Ympäristönsuojelu. oikeudet. ja eläinten. - vaikuttamisen välineitä nuorille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ympäristönsuojelu. oikeudet. ja eläinten. - vaikuttamisen välineitä nuorille"

Transkriptio

1 Ympäristönsuojelu ja eläinten oikeudet - vaikuttamisen välineitä nuorille 1

2 2

3 Ympäristönsuojelu ja eläinten oikeudet - vaikuttamisen välineitä nuorille 3

4 Julkaisu on tuotettu osana opetusministeriön rahoittamaa hanketta Ympäristönsuojelu ja eläinten oikeudet vaikuttamisen välineitä nuorille. Työn ohjausryhmä: Katja Helle-Kainulainen Lotta Ruokanen Saara Susiluoma Sami Säynevirta Eläinsuojeluliitto Animalia ry. Suvilahdenkatu Helsinki Luonto-Liitto ry. Annankatu 26 A 5 krs Helsinki 4 Teksti: Malva Green ja Tuuli Vahtero (Tuotantoeläinten arkipäivää) Ensimmäinen versio: 2006 Tekstiä muokannut ja päivittänyt syksyllä 2011: Kaisa Karhu Kuvitus ja taitto: Christopher Jones 2012

5 Sisällysluettelo 7 Johdanto 7 Luonnolle arvoa ja eläimille oikeuksia 8 Luontosuhteen ongelmia 10 Osallistuvat järjestöt 10 Animalia 11 Luonto-Liitto 12 Miten puhua nuorten kanssa ympäristönsuojelusta ja eläinten oikeuksista? 12 Puheenaiheena ympäristönsuojelu ja eläinten oikeudet 12 Haasta pohtimaan arvoja 13 Rohkaise olemaan eri mieltä 13 Kerro vaikuttamisen tavoista 14 Ympäristö- ja eläinvastuulliset valinnat kuluttajalla on valtaa 14 Eettinen ja ympäristöystävällinen ruoka 15 Kaukaa kuljetettu ruoka 15 Ympäristö- ja eläinsuojeluongelmien ratkaisu elämäntapavalinnoilla 15 Veganismi 17 Vaikutukset ovat piilossa 17 RYHMÄTYÖVINKKI: Kurkistus mainoksen taakse 18 RYHMÄTYÖVINKKI:Vastuulliset valinnat -draama 20 Pienrhymätyöskentely 19 RYHMÄTYÖVINKKI : Lehdistökatsaus 19 RYHMÄTYÖVINKKI : Mielipidekirjoitus 20 Kouluvierailu 20 Nuorten monenlaiset arvot 21 Vierailuun valmistautuminen 21 Mikä on aiheesi? 21 Keitä kuulijasi ovat? 21 Elävöitä ja harjoittele 22 Ajoissa oikeaan paikkaan 22 Luennoimassa 22 Kuulijoiden aktivoiminen 22 Kriittiset kuulijat ja hankalat kysymykset 23 Entä jos jokin menee pieleen? 24 Nuorten ympäristö-ja eläinoikeusryhmä 25 RYHMÄTYÖVINKKI: Tutustuminen 26 Toimiva ryhmä 26 Ohjaajan rooli 27 Turvallisuudentunne ja positiivinen palaute 5

6 27 Sudenkuoppia ja karhunrautoja 29 RYHMÄTYÖVINKKI: Hankalia tilanteita keksimmekö ratkaisun? 31 Ympäristö- ja eläinoikeusetiikkaa 31 Luonnonsuojelu, ympäristönsuojelu ja eläinsuojelu 31 Pitäisikö suojella yksilöitä vai suurempia kokonaisuuksia? 32 Luonnon itseisarvo 33 RYHMÄTYÖVINKKI: Hyödyllinen vai itsessään arvokas? 33 Missä luonnon itseisarvo on luonnossa vai ihmisen mielessä? 34 Ympäristöetiikkaa 35 Eläinoikeusajattelu 37 Eläinoikeusfilosofiaa 37 Peter Singerin ajattelua 38 Tom Reganin näkökulma 39 Filosofit napit vastakkain 39 RYHMÄTYÖVINKKI : Aiheita arvokeskusteluun 40 RYHMÄTYÖVINKKI:Arvokorttipeli eläinten oikeuksista ja ympäristönsuojelusta 42 Kotieläintuotanto 42 RYHMÄTYÖVINKKI : Mitä voi tehdä? 42 Tehotuotanto ja eläimet 44 Tuotantoeläimen arkipäivää 44 Munijakanojen elämää 46 Broilerit 47 Naudat Mistä maito tulee? 48 Naudanlihan alkuperä 49 Possun tie kaupan lihatiskille 51 Tehoeläintuotannon aiheuttamat ympäristöongelmat 52 Rehevöityminen 54 Käänteinen proteiinitehdas 55 Energiankulutus ja ilmaston lämpeneminen 57 Ateriat puntarissa 57 RYHMÄTYÖVINKKI: Happy Meal 58 RYHMÄTYÖVINKKI : Maatilavierailu 62 Kolme näkökulmaa turkistarhaukseen 61 Turkistarhaus elinkeinona 64 Eläinsuojelunäkökulma 66 Tarhauksen ympäristövaikutukset 67 Turkistarhaus arvovaa assa 68 RYHMÄTYÖVINKKI: Arvojana turkistarhauksesta 68 Tarhaiskuja ja kettutyttöjä 6 72 Liite 68 Arvopelikortit

7 Johdanto Tämä julkaisu on tarkoitettu taustamateriaaliksi ja vinkkipaketiksi ympäristökysymyksistä ja eläinten oikeuksista kiinnostuneiden nuorten ryhmän ohjaajalle. Materiaalia voi käyttää myös kouluvierailulla, kun aiheena ovat luonnon- ja ympäristönsuojelu tai eläinten oikeudet. Kohderyhmä on yläaste- ja lukioikäiset nuoret. Aineiston ovat tuottaneet Eläinsuojeluliitto Animalia ja Luonto-Liitto. Julkaisu on osa hanketta Ympäristönsuojelu ja eläinten oikeudet vaikuttamisen välineitä nuorille, joka on saanut rahoitusta opetusministeriöltä. Työn valmistumista ovat edesauttaneet kommenteillaan ja kannustuksellaan Meri Elonheimo, Selma Green, Katja Helle-Kainulainen, Irja Kangas, Lotta Nummelin, Eveliina Lundqvist, Lotta Ruokanen, Saara Susiluoma ja Sami Säynevirta. Heille kaikille lämpimät kiitokset! Tekstin haastattelukatkelmat ovat Irja Kankaan tekemästä haastattelusta. Nuoret ovat usein kiinnostuneita ympäristökysymyksistä ja eläinten oikeuksista. Toisaalta ympäristön saastumiseen ja muuttumiseen sekä eläinten kohteluun liittyvät ongelmat ovat mittakaavaltaan niin suuria, että niiden koetaan olevan omien vaikuttamismahdollisuuksien ulkopuolella. Turhautumisen sijaan nuorille pitäisi tarjota mahdollisuuksia vaikuttaa. Omat valinnat arkisissa tilanteissa ja kuluttamisessa ovat tehokas keino toimia tärkeinä pitämiensä asioiden puolesta. Ympäristö- ja eläinsuojelujärjestöt tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia. Tässä kansiossa kerrotaan, miten nuoria voi rohkaista pohtimaan arvojaan suhteessa luontoon, ympäristöön ja eläinten oikeuksiin. Luonnolle arvoa ja eläimille oikeuksia Tämä julkaisu lähtee ajatuksesta, että ympäristönsuojelulla ja eläinsuojelulla on paljon yhteistä. Eläimet ovat osa ympäristöä ja ympäristön saastuminen aiheuttaa kärsimystä eläimille. Suojellessaan ympäristöä suojelee siis myös eläimiä. Ympäristö- ja eläinsuojeluongelmilla on pitkälti yhteinen tausta, ne aiheutuvat luonnon ja eläinten liian tehokkaasta hyödyntämisestä, joka puolestaan pohjautuu välineellistävään suhtautumiseen luontoon. Eläinten hyväksikäytön ongelmat ovat valitun näkökulman mukaan myös ympäristöongelmia. Kotieläimetkin ovat osa ympäristöä ja luontoa. Olisi keinotekoista vetää raja villin ja kesyn eläimen välille. Eläinten tehotuotanto aiheuttaa monenlaisia ympäristöongelmia. Maailmassa on lihantuotannon vuoksi kasvatettavia eläimiä yli kolme kertaa enemmän kuin ihmisiä (Holm, Jens 2001). Tuotantoeläinten kasvatus ja tehomaatalous kuormittavat ympäristöä, ja siksi lihansyönti vaikuttaa ympäristön tilaan. Sekä eläinten että ympäristön liian tehokas hyödyntäminen ovat yhteydessä maailmanlaajuiseen epäoikeudenmukaisuuteen. Puolet siitä ihmisravinnoksi sopivasta aineksesta, joka maailmassa tuotetaan, käytetään lihantuotannon vuoksi kasvatettavien eläinten rehuksi. Eläinten, luonnon ja ympäristön puolesta toimivien ihmisten välinen vuoropuhelu on ollut vähäistä. Ympäristön- ja eläinsuojelu on jopa nähty tavoitteiltaan vastakkaisina. Ympäristönsuojelijat ovat keskittyneet etsimään ratkaisua laajoihin ympäristöongelmiin, 7

