Yhdessä. Uusi Sastamalan kaupunki tasoittaa. e n e m m ä n Tiedotuslehti Sastamalan kaupungin perustamisesta Sastamala.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhdessä. Uusi Sastamalan kaupunki tasoittaa. e n e m m ä n Tiedotuslehti Sastamalan kaupungin perustamisesta 1.1.2009. Sastamala."

Transkriptio

1 Julkinen tiedote Yhdessä e n e m m ä n Tiedotuslehti Sastamalan kaupungin perustamisesta Sastamala Punkalaitumelaisten kriittisyyteen kuntaliitoksen suhteen on Antero Aleniuksen mielestä ymmärrettävät perusteet, sillä kunta on tehseilaa vakaasti Uusi Sastamalan kaupunki tasoittaa mukana olevien kuntien taloudellisia eroja ja parantaa merkittävästi toiminnallista varmuutta ja taloudellista asemaa. Yksittäiset ja yllättävät menoerät eivät enää vie paattia pohjakosketukseen ja mikkiä merihätään. Yhteisellä kaupungilla saamme parhaan turvan taloudellisia uhkia vastaan ja kannamme riskit yhdessä. Ajamme näin parhaiten asukkaiden etuja ja edistämme alueen taloudellista ja toiminnallista vahvuutta, Punkalaitumen kunnanjohtaja Antero Alenius tähdentää. Hynttyiden yhdistämisellä turvataan tavallisille kuntalaisille tärkeät palvelut. Päivähoito, opetus, terveys- ja vanhustenhuolto tarjotaan edelleen tuttuina lähipalveluina. Muutamassa vuodessa yllämme pelkästään hallintoa tehostamalla vuositasolla miljoonan euron säästöihin, Vammalan kaupunginjohtaja Paavo Salli laskelmoi. Liikkeelle päästään puhtaalta pöydältä ilman alijäämätaakkaa. Tuloveroprosentti tulee pitää maakunnallisesti kilpailukykyisellä tasolla, eikä uutta alijäämää saa päästää syntymään. Pitkä yhteistyön historia tarjoaa oivan kasvualustan sujuvalle ja tuloksekkaalle rinnakkaiselolle sekä henkilöstön vahvalle yhteishengelle. Paatit matkalla aallokkoon kuntajohtajien kipparikvartetti Eero Mäki-Tanila (vas.), Esa Sirviö, Antero Alenius ja Paavo Salli luotsaa kuntiaan kohti yhteistä paattia. Sastamalan kurssi pysyy vakaana, eivätkä pienet puhurit sitä heilauta. nyt lähivuodet hyvää tulosta. Kunta toimii kuitenkin pitkälti korkeiden valtionosuuksien varassa. Väestörakenteen terveyden- ja vanhustenhoitoon tuomat haasteet nostavat taivaalle synkkiä pilviä. Terveen talouden imago elää vahvassa, eikä viiden viime vuoden aikana kiristynyttä taloutta ole vielä sisäistetty. Nykyisellä menokehityksellä kunnalle ei jää investointikykyä, vaan kaikki liikenevät varat menevät jatkossa käyttötalouden pyörittämiseen. Olemme nykymenolla kriisiytyvän kunnallistalouden tiellä, Alenius arvioi. Liitoshankkeessa kyse ei ole kunnan, vaan ennen kaikkea asukkaiden tulevaisuuden turvaamisesta, hän lisää. Äesässä talouden tunnusluvut ovat painumassa pakkaselle ja kuntaa uhkaa jatkuva alijäämäkierre. Lähivuosina tuloveroprosenttiin on 1-2 prosentin korotuspaine. Uusi kaupunki pystyykin vastaamaan parhaiten tulevaisuuden palveluhaasteisiin ja tyynnyttämään talouden vakautta uhkaavat puhurit. Nyt on oikea aika etsiä lisää resursseja voimavarat yhdistämällä. Investointitarpeet ovat meillä jatkossakin isot ja lainarahan osuus on jo nyt kova, Äetsän kunnanjohtaja Eero Mäki-Tanila luonnehtii. Mouhijärvi merihädässä Mouhijärvellä kattamattoman alijäämän määrä noussee jo tämän vuoden jälkeen yli 1000 euroon per asukas. Talouden näkökulmasta jokaisen pitäisi ymmärtää, että itsenäisenä kuntana tulevaisuutemme on enemmän kuin uhattuna. Kuluvan vuoden tilinpäätöksen jälkeen meidät luokitellaan todennäköisesti talouden puolesta kriisikunnaksi, Mouhijärven kunnanjohtaja Esa Sirviö varoittaa. Tuloveroprosentti hilattiin pakon sanelemana 20,50:een, eikä kasvava kunta kestä uusia takaiskuja. Kuntaan kohdistuu valtava kasvupaine, johon emme pysty vastaamaan yksin, Sirviö painottaa. Kuluvan vuoden alussa toteutettu Vammalan ja Suodenniemen liitos on tuonut runsaasti kokemusta liitoskuvioista. Paavo Sallin mukaan muutoksesta ei juuri ole kiirinyt kielteisiä viestejä, vaan palvelut ja elämä jatkuvat normaaliin tapaan. Muutos ymmärretään helposti väärin. Kuntalaisilta ei olla viemässä mitään, vaan kuntien alueella asukkaat palvellaan jatkossakin hajautetusti. Tietysti organisaatio etsii aina muotoaan ennen kuin kaikki toimii kuin rasvattu salama.

2 Yhdessä kohti Sastamalaa Kädessäsi on perusteilla olevan Sastamalan kaupungin tiedotuslehti, joka jaetaan jokaiseen talouteen Mouhijärvellä, Punkalaitumella, Vammalassa ja Äetsässä. Tarjolla on tietopaketti, joka kertoo hankkeen vaikutuksista elämääsi omilla kotikulmillasi. Lehdessä ei jahkailla ja jossitella, vaan kerrotaan muutoksen tuulista ja yhteistyön eduista konkreettisella tavalla ja objektiivisesta näkökulmasta. Mitä hyötyä Sastamalasta asukkaille on? Miten lähipalvelut järjestetään tulevaisuudessa? Kuinka kaupungista tehdään entistä houkuttelevampi asuinpaikka? Kuntien valtuustot päättävät kaupungin perustamisesta tai perussopimuksen hylkäämisestä joulukuun kokouksissaan. Moni asia jalostuukin suunnitelmasta käytäntöön vasta vuoden 2008 kuluessa. Ajantasaista tietoa hankkeen etenemisestä löydät jatkossa internetistä osoitteesta Tavoitteena on perustaa yhteinen Sastamala, jossa asukkaat voivat viettää turvallista, terveellistä ja tasapainoista elämää viihtyisässä ympäristössä ja toimivien palvelujen äärellä. Yhdessä olemme enemmän! Laskutusta tarkastavat kanslisti Sirpa Löytti (vas.) ja toimistosihteri Paula Hurnanen siirtyvät jatkossa Äetsän palveluksesta Sastamalan palkkalistoille. Tarkka työnkuva selviää hallinnon henkilöstölle ensi vuoden aikana. Työt jatkuvat entiseen tapaan Sastamalan perustamisella ei ole välitöntä vaikutusta kuntien henkilöstön asemaan. Valtaosa työtehtävistä säilyy täysin ennallaan. Kuntajakolaki takaa työ- ja virkasuhteiden säilymisen viideksi vuodeksi eteenpäin. Ensi vuoden syyskuun loppuun mennessä jokainen tietää omat tehtävänsä. Suurimmat muutokset koskevat hallinnon henkilöstöä. Monissa yksiköissä ei tapahdu työntekijän kannalta lainkaan muutoksia, kaupunginlakimies Tapani Koivu kertoo. Suunnitelmien mukaan hallintohenkilöstö keskitetään jatkossa yhteisen johdon alle. Kun voimavaroja vapautuu muihin tehtäviin, erityisosaamista voidaan hyödyntää entistä paremmin koko kaupungin hyväksi. Määräaikaiset työsuhteet jatkuvat sopimuksen mukaan. Uudet määräaikaisuudet päättyvät lähtökohtaisesti viimeistään vuoden 2008 lopussa. Jatkosta päätetään tarpeen mukaan. Ihmisten omia toiveita pyritään kuuntelemaan muutosvaiheessa. Töissä käydään alueen sisällä paljon ristiin, joten myös henkilöstösiirrot työpisteestä toiseen voivat olla mahdollisia. Rekrytoinnissa riittää haasteita Uuden kaupungin palvelukseen siirrytään entisillä työehdoilla ja palkalla. Kenenkään palkka ei jatkossa muutu ellei työtehtäviin tule olennaista muutosta nykyisestä. Samalla tehtävänimikkeellä työt voivat eri kunnissa olla hyvin erilaisia. Pienissä kunnissa tehtäväkuvat ovat usein laajempia, ja suuremmassa yksikössä korostuu erityisosaaminen, Koivu kertoo. Palkkausjärjestelmä harmonisoidaan koko alueella vuoden 2010 loppuun mennessä. Neljän kunnan palveluksessa on tällä hetkellä 1086 vakituista työntekijää. Vuoteen 2015 mennessä joukosta eläköityy 273 henkilöä. Resurssien riittävyyttä voidaan tarkastella koko ajan joustavasti eläköitymisen kautta. Vaihtuvuus on suurta kaikilla hallinnonaloilla, mutta opettajien osalta kuitenkin keskimääräistä vähäisempää. Rekrytointitarve on erityisen suuri Saspen palkkalistoilla olevan terveyden- ja vanhushuollon henkilöstön kohdalla. Korkeasti koulutetun henkilöstön saanti tulee jatkossa olemaan Sastamalalle todella suuri haaste. Ensi vuoden alkupuolella kiinnitetään erityishuomiota henkilöstölle järjestettävään muutoskoulutukseen. Tarkoitus on hälventää ennakkoluuloja ja kertoa tulevasta. Sastamalasta päätetään Päätökset uuden Sastamalan kaupungin perustamisesta tehdään Mouhijärven, Punkalaitumen, Vammalan ja Äetsän valtuustoissa 10. joulukuuta. Kokouksissa päätetään myös hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen hyväksymisestä. Mikäli päätökset ovat myönteiset, kunnat tekevät valtioneuvostolle esityksen kuntajaon muutoksesta vuoden loppuun mennessä. Tämän jälkeen asia etenee sisäasiainministeriön ja lääninhallituksen valmisteltavaksi. Kuntien asukkaille ja muille asianomaisille varataan 30 vuorokautta aikaa mahdollisten yhdistymistä koskevien huomautusten tekoon. Huomautukset käsitellään kunkin kunnan kunnanhallituksessa, ja niistä annetaan lausunto lääninhallitukselle. Kun kuntajaon muutosta koskeva asia on muuten valmisteltu, lääninhallitus antaa vielä lausunnon muutosten vaikutuksista valtion alue- ja paikallishallintoon sekä EU:n toiminnassa noudatettaviin aluejakoihin. Kuntajaon muutos tulee voimaan aina kalenterivuoden alussa. Jotta liitos toteutuisi , valtioneuvoston on tehtävä päätös asiasta viimeistään

3 Verkostolukio avaa uusia uria Kasvunpolku ohjaa eteenpäin Päivähoito ja koulunkäynti jatkuvat turvallisessa ympäristössä ja tuttujen ihmisten huomassa myös Sastamalan kaupungissa. Lähipalvelut säilyvät entiseen tapaan, mutta toimintatapoja kehitetään nykyisestä. Päivähoito pyritään järjestämään joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti. Esikoululaisen hoitopaikan ja koululaisten iltapäivätoiminnan olisi hyvä olla samassa paikassa kuin koulu tai ainakin niin lähellä, etteivät lapset joutuisi kulkemaan pitkiä matkoja päivän aikana, päivähoito- ja peruskoulutyöryhmää vetävä Äetsän sivistysjohtaja Arja Valtonen kertoo. Tavoitteena on kehittää katkeamaton lasten ja nuorten kasvun- ja opinpolku, jossa juniorin varttumista seurataan päivähoitoiästä ylioppilaaksi saakka. Polkuajatteluun sisältyvät myös nuorisotoimen ja terveydenhuollon palvelut, joten sama terveydenhoitaja voisi hoitaa asioita päivähoidosta lukioon asti. Päivähoito ja perusopetus halutaan järjestää yhtenä lapsen kasvua tukevana kokonaisuutena. Työryhmässä on keskusteltu muun muassa luokattomasta alkuopetuksesta 0-2-luokkalaisille. Tällä mataloitettaisiin esiopetuksen ja koulun välistä siirtymää, Valtonen kertoo. Yhtenäisen kasvunpolun rakentamisella kootaan resursseja tärkeisiin tukipalveluihin, kuten erityisopetukseen, oppilashuoltoon ja avustamiseen. Kerhotoimintaa voidaan tarjota sujuvasti koulun ja nuorisotoimen yhteistyönä. Normaalisti kesäksi lomautettaville koulunkäyntiavustajille voisi näin löytyä kesäksi töitä vaikkapa vapaa-ajan puolelta. Lasten ja nuorten sana kuuluu Uudella kasvun- ja opinpolulla lapset ja nuoret ovat vahvasti asiakkaan roolissa ja heidän ajatuksiaan kuunnellaan päätöksenteon tukena. Uudessa kaupungissa toimii nuorisovaltuusto ja koulujen oppilaskunnat. Kun nuoret pääsevät vaikuttamaan itse ja ovat aidosti motivoituneita, ongelmia tulee vähemmän. Arja Valtosen mukaan kuntien erilaisten toimintatapojen vertailu on tuonut kehitystyöhön arvokasta pääomaa. Asioita on käsitelty vilpittömän ennakkoluulottomasti. Haluamme ottaa käyttöön taloudellisesti ja toiminnallisesti parhaat käytännöt, jotka toimivat lapsen parhaaksi. Organisaation pitää pystyä myös oppimaan ja kehittymään jatkuvasti. Ensi vuoden puolella suunnitteluun otetaan mukaan lisää käytännön työn tekijöitä. Yhtenäiset toimintatavat näkyvät osittain jo lukuvuodesta alkaen. Punkalaitumen koulukuraattori Sanna Ylistenniemi-Mustalahti tapaa 6-7 luokan nivelvaiheessa kaikki nuoret. Juttukavereina Eveliina Niemi (vas.), Maria Viitasaari ja Minttu Mäkinen. Sastamalan verkostolukio tuo oppilaiden ulottuville entistä laajemman ainekirjon. Mouhijärven ja Äetsän lisäksi Punkalaidun ja Vammala siirtyvät yhteiseen verkko-opintojen aikakauteen. Verkostoitumisen ansiosta lukiolle maksetaan jatkossakin korotettua valtionosuutta. Vuositasolla tämä merkitsee toimintaan euron pelivaraa. Koemme muutoksen ennen kaikkea mahdollisuutena parantaa lukioiden toimintaa. Asetus on voimassa määräajan. Niissä lukioissa, jotka tekevät tänä aikana pysyviä ratkaisuja, korotettu valtionosuus jää voimaan, lukiotyöryhmää vetävä Mouhijärven koulutoimenjohtaja Elina Jaakkola kertoo. Videoneuvottelu ja verkko-opiskelu ovat jatkossakin lähiopiskelua täydentäviä elementtejä. Ne tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden esimerkiksi lyhyiden kielten ja reaaliaineiden syventävien kurssien opetukseen. Tekniikan osaamista tarvitaan jokaisessa toimipisteessä, joten voimavaroja täytyy aluksi keskittää opettajien koulutukseen ja opintojen ohjaukseen. Verkostolukion myötä päteviä aineopettajia saadaan helpommin ja opetuksen taso säilyy vähintään nykyisellä tasolla. Päätyökseen Äetsässä opettava Kaarina Hevonkorpi- Mäkelä johdattaa myös Mouhijärven lukiolaisia venäjän alkeisiin. Opiskelun lomassa Joonas Sairiala, Anna- Kerttu Venäläinen, Tiia Silfverberg ja Reetta Julkunen tutustuvat venäläiseen kulttuuriin ja hierovat tuttavuutta samovaarin kanssa. Tunneilla pilkitään vähemmän Verkoston seittejä pitelee hyppysissään koko lukiota johtava rehtori ja hänen apunaan toimii kaikkien neljän lukion henkilöstö. Videoyhteyttä kohtaan esitetylle kritiikille ei Mouhijärven lukion rehtori Kari Koivurannan mukaan löydy pohjaa. Kuva ja ääni kulkevat nykyään sähköisesti omaa kaistaa pitkin ja ongelmat ovat harvinaisia. Mouhijärvellä ja Äetsässä vuonna 2002 käyttöönotetun tekniikan lastentaudit on podettu. Virtuaaliopiskelu vaatii oppilailta aktiivista ja oma-aloitteista otetta. Se sopii ennen kaikkea motivoituneille oppilaille. Verkon kautta avautuu mahdollisuuksia, joita pienessä yksikössä muutamalle oppilaalle ei muuten voitaisi tarjota. Näillä tunneilla oppilaat nukkuvat varmasti vähemmän kuin normaalisti, Koivuranta naurahtaa. Opetus on toiminut ongelmitta muun muassa Suonenjoen, Konneveden ja Padasjoen suuntaan. Yhteyden kautta on opiskeltu esimerkiksi venäjää, ranskaa, elämänkatsomustietoa ja englannin kirjoituskursseja. Myös ammatillisen koulutuksen ja lukio-opintojen yhdistäminen onnistuu verkostolukion ansiosta entistä sujuvammin. 3

4 Viihtyisiä asuinalueita tarjotaan jatkossa Sastamalan joka kolkalta. Kaavoitus siivittää kasvuun Sastamala pyrkii vakaaseen kasvuun aktiivisella maapolitiikalla ja kaavoituksella. Lähtökohtana on rakentaa palettia pitkäjänteisesti ja tulevaisuutta ajatellen. Sastamalan kaavoitusohjelman laadinta aloitetaan heti ensi vuonna asukkaan raja olisi hienoa rikkoa vuoteen 2016 mennessä. Tavoitteeseen pääsy edellyttää 900 omakotitontin myymistä. Vasta puolet tonttimaasta on olemassa, joten haastetta riittää. Maanhankinta on toiminut Vammalassa hyvin. Luottamus maanomistajiin on saavutettu, kun hankintapolitiikka on selkeästi kaikkien tiedossa, tekniikkatyöryhmää vetävä apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Erjo kiittelee. Osayleiskaavoja laaditaan jatkossa kattavasti eri puolille kaupunkia. Teknisen puolen resurssit ovat aiemmin jarruttaneet kuntien kehitystä ja kasvua, sillä suunnitteluun ei ole ollut riittäviä voimavaroja. Kaupungin rakennetta tulee kehittää koko alueella. Suunnitelmissa täytyy olla tasapuolisuutta, mutta painopiste on luonnollisesti siellä, missä kysyntä on suurinta. Tiekuntia autetaan alkuun Yksityisteiden kunnostus on uudessa kaupungissa nostettu vahvasti esille. Tuloksia saavutetaan kuitenkin vain aktiivisten tiekuntien kautta, sillä vain ne voivat saada valtiolta avustuksia. Tiekuntien toiminta on ollut pitkään lähes pysähdyksissä, jos kunta on huolehtinut kunnossapidosta. Toivomme tiekuntien järjestäytyvän aktiivisesti, jotta hankkeisiin saataisiin valtion rahoitusta. Peruskorjausavustuksia ei nykyisin täydessä määrin hyödynnetä, vaikka rahoitusta kyllä olisi tarjolla. Valtionosuus voi kattaa jopa 60 prosenttia töiden kustannuksista. Loppuosuus jää kaupungin ja tiekuntien harteille. Vuosina kunnat voivat itse päättää yhdistymisavustusosuudestaan peruskorjauksiin osoittamansa kuntarahoituksen suuruuden ja osoittaa myös kuntakohtaista lisäosuutta hoitokustannuksiin. Tuemme tiekuntien toimintaa ja autamme niitä tarvittaessa myös järjestäytymään, Erjo lupaa. Sastamala ajaa aktiivisesti myös seutukunnallisesti tärkeiden tiehankkeiden toteuttamista. Kärkihankkeiksi on nostettu Vammalan ja Punkalaitumen välisen seututie 252:n parantaminen sekä kevyen liikenteen väylän rakentaminen väleille Häijää Mustianoja Iirolan risteys sekä Ruotsila Nuupala. Maanrakennus Lahdenperä urakoi vesihuoltohanketta Häijään ja Karkun välillä. Työ etenee metrin päivätahdilla. Työmaalta voi bongata myös salskeita sinkkumiehiä kuten kuvassa myhäilevän Mikko Keskisen. Heinoon vesihanke avaa pelin Lounais- ja Luoteis-Pirkanmaan vesihuoltohanke tuo vesihuollon piiriin maaseutualueilla satoja uusia talouksia. Vammala - Karkku siirtoviemäri otetaan käyttöön jo kuluvan vuoden lopulla. Putkeen on liittymässä yli 100 taloutta. Työt käynnistyvät Heinoossa ensi vuoden alussa, ja toteuttajana on toiminta-aluettaan laajentanut Illon vesihuolto-osuuskunta, Erjo kertoo. Syksyllä 2008 valmistuu valtion vesihuoltotyön ensimmäinen vaihe, kun Häijään ja Karkun sekä Häijään ja Ulvaanharjun/Enonlähteen väliset työt saadaan päätökseen. Valtion vesihuoltotyön toinen vaihe, Mouhijärvi Suodenniemi osuus on näillä näkymin kunnossa vuoden 2009 loppuun mennessä. Vesihuoltohankkeen urakoissa 2,5 metrin syvyiseen kaivantoon upotetaan 70 kilometriä vesijohtoa ja 40 kilometriä paineviemäriä. Runkolinjan valmistuttua pääpaino on kylätaajamien ja maaseutualueiden hankkeissa. Vammalan jätevedenpuhdistamo saneerataan vuoteen 2012 mennessä, jonka jälkeen myös Mouhijärven ja Suodenniemen jätevedet johdetaan puhdistettaviksi Vammalaan. Vesihuollon maksut nousevat portaittain Taksat yhtenäistetään koko Sastamalan alueella vaiheittain. Korotukset perustuvat käyttökuluihin ja vesihuoltohankkeiden investointeihin. Punkalaitumella ja Mouhijärvellä veden ja jäteveden maksut eivät kata kaikkia kuluja. Tuotantokustannuksiin ja investointeihin suhteutettuna maksut ovat korotusten jälkeen liikelaitosta koskevan lain mukaiset. Laskelman luvut perustuvat arvioon, jossa kaikki vuosille suunnitellut investoinnit toteutetaan. Jos investointeja toteutetaan vähemmän, maksut eivät myöskään nouse niin korkeiksi. Myös tulopuolen ennuste voi ylittää laskelmat, Jaakko Erjo arvioi. Taksalaskelmat tehdään reaaliaikatiedoin vuonna 2008 ja sen jälkeen vuosittain tulevien maksujen määrittämiseksi. 150 kuutiota vuodessa kuluttavan talouden maksu nousee näillä näkymin vaiheittain vuoteen 2010 mennessä Punkalaitumella 402:sta ja Mouhijärvellä 578:sta 658 euroon sekä Vammalassa 609:stä 712 euroon. Äetsän maksu on nykyisin 459 ja vuonna 2010 arviolta 603 euroa. Äetsä pääsee alkuvaiheessa vähemmällä. Siellä on jo aiemmin investoitu voimakkaasti ja verkosto on hyvässä kunnossa. Vuodesta 2011 alkaen taksat ovat kaikille samat. 4

5 Porkkanat vauhdittavat kehitystä Uuden kaupungin perustamiseen valtiolta saatava 9,72 miljoonan euron yhdistymisavustus tarjoaa oivan piristysruiskeen alueen kehittämiseen. Vuosien aikana maksettava tuki mahdollistaa hankkeita, joiden toteutus olisi muuten vaakalaudalla tai jopa mahdotonta. Porkkanarahoista käytetään yhteisiin alueen vetovoimaa ja elinvoimaisuutta lisääviin hankkeisiin 2,54 miljoonaa euroa. Mouhijärvi, Punkalaidun, Vammala ja Äetsä saavat kukin kuntakohtaisiin investointeihin lisäksi 1,36 miljoonaa euroa. Väestömäärä on kasvussa ja myönteinen kehitys pitää varmistaa kaikin mahdollisin tavoin. Uusia tarpeita ilmenee hankkeen edetessä, joten siksi kaikkien rahojen käytöstä ei ole järkevää päättää heti, Vammalan kaupunginjohtaja Paavo Salli luonnehtii. Lopun 1,9 miljoonan euron käytöstä päättää uuden kaupungin valtuusto. Organisaatioiden ja käytäntöjen yhteensovittamiseen liittyy myös menoja, jotka tarkentuvat vasta työn edetessä. Vasta tarvittavien investointien jälkeen jäljelle jäävällä osalla on verotusta keventävä vaikutus, Salli kertoo. Yhteiset hankkeet kasvun tukena Kuntanelikon yhteisiin hankkeisiin kuuluvat vesihuoltohankkeen viimeinen Häijään ja Suodenniemen välinen osio sekä yhteisen vesihuollon suunnittelu ja toteutus maaseutualueille koko Sastamalan alueella. Suunnitelmissa on myös laatia yleiskaavat Häijää Karkku ja Punkalaidun - Vanttila alueille sekä Kokemäenjokilaaksoon välille Keikyä Kiikka Vammalan keskusta. Lisäksi pohjakartat laitetaan ajan tasalle koko kaupungin alueella. Avustusta käytetään myös yritystoiminnan edistämiseen ja alueen markkinointiin. Yksityisteitä kohennetaan jatkossa kaikissa neljässä kunnassa, mikäli kunnat päättävät kohdentaa osuuksiaan tähän tarkoitukseen. Avustusten pelisäännöt yhtenäistetään kolmessa vuodessa, jotta kunnossapitotöitä voidaan tukea samoin perustein koko kaupungissa. Kuntakohtaisten 1,36 miljoonan euron avustusten käytöstä päätetään ensi vuonna valtuustoissa. Sastamalan perustaminen tarjoaa erinomaisen tilaisuuden koko alueen yhteiselle maankäytön suunnittelulle. Viihtyisiä asuinalueita joka kolkalle Vammala jatkaa summalla muun muassa Suodenniemen kanssa sovittuja kotiseutumuseon, uimarantojen ja kaavateiden kunnostustöitä. Merkittävin yksittäinen hanke on ison vesihuoltohankkeen loppurahoitus. Liikelaitokselle myönnettävä koroton laina tuottaa 20 vuoden aikana takaisin maksettaessa Sastamalan hyväksi euroa vuodessa. Lisäksi rahaa sijoitetaan Vammalassa uusiin asuntoalueisiin ja yksityisteiden avustuksiin, Salli kertoo. Äetsässä painopiste on Kiikkaan ja Pehulaan perustettavissa uusissa asuinalueissa. Saappalaan Hiunuun ja Ruotsilaan Kinninmäkeen kaavoitetaan noin 2000 neliön tontteja. Lisäämme läntisen alueen vetovoimaa. Tavoitteena on, että Äetsän lähipalvelut voidaan turvata pitemmälläkin aikavälillä ja muun muassa koulujen oppilasmäärät pysyvät vakaina. Myös terveyskeskuksen palvelujen vastaanottotiloja on tarkoitus kohentaa, Äetsän kunnanjohtaja Eero Mäki-Tanila luonnehtii. Mouhijärvellä yksi keskeinen investointi on Häijään uusi päiväkoti, joka vapauttaisi lisäneliöitä tilojen suhteen äärirajoilla toimivalle koululle. Mouhijärvellä väestönkasvun paine on kaikkein suurinta, joten päiväkodin ohella maanhankinta, kaavoitus ja kunnallistekniikka Häijää Uotsola alueelle ovat olennaisia hankkeita. Toki kunta voi omalla päätöksellään painottaa myös muita mahdollisia investointikohteita, Mouhijärven kunnanjohtaja Esa Sirviö muistuttaa. Punkalaitumen kehittyminen edellyttää kaavoituksen ajantasaistamista ja kykyä kunnallistekniikan rakentamiseen. Sastamala voi tarjota erilaisia houkuttelevia asuinalueita kaupungin joka kolkalta. Punkalaitumella hyvillä alueilla sijaitsevista omakotitonteista on ollut pulaa. Saunaojan kunnallistekniikan rakentaminen poistaa tämän ongelman, kunnanjohtaja Antero Alenius kertoo. Yhdistymisavustuksia kohdistetaan myös mm. yläaste lukion peruskorjaukseen, liikenneväyliin ja asukkaiden viihtyvyyttä edistäviin toimiin. Lisäksi Haukankosken kehittäminen edellyttää myös kiinteistön saneerausta. Kunnanjohtaja Esa Sirviö aloitti Häijääseen kaavaillun päiväkodin pohjatyöt innokkaiden lasten kanssa. Työ sujui sen verran sutjakkaasti, että osaava urakoitsijakin on jo tiedossa. Äetsän lähipalvelut pyritään turvaamaan aktiivisella otteella. Väriviikolla yäasteella ja lukiossa vedettiin kuitenkin sikeitä. Pyjamatyyliä ja unenlahjoja esittelivät Anu-Reetta Lehtimäki (vas.), Mikko Laurén, Serafiina Syren ja Sofia Syren. 5

6 Sastamala miellyttää kuntalaisia Miltä maistuisi elämä Koiramäessä, Liittolassa, Pölhöjärvellä tai Suur-Punkalaitumella? Muun muassa edellä mainitut nimet piirtyivät kuntalaiskyselyn vastauslomakkeelle. Ylivoimaiseksi suosikiksi nousi kuitenkin Sastamala, jonka kannalle asettui 39 prosenttia vastaajista. Uuden kaupungin perustamisen tiimoilta toteutettu kysely toimitettiin kussakin kunnassa 700 äänioikeutetulle. Vastausprosentti nousi 56:een. Sastamalan peesissä muista vaihtoehdoista Tyrvää keräsi 20, Rautavesi 15, Vammaskoski 3 ja Karkku 1 prosentin äänisaaliin. Kuntalaisten omat nimiehdotukset saivat 22 prosentin kannatuksen, josta Vammalan osuus oli 10,9 prosenttia. Äetsäläiset yllättivät Kuntalaiskyselyn vastausprosentti oli Vammalassa 61, Punkalaitumella 58 sekä Äetsässä ja Mouhijärvellä 52. Kyselyssä nousi selkeästi esiin myönteinen suhtautuminen uuden kaupungin perustamiseen. Kaikissa kunnissa suurin osa kantaa ottaneista kannatti hanketta, vaikka Punkalaitumella oltiinkin selvästi muita varauksellisempia. Yhdistymisen kannalta ihmiset olivat aika yksimielisiä, kuntaselvityksen työrukkasena olleen konsulttiyhtiö Efekon tutkimuspäällikkö Heikki Miettinen painottaa. Yleensä kuntaliitosten kannatus on selkeästi suurinta alueen keskuskaupungeissa, joten Äetsän vahvoja lukuja voidaan pitää yllättävinä. Sastamalaan suhtautui myönteisesti 75 prosenttia äetsäläisistä ja 76 prosenttia vammalalaisista. Myöhemmin liitosta harkitsevien joukossa prosentit kiepsahtivat Äetsän eduksi Mouhijärven vastaajista kuntaan liittyisi heti vuoden 2009 alussa 57 ja Punkalaitumelta 37 prosenttia. Myöhempinä ajankohtina liitosta harkinneiden määrät olivat em. kunnissa 18 ja 24. Punkalaitumen avoimissa vastauksissa tuotiin usein esiin luottamus kunnan selviytymiseen itsenäisenä. Kunnat ovat kuitenkin joka tapauksessa todella kovien haasteiden edessä 5-10 vuoden sisällä vanhusväestön osuuden kasvaessa rajusti, Miettinen huomauttaa. Hänen mielestään otollinen aika uudelle kaupungille on juuri nyt, sillä vuoteen 2012 mennessä valtion tarjoamat porkkanarahat laskevat portaittain huomattavasti. Lähipalvelut arvostetaan korkealle Suuria yllätyksiä kyselyn tuloksista saa etsiä suurennuslasin kanssa. Nykyisten kuntien tarjoamia lähipalveluja arvostetaan ja ne halutaan säilyttää jatkossakin. Keskeiseksi huolenaiheeksi koetaan palvelujen turvaaminen myös tulevaisuudessa sekä talouden tasapaino ja kuntien väliset etäisyydet, jotka nousevat lähes poikkeuksetta esiin tehtiinpä vastaava selvitys missä päin Suomea tahansa. Etäisyydet ovat kuitenkin ainakin osittain voitettavissa asiointilinjoja perustamalla, Miettinen muistuttaa. Perusopetuksen kouluverkko haluttiin säilyttää nykyisellään 86 prosentissa vastauksia, mutta 64 prosenttia oli valmis sopeuttamaan sitä myös tarpeen mukaan. Tähän ei sinänsä sisälly ristiriitaa. Nykyinen verkko halutaan säilyttää niin pitkään kuin se suinkin on mahdollista. Myös paikallisidentiteettien vaaliminen koetaan erittäin tärkeäksi. Jos suunnitelmat osoittavat, että asukkaiden palvelut voidaan koko alueella turvata nykyisiä kuntia paremmin, tulisiko valtuustojen päättää perustaa uusi kaupunki vuoden 2009 alusta? Mielipiteet kunnissa keskimäärin: Välimatkoista aiheutuvat haitat ovat uudessa kaupungissa voitettavissa. Palvelut pystytään järjestämään uudessa kaupungissa paremmin kuin ilman yhdistymistä. Mikä olisi mielestänne paras vaihtoehto uuden syntyvän kaupungin nimeksi? Perusopetuksen kouluverkkoa sopeutetaan oppilasmäärän mukaan. Yhdessä enemmän Tiedotuslehti Sastamalan kaupungin perustamisesta Vastaava toimittaja: kaupunginsihteeri Hannu Nikkilä PL 23, Vammala Puh. (03) , faksi (03) Sähköposti: Tekstit ja valokuvat: Idea-mainos Taitto: Idea-mainos/Heidi Niemi Piirrokset: Mauri Kunnas Painopaikka: Vammalan Kirjapaino Oy, 2007 Tietoa uuden kaupungin valmistelusta: 6

7 Honpumetin toimitusjohtaja Matti Honkala (oik.) ja hallituksen puheenjohtaja Heimo Honkala sekä Vammalan Seudun Yrityspalvelun toimitusjohtaja Jukka Kaartoluoma seuraavat lasilistan rei itystä. Konetta käyttää vaihekoneistaja Elisa Koivuniemi. Vetovoimainen alue houkuttelee yrityksiä Lähes asukkaan kaupunki lisää seutukunnan näkyvyyttä ja vetovoimaa yritysten ja elinkeinoelämän silmissä. Sastamalan perustaminen tarjoaa yrityselämään merkittävän piristysruiskeen. Suurimmat haasteet ovat markkinoinnin tehostamisessa, sillä mahdollisuudet ovat todella suuret. Saman kunnan sisällä ei ole kilpailevia alueita, vaan kaikilla on yhteinen päämäärä, Vammalan Seudun Yrityspalvelun toimitusjohtaja Jukka Kaartoluoma luonnehtii. Yhteistä imagoa ei rakenneta paikallisidentiteettien kustannuksella. Palveluillaan porskuttavan Häijään markkinoiminen Sastamalana olisi Kaartoluoman mielestä silkkaa hulluutta. Monipuolinen elinkeinorakenne on seudun vahvuus. Äetsä tunnetaan teollisuudesta, Mouhijärvi palveluista sekä Punkalaidun ja Suodenniemi maataloudesta. Suvut omistavat alueella runsaasti merkittäviä yrityksiä, mikä takaa jatkuvuuden. Tampereen kaupunkiseudun imu yltää Sastamalaan asti ja yhteistyö tulee jatkossa vahvistumaan entisestään esimerkiksi matkailun saralla. Pullonkaulana on tähän saakka ollut tuotteistamisen ja verkostoyhteistyön puute Metalli-, kumi- ja puuteollisuudessa verkostoilla on saavutettu hyviä tuloksia. Mitä vireämpi seutumme on, sitä houkuttelevampi paikka se on uusillekin yrittäjille. Uusi kaupunki tuo alueelle lisää jämäkkyyttä ja uskottavuutta muiden silmissä. Palvelut yhdeltä luukulta Seudullista yhteistyötä on tehty Yrityspalvelun kautta vuodesta Kuntaliitos tarjoaa yrittäjille entistä parempia palveluja. Tärkeintä on pitää seutu elinvoimaisena sekä kehittää yritysten toimintaympäristöä ja edellytyksiä. Toimintamallit yhtenäistämällä palveluprosessista tulee entistä sujuvampaa, ja päätöksentekoon saadaan tehoja ja synergiaetuja. Oli kyseessä sitten maatila-, matkailu- tai teollisuusyritys lähtökohtana on tarjota palvelut jatkossa entistä helpommin yhden luukun periaatteella. Samalla kerralla Puistokatu 10:ssä hoituvat kaikki investointeihin, kehittämiseen, työvoiman saantiin, koulutukseen ja rekrytointiin liittyvät asiat. Asiakkaan ei tarvitse asioida erikseen työvoimatoimiston, TE-keskuksen, yrityspalvelun ja oppilaitosten kanssa, vaan kaikesta sovitaan samalla kertaa. Sastamalan markkinointi- ja kehittämistoimet on määrä käynnistää heti, kun päätöksestä on mustaa valkoisella. Osaajia haetaan ulkomailta Osaavan työvoiman saanti on jatkossa todella kova haaste ja työperäinen maahanmuutto osa arkipäivää. Jukka Kaartoluoman mukaan seudulla työskentelee jo kahden vuoden kuluessa yli 200 ulkomaalaista. Tuomme alueelle valikoituja osaajia, jotka tulevat sijoittumaan työelämään lähes välittömästi. Koulutusta voidaan tarjota jo lähtömaassa. Rekrytointitoimet on aloitettu Venäjältä, Kroatiasta ja Slovakiasta. Kolme ensimmäistä perhettä onkin jo asettunut Punkalaitumen Haukankoskelle. Ongelmana on tällä hetkellä sopivien vuokraasuntojen puute. Samoille osaajille löytyy ottajia muualtakin Euroopasta. Yhtä tärkeää on saada nykyiset taitajat pysymään seudulla. Sastamalan kautta alueen kehittämisrahat tulevat koko seudun hyväksi. Esimerkiksi Nokialla elinkeinojen kehittämiseen suunnatuista rahoista valtaosa menee Tampereen koordinoimiin hankkeisiin. Voimme saavuttaa enemmän, kun pääsemme rakentamaan alueen hyvinvointia omista lähtökohdistamme, Kaartoluoma luonnehtii. Vapaita teollisuusalueita löytyy 70 hehtaaria, mutta Kaartoluoman mukaan Sastamalassa valtateiden 11, 12 ja 2 tarjoamat mahdollisuudet pitäisi viimein hyödyntää. Työvoiman saatavuusongelmaan on törmätty mouhijärveläisessä Honpumetissä. 33 ihmistä työllistävän yrityksen kasvua jarruttaa huutava pula elektroniikan hallitsevista koneistajista. Meillä on koko ajan Euresin kautta päällä yleis- eurooppalainen haku, mutta potentiaalisia ehdokkaita on löytynyt vasta yksi Portugalista, kertoo Honpumetin hallituksen puheenjohtaja Heimo Honkala. 25 vuotta toimineesta yrityksestä on käyty myös Mouhijärven yhteiskoululla valottamassa metallialan nykypäivää. Ala on nykyään hi-techia ja it:tä. Työ ei tosiaankaan ole likaista, meluista, pölyistä ja märkää, kuten yhä kuvitellaan. Sastamala on hyvien liikenneyhteyksien päässä, joten imago pitäisi rakentaa sellaiseksi, että tänne myös hakeutuisi yrittäjiä. K-market Herkkupoikien myymäläpäällikkö, lihamestari Janne Koivulalla ja kauppias Juha Jokisella on hymy herkässä vaikka töitä paiskitaankin vuorotta. Juha ja Janne Jokisen isännöimä kauppakeskus Häijään Äijä avaa ovensa perjantaina 30.11, ja tiloihin sijoittuu 10 yritystä. 7

8 Päivätoiminnasta haetaan virikkeitä arkeen. Laitoshuoltaja Ritva Kinnari ja hoitaja Aila Hyyti askartelevat Kerttu Naskalin, Uuno Torvisen ja Annikki Nuoran kanssa joulukortteja Punkalaitumen Palvelukeskus Pakarissa. Punkalaidun vaihtaa suuntaa muut jatkavat tutuilla raiteilla Punkalaitumen terveyspalveluissa ollaan tekemässä suunnanmuutosta. Perusterveydenhuollosta vastaa jatkossa Sastamalan perusturvakuntayhtymä ja erikoissairaanhoidosta Pirkanmaan sairaanhoitopiiri kävi kaupunkihankkeessa miten tahansa. Perusterveydenhuollon lähipalvelut säilyvät ennallaan, kun Saspe jatkaa terveysaseman toimintaa normaalisti. Erikoissairaanhoidossakaan potilasta ei riepotella muutoksen melskeissä ja Saspen osaaminen tulee myös ohjauksen tueksi. Vanhat hoitosuhteet säilyvät, eikä muutos vaikuta keskeneräisiin hoitoihin. Asiakkaan etu on, että hän on mukana heti toimivassa hoitoketjussa, jossa tarpeet tunnetaan ja tiedetään. Ensimmäistä kertaa hoitoon hakeutuva ohjataan jatkossa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sijasta Pirkanmaalle, Punkalaitumen perusturvajohtaja ja perusturvatyöryhmän puheenjohtaja Anne Hokkanen kertoo. Kunta on jo tähän mennessä ostanut Pirkanmaalta kaikki psykiatrian palvelut sekä joitakin somaattisia hoitoja. Muutoksessa vaihtuvatkin vain urakoitsijan ja apumiehen roolit. Jatkossa PSHP ja Vammalan aluesairaala kantavat päävastuun, kun taas TYKS:istä ja Loimaalta hankitaan tarvittaessa ostopalveluja. Monia erikoislääkärien palveluja on aiemmin haettu Turusta asti. Nyt niitä saadaan Vammalasta, jossa vastaanottoa pitävät useat Saspen erikoislääkärit. Keuhko-, röntgen- ja lastenlääkärin sekä gynekologian ja geriatrian erikoislääkärien palvelut ovat aiempaa lähempänä. Omaa vuodeosastoa Punkalaitumelta ei löydy. Paikat ovat jatkossa pääosin Vammalassa, kun ne tällä hetkellä sijaitsevat Huittisissa. Vammalassa paikkamääriä lisätään, joten Mouhijärvi tulee kyseeseen vain lyhytaikaisessa hoidossa ja muiden paikkojen ollessa täynnä. Tavoitteena on kuitenkin, että 90 prosenttia vanhuksista voisi asua omassa kodissaan. Lisää voimia kenttätyöhön Alueellinen sosiaalityö järjestetään jatkossakin Sastamalassa lähipalveluna. Sosiaalista kuntoutusta, toimeentulotukia, työtoimintaa ja päihdehuollon tehtäviä hoidetaan siellä missä asiakaskin on. Hallinnon keskittämisen ansiosta perusturvajohtajat toimivat lähempänä käytännön aloja ja heidän osaamistaan voidaan hyödyntää entistä paremmin asiakkaan hyväksi. Alueellisen toiminnan perustana on erityistyöntekijöiden liikkuvuus. Tarvekartoitukset tehdään aina asiakkaan luona. Sastamalassa asioihin voidaan erikoistua ja tehtävät jakaa tehokkaasti. Kun voimavarat keskitetään, kenenkään ei tarvitse olla kaikkea hallitseva sekatyömies, Anne Hokkanen luonnehtii. Sosiaalipalveluissa esimerkiksi kehitysvammaisten palvelut hankitaan edelleen vanhoista tutuista paikoista. Asiakassuhteet säilyvät, mutta palvelujen kilpailutus ja valvonta keskittämällä saavutetaan nykyiseen verrattuna merkittäviä etuja. Vammaispalvelulain mukaisia etuus- ja tukipäätöksiä tehdään Vammalaa lukuun ottamatta muissa kunnissa alle 50 vuodessa. Päätöksenteon keskittäminen onkin enemmän kuin järkevää. Perhepalveluissa lastensuojelullisiin asioihin pyritään puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa. Tilanne selvitetään asiakkaan luona ja kenttätyössä on 3-4 työparia. Mahdollisen huos- taanottopäätöksen tekee jatkossa ulkopuolinen työntekijä. Nykyisin kunnat eivät yksin pysty hoitamaan lastensuojelun asioita lainmukaisesti omalla henkilökunnallaan. Päätäntävaltaa ei myöskään voi siirtää toisaalle tai ostaa ulkopuolelta. Pelkkä huoli lapsesta on riittävä syy antaa asia sosiaalityöntekijöiden selvitettäväksi. Sastamala merkitseekin sosiaalipalveluiden selvää paranemista ja jatkuvuuden turvaamista. Erilliset kunnat eivät yksin pysty täyttämään kasvavia vaatimuksia. Oppisopimuksella lähihoitajaksi opiskeleva Leena Koskinen ja työharjoittelija Annika Lindfors avustavat aina yhtä säteilevää Annikki Packalenia. 8

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013 Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan Vesihuollon kehittämissuunnitelman II-vaihe Ensisijaiset toimenpiteet

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella mikko.siippainen@tampere.fi Tasan 100% Tampereen kaupungin strategialinjaus: Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan jatkoopintopaikka

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

22.10.2007 Tiina Leppäniemi Regina Salkovic

22.10.2007 Tiina Leppäniemi Regina Salkovic Työllisyyden nostotalkoot t t Keski-Suomessa 22.10.2007 Tiina Leppäniemi Regina Salkovic 1 Visiomme Menestyvän yrittäjyyden, laadukkaan koulutuksen, kehittyvän työelämän mahdollisuuksia tarjoava Lounais-Pirkanmaa

Lisätiedot

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella Tilannekatsaus 1/2 Maahanmuuttajat maaseudun arjessa hanke jatkaa Maahanmuuttajat kylille -hankkeen hyvien käytäntöjen jalkauttamista

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Asiantuntijan rooli ja tausta Yritysneuvoja: monipuoliset tehtävät

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI

JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI 7.4.2014 JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI PVM LOPULLINEN MÄÄRÄAIKA PÄÄMÄÄRÄ SAAVUTETTU Joroisten sivistystoimi/ Perusopetus Joroisten perusopetus kokonaan yhtenäiskoulussa lukuvuoden 2015-2016 alussa

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talousvastaavien työ, tilannekatsaus Yhdistymisavustuksen käyttö Työryhmätyöskentely: hyödyt ja haitat + yhdistymisavustus + muut linjaukset Talousvastaavien työ

Lisätiedot

Rakennemuutoksen kokonaistarkastelu - esitys toimenpiteistä ja resursseista

Rakennemuutoksen kokonaistarkastelu - esitys toimenpiteistä ja resursseista Rakennemuutoksen kokonaistarkastelu - esitys toimenpiteistä ja resursseista Työllisyyden ja rakennemuutoksen johtoryhmä Turku Versio 2. 31.12.2010 (Versio 1. 24.11.2010) 3. Työllisyyden vahvistaminen 2

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Vihdin kyläkoulut ja kylien elinvoimaisuus Pentti Saastamoinen

Vihdin kyläkoulut ja kylien elinvoimaisuus Pentti Saastamoinen Vihdin kyläkoulut ja kylien elinvoimaisuus 25.8.2015 Pentti Saastamoinen taajamakeskeinen politiikka ainakaan ei ole houkutellut lisää asukkaita Vihtiin Maria Aittoniemi, VU 13.8.2016 Kolme teemaa o kylille

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

OPUS RINNAKKAISHANKE Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus

OPUS RINNAKKAISHANKE Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus OPUS RINNAKKAISHANKE Porin kaupunki Tekninen palvelukeskus palvelujen tuotteistus Kaupungit tarjoavat rakennuskelpoisia tontteja asumiseen ja yrittämiseen. Tontit hinnoitellaan sosiaalisesti ja tontit

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.5.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

JÄTEVESIHUOLLON TUKKUYHTIÖN PERUSTAMINEN

JÄTEVESIHUOLLON TUKKUYHTIÖN PERUSTAMINEN Huittisten kaupunki Sastamalan kaupunkiki JÄTEVESIHUOLLON TUKKUYHTIÖN PERUSTAMINEN Kiuru & Rautiainen Oy SISÄLTÖ Selvitysten taustaa Markkinaennuste ja tuotantosuunnitelma Alustava rahoitussuunnitelma

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Marko Ekqvist Perussuomalaiset

Marko Ekqvist Perussuomalaiset 1 / 14 27.9.2012 9:45 Yle logo Hae Uutiset Areena TV Radio Svenska Yle Helsinki Vastausten esikatselu Marko Ekqvist Perussuomalaiset Tietoja minusta Nimi: Puolue: Ikä: Ammatti: Kaupunginosa/kylä: Marko

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI ELINKEINOTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI

SASTAMALAN KAUPUNKI ELINKEINOTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI SASTAMALAN KAUPUNKI ELINKEINOTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI 18.10.2007 2 Elinkeinotyöryhmän kokoonpano oli seuraava: - Antero Alenius, puheenjohtaja - Esa Sirviö, varapuheenjohtaja - Eero Mäki-Tanila - Jukka

Lisätiedot

Raahen kaupunginhallitus teki 16.2.2015 äänestyspäätöksen myötä esityksen siitä, että lukion lisäsiipi rakennettaisiin.

Raahen kaupunginhallitus teki 16.2.2015 äänestyspäätöksen myötä esityksen siitä, että lukion lisäsiipi rakennettaisiin. Arvoisa kaupunginvaltuutettu, kun tarkastellaan kassamaksuja, investointikustannuksia sekä nykyarvomenettelyä on edullisin ratkaisu katettuputki sekä vuokraus. Merikadun hidasteet tai tienkatkaisu häviävät

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2013 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa / 2014 VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9.

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

Taivassalo 2020 Paremppa arkki!

Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalon kunnan arvot, visio ja strategia Taivassalon kunta Kv strategiaseminaarit 6.5.2013, 24.9.2013 Kh 4.11.2013 Kv 11.11.2013 - Mut sellaista piti varsinaisesti sanoa,

Lisätiedot

Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi

Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi 1. AVAUS JA KATSAUS SEUDUN KEHITTYMISNÄKYMIIN, Ilkka Salminen, Jämsän kaupunki 2. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Seudun esitykset lähivuosien toimenpiteiksi

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Muurame 16.8.2013 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Muurame 16.8.2013 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012

Maapolitiikan pääperiaatteet. Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapolitiikan pääperiaatteet Kymppi-Moni työpaja 15.2.2012 Maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen ohjelma on asiakirja, jossa valtuusto määrittelee maapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Sipoon kunnan

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Kunnanjohtaja Kimmo Behm Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Metropolialue Metropoli tai suurkaupunki on yleensä suuri miljoonien asukkaiden

Lisätiedot

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011 Mikkeli Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin kaupungin opetustoimi p Perusopetus kouluja 26 n. 4800 oppilasta p Esiopetus osin koulujen yhteydessä, osin päivähoidon järjestämänä p Perusopetuksen

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Sosiaali ja terveyspalvelut yp TR 2 Loppuraportti

Sosiaali ja terveyspalvelut yp TR 2 Loppuraportti Sosiaali ja terveyspalvelut yp Loppuraportti StjPaula Kokkonen Akj Jukka T Salminen Kaupunginvaltuustojen informaatiotilaisuus 10.1.20111 Työryhmän kokoonpano: Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen (Hki),

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Hyvin toimiva yhteistyö, vahva yhteinen tahtotila ja strategia TE -toimiston verkostomaisen toiminnan kulmakivenä. Strategiasta käytännön tekemiseksi

Hyvin toimiva yhteistyö, vahva yhteinen tahtotila ja strategia TE -toimiston verkostomaisen toiminnan kulmakivenä. Strategiasta käytännön tekemiseksi Hyvin toimiva yhteistyö, vahva yhteinen tahtotila ja strategia TE -toimiston verkostomaisen toiminnan kulmakivenä. Strategiasta käytännön tekemiseksi Regina Salkovic Sastamalan TE-toimiston johtaja 1 Visio

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035, maakuntasuunnitelma, tehtiin satakuntalaisten yhteistyönä syksystä 2011 kevääseen 2012.

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Case Keminmaa Yksityiset palvelut julkisessa palveluntuotannossa Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Puhujat Keminmaan kunnan esittely ja taustaa

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta - hanke

Arjen tietoyhteiskunta - hanke Arjen tietoyhteiskunta - hanke 1 Arjen tietoyhteiskunta hanke Liikenne- ja viestintäministeriön, opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteinen hanke vuosina 2008-2010 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä

Lisätiedot

"Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen:

Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen: Kaupunginhallitus 87 11.02.2013 Lappeenrannan kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 740/002/2012 KH 87 Strategia- ja talousyksikön kirje 8.2.2013: "Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan

Lisätiedot

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Tietoa Luumäen kunnasta Vajaa 5000 asukasta 3000 vapaa-ajan asuntoa Useita kyliä, 2 isompaa taajamaa, hallinnollinen keskus

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain

Lisätiedot

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA 14.9.2010 Kuntayhtymän johtaja, TtL Kirsti Ylitalo 2010 Case: Oulunkaari Kuntien väkiluku 31.12.2009

Lisätiedot