Lapsi ja Media OPAS MEDIAKASVATUKSEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapsi ja Media OPAS MEDIAKASVATUKSEEN"

Transkriptio

1 Lapsi ja Media OPAS MEDIAKASVATUKSEEN

2 Lapsi ja Media Opas mediakasvatukseen Lasten ja nuorten hyvinvointi Lappeenrannassa jokaisen aikuisen asia Tämän julkaisun laatimiseen on osallistunut mediatyöryhmä, johon kuuluu henkilöitä lastenneuvoloista, kouluterveydenhuollosta, lapsi-ja nuorisovastaanotolta, päivähoitoidosta, koulutoimesta, kirjastotoimesta ja seurakunnasta sekä Lappeenrannan Pelastakaa Lapset ry:stä Nuorten osallisuushanke UKSI LAPPEENRANNAN KAUPUNKI 2

3 sisällysluettelo: Tavoitteena median lukutaito sivu 5 Media eri ikäkausina sivu 6 Vaihtoehto medialle sivu 7 Lapsi ja media päivähoidossa sivu 8 Media kouluterveydenhuollossa sivu 9 Mediakasvatus oppilaan medialukutaidon kehittäminen sivu 10 Hakuteokset sivu 11 3

4 4

5 Tavoitteena median lukutaito Median tulo lasten ja perheiden elämään on tosiasia Median vaikutus koskettaa kaikkia. Lapset ja nuoret saavat suuren määrän tietoa, mielikuvia ja elämyksiä, jota perheen aikuiset eivät enää pysty parhaalla tahdollakaan valvomaan tai hallitsemaan. Median eli lehdistön, television, videoiden ja sähköistenviestimien vaikutus meihin kaikkiin on paljon suurempi kuin mitä tiedämmekään. Media vaikuttaa meihin ajattelun ja tunteiden tasoilla tietoisesti tai tiedostamattomasti. Media vaikuttaa mielipiteisiimme, maailmankuvaamme, toimintaamme, ostopäätöksiimme ja muokkaa myös käsitystämme itsestämme. Median vaikutus lasten elämään Media vaikuttaa paljon voimakkaammin ja pysyvämmin lasten ja nuorten ajattelutapoihin kuin aikuisten kohdalla. Median antamat tiedot, elämykset ja mielikuvat muokkaavat kehitystä ja ajattelua joko hyvään tai huonoon suuntaan. Visuaalisten ärsykkeiden suuri osuus lisää näönvaraista havainnointikykyä, mutta samalla saattaa vähentää vuorovaikutuksellisia taitoja ja kuulonvaraista havainnointia. Ennen kaikkea television, videoiden ja internetin runsas harrastaminen muuttaa sekä aikuisten että lasten elämäntapaa, joka vaikuttaa harrastusten, ulkoilun ja liikunnan määrään. Näin vaikutukset ovat varsin laaja-alaisia ja pitemmällä aikavälillä erittäin syvällisiä. Lapsi ja media - työryhmä Lappeenrannassa on Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän puitteissa aloittanut v Lapsi ja media työryhmä, jonka tavoitteena on antaa eväitä median lukutaitoon. Suunnitelmana on, että Lappeenrannassa lasten ja nuorten kanssa työskentelevät tietävät tulevaisuudessa riittävästi median merkityksestä ja sen vaikutuksista ja että he osaavat ohjata perheitä ja lapsia median parempaan hallintaan. Koulutustilaisuuksia aiheesta Lapsi- ja media työryhmään on osallistunut Lappeenrannan kaupungin kasvatus- ja opetustoimen, sosiaalija terveystoimen, sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialojen edustajat. Lisäksi mukana ovat olleet seurakuntayhtymän että Pelastakaa Lapset ryn edustajat. Työryhmä on järjestänyt koulutusta lasten ja nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille. Toiminta aloitettiin yleisöluennolla syksyllä 2003, jolloin toimittaja Jukka Kajava ja lastenpsykiatri,erityisasiantuntija Raisa Cacciatore (Väestöliitto) johdattelivat lappeenrantalaisia Lapsi ja media-aiheeseen. Syksyisessä koulutustilaisuudessa 2004 oli useita asiantuntijoita ohjaamassa lasten kanssa työskenteleviä aiheeseen. Työryhmän asiantuntijana on toiminut tutkija Raisa Koivusalo-Kuusivaara Helsingin yliopistosta. Työryhmä jatkaa edelleen toimintaansa koulutuksen ja tiedon hankkijana ja välittäjänä. Tavoitteet Tavoite on, että mediakasvatus tulee osaksi Lappeenrannan peruskoulujen opetussuunnitelmaa ja päivähoidon toimintasuunnitelmaa. Median merkityksestä lapsen kehityksen yhtenä vaikuttajana kerrotaan vanhemmille lastenneuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa sekä seurakunnan lapsityössä. Kaikkein tärkeintä tässä asiassa on, että lapsi ja nuori itse oppii hallitsemaan median oikeaa käyttöä. Se ei tapahdu luonnostaan, vaan siihen tarvitaan paljon aikuisten aikaa, tukea ja apua. Tämä onnistuu vain laajassa ja pitkäjännitteisessä yhteistyössä. Hyviä ehdotuksia ja ennen kaikkea onnistuneita kokemuksia median lukutaidon parantamiseksi tulee välittää meidän kaikkien yhteiseksi omaisuudeksi. Siksi työryhmä haluaa kaiken mahdollisen palautteen. Outi Strid Lappeenrannan kaupungin ehkäisevän terveydenhuollon ylilääkäri 5

6 Media eri ikäkausina Alle 1 v ei mediaa 1-2 v yhdessä katsoen lapsi ei malta istua pitkiä aikoja paikoillaan eikä seurata tiiviisti TV- tai video-ohjelmia: ei hyötyä tämän ikäisen kehitykselle vanhempien syytä tarkistaa perheen ajankäyttö ja katselutottumukset 3 4 v yhdessä katsoen vanhemmat asettavat rajat katselulle lapsi haluaa ja on uteliaskin seuraamaan ohjelmia kauemmin vääränlaiset ohjelmat aiheuttavat lapsessa levottomuutta, aggressiivista käyttäytymistä ja pelkoja vanhemmat auttavat lasta erottamaan keinotodellisuuden oikeasta elämästä vanhempien syytä tarkistaa perheen ajankäyttö ja katselutottumukset 5 6 v yhdessä katsoen vanhemmat asettavat rajat katselulle vanhempien valvottava lapsen mahdollisia seikkailuja internetissä vanhempien syytä tarkistaa perheen ajankäyttö ja katselutottumukset vääränlaiset ohjelmat aiheuttavat lapsessa levottomuutta, aggressiivista käyttäytymistä ja pelkoja Hannele K., 1A 6

7 Tanja U., 1A Vaihtoehto medialle Alle 1 v vanhemmat ja sisarukset yhdessä vanhempien kanssa tutkitut kirjat 1 2 v ulkoleikit ja liikunta - liukumäki, keinu ja kiipeilytelineet yhdessä luetut kirjat 3 4 v koti- ja roolileikit - legot, palapelit ja käsinuket tietokonepelit ja tietokirjat kiinnostavat vanhempien tehtävä on huolehtia, että lapsi pelaa vain ikäisilleen tarkoitettuja pelejä ulkoleikit - hiihto, luistelu, pyöräily ja uinti puutyöt, käsityöt ja kotityöt oikeilla välineillä 5 6 v jaksaa kuunnella pitkiäkin satuja tiedonnälkä on suuri: elämä muissa maissa, eläimet ja luonto, kuolema, syntymä ja sota herättävät kysymyksiä kirjat, lehdet ja sarjakuvat kiinnostavat ja lapsi tekee niitä itsekin ikäsuositusten mukaiset CD - romput ja satukasetit Ohjelmat/uutiset, jotka sisältävät onnettomuuksia, väkivaltaa ja seksiä eivät sovi lasten katseltaviksi. Ne sisältävät usein asioita, jotka voivat lisätä lapsen pelkoja, levottomuutta ja aggressiivista käyttäytymistä. 7

8 LAPSI JA MEDIA PÄIVÄHOIDOSSA Televisiosta ja mediasta on tullut yksi keskeinen sosiaalistaja lapsen maailmassa. Median kautta lapsi saa vaikutteita elämäänsä ja hänen oletetaan tekevän itseään koskevia valintoja ja päätöksiä yhä nuorempana. Siksi ei ole yhdentekevää mitä lapset televisiosta katsovat. Vanhemmat ovat lastensa ensisijaisia kasvattajia ja päättävät median käytöstä, mutta usein he eivät tule ajatelleeksi tai eivät ole tietoisia median vaikutuksista lapsen kehitykseen. Päivähoidon tavoitteena on olla kasvatuskumppanina vanhemmille ja toimia yhdessä lapsen kasvun tukemiseksi. Jotta voidaan toimia lapsen parhaaksi, täytyy löytyä yhteinen kieli myös mediasta. Asiaan perehdytetyt ammattikasvattajat voivat toimia keskustelun avaajina päiväkodeissa. Lasten painajaiset tai rajut leikit tarjoavat hyvän keinon lähestyä media-asiaa. PÄIVÄHOIDOSSA TAVOITTEENA on saada päivähoidon ammattihenkilöstö huomaamaan median merkitys ja lisätä tietoisuutta median vaikutuksista lapseen ja lapsen kehitykseen ja tätä kautta auttaa vanhempia tiedostamaan median vaikutus lapseen ja lapsen kehitykseen KEINOT -luentotilaisuudet päivähoidon ammattilaisille -vanhempien kanssa käytävät keskustelut päiväkodeissa neuvolan laatiman ohjeen pohjalta -luennot ja keskustelut esim. vanhempainilloissa -mediakasvatuksen tavoitteiden kirjaaminen kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitä kautta jokaisen päiväkodin omaan varhaiskasvatussuunnitelmaan MEDIAKASVATUS PÄIVÄKODISSA VOISI OLLA -mediatajun kehittämistä - mahdollisuus omaan tuottamiseen (tietokone, videokamera) - aikuisen apu lapsen mediaympäristön huomioimiseen -ohjelmien analysointia yhdessä -opettaa lasta kriittiseen ajatteluun median suhteen -auttaa lasta huomaamaan myös esteettiset arvot mediassa 8

9 Lappeenrannan kaupunki Kouluterveydenhuolto Media kouluterveydenhuollossa Ekaluokkalaisen vanhemmille jaettavassa esitteessä käsitellään television katselun ja pelien pelaamisen määrän vaikutusta lapsen henkiseen kasvuun. Siinä kerrotaan haitallisista ohjelmatyypeistä sekä korostetaan yhdessä katsomisen ja ohjelmista keskustelun tärkeyttä lapsen ja vanhempien välillä. Kaikissa terveystarkastuksissa otetaan puheeksi, millaisia ohjelmia lapsi katsoo televisiosta ja kuinka paljon hän käyttää siihen aikaa. Myös tietokoneen käyttötarkoituksista ja siihen kohdistuvasta ajankäytöstä keskustellaan, varsinkin pelien ja internetsurffailun kohdalla. Nykyisin laajennetuissa terveystarkastuksissa katselun ja pelaamisen määrä kirjataan lapsen terveyskertomukseen ja ensi syksystä alkaen kirjaamista laajennetaan kaikkiin vuositarkastuksiin. 9

10 Mediakasvatus - oppilaan medialukutaidon kehittäminen Media muokkaa lasten ja nuorten elämää: identiteettiä, ihanteita, elämäntyyliä, muotia jne. Lapsilla ja nuorilla tulee olla uusia taitoja hallita omaa elämäänsä. Medialla tarkoitamme joukkoviestinnässä käytettäviä teknisiä välineitä (sanomalehti, aikakauslehti, radio, tv, cd-rom-levy, internet ) Mediakasvatuksella tarkoitetaan niitä sisällöllisiä ja pedagogisia ratkaisuja, joilla kehitetään oppilaan medialukutaitoa. Mediatajun kehittäminen on aihekokonaisuus, jonka tulee olla tiedostetusti läsnä koko perusopetuksessa Medialukutaidolla ymmärretään yleisesti eri viestimien "luku- ja kirjoitustaitoa". Se on siis tekstin, kuvan ja äänen sekoitusten tulkinnan taitoa. Medialukutaidolla on osa oppilaan oman elämän hallintaa: mediakulttuurista ymmärtämystä ja kykyä itsenäiseen ja kriittiseen pohdintaan. Medialukutaito on valmius, jota voi kehittää koko eliniän. Mediaesitys on minkä tahansa viestimen sisältämä rajattu kerronnallinen viesti: sanomalehden uutinen, aikakauslehden artikkeli, elokuva, tv-ohjelma, animaatio, kuva, radio-ohjelma, mainos, www-sivu, CD-ROM multimedia/hypermedia-esitys jne. Olennaista on, että se sisältää tekstiä, kuvia tai muita visuaalisia merkkejä ja ääniä yhdistelminä tai erikseen. Mediakasvatuksen toteutusta voidaan lähestyä kolmesta eri näkökulmasta: 1) Teknisessä lähestymistavassa korostuvat mediaesitysten tuotannolliset keinot. Tavoitteena on mediateknisen ympäristön hahmottaminen ja sen lainalaisuuksien ymmärtäminen. Toiminnassa keskitytään viestimien tekniikkaan ja niiden luontevan käytön harjoitteluun, esim. tietotekniikan peruskäyttö tiedonhaku, lähdekriittisyys kameratekniikat animaatiotekniikat videointi- ja editointi 2) Taidekasvatuksellisessa lähestymistavassa korostuvat mediaesitysten ilmaisun keinot. Toiminnassa keskitytään mediaesitysten ja eri lajityyppien erittelyyn ja analysointiin. Tarkastelun kohteena voivat olla esim. mediaesityksen rakenne kerronnalliset tasot, symboliikka Suvi T., 1B esteettiset arvot 3) Yhteiskunnallisessa lähestymistavassa korostuu mediaesityksen välittämän maailmankuvan vastaanotto ja kriittinen arviointi. Toiminnassa olennaista on esim. mediatekstin vaikuttavuuden arvioiminen ja tulkitseminen mediatekstin taustalla olevien valintojen, valtasuhteiden, arvojen ja asenteiden erittely mediatuotannon taustalla olevien taloudellisten ja poliittisten motiivien tiedostaminen ja erittely median yhteiskunnallisen roolin pohtiminen: tiedon välittäminen - viihdyttäminen Kaikissa lähestymistavoissa on tärkeintä median vastaanottaja eli oppilas. Olisi tärkeää, että oppilas pohtisi mediaa koulussa monipuolisesti, jotta hän kykenisi toimimaan itsenäisesti ja kriittisesti. Tärkeää olisi myös rohkaista oppilaita eläytymään mediateksteihin ja nauttimaan niistä. Olennaista on myös saada mediaan liittyvää tietämystä, opetella median ilmaisumuotojen esteettistä ja taiteellista analysointia ja harjaantua tulkitsemaan median esityksiin kytkeytyviä arvoja ja asenteita. 10

11 Perusopetuksen alimmilla vuosiluokilla toteutetaan mediakasvatusta lähinnä teknisen lähestymistavan näkökulmasta. Oppilaan ajattelun ja maailmankuvan kehittyessä painopiste mediakasvatuksessa muuttuu: mediatajua laajennetaan ja syvennetään enemmänkin taidekasvatuksellisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Virikkeitä mediakasvatukseen Tietokoneen käyttöön ja piirrosohjelmaan tutustuminen, omien töiden tekeminen ja tulostaminen. Muihin ikäkauteen sopiviin tietokoneen opetusohjelmiin tutustuminen. Kuvien järjestäminen kertomuksiksi. Kuvakokoihin ja kuvakulmiin tutustuminen. Sarjakuvien piirtäminen. Teema-aiheisiin liittyvien seinälehtien laatiminen ryhmissä. Mainosten maailman tutustuminen, mainosten analysointi, oman mainoksen valmistaminen eri tekniikoilla. Tv-ohjelman (tai osan siitä) katsominen ja siitä keskusteleminen. Digitaalikameralla kuvaaminen, kuvien tulostaminen ja mahdollinen jatkokäsittely. Paperianimaation tekeminen. Videoanimaation tekeminen (taso- / pala-animaatio). Radiokuunnelman valmistaminen (tekniikka, tarina, vuorosanat, tehosteet. Omien / valmiiden näytelmien valmistaminen, esittäminen ja videokuvaaminen. Luokkalehden tekeminen. Vierailu sanomalehden toimituksessa / painotalossa. Videokameran käyttöön ja kuvaamiseen tutustuminen - harjoituksia / pieniä omia juttuja kameraleikkaustekniikalla. Tv-ohjelman sisällön erittely ja analysointi. Digitaalikameralla kuvaaminen ja kuvankäsittely / kuvamanipulaatio tietokoneella esim. PSPohjelmalla. Mediaelämänkerran laatiminen. Videoprojektin tekeminen (mainos / pieni elokuva / musiikkivideo + kuvaustekniikka, editointitekniikka, kuvakerronta, tyylit, lajityypit). Vierailu tv-studiolla. Www-sivujen suunnitteleminen / tuottaminen. Elokuva-analyysin tekeminen. Mainosanalyysin tekeminen Median kuvat Millaista ihmis- ja maailmankuvaa uutis- ja mainoskuvat luovat? Miten niitä voi analysoida ja tarkastella kriittisesti? Konfliktien uutisointi Millaisten metaforien kautta sotia ja konflikteja kuvataan ja uutisoidaan? Median valta Kuinka suuri bisnes media oikein on? Miten median viihteellistyminen liittyy sen valtaan? Sananvapaus etsii rajojaan Mitä lehtijutussa voi väittää? Missä menee ihmisen yksityisyyden suojan raja? Ihminen uutisen takana Miten lehtijuttu syntyy? Kuka päättää, mitä julkaistaan? Lähteitä: Kotilainen, S. & Hankala, M. & Kivikuru U. (toim.) Mediakasvatus. Edita.) Jyväskylän Normaalikoulun ops EDU.fi -sivusto (http://www.edu.fi/) 11

12 Hakuteoksia aiheesta Baer Sonja, Heikkinen Mari, Issakainen Tytti (2002) Hattiaisten mediakirja: viestintäkasvatuksen opas Lasten keskus. Karisto, Hämeenlinna. Behm, J. (2004). Lapsi ja tietotulva. Kaksplus 4/2004. Buckingham, D. (1998) Carlsson Ulla, Feilitzen Cecilia von (1999) Carlsson Ulla, Feilitzen Cecilia von (2000) Davies Maire Messenger (2001) Herkman Juha (2001) Huesmann, L..R., Moise-Titus, J.,Podolski, C-L.& Eron, L. D. (2003) Inkinen Sam (toim) (2003) Jarasto, P. & Sinervo N. (1998) Johnson, P. (1999) Kangas Sonja, Kuute Tapio (toim.) (2003) Kangassalo M., Suoranta Juha (toim.) (2001) Kauppila K.,Kuosmanen S. ja Pallassalo M. (toim.) (1991 ) Kokko Ilona (2003) Kotilainen Sirkku, Hankala Mari, Kivikuru Ullamaija (toim) (1999) Kupiainen, Reijo (2003) Kytömäki, J. (1998) Muuttuvat lapsuudet, muuttuva media. Tiedotustutkimus-lehti Mediakasvatus 1/ Children and media: image, education, participation. Yearbook/Children and media violence. Children in the new media landscape:games, pornography, perceptions. Yearbook / Children and media violence 2000 "Dear BBC": children, television storytelling and the public sphere. Cambridge University Press New York Audiovisuaalinen mediakulttuuri. Vastapaino. Tampere Longitudinal Relations Between Children`s Exposure to TV Violence and Their Aggressive and Violent Behavior in Young Adulthood: Developmental Psychology, vol. 39, no 2, Sivistyksen haaste. Kirjoituksia kulttuurista, kasvatuksesta ja teknologiasta. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Kouvola Kouluikäisen lapsen maailma.gummerus Kirjapaino Oy. Torkinmäen koulun Child and Media 2000 Comenius 1-hanke. Teknologisoituva nuoruus. Nuorten elinolot vuosikirja. Nuorisotutkimusverkosto, Helsininki Lasten tietoyhteiskunta. Tampere University Press, Vammala Rajaton ruutu, kirjoituksia lapsista ja liikkuvasta kuvasta. MLL. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä Media sosialisaatiossa. Miten media vaikuttaa ja miten se sijoittuu lasten arkeen. Helsingin yliopisto, sosiaalipsykologian laitos, sosialisaatio-seminaari Mediakasvatus. Edita. Helsinki Tasanteen päiväkodin mediakasvatusprojekti. Televisiokasvatus lapsiperheissä. Tiedotustutkimus -lehti. "Mediakasvatus" 1/1998 s

13 Laiho Marianna, Ruoho Iiris (toim) (1996) Liukko Seija & Kangassalo Marjatta (1998) Malmelin Nando (2003) Martsola, R, Mäkelä M. (2004) Mustonen, Anu (2000) Nordenstreng, Kaarle & Heinonen, Ari (toim.) (2002) Opetusministeriö (2000) Naisen naamio ja miehen maski. Katse ja sukupuoli mediakuvassa. Kansan Sivistystyön Liitto. Tampere. Mediaa muruille Kirjapaino Oy West Point, Rauma Mainonnan lukutaito: mainonnan viestinnällistä luonnetta ymmärtämässä. Gaudeamus. Helsinki Kuvaohjelmien ikärajat ja lastensuojelu. Valtion elokuvatarkastamon julkaisu nro 1. Edita Prima Oy. Mediapsykologia. Wsoy, Porvoo Mediaetiikan kipupisteet., Mediaetiikan luentosarja marraskuu 2001 Tampereen yliopisto Suomi (o)saa lukea. Tietoyhteiskunnan lukutaidot työryhmän linjaukset. Opetusministeriön työryhmän muistioita 4:2000 Opetusministeriö (2004) Mediaväkivalta ja lapset. Luonnos toimintaohjelmaksi Opetusministeriön monisteita 2004:10. Pelastakaa Lapset ry (2003) Lasten tieto tekniikkaan. Lehti 4/2003. Raatikainen, Reeta (2000) Raittila, Pentti (toim.) (2002) Rydin, Ingegerd (1983) Seppänen Janne (2001) Sinkkonen, J. (toim.) (2003) Sintonen Sara (toim.) 2002 Sulku Sirpa, Aromaa Juha (toim.) (2001 Suoninen, Annika (1993) Suoranta Juha ( 2003) Suoranta Juha, Lehtimäki Hanna ja Hakulinen Sampsa (2001) Uimonen Risto & Ikävalko Elisa (1996) Ruusunpunaa ja kukerrusta vai (raakaa) realismia elokuvakasvatus varhaiskasvattajan näkökulmasta. kasvatustieteen pro gradu-tutkielma. Joensuun yliopisto. Etnisyys ja rasismi journalismissa. TV-ajan lapset. Kuvasta, äänestä ja sanasta lapsen ajattelussa. Oy Yleisradio Ab suunnittelu - ja tutkimusosasto. Katseen voima. Kohti visuaalista lukutaitoa. Vastapaino. Tampere Pesästä lentoon. Kirja lapsen kehityksestä kasvattajalle. Median sylissä: kirjoituksia lasten mediakasvatuksesta. Finn lectura, Tampere Kohtaamispaikkana lapsuus: vuoropuhelua lapsen maailmasta. Edita, Helsinki Televisio lasten elämässä. Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin tutkimusyksikön julkaisu 37. Kasvatus mediakulttuurissa: mitä kasvattajan tulee tietää. Vastapaino. Tampere Lapset tietoyhteiskunnan toimijoina. Tampereen tietoyhteiskunnan tutkimuslaitos, Tampere Mielikuvien maailma. Miten mediajulkisuutta muokataan ja imagoja rakennetaan. Inforviestintä. Helsinki 13

14 Uskali Tero (toim) (2001) Werner, A. (1996) Vännilä Päivi Mediatesti. Syyskuun yhdestoista. Mediainstituutti. Jyväskylän yliopisto Lapset ja televisio. Suomalaisen laitoksen toimittanut Annika Suoninen. Gaudeamus.Tammer-paino, Tampere Lapset ja televisio. 14

15 Nettilähteitä: educa.kpnet.fi/kokkola/projektit/c&m2000/cm2000.htm. educa.kpnet.fi/kokkola/projektit/c&m2000/mlkrap1/htm Raportti medialeirikoulusta Kokkola ja lausunnot htm (medialukutaitoa lapsille ja nuorille) Pelastakaa Lapset sähköinen, internetissä toimiva lastensuojelupalvelu Tietokonepelien riskit ja mahdollisuudet Tietokonepelien mahdollisuudet ja haitat 15

16

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

MITÄ MEDIAKASVATUS ON?

MITÄ MEDIAKASVATUS ON? MITÄ MEDIAKASVATUS ON?! Monitieteisyys (kasvatustiede, psykologia, kognitiotiede, viestintä, teknologia, sosiologia, filosofia, äidinkieli, kulttuurintutkimus ja taideaineet)! Kansalaistaitoja (arvoja,

Lisätiedot

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA

LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA S I R K K U K O T I L A I N E N F T, P R O F E S S O R I T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Lasten ja nuorten vaikuttaminen mediassa? Miksi

Lisätiedot

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014 Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen Lappeenranta 8.10.2014 Media + kasvatus = mediakasvatus Mitä on mediakasvatus ja miten sitä voi toteuttaa Mediakasvatuksen monet kasvot turvataidoista luovuuteen

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Oppilaiden osallistaminen ja vanhempien mukaan ottaminen ovat tärkeitä osia viestintä- ja mediataitojen kehittämisessä.

Oppilaiden osallistaminen ja vanhempien mukaan ottaminen ovat tärkeitä osia viestintä- ja mediataitojen kehittämisessä. Lapsen oikeudet ja media Koulurauhan Lasten oikeuksien kokonaisuuden alle kuuluu viestintä ja mediataitojen teema, jota toteutetaan marras-joulukuun aikana. Näiltä sivuilta löydät aineistoa teeman käsittelyyn.

Lisätiedot

Kohti kehittyviä mediataitoja

Kohti kehittyviä mediataitoja Kohti kehittyviä mediataitoja Heli Ruokamo Professori, KTK, Lapin yliopisto Johtaja, Mediapedagogiikkakeskus (MPK) Mediaseminaari, 31.10.2014, Santa s Hotel Santa Claus, Rovaniemi Taustaa Mediakasvatus

Lisätiedot

Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus Hanna Romppainen & Piia Hietamäki

Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus Hanna Romppainen & Piia Hietamäki SANOMALEHTI OPETUKSESSA -TOIMINTA Meidän kaikkien juttu -mediakasvatuskoulutus 9.9.2016 Hanna Romppainen & Piia Hietamäki TAVOITTEENA KRIITTINEN JA AKTIIVINEN LUKIJA Tahdomme tukea lasten ja nuorten kriittistä

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

Mediakulttuurit University of TAMPERE

Mediakulttuurit University of TAMPERE Partneri Nimi Reijo Kupiainen Mediakulttuurit University of TAMPERE Avustaja Maa Suomi Institutio Osallistujat Konteksti Kasvatustieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto Luokanopettaja-opiskelijat Tämä

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

Monilukutaito opetussuunnitelmien perusteissa

Monilukutaito opetussuunnitelmien perusteissa Monilukutaito opetussuunnitelmien perusteissa Minna Harmanen, Opetushallitus Aineopettajaliiton seminaari, Paasitorni, 7.11.2015 Monilukutaito? Opetussuunnitelmat uudistuvat Perusopetuksen ops-perusteet

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL. Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media

1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL. Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media 1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media Hyvä(sti) lapsuus? Miten mediat ovat muuttaneet lapsen kasvuympäristöä? Onko muutos luonteeltaan

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS TVT-KYSELY 2014. suoritettu nettikyselynä E-lomakkeella (vastauksia 50 kpl, kysely osoitettu 86 henkilölle, vastausprosentti 58,14 %)

VARHAISKASVATUS TVT-KYSELY 2014. suoritettu nettikyselynä E-lomakkeella (vastauksia 50 kpl, kysely osoitettu 86 henkilölle, vastausprosentti 58,14 %) VARHAISKASVATUS TVT-KYSELY 2014 suoritettu nettikyselynä E-lomakkeella (vastauksia 50 kpl, kysely osoitettu 86 henkilölle, vastausprosentti 58,14 %) 1 (19) SISÄLTÖ SIVU KUINKA KAUAN OLET TOIMINUT NYKYISESSÄ

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle

MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

KTKO104. Luento

KTKO104. Luento KTKO104 Luento 6.11.2014 OPS2016 Uusi opetussuunnitelma tulee voimaan 2016 syksyllä. Tällä hetkellä vielä luonnosvaiheessa. Muutamia huomioita: peruslukutaito, medialukutaito ym. => monilukutaito. tieto-

Lisätiedot

1. Tietoa tekijänoikeuksista

1. Tietoa tekijänoikeuksista KOPIRAITTILAN KOULU LUKION Kopiraittilan koulun materiaaleissa tekijänoikeustaidot on jaettu kolmeen kokonaisuuteen: tekijänoikeustietouteen, erityyppisten aineistojen käyttötaitoon sekä tiedonhankintataitoon

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Merja Salmi, Sosiaalitaito 14.1.2016 Lapsen ääni lapset informantteina Meillä on varsin vähän systemaattisesti koottua tietoa lasten arkeen liittyvistä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa tämän takia videot yleistyvät niin opetuksessa kuin

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

PANSION KOULUN OPS PORTAAT

PANSION KOULUN OPS PORTAAT SYKSY 2012 TULEVAISUUDE N KOULU Kyselyt huoltajille, oppilaille ja opettajille SYKSY 2013 KOULUARJEN KEHITTÄMINEN Kyselyn tulosten hyödyntäminen VESO 16.11 Koulun toimintakulttu uri Mikä arjessa sujuu

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Uudet lukemisen tavat. Lukuintoilua 1 Lukeva lapsi ja nuori? Seinäjoki Eliisa Vainikka, Tampereen yliopisto

Uudet lukemisen tavat. Lukuintoilua 1 Lukeva lapsi ja nuori? Seinäjoki Eliisa Vainikka, Tampereen yliopisto Uudet lukemisen tavat Lukuintoilua 1 Lukeva lapsi ja nuori? Seinäjoki 23.1.2013 Eliisa Vainikka, Tampereen yliopisto eliisa.vainikka@uta.fi PISA-tulosten kehitys 2000-2012 Erinomaisten lukijoiden osuus

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.

Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely. Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11. Monilukutaito kärkihankkeena kehittämisohjelman esittely Media mahdollisuuksien maailma varhaiskasvatuksessa ja nuorisotyössä, 1.11.2016 Varkaus 1 Monilukutaito Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Kotitalous. Kuvataide. Valinnaiskurssit 9.luokalle 2016 2017

Kotitalous. Kuvataide. Valinnaiskurssit 9.luokalle 2016 2017 Valinnaiskurssit 9.luokalle 2016 2017 Yleislinjalla olevat oppilaat valitsevat 9. luokalle kaksi uutta kurssia, matemaattis-luonnontieteellisen tai liikuntapainotuksen valinneet oppilaat valitsevat yhden

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

Keskeneräisten tarujen kirja

Keskeneräisten tarujen kirja Keskeneräisten tarujen kirja Tarve kokeilla jotain uutta Peliesittelyt ja digitarina Laadi peliesittely valitsemastasi pelistä. Sisällytä esittelyysi ainakin seuraavat asiat: Pelin nimi Lyhyt esittely

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoite - Kuluttajien mielikuvat eri mediaryhmistä - Mukana 5 mediaryhmää - Kuluttajat arvioivat mediaryhmiä 44 ominaisuuden avulla Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä - Kohderyhmänä

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPETUSVINKIT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPETUSVINKIT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KOPIRAITTILAN KOULU Tekijänoikeustaidot on jaettu materiaalissa kolmeen osaan: tekijänoikeustietouteen, erityyppisten aineistojen käyttötaitoon ja tiedonhankintataitoon ja kriittiseen

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

TerveysInfo. Arki toimimaan : vinkkejä lapsen myönteiseen tukemiseen Tietoa ADHD oireisen lapsen vanhemmille arjen pyörittämiseen.

TerveysInfo. Arki toimimaan : vinkkejä lapsen myönteiseen tukemiseen Tietoa ADHD oireisen lapsen vanhemmille arjen pyörittämiseen. TerveysInfo lasten Alle kouluikäisen ADHD ADHD on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, josta käytetään myös nimitystä tarkkaavuus ja yliaktiivisuushäiriö. Julkaisussa kerrotaan alle kouluikäisen ADHD:n

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Joulukuu 2011 Lapsen oikeudet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus valtioita

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Av-kulttuuri ja yhteiskunnallinen sääntely. Sääntelyn muodot. 1) Kulttuurinen sääntely

TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Av-kulttuuri ja yhteiskunnallinen sääntely. Sääntelyn muodot. 1) Kulttuurinen sääntely TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Av-kulttuuri ja yhteiskunnallinen sääntely Juha Herkman, 23.4.2014 Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos, viestinnän tutkimus Sääntelyn muodot

Lisätiedot

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut MISTÄ SATAKIELIPEDAGOGIIKKA SAI ALKUNSA? Kuntaliitos 2009 Tulevaisuuden pedagogiikka? Intoprojekti Reggio Emilia

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

TAIKAPEILIN VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA 2009 2010

TAIKAPEILIN VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA 2009 2010 TAIKAPEILIN VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA 2009 2010 TAIKAPEILI Taikapeilin ryhmä koostuu 3 6 vuotiaista lapsista, joista esikoululaisia on kahdeksan. Ryhmässämme on tällä hetkellä 30 lasta. Lastentarhanopettajina

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos 10.11.2016 Minkälaiset asiat huolestuttavat perheiden ajankäytössä? Viekö työ kaikki mehut: onko

Lisätiedot

Jetta Huttunen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Kaupan ja kulttuurin toimiala Viestinnän koulutusohjelma Teostuotannon suuntautumisvaihtoehto

Jetta Huttunen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Kaupan ja kulttuurin toimiala Viestinnän koulutusohjelma Teostuotannon suuntautumisvaihtoehto Jetta Huttunen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kaupan ja kulttuurin toimiala Viestinnän koulutusohjelma Teostuotannon suuntautumisvaihtoehto päätoiminen tuntiopettaja jetta.huttunen@tokem.fi Jetta Huttunen

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

- harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn ja itsearviointiin

- harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn ja itsearviointiin 1 7.17. Kuvataide Lukion kuvataideopetuksessa opiskelija oppii tulkitsemaan, arvostamaan ja arvottamaan omaa ja muiden kuvallista kulttuuria. Kuvataideopetuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrystä

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA. 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen

TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA. 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen TIEDOTE PUOLANKAJÄRVEN KOULUN LUKUVUODEN 2016 2017 7. LUOKAN VALINNAISAINEISTA 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen Hei kuudesluokkalainen! Siirtyminen peruskoulun yläluokille (7.-9.) merkitsee koulunkäynnissä

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Rajakylän koulun tietostrategia. Periaatteet

Rajakylän koulun tietostrategia. Periaatteet Rajakylän koulun tietostrategia Periaatteet Oulun opetustoimen tietostrategian mukaan jokaisella on oikeus ajanmukaiseen oppimisympäristöön. Tieto- ja viestintäteknologiaa tulee käyttää kaikissa oppiaineissa

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Lasten medialeikit. Suvi Pennanen. suvi.pennanen@helsinki.fi. Lapsuudentutkimuksen päivät 2.-3.6.2008

Lasten medialeikit. Suvi Pennanen. suvi.pennanen@helsinki.fi. Lapsuudentutkimuksen päivät 2.-3.6.2008 Lasten medialeikit Suvi Pennanen suvi.pennanen@helsinki.fi 2.-3.6.2008 5-vuotiaan Esan piirtämä Spiderman ja Amandan (6 v.) näkemys Bratzeistä Tutkimusaineisto Etnografinen aineisto (kerätty keväällä 2007):

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet JARI JUSLÉN NETTI mullistaa markkinoinnin Hyödynnä uudet mahdollisuudet TALENTUM 2009 Copyright 2009 Talentum Media Oy ja tekijä Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Riikka Rajapuro Taitto: Lapine Oy ISBN

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana 1 F:\koti\_Varhaiskasvatus\Vasu\Lapsen-vasulomake-2015.doc Lapsen nimi: (kuva) Synt.aika: Tärkeimmät puh.nrot: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat:

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö. Pro gradu seminaareihin ilmoittautuminen lukuvuonna

TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö. Pro gradu seminaareihin ilmoittautuminen lukuvuonna TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Pro gradu seminaareihin ilmoittautuminen lukuvuonna 2013-2014 SEMINAARIEN AIKATAULU syksyllä käynnistyvät seminaarit (36 h) alkavat aikaisintaan viikolla 38

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Vähärauman koulu Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Tietotekniikka meidän koulussa: Mottona: Tyvestä puuhun noustaan. Kaikkien ei tarvitse oppia kaikkea, mutta perustaidot opetetaan jokaiselle. Opettajien

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

TerveysInfo. Lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta Vinkkejä ja ajatuksia lasten omaehtoisesta liikunnasta.

TerveysInfo. Lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta Vinkkejä ja ajatuksia lasten omaehtoisesta liikunnasta. TerveysInfo pelit Innosta urheilemaan : viesti 7 12 vuotiaiden urheilevien lasten vanhemmille maksuton, kuv. : vär. http:///files/ns2/urheiluseurat_pdf/ Innosta_urheilemaan_200612_www.pdf Kohderyhmät:

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

RISKEISTÄ RIKAS LAPSUUS. Tatu Hirvonen. tatuhirv@ gmail.com. www.miner vakustannus.fi

RISKEISTÄ RIKAS LAPSUUS. Tatu Hirvonen. tatuhirv@ gmail.com. www.miner vakustannus.fi RISKEISTÄ RIKAS Tatu Hirvonen LAPSUUS tatuhirv@ gmail.com www.miner vakustannus.fi RISKIKASVATUKSEN NÄKÖKULMA Etsitään hyvää tasapainoa järkevän riskien välttämisen/poistamisen ja riskien hyväksymisen/sietämisen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet

Kuvataide. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet 9.2.14. Kuvataide Kuvataidetta käytetään kokonaisnäkemyksellisen opetuksen välineenä. ta ohjataan ikätasoiseen toimintaan ja tuetaan vuorovaikutuksen kehitystä kuvataiteen elämyksellisin keinoin. Kuvallisen

Lisätiedot