8 eläinsuojelijat taas ovat kiinnostuneita eläinyksilöiden suojelusta. Eläinoikeusliike kohdistaa kritiikkiä eläinten kohteluun ja käyttöön esimerkiksi ruoantuotannossa tai lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa. Huomiota kiinnitetään arkisten, ihmistä lähellä olevien lajien suojeluun. Luonnonsuojelun huolenaiheena on erityisesti lajien kohtalo. Ympäristön ja eläinten oikeuksien puolesta toimivia yhdistää usein, ajattelutapojen eroista huolimatta, yhteiskunnassa vallitsevien arvojen kritiikki. Sekä eläinoikeus- että ympäristöliikkeen vaatimuslistalla on luonnon itseisarvon tunnustaminen: ihmisten lisäksi olemassaolon oikeus halutaan saada muillekin lajeille. Tässä julkaisussa etsitään yhteisiä näkökulmia erimielisyyksien sijaan ja käsiteltyä asioita tarkastellaan sekä ympäristönsuojelun että eläinten oikeuksien näkökulmasta. Tämän julkaisun lähtökohtana on eläin-, luonto-, ja ympäristöasioiden tarkastelu kokonaisuutena. Erilaisia tapoja suhtautua ympäristö- ja eläinoikeuskysymyksiin on esitelty niin filosofisten pohdintojen tasolla kuin käytännönkin kannalta. Luonnon ja eläinten itseisarvoa on kuitenkin monesti vaikeampi ottaa huomioon käytännön elämässä kuin filosofisissa pohdinnoissa. Käsiteltäväksi on valittu eläinkunnan tuotteiden tehotuotanto ja turkistarhaus, joissa eläinten hyötykäytön aiheuttama yksittäisten eläinten kärsimys ja laajat ympäristöongelmat ovat kytkeytyneet toisiinsa. Luontosuhteen ongelmia Ympäristöongelmat ja eläinten kohtelun epäkohdat voi nähdä ongelmina ihmisten luontosuhteessa. Luontosuhteella tarkoitetaan ihmisen suhdetta ympäröivään luontoon ja ympäristöön, luontoon liittyvää arvojen, asenteiden ja toiminnan kokonaisuutta. Siihen kuuluu myös suhde eläimiin. Kaikilla ihmisillä on luontosuhde, mutta sen sisältö vaihtelee suuresti ja voi myös muuttua. Suhde luontoon on liian usein välineellinen ja hyödyntävä, ei eettinen. Ympäristöä ja eläimiä arvostetaan sen perusteella, mikä on niiden välinearvo taloudelliselle toiminnalle tai muille ihmisten tarpeille. Ympäristövastuullisten valintojen taustalla on arvostava luontosuhde. Ympäristö- ja eläinsuojeluaktiivit haluavat toimia vastuullisesti ja usein myös vaikuttaa yhteiskunnan arvomaailmaan suhteessa luontoon ja eläimiin. He kyseenalaistavat sen, että ihmisen toiminta rajoittaa liikaa muiden lajien ja koko luonnon elintilaa ja oikeuksia. Samalla pohditaan eläinten paikkaa yhteiskunnassa ja sitä, miten niitä saa käyttää ihmisten hyödyksi. Pohdinta ulottuu myös siihen, minkälaisia eettisiä rajoituksia eläinten ja luonnon hyväksikäytölle pitäisi asettaa. Yhteiskunnassa ei vallitse yksimielisyyttä siitä, missä määrin luontoa voi käyttää hyväksi. Yhteiskunnan rakenteet määrittävät osaltaan sitä, minkälaisia valintoja voi tehdä. Monet valinnat ovat kuitenkin henkilökohtaisia. Yksittäinen ihmisryhmä ei voi omista arvoistaan käsin sanella muille, miten heidän tulisi valita ja elää. Tässä julkaisussa pyritään esittelemään monipuolisesti eri näkökulmia, jotta nuoret saisivat aidon mahdollisuuden muodostaa omia näkemyksiään, pohtia esitettyjä perusteluita ja suhteuttaa niitä omaan maailmankuvaansa. Moniarvoisuus on haastavaa erityisesti silloin, kun keskustellaan voimakkaita mielipiteitä ja tunteita herättävistä asioista. Tässä julkaisussa taustajärjestöjen arvot on pyritty tuomaan esille mahdollisimman avoimesti. 8

9 Käsitepakki Tässä materiaalissa käytetyt käsitteet voi jakaa yhtäältä filosofisiin, toisaalta käytännönläheisiin. Ympäristönsuojelulla tarkoitetaan sellaista ihmisen toimintaa, jonka tarkoituksena on ratkaista ympäristöongelmia. Ympäristöongelma puolestaan on ympäristön muutos, ympäristöriski tai näiden yhteiskunnallinen seurausvaikutus, jonka ihminen kokee arvojensa perusteella haitallisena. (Willamo, Risto 2005). Ympäristönsuojelu on laajin käytetyistä käsitteistä: ympäristöllä voidaan ymmärtää kaikki ulkopuolellamme oleva. Ympäristöllä tarkoitetaan usein fyysistä ympäristöä, mutta sillä voidaan tarkoittaa myös ympäristön sosiaalisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia. Myös luonnonsuojelu mahtuu ympäristönsuojelun käsitteen piiriin. Luonnonsuojelun käsitettä käytetään usein ympäristönsuojelun kanssa rinnakkaisena. Käsitteet painottuvat kuitenkin eri tavoin. Luonnonsuojelu suojele alkuperäisenä pidettyä luontoa, lajeja, ekosysteemejä ja maisemia. Ympäristöetiikka on laaja, filosofisen tason käsite. Se pohtii, mikä on oikein tai väärin suhteessa luontoon ja muihin eläinlajeihin kuin ihmislajiin. Eläinoikeusfilosofia on keskittynyt pohtimaan, onko eläimillä eettistä arvoa ja oikeuksia. Eläinten oikeudet. Eläimille vaaditaan yksilönarvoon perustuvia oikeuksia. Eläinoikeusajattelu ja -liike kyseenalaistavat totunnaiset tavat käyttää eläimiä hyväksi esimerkiksi ruoantuotannossa tai eläinkokeissa. Eläinoikeusliike koettaa elää todeksi eläinoikeusfilosofien ajatuksia. Eläinsuojelu tarkoittaa eläinten hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävää toimintaa. Eläinsuojelu on eläinoikeusajattelua perinteisempi ja vähemmän radikaali käsite. Viitteet Holm, Jens, 2001: Ruoka ympäristö ja oikeudenmukaisuus. Lihantuotannon vaikutukset ympäristöön ja maailman elintarvikehuoltoon. Eläinsuojeluliitto Animalia. Helsinki: Multiprint. Willamo, Risto, 2005: Kokonaisvaltainen lähestymistapa ympäristönsuojelutieteessä. Sisällön moniulotteisuus ympäristönsuojelijan haasteena. Väitöskirja, Evironmentalica Fennica 23, Helsingin yliopisto. Biotieteellinen tiedekunta. Bio- ja ympäristötieteiden laitos. 9

10 Animalia Osallistuvat järjestöt Animalia toimii eläinten puolesta kampanjoiden, tiedottaen, kouluttaen ja neuvotellen. Järjestö pyrkii parantamaan eläinten oloja ja hyvinvointia sekä asennekasvatuksen että yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoin. Tavoitteita on muun muassa eläinsuojelulainsäädännön parantaminen. Animalia toimii avoimesti ja laillisin keinoin. Järjestö ei hyväksy väki- tai ilkivallan käyttöä eläinsuojelun tavoitteiden ajamisessa. Eläimet eivät voi puhua omasta puolestaan. Siksi eläinten asiaa ajamaan tarvitaan vahvaa ja asiantuntevaa järjestöä. Animalia vastustaa sellaista eläinten kohtelua, kasvatusta tai käyttöä, joka aiheuttaa eläimille kipua tai tuskaa tai estää olennaisesti niiden luontaista käyttäytymistä. Toiminnan pohjalla on eettinen näkemys eläinten oikeuksista ja biologinen tietämys eläinten käyttäytymisestä sekä tosiasiat eläinten kohtelusta meillä ja muualla. Animalia kampanjoi vastuullisen kuluttamisen puolesta. Jokainen voi ottaa yksilötasolla kantaa eläinten väärinkäyttöön valitsemalla kosmetiikkaa, jota ei ole testattu eläinkokein, ostamalla munia, joita ei ole tuotettu häkkikanaloissa ja jättämällä turkikset kokonaan kaupan hyllylle. Kuluttajien painostus on tuottanut tulosta: monet kansainväliset kosmetiikkayritykset ovat lopettaneet eläinkokeiden tekemisen ja testaavat nyt tuotteensa muilla menetelmillä. Eläinystävällistä kuluttajatietoa Animalia jakaa lokakuussa 2011 avatulla Vapauta Valinnoilla-kampanjasivustollaan. Sivuston tarkoitus on myös parantaa kasvisruoan saataavuutta ja laatua ravintoloissa sekä kouluja työpaikkaruokaloissa. Epäkohtien korjaamisen puolesta voi vaikuttaa jakamalla tietoa eläinsuojelun ongelmista ja kertomalla mahdollisuuksista vaikuttaa. Animalia tuo esiin eläinsuojeluepäkohtia pitämällä yhteyttä tiedotusvälineisiin, keskustelemalla viranomaisten kanssa sekä järjestämällä yleisötilaisuuksia ja tapahtumia. Alueelliset toimintaryhmät ja yhteyshenkilöt levittävät eläinsuojelutietoutta koko Suomeen. Animalia järjestää säännöllisesti koulutustilaisuuksia ja yhdistyksen edustajat hankkivat tietoa kursseilla ja kokouksissa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Tärkeä tiedotuskanava on järjestön julkaisema eläinsuojelun erikoislehti Animalia. Lainsäädäntöön vaikuttaminen on yksi Animalian keskeisistä toimintakeinoista. Eläinsuojelulain ja -asetusten, koe-eläinasetuksen sekä metsästyslain kohdalla onkin saavutettu monia osavoittoja. Animalian edustaja on ollut mukana muun muassa eläinsuojelulain uudistamista valmistelleessa työryhmässä ja biotekniikan neuvottelukunnassa. Vuonna 2011 järjestö sai ensimmäistä kertaa kutsun nimetä hallitusneuvotteluihin oman osallistujansa. Järjestö pitää jatkuvasti yhteyttä päättäjiin sekä eduskunnassa että kunnalliselämässä. Animalia ei ole kuitenkaan sitoutunut mihinkään puolueeseen. Järjestö toimii yhteistyössä kaikkien niiden tahojen kanssa, jotka haluavat edistää eläinsuojeluaeläinsuojelua. Animalian aluejärjestöissä toimitaan eläinten puolesta Helsingissä, Tampereella, Hämeenlinnassa ja monella muulla paikkakunnalla. Tietoa alueosastoista saa järjestön Internet-kotisivuilta Alueosastot järjestävät tempauksia ja tapahtumia sekä tiedottavat eläinten oloista ja Animalian toiminnasta. 10

11 Animalian nuortentoiminta Nuoret voivat halutessaan tulla mukaan Animalian alueosastojen ja ryhmien toimintaan. Toiminnassa ei ole ikärajoja. Vuonna 2011 Helsinkiin on perustettu oma nuorisoryhmä, joka järjestää esimerkiksi keikkoja ja muita rentoja tapahtumia. Ryhmän toimintaan ovat tervetulleita kaikki vuotiaat nuoret tai kaikki nuorehkot henkilöt, jotka kokevat ryhmän omaksensa. Osallistujille ei ole ennakkovaatimuksia tai odotuksia. Mukaan tullakseen ei esimerkiksi tarvitse olla kasvissyöjä. Kiinnostus eläinsuojeluun ja eläinten oikeuksiin riittää. Luonto-Liitto Luonto-Liitto on Suomen suurimman ympäristöjärjestön Suomen luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö. Koko maan kattavan ympäristöjärjestön toimintaa suunnittelevat ja toteuttavat nuoret itse. Luonto-Liitto keskittyy ympäristöpoliittiseen vaikuttamiseen, luonnonharrastukseen ja ympäristökasvatukseen. Luonto-Liitto on poliittisesti sitoutumaton. Liitto julkaisee kahta lehteä: Nuorten Luontoa sekä lasten luontolehti Sieppoa. Nuorille suunnattua toimintaa Nuorten toiminnan tavoitteena on ympäristötietoisuuden ja luonnontuntemuksen lisääminen ja kestävien elämäntapojen omaksuminen. Luonto-Liitto tarjoaa mahdollisuuksia monipuoliseen omaehtoiseen toimintaan sekä ympäristöpoliittiseen vaikuttamiseen. Luonto-Liiton nuorten toimintaa ovat muun muassa koulutukset ja leirit, nuorten ryhmät, ympäristöpoliittinen vaikuttaminen, koulukiertueet, Kevätseuranta, kesäja talvipäivät sekä Nuorten Luonto -lehden tekeminen. Lisäksi valtakunnallisiin kampanjoihin osallistuminen (Autoton päivä ja Älä osta mitään -päivä) sekä retki- ja koulutustoiminta ovat osa nuorten toimintaa. Toimintaa tehdään nuorten ehdoilla malleja ja tukea tarjoten. Nuorten toiminnan kehittämistyötä koordinoi Nuorten toiminnan kehittämisryhmä (NTKR), jonka toimintaan voivat osallistua kaikki kiinnostuneet. Leireillä eletään luonnon keskellä, tutustutaan luonnon ihmeisiin, tehdään esimerkiksi ympäristötaidetta ja retkiä tai tutustutaan ympäristökysymyksiin, mutta ennen kaikkea hankitaan uusia ystäviä ja pidetään hauskaa. Leirejä on järjestetty eri teemoilla, kuten luonnonharrastus, ympäristötaide ja talkooleirit. Kansainvälisiäkin leirejä on järjestetty. Nuoret myös vetävät leirejä ja kerhoja lapsille. Leiri- ja kerho-ohjaajille järjestetään omia kursseja. Ohjaajaksi leireille voi tulla täytettyään 15 vuotta. Luonto-Liitto järjestää myös useita koulukiertueita, joissa nuoret aikuiset käyvät kertomassa yläasteilla ja lukioissa ympäristö- ja luonnonsuojelukysymyksistä. Kiertueiden teemoina ovat muun muassa metsät, sudet, ilmaston muutos ja Itämeri. Nuorten toiminnassa tehdään yhteistyötä myös muun muassa Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL), Maan ystävien, Dodon, Nuorten Akatemian, Allianssin, Suomen Ladun sekä Natur och Miljö -järjestön kanssa. Toiminnassa voit itse vaikuttaa siihen, mitä alueellasi tapahtuu. Kysy lisää ja tule mukaan! 11

12 Miten puhua nuorten kanssa ympäristönsuojelusta ja eläinten oikeuksista? Nykynuorilla on usein vahvat mielipiteet ja paljon sanottavaa. Usein kuitenkin nuorten ajatukset jäävät kuulematta. Kyselin nuorilta ympäristö- ja eläinsuojeluasioista ja -ongelmista. Haastateltavina oli viisi nuorta: Marika ja Mico ovat 15-vuotiaita, Joona 13, Saimi 16 ja Johannes 17-vuotias. Kyseiset nuoret tiesivät paljon ja sain yllättäviäkin vastauksia kysymyksiini. Olisi mukava saada tietää mitä he ajattelevat. Irja, 16 Puheenaiheena ympäristönsuojelu ja eläinten oikeudet Ympäristö- ja eläinoikeuskysymykset ovat yhteiskunnallisen keskustelun ja välillä tiukankin kiistelyn kohteena. Metsien ja niiden asukkaiden suojelusta, ympäristön saastumisesta, turkistarhauksesta tai eläinkokeista jne. puhuminen herättää mielipideeroja ja ristiriitoja. Eri näkökulmia edustavien mielipiteet eroavat usein arvojen tasolla. Kysymykset liittyvät myös ihmisten toimeentuloon ja ammattiin, ja siksi ne herättävät monien puolustusreaktiot. Ympäristön- ja eläintensuojelun tai eläinten oikeuksien puolestapuhujat kyseenalaistavat itsestään selvinä pidettyjä käytäntöjä ja laillisia elinkeinoja ympäristölle ja eläimille aiheutuvien haittojen vuoksi. Haasta pohtimaan arvoja 12 Arvot ohjaavat mielipiteitä, käyttäytymistä, henkilökohtaista päätöksentekoa ja valintoja. Usein arvot jäävät kuitenkin tiedostamatta. Arvoista riippumatonta päätöksentekoa ei ole olemassa. Arvoista puhuminen tuo toiminnan taustalla vaikuttavat näkymättömät voimat näkyviksi sekä muille että itselle. Arvojen muuttamisen edellytyksenä on niiden tiedostaminen. Kun arvot tiedostetaan, voi samalla pohtia, elääkö tärkeinä pitämiensä arvojen mukaan. Ympäristö- ja eläinvastuullisen kuluttamisen ja arjen valintojen taustalla ovat eettiset pohdinnat luonnon ja ympäristön arvosta. Valinnoista ja niiden taustalla vaikuttavista arvoista puhuminen tekee valinnoista näkyviä ja tiedostettuja. Ympäristöön ja eläinten oikeuksiin liittyvissä eettisissä pohdinnoissa ei ole oleellista se, että tarjottaisiin oikeita vastauksia. Nuorille olisi annettava mahdollisuus pohtia ja tehdä itse omat johtopäätöksensä. On tärkeää houkutella nuoria muodostamaan omia, perusteltuja mielipiteitä, herättää ajatuksia ja kysymyksiä, ei niinkään tuputtaa yhtä tapaa ajatella. Tämä ei tarkoita sitä, ettei ohjaajalla saisi olla mielipidettä käsiteltävästä aiheesta tai ettei omaa kantaansa saisi tuoda esiin. Ohjaajan mielipide ei kuitenkaan

13 saisi hallita keskustelua niin, ettei nuorille jää mahdollisuutta vapaasti muodostaa omaa, ohjaajan linjasta ehkä poikkeavaa, näkemystä. Nuorta tulee kohdella yksilönä, jolla on oikeus omien mielipiteidensä ja arvojensa muodostamiseen. Arvokeskustelussa ei oikeita vastauksia ole. Esimerkiksi yhdelle työllisyys on suurempi arvo, toinen taas pitää tärkeämpänä eläinten oikeutta elää. Eri tavalla ajattelevien ihmisten olisi hyvä opetella tulemaan toimeen toistensa kanssa. (ks. esim. Aalto, Mikko 2000) Rohkaise olemaan eri mieltä Kaikki nuoret eivät ole välttämättä kovin kiinnostuneita eläinoikeus- tai ympäristöasioista. Osa on puhujan kanssa täysin eri mieltä, osa taas periaatteessa samaa mieltä, mutta halukas väittelemään tai muuten vain testaamaan ohjaajan tai luennoitsijan pinnan pituutta. Nuorelta vaatii rohkeutta kertoa oma, luennon pitäjän näkemyksistä poikkeava mielipiteensä muiden kuullen. Erilaiset mielipiteet voi nähdä keskustelun mahdollisuutena. Kuuntele, mitä nuorella on sanottavana. Ohjaaja voi pyytää perustelemaan omaa näkökulmaansa ja vastata väitteisiin perustelemalla tarkemmin omaa näkemystään. Joskus näkökulmat eivät keskustelemallakaan lähene toisiaan. Nuorta ei silti saa ahdistaa tenttaamalla hänen kantaansa tai perusteluitaan. Kaikilla on mielipiteitä, joita ei osaa perustella. Tärkeintä on tuoda esiin toisilleen vastakkaisia näkemyksiä ja perusteluja ja luoda ilmapiiri, jossa voi ja uskaltaa olla eri mieltä. Erilaisten näkemysten kuuleminen saattaa herättää voimakasta ärtymystä. Samoin herää herkästi halu nujertaa vastustaja väittelyssä. Tulisellekin väittelylle voi olla paikkansa, mutta kouluvierailulla tai ryhmänohjaajana ollaan kasvattajan roolissa. Siihen ei kuulu eri mieltä olevan nuoren mielipiteiden jyrääminen. Oman mielipiteensä saa toki kertoa ja siitä voi pitää kiinni. Jos ryhmä on jo tuttu, vetäjän ja ryhmän jäsenen erimielisyys ei välttämättä tunnu nuoresta uhkaavalta. Joihinkin tilanteisiin väittely sopii, mutta kannattaa olla varovainen, ettei tunnelmasta tule kuulijoille ahdistava. Toisille väittely on piristävää, toiset taas kokevat sen ahdistavaksi riitelyksi. Nuoria voi rohkaista muodostamaan oma mielipiteensä ja haastaa heitä olemaan eri mieltä. Keskusteluissa ohjaajan rooli on kuunteleva ja kannustava pikemminkin kuin kaikkitietävä. Kerro vaikuttamisen tavoista Ympäristön tilaan ja eläinten suojeluun liittyvien ongelmien lisäksi on hyvä kertoa siitä, minkälaisia vaikuttamismahdollisuuksia nuorilla on. Keskittyä voi nuorten ulottuvilla oleviin, konkreettisiin keinoihin ja rohkaistaan vaikuttamaan omien valintojen kautta tai esimerkiksi järjestötoimintaan, aktiivisena tai rivijäsenenä, omalla tyylillään. Kaikki voivat tehdä jotain. 13

14 Ympäristö- ja eläinvastuulliset valinnat kuluttajalla on valtaa Irja: Mitä haluaisit tehdä eläinsuojelun hyväksi? Saimi: Päivittäiset päätökset auttavat aina, mitä pukee päälleen, mitä meikkejä ostaa, mitä syö. Ympäristö- ja eläintenoikeuskysymysten pohtiminen tekee monista arkipäivän valinnoista ympäristö- ja eläinsuojeluvalintoja. Valintojen henkilökohtaisuus tekee ympäristön ja eläinten hyvinvoinnista joskus vaikean keskustelunaiheen. Esimerkiksi kasvissyönnistä tai turkiksista puhuttaessa saattaa törmätä ihmisten syyllistymiskilpeen. Siksi on hyvä tietoisesti välttää syyllistämistä. Kuluttajilla, varsinkin yhdessä, on kuitenkin paljon valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia, eikä tätä vaikutusvaltaa kannata vähätellä. Tärkeää on voimaannuttaa, saada kuulijat uskomaan omiin mahdollisuuksiinsa ja tekemään pieniä valintoja ja uskomaan siihen, että ne vaikuttavat oikeansuuntaisesti. Syyllistäminen saa torjumaan asian ehkä kokonaan. Osa ympäristöön ja eläimiin liittyvistä valinnoista on pieniä: esimerkiksi eläinkokeettomien meikkien valitseminen eläinkokeilla testattujen sijaan ei vielä edellytä suurta uhrautumista. Turkistenkin boikotoiminen koskee vain yksittäisiä valintatilanteita. Kasvissyöjäksi ryhtyminen on jo suurempi päätös. Eettinen ja ympäristöystävällinen ruoka Irja: Mitä mieltä olet kasvisssyönnistä? Mico: En mä kyl kasvissyöjäksi rupee. Jokaisen oma valintahan se on ei se mikään paskajuttu oo. Ei kyl sovi mulle, paitsi jos mun pitäis oma liha pyydystää tai metsästää niin kyl mä kasvissyöjäks alkaisin. Saimi: Liha ei ole pakollinen kenenkään ruokavaliossa. [Kasvissyönti on] helppo tapa vaikuttaa. Olen itsekin kasvissyöjä. Arkipäivässä eläimiä tapaa tavallisimmin lautasella. Siksi ruoasta on tullut keskeinen kysymys eläinten oloista huolestuneille. Moni on lopettanut lihansyönnin, koska ei hyväksy eläinten kasvatusta tehomaataloudessa. Kasvissyönti voi olla myös ympäristövalinta, vaikka yhteys lautaselta ympäristön tilaan ei olekaan suora. Ruoantuotannon ympäristöä kuormittavia rakenteita 14 Tehotuotettu ruoka Ruoan tehotuotanto perustuu maatilan ulkopuoliseen, pääasiassa fossiilisilla polttoaineilla tuotettuun energiaan. Tehotuotannossa kuluu paljon energiaa muun muassa teollisten lannoitteiden

15 valmistamiseen. Toisaalta, koska kasvatettavien eläinten määrä on moninkertaistunut aikaisempaan verrattuna, lantaa kertyy liikaa ja väärään paikkaan: vesistöihin. Liharuoka myös tuottaa vähemmän energiaa peltoalaa kohti kuin kasvisruoka. Kaukaa kuljetettu ruoka Tuotteet, jotka aikaisemmin ovat olleet harvojen herkkua ja ylellisyyttä, ovat löytäneet tiensä jokaiseen jääkaappiin. Ruoan kuljetuksen aikana palaa fossiilisia polttoaineita ja pääsee ilmoille ilmastoa lämmittäviä kasvihuonepäästöjä. Kulutusvalinnoissa on pohjimmiltaan kyse arvovalinnoista: Pitäisikö valita reilua tai luomua? Kotimaista tai vegaanista? Ympäristön ja eläinten kannalta voi valita hyvin tai huonommin. Yksiselitteistä oikeaa tai väärää vaihtoehtoa ei kuitenkaan aina ole helppo valita. On myös tilanteita, joissa ympäristön ja eläinsuojelun tavoitteet ovat keskenään ristiriidassa. Esimerkiksi eläinten kohtelusta tehotuotannossa huolestunut vegaani saattaa vältellä eläinperäisiä ruoka-aineita ja valita ulkomaista kasvisruokaa. Kun kuljetusten energiankulutus otetaan huomioon, kaukaa tuotu vegaaniruoka saattaakin aiheuttaa ilmaston lämpenemistä kiihdyttäviä kasvihuonekaasupäästöjä enemmän kuin kotimaassa tuotettu, lihaa sisältävä ateria. Näin joutuu valitsemaan kahden pahan, kasvihuoneilmiön voimistumisen ja eläinten kärsimyksen välillä. Ilmaston lämpeneminen ei uhkaa ainoastaan ihmistä, vaan siitä kärsivät myös eläinlajit ja kaikki niihin kuuluvat yksilöt. Ympäristö- ja eläinsuojeluongelmien ratkaisu elämäntapavalinnoilla Ympäristö- ja eläinsuojeluongelmiin on haettu ratkaisua kehittämällä erilaisia elämäntapaohjelmia, joiden avulla pyritään tavallisimmin puuttumaan yhteen osaongelmaan. Siksi valmiin elämäntapareseptin tarjoama ratkaisu ei aina auta purkamaan ympäristöongelmien ja eläinsuojelullisten kysymysten kokonaisuutta. Lupaavampia lähestymistapoja ovat keinot, joissa on otettu huomioon samaan aikaan useampi näkökulma, tai ainakin kaksi eri ulottuvuutta. Esimerkiksi tällaisesta lähestymistavasta käy luomuviljely. Monen näkökulman samanaikaisuus tekee valinnoista vaikeita ja monimutkaisia. Hyvä yritys on silti parempi kuin lamautuminen täydellisyydentavoittelussa. Veganismi Veganismi tai vegaanin etiikka on käytännön vastine ajatuksille eläinten oikeuksista. Taustalla on erityisesti Tom Reganin ajattelu. Vegaaninen elämäntapa kyseenalaistaa ajatuksen eläinten hyväksikäytöstä. Vegaani on henkilö, joka pyrkii välttämään kaikkia eläinkunnasta peräisin olevia tuotteita ja palveluita, jotka perustuvat eläinten riistoksi katsottuun toimintaan. Vegaani ei käytä ruokavaliossaan lainkaan lihaa (mukaan lukien kala ja kana), munia, maitotuotteita, hunajaa tai näiden tuotteiden johdannaisia eikä pukeudu vaatteisiin, jotka on tehty nahasta, villasta tai silkistä. Vegaanisesta näkökulmasta kasvissyöjä, jonka ruokavalioon kuuluu myös kananmunaa 15

16 ja maitotuotteita, on epälooginen. Maidontuotantoon liittyy eläinten hyväksikäyttöä ja niiden hyvinvoinnin ongelmia. Täydellistä veganismia ei ole käytännössä mahdollista toteuttaa. Esimerkiksi vihannesten ja viljan viljelyyn käytetään karjanlantaa eikä kaupallisia tuotteita ole useinkaan merkitty vegaanisiksi. Ei ole myöskään olemassa lääkkeitä, joita ei olisi testattu eläinkokeilla. Vaikka täydellisyyttä ei voikaan saavuttaa, vegaaninen elämäntapa pyrkii mahdollisimman pitkälti välttämään eläinten hyväksikäyttöä. Kasvissyöjiä Vegaani Veganismi on elämäntapa, jossa vältetään kaikkia tuotteita, joissa on eläinperäisiä aineksia tai joiden tuottamisessa on loukattu eläinten oikeuksia elämään, hyvinvointiin ja vapauteen. Vegaanit eivät syö kananmunia, maitoa, lihaa, kalaa, hunajaa, liivatetta tai eläinperäisiä lisäaineita. Ruokavalioon kuuluu vihanneksia, juureksia, palkokasveja, viljatuotteita, sieniä, marjoja, hedelmiä, pähkinöitä ja siemeniä. Vegaanit välttävät myös nahkaa, villaa, silkkiä ja mahdollisuuksien mukaan eläimillä testattuja tuotteita. Vegaanius on elämäntapa, jossa kaikki kulutusvalinnat harkitaan tarkasti, ei pelkästään ruokavalio. Täydellinen vegaanius on käytännössä vain ihanne, jota kohti pyritään. Lakto-ovovegetaristi ja laktovegetaristi Lakto-ovovegetaristisessa ruokavaliossa ei ole lihaa tai kalaa, mutta kylläkin maitotuotteita ja kananmunia. Laktovegetaristin ruokavalion kuuluu vain kasvikunnan ja maitotuotteita, ei kanamunia, lihaa tai kalaa. Suurin osa kasvissyöjistä on lakto- tai lakto-ovovegetaristeja. Fennovegaani Fennoveganismi soveltaa Euroopassa ja Yhdysvalloissa kehitettyä vegaanista elämäntapaa Suomen oloihin. Pyrkimyksenä on käyttää ruokavaliossa lähialueilla tuotettuja, kasviperäisiä tuotteita. Näin vähennetään kaukaa tuodun ruoan aiheuttamaa ympäristön kuormitusta. Freegani Freeganismissa tuotteiden koostumus ei ole tärkeintä. Keskeisiä ovat tuotteiden käyttämisen tai käyttämättä jättämisen ekologiset ja eettiset vaikutukset. Freegani ei osta eläinperäisiä tuotteita, mutta voi hyödyntää tuotteita, joiden kuluttamien ei tue taloudellisesti eläinten riistoa ja joiden hyödyntäminen on ekologisesti järkevää. Freegani voi esimerkiksi syödä eläinperäisiä ruokia, jotka menisivät muuten hukkaan, tai pukeutua löytämäänsä nahkatakkiin. Freegani ei ole siis välttämättä kasvissyöjä. 16 (Vegaaniliiton Internet-sivut 2005)

17 Vaikutukset ovat piilossa Ympäristöön ja eläimiin liittyviä kulutuspäätöksiä yhdistää se, että niiden vaikutukset ovat paljolti piilossa. Valmiiksi paketoitua jauhelihaa tai eläinkokeilla testattua kosmetiikkaa ostaessa ei voi nähdä niitä vaikutuksia, joita tuotteiden valmistus tai testaus aiheuttaa eläimille. Samoin ympäristöä kuormittavat valinnat, vaikkapa lentomatkailun ympäristövaikutukset, eivät näy päätöstä tehdessä. Haitalliset vaikutukset näkyvät viiveellä. Eläinten ja ympäristön huomioon ottaminen vaatii siksi tietoa ja viitseliäisyyttä ja aiheuttaa päänvaivaa. Ympäristö- tai eläinvastuullinen toiminta jää monesti vain hyviksi aikeiksi. Ikäviltä seurauksilta on helppo ummistaa silmänsä. On paljonkin tuotteita, joita kulutetaan siksi, että niiden tuottamisen seuraukset on piilotettu. Useimmilta jäisi eläinkokeilla testattu kosmetiikkatuote ostamatta, jos ostohetkellä näkisi testaustapahtuman. Sen sijaan, että kuluttajille olisi tarjolla tietoa tuotteen valmistamisesta ja sen ympäristölle tai eläimille aiheuttamista seurauksista, on tieto korvattu mainonnan mielikuvilla ja tunteisiin vetoavalla lähestymistavalla. Tunteet vaikuttavat päätöksentekoon usein enemmän kuin asiallinen informaatio tuotteesta ja sen ominaisuuksista. RYHMÄTYÖVINKKI: Kurkistus mainoksen taakse Tavoitteena on tarkastella mainonnan roolia ostopäätöksissä ja vertailla mainoksen tuotteesta antamaa kuvaa siihen, mitä vaikutuksia tuotteella on ympäristölle ja eläimille. Minkälainen käsitys tuotteesta muodostuu mainonnan avulla? Valitkaa pareittain tai pienissä ryhmissä (3 4 henkilöä) lehdestä mainos tai jokin tuote kaupan hyllyltä (kosmetiikkaa, ruokaa tai vaatteita esimerkiksi mainos, jossa kanat kulkevat vapaina, vaikka mainostetaan häkkikanalan tuotteita). Jos ryhmä on suuri, kaksi pienryhmää voi valita saman tuotteen ja täydentää toisen ryhmän tai työparin saamaa käsitystä. Etsikää vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Mitä mainostetaan? Minkälainen on mielikuva, jonka mainos/mainonta antaa tuotteesta? Saako mainoksesta tietoa tuotteesta? Mitä mainoksessa luvataan? Oliko tietoa helppo löytää? Millä tavalla mainos haluaa vedota kuluttajaan? Kenelle mainos tai tuote on suunnattu? Onko tuote välttämätön vai ylellisyyttä? Miten tuotteen valmistaminen vaikuttaa eläimiin? Onko siinä käytetty jotain mikä on peräisin eläimestä? Onko valmistukseen muuten tarvittu eläimiä? Minkälaisia vaikutuksia tuotteen valmistuksella on ympäristöön? Entä tuotteen käytöllä? Onko tuotteella jatkokäyttömahdollisuuksia ja miten se vaikuttaa ympäristöön muuttuessaan jätteeksi? Lopuksi verrataan mainonnan luomaa kuvaa tuotteesta salapoliisityöllä saatuun tietoon. Mikäli tuotteeseen liittyy ympäristön tai eläinten kannalta 17

18 arveluttavia piirteitä, voidaan yhdessä miettiä korvaavia vaihtoehtoja. (Idea: Vähä-Jaakkola, Kati 1999) RYHMÄTYÖVINKKI:Vastuulliset valinnat -draama Pedagoginen draama on oppimismenetelmä,jossa keskeistä on elämyksellisyys ja toiminnallisuus. Se on tehokas keino omakohtaisten pohdintojen herättämiseen ja sopii siten asenteiden ja ajatusten tutkimiseen ja tiedostamiseen. Se on ovi uusiin tilanteisiin ja rooleihin, mahdollisuus katsella asioita uudesta näkökulmasta. Roolien kautta voi harjoitella uusia toimintatapoja ja päästä sisälle toisen maailmaan. (Hiltunen, Jaana ja Konivuori, Heli 2005) 1.Virittäytyminen Draamaan virittäydytään esittämällä väittämiä ympäristö- ja eläinvastuullisesta kuluttamisesta. Ohjaaja esittää nuorille väittämiä, joihin voi vastata joko kyllä tai ei. Huoneen yksi seinä (tai ulkosalla puiston yksi puu) on ei ja toinen kyllä. Nuoret valitsevat paikkansa mielipiteensä mukaisesti jokaisen väittämän jälkeen. Kun oma paikka on löytynyt, käydään keskustelua eri mielipiteistä ja niiden perusteista. Samalla voi pohtia sitä, miten muiden mielipiteet ja valinnat vaikuttavat omiin valintoihin. Draaman voi toteuttaa myös siten, että lattialle asetetaan neljä merkkiä eri vastauksille (eri mieltä, jokseenkin eri mieltä, jokseenkin samaa mieltä ja samaa mieltä). Jokaisen väittämän jälkeen nuoret asettuvat seisomaan näkemyksensä mukaiseen kohtaan. Saman maamerkin valinneet keskustelevat valintansa syistä. Sitten ryhmä esittää perustelut muille. Esimerkkiväitteitä: 1. On oma asiani mitä ostan. 2. Kaikkien suomalaisten tulisi ryhtyä vegaaneiksi. 3. Ihmiset ovat aina käyttäneet turkiksia, joten turkistuotteiden käyttö on oikein. 4. Kosmetiikan eläinkokeet aiheuttavat eläimille turhaa kärsimystä. Jos ostat eläinkokeilla testattua kosmetiikkaa, olet osasyyllinen eläinten kärsimykseen. 5. Kettutarhaiskut ovat ainoa tapa lopettaa turkistarhaus. 6. Metsästys huvin vuoksi on väärin. 7. Ihminen on luonnostaan lihansyöjä. 2. Roolihahmojen rakentaminen Lattialle asetetaan suuri paperi. Puoli ryhmää ryhtyy työstämään roolihahmoa Viveca Vegaani, toinen puoli Harri Hälläväli. 3 5 hengen ryhmille annetaan tehtäväksi kuvata, miten Harri ja Viveca toimisivat erilaisissa tilanteissa ja millaisia valintoja he tekisivät.kaikille ryhmille annetaan sama lähtötilanne, johon ne suunnittelevat ratkaisun. Ratkaisut esitetään improvisaatioina. 18 Lisää vinkkejä ja tarkempia toimintaohjeita kirjasta Vihreä Draama Jaana Hiltunen ja Heli Konivuori, 2005.

19 Pienryhmätyöskentely Pienessä ryhmässä on suurta, esimerkiksi koko luokkaa, helpompaa tuoda esiin omia näkemyksiä ja mielipiteitä. Pienryhmätyöskentely antaa kaikille mahdollisuuden antaa oman panoksensa keskusteluun ja työskentelyyn. Sopiva ryhmäkoko vaihtelee oppilaiden tai kurssilaisten kokonaismäärän, työpisteiden lukumäärän ja sekä käytettävissä olevan tilan ja ajan mukaan. Pienryhmätyöskentely voi kestää aiheesta riippuen viisitoista minuuttia tai koko päivän. Yleensä ei kannatta antaa tehtäväksi keskustella aiheesta joskus tosin sekin voi toimia, jos esimerkiksi puretaan tunnelmia videon katsomisen jälkeen. Ryhmätyön aihe on tärkeää määritellä selkeästi. Tehtävän voi antaa ratkaisua odottavana ongelmana tai vastausta kaipaavana kysymyksenä. Arvopohdinnat ovat myös sopivia ryhmätyön aiheita. RYHMÄTYÖVINKKI : Lehdistökatsaus Ryhmä voi kerätä lehdistä artikkeleita turkistarhauksesta, tarhaiskuista, tuotantoeläinten oloista, susiensuojelusta, Suomenlahden rehevöitymisestä ja sinileväkukinnoista tai muusta kiinnostavasta tai ajankohtaisesta aiheesta muutaman viikon ajan. Aineistoa voi etsiä myös Internetistä, jolloin etsitään mahdollisimman erilaisia näkemyksiä ja perehdytään niihin. Materiaalina voi käyttää esimerkiksi turkistarhausta puolustavien ja sitä vastustavien tahojen kotisivuja tai susien suojelua edistäviä tai sitä vastustavia tahoja. Ryhmän ohjaajalla tai kouluvierailijalla voi olla myös mukanaan ja valmiina sopivaa materiaalia. Varatkaa aikaa materiaalin tarkastelulle ja käykää sen jälkeen pienryhmissä tai pareittain keskustelu, joka puretaan yhteisesti. Kysymyksiä aineiston tarkastelun avuksi: Onko uutinen neutraali vai suhtaudutaanko siinä aiheeseen puolustavasti tai vastustaen? Minkälainen kuva uutisen perusteella tulee eri toimijoista (esimerkiksi turkistarhaajista tai kettujen vapauttajista)? Mitä uutinen tai lehtijuttu kertoo kirjoittajansa arvoista? RYHMÄTYÖVINKKI : Mielipidekirjoitus Hankkikaa taustatietoa jostakin aiheesta ja kirjoittakaa mielipidekirjoitus. Aiheena voi olla esimerkiksi kasvissyönti tai eläinten olot maataloudessa. Viitteet: Aalto, Mikko, 2000: Ryppäästä ryhmäksi. Tammer-Paino Oy, Tampere. Vähä-Jaakkola, Kati, 1999: Kestävien valintojen taito, ekotehokkuus ja kohtuus koulussa. Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Hiltunen, Jaana ja Konivuori, Heli, 2005: Vihreä draama - draaman keinoin kestäviin elämäntapoihin. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy. Vegaaniliiton internetsivut: ( ). 19

20 Kouluvierailu Tähän lukuun on koottu ohjeita ja vinkkejä kouluvierailuita varten. Suuri osa nuorista on aidosti kiinnostunut ympäristö- ja eläinoikeuskysymyksistä. Opettajilla ei aina ole valmiuksia tai halua käsitellä aihetta. Vierailija mielipiteineen on kiinnostava vieras ja vaihtelua arkiseen koulutyöhön. Kouluvierailulla on kivaa! Nuorten monenlaiset arvot Marika, 15: Ihmiset ajattelee liian vähän ympäristöasioita, it a, pian maapallo hukkuu roskiin. Joona, 13: Sademetsien kaadot lopettaisin, ja kaikki saasteet lähtisi pois! Nuoret kuulijat peilaavat esitettyjä näkemyksiä, väitteitä ja tietoja omaan, muodostumassa olevaan maailmankuvaansa. Nuorilla ei nykyään ole yhteisiä ydinarvoja. Kristinuskon, sosialismin ja rauhanaatteen tapaiset suuret kertomukset, joita nuoret vielä jokin vuosikymmen sitten kuuntelivat, ovat korvautuneet pienillä henkilökohtaisilla tarinoilla ja projekteilla. Koska valmiita vastauksia ei enää määritellä, ovat arvovalinnatkin aikaisempaa henkilökohtaisempia, jokaisen omia. Toisaalta suvaitsevaisuus, erilaisten arvojen ja uskomusten hyväksyminen, ei yhdistä nuoria. Tiettyyn ryhmään kuuluminen on vähentynyt niin aikuisten kuin nuortenkin keskuudessa. Yhteen järjestöön kuulumisen sijasta nykyisin osallistutaan monenlaiseen toimintaan. (Helve, Helena 2002) Turkistarhaajan tytär Himangalta ottaa vastaan ajatuksia ympäristön arvosta ja eläinten oikeuksista eri tunnelmissa kuin Oikeutta eläimille -aktivisti Helsingistä. Vierekkäisissä pulpeteissakin saattaa istua hyvin eri tavalla ajattelevia nuoria. Luontoon ja eläimiin liittyvissä arvoissa ja asenteissa on törmäyskohtia nuorilla siinä missä aikuisillakin. Eläinten oikeudet ja ympäristökysymykset herättävät herkästi jyrkkiä mielipiteitä ja asenteita. Monelle ympäristö- ja eläinoikeuskysymyksistä kiinnostuneelle nuorelle pienet askeleet ja kompromissit eivät tule kysymykseenkään: Vegaani ei laita suuhunsa mitään eläinkunnan tuotetta tai hyväksy palveluita, jotka perustuvat eläinten hyötykäyttöön. Toiset taas eläisivät mieluiten pikaruokapaikkojen hampurilaisilla. Jotkin nuoret kokevat, että ympäristön saastuminen ja eläinten hyvinvoinnin ongelmat ovat lamauttavan suuria ja täysin omien vaikutusmahdollisuuksien ulottumattomissa ja ummistavat siksi mieluummin silmänsä. Kouluvierailulla on hyvä ottaa huomioon erilaiset näkemykset ja tuoda asioita esiin pikemminkin pohdittavina kysymyksinä kuin valmiiksi ratkaistuina. 20

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA > www.luontoliitto.fi on lasten ja nuorten oma järjestö, joka suojelee metsiä ja niiden eliöitä, rehevöitynyttä Itämerta, muuttuvaa ilmastoa, ahtaalle joutuneita suurpetoja

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja. Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010

Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja. Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010 Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010 Tervetuloa! Luonto-Liiton pikaesittely Ympäristöetsivätoiminnan esittely Tutustumme kirjaan: Mystisen liskon etsijät - luontotehtäviä

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Eläintuotanto JA ELÄINETIIKKA

Eläintuotanto JA ELÄINETIIKKA Eläintuotanto JA ELÄINETIIKKA 1 Lyhyesti Perustettu 1961 Yli 6000 jäsentä 6-8 työntekijää ja yli 15 alueosastoa ympäri Suomen Kolme pääkohdetta: tuotantoeläimet, koeeläintoiminta sekä turkistarhaus Toimii:

Lisätiedot

Unelmien työ (90 min)

Unelmien työ (90 min) Unelmien työ (90 ) Oppitunti on mahdollista toteuttaa myös 45 uutissa. Tällöin toteutetaan kohdat 1, 2 ja 3 (lyhennettyinä) sekä Unelmien työpaikan yksilötyöskentelyosuus (15 ). Voit soveltaa tehtävän

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta. Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2.

Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta. Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2. Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2.2012 Olarin lukio Espoossa N. 400 opiskelijaa Joista 100 matematiikka- ja

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Nuoret ovat toivon sanansaattajia Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus)

OPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) OPS 2016 historia ja yhteiskuntaoppi Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) Uusi opetussuunnitelma tuo alakouluun uuden oppiaineen, yhteiskuntaopin. Me nyt -sarja rakentuu

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa!

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa! Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa Eero Antila Arttu Brade Elsa Nyrhinen Elsa Pekkarinen Iisa Rautiainen Johdanto Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan järjestämällä kurssilla Matematiikka ja

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle?

Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Ympäristöluotsitoiminta kuka, mitä, miten ja kenelle? Varkaus 14.1.2015 Reeta Rönkkö Ympäristöluotsi mikä se on? Ympäristöluotsit ovat ympäristöasioista ja ympäristösuhteesta monipuolisesti kiinnostuneita

Lisätiedot

Lasten mielipiteiden kuuleminen

Lasten mielipiteiden kuuleminen Lasten mielipiteiden kuuleminen Tämän materiaalin tarkoituksena on antaa ohjaajille menetelmiä lasten mielipiteiden kuulemiseen. Harjoitusten avulla kerho ja harrastustoimintaa pystytään kehittämään entisestään

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen RUOAN JA LIHAN VALINTAPERUSTEET LUOMULIHA SIIPIKARJA BROILERI JA KALKKUNA

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Eläinten oikeuksien asialla

Eläinten oikeuksien asialla Eläinten oikeuksien asialla Mikä määrää eläimen arvon? Mitä ovat eläinten oikeudet? On yleisesti hyväksyttyä, että ihmisyksilöillä on Useat filosofit ovat nostaneet kysymyksen eläimille oleellisia oikeuksia

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS Elävä veistos -taidepaja Elävä veistos -taidepajan teemoina ovat ihmiskeho, liike ja roolit. Työskentelymuodot ovat leikillisiä ja pajan sisältö suhteutetaan lasten

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Assari 2.0 Kevät 2011. Aloitustapaamisen ajatuksia (muistiinpanot Systeemianalyysin laboratorion assistenttikoulutukseen 17.1.2011 osallistuneille)

Assari 2.0 Kevät 2011. Aloitustapaamisen ajatuksia (muistiinpanot Systeemianalyysin laboratorion assistenttikoulutukseen 17.1.2011 osallistuneille) Assari 2.0 Kevät 2011 Aloitustapaamisen ajatuksia (muistiinpanot Systeemianalyysin laboratorion assistenttikoulutukseen 17.1.2011 osallistuneille) Kevään valmennuksen tavoitteet Assarijoukkue Yksittäisten

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli KASILUOKKA Koulutusvalinnat ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on rohkaista nuoria tekemään koulutusvalinnat omien kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden perusteella sukupuolen ja siihen liitettyjen

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

Luentokurssi Matematiikka ja luonnontieteet yhteiskunnassa (13.3.-8.5.2014)

Luentokurssi Matematiikka ja luonnontieteet yhteiskunnassa (13.3.-8.5.2014) Luentokurssi Matematiikka ja luonnontieteet yhteiskunnassa (13.3.-8.5.2014) Yhteistyöprojekti yhtiön DS Smith Packaking Oy:n ja Lielahden yläkoulun kanssa Tekijät: Hilla Saarela, Sanna Kellokoski ja Esa

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

Kaveritoimintaa on montaa erilaista!

Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Keh iitysvamma iisten Tuk ii ll ii iitto, Best Budd iies -pro jjekt ii, kesäkuu 201 2 Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Esimerkkinä Best Buddies -kaveritoiminta Vapaaehtoista ystävä- ja kaveritoimintaa

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Turvataidon nettimateriaali

Turvataidon nettimateriaali Turvataidon nettimateriaali TuTa hanke 3.12.2014 Pirjo Lahtinen, Elina Ristimäki, Helvi, Iines Hemmilä, Marjo Kokko, Eveliina Loijas, Anna Boman, Iiris Aalto Taustaa Onerva Mäen koulussa turvataitokasvatusta

Lisätiedot

Erilaisia osallisuusmenetelmiä

Erilaisia osallisuusmenetelmiä Erilaisia osallisuusmenetelmiä Rauna Nerelli, Suomen Lasten Parlamentti Tässä on muutamia menetelmiä, joita voi käyttää lasten kanssa ryhmässä toimittaessa, kun halutaan vahvistaa lasten osallisuutta ja

Lisätiedot

Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää. HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet

Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää. HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet Perttu Niitynpää Jari Martikainen 1.3.7 Selostus Oheisessa raportissa on viimekertaisen Studia Generalia

Lisätiedot

KOE-ELÄINTEN ASIALLA

KOE-ELÄINTEN ASIALLA KOE-ELÄINTEN ASIALLA Eläinkokeet ovat arkipäivää Maailmassa käytetään vuosittain eläinkokeisiin yli sata miljoonaa eläintä, joista EU:n osuus on runsaat 10 miljoonaa koe-eläintä. Suomessa käytettyjen koe-eläinten

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

THL Papillooma (HPV) -rokotekampanja

THL Papillooma (HPV) -rokotekampanja LÄHTÖKOHTA Kampanjaelementit Konseptit HPV-rokote mukaan kansalliseen rokoteohjelmaan Kaikki 11 15-vuotiaat rokotetaan Kampanjoidaan rokotteen ottamisen puolesta Tieto tärkeässä roolissa -> Valittiinpa

Lisätiedot