EIJA KAASINEN ja LEENA NORROS (toim.) Älykkäiden ympäristöjen suunnittelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EIJA KAASINEN ja LEENA NORROS (toim.) Älykkäiden ympäristöjen suunnittelu"

Transkriptio

1 EIJA KAASINEN ja LEENA NORROS (toim.) Älykkäiden ympäristöjen suunnittelu Kohti ekologista systeemiajattelua

2 Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin ovat tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. Lupia teosten osittaiseen valokopiointiin myöntää tekijöiden ja kustantajien valtuuttamana KOPIOSTO ry. Muuhun käyttöön luvat on kysyttävä suoraan kunkin teoksen oikeudenhaltijoilta. JULKAISIJA KUSTANTAJA JA MYYNTI Teknologiateollisuus ry Teknologiainfo Teknova Oy Eteläranta 10, 4. krs HELSINKI puh. (09) 19231/julkaisumyynti ISBN Teknologiateollisuuden julkaisuja nro 6/2007 Teknologiainfo Teknova Oy Ulkoasu ja taitto: Public Design Oy Kuvitus: Kirsikka Vaajakallio Painopaikka: Tammer-Paino Oy, Tampere, 2007

3 Esipuhe T ietotekniikka ja sen sovellukset ovat nopeasti sulautumassa työ- ja asuinympäristöihin, vapaa-ajan toimintoihin ja kaikenlaisiin esineisiin. Näyttää siltä, että tietotekniikka välittää tulevaisuudessa lähes kaikkea vuorovaikutustamme ympäristön kanssa ilman, että aina edes huomaamme sitä. Meitä vaaditaan oppimaan ja luomaan valmiuksia käsitellä ja ymmärtää yhä monimutkaisempia välineitä ja ympäristöjä. Tulemme samalla yhä riippuvaisemmiksi tietotekniikasta, ja joudumme käyttämään paljon aikaa teknologioiden parissa ja niistä huolehtimiseen. Kaikkeen tähän viitatessa on alettu puhua jokapaikan tietotekniikasta (ubiquitous computing). Se yhdistää kaksi elementtiä: tietotekniikan sulautumisen kaikkialle ympäristöön (pervasive computing) ja käyttäjän liikkuvuuden (mobile computing). Käyttäjä voi liikkua vapaasti ympäristöstä toiseen, ja samalla hänen käytössään olevat palvelut ja sovellukset vaihtuvat joustavasti. Kun tietotekniikka on upotettu ympäristöön ja sen esineisiin, tarvitaan myös uusia vuorovaikutusmenetelmiä, joiden avulla ihminen voi toimia erilaisissa ympäristöissä. Tulevaisuuden yhteiskunnasta, jossa hyödynnetään laajasti jokapaikan tietotekniikkaa, on alettu käyttää ilmaisua ubiikkiyhteiskunta. Tulevaisuuden älykkäät ympäristöt esitetään usein konkreettisina kuvina teknologioista ja ikään kuin jo toteutuneina ratkaisuina. Tällaiset kuvaukset esimerkiksi älykkäästä kodista tai kauppakeskuksesta eivät aina tunnu houkuttelevilta. Ihmiset ihmettelevät, mitä heille itselleen tapahtuu juuri tällaisissa ympäristöissä ja miten suhtautua uusiin ominaisuuksiin. Eräät saattavat myös kysyä, minkälaiseksi ympäristön ylipäänsä olisi hyvä kehittyä ja miten se sellaiseksi rakennetaan. Koska näihin kysymyksiin ei ole helppo vastata, teknologian vaikutuksista puhutaan usein varsin yleisellä tasolla ja eritellään sen yleisiä vaikutuksia esimerkiksi ihmisten identiteettiin, teknologian turvallisuuteen ja luotettavuuteen tai sen eettisiin seuraamuksiin ubiikkiyhteiskunnassa. 3

4 Kirjan tausta ja tavoitteet Tämän kirjan tavoitteena on luoda silta tietotekniikan teknisesti määriteltyjen älyominaisuuksien ja yleisluontoisten ubiikkiyhteiskuntaskenaarioiden välille. Kyse on puuttuvan käsittelytason ja suunnittelutavan kehittämisestä. Kirjassa esitetään, että välittävä lenkki syntyy, kun tarkastellaan älykästä ympäristöä toiminnalliselta, ihmisten käytäntöjen kannalta, ei ensisijaisesti tai pelkästään erilaisina laitteina. Älykäs ympäristö on käytäntöjen muodostama kokonaisuus, jonka sisältö ja rakenne ovat ihmisten määrittelemien toimintojen tarkoitusten ja merkitysten sanelemia. Ekologisella systeemiajattelulla tarkoitamme sitä, että tarkastelun kohteena on ihmisen ja ympäristön muodostama kokonaisuus ja siinä vallitsevat suhteet sekä kokonaisuuden toimintaa kuvaavat dynaamiset vuorovaikutukset. Ekologista systeemiajattelua edustaa myös se, että älykkäässä ympäristössä ihmisten ja teknisten ratkaisujen nähdään muodostavan monimutkaisia kognitiivisia kokonaisuuksia, joissa eri elementit toimivat yhdessä Teknologia palvelee, tukee ja viihdyttää käyttäjiä vaihtuvissa tilanteissa häiritsemättä ihmisen toimintaa. Kirjassa etsitään käsitteitä, teorioita ja menetelmiä, joiden avulla teknologiaa voitaisiin kehittää tällaisen ihminen-ympäristösysteemin näkökulman pohjalta. Kirjan on laatinut suomalaisista tutkimuslaitosten ja yliopistojen tutkijoista koottu laaja projektiryhmä, jonka jäsenillä on monipuolisesti kokemusta erilaisten älykkäiden ympäristöjen suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioimisesta. Kirjoittajien kokemuspiiri kattaa kuluttajille suunnattuja arkiympäristöjä, elämys- ja viihdeympäristöjä sekä vaativia teollisuusympäristöjä. Tutkimuksen tukena on ollut yritysten ja muiden organisaatioiden edustajista koottu laaja ohjausryhmä sekä päärahoittaja TEKES, jotka antoivat tutkimukseen evästystä sekä palautetta työn edetessä. Projektissa, jossa ei ollut yhteisiä empiirisiä tutkimuskohteita tai sovellushankkeita, huomio kohdistui kaikkia palvelevien käsitteellisten välineiden kehittämiseen. Projektin tavoitteeksi tuli kehittää yritysten tarpeisiin istuvaa hyvän suunnittelun käytäntöä älykkään ympäristön rakentamisessa. Sen oli määrä yhdistää käytännön suunnittelu- ja muotoiluosaamista ja erilaista tutkimustietoa sopivalla tavalla. Mukaan liittyneet tutkimusryhmät toivat ajatuksensa, osaamisensa ja monet meneillään olevat tutkimushankkeensa yhteiseksi materiaaliksi, josta teoriaa alettiin kehittää. Vastaavasti hankkeeseen osallistuvat yritykset olivat 4

5 sellaisia, joilla jo oli vahva mielenkiinto tietotekniikan uudenlaiseen käyttöön ja runsaasti kokemusta käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta. Tehtävänä oli siis koota olemassa olevaa tietoa ja kokemusta ja syntetisoida aikaisempien tutkimusten perusteella lähestymistapa ja välineitä, joiden avulla pystyttäisiin kohtaamaan älykkään ympäristön suunnittelun uudet haasteet. Tämän työn tuloksena syntynyt kirja on suunnattu älykkäiden ympäristöjen ja niiden osakokonaisuuksien tutkijoille ja suunnittelijoille sekä näiden tuottamaa tietoa aktiivisesti hyväksikäyttäville yrityksille. Kirjan rakenne Lähdemme liikkeelle kuvailemalla skenaarioiden avulla, millaista elämä erilaisissa älykkäissä ympäristöissä voisi olla. Tämän jälkeen kirja jatkuu kahtena osana: ekologisen suunnittelun lähtökohdat ja älykkäiden ympäristöjen ekologinen suunnittelu. Ensimmäisessä osassa kehitetään käsitteellinen kehikko älykkään ympäristön suunnitteluun. Ensimmäisessä luvussa eritellään, mitä älykkäällä ympäristöllä oikeastaan tarkoitetaan ja minkälaisia jännitteitä tällaisen kohteen suunnittelussa ilmenee. Pohdimme myös, mistä nämä jännitteet johtuvat. Ajatuksemme on, että älykkään ympäristön suunnittelussa tarvittaisiin uuden tyyppistä ekologista suunnittelukonseptia sekä tutkimusta ja suunnittelua yhdistävää tiedonmuodostustapaa. Toisessa luvussa haetaan esimerkkejä tätä ajatustamme tukevasta tutkimuksesta ja suunnitteluteoriasta. Sitten kehitetään tällaisen konseptin käsitteellinen perusta. Keskeinen johtopäätös on, että suunnittelun kohde laajenee tuotteesta ihmisten käytäntöjen suunnitteluun ja että suunnittelu itse laajenee samalla tuotesuunnittelusta kahteen suuntaan: käytäntöjen lähisuunnitteluun sekä käytännöille mahdollisuuksia luovaan ja niitä laajemmasta perspektiivistä tarkastelevaan etäsuunnitteluun. Jos kirjan ensimmäinen osa liikkuu yleisellä metodologisella tasolla, niin toinen osa käsittelee suunnittelun kohdetta, älykästä ympäristöä, sen kudoksen muodostavia käytäntöjä sekä itse suunnittelua konkreettisella tasolla. Aloitamme erittelemällä luvussa 3 älykkään ympäristön teknologisia erityispiirteitä. Luvussa 4 tarkastelemme älykästä ympäristöä ihmisen toiminnan näkökulmasta käyttäen lähtökohtana ekologisen psykologian piirissä esitettyjä ajatuksia ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksesta. Luvussa käsitellään toimintaa sekä kognitiiviselta kannalta että tunteiden ja elämysten 5

6 näkökulmasta ja esitellään myös käyttökokemuksen roolia suunnittelussa. Tästä jatketaan erittelemällä viidennessä luvussa tarkemmin uusia teknologisia mahdollisuuksia, joiden avulla voidaan monipuolistaa ihmisen ja ympäristön vuorovaikutusta. Tässä luvussa käsitellään myös ihmisen ja tekniikan välistä yhteistyötä. Tämän jälkeen siirrytään lukuun 6. Siihen olemme koonneet empiirisiä lähestymistapoja, joita projektissa työskennelleet tutkijat ovat kokeilleet tai itse kehitelleet etsiessään työtapoja älykkään ympäristön suunnitteluun. Näistä lähestymistavoista uskomme löytyvän eväitä uuteen ekologiseen suunnitteluotteeseen. Lopuksi lu - vussa 7 syntetisoimme kirjan ainekset ja muodostamme arviointikehikon, joka määrittelee älykkäiden ympäristöjen suunnittelussa ja arvioinnissa tarvittavia näkökulmia ja käytäntöjen tavoiteltuja ominaisuuksia. Toteamme, että hyvää käytäntöä luonnehtivat luonteva vaikuttaminen, saumaton yhteistyö sekä mielekäs oleminen ja toimiminen. Käytäntöjä tulee tarkastella yksilön, ryhmän sekä organisaation ja yhteiskunnan kannalta. Lisäksi arviointiin on otettava mu - kaan ajallinen ulottuvuus. Ekologisen suunnitteluotteen mukaisesti käytäntöjä tulee arvioida niin etä- kuin lähisuunnittelussakin. Etäsuunnittelussa korostuu uuden teknologian sekä organisaatioiden ja yhteiskunnan rakenteiden mahdollistamien käytäntöjen varhainen ennakointi. Lähisuunnittelussa taas käyttö ja suunnittelu kohtaavat, ja älykkäissä ympäristöissä toimivat ihmiset osallistuvat yhä enemmän suunnitteluun luomalla itse toimivia käytäntöjä teknologian mahdollisuuksiin tarttuen ja niitä hyödyntäen. Kirjan kirjoittamiseen ovat osallistuneet seuraavat tutkijat: Ismo Alakärppä, Lapin yliopisto; Leena Arhippainen, Kari Kuutti, Minna Isomursu ja Timo Jokela, Oulun yliopisto; Katja Battarbee, Turkka Keinonen, Tuuli Mattelmäki, Sara Routarinne ja Salu Ylirisku, Taideteollinen korkeakoulu; Hannu Soronen, Tampereen teknillinen yliopisto; Anssi Kainulainen ja Markku Turunen, Tampereen yliopisto; Pekka Appelqvist, Minna Hirsi, Anneli Pulkkis ja Sami Ylönen, Teknillinen korkeakoulu; 6

7 Arja Ala-Laurinaho, Tomas Lindberg ja Risto Näsänen, Työterveyslaitos; Veikko Ikonen, Eija Kaasinen, Juha Kela, Jari Laarni, Leena Norros, Johan Plomp, Pirkko Rämä, Paula Savioja ja Pasi Välkkynen, VTT. Kirjan on kuvittanut Kirsikka Vaajakallio Taideteollisesta korkeakoulusta. Haluamme esittää lämpimät kiitokset työhömme merkittävästi vaikuttaneelle aktiiviselle ohjausryhmälle, johon kuuluivat seuraa vat henkilöt: Ilkka Juvonen ja Jussi Kekäläinen, AEL; Timo Pihlajamäki, Elisa; Pentti Markkanen ja Esko Rinttilä, Fortum; Hannu K. Koskela, Päivi Roiha ja Milvi Soosalu, GE Healthcare Finland; Petri Rautio, IdescoOy; Hannu Salo, Lifeit Oyj; Petri Morko, Mawell Oy; Hannu Paunonen, Metso Automation Oy; Outi Penninkangas ja Ulla Rohunen, Museokeskus Vapriikki; Pekka Isomursu, Mika Röykkee ja Timo Tokkonen, Nokia; Jyrki Helin, SAK; Tuovi Henttu ja Helga-Leena Kettunen, Setec Oy; Päivi Topo ja Sari Valjakka, Stakes; Veikko Koivumaa ja Michael Miettinen, Suunto Oy; Timo Rahunen, Tampereen Särkänniemi Oy; Antero Rahtu, TeliaSonera Finland Oy; Olli Hoikkala, Teollisuuden voima Oy; Petri Kotro, Valkeus Interactive sekä Antti Timonen, Widian Oy. 7

8 Sisällysluettelo ESIPUHE... 2 TERMIT ELÄMÄÄ ÄLYKKÄÄSSÄ YMPÄRISTÖSSÄ Älykäs elämisympäristö Älykäs palveluympäristö Älykäs tuottamisympäristö OSA I: EKOLOGISEN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Älykäs ympäristö suunnittelun haasteena Älykkään ympäristön eri muotoja Mikä älykäs ympäristö? Älykkäiden ympäristöjen suunnittelusta Älykkäät ympäristöt ja muutoksen luonne Älykkään ympäristön suunnittelun jännitteet Teknologian jännite Muutosnopeuden jännite Suunnitteluosaamisen jännite Uutuuden jännite Valmiusasteen jännite Yleispätevyyden jännite Mistä suunnittelun jännitteet johtuvat? Teknisen tuotteen suunnittelusta ihmisen elin- ja toimintaympäristön suunnitteluun Suunnittelussa tarvitaan tutkimustietoa, mutta se on erilaista kuin perinteinen Uudet suunnittelun tasot tai perspektiivit Ekologisen suunnittelukonseptin kehittäminen Uusi tiedon tuottamisen tapa ja suunnittelu Uuden suunnittelukonseptin ituja Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen tutkimus Muotoilututkimus Innovaatiotutkimus Tehtävänä systeemisen konseptin ja poikkitieteellisten käsitteiden kehittely

9 2.3 Älykäs ympäristö ekosysteeminä Ihminen ja ympäristö muodostavat yhden systeemin Ihmisen ja teknologian välinen suhde Teknologian funktiot toiminnan välineenä ja mediumina Miten ihmiset kokevat suhteensa teknologiaan Yhteenveto Toimintajärjestelmä asiayhteytenä ja ympäristö varantona Toimintajärjestelmä Ympäristön tarkastelu toiminnan varantona Käytännöt suunnittelun kohteena Käytäntöjen kehittäminen ja tutkimus toimintajärjestelmän ylätasolla OSA II: ÄLYKKÄIDEN YMPÄRISTÖJEN EKOLOGINEN SUUNNITTELU Ekologisen suunnittelun keskeiset käsitteet ja kohteet Älykkäiden ympäristöjen piirteitä Johdanto Jokapaikan tietotekniikka Sulautettu tieto- ja viestintätekniikka Kattava tietoverkko Mobiilitekniikka Edistynyt vuorovaikutus Luonnollinen vuorovaikutus Kyky kommunikoida korkean tason käsittein Rakentuva kokonaisuus Algoritminen älykkyys Kontekstiherkkyys Oppiva ympäristö Ennakoiva ympäristö Älykkäiden ympäristöjen keskeiset piirteet eri ympäristöissä Ihmisen toiminta älykkäissä ympäristöissä Ekologinen näkökulma ihmisen toimintaan Johdanto ekologiseen psykologiaan Suunnittelua ohjaava käsitys ihmisestä Ympäristön havaitseminen Ympäröivän tilan ja kohteiden etäisyyden havaitseminen Moniaistisuus ja sen hyödyntäminen Toiminta ja sen ohjaus älykkäissä ympäristöissä

10 4.3 Ryhmän toiminta ja sen tukeminen älykkäissä ympäristöissä Tapoja kuvata ryhmän toimintaa Teknologian omaksuminen ryhmässä Käyttökokemus älykkäissä ympäristöissä Johdanto Tunteet ja käyttökokemus Käyttökokemus arvioinnin kohteena Johdanto Käyttökokemuksen lähestymistapoja Tuotteen merkitykset Tuotteen hyväksyttävyys käyttökokemuksena Teknologian hyväksyttävyyden mallit Hyväksymismallin laajennukset Hyväksyttävyyden ennakointi ja rakentuminen Vuorovaikutteisuus ja käyttöliittymät Puhe- ja muihin ääniin perustuvat käyttöliittymät Puhepohjainen vuorovaikutus Luonnollisuus ja luonteenomaisuus Tehokkuus ja kommunikointi korkealla abstraktiotasolla Puheen rajoitukset Ei-puheäänet Fyysinen selailu Fyysinen valinta Käytettävyyshaasteita Mukautuvat graafiset käyttöliittymät Käyttöliittymämallinnus mukautuvuuden tukena Eleet vuorovaikutuksessa Eleentunnistusteknologiat ja niiden ominaispiirteet Haptiset käyttöliittymät Tilakäyttöliittymät viihteellisissä jaetuissa virtuaaliympäristöissä Esimerkkejä tilakäyttöliittymistä Hahmottamiskykyiset käyttöliittymät Katse vuorovaikutuksessa Moniaististen käyttöliittymien kehittäminen Mukautuvan vuorovaikutuksen kokeminen Käyttäjäkokemukseen vaikuttavat tekijät Ihminen ja tekniikka yhteistyössä Tekniikka autonomisena toimijana

11 Tekniikan autonomian ilmeneminen Skaalautuva autonomia Ihmisen ja tekniikan yhteistyö Ihmisten välinen kommunikointi teknologian tukemana Älykkään ympäristön suunnittelun työtapoja Johdanto Dialogiset menetelmät suunnittelussa Tietokonetuettu yhteistyö tutkimusalueena ja sen vaikutus järjestelmäsuunnitteluun Skenaariopohjainen suunnittelu Yhteissuunnittelu ja osallistuva suunnittelu Kotiutumisen suunnittelu Teknisten perusrakenteiden ihmiskeskeinen suunnittelu Tekniset perusrakenteet ihmiskeskeisen suunnittelun kohteina Kokemuksia mobiiliarkkitehtuurin ihmiskeskeisestä suunnittelusta Teknisten perusratkaisujen ihmiskeskeisen suunnittelun mahdollisuudet ja haasteet Älykkään ympäristön iteratiivinen rakentuminen Ketterät suunnittelumenetelmät Perustehtäväanalyysi ja systeemikäytettävyyden arviointi Perustehtäväanalyysi Systeemikäytettävyyden arviointi Älykkään ympäristön arviointi Älykkään ympäristön arvioinnin perusteita Arvioinnin lähestymistapoja Älykkään ympäristön arvioinnin laatutekijöitä Instrumentaalinen funktio luonteva vaikuttaminen Psykologinen funktio saumaton yhteistoiminta Kommunikatiivinen funktio Mielekäs oleminen ja toimiminen Arviointi osana ekologista suunnitteluotetta Kohti ekologista suunnittelua arviointikehikon laajentaminen Lopuksi Lähdeluettelo

12 Termit Agentti Agentti on itsenäisesti toimiva ohjelmisto, joka vaikuttaa toimiympäristössään tavoitteidensa täyttämiseksi. Ekologinen lähestymistapa Ekologinen tarkoittaa tiedollista asennetta, jossa asioita tarkastellaan suhteessaolemisen ja vuorovaikutuksen kannalta. Tässä kirjassa ollaan erityisesti kiinnostuneita ihminen-ympäristösysteemin elementtien välisistä suhteista ja niistä säännönmukaisuuksista ja periaatteista, joiden tuloksena rakentuu toimintajärjestelmiä. Nämä ovat ihminen-ympäristösysteemien erityisiä muotoja, joita voidaan kutsua ekosysteemeiksi mukana olevan tieto- ja viestintätekniikan takia digitaalisiksi ekosysteemeiksi. Ekologinen suunnittelu Ekologinen suunnittelunäkökulma korostaa teknologian asettamista ihminen-ympäristösysteemin kokonaisuuteen ja esittää, että teknologiaa tulisi kehittää ja arvioida tarkastelemalla käytäntöjä, joita se mahdollistaa. Suunnittelun kohteena ovat siis sekä tekniikka että käyttäjät molemmat laajasti ymmärrettyinä. Tämä edellyttää suunnittelulta kykyä tutkia ja mallintaa yhtäaikaisesti molempia. Ekosysteemi Tässä kirjassa ekosysteemillä tarkoitetaan modernin tieto- ja viestintäteknologian avulla täydennettyä ympäristöä, josta muodostuu ihmisen uusi luonnollinen toimintaympäristö. Se on ekosysteemi, jonka puitteissa havaitaan uudenlaisia ihminen-teknologiasuhteita ja niiden mahdollistamia uusia toimintoja. Elämisympäristö Ihmisen henkilökohtainen ympäristö, jonka puitteissa hän hallinnoi elämäänsä ja sen lukuisia samanaikaisia prosesseja, joiden välillä hän jatkuvasti joutuu siirtymään. Elämisympäristö ei liity mihinkään erityiseen fyysiseen paikkaan, vaan kaikkiin niihin paikkoihin, joissa ihminen päivänsä aikana toimii, kuten koti, työ, julkinen tila, oma auto jne. Etäsuunnittelu Etäsuunnittelussa kehitetään älykkäiden ympäristöjen teknisiä ja sosiaalisia perusrakenteita. Etäsuunnittelu luo muille suunnittelun toimintatavoille käsitteellistä, tiedollista ja menetelmällistä perustaa. Etäsuunnittelun kohteena oleva teknologinen kehitys tavoittelee tuote- ja lähisuunnittelua pitkäikäisempiä perusrakenteita ja kytkee uuden tekniikan olemassa oleviin rakenteisiin. Hyväksyttävyys Teknologian hyväksyttävyys on yksilössä ja yhteisössä havaittavaa halukkuutta omaksua ja kehittää teknologian ja ympäristön mahdollistamia käytäntöjä. 13

13 Informaatioekologia Kulttuurihistorialliseen toiminnan teoriaan nojaavassa suunnittelukonseptissa käytetty käsite, joka kuvaa ihmisten, käytäntöjen, arvojen ja teknologioiden järjestelmää tietyssä paikallisessa ympäristössä. Kysymys on lähiympäristöistä, joissa mukana olevilla ihmisillä on ympäristöä koskevaa tietoa ja näkemyksiä, joita he käyttävät toimiessaan ko. ympäristöissä. Konteksti Asiayhteys, johon tarkastelun kohteena oleva ilmiö tai esine liittyy, tai jossa yhteydessä se ilmenee. Konteksti voi olla osin konkreettinen ja näkyvä, osin taas abstrakti ja käsitteellistä erittelyä vaativa. Käyttökokemus Käytämme tässä kirjassa käyttäjien kokemasta vuorovaikutuskokemuksesta ja heidän tuotteita ja teknologiaa koskevasta kokonaiskuvasta nimitystä käyttökokemus. Käyttökokemustermi ei siis viittaa ainoastaan yhden henkilön yksilölliseen kokemukseen vaan se pitää sisällään myös käyttäjäyhteisössä muodostuneet käsitykset ja tunnekokemukset teknologioista. Käytäntö Käytännöt ovat henkilöiden ja yhteisöjen tapoja toimia sekä käyttää erilaisia välineitä ja ympäristön mahdollisuuksia. Käytäntö on toiminnan prosessiluonnetta ja jatkuvuutta korostava näkökulma ihmisen käyttäytymiseen. Käytäntö muodostaa ykseyden ihmisen ja ympäristön välille, ja näin murtaa iskostunutta mielikuvaa ihmisen ja ympäristön muodostaman kahden järjestelmän ajattelutavalle. Käy tän töjen hyvyys määräytyy sekä toiminnan tuloksen l. ulkoisen hyvän että toimin nan sisäisen hyvän perusteella. Sisäinen hyvä liittyy yhteisössä hyväksi nähtyyn ja arvostamaan hyvään tapaan toimia. Lähisuunnittelu Lähisuunnittelu tarkoittaa suunnittelun laajenemista käytön yhteyteen: älykäs ympäristö tarjoaa mahdollisuuksia, jotka otetaan käyttöön lähisuunnittelussa syntyvien käytäntöjen kautta. Paikallista käytäntöä kehitetään mukana olijoiden ehdoilla ja suurelta osin heidän omalla työllään. Lähisuunnittelu kytkeytyy välittömästi suunnittelun kohteena oleviin käytäntöihin, mikä tekee siitä spesifistä ja kontekstisidonnaista. Media, Mediumi Media on sosiaalinen prosessi, joka voidaan määritellä merkitysten välittämisen materiaaliseksi käytännöksi. Jokainen yksittäinen mediumi on yhtäältä jonkinlainen tekninen laite, kuten kirja, televisio, tietokone, auto jne. Mediumilla on samalla toinen, merkityksiä tuottava ja siirtävä rooli. Mediumit ilmentävät erilaisia kuvauksia todellisuudesta. Tämän ansiosta mediumit kietoutuvat olennaiseksi osaksi ihmisten havaitsemista ja toimintaa ja määrittelevät näiden luonnetta. Merkitys Semiotiikassa yleisesti käytetyssä mielessä merkityksellä ymmärretään kolmiosaista rakennetta, jossa fyysisen merkin ja sen viittaaman kohteen välinen suhde edellyttää kolmatta tekijää l. tulkitsijaa, joka määrittelee tämän suhteen ja välittää sen viestin kulttuurin osana. Merkitys ei siis ole pelkkä referenssisuhde vaan jotakin, mikä määrää referenssin. Ihmisen käyttäytymisen tutkimus merkitysten näkökulmasta edellyttää toiminnan asiayhteyden huomioonottamista ja ihmisten toiminnalleen antamien perustelujen selvittämistä. 14

14 Moniaistisuus Ympäristö antaa ihmiselle informaatiota useiden aistien välityksellä ja ihminen viestii ympäristön kanssa eri tavoin. Moodi 1 ja 2 Moodi 1 viittaa tieteelliseen tiedontuottamisen tapaan. Sille on tyypillistä selkeästi määritellyt ja rajatut kysymyksenasettelut, joita lähestytään tietyn tieteen käsitteiden ja menetelmien avulla. Ongelmia testataan kontrolloidusti ja saatujen tulosten laatua arvioidaan tarkasti tiedeyhteisön piirissä. Keskeinen pyrkimys on huolehtia tiedon objektiivisuudesta, luotettavuudesta ja yleistettävyydestä. Moodi 2 on tiedon tuottamisen tapa tilanteessa, jossa ongelmia ei ole jäsennetty tiede rajojen mukaisesti. Se on tieteiden väliset ja teorian ja käytännön rajat ylittävää. Se edellyttää useiden toimijoiden läheistä vuorovaikutusta ja on yhteiskunnallisesti vastuullinen prosessi. Tiedon laadun suhteen käytetään laajaa kriteerien joukkoa. Palvelurobotti Liikkuva laite, jossa on ympäristön havainnointikykyä, päättelykykyä ja mekaa nista manipulointikykyä (sense, think, and act) fyysisten työtehtävien suorittamiseksi. Palveluympäristö Älykäs ympäristö, jota tarkastellaan ihmisten keskinäiset palvelu-, riippuvuus-, luottamusjne. suhteiden näkökulmasta. Palveluympäristön monimutkaisuus johtuu siitä, että suurelle joukolle ihmisiä tarjotaan palveluja, joiden tuottaminen vaatii erilaisia yhteyksiä ja järjestelyjä, teknologiaa ja infrastruktuuria. Tyyppi esi merk kinä ovat liikenteeseen ja liikkumisen liittyvät palvelut. Robotti Uudelleen ohjelmoitavissa oleva erilaisiin mekaanisiin työtehtäviin pystyvä laite. Katso myös palvelurobotti. Tarjouma Tarjouma on sellainen ympäristön kohteiden fysikaalisten ominaisuuksien yhdistelmä, joka soveltuu parhaalla mahdollisella tavalla ihmisen käytettäväksi. Ympäristön tarjoumat tulevat suoraan havaituiksi, sillä ne ovat ikään kuin valmiina ärsykkees tä aistin elimiin tulevassa informaatiossa. Tarjoumat ovat ympäristön kohteiden ominaisuuksia, eivätkä riipu ihmisen kokemuksista tai subjektiivisista ominaisuuksista. Tarjoumia esiintyy luonnossa, kuten laakea kivi, joka tarjoaa istumisen mahdollisuuden, mutta lisäksi työkalut, ihmisen tekemät esineet ja tiedon esitysmuodot luovat uusia mahdollisuuksia ympäristössä. Tieteiden rajoja ylittävä tutkimus Tieteiden rajoja ylittävässä tutkimuksessa lähtökohta on monitieteinen. Tällöin kysymyksenasettelussa perinteinen tieteiden erottelu ei ole keskeistä; tutkimuksellinen integraatio menee niin pitkälle, että tieteiden väliset rajat häviävät. Tieteiden rajat ylittävän tutkimuksen puitteissa syntyy uudenlaisia ratkaisuja ja paradigmoja. Tämä saattaa johtaa kokonaan uusien tieteenalojen syntymiseen. 15

15 Toiminnallinen mallintaminen Ekologisen suunnittelun ja erityisesti etäsuunnittelun keskeinen metodi. Sen avulla voidaan määritellä asiayhteys l. konteksti. Menetelmässä kuvataan toiminnan päämäärät ja toiminnot l. funktiot. Nämä ovat keinoja toteuttaa päämäärät. Mallin nuksessa kuvataan myös toimintaa rajoittavat ja mahdollistavat ehdot. Erittely voidaan tehdä eri abstraktiotasoilla ja myös toiminnallisina skenaarioina. Toimin ta ympäristön toiminnallisten piirteiden määrittely ei rajoita suunnittelua ennenaikaisesti tiettyyn ratkaisuun, vaan kartoittaa mahdollisten ratkaisujen aluetta. Toi min nal linen mallinnus on myös tapa eritellä käyttäytymisessä ilmeneviä merkityksiä, ja siksi se luo perustan käytäntöjen analyysille. Toimintajärjestelmä Toimintajärjestelmä sisältää tuloksen saavuttamiseksi tarvittavat elementit, jotka ovat toimija, kohde(tulos) ja toimijayhteisö. Ihmisen toimintojen historiallisessa kehityksessä näiden kolmen elementin keskinäissuhteet ovat vähitellen tulleet yhä enemmän välittyneiksi. Näin toimijan ja kohteen välistä suhdetta välittävät työkalut ja käsitteet, toimijan ja yhteisön välistä suhdetta säännöt ja kulttuuri, ja yhteisön ja kohteen suhdetta jälkimmäisen saavuttamista edellyttää työnjako. Tuotesuunnittelu Tuotesuunnittelu on vakiintunut suunnittelun lähestymistapa, joka pyrkii suunnit telemaan tuotteita tietyille käyttäjäryhmille tiettyihin käyttötarkoituksiin. Ekolo gi sessa suunnittelussa tuotesuunnittelu täydentyy lähi- ja etäsuunnittelulla. Tuottamisympäristö Ympäristö, jossa korostuu päämäärähakuinen monen toimijan yhteistyön koordinointi suuren abstrahoidun ja verkottuneen tietopohjan perusteella. Ympäristön monimutkaisuus syntyy siitä, että kohdetta pyritään hahmottamaan, hallitsemaan ja muokkaamaan tavoitteena olevien tulosten saavuttamiseksi. Tyyppiesimerkki on monimutkaisen prosessin hallinta. Varanto Varanto kuvaa ympäristöä teknis-fysikaalisena asiayhteytenä ja viittaa ajatukseen, että teknologian ansiosta tai sen vuoksi ihminen kykenee paljastamaan luonnos ta jotain, jota muuten ei saada esiin. Kun näin menetellään ihminen samalla muuttaa suhdettaan ympäristöön, hän tekee ympäristöstä itselleen varannon. Tek niikan avulla on luotu järjestelyt, jotka sekä varaavat että takaavat luonnon ihmisen käyttöön. Älykäs agentti Älykäs agentti on reaktiivinen, proaktiivinen ja sosiaalinen. Reaktiivisuudella ymmärretään kontekstiherkkyyttä ja kykyä mukautua muuttuviin tilanteisiin riittävällä vasteella. Proaktiivisuus tarkoittaa pitkäkestoista robustisuutta ja kykyä uudelleen suunnitteluun omin avuin. Sosiaalisuus pitää sisällään tiedonvaihtoa eri moodeissa. Älykäs ympäristö Älykäs ympäristö syntyy ihmisen ja ympäristön yhteistoiminnan tuloksena, kun ympäristön tarjoamat mahdollisuudet ovat sellaisia ja sellaisessa muodossa, että ihminen pystyy hyödyntämään niitä. Älykkyys ei siis ole teknologian eikä toimintaympäristöjen ominaisuus, vaan se on ihmisten, tekniikoiden ja ympäristön muodostaman systeemin tarkoituksenmukaista sopeutumiskykyä, joka palvelee tulosten saavuttamista ja uusien toimintamahdollisuuksien luomista. 16

16 Elämää älykkäässä ympäristössä Salu Ylirisku, Leena Norros, Kari Kuutti, Turkka Keinonen ja Eija Kaasinen Älykäs ympäristö syntyy ihmisen ja ympäristön yhteistoiminnan tuloksena, kun ympäristön tarjoamat mahdollisuudet ovat sellaisia ja sellaisessa muodossa, että ihminen pystyy käyttämään niitä hyväkseen. Älykkyyden ei siis tässä kirjassa ajatella olevan vain ihmisen tai teknologian ominaisuus vaan ihmisten, teknologioiden ja ympäristön muodostaman systeemin tarkoituksenmukaista sopeutumiskykyä, joka palvelee tulosten saavuttamista ja uusien toimintamahdollisuuksien luomista. Se, mihin tietyssä reaaliympäristössä tapahtuvaan toimintaan, sen toteuttamiseen liittyviin monimutkaisiin vuorovaikutuksiin ja näistä muodostuvaan suhteiden verkostoon huomio kiinnitetään, luo perustan esittää ainakin seuraavat kolme erilaista näkökulmaa älykkääseen ympäristöön: elämisympäristö, palveluympäristö ja tuottamisympäristö. Ideana ei siis ole kuvata tiettyä konkreettista toimintaympäristöä älykkääksi, siis tyyliin älykäs koti, älykäs toimisto, älykäs tehdas, älykäs kauppakeskus, älykäs terveyskeskus jne. Tavoittelemme sen sijaan ajatusta, että mitä tahansa konkreettista paikkaa voi tarkastella elämisympäristönä, palveluympäristönä tai tuottamisympäristönä riippuen siitä, minkälainen toiminta otetaan tarkastelun lähtökohdaksi: Älykäs ympäristö elämisympäristönä: Älykkäässä elämisympäristössä on kyse elämän eri puolien hallinnasta. Elämisympäristö on monimutkainen, koska ihmiset ovat yhtä aikaa mukana monessa toiminnassa. Tilanteen moninaisten vuorovaikutusten lisäksi tärkeäksi vaatimukseksi tällaisessa ympäristössä muodostuu ajan ja ajoitusten, myös keskeytysten hallinta. Elämisympäristöissä ihmiset liikkuvat ja vaihtavat ympäristöä. Tyyppiesimerkkinä ovat erilaiset kommunikaatio- tai informaatiomediat, joita käytetään yhtenäistämään elämisympäristöä, mutta myös laajentamaan sitä. 17

17 Älykäs ympäristö palveluympäristönä: Tälle ympäristön näkökulmalle on ominaista, että tarkastellaan ihmisten keskinäisiä suhteita ja työnjakoa. Monimutkaisuus syntyy palveluympäristössä siitä, että suurelle joukolle ihmisiä tarjotaan palveluja, joiden tuottaminen vaatii hyvin monimutkaisia yhteyksiä ja järjestelyjä sekä teknologiaa ja infrastruktuuria. Palvelun tulee kuitenkin olla mahdollisimman hyvin yksittäisen toimijan tarpeita vastaava, läpinäkyvä, helppokäyttöinen ja luottamusta herättävä kaikille. Tyyppiesimerkkinä ovat liikenteeseen ja liikkumiseen liittyvät palvelut tai vaikkapa veroilmoitusten täyttö. Älykäs ympäristö tuottamisympäristönä: Tietotekniikan avulla pyritään hallitsemaan monimutkaisia reaalimaailman ilmiöitä, jotka ovat tuottamistoiminnan kohteena. Tässä ympäristössä korostuu tiukasti päämäärähakuinen monen toimijan yhteistyön orkestrointi suuren abstrahoidun ja verkottuneen tietopohjan perusteella. Tyyppiesimerkki on monimutkaisen prosessin hallinta. Älykkäät tuottamisympäristöt ovat usein verkottuneita ja prosessien ohjaajat osallistuvat työtä tehdessään myös toisiin älykkäisiin ympäristöihin. Seuraavassa havainnollistamme älykkään ympäristön ilmenemismuotoja näissä kolmessa erilaisessa ympäristössä. Kuvaamme tutkijaryhmän yhdessä yritysten edustajien kanssa kehittämien skenaarioiden avulla, mitä älykkäässä ympäristössä voi tapahtua ja miten siinä voidaan toimia. 18

18 Älykäs elämisympäristö Henkilöt Vanhemmat: Äiti, 39 v., Inkeri Huominen, opettaja Isä, 43 v., Sami Huominen, koneistaja Lapset: Sara 17 v., Jesse 15 v., Elina, täyttää 1 v. Mummo: Sari Huominen (Samin äiti), 65 v. Lauantai klo 10:20 Autossa Sami Huominen, 43-vuotias koneistaja, on palaamassa autollaan kotiin käy - tyään viemässä tyttärensä Saran tanssitunneille, kun hänen vaimona, Inkeri 39- vuotias opettaja, soittaa ja pyytää tuomaan nonparelleja Elinan 1-vuotis synttärikakkuun. Vanha puhelimen pärinä täyttää auton. Sami läpäyttää housuihin polven kohdalle ommeltua vastausaluetta (joka on yksi monista, joita Sami on turhamaisuuksissaan hankkinut toista kymmentä erilaista omaan puhelimeensa), jolloin musiikki taukoaa ja Inkerin ääni kuuluu autoradion kaiuttimista. Auton tietojärjestelmä tunnisti, ettei autossa ole muita, ja toisaalta se tunnisti myös, että puhelimen korvanappi on hansikaslokerossa. Sami kuuntelee vaimoaan hieman huolimattomasti keskittyen lähinnä autoiluun, sillä tietää, että muutaman viimeisen puhelun sisällön voi vielä helposti palauttaa vaikka sitten kaupassa. Joo joo. Selväselvä. Piipahdan Halpiksessa. Menee vielä tovi. Moikka., Sami toteaa ja läjäyttää polveaan terävästi, jolloin musiikki täyttää jälleen auton. Musiikki ei ole ihan mitä tahansa tunnottoman radiokanavan äänivirtaa vaan yllättävän sopivasti tunnelmaan ja Samin makuun osuvaa. Ratissa olevien kahden palautenapin avulla Sami on kouluttanut radiosta mieleisensä. Musiikin metatiedon, ääniprofiilin ja rattipalautteen perusteella radio uskaltaa välillä tehdä rohkeitakin ehdotuksia, joista muut sopivan samoista kappaleista pitävät kuuntelijat ovat antaneet myönteistä palautetta. Sami kaartaa kaupalle ja katsoo auton etuikkunan läpi kaupan tarjouksia. Kanan rintafilee.. Suklaalevyt.. Hän kaivaa puhelimensa ja katsoo pikaisesti ostoslistan, johon puhelin osaa joskus arvata ihan kohtuullisesti puheentunnistuksen ja semanttisen informaation perusteella sisältöä. Nonparellit! Nehän ne oli. 19

19 Kotona Inkeri on suunnitellut Elinan 1-vuotisjuhlia jo pari viikkoa. Sukulaisten kanssa synttärikahvit pidettiin oikeana syntymäpäivänä torstaina, mutta pihakavereiden kanssa halutaan järjestää vielä omat lastenkekkerit. Lauantai valittiin siten, että se sopi mahdollisimman monen naapuruston äidin aikatauluihin. Inkeri lähetti omasta kalenteristaan muutaman ehdotuksen heidän kalentereihinsa, joista he saivat ruksailla parhaiten sopivan. Erityisen toimivaksi Inkeri koki sen, että kaikille kaverien vanhemmille päivittyi parhaiten sopiva päivä automaattisesti reaaliajassa kunkin osallistujan lähetellessä vähitellen tietojaan sopivimmasta päivästä. Jokaisen oli helppoa suunnitella omia menemisiään, kun näkivät, miten juhlat näyttivät muille sopivan. Keittiön halogeenivalot välähtävät pari kertaa. Inkeri tietää mistä on kyse, sillä tietää Samin pystyvän kontrolloimaan valoja etäältä. Isä ei sitten koskaan kasva aikuiseksi, hän toteaa Elinalle, jolla on kädet taikinassa. Jesse! Katsotko, mitä se isä yrittää viestittää. Se on varmaan taas ostanut takakontin täyteen, vaikka näkeehän se, että jääkaappi on ihan turvoksissa. Jesse makaa sängyllään ja on tekemässä koulun globaalin tekniikkaoppimisen, eli Globiksen, kurssilla yhdessä saksalaisen ja malesialaisen oppilasryhmän kanssa verkossa olevaa virtuaaliseen tekniikkapuistoon liittyvää harjoi- 20

20 tustyötä. Hän keskeyttää homman hetkeksi ja napauttaa aktiiviseksi kotipihan parkkipaikalle suunnatun ulkokameran kuvan, joka heijastuu hänen huoneensa seinälle. Jaahans. Pitänee mennä jeesaamaan isää ostosten kanssa. Elinan mummo, Samin 65-vuotias äiti Sari, nauraa toiselta puolelta Suomea Samin asentamalla keittiön näytöllä (jota Inkeri alun perin vastusti kovin sanankääntein) ja kertoo Inkerille, että seuraavaksi voisit laittaa siihen taikinan veteen hieman sitä uutta värihiivaa, joka saa taikinan muuttamaan väriään, kun siinä on sopiva koostumus. Mummollakin näyttäisi olevan jauhoiset kädet hänen viittilöidessään näytöllä. Inkeri katsoo hetken tarkemmin ruudulla näkyvää anoppiaan ja huomaa nurkassa näkyvän sydämen syketiedon olevan hälyttävän korkealla. Sari, hei! Älä touhota liikaa, ettei mene rytmit taas sekaisin. Sun sykehän on taas yli 110. Pöh! Löysitkö sen hiivan jo? Sari toteaa ykskantaan. Alaovella Sami ja Jesse kantavat ostoskasseja alaovelle, joka aukeaa, kun Sami vilkaisee oven vieressä olevaan kameraan, joka tunnistaa hänet biotunnistuksen avulla. Taloyhtiön tietojärjestelmät ovat suhteellisen korkeatasoiset johtuen taloyhtiön aktiivisesta tietokonekerhosta, johon mm. Jesse kuuluu. Naapuri ahdingossa Ennen kuin he astuvat rappukäytävään, Jesse toteaa: Ai niin. Se alakerran ukko on taas aika huonossa kunnossa. Se yritti äsken saada oveaan auki, muttei näyttänyt kovin helpolta. Se on vissiin saanut kuonoonsa. Sami ja Jesse kiipeävät toiseen kerrokseen, missä alakerran naapuri yrittää vieläkin saada oveaan auki. Hänen toinen silmänsä on turvonnut umpeen, eikä oven tunnistuskamera suostu avaamaan hänelle ovea. Hei. Tartteksä apua?, kysyy Sami. Häh? Joo. Mä haluisin vaan kotiin, vastaa nähtävästi hieman sekainen mies. Eikö sun pitäisi mennä ensin näyttämään lääkärille tuota?, Jesse osoittaa miehen turvonnutta silmää. Auttakaa nyt vaan tän helkutin oven kanssa! Hospitaalissa kuitenkin vaativat ATK-ajokortin ennen kuin suostuvat edes katsomaan mua päin. Sami pyytää naapuria tarkistamaan, onko hänellä taskussaan avain. Tietenkin! Nää on nää... no, nää systeemit niin pirun sekavia nykyään. Löydettyään avaimen taskustaan hän pääsee kotiinsa heilauttamalla sitä lukon edessä. 21

Ihminen ja teknologia. Hyvän vuorovaikutuksen suunnittelu

Ihminen ja teknologia. Hyvän vuorovaikutuksen suunnittelu Ihminen ja teknologia Hyvän vuorovaikutuksen suunnittelu Pertti Saariluoma Tuomo Kujala Sari Kuuva Tiina Kymäläinen Jaana Leikas Lassi A. Liikkanen Antti Oulasvirta Eikö jokaisen esineen, elävän olennon

Lisätiedot

Ilkka Kouri. Lean taskukirja

Ilkka Kouri. Lean taskukirja Ilkka Kouri Lean taskukirja Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista

Lisätiedot

REACHin vaikutukset toimitusketjussa. case: sinkitty ja maalattu teräskate

REACHin vaikutukset toimitusketjussa. case: sinkitty ja maalattu teräskate REACHin vaikutukset toimitusketjussa case: sinkitty ja maalattu teräskate Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine

Lisätiedot

Tehokkuutta tuotannon tietojärjestelmiin

Tehokkuutta tuotannon tietojärjestelmiin Inka Vilpola, Katri Terho Tehokkuutta tuotannon tietojärjestelmiin loppukäyttäjät mukaan määrittelyyn Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61,

Lisätiedot

Mervi Hasu Turkka Keinonen Ulla-Maaria Mutanen Aleksi Aaltonen Annaleena Hakatie Esko Kurvinen

Mervi Hasu Turkka Keinonen Ulla-Maaria Mutanen Aleksi Aaltonen Annaleena Hakatie Esko Kurvinen Muotoilun muutos Muotoilun Tittelisivu muutos Mervi Hasu Turkka Keinonen Ulla-Maaria Mutanen Aleksi Aaltonen Annaleena Hakatie Esko Kurvinen Sisällys Johdanto teknologiateollisuuden muuttuviin muotoilukäytäntöihin

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

Uusi uljas ubimaailma?

Uusi uljas ubimaailma? Uusi uljas ubimaailma? ÄES - Älykkään ympäristön ekologia - projekti 2005-2007 (Tekes) Kommentin teemat Vihdoinkin irti Weiserista ja eteenpäin Otetaan ympäristö-termi vakavasti Kompleksisuus ja sen hallinta

Lisätiedot

Reilu palkitsemisjärjestelmä

Reilu palkitsemisjärjestelmä VIRPI LIINALAAKSO ELINA MOISIO JUKKA TIIHONEN Reilu palkitsemisjärjestelmä PK-YRITYKSEN OPAS PALKKAUKSESTA JA PALKITSEMISESTA Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain

Lisätiedot

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti Langaton Vuores Kotikatupalvelin Tutkimuksen tausta Langaton tietoliikenne on arkipäivää Personoidut päätelaitteet (taskutietokone, matkapuhelin, kannettava

Lisätiedot

Tuuli Mattelmäki. Muotoiluluotaimet

Tuuli Mattelmäki. Muotoiluluotaimet Tuuli Mattelmäki Muotoiluluotaimet Tämän teoksen osittainenkin kopiointi on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. Lupia teosten

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt

Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt 1 Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt Cynefin on Dave Snowdenin 1999 kehittämä viitekehys sopivan johtamisstrategian valitsemiseen erilaisissa ympäristöissä Cynefin 2 Helpottaa johtajia lähestymistavoissa,

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistaja

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010 Wiki korvaa intranetin Olli Aro 3.6.2010 Olli Aro Metsäteollisuuden myynti- ja markkinointitoimia 15 v B2B integraatioita 8 v Verkkopalveluita 7 kk Kehittämiskonsulttina Harrastuksina Talvella hiihto ja

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi 1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä.

Toiminnallisen määrittelyn tarina. Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toiminnallisen määrittelyn tarina Esimerkki Reaktorin tavasta tehdä toiminnallista määrittelyä. Toimitusjohtajan pulma Tässä on toimitusjohtaja Roope, jonka tavoitteena on pyörittää Rengasmaster Oy:tä

Lisätiedot

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa

Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Sosiaalinen verkosto musiikinopetuksessa Miikka Salavuo Teknodida 2008 Onko oppiminen tuote vai prosessi? Kuka määrittelee mitä opitaan? Mikä on tiedon merkitys ja tietokäsitys? Mikä on yhteisön rooli?

Lisätiedot

Palvelumuotoilun perusteet. Terve-SOS 18.05.2011 Sami Oinonen, Hub Helsinki

Palvelumuotoilun perusteet. Terve-SOS 18.05.2011 Sami Oinonen, Hub Helsinki Palvelumuotoilun perusteet Terve-SOS 18.05.2011 Sami Oinonen, Hub Helsinki Mitä palvelumuotoilu on Keskeiset käsitteet Miksi se on olennaista Kehittämisen malli Kuka: Sami Oinonen, Kirkkonummi, kalliokiipeilijä,

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia

Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia Tuottavat ja eivät tuota Tulokset riippuvat niistä tekijöistä, jotka projektia perustettaessa on määritelty ja miten

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

A2: Vuorovaikutus ja viestintä

A2: Vuorovaikutus ja viestintä A2: Vuorovaikutus ja viestintä Vastuuprofessorit: Pirkko Oittinen (koordinoija) Marko Nieminen Tapio Takala Matti Vartiainen A3 moduuleissa Eero Hyvönen (YVJ) Matti A. Hämäläinen (YVJ) Eila Järvenpää (YVJ)

Lisätiedot

Älykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta. Pekka Töytäri TeliaSonera Finland

Älykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta. Pekka Töytäri TeliaSonera Finland Älykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta Pekka Töytäri TeliaSonera Finland 1 Älykäs verkottuminen Tekniikka, organisaatio ja prosessit muodostavat yhtenäisesti toimivan palvelualustan Älykäs toiminnallisuus

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

2013 Asiakaspalvelun työvälineet. Cuuma Communications Oy

2013 Asiakaspalvelun työvälineet. Cuuma Communications Oy 2013 Asiakaspalvelun työvälineet Cuuma Communications Oy Ratkaisut kaikkiin tarpeisiin Päätelaitteet Laadukkaan asiakaspalvelun lähtökohtana on laadukas ääni ja helppokäyttöiset työkalut. 710 720 760 820

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Multian kunta Varhaiskasvatus Päivähoito Lapselle eväät elämään laitetaan ja kirjaksi taitetaan. Yhdessä lapsi, äiti, isä ja hoitoväki näin lapsen hyväksi näki. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Akustiikan sanasto Yleiskäsitteet Koneet ja laitteet Rakentaminen Työympäristö ja ympäristö

Akustiikan sanasto Yleiskäsitteet Koneet ja laitteet Rakentaminen Työympäristö ja ympäristö Akustiikan sanasto Yleiskäsitteet Koneet ja laitteet Rakentaminen Työympäristö ja ympäristö suomi englanti ruotsi Vocabulary for Acoustics Finnish English Swedish Ordlista för akustik finska engelska svenska

Lisätiedot

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu. University of Joensuu Island in Second Life Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.fi 20 minuuttia Lähtökohdat Second Life - prosessi Second

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

CT30A2800. Osa I: (n. 90 min) Käyttäjäkeskeinen Suunnittelu?

CT30A2800. Osa I: (n. 90 min) Käyttäjäkeskeinen Suunnittelu? CT30A2800 Osa I: (n. 90 min) Käyttäjäkeskeinen Suunnittelu? Sisältö Mitä on käyttäjäkeskeisyys ( 5 kalvoa ) Käyttäjäkeskeisyyteen vaikuttavat voimat (8 kalvoa) Käyttäjäkeskeisyys on usein kontekstisidonnaista

Lisätiedot

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN SISÄLTÖ LUKIJALLE 1. MITÄ ON TYÖSSÄOPPIMINEN? 2. MIKÄ ON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ? 2.1. Oppilaitosnäyttö ja työpaikkanäyttö 3. TYÖSSÄOPPIMISPROSESSI

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY?

IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY? VAATIVA YHTÄLÖ IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY? AMMATTILAISEN PERUSKYSYMYKSIÄ: ONKO PERUSTEHTÄVÄ POMO? MITEN TYÖNI OTETAAN VASTAAN? MITÄ LAATUA TUON TYÖMAALLE? MITEN

Lisätiedot

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman

Lisätiedot

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo ADPROFIT 2015 Kansallismuseo Brief Miten saadaan lisää nuoria aikuisia Kansallismuseoon? Tausta Mielikuva Kansallismuseosta on tällä hetkellä pölyttynyt ja anonyymi. Terminä museo viittaa liikaa vain menneisyyteen.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen

1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen 1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen Tarjontaa paljon tarvitaan henkilö, joka kokoaa oikeat palikat yhteen Ensin hahmotetaan kokonaisuus sen jälkeen tarkastellaan pienempiä osa-alueita Koulutus/tiedon

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt A11-17 Ikäihmisten kotona asumista tukevien järjestelmien kehittäminen AikatauluValpas Salla Ojala Paula Laitio 1. Projektin tavoite Projektimme

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE

7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 320 TAVOITTEET oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan kotitalouksien arjen hallintaa ja sen yhteyksiä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle

Sami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu

Lisätiedot

Tulevaisuuden ja kehitteillä olevat tekniikat (FET)

Tulevaisuuden ja kehitteillä olevat tekniikat (FET) Tulevaisuuden ja kehitteillä olevat tekniikat (FET) Hoitavatko robotit, mihin tietokone on kadonnut? Pekka Karp Euroopan komissio Tietoyhteiskunnan tekniikat PK - Joensuu 27/05/02 FET= Future and Emerging

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja ASPA-palveluiden Koti on enemmän -seminaari 16.4.2013 Tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki Twitter: @tuulikas Tavoitteena on tukea kehitysvammaisia

Lisätiedot

Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa

Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa Juha-Pekka Kettunen, Myyntijohtaja Yritysasiakkaat, Elisa Oyj 1 Lahti 19.-20.5.2008 Terveydenhuollon ATK-päivät Sisältö Kanssakäymistä tehostavat

Lisätiedot

Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä

Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä Ubiikkiteknologia ja sosiaalinen media alueellisessa ja paikallisessa kehittämisessä tutkija Sirkku Wallin Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus YTK Aalto yliopisto Digitalisaatiosta elinvoimaa

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti! Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Lea Ahoniemi - Markus Mertanen - Marko Mäkipää Matti Sievänen - Petri Suomala - Mikko Ruohonen MASSARÄÄTÄLÖINNILLÄ KILPAILUKYKYÄ

Lea Ahoniemi - Markus Mertanen - Marko Mäkipää Matti Sievänen - Petri Suomala - Mikko Ruohonen MASSARÄÄTÄLÖINNILLÄ KILPAILUKYKYÄ Lea Ahoniemi - Markus Mertanen - Marko Mäkipää Matti Sievänen - Petri Suomala - Mikko Ruohonen MASSARÄÄTÄLÖINNILLÄ KILPAILUKYKYÄ Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa

Ihmiset bisneksen uudistajina. Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Ihmiset bisneksen uudistajina Julkisen tutkimuksen haku 26.8.-27.10.2014 Fiiliksestä fyrkkaa Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta, työniloa Tutkimushaun infotilaisuus 30.9.2014 Finlandia-talo Haun kuvaus

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot