Lapsi ja Media OPAS MEDIAKASVATUKSEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapsi ja Media OPAS MEDIAKASVATUKSEEN"

Transkriptio

1 Lapsi ja Media OPAS MEDIAKASVATUKSEEN

2 Lapsi ja Media Opas mediakasvatukseen Lasten ja nuorten hyvinvointi Lappeenrannassa jokaisen aikuisen asia Tämän julkaisun laatimiseen on osallistunut mediatyöryhmä, johon kuuluu henkilöitä lastenneuvoloista, kouluterveydenhuollosta, lapsi-ja nuorisovastaanotolta, päivähoitoidosta, koulutoimesta, kirjastotoimesta ja seurakunnasta sekä Lappeenrannan Pelastakaa Lapset ry:stä Nuorten osallisuushanke UKSI LAPPEENRANNAN KAUPUNKI 2

3 sisällysluettelo: Tavoitteena median lukutaito sivu 5 Media eri ikäkausina sivu 6 Vaihtoehto medialle sivu 7 Lapsi ja media päivähoidossa sivu 8 Media kouluterveydenhuollossa sivu 9 Mediakasvatus oppilaan medialukutaidon kehittäminen sivu 10 Hakuteokset sivu 11 3

4 4

5 Tavoitteena median lukutaito Median tulo lasten ja perheiden elämään on tosiasia Median vaikutus koskettaa kaikkia. Lapset ja nuoret saavat suuren määrän tietoa, mielikuvia ja elämyksiä, jota perheen aikuiset eivät enää pysty parhaalla tahdollakaan valvomaan tai hallitsemaan. Median eli lehdistön, television, videoiden ja sähköistenviestimien vaikutus meihin kaikkiin on paljon suurempi kuin mitä tiedämmekään. Media vaikuttaa meihin ajattelun ja tunteiden tasoilla tietoisesti tai tiedostamattomasti. Media vaikuttaa mielipiteisiimme, maailmankuvaamme, toimintaamme, ostopäätöksiimme ja muokkaa myös käsitystämme itsestämme. Median vaikutus lasten elämään Media vaikuttaa paljon voimakkaammin ja pysyvämmin lasten ja nuorten ajattelutapoihin kuin aikuisten kohdalla. Median antamat tiedot, elämykset ja mielikuvat muokkaavat kehitystä ja ajattelua joko hyvään tai huonoon suuntaan. Visuaalisten ärsykkeiden suuri osuus lisää näönvaraista havainnointikykyä, mutta samalla saattaa vähentää vuorovaikutuksellisia taitoja ja kuulonvaraista havainnointia. Ennen kaikkea television, videoiden ja internetin runsas harrastaminen muuttaa sekä aikuisten että lasten elämäntapaa, joka vaikuttaa harrastusten, ulkoilun ja liikunnan määrään. Näin vaikutukset ovat varsin laaja-alaisia ja pitemmällä aikavälillä erittäin syvällisiä. Lapsi ja media - työryhmä Lappeenrannassa on Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän puitteissa aloittanut v Lapsi ja media työryhmä, jonka tavoitteena on antaa eväitä median lukutaitoon. Suunnitelmana on, että Lappeenrannassa lasten ja nuorten kanssa työskentelevät tietävät tulevaisuudessa riittävästi median merkityksestä ja sen vaikutuksista ja että he osaavat ohjata perheitä ja lapsia median parempaan hallintaan. Koulutustilaisuuksia aiheesta Lapsi- ja media työryhmään on osallistunut Lappeenrannan kaupungin kasvatus- ja opetustoimen, sosiaalija terveystoimen, sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialojen edustajat. Lisäksi mukana ovat olleet seurakuntayhtymän että Pelastakaa Lapset ryn edustajat. Työryhmä on järjestänyt koulutusta lasten ja nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille. Toiminta aloitettiin yleisöluennolla syksyllä 2003, jolloin toimittaja Jukka Kajava ja lastenpsykiatri,erityisasiantuntija Raisa Cacciatore (Väestöliitto) johdattelivat lappeenrantalaisia Lapsi ja media-aiheeseen. Syksyisessä koulutustilaisuudessa 2004 oli useita asiantuntijoita ohjaamassa lasten kanssa työskenteleviä aiheeseen. Työryhmän asiantuntijana on toiminut tutkija Raisa Koivusalo-Kuusivaara Helsingin yliopistosta. Työryhmä jatkaa edelleen toimintaansa koulutuksen ja tiedon hankkijana ja välittäjänä. Tavoitteet Tavoite on, että mediakasvatus tulee osaksi Lappeenrannan peruskoulujen opetussuunnitelmaa ja päivähoidon toimintasuunnitelmaa. Median merkityksestä lapsen kehityksen yhtenä vaikuttajana kerrotaan vanhemmille lastenneuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa sekä seurakunnan lapsityössä. Kaikkein tärkeintä tässä asiassa on, että lapsi ja nuori itse oppii hallitsemaan median oikeaa käyttöä. Se ei tapahdu luonnostaan, vaan siihen tarvitaan paljon aikuisten aikaa, tukea ja apua. Tämä onnistuu vain laajassa ja pitkäjännitteisessä yhteistyössä. Hyviä ehdotuksia ja ennen kaikkea onnistuneita kokemuksia median lukutaidon parantamiseksi tulee välittää meidän kaikkien yhteiseksi omaisuudeksi. Siksi työryhmä haluaa kaiken mahdollisen palautteen. Outi Strid Lappeenrannan kaupungin ehkäisevän terveydenhuollon ylilääkäri 5

6 Media eri ikäkausina Alle 1 v ei mediaa 1-2 v yhdessä katsoen lapsi ei malta istua pitkiä aikoja paikoillaan eikä seurata tiiviisti TV- tai video-ohjelmia: ei hyötyä tämän ikäisen kehitykselle vanhempien syytä tarkistaa perheen ajankäyttö ja katselutottumukset 3 4 v yhdessä katsoen vanhemmat asettavat rajat katselulle lapsi haluaa ja on uteliaskin seuraamaan ohjelmia kauemmin vääränlaiset ohjelmat aiheuttavat lapsessa levottomuutta, aggressiivista käyttäytymistä ja pelkoja vanhemmat auttavat lasta erottamaan keinotodellisuuden oikeasta elämästä vanhempien syytä tarkistaa perheen ajankäyttö ja katselutottumukset 5 6 v yhdessä katsoen vanhemmat asettavat rajat katselulle vanhempien valvottava lapsen mahdollisia seikkailuja internetissä vanhempien syytä tarkistaa perheen ajankäyttö ja katselutottumukset vääränlaiset ohjelmat aiheuttavat lapsessa levottomuutta, aggressiivista käyttäytymistä ja pelkoja Hannele K., 1A 6

7 Tanja U., 1A Vaihtoehto medialle Alle 1 v vanhemmat ja sisarukset yhdessä vanhempien kanssa tutkitut kirjat 1 2 v ulkoleikit ja liikunta - liukumäki, keinu ja kiipeilytelineet yhdessä luetut kirjat 3 4 v koti- ja roolileikit - legot, palapelit ja käsinuket tietokonepelit ja tietokirjat kiinnostavat vanhempien tehtävä on huolehtia, että lapsi pelaa vain ikäisilleen tarkoitettuja pelejä ulkoleikit - hiihto, luistelu, pyöräily ja uinti puutyöt, käsityöt ja kotityöt oikeilla välineillä 5 6 v jaksaa kuunnella pitkiäkin satuja tiedonnälkä on suuri: elämä muissa maissa, eläimet ja luonto, kuolema, syntymä ja sota herättävät kysymyksiä kirjat, lehdet ja sarjakuvat kiinnostavat ja lapsi tekee niitä itsekin ikäsuositusten mukaiset CD - romput ja satukasetit Ohjelmat/uutiset, jotka sisältävät onnettomuuksia, väkivaltaa ja seksiä eivät sovi lasten katseltaviksi. Ne sisältävät usein asioita, jotka voivat lisätä lapsen pelkoja, levottomuutta ja aggressiivista käyttäytymistä. 7

8 LAPSI JA MEDIA PÄIVÄHOIDOSSA Televisiosta ja mediasta on tullut yksi keskeinen sosiaalistaja lapsen maailmassa. Median kautta lapsi saa vaikutteita elämäänsä ja hänen oletetaan tekevän itseään koskevia valintoja ja päätöksiä yhä nuorempana. Siksi ei ole yhdentekevää mitä lapset televisiosta katsovat. Vanhemmat ovat lastensa ensisijaisia kasvattajia ja päättävät median käytöstä, mutta usein he eivät tule ajatelleeksi tai eivät ole tietoisia median vaikutuksista lapsen kehitykseen. Päivähoidon tavoitteena on olla kasvatuskumppanina vanhemmille ja toimia yhdessä lapsen kasvun tukemiseksi. Jotta voidaan toimia lapsen parhaaksi, täytyy löytyä yhteinen kieli myös mediasta. Asiaan perehdytetyt ammattikasvattajat voivat toimia keskustelun avaajina päiväkodeissa. Lasten painajaiset tai rajut leikit tarjoavat hyvän keinon lähestyä media-asiaa. PÄIVÄHOIDOSSA TAVOITTEENA on saada päivähoidon ammattihenkilöstö huomaamaan median merkitys ja lisätä tietoisuutta median vaikutuksista lapseen ja lapsen kehitykseen ja tätä kautta auttaa vanhempia tiedostamaan median vaikutus lapseen ja lapsen kehitykseen KEINOT -luentotilaisuudet päivähoidon ammattilaisille -vanhempien kanssa käytävät keskustelut päiväkodeissa neuvolan laatiman ohjeen pohjalta -luennot ja keskustelut esim. vanhempainilloissa -mediakasvatuksen tavoitteiden kirjaaminen kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitä kautta jokaisen päiväkodin omaan varhaiskasvatussuunnitelmaan MEDIAKASVATUS PÄIVÄKODISSA VOISI OLLA -mediatajun kehittämistä - mahdollisuus omaan tuottamiseen (tietokone, videokamera) - aikuisen apu lapsen mediaympäristön huomioimiseen -ohjelmien analysointia yhdessä -opettaa lasta kriittiseen ajatteluun median suhteen -auttaa lasta huomaamaan myös esteettiset arvot mediassa 8

9 Lappeenrannan kaupunki Kouluterveydenhuolto Media kouluterveydenhuollossa Ekaluokkalaisen vanhemmille jaettavassa esitteessä käsitellään television katselun ja pelien pelaamisen määrän vaikutusta lapsen henkiseen kasvuun. Siinä kerrotaan haitallisista ohjelmatyypeistä sekä korostetaan yhdessä katsomisen ja ohjelmista keskustelun tärkeyttä lapsen ja vanhempien välillä. Kaikissa terveystarkastuksissa otetaan puheeksi, millaisia ohjelmia lapsi katsoo televisiosta ja kuinka paljon hän käyttää siihen aikaa. Myös tietokoneen käyttötarkoituksista ja siihen kohdistuvasta ajankäytöstä keskustellaan, varsinkin pelien ja internetsurffailun kohdalla. Nykyisin laajennetuissa terveystarkastuksissa katselun ja pelaamisen määrä kirjataan lapsen terveyskertomukseen ja ensi syksystä alkaen kirjaamista laajennetaan kaikkiin vuositarkastuksiin. 9

10 Mediakasvatus - oppilaan medialukutaidon kehittäminen Media muokkaa lasten ja nuorten elämää: identiteettiä, ihanteita, elämäntyyliä, muotia jne. Lapsilla ja nuorilla tulee olla uusia taitoja hallita omaa elämäänsä. Medialla tarkoitamme joukkoviestinnässä käytettäviä teknisiä välineitä (sanomalehti, aikakauslehti, radio, tv, cd-rom-levy, internet ) Mediakasvatuksella tarkoitetaan niitä sisällöllisiä ja pedagogisia ratkaisuja, joilla kehitetään oppilaan medialukutaitoa. Mediatajun kehittäminen on aihekokonaisuus, jonka tulee olla tiedostetusti läsnä koko perusopetuksessa Medialukutaidolla ymmärretään yleisesti eri viestimien "luku- ja kirjoitustaitoa". Se on siis tekstin, kuvan ja äänen sekoitusten tulkinnan taitoa. Medialukutaidolla on osa oppilaan oman elämän hallintaa: mediakulttuurista ymmärtämystä ja kykyä itsenäiseen ja kriittiseen pohdintaan. Medialukutaito on valmius, jota voi kehittää koko eliniän. Mediaesitys on minkä tahansa viestimen sisältämä rajattu kerronnallinen viesti: sanomalehden uutinen, aikakauslehden artikkeli, elokuva, tv-ohjelma, animaatio, kuva, radio-ohjelma, mainos, www-sivu, CD-ROM multimedia/hypermedia-esitys jne. Olennaista on, että se sisältää tekstiä, kuvia tai muita visuaalisia merkkejä ja ääniä yhdistelminä tai erikseen. Mediakasvatuksen toteutusta voidaan lähestyä kolmesta eri näkökulmasta: 1) Teknisessä lähestymistavassa korostuvat mediaesitysten tuotannolliset keinot. Tavoitteena on mediateknisen ympäristön hahmottaminen ja sen lainalaisuuksien ymmärtäminen. Toiminnassa keskitytään viestimien tekniikkaan ja niiden luontevan käytön harjoitteluun, esim. tietotekniikan peruskäyttö tiedonhaku, lähdekriittisyys kameratekniikat animaatiotekniikat videointi- ja editointi 2) Taidekasvatuksellisessa lähestymistavassa korostuvat mediaesitysten ilmaisun keinot. Toiminnassa keskitytään mediaesitysten ja eri lajityyppien erittelyyn ja analysointiin. Tarkastelun kohteena voivat olla esim. mediaesityksen rakenne kerronnalliset tasot, symboliikka Suvi T., 1B esteettiset arvot 3) Yhteiskunnallisessa lähestymistavassa korostuu mediaesityksen välittämän maailmankuvan vastaanotto ja kriittinen arviointi. Toiminnassa olennaista on esim. mediatekstin vaikuttavuuden arvioiminen ja tulkitseminen mediatekstin taustalla olevien valintojen, valtasuhteiden, arvojen ja asenteiden erittely mediatuotannon taustalla olevien taloudellisten ja poliittisten motiivien tiedostaminen ja erittely median yhteiskunnallisen roolin pohtiminen: tiedon välittäminen - viihdyttäminen Kaikissa lähestymistavoissa on tärkeintä median vastaanottaja eli oppilas. Olisi tärkeää, että oppilas pohtisi mediaa koulussa monipuolisesti, jotta hän kykenisi toimimaan itsenäisesti ja kriittisesti. Tärkeää olisi myös rohkaista oppilaita eläytymään mediateksteihin ja nauttimaan niistä. Olennaista on myös saada mediaan liittyvää tietämystä, opetella median ilmaisumuotojen esteettistä ja taiteellista analysointia ja harjaantua tulkitsemaan median esityksiin kytkeytyviä arvoja ja asenteita. 10

11 Perusopetuksen alimmilla vuosiluokilla toteutetaan mediakasvatusta lähinnä teknisen lähestymistavan näkökulmasta. Oppilaan ajattelun ja maailmankuvan kehittyessä painopiste mediakasvatuksessa muuttuu: mediatajua laajennetaan ja syvennetään enemmänkin taidekasvatuksellisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Virikkeitä mediakasvatukseen Tietokoneen käyttöön ja piirrosohjelmaan tutustuminen, omien töiden tekeminen ja tulostaminen. Muihin ikäkauteen sopiviin tietokoneen opetusohjelmiin tutustuminen. Kuvien järjestäminen kertomuksiksi. Kuvakokoihin ja kuvakulmiin tutustuminen. Sarjakuvien piirtäminen. Teema-aiheisiin liittyvien seinälehtien laatiminen ryhmissä. Mainosten maailman tutustuminen, mainosten analysointi, oman mainoksen valmistaminen eri tekniikoilla. Tv-ohjelman (tai osan siitä) katsominen ja siitä keskusteleminen. Digitaalikameralla kuvaaminen, kuvien tulostaminen ja mahdollinen jatkokäsittely. Paperianimaation tekeminen. Videoanimaation tekeminen (taso- / pala-animaatio). Radiokuunnelman valmistaminen (tekniikka, tarina, vuorosanat, tehosteet. Omien / valmiiden näytelmien valmistaminen, esittäminen ja videokuvaaminen. Luokkalehden tekeminen. Vierailu sanomalehden toimituksessa / painotalossa. Videokameran käyttöön ja kuvaamiseen tutustuminen - harjoituksia / pieniä omia juttuja kameraleikkaustekniikalla. Tv-ohjelman sisällön erittely ja analysointi. Digitaalikameralla kuvaaminen ja kuvankäsittely / kuvamanipulaatio tietokoneella esim. PSPohjelmalla. Mediaelämänkerran laatiminen. Videoprojektin tekeminen (mainos / pieni elokuva / musiikkivideo + kuvaustekniikka, editointitekniikka, kuvakerronta, tyylit, lajityypit). Vierailu tv-studiolla. Www-sivujen suunnitteleminen / tuottaminen. Elokuva-analyysin tekeminen. Mainosanalyysin tekeminen Median kuvat Millaista ihmis- ja maailmankuvaa uutis- ja mainoskuvat luovat? Miten niitä voi analysoida ja tarkastella kriittisesti? Konfliktien uutisointi Millaisten metaforien kautta sotia ja konflikteja kuvataan ja uutisoidaan? Median valta Kuinka suuri bisnes media oikein on? Miten median viihteellistyminen liittyy sen valtaan? Sananvapaus etsii rajojaan Mitä lehtijutussa voi väittää? Missä menee ihmisen yksityisyyden suojan raja? Ihminen uutisen takana Miten lehtijuttu syntyy? Kuka päättää, mitä julkaistaan? Lähteitä: Kotilainen, S. & Hankala, M. & Kivikuru U. (toim.) Mediakasvatus. Edita.) Jyväskylän Normaalikoulun ops EDU.fi -sivusto (http://www.edu.fi/) 11

12 Hakuteoksia aiheesta Baer Sonja, Heikkinen Mari, Issakainen Tytti (2002) Hattiaisten mediakirja: viestintäkasvatuksen opas Lasten keskus. Karisto, Hämeenlinna. Behm, J. (2004). Lapsi ja tietotulva. Kaksplus 4/2004. Buckingham, D. (1998) Carlsson Ulla, Feilitzen Cecilia von (1999) Carlsson Ulla, Feilitzen Cecilia von (2000) Davies Maire Messenger (2001) Herkman Juha (2001) Huesmann, L..R., Moise-Titus, J.,Podolski, C-L.& Eron, L. D. (2003) Inkinen Sam (toim) (2003) Jarasto, P. & Sinervo N. (1998) Johnson, P. (1999) Kangas Sonja, Kuute Tapio (toim.) (2003) Kangassalo M., Suoranta Juha (toim.) (2001) Kauppila K.,Kuosmanen S. ja Pallassalo M. (toim.) (1991 ) Kokko Ilona (2003) Kotilainen Sirkku, Hankala Mari, Kivikuru Ullamaija (toim) (1999) Kupiainen, Reijo (2003) Kytömäki, J. (1998) Muuttuvat lapsuudet, muuttuva media. Tiedotustutkimus-lehti Mediakasvatus 1/ Children and media: image, education, participation. Yearbook/Children and media violence. Children in the new media landscape:games, pornography, perceptions. Yearbook / Children and media violence 2000 "Dear BBC": children, television storytelling and the public sphere. Cambridge University Press New York Audiovisuaalinen mediakulttuuri. Vastapaino. Tampere Longitudinal Relations Between Children`s Exposure to TV Violence and Their Aggressive and Violent Behavior in Young Adulthood: Developmental Psychology, vol. 39, no 2, Sivistyksen haaste. Kirjoituksia kulttuurista, kasvatuksesta ja teknologiasta. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Kouvola Kouluikäisen lapsen maailma.gummerus Kirjapaino Oy. Torkinmäen koulun Child and Media 2000 Comenius 1-hanke. Teknologisoituva nuoruus. Nuorten elinolot vuosikirja. Nuorisotutkimusverkosto, Helsininki Lasten tietoyhteiskunta. Tampere University Press, Vammala Rajaton ruutu, kirjoituksia lapsista ja liikkuvasta kuvasta. MLL. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä Media sosialisaatiossa. Miten media vaikuttaa ja miten se sijoittuu lasten arkeen. Helsingin yliopisto, sosiaalipsykologian laitos, sosialisaatio-seminaari Mediakasvatus. Edita. Helsinki Tasanteen päiväkodin mediakasvatusprojekti. Televisiokasvatus lapsiperheissä. Tiedotustutkimus -lehti. "Mediakasvatus" 1/1998 s

13 Laiho Marianna, Ruoho Iiris (toim) (1996) Liukko Seija & Kangassalo Marjatta (1998) Malmelin Nando (2003) Martsola, R, Mäkelä M. (2004) Mustonen, Anu (2000) Nordenstreng, Kaarle & Heinonen, Ari (toim.) (2002) Opetusministeriö (2000) Naisen naamio ja miehen maski. Katse ja sukupuoli mediakuvassa. Kansan Sivistystyön Liitto. Tampere. Mediaa muruille Kirjapaino Oy West Point, Rauma Mainonnan lukutaito: mainonnan viestinnällistä luonnetta ymmärtämässä. Gaudeamus. Helsinki Kuvaohjelmien ikärajat ja lastensuojelu. Valtion elokuvatarkastamon julkaisu nro 1. Edita Prima Oy. Mediapsykologia. Wsoy, Porvoo Mediaetiikan kipupisteet., Mediaetiikan luentosarja marraskuu 2001 Tampereen yliopisto Suomi (o)saa lukea. Tietoyhteiskunnan lukutaidot työryhmän linjaukset. Opetusministeriön työryhmän muistioita 4:2000 Opetusministeriö (2004) Mediaväkivalta ja lapset. Luonnos toimintaohjelmaksi Opetusministeriön monisteita 2004:10. Pelastakaa Lapset ry (2003) Lasten tieto tekniikkaan. Lehti 4/2003. Raatikainen, Reeta (2000) Raittila, Pentti (toim.) (2002) Rydin, Ingegerd (1983) Seppänen Janne (2001) Sinkkonen, J. (toim.) (2003) Sintonen Sara (toim.) 2002 Sulku Sirpa, Aromaa Juha (toim.) (2001 Suoninen, Annika (1993) Suoranta Juha ( 2003) Suoranta Juha, Lehtimäki Hanna ja Hakulinen Sampsa (2001) Uimonen Risto & Ikävalko Elisa (1996) Ruusunpunaa ja kukerrusta vai (raakaa) realismia elokuvakasvatus varhaiskasvattajan näkökulmasta. kasvatustieteen pro gradu-tutkielma. Joensuun yliopisto. Etnisyys ja rasismi journalismissa. TV-ajan lapset. Kuvasta, äänestä ja sanasta lapsen ajattelussa. Oy Yleisradio Ab suunnittelu - ja tutkimusosasto. Katseen voima. Kohti visuaalista lukutaitoa. Vastapaino. Tampere Pesästä lentoon. Kirja lapsen kehityksestä kasvattajalle. Median sylissä: kirjoituksia lasten mediakasvatuksesta. Finn lectura, Tampere Kohtaamispaikkana lapsuus: vuoropuhelua lapsen maailmasta. Edita, Helsinki Televisio lasten elämässä. Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin tutkimusyksikön julkaisu 37. Kasvatus mediakulttuurissa: mitä kasvattajan tulee tietää. Vastapaino. Tampere Lapset tietoyhteiskunnan toimijoina. Tampereen tietoyhteiskunnan tutkimuslaitos, Tampere Mielikuvien maailma. Miten mediajulkisuutta muokataan ja imagoja rakennetaan. Inforviestintä. Helsinki 13

14 Uskali Tero (toim) (2001) Werner, A. (1996) Vännilä Päivi Mediatesti. Syyskuun yhdestoista. Mediainstituutti. Jyväskylän yliopisto Lapset ja televisio. Suomalaisen laitoksen toimittanut Annika Suoninen. Gaudeamus.Tammer-paino, Tampere Lapset ja televisio. 14

15 Nettilähteitä: educa.kpnet.fi/kokkola/projektit/c&m2000/cm2000.htm. educa.kpnet.fi/kokkola/projektit/c&m2000/mlkrap1/htm Raportti medialeirikoulusta Kokkola ja lausunnot htm (medialukutaitoa lapsille ja nuorille) Pelastakaa Lapset sähköinen, internetissä toimiva lastensuojelupalvelu Tietokonepelien riskit ja mahdollisuudet Tietokonepelien mahdollisuudet ja haitat 15

16

Varhainen mediakasvatus mediaa oppii ymmärtämään

Varhainen mediakasvatus mediaa oppii ymmärtämään Varhainen mediakasvatus mediaa oppii ymmärtämään Mediataidot suojaavat ja vahvistavat mediakasvatuksen tavoitteena itsenäinen, aktiivinen ja kriittinen ote mediaan median hallinnan avaimina ovat monipuoliset

Lisätiedot

Lapset ja medialukutaito

Lapset ja medialukutaito Lapset ja medialukutaito Tampere 28.11.2014 Saara Pääjärvi Erityisasiantuntija KM, LTO Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) mediakasvatus ja kuvaohjelmayksikkö (MEKU) Kansallinen audiovisuaalinen

Lisätiedot

Lapset ja medialukutaito

Lapset ja medialukutaito Lapset ja medialukutaito Turku 14.11.2014 Saara Pääjärvi Erityisasiantuntija KM, LTO Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) mediakasvatus ja kuvaohjelmayksikkö (MEKU) Kansallinen audiovisuaalinen

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA S I R K K U K O T I L A I N E N F T, P R O F E S S O R I T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Lasten ja nuorten vaikuttaminen mediassa? Miksi

Lisätiedot

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014 Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen Lappeenranta 8.10.2014 Media + kasvatus = mediakasvatus Mitä on mediakasvatus ja miten sitä voi toteuttaa Mediakasvatuksen monet kasvot turvataidoista luovuuteen

Lisätiedot

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T A K S E T U L N J A U I V T U S L A D A K A S I M D I A K E VIESTINNÄN KESKUSLIITON MEDIAKASVATUSLINJAUKSET: Lasten ja

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

MEDIA Nuorisotyön koordinaattori Suvi Dunder

MEDIA Nuorisotyön koordinaattori Suvi Dunder MEDIA Nuorisotyön koordinaattori Suvi Dunder Media on muutakin kun vain tutut televisio ja sanomalehti. Mediakasvatuksessa tulisi ottaa huomioon myös tietokonepelit, mainonta monissa eri muodoissa, keskustelupalstat

Lisätiedot

Tässä on ehdotuksemme Metkan sivujen uudesta konseptista.

Tässä on ehdotuksemme Metkan sivujen uudesta konseptista. Hei Anu, Tässä on ehdotuksemme Metkan sivujen uudesta konseptista. Ehdotuksessamme olemme selkiyttäneet sivujen rakennetta, lisänneet interaktiivisuutta ja tuoneet lisää visuaalista sisältöä sivuille.

Lisätiedot

Oppilaiden osallistaminen ja vanhempien mukaan ottaminen ovat tärkeitä osia viestintä- ja mediataitojen kehittämisessä.

Oppilaiden osallistaminen ja vanhempien mukaan ottaminen ovat tärkeitä osia viestintä- ja mediataitojen kehittämisessä. Lapsen oikeudet ja media Koulurauhan Lasten oikeuksien kokonaisuuden alle kuuluu viestintä ja mediataitojen teema, jota toteutetaan marras-joulukuun aikana. Näiltä sivuilta löydät aineistoa teeman käsittelyyn.

Lisätiedot

Monilukutaito opetussuunnitelmien perusteissa

Monilukutaito opetussuunnitelmien perusteissa Monilukutaito opetussuunnitelmien perusteissa Minna Harmanen, Opetushallitus Aineopettajaliiton seminaari, Paasitorni, 7.11.2015 Monilukutaito? Opetussuunnitelmat uudistuvat Perusopetuksen ops-perusteet

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

Olen käyttänyt kuvien muokkaukseen yleisesti käytettyä Adobe Photoshop - ohjelmaa.

Olen käyttänyt kuvien muokkaukseen yleisesti käytettyä Adobe Photoshop - ohjelmaa. Valheelliset mielikuvat Sana tekijältä Olen tehnyt neljä erilaista kuvanäytettä kuvamanipulaatiosta. Jaoin näytteet kahteen eri kategoriaan. Ensimmäinen kategoria käsittelee piilevää kuvanmuokkausta. Tämän

Lisätiedot

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Esitys löytyy Mollan sivuilta: Molla.ejuttu.fi Molla- media, osallisuus, lapsi. Kurkistus pienten lasten

Lisätiedot

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.)

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.) 1. Luokka-aste 3 66 22.8% 4 92 31.8% 5 103 35.6% 6 23 8 % 7 2 0.7% 8 2 0.7% 9 1 0.3% 2. Sukupuoli Tyttö 159 55 % Poika 130 45 % 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät päivittäin koulussa? ATK-luokan/kirjaston

Lisätiedot

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28. 1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.8% 2. Sukupuoli Tyttö 179 59.9% Poika 120 40.1% 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS TVT-KYSELY 2014. suoritettu nettikyselynä E-lomakkeella (vastauksia 50 kpl, kysely osoitettu 86 henkilölle, vastausprosentti 58,14 %)

VARHAISKASVATUS TVT-KYSELY 2014. suoritettu nettikyselynä E-lomakkeella (vastauksia 50 kpl, kysely osoitettu 86 henkilölle, vastausprosentti 58,14 %) VARHAISKASVATUS TVT-KYSELY 2014 suoritettu nettikyselynä E-lomakkeella (vastauksia 50 kpl, kysely osoitettu 86 henkilölle, vastausprosentti 58,14 %) 1 (19) SISÄLTÖ SIVU KUINKA KAUAN OLET TOIMINUT NYKYISESSÄ

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin XIII Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Mordvan Tasavalta, Saransk Teemaseminaari 7.10.2011: Lasten ja nuorten informaatio- ja medialukutaitojen edistäminen yleisissä kirjastoissa Suomen kansalliset

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA. Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011. Pälvi Rantala

SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA. Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011. Pälvi Rantala SUKUPUOLI JA TASA-ARVO JOURNALISMISSA Lapin Letkan media-aineiston analyysi 2008-2011 Pälvi Rantala NIINHÄN SEN PITÄISI MENNÄ. JA NIIN SE MYÖS USEIN MENEE VALITETTAVASTI. Työssä ja kaikessa elämässä meidän

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =

Lisätiedot

7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE

7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE 7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE 301 LUOKKA 8 2 h / viikko n. 76 h / vuosi LUOKKA 9 2 h / viikko n. 76 h / vuosi Opetuksessa painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä, kuvallisen ilmaisun

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista?

Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista? Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista? Anna-Maria Mäki-Kuutti, tutkija Tampereen yliopisto, COMET Ehkäisevän työn päivät Lahti 25.9.2014 Sisältö Mistä puhumme,

Lisätiedot

Johdantoa mediakasvatukseen

Johdantoa mediakasvatukseen Johdantoa mediakasvatukseen Mediakasvatuksen perusteet 4 op Olli Vesterinen, 2006 Seminaarikertojen teemat Perspektiivi 2 Didaktiikka Psykologia Perspektiivi 3 Yhteiskuntatieteet Perspektiivi 4 Mediakasvatuksen

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Jyrki Reunamo Sadonkoruujuhlat 9.11.2012 Orientaatioprojektin kotisivut: http://blogs.helsinki.fi/reunamo/

Jyrki Reunamo Sadonkoruujuhlat 9.11.2012 Orientaatioprojektin kotisivut: http://blogs.helsinki.fi/reunamo/ Orientaatioprojekti Jyrki Reunamo Sadonkoruujuhlat 9.11.2012 Orientaatioprojektin kotisivut: http://blogs.helsinki.fi/reunamo/ www.helsinki.fi/yliopisto 12.11.2012 1 Orientaatioprojekti http://blogs.helsinki.fi/reunamo/

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission LEAVING CERTIFICATE EXAMINATION, 2007 FINNISH HIGHER LEVEL Thursday, 7th June Afternoon 1.30 p.m. to 4.30 p.m. TEHTÄVÄT Ohje: Vastaa kaikkiin

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt!

Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt! Lions Clubs International MD 107 Finland Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt! Aktiviteetti lionsklubeille Netin turvallinen käyttö perheissä 1 Leijonien oma palveluaktiviteetti! Netin turvallinen käyttö

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,

lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, lasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset, henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat,

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa

PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI mahdollisuus kuvataideopetuksessa? Osaava-hanke, Porvoo 21.5.2014 / Elisse Heinimaa PEDAGOGINEN DOKUMENTOINTI on reggio emilian kunnallisissa päiväkodeissa kehitetty työskentelytapa.

Lisätiedot

PANSION KOULUN OPS PORTAAT

PANSION KOULUN OPS PORTAAT SYKSY 2012 TULEVAISUUDE N KOULU Kyselyt huoltajille, oppilaille ja opettajille SYKSY 2013 KOULUARJEN KEHITTÄMINEN Kyselyn tulosten hyödyntäminen VESO 16.11 Koulun toimintakulttu uri Mikä arjessa sujuu

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Maailmankansalainen ja media

Maailmankansalainen ja media Maailmankansalainen ja media Pirjo-Riitta Puro 14.5.2008 Sanomalehtien Liitto n. 200 jäsenlehteä joista 53 ilmestyy 4-7 kertaa viikossa joista n. 150 paikallislehteä toimialajärjestö jäsenlehtien yhteislevikki

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Kotitalous. Kuvataide. Valinnaiskurssit 9.luokalle 2016 2017

Kotitalous. Kuvataide. Valinnaiskurssit 9.luokalle 2016 2017 Valinnaiskurssit 9.luokalle 2016 2017 Yleislinjalla olevat oppilaat valitsevat 9. luokalle kaksi uutta kurssia, matemaattis-luonnontieteellisen tai liikuntapainotuksen valinneet oppilaat valitsevat yhden

Lisätiedot

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013.

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Median tulevaisuus alan murroksessa Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Media on historiallisessa murroksessa Murros on teknologialähtöinen. Sen ilmentymä on internet ja uusi mobiiliteknologia.

Lisätiedot

MEDIAT JA ME MEDIAKASVATUKSEN LÄHTÖKOHDAT

MEDIAT JA ME MEDIAKASVATUKSEN LÄHTÖKOHDAT MEDIAT JA ME MEDIAKASVATUKSEN LÄHTÖKOHDAT Toimittanut Ulrica Gabrielsson Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti keskiviikkona 22.9.2004 keskustelutilaisuuden "Mediat ja me mediakasvatuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen

Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen Sosiaalinen media? Sosiaalinen media (some) liittyy internetin vuorovaikutteisiin ryhmätyö- ja julkaisujärjestelmiin,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Seija Pylkkö Valkealan lukio

Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Sukella tarinaan Selvitä, mikä on elokuvan aihe eli mistä se keskeisesti kertoo? Miten tapahtumat etenevät, eli millainen on juoni? Kertooko

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutusta opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta

Lisätiedot

Leikkien ja liikkuen isovanhempien kanssa linnan liepeillä

Leikkien ja liikkuen isovanhempien kanssa linnan liepeillä Työyhteisötehtävä 3, laaja-alainen oppimiskokonaisuus Leikkien ja liikkuen isovanhempien kanssa linnan liepeillä Lähtökohdat: Vanhempainillassa tuli vanhemmilta toiveita ulkoilusta, vuorovaikutussuhteista

Lisätiedot

1 lk:n tavoitteiden lisäksi oppilas kehittyy kuvallisen viestinnän välineiden käytössä havainnoi todellisen ja kuvallisen maailman eroja.

1 lk:n tavoitteiden lisäksi oppilas kehittyy kuvallisen viestinnän välineiden käytössä havainnoi todellisen ja kuvallisen maailman eroja. KUVATAIDE Kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. Keskeistä on ymmärtää

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin

Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin Mikko Meriläinen mikko.merilainen@ehyt.fi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, 00510 Helsinki www.ehyt.fi www.pelitaito.fi

Lisätiedot

Mennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille

Mennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille Mennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään mediaan liittyviä asioita ja riittävän unen merkitystä.

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Jyväskylän Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi 25.3.2015

Jyväskylän Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi 25.3.2015 Jyväskylän Varhaiskasvatuksen IX Johtajuusfoorumi 25.3.2015 Mediaa Mollan kanssa Mediakasvatusta päiväkoteihin Molla-hankkeessa Esiintyjät: Riikka Tidenberg, Saimaan mediakeskus ja Satu Reijola, Lappeen

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Anne Frantti Media- ja elokuvakasvatus peruskouluopetuksessa

Anne Frantti Media- ja elokuvakasvatus peruskouluopetuksessa Anne Frantti Media- ja elokuvakasvatus peruskouluopetuksessa Tutkimus Elävää kuvaa projektiin osallistuneiden opettajien käsityksistä ja opetuskäytänteistä Pro gradu -tutkielma Mediakasvatus Kevät 2013

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Nimi: Syntymäaika: Esiopetusryhmä: / 20 Suunnitelma on laadittu Perheenjäsenet: Lapseni lähimmät kaverit ja muut tärkeät ihmiset: Tärkeät puhelinnumerot: Erikoisruokavaliot

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Vähärauman koulu Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Tietotekniikka meidän koulussa: Mottona: Tyvestä puuhun noustaan. Kaikkien ei tarvitse oppia kaikkea, mutta perustaidot opetetaan jokaiselle. Opettajien

Lisätiedot

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio

Lisätiedot

TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Av-kulttuuri ja yhteiskunnallinen sääntely. Sääntelyn muodot. 1) Kulttuurinen sääntely

TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Av-kulttuuri ja yhteiskunnallinen sääntely. Sääntelyn muodot. 1) Kulttuurinen sääntely TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Av-kulttuuri ja yhteiskunnallinen sääntely Juha Herkman, 23.4.2014 Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos, viestinnän tutkimus Sääntelyn muodot

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

Lasten medialeikit. Suvi Pennanen. suvi.pennanen@helsinki.fi. Lapsuudentutkimuksen päivät 2.-3.6.2008

Lasten medialeikit. Suvi Pennanen. suvi.pennanen@helsinki.fi. Lapsuudentutkimuksen päivät 2.-3.6.2008 Lasten medialeikit Suvi Pennanen suvi.pennanen@helsinki.fi 2.-3.6.2008 5-vuotiaan Esan piirtämä Spiderman ja Amandan (6 v.) näkemys Bratzeistä Tutkimusaineisto Etnografinen aineisto (kerätty keväällä 2007):

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Lapset ja media. Opas selkokielellä

Lapset ja media. Opas selkokielellä Lapset ja media Opas selkokielellä Sisältö Johdanto 3 Ikärajat 4 Netti 8 Pelit 14 Käyttääkö lapsi liikaa mediaa? 15 Lukeminen 16 Jokainen voi tuottaa mediasisältöjä 18 2 Johdanto Lapsella on oikeus käyttää

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO. Humanistinen tiedekunta. Viestintätieteiden laitos

VAASAN YLIOPISTO. Humanistinen tiedekunta. Viestintätieteiden laitos VAASAN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Viestintätieteiden laitos Lotta Saunamäki Tietokoneen käytön opetus ja oppiminen yläkoulussa Viestintätieteiden pro gradu -tutkielma Vaasa 2008 1 SISÄLLYS TAULUKOT

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot