Yhdessä. Uusi Sastamalan kaupunki tasoittaa. e n e m m ä n Tiedotuslehti Sastamalan kaupungin perustamisesta Sastamala.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhdessä. Uusi Sastamalan kaupunki tasoittaa. e n e m m ä n Tiedotuslehti Sastamalan kaupungin perustamisesta 1.1.2009. Sastamala."

Transkriptio

1 Julkinen tiedote Yhdessä e n e m m ä n Tiedotuslehti Sastamalan kaupungin perustamisesta Sastamala Punkalaitumelaisten kriittisyyteen kuntaliitoksen suhteen on Antero Aleniuksen mielestä ymmärrettävät perusteet, sillä kunta on tehseilaa vakaasti Uusi Sastamalan kaupunki tasoittaa mukana olevien kuntien taloudellisia eroja ja parantaa merkittävästi toiminnallista varmuutta ja taloudellista asemaa. Yksittäiset ja yllättävät menoerät eivät enää vie paattia pohjakosketukseen ja mikkiä merihätään. Yhteisellä kaupungilla saamme parhaan turvan taloudellisia uhkia vastaan ja kannamme riskit yhdessä. Ajamme näin parhaiten asukkaiden etuja ja edistämme alueen taloudellista ja toiminnallista vahvuutta, Punkalaitumen kunnanjohtaja Antero Alenius tähdentää. Hynttyiden yhdistämisellä turvataan tavallisille kuntalaisille tärkeät palvelut. Päivähoito, opetus, terveys- ja vanhustenhuolto tarjotaan edelleen tuttuina lähipalveluina. Muutamassa vuodessa yllämme pelkästään hallintoa tehostamalla vuositasolla miljoonan euron säästöihin, Vammalan kaupunginjohtaja Paavo Salli laskelmoi. Liikkeelle päästään puhtaalta pöydältä ilman alijäämätaakkaa. Tuloveroprosentti tulee pitää maakunnallisesti kilpailukykyisellä tasolla, eikä uutta alijäämää saa päästää syntymään. Pitkä yhteistyön historia tarjoaa oivan kasvualustan sujuvalle ja tuloksekkaalle rinnakkaiselolle sekä henkilöstön vahvalle yhteishengelle. Paatit matkalla aallokkoon kuntajohtajien kipparikvartetti Eero Mäki-Tanila (vas.), Esa Sirviö, Antero Alenius ja Paavo Salli luotsaa kuntiaan kohti yhteistä paattia. Sastamalan kurssi pysyy vakaana, eivätkä pienet puhurit sitä heilauta. nyt lähivuodet hyvää tulosta. Kunta toimii kuitenkin pitkälti korkeiden valtionosuuksien varassa. Väestörakenteen terveyden- ja vanhustenhoitoon tuomat haasteet nostavat taivaalle synkkiä pilviä. Terveen talouden imago elää vahvassa, eikä viiden viime vuoden aikana kiristynyttä taloutta ole vielä sisäistetty. Nykyisellä menokehityksellä kunnalle ei jää investointikykyä, vaan kaikki liikenevät varat menevät jatkossa käyttötalouden pyörittämiseen. Olemme nykymenolla kriisiytyvän kunnallistalouden tiellä, Alenius arvioi. Liitoshankkeessa kyse ei ole kunnan, vaan ennen kaikkea asukkaiden tulevaisuuden turvaamisesta, hän lisää. Äesässä talouden tunnusluvut ovat painumassa pakkaselle ja kuntaa uhkaa jatkuva alijäämäkierre. Lähivuosina tuloveroprosenttiin on 1-2 prosentin korotuspaine. Uusi kaupunki pystyykin vastaamaan parhaiten tulevaisuuden palveluhaasteisiin ja tyynnyttämään talouden vakautta uhkaavat puhurit. Nyt on oikea aika etsiä lisää resursseja voimavarat yhdistämällä. Investointitarpeet ovat meillä jatkossakin isot ja lainarahan osuus on jo nyt kova, Äetsän kunnanjohtaja Eero Mäki-Tanila luonnehtii. Mouhijärvi merihädässä Mouhijärvellä kattamattoman alijäämän määrä noussee jo tämän vuoden jälkeen yli 1000 euroon per asukas. Talouden näkökulmasta jokaisen pitäisi ymmärtää, että itsenäisenä kuntana tulevaisuutemme on enemmän kuin uhattuna. Kuluvan vuoden tilinpäätöksen jälkeen meidät luokitellaan todennäköisesti talouden puolesta kriisikunnaksi, Mouhijärven kunnanjohtaja Esa Sirviö varoittaa. Tuloveroprosentti hilattiin pakon sanelemana 20,50:een, eikä kasvava kunta kestä uusia takaiskuja. Kuntaan kohdistuu valtava kasvupaine, johon emme pysty vastaamaan yksin, Sirviö painottaa. Kuluvan vuoden alussa toteutettu Vammalan ja Suodenniemen liitos on tuonut runsaasti kokemusta liitoskuvioista. Paavo Sallin mukaan muutoksesta ei juuri ole kiirinyt kielteisiä viestejä, vaan palvelut ja elämä jatkuvat normaaliin tapaan. Muutos ymmärretään helposti väärin. Kuntalaisilta ei olla viemässä mitään, vaan kuntien alueella asukkaat palvellaan jatkossakin hajautetusti. Tietysti organisaatio etsii aina muotoaan ennen kuin kaikki toimii kuin rasvattu salama.

2 Yhdessä kohti Sastamalaa Kädessäsi on perusteilla olevan Sastamalan kaupungin tiedotuslehti, joka jaetaan jokaiseen talouteen Mouhijärvellä, Punkalaitumella, Vammalassa ja Äetsässä. Tarjolla on tietopaketti, joka kertoo hankkeen vaikutuksista elämääsi omilla kotikulmillasi. Lehdessä ei jahkailla ja jossitella, vaan kerrotaan muutoksen tuulista ja yhteistyön eduista konkreettisella tavalla ja objektiivisesta näkökulmasta. Mitä hyötyä Sastamalasta asukkaille on? Miten lähipalvelut järjestetään tulevaisuudessa? Kuinka kaupungista tehdään entistä houkuttelevampi asuinpaikka? Kuntien valtuustot päättävät kaupungin perustamisesta tai perussopimuksen hylkäämisestä joulukuun kokouksissaan. Moni asia jalostuukin suunnitelmasta käytäntöön vasta vuoden 2008 kuluessa. Ajantasaista tietoa hankkeen etenemisestä löydät jatkossa internetistä osoitteesta Tavoitteena on perustaa yhteinen Sastamala, jossa asukkaat voivat viettää turvallista, terveellistä ja tasapainoista elämää viihtyisässä ympäristössä ja toimivien palvelujen äärellä. Yhdessä olemme enemmän! Laskutusta tarkastavat kanslisti Sirpa Löytti (vas.) ja toimistosihteri Paula Hurnanen siirtyvät jatkossa Äetsän palveluksesta Sastamalan palkkalistoille. Tarkka työnkuva selviää hallinnon henkilöstölle ensi vuoden aikana. Työt jatkuvat entiseen tapaan Sastamalan perustamisella ei ole välitöntä vaikutusta kuntien henkilöstön asemaan. Valtaosa työtehtävistä säilyy täysin ennallaan. Kuntajakolaki takaa työ- ja virkasuhteiden säilymisen viideksi vuodeksi eteenpäin. Ensi vuoden syyskuun loppuun mennessä jokainen tietää omat tehtävänsä. Suurimmat muutokset koskevat hallinnon henkilöstöä. Monissa yksiköissä ei tapahdu työntekijän kannalta lainkaan muutoksia, kaupunginlakimies Tapani Koivu kertoo. Suunnitelmien mukaan hallintohenkilöstö keskitetään jatkossa yhteisen johdon alle. Kun voimavaroja vapautuu muihin tehtäviin, erityisosaamista voidaan hyödyntää entistä paremmin koko kaupungin hyväksi. Määräaikaiset työsuhteet jatkuvat sopimuksen mukaan. Uudet määräaikaisuudet päättyvät lähtökohtaisesti viimeistään vuoden 2008 lopussa. Jatkosta päätetään tarpeen mukaan. Ihmisten omia toiveita pyritään kuuntelemaan muutosvaiheessa. Töissä käydään alueen sisällä paljon ristiin, joten myös henkilöstösiirrot työpisteestä toiseen voivat olla mahdollisia. Rekrytoinnissa riittää haasteita Uuden kaupungin palvelukseen siirrytään entisillä työehdoilla ja palkalla. Kenenkään palkka ei jatkossa muutu ellei työtehtäviin tule olennaista muutosta nykyisestä. Samalla tehtävänimikkeellä työt voivat eri kunnissa olla hyvin erilaisia. Pienissä kunnissa tehtäväkuvat ovat usein laajempia, ja suuremmassa yksikössä korostuu erityisosaaminen, Koivu kertoo. Palkkausjärjestelmä harmonisoidaan koko alueella vuoden 2010 loppuun mennessä. Neljän kunnan palveluksessa on tällä hetkellä 1086 vakituista työntekijää. Vuoteen 2015 mennessä joukosta eläköityy 273 henkilöä. Resurssien riittävyyttä voidaan tarkastella koko ajan joustavasti eläköitymisen kautta. Vaihtuvuus on suurta kaikilla hallinnonaloilla, mutta opettajien osalta kuitenkin keskimääräistä vähäisempää. Rekrytointitarve on erityisen suuri Saspen palkkalistoilla olevan terveyden- ja vanhushuollon henkilöstön kohdalla. Korkeasti koulutetun henkilöstön saanti tulee jatkossa olemaan Sastamalalle todella suuri haaste. Ensi vuoden alkupuolella kiinnitetään erityishuomiota henkilöstölle järjestettävään muutoskoulutukseen. Tarkoitus on hälventää ennakkoluuloja ja kertoa tulevasta. Sastamalasta päätetään Päätökset uuden Sastamalan kaupungin perustamisesta tehdään Mouhijärven, Punkalaitumen, Vammalan ja Äetsän valtuustoissa 10. joulukuuta. Kokouksissa päätetään myös hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen hyväksymisestä. Mikäli päätökset ovat myönteiset, kunnat tekevät valtioneuvostolle esityksen kuntajaon muutoksesta vuoden loppuun mennessä. Tämän jälkeen asia etenee sisäasiainministeriön ja lääninhallituksen valmisteltavaksi. Kuntien asukkaille ja muille asianomaisille varataan 30 vuorokautta aikaa mahdollisten yhdistymistä koskevien huomautusten tekoon. Huomautukset käsitellään kunkin kunnan kunnanhallituksessa, ja niistä annetaan lausunto lääninhallitukselle. Kun kuntajaon muutosta koskeva asia on muuten valmisteltu, lääninhallitus antaa vielä lausunnon muutosten vaikutuksista valtion alue- ja paikallishallintoon sekä EU:n toiminnassa noudatettaviin aluejakoihin. Kuntajaon muutos tulee voimaan aina kalenterivuoden alussa. Jotta liitos toteutuisi , valtioneuvoston on tehtävä päätös asiasta viimeistään

3 Verkostolukio avaa uusia uria Kasvunpolku ohjaa eteenpäin Päivähoito ja koulunkäynti jatkuvat turvallisessa ympäristössä ja tuttujen ihmisten huomassa myös Sastamalan kaupungissa. Lähipalvelut säilyvät entiseen tapaan, mutta toimintatapoja kehitetään nykyisestä. Päivähoito pyritään järjestämään joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti. Esikoululaisen hoitopaikan ja koululaisten iltapäivätoiminnan olisi hyvä olla samassa paikassa kuin koulu tai ainakin niin lähellä, etteivät lapset joutuisi kulkemaan pitkiä matkoja päivän aikana, päivähoito- ja peruskoulutyöryhmää vetävä Äetsän sivistysjohtaja Arja Valtonen kertoo. Tavoitteena on kehittää katkeamaton lasten ja nuorten kasvun- ja opinpolku, jossa juniorin varttumista seurataan päivähoitoiästä ylioppilaaksi saakka. Polkuajatteluun sisältyvät myös nuorisotoimen ja terveydenhuollon palvelut, joten sama terveydenhoitaja voisi hoitaa asioita päivähoidosta lukioon asti. Päivähoito ja perusopetus halutaan järjestää yhtenä lapsen kasvua tukevana kokonaisuutena. Työryhmässä on keskusteltu muun muassa luokattomasta alkuopetuksesta 0-2-luokkalaisille. Tällä mataloitettaisiin esiopetuksen ja koulun välistä siirtymää, Valtonen kertoo. Yhtenäisen kasvunpolun rakentamisella kootaan resursseja tärkeisiin tukipalveluihin, kuten erityisopetukseen, oppilashuoltoon ja avustamiseen. Kerhotoimintaa voidaan tarjota sujuvasti koulun ja nuorisotoimen yhteistyönä. Normaalisti kesäksi lomautettaville koulunkäyntiavustajille voisi näin löytyä kesäksi töitä vaikkapa vapaa-ajan puolelta. Lasten ja nuorten sana kuuluu Uudella kasvun- ja opinpolulla lapset ja nuoret ovat vahvasti asiakkaan roolissa ja heidän ajatuksiaan kuunnellaan päätöksenteon tukena. Uudessa kaupungissa toimii nuorisovaltuusto ja koulujen oppilaskunnat. Kun nuoret pääsevät vaikuttamaan itse ja ovat aidosti motivoituneita, ongelmia tulee vähemmän. Arja Valtosen mukaan kuntien erilaisten toimintatapojen vertailu on tuonut kehitystyöhön arvokasta pääomaa. Asioita on käsitelty vilpittömän ennakkoluulottomasti. Haluamme ottaa käyttöön taloudellisesti ja toiminnallisesti parhaat käytännöt, jotka toimivat lapsen parhaaksi. Organisaation pitää pystyä myös oppimaan ja kehittymään jatkuvasti. Ensi vuoden puolella suunnitteluun otetaan mukaan lisää käytännön työn tekijöitä. Yhtenäiset toimintatavat näkyvät osittain jo lukuvuodesta alkaen. Punkalaitumen koulukuraattori Sanna Ylistenniemi-Mustalahti tapaa 6-7 luokan nivelvaiheessa kaikki nuoret. Juttukavereina Eveliina Niemi (vas.), Maria Viitasaari ja Minttu Mäkinen. Sastamalan verkostolukio tuo oppilaiden ulottuville entistä laajemman ainekirjon. Mouhijärven ja Äetsän lisäksi Punkalaidun ja Vammala siirtyvät yhteiseen verkko-opintojen aikakauteen. Verkostoitumisen ansiosta lukiolle maksetaan jatkossakin korotettua valtionosuutta. Vuositasolla tämä merkitsee toimintaan euron pelivaraa. Koemme muutoksen ennen kaikkea mahdollisuutena parantaa lukioiden toimintaa. Asetus on voimassa määräajan. Niissä lukioissa, jotka tekevät tänä aikana pysyviä ratkaisuja, korotettu valtionosuus jää voimaan, lukiotyöryhmää vetävä Mouhijärven koulutoimenjohtaja Elina Jaakkola kertoo. Videoneuvottelu ja verkko-opiskelu ovat jatkossakin lähiopiskelua täydentäviä elementtejä. Ne tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden esimerkiksi lyhyiden kielten ja reaaliaineiden syventävien kurssien opetukseen. Tekniikan osaamista tarvitaan jokaisessa toimipisteessä, joten voimavaroja täytyy aluksi keskittää opettajien koulutukseen ja opintojen ohjaukseen. Verkostolukion myötä päteviä aineopettajia saadaan helpommin ja opetuksen taso säilyy vähintään nykyisellä tasolla. Päätyökseen Äetsässä opettava Kaarina Hevonkorpi- Mäkelä johdattaa myös Mouhijärven lukiolaisia venäjän alkeisiin. Opiskelun lomassa Joonas Sairiala, Anna- Kerttu Venäläinen, Tiia Silfverberg ja Reetta Julkunen tutustuvat venäläiseen kulttuuriin ja hierovat tuttavuutta samovaarin kanssa. Tunneilla pilkitään vähemmän Verkoston seittejä pitelee hyppysissään koko lukiota johtava rehtori ja hänen apunaan toimii kaikkien neljän lukion henkilöstö. Videoyhteyttä kohtaan esitetylle kritiikille ei Mouhijärven lukion rehtori Kari Koivurannan mukaan löydy pohjaa. Kuva ja ääni kulkevat nykyään sähköisesti omaa kaistaa pitkin ja ongelmat ovat harvinaisia. Mouhijärvellä ja Äetsässä vuonna 2002 käyttöönotetun tekniikan lastentaudit on podettu. Virtuaaliopiskelu vaatii oppilailta aktiivista ja oma-aloitteista otetta. Se sopii ennen kaikkea motivoituneille oppilaille. Verkon kautta avautuu mahdollisuuksia, joita pienessä yksikössä muutamalle oppilaalle ei muuten voitaisi tarjota. Näillä tunneilla oppilaat nukkuvat varmasti vähemmän kuin normaalisti, Koivuranta naurahtaa. Opetus on toiminut ongelmitta muun muassa Suonenjoen, Konneveden ja Padasjoen suuntaan. Yhteyden kautta on opiskeltu esimerkiksi venäjää, ranskaa, elämänkatsomustietoa ja englannin kirjoituskursseja. Myös ammatillisen koulutuksen ja lukio-opintojen yhdistäminen onnistuu verkostolukion ansiosta entistä sujuvammin. 3

4 Viihtyisiä asuinalueita tarjotaan jatkossa Sastamalan joka kolkalta. Kaavoitus siivittää kasvuun Sastamala pyrkii vakaaseen kasvuun aktiivisella maapolitiikalla ja kaavoituksella. Lähtökohtana on rakentaa palettia pitkäjänteisesti ja tulevaisuutta ajatellen. Sastamalan kaavoitusohjelman laadinta aloitetaan heti ensi vuonna asukkaan raja olisi hienoa rikkoa vuoteen 2016 mennessä. Tavoitteeseen pääsy edellyttää 900 omakotitontin myymistä. Vasta puolet tonttimaasta on olemassa, joten haastetta riittää. Maanhankinta on toiminut Vammalassa hyvin. Luottamus maanomistajiin on saavutettu, kun hankintapolitiikka on selkeästi kaikkien tiedossa, tekniikkatyöryhmää vetävä apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Erjo kiittelee. Osayleiskaavoja laaditaan jatkossa kattavasti eri puolille kaupunkia. Teknisen puolen resurssit ovat aiemmin jarruttaneet kuntien kehitystä ja kasvua, sillä suunnitteluun ei ole ollut riittäviä voimavaroja. Kaupungin rakennetta tulee kehittää koko alueella. Suunnitelmissa täytyy olla tasapuolisuutta, mutta painopiste on luonnollisesti siellä, missä kysyntä on suurinta. Tiekuntia autetaan alkuun Yksityisteiden kunnostus on uudessa kaupungissa nostettu vahvasti esille. Tuloksia saavutetaan kuitenkin vain aktiivisten tiekuntien kautta, sillä vain ne voivat saada valtiolta avustuksia. Tiekuntien toiminta on ollut pitkään lähes pysähdyksissä, jos kunta on huolehtinut kunnossapidosta. Toivomme tiekuntien järjestäytyvän aktiivisesti, jotta hankkeisiin saataisiin valtion rahoitusta. Peruskorjausavustuksia ei nykyisin täydessä määrin hyödynnetä, vaikka rahoitusta kyllä olisi tarjolla. Valtionosuus voi kattaa jopa 60 prosenttia töiden kustannuksista. Loppuosuus jää kaupungin ja tiekuntien harteille. Vuosina kunnat voivat itse päättää yhdistymisavustusosuudestaan peruskorjauksiin osoittamansa kuntarahoituksen suuruuden ja osoittaa myös kuntakohtaista lisäosuutta hoitokustannuksiin. Tuemme tiekuntien toimintaa ja autamme niitä tarvittaessa myös järjestäytymään, Erjo lupaa. Sastamala ajaa aktiivisesti myös seutukunnallisesti tärkeiden tiehankkeiden toteuttamista. Kärkihankkeiksi on nostettu Vammalan ja Punkalaitumen välisen seututie 252:n parantaminen sekä kevyen liikenteen väylän rakentaminen väleille Häijää Mustianoja Iirolan risteys sekä Ruotsila Nuupala. Maanrakennus Lahdenperä urakoi vesihuoltohanketta Häijään ja Karkun välillä. Työ etenee metrin päivätahdilla. Työmaalta voi bongata myös salskeita sinkkumiehiä kuten kuvassa myhäilevän Mikko Keskisen. Heinoon vesihanke avaa pelin Lounais- ja Luoteis-Pirkanmaan vesihuoltohanke tuo vesihuollon piiriin maaseutualueilla satoja uusia talouksia. Vammala - Karkku siirtoviemäri otetaan käyttöön jo kuluvan vuoden lopulla. Putkeen on liittymässä yli 100 taloutta. Työt käynnistyvät Heinoossa ensi vuoden alussa, ja toteuttajana on toiminta-aluettaan laajentanut Illon vesihuolto-osuuskunta, Erjo kertoo. Syksyllä 2008 valmistuu valtion vesihuoltotyön ensimmäinen vaihe, kun Häijään ja Karkun sekä Häijään ja Ulvaanharjun/Enonlähteen väliset työt saadaan päätökseen. Valtion vesihuoltotyön toinen vaihe, Mouhijärvi Suodenniemi osuus on näillä näkymin kunnossa vuoden 2009 loppuun mennessä. Vesihuoltohankkeen urakoissa 2,5 metrin syvyiseen kaivantoon upotetaan 70 kilometriä vesijohtoa ja 40 kilometriä paineviemäriä. Runkolinjan valmistuttua pääpaino on kylätaajamien ja maaseutualueiden hankkeissa. Vammalan jätevedenpuhdistamo saneerataan vuoteen 2012 mennessä, jonka jälkeen myös Mouhijärven ja Suodenniemen jätevedet johdetaan puhdistettaviksi Vammalaan. Vesihuollon maksut nousevat portaittain Taksat yhtenäistetään koko Sastamalan alueella vaiheittain. Korotukset perustuvat käyttökuluihin ja vesihuoltohankkeiden investointeihin. Punkalaitumella ja Mouhijärvellä veden ja jäteveden maksut eivät kata kaikkia kuluja. Tuotantokustannuksiin ja investointeihin suhteutettuna maksut ovat korotusten jälkeen liikelaitosta koskevan lain mukaiset. Laskelman luvut perustuvat arvioon, jossa kaikki vuosille suunnitellut investoinnit toteutetaan. Jos investointeja toteutetaan vähemmän, maksut eivät myöskään nouse niin korkeiksi. Myös tulopuolen ennuste voi ylittää laskelmat, Jaakko Erjo arvioi. Taksalaskelmat tehdään reaaliaikatiedoin vuonna 2008 ja sen jälkeen vuosittain tulevien maksujen määrittämiseksi. 150 kuutiota vuodessa kuluttavan talouden maksu nousee näillä näkymin vaiheittain vuoteen 2010 mennessä Punkalaitumella 402:sta ja Mouhijärvellä 578:sta 658 euroon sekä Vammalassa 609:stä 712 euroon. Äetsän maksu on nykyisin 459 ja vuonna 2010 arviolta 603 euroa. Äetsä pääsee alkuvaiheessa vähemmällä. Siellä on jo aiemmin investoitu voimakkaasti ja verkosto on hyvässä kunnossa. Vuodesta 2011 alkaen taksat ovat kaikille samat. 4

5 Porkkanat vauhdittavat kehitystä Uuden kaupungin perustamiseen valtiolta saatava 9,72 miljoonan euron yhdistymisavustus tarjoaa oivan piristysruiskeen alueen kehittämiseen. Vuosien aikana maksettava tuki mahdollistaa hankkeita, joiden toteutus olisi muuten vaakalaudalla tai jopa mahdotonta. Porkkanarahoista käytetään yhteisiin alueen vetovoimaa ja elinvoimaisuutta lisääviin hankkeisiin 2,54 miljoonaa euroa. Mouhijärvi, Punkalaidun, Vammala ja Äetsä saavat kukin kuntakohtaisiin investointeihin lisäksi 1,36 miljoonaa euroa. Väestömäärä on kasvussa ja myönteinen kehitys pitää varmistaa kaikin mahdollisin tavoin. Uusia tarpeita ilmenee hankkeen edetessä, joten siksi kaikkien rahojen käytöstä ei ole järkevää päättää heti, Vammalan kaupunginjohtaja Paavo Salli luonnehtii. Lopun 1,9 miljoonan euron käytöstä päättää uuden kaupungin valtuusto. Organisaatioiden ja käytäntöjen yhteensovittamiseen liittyy myös menoja, jotka tarkentuvat vasta työn edetessä. Vasta tarvittavien investointien jälkeen jäljelle jäävällä osalla on verotusta keventävä vaikutus, Salli kertoo. Yhteiset hankkeet kasvun tukena Kuntanelikon yhteisiin hankkeisiin kuuluvat vesihuoltohankkeen viimeinen Häijään ja Suodenniemen välinen osio sekä yhteisen vesihuollon suunnittelu ja toteutus maaseutualueille koko Sastamalan alueella. Suunnitelmissa on myös laatia yleiskaavat Häijää Karkku ja Punkalaidun - Vanttila alueille sekä Kokemäenjokilaaksoon välille Keikyä Kiikka Vammalan keskusta. Lisäksi pohjakartat laitetaan ajan tasalle koko kaupungin alueella. Avustusta käytetään myös yritystoiminnan edistämiseen ja alueen markkinointiin. Yksityisteitä kohennetaan jatkossa kaikissa neljässä kunnassa, mikäli kunnat päättävät kohdentaa osuuksiaan tähän tarkoitukseen. Avustusten pelisäännöt yhtenäistetään kolmessa vuodessa, jotta kunnossapitotöitä voidaan tukea samoin perustein koko kaupungissa. Kuntakohtaisten 1,36 miljoonan euron avustusten käytöstä päätetään ensi vuonna valtuustoissa. Sastamalan perustaminen tarjoaa erinomaisen tilaisuuden koko alueen yhteiselle maankäytön suunnittelulle. Viihtyisiä asuinalueita joka kolkalle Vammala jatkaa summalla muun muassa Suodenniemen kanssa sovittuja kotiseutumuseon, uimarantojen ja kaavateiden kunnostustöitä. Merkittävin yksittäinen hanke on ison vesihuoltohankkeen loppurahoitus. Liikelaitokselle myönnettävä koroton laina tuottaa 20 vuoden aikana takaisin maksettaessa Sastamalan hyväksi euroa vuodessa. Lisäksi rahaa sijoitetaan Vammalassa uusiin asuntoalueisiin ja yksityisteiden avustuksiin, Salli kertoo. Äetsässä painopiste on Kiikkaan ja Pehulaan perustettavissa uusissa asuinalueissa. Saappalaan Hiunuun ja Ruotsilaan Kinninmäkeen kaavoitetaan noin 2000 neliön tontteja. Lisäämme läntisen alueen vetovoimaa. Tavoitteena on, että Äetsän lähipalvelut voidaan turvata pitemmälläkin aikavälillä ja muun muassa koulujen oppilasmäärät pysyvät vakaina. Myös terveyskeskuksen palvelujen vastaanottotiloja on tarkoitus kohentaa, Äetsän kunnanjohtaja Eero Mäki-Tanila luonnehtii. Mouhijärvellä yksi keskeinen investointi on Häijään uusi päiväkoti, joka vapauttaisi lisäneliöitä tilojen suhteen äärirajoilla toimivalle koululle. Mouhijärvellä väestönkasvun paine on kaikkein suurinta, joten päiväkodin ohella maanhankinta, kaavoitus ja kunnallistekniikka Häijää Uotsola alueelle ovat olennaisia hankkeita. Toki kunta voi omalla päätöksellään painottaa myös muita mahdollisia investointikohteita, Mouhijärven kunnanjohtaja Esa Sirviö muistuttaa. Punkalaitumen kehittyminen edellyttää kaavoituksen ajantasaistamista ja kykyä kunnallistekniikan rakentamiseen. Sastamala voi tarjota erilaisia houkuttelevia asuinalueita kaupungin joka kolkalta. Punkalaitumella hyvillä alueilla sijaitsevista omakotitonteista on ollut pulaa. Saunaojan kunnallistekniikan rakentaminen poistaa tämän ongelman, kunnanjohtaja Antero Alenius kertoo. Yhdistymisavustuksia kohdistetaan myös mm. yläaste lukion peruskorjaukseen, liikenneväyliin ja asukkaiden viihtyvyyttä edistäviin toimiin. Lisäksi Haukankosken kehittäminen edellyttää myös kiinteistön saneerausta. Kunnanjohtaja Esa Sirviö aloitti Häijääseen kaavaillun päiväkodin pohjatyöt innokkaiden lasten kanssa. Työ sujui sen verran sutjakkaasti, että osaava urakoitsijakin on jo tiedossa. Äetsän lähipalvelut pyritään turvaamaan aktiivisella otteella. Väriviikolla yäasteella ja lukiossa vedettiin kuitenkin sikeitä. Pyjamatyyliä ja unenlahjoja esittelivät Anu-Reetta Lehtimäki (vas.), Mikko Laurén, Serafiina Syren ja Sofia Syren. 5

6 Sastamala miellyttää kuntalaisia Miltä maistuisi elämä Koiramäessä, Liittolassa, Pölhöjärvellä tai Suur-Punkalaitumella? Muun muassa edellä mainitut nimet piirtyivät kuntalaiskyselyn vastauslomakkeelle. Ylivoimaiseksi suosikiksi nousi kuitenkin Sastamala, jonka kannalle asettui 39 prosenttia vastaajista. Uuden kaupungin perustamisen tiimoilta toteutettu kysely toimitettiin kussakin kunnassa 700 äänioikeutetulle. Vastausprosentti nousi 56:een. Sastamalan peesissä muista vaihtoehdoista Tyrvää keräsi 20, Rautavesi 15, Vammaskoski 3 ja Karkku 1 prosentin äänisaaliin. Kuntalaisten omat nimiehdotukset saivat 22 prosentin kannatuksen, josta Vammalan osuus oli 10,9 prosenttia. Äetsäläiset yllättivät Kuntalaiskyselyn vastausprosentti oli Vammalassa 61, Punkalaitumella 58 sekä Äetsässä ja Mouhijärvellä 52. Kyselyssä nousi selkeästi esiin myönteinen suhtautuminen uuden kaupungin perustamiseen. Kaikissa kunnissa suurin osa kantaa ottaneista kannatti hanketta, vaikka Punkalaitumella oltiinkin selvästi muita varauksellisempia. Yhdistymisen kannalta ihmiset olivat aika yksimielisiä, kuntaselvityksen työrukkasena olleen konsulttiyhtiö Efekon tutkimuspäällikkö Heikki Miettinen painottaa. Yleensä kuntaliitosten kannatus on selkeästi suurinta alueen keskuskaupungeissa, joten Äetsän vahvoja lukuja voidaan pitää yllättävinä. Sastamalaan suhtautui myönteisesti 75 prosenttia äetsäläisistä ja 76 prosenttia vammalalaisista. Myöhemmin liitosta harkitsevien joukossa prosentit kiepsahtivat Äetsän eduksi Mouhijärven vastaajista kuntaan liittyisi heti vuoden 2009 alussa 57 ja Punkalaitumelta 37 prosenttia. Myöhempinä ajankohtina liitosta harkinneiden määrät olivat em. kunnissa 18 ja 24. Punkalaitumen avoimissa vastauksissa tuotiin usein esiin luottamus kunnan selviytymiseen itsenäisenä. Kunnat ovat kuitenkin joka tapauksessa todella kovien haasteiden edessä 5-10 vuoden sisällä vanhusväestön osuuden kasvaessa rajusti, Miettinen huomauttaa. Hänen mielestään otollinen aika uudelle kaupungille on juuri nyt, sillä vuoteen 2012 mennessä valtion tarjoamat porkkanarahat laskevat portaittain huomattavasti. Lähipalvelut arvostetaan korkealle Suuria yllätyksiä kyselyn tuloksista saa etsiä suurennuslasin kanssa. Nykyisten kuntien tarjoamia lähipalveluja arvostetaan ja ne halutaan säilyttää jatkossakin. Keskeiseksi huolenaiheeksi koetaan palvelujen turvaaminen myös tulevaisuudessa sekä talouden tasapaino ja kuntien väliset etäisyydet, jotka nousevat lähes poikkeuksetta esiin tehtiinpä vastaava selvitys missä päin Suomea tahansa. Etäisyydet ovat kuitenkin ainakin osittain voitettavissa asiointilinjoja perustamalla, Miettinen muistuttaa. Perusopetuksen kouluverkko haluttiin säilyttää nykyisellään 86 prosentissa vastauksia, mutta 64 prosenttia oli valmis sopeuttamaan sitä myös tarpeen mukaan. Tähän ei sinänsä sisälly ristiriitaa. Nykyinen verkko halutaan säilyttää niin pitkään kuin se suinkin on mahdollista. Myös paikallisidentiteettien vaaliminen koetaan erittäin tärkeäksi. Jos suunnitelmat osoittavat, että asukkaiden palvelut voidaan koko alueella turvata nykyisiä kuntia paremmin, tulisiko valtuustojen päättää perustaa uusi kaupunki vuoden 2009 alusta? Mielipiteet kunnissa keskimäärin: Välimatkoista aiheutuvat haitat ovat uudessa kaupungissa voitettavissa. Palvelut pystytään järjestämään uudessa kaupungissa paremmin kuin ilman yhdistymistä. Mikä olisi mielestänne paras vaihtoehto uuden syntyvän kaupungin nimeksi? Perusopetuksen kouluverkkoa sopeutetaan oppilasmäärän mukaan. Yhdessä enemmän Tiedotuslehti Sastamalan kaupungin perustamisesta Vastaava toimittaja: kaupunginsihteeri Hannu Nikkilä PL 23, Vammala Puh. (03) , faksi (03) Sähköposti: vammala@vammala.fi Tekstit ja valokuvat: Idea-mainos Taitto: Idea-mainos/Heidi Niemi Piirrokset: Mauri Kunnas Painopaikka: Vammalan Kirjapaino Oy, 2007 Tietoa uuden kaupungin valmistelusta: 6

7 Honpumetin toimitusjohtaja Matti Honkala (oik.) ja hallituksen puheenjohtaja Heimo Honkala sekä Vammalan Seudun Yrityspalvelun toimitusjohtaja Jukka Kaartoluoma seuraavat lasilistan rei itystä. Konetta käyttää vaihekoneistaja Elisa Koivuniemi. Vetovoimainen alue houkuttelee yrityksiä Lähes asukkaan kaupunki lisää seutukunnan näkyvyyttä ja vetovoimaa yritysten ja elinkeinoelämän silmissä. Sastamalan perustaminen tarjoaa yrityselämään merkittävän piristysruiskeen. Suurimmat haasteet ovat markkinoinnin tehostamisessa, sillä mahdollisuudet ovat todella suuret. Saman kunnan sisällä ei ole kilpailevia alueita, vaan kaikilla on yhteinen päämäärä, Vammalan Seudun Yrityspalvelun toimitusjohtaja Jukka Kaartoluoma luonnehtii. Yhteistä imagoa ei rakenneta paikallisidentiteettien kustannuksella. Palveluillaan porskuttavan Häijään markkinoiminen Sastamalana olisi Kaartoluoman mielestä silkkaa hulluutta. Monipuolinen elinkeinorakenne on seudun vahvuus. Äetsä tunnetaan teollisuudesta, Mouhijärvi palveluista sekä Punkalaidun ja Suodenniemi maataloudesta. Suvut omistavat alueella runsaasti merkittäviä yrityksiä, mikä takaa jatkuvuuden. Tampereen kaupunkiseudun imu yltää Sastamalaan asti ja yhteistyö tulee jatkossa vahvistumaan entisestään esimerkiksi matkailun saralla. Pullonkaulana on tähän saakka ollut tuotteistamisen ja verkostoyhteistyön puute Metalli-, kumi- ja puuteollisuudessa verkostoilla on saavutettu hyviä tuloksia. Mitä vireämpi seutumme on, sitä houkuttelevampi paikka se on uusillekin yrittäjille. Uusi kaupunki tuo alueelle lisää jämäkkyyttä ja uskottavuutta muiden silmissä. Palvelut yhdeltä luukulta Seudullista yhteistyötä on tehty Yrityspalvelun kautta vuodesta Kuntaliitos tarjoaa yrittäjille entistä parempia palveluja. Tärkeintä on pitää seutu elinvoimaisena sekä kehittää yritysten toimintaympäristöä ja edellytyksiä. Toimintamallit yhtenäistämällä palveluprosessista tulee entistä sujuvampaa, ja päätöksentekoon saadaan tehoja ja synergiaetuja. Oli kyseessä sitten maatila-, matkailu- tai teollisuusyritys lähtökohtana on tarjota palvelut jatkossa entistä helpommin yhden luukun periaatteella. Samalla kerralla Puistokatu 10:ssä hoituvat kaikki investointeihin, kehittämiseen, työvoiman saantiin, koulutukseen ja rekrytointiin liittyvät asiat. Asiakkaan ei tarvitse asioida erikseen työvoimatoimiston, TE-keskuksen, yrityspalvelun ja oppilaitosten kanssa, vaan kaikesta sovitaan samalla kertaa. Sastamalan markkinointi- ja kehittämistoimet on määrä käynnistää heti, kun päätöksestä on mustaa valkoisella. Osaajia haetaan ulkomailta Osaavan työvoiman saanti on jatkossa todella kova haaste ja työperäinen maahanmuutto osa arkipäivää. Jukka Kaartoluoman mukaan seudulla työskentelee jo kahden vuoden kuluessa yli 200 ulkomaalaista. Tuomme alueelle valikoituja osaajia, jotka tulevat sijoittumaan työelämään lähes välittömästi. Koulutusta voidaan tarjota jo lähtömaassa. Rekrytointitoimet on aloitettu Venäjältä, Kroatiasta ja Slovakiasta. Kolme ensimmäistä perhettä onkin jo asettunut Punkalaitumen Haukankoskelle. Ongelmana on tällä hetkellä sopivien vuokraasuntojen puute. Samoille osaajille löytyy ottajia muualtakin Euroopasta. Yhtä tärkeää on saada nykyiset taitajat pysymään seudulla. Sastamalan kautta alueen kehittämisrahat tulevat koko seudun hyväksi. Esimerkiksi Nokialla elinkeinojen kehittämiseen suunnatuista rahoista valtaosa menee Tampereen koordinoimiin hankkeisiin. Voimme saavuttaa enemmän, kun pääsemme rakentamaan alueen hyvinvointia omista lähtökohdistamme, Kaartoluoma luonnehtii. Vapaita teollisuusalueita löytyy 70 hehtaaria, mutta Kaartoluoman mukaan Sastamalassa valtateiden 11, 12 ja 2 tarjoamat mahdollisuudet pitäisi viimein hyödyntää. Työvoiman saatavuusongelmaan on törmätty mouhijärveläisessä Honpumetissä. 33 ihmistä työllistävän yrityksen kasvua jarruttaa huutava pula elektroniikan hallitsevista koneistajista. Meillä on koko ajan Euresin kautta päällä yleis- eurooppalainen haku, mutta potentiaalisia ehdokkaita on löytynyt vasta yksi Portugalista, kertoo Honpumetin hallituksen puheenjohtaja Heimo Honkala. 25 vuotta toimineesta yrityksestä on käyty myös Mouhijärven yhteiskoululla valottamassa metallialan nykypäivää. Ala on nykyään hi-techia ja it:tä. Työ ei tosiaankaan ole likaista, meluista, pölyistä ja märkää, kuten yhä kuvitellaan. Sastamala on hyvien liikenneyhteyksien päässä, joten imago pitäisi rakentaa sellaiseksi, että tänne myös hakeutuisi yrittäjiä. K-market Herkkupoikien myymäläpäällikkö, lihamestari Janne Koivulalla ja kauppias Juha Jokisella on hymy herkässä vaikka töitä paiskitaankin vuorotta. Juha ja Janne Jokisen isännöimä kauppakeskus Häijään Äijä avaa ovensa perjantaina 30.11, ja tiloihin sijoittuu 10 yritystä. 7

8 Päivätoiminnasta haetaan virikkeitä arkeen. Laitoshuoltaja Ritva Kinnari ja hoitaja Aila Hyyti askartelevat Kerttu Naskalin, Uuno Torvisen ja Annikki Nuoran kanssa joulukortteja Punkalaitumen Palvelukeskus Pakarissa. Punkalaidun vaihtaa suuntaa muut jatkavat tutuilla raiteilla Punkalaitumen terveyspalveluissa ollaan tekemässä suunnanmuutosta. Perusterveydenhuollosta vastaa jatkossa Sastamalan perusturvakuntayhtymä ja erikoissairaanhoidosta Pirkanmaan sairaanhoitopiiri kävi kaupunkihankkeessa miten tahansa. Perusterveydenhuollon lähipalvelut säilyvät ennallaan, kun Saspe jatkaa terveysaseman toimintaa normaalisti. Erikoissairaanhoidossakaan potilasta ei riepotella muutoksen melskeissä ja Saspen osaaminen tulee myös ohjauksen tueksi. Vanhat hoitosuhteet säilyvät, eikä muutos vaikuta keskeneräisiin hoitoihin. Asiakkaan etu on, että hän on mukana heti toimivassa hoitoketjussa, jossa tarpeet tunnetaan ja tiedetään. Ensimmäistä kertaa hoitoon hakeutuva ohjataan jatkossa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sijasta Pirkanmaalle, Punkalaitumen perusturvajohtaja ja perusturvatyöryhmän puheenjohtaja Anne Hokkanen kertoo. Kunta on jo tähän mennessä ostanut Pirkanmaalta kaikki psykiatrian palvelut sekä joitakin somaattisia hoitoja. Muutoksessa vaihtuvatkin vain urakoitsijan ja apumiehen roolit. Jatkossa PSHP ja Vammalan aluesairaala kantavat päävastuun, kun taas TYKS:istä ja Loimaalta hankitaan tarvittaessa ostopalveluja. Monia erikoislääkärien palveluja on aiemmin haettu Turusta asti. Nyt niitä saadaan Vammalasta, jossa vastaanottoa pitävät useat Saspen erikoislääkärit. Keuhko-, röntgen- ja lastenlääkärin sekä gynekologian ja geriatrian erikoislääkärien palvelut ovat aiempaa lähempänä. Omaa vuodeosastoa Punkalaitumelta ei löydy. Paikat ovat jatkossa pääosin Vammalassa, kun ne tällä hetkellä sijaitsevat Huittisissa. Vammalassa paikkamääriä lisätään, joten Mouhijärvi tulee kyseeseen vain lyhytaikaisessa hoidossa ja muiden paikkojen ollessa täynnä. Tavoitteena on kuitenkin, että 90 prosenttia vanhuksista voisi asua omassa kodissaan. Lisää voimia kenttätyöhön Alueellinen sosiaalityö järjestetään jatkossakin Sastamalassa lähipalveluna. Sosiaalista kuntoutusta, toimeentulotukia, työtoimintaa ja päihdehuollon tehtäviä hoidetaan siellä missä asiakaskin on. Hallinnon keskittämisen ansiosta perusturvajohtajat toimivat lähempänä käytännön aloja ja heidän osaamistaan voidaan hyödyntää entistä paremmin asiakkaan hyväksi. Alueellisen toiminnan perustana on erityistyöntekijöiden liikkuvuus. Tarvekartoitukset tehdään aina asiakkaan luona. Sastamalassa asioihin voidaan erikoistua ja tehtävät jakaa tehokkaasti. Kun voimavarat keskitetään, kenenkään ei tarvitse olla kaikkea hallitseva sekatyömies, Anne Hokkanen luonnehtii. Sosiaalipalveluissa esimerkiksi kehitysvammaisten palvelut hankitaan edelleen vanhoista tutuista paikoista. Asiakassuhteet säilyvät, mutta palvelujen kilpailutus ja valvonta keskittämällä saavutetaan nykyiseen verrattuna merkittäviä etuja. Vammaispalvelulain mukaisia etuus- ja tukipäätöksiä tehdään Vammalaa lukuun ottamatta muissa kunnissa alle 50 vuodessa. Päätöksenteon keskittäminen onkin enemmän kuin järkevää. Perhepalveluissa lastensuojelullisiin asioihin pyritään puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa. Tilanne selvitetään asiakkaan luona ja kenttätyössä on 3-4 työparia. Mahdollisen huos- taanottopäätöksen tekee jatkossa ulkopuolinen työntekijä. Nykyisin kunnat eivät yksin pysty hoitamaan lastensuojelun asioita lainmukaisesti omalla henkilökunnallaan. Päätäntävaltaa ei myöskään voi siirtää toisaalle tai ostaa ulkopuolelta. Pelkkä huoli lapsesta on riittävä syy antaa asia sosiaalityöntekijöiden selvitettäväksi. Sastamala merkitseekin sosiaalipalveluiden selvää paranemista ja jatkuvuuden turvaamista. Erilliset kunnat eivät yksin pysty täyttämään kasvavia vaatimuksia. Oppisopimuksella lähihoitajaksi opiskeleva Leena Koskinen ja työharjoittelija Annika Lindfors avustavat aina yhtä säteilevää Annikki Packalenia. 8

Ruoveden kuntastrategia 2021

Ruoveden kuntastrategia 2021 Ruoveden kuntastrategia 2021 Toiminnan ja tulosten parantaminen Monikäyttöinen toimintaympäristö Mahdollistava maankäyttö Luonto- ja kulttuurimatkailu Yrittäjät HYVÄN ARJEN ELÄMÄ VIIHTYISÄ RUOVESI! Osaava

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Ajankohtaisfoorumi Kommenttipuheenvuoro Pirjo Matikainen

Ajankohtaisfoorumi Kommenttipuheenvuoro Pirjo Matikainen Ajankohtaisfoorumi 29.11.2012 Kommenttipuheenvuoro Pirjo Matikainen Varhaiskasvatus on peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja Selänteen alueella organisoitu sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluen näiden palveluiden

Lisätiedot

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella mikko.siippainen@tampere.fi Tasan 100% Tampereen kaupungin strategialinjaus: Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan jatkoopintopaikka

Lisätiedot

Kirkkonummen kuntastrategia

Kirkkonummen kuntastrategia Kirkkonummen kuntastrategia Tähän tarvittaessa otsikko 2018 2021 Kuntakehitysjaosto 14.11.2017 Ehdotus kunnanhallitus 27.11.2017 Kirkkonummen arvot Rohkeus tarkoittaa meille ennakkoluulottomuutta kokeilla

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013 Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan Vesihuollon kehittämissuunnitelman II-vaihe Ensisijaiset toimenpiteet

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella Tilannekatsaus 1/2 Maahanmuuttajat maaseudun arjessa hanke jatkaa Maahanmuuttajat kylille -hankkeen hyvien käytäntöjen jalkauttamista

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta Page 1 of 6 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta Page 2 of 6 OSAAMISELLA KILPAILUKYKYÄ Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä on parannettu kehittämällä yritysten

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki HAAPAJÄRVEN LUKIO Lukiolaiset vastaavat asiakastyytyväisyyskyselyyn joulukuussa ja toukokuussa. Kyselyyn on yhdistetty

Lisätiedot

Vihtijärven osakuntaliitosesityksen vaikutusarvio

Vihtijärven osakuntaliitosesityksen vaikutusarvio Vihtijärven osakuntaliitosesityksen vaikutusarvio 1. Kuntalaisvaikutukset vaikutukset Vihtijärveläisten ja nykyisten nurmijärveläisten kannalta parantaako vai heikentääkö liitos palveluiden saatavuutta?

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Kuntastrategia Kuva: Tiia Heimonen, Lemi

Kuntastrategia Kuva: Tiia Heimonen, Lemi Kuntastrategia 2025 Kuva: Tiia Heimonen, Lemi KUNNAN TEHTÄVÄ Hyvinvointi ja elinvoima SUUNTA: PIENESTÄ ISOKSI Lemi on hyvä paikka asua pienestä isoksi. Laadukkaita palveluja on tarjolla vauvasta vaariin.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn

Lisätiedot

MEDIATIEDOTE. Julkaisuvapaa klo KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS

MEDIATIEDOTE. Julkaisuvapaa klo KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS MEDIATIEDOTE Julkaisuvapaa 5.12.2018 klo 18.00 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Ensimmäinen kokonainen kalenterivuosi Forssan kaupunginjohtajan virassa lähenee päätöstään. Voin todeta, että lukuisten tapaamisten

Lisätiedot

Hyvinvointikoulu Kiiminkijoen koulu

Hyvinvointikoulu Kiiminkijoen koulu Hyvinvointikoulu Kiiminkijoen koulu 4.9.2018 Hyvinvointikoulun kehittäminen Kiiminkijoen hyvinvointikoulun pilotointi 2013 Hyvinvointiseminaarit 2013-2014 Yhteistyön käynnistäminen Toimijoiden välinen

Lisätiedot

Vaalan kuntastrategia 2030

Vaalan kuntastrategia 2030 Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talousvastaavien työ, tilannekatsaus Yhdistymisavustuksen käyttö Työryhmätyöskentely: hyödyt ja haitat + yhdistymisavustus + muut linjaukset Talousvastaavien työ

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 13/ (6) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Esityslista 13/ (6) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Esityslista 13/2014 1 (6) 8 Palveluverkkotarkastelun keskeiset linjaukset ja tavoitteet HEL 2014-014402 T 12 00 00 Päätösehdotus Päivähoito Perusopetus Lukiokoulutus päättää palveluverkkotarkastelun

Lisätiedot

Elinkeinojen edistämistä kunnassa vai kehittämisyhtiössä?

Elinkeinojen edistämistä kunnassa vai kehittämisyhtiössä? Elinkeinojen edistämistä kunnassa vai kehittämisyhtiössä? Case Kangasala Kaupunginjohtaja Oskari Auvinen 12.9.2018 Miksi elinkeinoyhtiö Kangasalan kaupunkikonserni tiivis ja tarkoituksenmukainen Tarkoituksenmukaisesti

Lisätiedot

Perustehtävä ja arvot

Perustehtävä ja arvot Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE 2018 2021 Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä SISÄLLYS S. 2-3 S. 4-5 S. 6-7 S. 8-9 S. 10-11 S. 12-13 Yleinen strateginen päämäärä Visio

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE 1 Johtopäätös 1 Kouluverkkoa tulisi kehittää niin, että kuljetusoppilaiden määrä minimoidaan. Tällä on positiivinen kustannusvaikutus kustannusrakenteeseen ja

Lisätiedot

Rakennemuutoksen kokonaistarkastelu - esitys toimenpiteistä ja resursseista

Rakennemuutoksen kokonaistarkastelu - esitys toimenpiteistä ja resursseista Rakennemuutoksen kokonaistarkastelu - esitys toimenpiteistä ja resursseista Työllisyyden ja rakennemuutoksen johtoryhmä Turku Versio 2. 31.12.2010 (Versio 1. 24.11.2010) 3. Työllisyyden vahvistaminen 2

Lisätiedot

Lapset puheeksi -menetelmä

Lapset puheeksi -menetelmä Taustaa Työmallia alettiin tutkia ja kehittää osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hanketta Siirtyi ylläpidettäväksi Suomen Mielenterveysseuralle (lokilistat) Menetelmä on alun

Lisätiedot

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,

Lisätiedot

Isonkyrön strategia 2025

Isonkyrön strategia 2025 Isonkyrön strategia 2025 Khall 6.6.2016, 73 Kvalt 16.6.2016, 11 Päivitetty Khall 15.5.2017, 71 Kvalt 23.5.2017, Isonkyrön missio ja visio Isonkyrön missio ja visio Missio: Yrittämisen Isokyrö on itsenäinen

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Päiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos

Päiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos Päiväkoti- ja Kouluverkko Toinen luonnos 6.11.2009 Sipoon kunnan kasvustrategiassa varaudutaan 35 000 uuteen asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Kaavoitusohjelman mukaiset asukasmäärälisäykset ja palveluiden

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Seutukierrokset - koonti

Seutukierrokset - koonti Seutukierrokset - koonti Etelä-Pirkanmaa Lounais-Pirkanmaa Luoteis-Pirkanmaa 7.4.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Etelä-Pirkanmaan nostoja palvelutarpeet eroavat hieman alueittain, Urjalassa korostuu ikäihmisten

Lisätiedot

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI Tavoitteenamme on laadukkaat ja monipuoliset kunnalliset lähipalvelut, jotka ovat jokaisen kuntalaisen saavutettavissa. Lähtökohtana on asukkaiden hyvä

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Tavoite Toimenpiteet 2012 Mittarit Toteutuma Henkilöstö Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö

Tavoite Toimenpiteet 2012 Mittarit Toteutuma Henkilöstö Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö 4.2 Perusturvatoimi TOIMIELIN SOSIAALITYÖ JA HALLINTO Perusturvajohtaja Anne Hokkanen Sosiaalityön ja hallinnon osasto vastaa sosiaalitoimen hallinnosta ja sosiaalityöstä. Sosiaalityön tehtävänä on asiakkaan

Lisätiedot

JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI

JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI 7.4.2014 JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI PVM LOPULLINEN MÄÄRÄAIKA PÄÄMÄÄRÄ SAAVUTETTU Joroisten sivistystoimi/ Perusopetus Joroisten perusopetus kokonaan yhtenäiskoulussa lukuvuoden 2015-2016 alussa

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän

Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän avulla Eero Vaissi Maisema-seminaari 6.2.2013 Lausunnolla olevasta laista Rakennelakiluonnos lähetettiin kuntiin lausunnolle 22.11.2012 ja lausuntoaika päättyy

Lisätiedot

Vihdin kyläkoulut ja kylien elinvoimaisuus Pentti Saastamoinen

Vihdin kyläkoulut ja kylien elinvoimaisuus Pentti Saastamoinen Vihdin kyläkoulut ja kylien elinvoimaisuus 25.8.2015 Pentti Saastamoinen taajamakeskeinen politiikka ainakaan ei ole houkutellut lisää asukkaita Vihtiin Maria Aittoniemi, VU 13.8.2016 Kolme teemaa o kylille

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Strategia Koululautakunta

Strategia Koululautakunta Strategia 2016 2020 Koululautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Itä-Uudellamaalla tarvitaan vuoropuhelua yritysten ja oppilaitosten välille

Itä-Uudellamaalla tarvitaan vuoropuhelua yritysten ja oppilaitosten välille Itä-Uudellamaalla tarvitaan vuoropuhelua yritysten ja oppilaitosten välille Itä-Uudenmaan osaamistarvekysely alueen yrityksille ja organisaatioille 2016 Oikeaa osaamista ja tulevaisuuden mahdollisuuksien

Lisätiedot

22.10.2007 Tiina Leppäniemi Regina Salkovic

22.10.2007 Tiina Leppäniemi Regina Salkovic Työllisyyden nostotalkoot t t Keski-Suomessa 22.10.2007 Tiina Leppäniemi Regina Salkovic 1 Visiomme Menestyvän yrittäjyyden, laadukkaan koulutuksen, kehittyvän työelämän mahdollisuuksia tarjoava Lounais-Pirkanmaa

Lisätiedot

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2011-2024 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2011 2024 1 (4) JOHDANTO Strategia kattaa kuluvan valtuustokauden lopun ja kolme seuraavaa valtuustokautta. Tavoitteena

Lisätiedot

Raahen kaupunginhallitus teki 16.2.2015 äänestyspäätöksen myötä esityksen siitä, että lukion lisäsiipi rakennettaisiin.

Raahen kaupunginhallitus teki 16.2.2015 äänestyspäätöksen myötä esityksen siitä, että lukion lisäsiipi rakennettaisiin. Arvoisa kaupunginvaltuutettu, kun tarkastellaan kassamaksuja, investointikustannuksia sekä nykyarvomenettelyä on edullisin ratkaisu katettuputki sekä vuokraus. Merikadun hidasteet tai tienkatkaisu häviävät

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Maakunta- ja sote-uudistus, ja kunnan uudet tehtävät. Luottamushenkilökoulutus Kaupunginjohtaja Kristina Stenman

Maakunta- ja sote-uudistus, ja kunnan uudet tehtävät. Luottamushenkilökoulutus Kaupunginjohtaja Kristina Stenman Maakunta- ja sote-uudistus, ja kunnan uudet tehtävät Luottamushenkilökoulutus 4.10.2017 Kaupunginjohtaja Kristina Stenman Maakunta- ja sote-uudistus 2020 1.1.2020 uusi aluehallinnon taso, maakunta Pohjanmaan

Lisätiedot

Paimion Sosialidemokraatit kuntavaaliohjelma 2017 SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE

Paimion Sosialidemokraatit kuntavaaliohjelma 2017 SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE Paimion Sosialidemokraatit kuntavaaliohjelma 2017 Inhimillisyyttä ja turvaa Palveluja järjestettäessä tulee ottaa huomioon yksin asuvien, eläkeläisten, perheiden ja erityistä tukea tarvitsevien tilanne.

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Pertunmaan kunnan strategia

Pertunmaan kunnan strategia Pertunmaan kunnan strategia 2019 2023 2019 PERTUNMAAN KUNTASTRATEGIA 2019 2023 KUNNAN VISIO 2023 Koko perheen Pertunmaa - yhteisöllinen ja yritysystävällinen PISTE! KEHITYKSEN POLKU Lapset ja nuoret Hyvinvointi

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Viitekehyksenä perusopetuksen laatukriteerit ja varhaiskasvatuksessa viitekehyksenä on käytetty Valtakunnallisia varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Rakennemallit valtuustoseminaarissa

Rakennemallit valtuustoseminaarissa 2011 Rakennemallit valtuustoseminaarissa 29.4.2011 Raportti III b 10.8.2011 Sisältö Yleiset kysymykset ja yleiskaavan tavoitteet... 3 Rakennemallien vertailu... 6 2 Yleiskaavan rakennemallit esiteltiin

Lisätiedot

Emmi Romppainen Emmi Romppainen

Emmi Romppainen Emmi Romppainen Kokouskutsu Nro Koulutuslautakunta 21.3.2019 2 Kokousaika TORSTAI 28.3.2019 KLO 18.00 Kokouspaikka Miinan koulun opettajien huone Käsiteltävät asiat 1 2 3 4 5 6 7 8 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 ELINVOIMAOHJELMA 2018-2021 Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 Elinvoimaisen kunnan teesit Hausjärven elinvoimaohjelma on laadittu elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämiseksi yhdessä yrittäjien

Lisätiedot

ELINKEINOLAUTAKUNNAN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 1/2013. Saapuvilla: läsnä poissa

ELINKEINOLAUTAKUNNAN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 1/2013. Saapuvilla: läsnä poissa ELINKEINOLAUTAKUNNAN KOKOUS PÖYTÄKIRJA 1/2013 Aika: Maanantaina 11.3.2013 kello 18.00 Paikka: Kosken Tl kunnantalo. Saapuvilla: läsnä poissa Puheenjohtaja Pertti Kujala Varapuheenjohtaja Matti Tausa Jäsenet

Lisätiedot

Kirkkonummen kuntastrategia

Kirkkonummen kuntastrategia KIRDno-2017-952 Kirkkonummen kuntastrategia Tähän tarvittaessa otsikko 2018 2021 Kv 18.12.2017 91: Kirkkonummen kuntastrategia 2018 2021 Kirkkonummen arvot Rohkeus tarkoittaa meille ennakkoluulottomuutta

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

KAUPUNKISTRATEGIA

KAUPUNKISTRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIA 2017-2025 VISIO 2025 - Hulluna Huittisiin! Huittinen on turvallinen ja kehittyvä lapsiystävällinen kaupunki, jossa on yhteisöllisyyden ja hyvän ilmapiirin myötä hyvä elää ja yrittää.

Lisätiedot

2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41?

2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41? 2. Syventävä - opetustoimen tiedonkeruu 2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41? kiinteistöjen ylläpito, sar. 02 2.2 - Minkä rivien tulee

Lisätiedot

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja

Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi

Lisätiedot

Älykkäitä tekoja Suomelle

Älykkäitä tekoja Suomelle Älykkäitä tekoja Suomelle Teknologiateollisuuden tavoitteet hallituskaudelle 2019-2023 TekojaSuomelle.fi Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51 % Suomen viennistä 310 000 ihmistä työskentelee

Lisätiedot

Strategia Koululautakunta

Strategia Koululautakunta Strategia 2016 2020 Koululautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

Kuntastrategia

Kuntastrategia Kuntastrategia 2018-2021 Olemme nuorekas ja uudistuva kunta Luontoa, palveluita, yrittäjyyttä kaikki kätevästi liikenneyhteyksien varrella. Liperissä kaikki tarvittava on luonnollisesti lähellä kolmessa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginhallitus Sj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (5) Kaupunginhallitus Sj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2014 1 (5) 386 V 23.4.2014, Eläintarhan ala-asteen koulun, Länsi-Pasilan ala-asteen koulun ja Alppilan yläasteen koulun hallinnollinen yhdistäminen esitti kaupunginvaltuustolle

Lisätiedot

OPUS RINNAKKAISHANKE Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus

OPUS RINNAKKAISHANKE Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus OPUS RINNAKKAISHANKE Porin kaupunki Tekninen palvelukeskus palvelujen tuotteistus Kaupungit tarjoavat rakennuskelpoisia tontteja asumiseen ja yrittämiseen. Tontit hinnoitellaan sosiaalisesti ja tontit

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.5.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena

Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena KS Järjestöareena 15.9.17 Anne Astikainen & Anu Hätinen Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt Tavoitteena järjestöjen roolin, aseman ja osallisuuden vahvistaminen

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA

KUNTASTRATEGIA KUNTASTRATEGIA 2018 2021 Arvot IHMISLÄHEINEN VASTUULLINEN AKTIIVINEN Visio KARSTULA ON ELINVOIMAINEN KUNTA, JOSSA IHMISTEN ON HYVÄ ELÄÄ JA YRITYSTEN MENESTYÄ! Palvelut ja hyvinvointi IHMISTÄ LÄHELLÄ Karstunen

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Selvitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistämisestä

Selvitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhdistämisestä Koulutuslautakunta 86 23.10.2014 Koulutuslautakunta 94 27.11.2014 Koulutuslautakunta 108 18.12.2014 Kaupunginhallitus 6 19.01.2015 Kaupunginhallitus 114 30.03.2015 Selvitys toisen asteen ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot