Ympäristönsuojelu. oikeudet. ja eläinten. - vaikuttamisen välineitä nuorille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ympäristönsuojelu. oikeudet. ja eläinten. - vaikuttamisen välineitä nuorille"

Transkriptio

1 Ympäristönsuojelu ja eläinten oikeudet - vaikuttamisen välineitä nuorille 1

2 2

3 Ympäristönsuojelu ja eläinten oikeudet - vaikuttamisen välineitä nuorille 3

4 Julkaisu on tuotettu osana opetusministeriön rahoittamaa hanketta Ympäristönsuojelu ja eläinten oikeudet vaikuttamisen välineitä nuorille. Työn ohjausryhmä: Katja Helle-Kainulainen Lotta Ruokanen Saara Susiluoma Sami Säynevirta Eläinsuojeluliitto Animalia ry. Suvilahdenkatu Helsinki Luonto-Liitto ry. Annankatu 26 A 5 krs Helsinki 4 Teksti: Malva Green ja Tuuli Vahtero (Tuotantoeläinten arkipäivää) Ensimmäinen versio: 2006 Tekstiä muokannut ja päivittänyt syksyllä 2011: Kaisa Karhu Kuvitus ja taitto: Christopher Jones 2012

5 Sisällysluettelo 7 Johdanto 7 Luonnolle arvoa ja eläimille oikeuksia 8 Luontosuhteen ongelmia 10 Osallistuvat järjestöt 10 Animalia 11 Luonto-Liitto 12 Miten puhua nuorten kanssa ympäristönsuojelusta ja eläinten oikeuksista? 12 Puheenaiheena ympäristönsuojelu ja eläinten oikeudet 12 Haasta pohtimaan arvoja 13 Rohkaise olemaan eri mieltä 13 Kerro vaikuttamisen tavoista 14 Ympäristö- ja eläinvastuulliset valinnat kuluttajalla on valtaa 14 Eettinen ja ympäristöystävällinen ruoka 15 Kaukaa kuljetettu ruoka 15 Ympäristö- ja eläinsuojeluongelmien ratkaisu elämäntapavalinnoilla 15 Veganismi 17 Vaikutukset ovat piilossa 17 RYHMÄTYÖVINKKI: Kurkistus mainoksen taakse 18 RYHMÄTYÖVINKKI:Vastuulliset valinnat -draama 20 Pienrhymätyöskentely 19 RYHMÄTYÖVINKKI : Lehdistökatsaus 19 RYHMÄTYÖVINKKI : Mielipidekirjoitus 20 Kouluvierailu 20 Nuorten monenlaiset arvot 21 Vierailuun valmistautuminen 21 Mikä on aiheesi? 21 Keitä kuulijasi ovat? 21 Elävöitä ja harjoittele 22 Ajoissa oikeaan paikkaan 22 Luennoimassa 22 Kuulijoiden aktivoiminen 22 Kriittiset kuulijat ja hankalat kysymykset 23 Entä jos jokin menee pieleen? 24 Nuorten ympäristö-ja eläinoikeusryhmä 25 RYHMÄTYÖVINKKI: Tutustuminen 26 Toimiva ryhmä 26 Ohjaajan rooli 27 Turvallisuudentunne ja positiivinen palaute 5

6 27 Sudenkuoppia ja karhunrautoja 29 RYHMÄTYÖVINKKI: Hankalia tilanteita keksimmekö ratkaisun? 31 Ympäristö- ja eläinoikeusetiikkaa 31 Luonnonsuojelu, ympäristönsuojelu ja eläinsuojelu 31 Pitäisikö suojella yksilöitä vai suurempia kokonaisuuksia? 32 Luonnon itseisarvo 33 RYHMÄTYÖVINKKI: Hyödyllinen vai itsessään arvokas? 33 Missä luonnon itseisarvo on luonnossa vai ihmisen mielessä? 34 Ympäristöetiikkaa 35 Eläinoikeusajattelu 37 Eläinoikeusfilosofiaa 37 Peter Singerin ajattelua 38 Tom Reganin näkökulma 39 Filosofit napit vastakkain 39 RYHMÄTYÖVINKKI : Aiheita arvokeskusteluun 40 RYHMÄTYÖVINKKI:Arvokorttipeli eläinten oikeuksista ja ympäristönsuojelusta 42 Kotieläintuotanto 42 RYHMÄTYÖVINKKI : Mitä voi tehdä? 42 Tehotuotanto ja eläimet 44 Tuotantoeläimen arkipäivää 44 Munijakanojen elämää 46 Broilerit 47 Naudat Mistä maito tulee? 48 Naudanlihan alkuperä 49 Possun tie kaupan lihatiskille 51 Tehoeläintuotannon aiheuttamat ympäristöongelmat 52 Rehevöityminen 54 Käänteinen proteiinitehdas 55 Energiankulutus ja ilmaston lämpeneminen 57 Ateriat puntarissa 57 RYHMÄTYÖVINKKI: Happy Meal 58 RYHMÄTYÖVINKKI : Maatilavierailu 62 Kolme näkökulmaa turkistarhaukseen 61 Turkistarhaus elinkeinona 64 Eläinsuojelunäkökulma 66 Tarhauksen ympäristövaikutukset 67 Turkistarhaus arvovaa assa 68 RYHMÄTYÖVINKKI: Arvojana turkistarhauksesta 68 Tarhaiskuja ja kettutyttöjä 6 72 Liite 68 Arvopelikortit

7 Johdanto Tämä julkaisu on tarkoitettu taustamateriaaliksi ja vinkkipaketiksi ympäristökysymyksistä ja eläinten oikeuksista kiinnostuneiden nuorten ryhmän ohjaajalle. Materiaalia voi käyttää myös kouluvierailulla, kun aiheena ovat luonnon- ja ympäristönsuojelu tai eläinten oikeudet. Kohderyhmä on yläaste- ja lukioikäiset nuoret. Aineiston ovat tuottaneet Eläinsuojeluliitto Animalia ja Luonto-Liitto. Julkaisu on osa hanketta Ympäristönsuojelu ja eläinten oikeudet vaikuttamisen välineitä nuorille, joka on saanut rahoitusta opetusministeriöltä. Työn valmistumista ovat edesauttaneet kommenteillaan ja kannustuksellaan Meri Elonheimo, Selma Green, Katja Helle-Kainulainen, Irja Kangas, Lotta Nummelin, Eveliina Lundqvist, Lotta Ruokanen, Saara Susiluoma ja Sami Säynevirta. Heille kaikille lämpimät kiitokset! Tekstin haastattelukatkelmat ovat Irja Kankaan tekemästä haastattelusta. Nuoret ovat usein kiinnostuneita ympäristökysymyksistä ja eläinten oikeuksista. Toisaalta ympäristön saastumiseen ja muuttumiseen sekä eläinten kohteluun liittyvät ongelmat ovat mittakaavaltaan niin suuria, että niiden koetaan olevan omien vaikuttamismahdollisuuksien ulkopuolella. Turhautumisen sijaan nuorille pitäisi tarjota mahdollisuuksia vaikuttaa. Omat valinnat arkisissa tilanteissa ja kuluttamisessa ovat tehokas keino toimia tärkeinä pitämiensä asioiden puolesta. Ympäristö- ja eläinsuojelujärjestöt tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia. Tässä kansiossa kerrotaan, miten nuoria voi rohkaista pohtimaan arvojaan suhteessa luontoon, ympäristöön ja eläinten oikeuksiin. Luonnolle arvoa ja eläimille oikeuksia Tämä julkaisu lähtee ajatuksesta, että ympäristönsuojelulla ja eläinsuojelulla on paljon yhteistä. Eläimet ovat osa ympäristöä ja ympäristön saastuminen aiheuttaa kärsimystä eläimille. Suojellessaan ympäristöä suojelee siis myös eläimiä. Ympäristö- ja eläinsuojeluongelmilla on pitkälti yhteinen tausta, ne aiheutuvat luonnon ja eläinten liian tehokkaasta hyödyntämisestä, joka puolestaan pohjautuu välineellistävään suhtautumiseen luontoon. Eläinten hyväksikäytön ongelmat ovat valitun näkökulman mukaan myös ympäristöongelmia. Kotieläimetkin ovat osa ympäristöä ja luontoa. Olisi keinotekoista vetää raja villin ja kesyn eläimen välille. Eläinten tehotuotanto aiheuttaa monenlaisia ympäristöongelmia. Maailmassa on lihantuotannon vuoksi kasvatettavia eläimiä yli kolme kertaa enemmän kuin ihmisiä (Holm, Jens 2001). Tuotantoeläinten kasvatus ja tehomaatalous kuormittavat ympäristöä, ja siksi lihansyönti vaikuttaa ympäristön tilaan. Sekä eläinten että ympäristön liian tehokas hyödyntäminen ovat yhteydessä maailmanlaajuiseen epäoikeudenmukaisuuteen. Puolet siitä ihmisravinnoksi sopivasta aineksesta, joka maailmassa tuotetaan, käytetään lihantuotannon vuoksi kasvatettavien eläinten rehuksi. Eläinten, luonnon ja ympäristön puolesta toimivien ihmisten välinen vuoropuhelu on ollut vähäistä. Ympäristön- ja eläinsuojelu on jopa nähty tavoitteiltaan vastakkaisina. Ympäristönsuojelijat ovat keskittyneet etsimään ratkaisua laajoihin ympäristöongelmiin, 7

8 eläinsuojelijat taas ovat kiinnostuneita eläinyksilöiden suojelusta. Eläinoikeusliike kohdistaa kritiikkiä eläinten kohteluun ja käyttöön esimerkiksi ruoantuotannossa tai lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa. Huomiota kiinnitetään arkisten, ihmistä lähellä olevien lajien suojeluun. Luonnonsuojelun huolenaiheena on erityisesti lajien kohtalo. Ympäristön ja eläinten oikeuksien puolesta toimivia yhdistää usein, ajattelutapojen eroista huolimatta, yhteiskunnassa vallitsevien arvojen kritiikki. Sekä eläinoikeus- että ympäristöliikkeen vaatimuslistalla on luonnon itseisarvon tunnustaminen: ihmisten lisäksi olemassaolon oikeus halutaan saada muillekin lajeille. Tässä julkaisussa etsitään yhteisiä näkökulmia erimielisyyksien sijaan ja käsiteltyä asioita tarkastellaan sekä ympäristönsuojelun että eläinten oikeuksien näkökulmasta. Tämän julkaisun lähtökohtana on eläin-, luonto-, ja ympäristöasioiden tarkastelu kokonaisuutena. Erilaisia tapoja suhtautua ympäristö- ja eläinoikeuskysymyksiin on esitelty niin filosofisten pohdintojen tasolla kuin käytännönkin kannalta. Luonnon ja eläinten itseisarvoa on kuitenkin monesti vaikeampi ottaa huomioon käytännön elämässä kuin filosofisissa pohdinnoissa. Käsiteltäväksi on valittu eläinkunnan tuotteiden tehotuotanto ja turkistarhaus, joissa eläinten hyötykäytön aiheuttama yksittäisten eläinten kärsimys ja laajat ympäristöongelmat ovat kytkeytyneet toisiinsa. Luontosuhteen ongelmia Ympäristöongelmat ja eläinten kohtelun epäkohdat voi nähdä ongelmina ihmisten luontosuhteessa. Luontosuhteella tarkoitetaan ihmisen suhdetta ympäröivään luontoon ja ympäristöön, luontoon liittyvää arvojen, asenteiden ja toiminnan kokonaisuutta. Siihen kuuluu myös suhde eläimiin. Kaikilla ihmisillä on luontosuhde, mutta sen sisältö vaihtelee suuresti ja voi myös muuttua. Suhde luontoon on liian usein välineellinen ja hyödyntävä, ei eettinen. Ympäristöä ja eläimiä arvostetaan sen perusteella, mikä on niiden välinearvo taloudelliselle toiminnalle tai muille ihmisten tarpeille. Ympäristövastuullisten valintojen taustalla on arvostava luontosuhde. Ympäristö- ja eläinsuojeluaktiivit haluavat toimia vastuullisesti ja usein myös vaikuttaa yhteiskunnan arvomaailmaan suhteessa luontoon ja eläimiin. He kyseenalaistavat sen, että ihmisen toiminta rajoittaa liikaa muiden lajien ja koko luonnon elintilaa ja oikeuksia. Samalla pohditaan eläinten paikkaa yhteiskunnassa ja sitä, miten niitä saa käyttää ihmisten hyödyksi. Pohdinta ulottuu myös siihen, minkälaisia eettisiä rajoituksia eläinten ja luonnon hyväksikäytölle pitäisi asettaa. Yhteiskunnassa ei vallitse yksimielisyyttä siitä, missä määrin luontoa voi käyttää hyväksi. Yhteiskunnan rakenteet määrittävät osaltaan sitä, minkälaisia valintoja voi tehdä. Monet valinnat ovat kuitenkin henkilökohtaisia. Yksittäinen ihmisryhmä ei voi omista arvoistaan käsin sanella muille, miten heidän tulisi valita ja elää. Tässä julkaisussa pyritään esittelemään monipuolisesti eri näkökulmia, jotta nuoret saisivat aidon mahdollisuuden muodostaa omia näkemyksiään, pohtia esitettyjä perusteluita ja suhteuttaa niitä omaan maailmankuvaansa. Moniarvoisuus on haastavaa erityisesti silloin, kun keskustellaan voimakkaita mielipiteitä ja tunteita herättävistä asioista. Tässä julkaisussa taustajärjestöjen arvot on pyritty tuomaan esille mahdollisimman avoimesti. 8

9 Käsitepakki Tässä materiaalissa käytetyt käsitteet voi jakaa yhtäältä filosofisiin, toisaalta käytännönläheisiin. Ympäristönsuojelulla tarkoitetaan sellaista ihmisen toimintaa, jonka tarkoituksena on ratkaista ympäristöongelmia. Ympäristöongelma puolestaan on ympäristön muutos, ympäristöriski tai näiden yhteiskunnallinen seurausvaikutus, jonka ihminen kokee arvojensa perusteella haitallisena. (Willamo, Risto 2005). Ympäristönsuojelu on laajin käytetyistä käsitteistä: ympäristöllä voidaan ymmärtää kaikki ulkopuolellamme oleva. Ympäristöllä tarkoitetaan usein fyysistä ympäristöä, mutta sillä voidaan tarkoittaa myös ympäristön sosiaalisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia. Myös luonnonsuojelu mahtuu ympäristönsuojelun käsitteen piiriin. Luonnonsuojelun käsitettä käytetään usein ympäristönsuojelun kanssa rinnakkaisena. Käsitteet painottuvat kuitenkin eri tavoin. Luonnonsuojelu suojele alkuperäisenä pidettyä luontoa, lajeja, ekosysteemejä ja maisemia. Ympäristöetiikka on laaja, filosofisen tason käsite. Se pohtii, mikä on oikein tai väärin suhteessa luontoon ja muihin eläinlajeihin kuin ihmislajiin. Eläinoikeusfilosofia on keskittynyt pohtimaan, onko eläimillä eettistä arvoa ja oikeuksia. Eläinten oikeudet. Eläimille vaaditaan yksilönarvoon perustuvia oikeuksia. Eläinoikeusajattelu ja -liike kyseenalaistavat totunnaiset tavat käyttää eläimiä hyväksi esimerkiksi ruoantuotannossa tai eläinkokeissa. Eläinoikeusliike koettaa elää todeksi eläinoikeusfilosofien ajatuksia. Eläinsuojelu tarkoittaa eläinten hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävää toimintaa. Eläinsuojelu on eläinoikeusajattelua perinteisempi ja vähemmän radikaali käsite. Viitteet Holm, Jens, 2001: Ruoka ympäristö ja oikeudenmukaisuus. Lihantuotannon vaikutukset ympäristöön ja maailman elintarvikehuoltoon. Eläinsuojeluliitto Animalia. Helsinki: Multiprint. Willamo, Risto, 2005: Kokonaisvaltainen lähestymistapa ympäristönsuojelutieteessä. Sisällön moniulotteisuus ympäristönsuojelijan haasteena. Väitöskirja, Evironmentalica Fennica 23, Helsingin yliopisto. Biotieteellinen tiedekunta. Bio- ja ympäristötieteiden laitos. 9

10 Animalia Osallistuvat järjestöt Animalia toimii eläinten puolesta kampanjoiden, tiedottaen, kouluttaen ja neuvotellen. Järjestö pyrkii parantamaan eläinten oloja ja hyvinvointia sekä asennekasvatuksen että yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoin. Tavoitteita on muun muassa eläinsuojelulainsäädännön parantaminen. Animalia toimii avoimesti ja laillisin keinoin. Järjestö ei hyväksy väki- tai ilkivallan käyttöä eläinsuojelun tavoitteiden ajamisessa. Eläimet eivät voi puhua omasta puolestaan. Siksi eläinten asiaa ajamaan tarvitaan vahvaa ja asiantuntevaa järjestöä. Animalia vastustaa sellaista eläinten kohtelua, kasvatusta tai käyttöä, joka aiheuttaa eläimille kipua tai tuskaa tai estää olennaisesti niiden luontaista käyttäytymistä. Toiminnan pohjalla on eettinen näkemys eläinten oikeuksista ja biologinen tietämys eläinten käyttäytymisestä sekä tosiasiat eläinten kohtelusta meillä ja muualla. Animalia kampanjoi vastuullisen kuluttamisen puolesta. Jokainen voi ottaa yksilötasolla kantaa eläinten väärinkäyttöön valitsemalla kosmetiikkaa, jota ei ole testattu eläinkokein, ostamalla munia, joita ei ole tuotettu häkkikanaloissa ja jättämällä turkikset kokonaan kaupan hyllylle. Kuluttajien painostus on tuottanut tulosta: monet kansainväliset kosmetiikkayritykset ovat lopettaneet eläinkokeiden tekemisen ja testaavat nyt tuotteensa muilla menetelmillä. Eläinystävällistä kuluttajatietoa Animalia jakaa lokakuussa 2011 avatulla Vapauta Valinnoilla-kampanjasivustollaan. Sivuston tarkoitus on myös parantaa kasvisruoan saataavuutta ja laatua ravintoloissa sekä kouluja työpaikkaruokaloissa. Epäkohtien korjaamisen puolesta voi vaikuttaa jakamalla tietoa eläinsuojelun ongelmista ja kertomalla mahdollisuuksista vaikuttaa. Animalia tuo esiin eläinsuojeluepäkohtia pitämällä yhteyttä tiedotusvälineisiin, keskustelemalla viranomaisten kanssa sekä järjestämällä yleisötilaisuuksia ja tapahtumia. Alueelliset toimintaryhmät ja yhteyshenkilöt levittävät eläinsuojelutietoutta koko Suomeen. Animalia järjestää säännöllisesti koulutustilaisuuksia ja yhdistyksen edustajat hankkivat tietoa kursseilla ja kokouksissa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Tärkeä tiedotuskanava on järjestön julkaisema eläinsuojelun erikoislehti Animalia. Lainsäädäntöön vaikuttaminen on yksi Animalian keskeisistä toimintakeinoista. Eläinsuojelulain ja -asetusten, koe-eläinasetuksen sekä metsästyslain kohdalla onkin saavutettu monia osavoittoja. Animalian edustaja on ollut mukana muun muassa eläinsuojelulain uudistamista valmistelleessa työryhmässä ja biotekniikan neuvottelukunnassa. Vuonna 2011 järjestö sai ensimmäistä kertaa kutsun nimetä hallitusneuvotteluihin oman osallistujansa. Järjestö pitää jatkuvasti yhteyttä päättäjiin sekä eduskunnassa että kunnalliselämässä. Animalia ei ole kuitenkaan sitoutunut mihinkään puolueeseen. Järjestö toimii yhteistyössä kaikkien niiden tahojen kanssa, jotka haluavat edistää eläinsuojeluaeläinsuojelua. Animalian aluejärjestöissä toimitaan eläinten puolesta Helsingissä, Tampereella, Hämeenlinnassa ja monella muulla paikkakunnalla. Tietoa alueosastoista saa järjestön Internet-kotisivuilta Alueosastot järjestävät tempauksia ja tapahtumia sekä tiedottavat eläinten oloista ja Animalian toiminnasta. 10

11 Animalian nuortentoiminta Nuoret voivat halutessaan tulla mukaan Animalian alueosastojen ja ryhmien toimintaan. Toiminnassa ei ole ikärajoja. Vuonna 2011 Helsinkiin on perustettu oma nuorisoryhmä, joka järjestää esimerkiksi keikkoja ja muita rentoja tapahtumia. Ryhmän toimintaan ovat tervetulleita kaikki vuotiaat nuoret tai kaikki nuorehkot henkilöt, jotka kokevat ryhmän omaksensa. Osallistujille ei ole ennakkovaatimuksia tai odotuksia. Mukaan tullakseen ei esimerkiksi tarvitse olla kasvissyöjä. Kiinnostus eläinsuojeluun ja eläinten oikeuksiin riittää. Luonto-Liitto Luonto-Liitto on Suomen suurimman ympäristöjärjestön Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö. Koko maan kattavan ympäristöjärjestön toimintaa suunnittelevat ja toteuttavat nuoret itse. Luonto-Liitto keskittyy ympäristöpoliittiseen vaikuttamiseen, luonnonharrastukseen ja ympäristökasvatukseen. Luonto-Liitto on poliittisesti sitoutumaton. Liitto julkaisee kahta lehteä: Nuorten Luontoa sekä lasten luontolehti Sieppoa. Nuorille suunnattua toimintaa Nuorten toiminnan tavoitteena on ympäristötietoisuuden ja luonnontuntemuksen lisääminen ja kestävien elämäntapojen omaksuminen. Luonto-Liitto tarjoaa mahdollisuuksia monipuoliseen omaehtoiseen toimintaan sekä ympäristöpoliittiseen vaikuttamiseen. Luonto-Liiton nuorten toimintaa ovat muun muassa koulutukset ja leirit, nuorten ryhmät, ympäristöpoliittinen vaikuttaminen, koulukiertueet, Kevätseuranta, kesäja talvipäivät sekä Nuorten Luonto -lehden tekeminen. Lisäksi valtakunnallisiin kampanjoihin osallistuminen (Autoton päivä ja Älä osta mitään -päivä) sekä retki- ja koulutustoiminta ovat osa nuorten toimintaa. Toimintaa tehdään nuorten ehdoilla malleja ja tukea tarjoten. Nuorten toiminnan kehittämistyötä koordinoi Nuorten toiminnan kehittämisryhmä (NTKR), jonka toimintaan voivat osallistua kaikki kiinnostuneet. Leireillä eletään luonnon keskellä, tutustutaan luonnon ihmeisiin, tehdään esimerkiksi ympäristötaidetta ja retkiä tai tutustutaan ympäristökysymyksiin, mutta ennen kaikkea hankitaan uusia ystäviä ja pidetään hauskaa. Leirejä on järjestetty eri teemoilla, kuten luonnonharrastus, ympäristötaide ja talkooleirit. Kansainvälisiäkin leirejä on järjestetty. Nuoret myös vetävät leirejä ja kerhoja lapsille. Leiri- ja kerho-ohjaajille järjestetään omia kursseja. Ohjaajaksi leireille voi tulla täytettyään 15 vuotta. Luonto-Liitto järjestää myös useita koulukiertueita, joissa nuoret aikuiset käyvät kertomassa yläasteilla ja lukioissa ympäristö- ja luonnonsuojelukysymyksistä. Kiertueiden teemoina ovat muun muassa metsät, sudet, ilmaston muutos ja Itämeri. Nuorten toiminnassa tehdään yhteistyötä myös muun muassa Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL), Maan ystävien, Dodon, Nuorten Akatemian, Allianssin, Suomen Ladun sekä Natur och Miljö -järjestön kanssa. Toiminnassa voit itse vaikuttaa siihen, mitä alueellasi tapahtuu. Kysy lisää ja tule mukaan! 11

12 Miten puhua nuorten kanssa ympäristönsuojelusta ja eläinten oikeuksista? Nykynuorilla on usein vahvat mielipiteet ja paljon sanottavaa. Usein kuitenkin nuorten ajatukset jäävät kuulematta. Kyselin nuorilta ympäristö- ja eläinsuojeluasioista ja -ongelmista. Haastateltavina oli viisi nuorta: Marika ja Mico ovat 15-vuotiaita, Joona 13, Saimi 16 ja Johannes 17-vuotias. Kyseiset nuoret tiesivät paljon ja sain yllättäviäkin vastauksia kysymyksiini. Olisi mukava saada tietää mitä he ajattelevat. Irja, 16 Puheenaiheena ympäristönsuojelu ja eläinten oikeudet Ympäristö- ja eläinoikeuskysymykset ovat yhteiskunnallisen keskustelun ja välillä tiukankin kiistelyn kohteena. Metsien ja niiden asukkaiden suojelusta, ympäristön saastumisesta, turkistarhauksesta tai eläinkokeista jne. puhuminen herättää mielipideeroja ja ristiriitoja. Eri näkökulmia edustavien mielipiteet eroavat usein arvojen tasolla. Kysymykset liittyvät myös ihmisten toimeentuloon ja ammattiin, ja siksi ne herättävät monien puolustusreaktiot. Ympäristön- ja eläintensuojelun tai eläinten oikeuksien puolestapuhujat kyseenalaistavat itsestään selvinä pidettyjä käytäntöjä ja laillisia elinkeinoja ympäristölle ja eläimille aiheutuvien haittojen vuoksi. Haasta pohtimaan arvoja 12 Arvot ohjaavat mielipiteitä, käyttäytymistä, henkilökohtaista päätöksentekoa ja valintoja. Usein arvot jäävät kuitenkin tiedostamatta. Arvoista riippumatonta päätöksentekoa ei ole olemassa. Arvoista puhuminen tuo toiminnan taustalla vaikuttavat näkymättömät voimat näkyviksi sekä muille että itselle. Arvojen muuttamisen edellytyksenä on niiden tiedostaminen. Kun arvot tiedostetaan, voi samalla pohtia, elääkö tärkeinä pitämiensä arvojen mukaan. Ympäristö- ja eläinvastuullisen kuluttamisen ja arjen valintojen taustalla ovat eettiset pohdinnat luonnon ja ympäristön arvosta. Valinnoista ja niiden taustalla vaikuttavista arvoista puhuminen tekee valinnoista näkyviä ja tiedostettuja. Ympäristöön ja eläinten oikeuksiin liittyvissä eettisissä pohdinnoissa ei ole oleellista se, että tarjottaisiin oikeita vastauksia. Nuorille olisi annettava mahdollisuus pohtia ja tehdä itse omat johtopäätöksensä. On tärkeää houkutella nuoria muodostamaan omia, perusteltuja mielipiteitä, herättää ajatuksia ja kysymyksiä, ei niinkään tuputtaa yhtä tapaa ajatella. Tämä ei tarkoita sitä, ettei ohjaajalla saisi olla mielipidettä käsiteltävästä aiheesta tai ettei omaa kantaansa saisi tuoda esiin. Ohjaajan mielipide ei kuitenkaan

13 saisi hallita keskustelua niin, ettei nuorille jää mahdollisuutta vapaasti muodostaa omaa, ohjaajan linjasta ehkä poikkeavaa, näkemystä. Nuorta tulee kohdella yksilönä, jolla on oikeus omien mielipiteidensä ja arvojensa muodostamiseen. Arvokeskustelussa ei oikeita vastauksia ole. Esimerkiksi yhdelle työllisyys on suurempi arvo, toinen taas pitää tärkeämpänä eläinten oikeutta elää. Eri tavalla ajattelevien ihmisten olisi hyvä opetella tulemaan toimeen toistensa kanssa. (ks. esim. Aalto, Mikko 2000) Rohkaise olemaan eri mieltä Kaikki nuoret eivät ole välttämättä kovin kiinnostuneita eläinoikeus- tai ympäristöasioista. Osa on puhujan kanssa täysin eri mieltä, osa taas periaatteessa samaa mieltä, mutta halukas väittelemään tai muuten vain testaamaan ohjaajan tai luennoitsijan pinnan pituutta. Nuorelta vaatii rohkeutta kertoa oma, luennon pitäjän näkemyksistä poikkeava mielipiteensä muiden kuullen. Erilaiset mielipiteet voi nähdä keskustelun mahdollisuutena. Kuuntele, mitä nuorella on sanottavana. Ohjaaja voi pyytää perustelemaan omaa näkökulmaansa ja vastata väitteisiin perustelemalla tarkemmin omaa näkemystään. Joskus näkökulmat eivät keskustelemallakaan lähene toisiaan. Nuorta ei silti saa ahdistaa tenttaamalla hänen kantaansa tai perusteluitaan. Kaikilla on mielipiteitä, joita ei osaa perustella. Tärkeintä on tuoda esiin toisilleen vastakkaisia näkemyksiä ja perusteluja ja luoda ilmapiiri, jossa voi ja uskaltaa olla eri mieltä. Erilaisten näkemysten kuuleminen saattaa herättää voimakasta ärtymystä. Samoin herää herkästi halu nujertaa vastustaja väittelyssä. Tulisellekin väittelylle voi olla paikkansa, mutta kouluvierailulla tai ryhmänohjaajana ollaan kasvattajan roolissa. Siihen ei kuulu eri mieltä olevan nuoren mielipiteiden jyrääminen. Oman mielipiteensä saa toki kertoa ja siitä voi pitää kiinni. Jos ryhmä on jo tuttu, vetäjän ja ryhmän jäsenen erimielisyys ei välttämättä tunnu nuoresta uhkaavalta. Joihinkin tilanteisiin väittely sopii, mutta kannattaa olla varovainen, ettei tunnelmasta tule kuulijoille ahdistava. Toisille väittely on piristävää, toiset taas kokevat sen ahdistavaksi riitelyksi. Nuoria voi rohkaista muodostamaan oma mielipiteensä ja haastaa heitä olemaan eri mieltä. Keskusteluissa ohjaajan rooli on kuunteleva ja kannustava pikemminkin kuin kaikkitietävä. Kerro vaikuttamisen tavoista Ympäristön tilaan ja eläinten suojeluun liittyvien ongelmien lisäksi on hyvä kertoa siitä, minkälaisia vaikuttamismahdollisuuksia nuorilla on. Keskittyä voi nuorten ulottuvilla oleviin, konkreettisiin keinoihin ja rohkaistaan vaikuttamaan omien valintojen kautta tai esimerkiksi järjestötoimintaan, aktiivisena tai rivijäsenenä, omalla tyylillään. Kaikki voivat tehdä jotain. 13

14 Ympäristö- ja eläinvastuulliset valinnat kuluttajalla on valtaa Irja: Mitä haluaisit tehdä eläinsuojelun hyväksi? Saimi: Päivittäiset päätökset auttavat aina, mitä pukee päälleen, mitä meikkejä ostaa, mitä syö. Ympäristö- ja eläintenoikeuskysymysten pohtiminen tekee monista arkipäivän valinnoista ympäristö- ja eläinsuojeluvalintoja. Valintojen henkilökohtaisuus tekee ympäristön ja eläinten hyvinvoinnista joskus vaikean keskustelunaiheen. Esimerkiksi kasvissyönnistä tai turkiksista puhuttaessa saattaa törmätä ihmisten syyllistymiskilpeen. Siksi on hyvä tietoisesti välttää syyllistämistä. Kuluttajilla, varsinkin yhdessä, on kuitenkin paljon valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia, eikä tätä vaikutusvaltaa kannata vähätellä. Tärkeää on voimaannuttaa, saada kuulijat uskomaan omiin mahdollisuuksiinsa ja tekemään pieniä valintoja ja uskomaan siihen, että ne vaikuttavat oikeansuuntaisesti. Syyllistäminen saa torjumaan asian ehkä kokonaan. Osa ympäristöön ja eläimiin liittyvistä valinnoista on pieniä: esimerkiksi eläinkokeettomien meikkien valitseminen eläinkokeilla testattujen sijaan ei vielä edellytä suurta uhrautumista. Turkistenkin boikotoiminen koskee vain yksittäisiä valintatilanteita. Kasvissyöjäksi ryhtyminen on jo suurempi päätös. Eettinen ja ympäristöystävällinen ruoka Irja: Mitä mieltä olet kasvisssyönnistä? Mico: En mä kyl kasvissyöjäksi rupee. Jokaisen oma valintahan se on ei se mikään paskajuttu oo. Ei kyl sovi mulle, paitsi jos mun pitäis oma liha pyydystää tai metsästää niin kyl mä kasvissyöjäks alkaisin. Saimi: Liha ei ole pakollinen kenenkään ruokavaliossa. [Kasvissyönti on] helppo tapa vaikuttaa. Olen itsekin kasvissyöjä. Arkipäivässä eläimiä tapaa tavallisimmin lautasella. Siksi ruoasta on tullut keskeinen kysymys eläinten oloista huolestuneille. Moni on lopettanut lihansyönnin, koska ei hyväksy eläinten kasvatusta tehomaataloudessa. Kasvissyönti voi olla myös ympäristövalinta, vaikka yhteys lautaselta ympäristön tilaan ei olekaan suora. Ruoantuotannon ympäristöä kuormittavia rakenteita 14 Tehotuotettu ruoka Ruoan tehotuotanto perustuu maatilan ulkopuoliseen, pääasiassa fossiilisilla polttoaineilla tuotettuun energiaan. Tehotuotannossa kuluu paljon energiaa muun muassa teollisten lannoitteiden

15 valmistamiseen. Toisaalta, koska kasvatettavien eläinten määrä on moninkertaistunut aikaisempaan verrattuna, lantaa kertyy liikaa ja väärään paikkaan: vesistöihin. Liharuoka myös tuottaa vähemmän energiaa peltoalaa kohti kuin kasvisruoka. Kaukaa kuljetettu ruoka Tuotteet, jotka aikaisemmin ovat olleet harvojen herkkua ja ylellisyyttä, ovat löytäneet tiensä jokaiseen jääkaappiin. Ruoan kuljetuksen aikana palaa fossiilisia polttoaineita ja pääsee ilmoille ilmastoa lämmittäviä kasvihuonepäästöjä. Kulutusvalinnoissa on pohjimmiltaan kyse arvovalinnoista: Pitäisikö valita reilua tai luomua? Kotimaista tai vegaanista? Ympäristön ja eläinten kannalta voi valita hyvin tai huonommin. Yksiselitteistä oikeaa tai väärää vaihtoehtoa ei kuitenkaan aina ole helppo valita. On myös tilanteita, joissa ympäristön ja eläinsuojelun tavoitteet ovat keskenään ristiriidassa. Esimerkiksi eläinten kohtelusta tehotuotannossa huolestunut vegaani saattaa vältellä eläinperäisiä ruoka-aineita ja valita ulkomaista kasvisruokaa. Kun kuljetusten energiankulutus otetaan huomioon, kaukaa tuotu vegaaniruoka saattaakin aiheuttaa ilmaston lämpenemistä kiihdyttäviä kasvihuonekaasupäästöjä enemmän kuin kotimaassa tuotettu, lihaa sisältävä ateria. Näin joutuu valitsemaan kahden pahan, kasvihuoneilmiön voimistumisen ja eläinten kärsimyksen välillä. Ilmaston lämpeneminen ei uhkaa ainoastaan ihmistä, vaan siitä kärsivät myös eläinlajit ja kaikki niihin kuuluvat yksilöt. Ympäristö- ja eläinsuojeluongelmien ratkaisu elämäntapavalinnoilla Ympäristö- ja eläinsuojeluongelmiin on haettu ratkaisua kehittämällä erilaisia elämäntapaohjelmia, joiden avulla pyritään tavallisimmin puuttumaan yhteen osaongelmaan. Siksi valmiin elämäntapareseptin tarjoama ratkaisu ei aina auta purkamaan ympäristöongelmien ja eläinsuojelullisten kysymysten kokonaisuutta. Lupaavampia lähestymistapoja ovat keinot, joissa on otettu huomioon samaan aikaan useampi näkökulma, tai ainakin kaksi eri ulottuvuutta. Esimerkiksi tällaisesta lähestymistavasta käy luomuviljely. Monen näkökulman samanaikaisuus tekee valinnoista vaikeita ja monimutkaisia. Hyvä yritys on silti parempi kuin lamautuminen täydellisyydentavoittelussa. Veganismi Veganismi tai vegaanin etiikka on käytännön vastine ajatuksille eläinten oikeuksista. Taustalla on erityisesti Tom Reganin ajattelu. Vegaaninen elämäntapa kyseenalaistaa ajatuksen eläinten hyväksikäytöstä. Vegaani on henkilö, joka pyrkii välttämään kaikkia eläinkunnasta peräisin olevia tuotteita ja palveluita, jotka perustuvat eläinten riistoksi katsottuun toimintaan. Vegaani ei käytä ruokavaliossaan lainkaan lihaa (mukaan lukien kala ja kana), munia, maitotuotteita, hunajaa tai näiden tuotteiden johdannaisia eikä pukeudu vaatteisiin, jotka on tehty nahasta, villasta tai silkistä. Vegaanisesta näkökulmasta kasvissyöjä, jonka ruokavalioon kuuluu myös kananmunaa 15

16 ja maitotuotteita, on epälooginen. Maidontuotantoon liittyy eläinten hyväksikäyttöä ja niiden hyvinvoinnin ongelmia. Täydellistä veganismia ei ole käytännössä mahdollista toteuttaa. Esimerkiksi vihannesten ja viljan viljelyyn käytetään karjanlantaa eikä kaupallisia tuotteita ole useinkaan merkitty vegaanisiksi. Ei ole myöskään olemassa lääkkeitä, joita ei olisi testattu eläinkokeilla. Vaikka täydellisyyttä ei voikaan saavuttaa, vegaaninen elämäntapa pyrkii mahdollisimman pitkälti välttämään eläinten hyväksikäyttöä. Kasvissyöjiä Vegaani Veganismi on elämäntapa, jossa vältetään kaikkia tuotteita, joissa on eläinperäisiä aineksia tai joiden tuottamisessa on loukattu eläinten oikeuksia elämään, hyvinvointiin ja vapauteen. Vegaanit eivät syö kananmunia, maitoa, lihaa, kalaa, hunajaa, liivatetta tai eläinperäisiä lisäaineita. Ruokavalioon kuuluu vihanneksia, juureksia, palkokasveja, viljatuotteita, sieniä, marjoja, hedelmiä, pähkinöitä ja siemeniä. Vegaanit välttävät myös nahkaa, villaa, silkkiä ja mahdollisuuksien mukaan eläimillä testattuja tuotteita. Vegaanius on elämäntapa, jossa kaikki kulutusvalinnat harkitaan tarkasti, ei pelkästään ruokavalio. Täydellinen vegaanius on käytännössä vain ihanne, jota kohti pyritään. Lakto-ovovegetaristi ja laktovegetaristi Lakto-ovovegetaristisessa ruokavaliossa ei ole lihaa tai kalaa, mutta kylläkin maitotuotteita ja kananmunia. Laktovegetaristin ruokavalion kuuluu vain kasvikunnan ja maitotuotteita, ei kanamunia, lihaa tai kalaa. Suurin osa kasvissyöjistä on lakto- tai lakto-ovovegetaristeja. Fennovegaani Fennoveganismi soveltaa Euroopassa ja Yhdysvalloissa kehitettyä vegaanista elämäntapaa Suomen oloihin. Pyrkimyksenä on käyttää ruokavaliossa lähialueilla tuotettuja, kasviperäisiä tuotteita. Näin vähennetään kaukaa tuodun ruoan aiheuttamaa ympäristön kuormitusta. Freegani Freeganismissa tuotteiden koostumus ei ole tärkeintä. Keskeisiä ovat tuotteiden käyttämisen tai käyttämättä jättämisen ekologiset ja eettiset vaikutukset. Freegani ei osta eläinperäisiä tuotteita, mutta voi hyödyntää tuotteita, joiden kuluttamien ei tue taloudellisesti eläinten riistoa ja joiden hyödyntäminen on ekologisesti järkevää. Freegani voi esimerkiksi syödä eläinperäisiä ruokia, jotka menisivät muuten hukkaan, tai pukeutua löytämäänsä nahkatakkiin. Freegani ei ole siis välttämättä kasvissyöjä. 16 (Vegaaniliiton Internet-sivut 2005)

17 Vaikutukset ovat piilossa Ympäristöön ja eläimiin liittyviä kulutuspäätöksiä yhdistää se, että niiden vaikutukset ovat paljolti piilossa. Valmiiksi paketoitua jauhelihaa tai eläinkokeilla testattua kosmetiikkaa ostaessa ei voi nähdä niitä vaikutuksia, joita tuotteiden valmistus tai testaus aiheuttaa eläimille. Samoin ympäristöä kuormittavat valinnat, vaikkapa lentomatkailun ympäristövaikutukset, eivät näy päätöstä tehdessä. Haitalliset vaikutukset näkyvät viiveellä. Eläinten ja ympäristön huomioon ottaminen vaatii siksi tietoa ja viitseliäisyyttä ja aiheuttaa päänvaivaa. Ympäristö- tai eläinvastuullinen toiminta jää monesti vain hyviksi aikeiksi. Ikäviltä seurauksilta on helppo ummistaa silmänsä. On paljonkin tuotteita, joita kulutetaan siksi, että niiden tuottamisen seuraukset on piilotettu. Useimmilta jäisi eläinkokeilla testattu kosmetiikkatuote ostamatta, jos ostohetkellä näkisi testaustapahtuman. Sen sijaan, että kuluttajille olisi tarjolla tietoa tuotteen valmistamisesta ja sen ympäristölle tai eläimille aiheuttamista seurauksista, on tieto korvattu mainonnan mielikuvilla ja tunteisiin vetoavalla lähestymistavalla. Tunteet vaikuttavat päätöksentekoon usein enemmän kuin asiallinen informaatio tuotteesta ja sen ominaisuuksista. RYHMÄTYÖVINKKI: Kurkistus mainoksen taakse Tavoitteena on tarkastella mainonnan roolia ostopäätöksissä ja vertailla mainoksen tuotteesta antamaa kuvaa siihen, mitä vaikutuksia tuotteella on ympäristölle ja eläimille. Minkälainen käsitys tuotteesta muodostuu mainonnan avulla? Valitkaa pareittain tai pienissä ryhmissä (3 4 henkilöä) lehdestä mainos tai jokin tuote kaupan hyllyltä (kosmetiikkaa, ruokaa tai vaatteita esimerkiksi mainos, jossa kanat kulkevat vapaina, vaikka mainostetaan häkkikanalan tuotteita). Jos ryhmä on suuri, kaksi pienryhmää voi valita saman tuotteen ja täydentää toisen ryhmän tai työparin saamaa käsitystä. Etsikää vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Mitä mainostetaan? Minkälainen on mielikuva, jonka mainos/mainonta antaa tuotteesta? Saako mainoksesta tietoa tuotteesta? Mitä mainoksessa luvataan? Oliko tietoa helppo löytää? Millä tavalla mainos haluaa vedota kuluttajaan? Kenelle mainos tai tuote on suunnattu? Onko tuote välttämätön vai ylellisyyttä? Miten tuotteen valmistaminen vaikuttaa eläimiin? Onko siinä käytetty jotain mikä on peräisin eläimestä? Onko valmistukseen muuten tarvittu eläimiä? Minkälaisia vaikutuksia tuotteen valmistuksella on ympäristöön? Entä tuotteen käytöllä? Onko tuotteella jatkokäyttömahdollisuuksia ja miten se vaikuttaa ympäristöön muuttuessaan jätteeksi? Lopuksi verrataan mainonnan luomaa kuvaa tuotteesta salapoliisityöllä saatuun tietoon. Mikäli tuotteeseen liittyy ympäristön tai eläinten kannalta 17

18 arveluttavia piirteitä, voidaan yhdessä miettiä korvaavia vaihtoehtoja. (Idea: Vähä-Jaakkola, Kati 1999) RYHMÄTYÖVINKKI:Vastuulliset valinnat -draama Pedagoginen draama on oppimismenetelmä,jossa keskeistä on elämyksellisyys ja toiminnallisuus. Se on tehokas keino omakohtaisten pohdintojen herättämiseen ja sopii siten asenteiden ja ajatusten tutkimiseen ja tiedostamiseen. Se on ovi uusiin tilanteisiin ja rooleihin, mahdollisuus katsella asioita uudesta näkökulmasta. Roolien kautta voi harjoitella uusia toimintatapoja ja päästä sisälle toisen maailmaan. (Hiltunen, Jaana ja Konivuori, Heli 2005) 1.Virittäytyminen Draamaan virittäydytään esittämällä väittämiä ympäristö- ja eläinvastuullisesta kuluttamisesta. Ohjaaja esittää nuorille väittämiä, joihin voi vastata joko kyllä tai ei. Huoneen yksi seinä (tai ulkosalla puiston yksi puu) on ei ja toinen kyllä. Nuoret valitsevat paikkansa mielipiteensä mukaisesti jokaisen väittämän jälkeen. Kun oma paikka on löytynyt, käydään keskustelua eri mielipiteistä ja niiden perusteista. Samalla voi pohtia sitä, miten muiden mielipiteet ja valinnat vaikuttavat omiin valintoihin. Draaman voi toteuttaa myös siten, että lattialle asetetaan neljä merkkiä eri vastauksille (eri mieltä, jokseenkin eri mieltä, jokseenkin samaa mieltä ja samaa mieltä). Jokaisen väittämän jälkeen nuoret asettuvat seisomaan näkemyksensä mukaiseen kohtaan. Saman maamerkin valinneet keskustelevat valintansa syistä. Sitten ryhmä esittää perustelut muille. Esimerkkiväitteitä: 1. On oma asiani mitä ostan. 2. Kaikkien suomalaisten tulisi ryhtyä vegaaneiksi. 3. Ihmiset ovat aina käyttäneet turkiksia, joten turkistuotteiden käyttö on oikein. 4. Kosmetiikan eläinkokeet aiheuttavat eläimille turhaa kärsimystä. Jos ostat eläinkokeilla testattua kosmetiikkaa, olet osasyyllinen eläinten kärsimykseen. 5. Kettutarhaiskut ovat ainoa tapa lopettaa turkistarhaus. 6. Metsästys huvin vuoksi on väärin. 7. Ihminen on luonnostaan lihansyöjä. 2. Roolihahmojen rakentaminen Lattialle asetetaan suuri paperi. Puoli ryhmää ryhtyy työstämään roolihahmoa Viveca Vegaani, toinen puoli Harri Hälläväli. 3 5 hengen ryhmille annetaan tehtäväksi kuvata, miten Harri ja Viveca toimisivat erilaisissa tilanteissa ja millaisia valintoja he tekisivät.kaikille ryhmille annetaan sama lähtötilanne, johon ne suunnittelevat ratkaisun. Ratkaisut esitetään improvisaatioina. 18 Lisää vinkkejä ja tarkempia toimintaohjeita kirjasta Vihreä Draama Jaana Hiltunen ja Heli Konivuori, 2005.

19 Pienryhmätyöskentely Pienessä ryhmässä on suurta, esimerkiksi koko luokkaa, helpompaa tuoda esiin omia näkemyksiä ja mielipiteitä. Pienryhmätyöskentely antaa kaikille mahdollisuuden antaa oman panoksensa keskusteluun ja työskentelyyn. Sopiva ryhmäkoko vaihtelee oppilaiden tai kurssilaisten kokonaismäärän, työpisteiden lukumäärän ja sekä käytettävissä olevan tilan ja ajan mukaan. Pienryhmätyöskentely voi kestää aiheesta riippuen viisitoista minuuttia tai koko päivän. Yleensä ei kannatta antaa tehtäväksi keskustella aiheesta joskus tosin sekin voi toimia, jos esimerkiksi puretaan tunnelmia videon katsomisen jälkeen. Ryhmätyön aihe on tärkeää määritellä selkeästi. Tehtävän voi antaa ratkaisua odottavana ongelmana tai vastausta kaipaavana kysymyksenä. Arvopohdinnat ovat myös sopivia ryhmätyön aiheita. RYHMÄTYÖVINKKI : Lehdistökatsaus Ryhmä voi kerätä lehdistä artikkeleita turkistarhauksesta, tarhaiskuista, tuotantoeläinten oloista, susiensuojelusta, Suomenlahden rehevöitymisestä ja sinileväkukinnoista tai muusta kiinnostavasta tai ajankohtaisesta aiheesta muutaman viikon ajan. Aineistoa voi etsiä myös Internetistä, jolloin etsitään mahdollisimman erilaisia näkemyksiä ja perehdytään niihin. Materiaalina voi käyttää esimerkiksi turkistarhausta puolustavien ja sitä vastustavien tahojen kotisivuja tai susien suojelua edistäviä tai sitä vastustavia tahoja. Ryhmän ohjaajalla tai kouluvierailijalla voi olla myös mukanaan ja valmiina sopivaa materiaalia. Varatkaa aikaa materiaalin tarkastelulle ja käykää sen jälkeen pienryhmissä tai pareittain keskustelu, joka puretaan yhteisesti. Kysymyksiä aineiston tarkastelun avuksi: Onko uutinen neutraali vai suhtaudutaanko siinä aiheeseen puolustavasti tai vastustaen? Minkälainen kuva uutisen perusteella tulee eri toimijoista (esimerkiksi turkistarhaajista tai kettujen vapauttajista)? Mitä uutinen tai lehtijuttu kertoo kirjoittajansa arvoista? RYHMÄTYÖVINKKI : Mielipidekirjoitus Hankkikaa taustatietoa jostakin aiheesta ja kirjoittakaa mielipidekirjoitus. Aiheena voi olla esimerkiksi kasvissyönti tai eläinten olot maataloudessa. Viitteet: Aalto, Mikko, 2000: Ryppäästä ryhmäksi. Tammer-Paino Oy, Tampere. Vähä-Jaakkola, Kati, 1999: Kestävien valintojen taito, ekotehokkuus ja kohtuus koulussa. Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Hiltunen, Jaana ja Konivuori, Heli, 2005: Vihreä draama - draaman keinoin kestäviin elämäntapoihin. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy. Vegaaniliiton internetsivut: ( ). 19

20 Kouluvierailu Tähän lukuun on koottu ohjeita ja vinkkejä kouluvierailuita varten. Suuri osa nuorista on aidosti kiinnostunut ympäristö- ja eläinoikeuskysymyksistä. Opettajilla ei aina ole valmiuksia tai halua käsitellä aihetta. Vierailija mielipiteineen on kiinnostava vieras ja vaihtelua arkiseen koulutyöhön. Kouluvierailulla on kivaa! Nuorten monenlaiset arvot Marika, 15: Ihmiset ajattelee liian vähän ympäristöasioita, it a, pian maapallo hukkuu roskiin. Joona, 13: Sademetsien kaadot lopettaisin, ja kaikki saasteet lähtisi pois! Nuoret kuulijat peilaavat esitettyjä näkemyksiä, väitteitä ja tietoja omaan, muodostumassa olevaan maailmankuvaansa. Nuorilla ei nykyään ole yhteisiä ydinarvoja. Kristinuskon, sosialismin ja rauhanaatteen tapaiset suuret kertomukset, joita nuoret vielä jokin vuosikymmen sitten kuuntelivat, ovat korvautuneet pienillä henkilökohtaisilla tarinoilla ja projekteilla. Koska valmiita vastauksia ei enää määritellä, ovat arvovalinnatkin aikaisempaa henkilökohtaisempia, jokaisen omia. Toisaalta suvaitsevaisuus, erilaisten arvojen ja uskomusten hyväksyminen, ei yhdistä nuoria. Tiettyyn ryhmään kuuluminen on vähentynyt niin aikuisten kuin nuortenkin keskuudessa. Yhteen järjestöön kuulumisen sijasta nykyisin osallistutaan monenlaiseen toimintaan. (Helve, Helena 2002) Turkistarhaajan tytär Himangalta ottaa vastaan ajatuksia ympäristön arvosta ja eläinten oikeuksista eri tunnelmissa kuin Oikeutta eläimille -aktivisti Helsingistä. Vierekkäisissä pulpeteissakin saattaa istua hyvin eri tavalla ajattelevia nuoria. Luontoon ja eläimiin liittyvissä arvoissa ja asenteissa on törmäyskohtia nuorilla siinä missä aikuisillakin. Eläinten oikeudet ja ympäristökysymykset herättävät herkästi jyrkkiä mielipiteitä ja asenteita. Monelle ympäristö- ja eläinoikeuskysymyksistä kiinnostuneelle nuorelle pienet askeleet ja kompromissit eivät tule kysymykseenkään: Vegaani ei laita suuhunsa mitään eläinkunnan tuotetta tai hyväksy palveluita, jotka perustuvat eläinten hyötykäyttöön. Toiset taas eläisivät mieluiten pikaruokapaikkojen hampurilaisilla. Jotkin nuoret kokevat, että ympäristön saastuminen ja eläinten hyvinvoinnin ongelmat ovat lamauttavan suuria ja täysin omien vaikutusmahdollisuuksien ulottumattomissa ja ummistavat siksi mieluummin silmänsä. Kouluvierailulla on hyvä ottaa huomioon erilaiset näkemykset ja tuoda asioita esiin pikemminkin pohdittavina kysymyksinä kuin valmiiksi ratkaistuina. 20

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK

38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK 38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK Raamattu kuvaa ensimmäisen ihmisen asuinpaikkaa paratiisina, jossa ihminen elää sopusoinnussa ympäristönsä kanssa. Raamatun mukaan kaikki on saanut

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa!

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa! Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa Eero Antila Arttu Brade Elsa Nyrhinen Elsa Pekkarinen Iisa Rautiainen Johdanto Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan järjestämällä kurssilla Matematiikka ja

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT. Koe sisältää neljä vaihtoehtoa:

Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT. Koe sisältää neljä vaihtoehtoa: Kulttuurintutkimuksen koulutusohjelman valintakoe 2009 VALINTAKOETEHTÄVÄT Koe sisältää neljä vaihtoehtoa: I II III IV Novellianalyysi Perinnetekstin analyysi Kuva-aineiston analyysi Populaarimusiikkiaineiston

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Assari 2.0 Kevät 2011. Aloitustapaamisen ajatuksia (muistiinpanot Systeemianalyysin laboratorion assistenttikoulutukseen 17.1.2011 osallistuneille)

Assari 2.0 Kevät 2011. Aloitustapaamisen ajatuksia (muistiinpanot Systeemianalyysin laboratorion assistenttikoulutukseen 17.1.2011 osallistuneille) Assari 2.0 Kevät 2011 Aloitustapaamisen ajatuksia (muistiinpanot Systeemianalyysin laboratorion assistenttikoulutukseen 17.1.2011 osallistuneille) Kevään valmennuksen tavoitteet Assarijoukkue Yksittäisten

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI. Oppiaineen tehtävä

YHTEISKUNTAOPPI. Oppiaineen tehtävä 14.4.9 YHTEISKUNTAOPPI Oppiaineen tehtävä Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi ja yritteliäiksi kansalaisiksi. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisuutta

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo

Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta 31.10.2016 Säätytalo 8.11.2016 1 Näkökulmia lasten osallisuuteen Terhi Tuukkanen Ylitarkastaja Lapsiasiavaltuutetun toimisto 8.11.2016 2 Lasten osallisuuden

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä Kuntalaiskyselyn tulokset Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Taustatiedot: ammatti 3 % 8 % 8 % 3 % 1 % 16 % 25 % 36 % Koululainen Kunnan tai valtion työntekijä Yrittäjä Työtön Opiskelija Töissä yksityisellä

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS 87 8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Artikla 27 Ihmisen erilaiset

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

THL Papillooma (HPV) -rokotekampanja

THL Papillooma (HPV) -rokotekampanja LÄHTÖKOHTA Kampanjaelementit Konseptit HPV-rokote mukaan kansalliseen rokoteohjelmaan Kaikki 11 15-vuotiaat rokotetaan Kampanjoidaan rokotteen ottamisen puolesta Tieto tärkeässä roolissa -> Valittiinpa

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna

Lisätiedot

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ JA IHMINEN. Kristiina Korjonen-Kuusipuro, Etelä-Karjala-instituutti, LUT

YMPÄRISTÖ JA IHMINEN. Kristiina Korjonen-Kuusipuro, Etelä-Karjala-instituutti, LUT YMPÄRISTÖ JA IHMINEN Kristiina Korjonen-Kuusipuro, Etelä-Karjala-instituutti, LUT korjonen@lut.fi 1 MITÄ ON LUONTO? Keksi esimerkkejä luonnosta Footer MIKÄ ON YMPÄRISTÖ? Luettele mitä ympäristöön kuuluu?

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Savonranta ja Punkaharju 27. 28.9.2016 Reeta Rönkkö 27. ja 28.9.2016 sisältö - johdatus ympäristöluotsaukseen Ympäristöluotsi, mikä se on? Ympäristöluotsitoiminnan

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti Aihe 3 4. luokkien elämyspäivä Rantokankaalla Tavoitteet edistää ryhmäytymistä yhteistoiminnallisilla aktiviteeteilla luontoelämysten kokeminen Kohderyhmä ja koko 9 10-vuotiaat oppilaat, 36 lasta ja neljä

Lisätiedot

KOE-ELÄINTEN ASIALLA

KOE-ELÄINTEN ASIALLA KOE-ELÄINTEN ASIALLA Eläinkokeet ovat arkipäivää Maailmassa käytetään vuosittain eläinkokeisiin yli sata miljoonaa eläintä, joista EU:n osuus on runsaat 10 miljoonaa koe-eläintä. Suomessa käytettyjen koe-eläinten

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

KOONTI: Työkalupakki ryhmän yhteiseen toimintaan. Heidi Kokko Aivovammaliitto Liittopäivät 2014

KOONTI: Työkalupakki ryhmän yhteiseen toimintaan. Heidi Kokko Aivovammaliitto Liittopäivät 2014 KOONTI: Työkalupakki ryhmän yhteiseen toimintaan Heidi Kokko Aivovammaliitto Liittopäivät 2014 KOONTI Tämä materiaali on koottu Aivovammaliiton liittopäivillä järjestetyn Työkalupakki ryhmän yhteiseen

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

31.5.2013. Arkkitehtien tasa-arvosuunnitelma

31.5.2013. Arkkitehtien tasa-arvosuunnitelma 31.5.2013 Arkkitehtien tasa-arvosuunnitelma 01 Johdanto miksi tasa-arvosuunnitelma? Tasa-arvo tarkoittaa kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Yhdenvertaisuus on perusoikeus

Lisätiedot

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min)

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Päätarkoitus: - Lyhyiden selitysvideoiden tuotanto (max 3 minuuttia) yksinkertaisin keinoin Selitysvideoiden tuottaminen edistää reflektioprosessia liittyen omaan

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 16.11.2012 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

1. Tehtäväsarja. Väite: Työpaikan valinnan tärkein kriteeri on palkkataso.

1. Tehtäväsarja. Väite: Työpaikan valinnan tärkein kriteeri on palkkataso. KOKEEN SUORITTAJAN KAPPALE 1. tétel 1/2. oldal 1. Tehtäväsarja Suullinen koe koostuu kolmesta arvioitavasta osasta. Tehtävissä 2 ja 3 kokeen suorittajalla on noin puoli minuuttia aikaa valmistautua tehtävään.

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö KAUPANPÄÄTÖS Tapio Joki Johdanto Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö K aupanpäätös on usein sekä myyjille että asiakkaille stressaavin vaihe myyntikeskustelussa ja kaikki se

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto.

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto. OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-liitto 29.3.2008 Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot