipuhe.... 6 0. Aakkoset ja koulussa 8 Aakkoset Koulusanat Mikä sinun nimi on? Tavaaminen 4. Torilla 80 Isot numerot Mitä maksaa? Ruokia ja juomia Millainen? Partitiivi Negatiivinen verbi ko/kö-kysymys
LisätiedotISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012
3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi
LisätiedotMonimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015
Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Etäopetuksen määritelmät Etäopetus tarkoittaa opetusta, jossa oppilas ja opettaja ovat
LisätiedotKilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.
Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite
LisätiedotTietoturvallisuuden huoneentaulu mitä jokaisen on hyvä muistaa
Tietoturvallisuuden huoneentaulu mitä jokaisen on hyvä muistaa 2.10.2017 Julkisen hallinnon digitaalisen turvallisuuden teemaviikko Petri Puhakainen, valtioneuvoston tietoturvapäällikkö Tietoturvallisuuden
LisätiedotKoulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:
TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme
LisätiedotYrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.
MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa
LisätiedotAS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt
AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt A11-17 Ikäihmisten kotona asumista tukevien järjestelmien kehittäminen AikatauluValpas Salla Ojala Paula Laitio 1. Projektin tavoite Projektimme
LisätiedotStr at Mar k : Str at e g i n e n
Henrikki Tikkanen Antti Vassinen Str at Mar k : Str at e g i n e n m a r k k i n o i n t i o s a a m i n e n TALENTUM HELSINKI 2009 Copyright Talentum Media Oy ja tekijät Kustantaja: Talentum Media Oy
LisätiedotLAUSESANAT KONJUNKTIOT
LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti
LisätiedotVerkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN
Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön
LisätiedotOPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN
OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN SISÄLTÖ LUKIJALLE 1. MITÄ ON TYÖSSÄOPPIMINEN? 2. MIKÄ ON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ? 2.1. Oppilaitosnäyttö ja työpaikkanäyttö 3. TYÖSSÄOPPIMISPROSESSI
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotNäyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat
LisätiedotAgenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi
1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu
LisätiedotKielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista
LisätiedotTurvallisempi huominen
lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotOhjaaminen ja mentalisaatio
Ohjaaminen ja mentalisaatio Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Elina Kärkölä, HuK, puheterapeutti, itsenäinen ammatinharjoittaja Mentalisaatio on kahden kokemusmaailman, oman mielen ja toisen mielen
LisätiedotStrategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik
Strategikoksi puolessa tunnissa Varsinais-Suomen aikuis- ja ammatillisen koulutuksen kehittämispiknik 11.12.2012 Timo Collanus Erityisasiantuntija Turun kaupunki Timo Collanus VTM/ taloustiede 1998 Koulutustutkimusta
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
Lisätiedot