Lapsi ja Media OPAS MEDIAKASVATUKSEEN

Transkriptio

1 Lapsi ja Media OPAS MEDIAKASVATUKSEEN

2 Lapsi ja Media Opas mediakasvatukseen Lasten ja nuorten hyvinvointi Lappeenrannassa jokaisen aikuisen asia Tämän julkaisun laatimiseen on osallistunut mediatyöryhmä, johon kuuluu henkilöitä lastenneuvoloista, kouluterveydenhuollosta, lapsi-ja nuorisovastaanotolta, päivähoitoidosta, koulutoimesta, kirjastotoimesta ja seurakunnasta sekä Lappeenrannan Pelastakaa Lapset ry:stä Nuorten osallisuushanke UKSI LAPPEENRANNAN KAUPUNKI 2

3 sisällysluettelo: Tavoitteena median lukutaito sivu 5 Media eri ikäkausina sivu 6 Vaihtoehto medialle sivu 7 Lapsi ja media päivähoidossa sivu 8 Media kouluterveydenhuollossa sivu 9 Mediakasvatus oppilaan medialukutaidon kehittäminen sivu 10 Hakuteokset sivu 11 3

4 4

5 Tavoitteena median lukutaito Median tulo lasten ja perheiden elämään on tosiasia Median vaikutus koskettaa kaikkia. Lapset ja nuoret saavat suuren määrän tietoa, mielikuvia ja elämyksiä, jota perheen aikuiset eivät enää pysty parhaalla tahdollakaan valvomaan tai hallitsemaan. Median eli lehdistön, television, videoiden ja sähköistenviestimien vaikutus meihin kaikkiin on paljon suurempi kuin mitä tiedämmekään. Media vaikuttaa meihin ajattelun ja tunteiden tasoilla tietoisesti tai tiedostamattomasti. Media vaikuttaa mielipiteisiimme, maailmankuvaamme, toimintaamme, ostopäätöksiimme ja muokkaa myös käsitystämme itsestämme. Median vaikutus lasten elämään Media vaikuttaa paljon voimakkaammin ja pysyvämmin lasten ja nuorten ajattelutapoihin kuin aikuisten kohdalla. Median antamat tiedot, elämykset ja mielikuvat muokkaavat kehitystä ja ajattelua joko hyvään tai huonoon suuntaan. Visuaalisten ärsykkeiden suuri osuus lisää näönvaraista havainnointikykyä, mutta samalla saattaa vähentää vuorovaikutuksellisia taitoja ja kuulonvaraista havainnointia. Ennen kaikkea television, videoiden ja internetin runsas harrastaminen muuttaa sekä aikuisten että lasten elämäntapaa, joka vaikuttaa harrastusten, ulkoilun ja liikunnan määrään. Näin vaikutukset ovat varsin laaja-alaisia ja pitemmällä aikavälillä erittäin syvällisiä. Lapsi ja media - työryhmä Lappeenrannassa on Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän puitteissa aloittanut v Lapsi ja media työryhmä, jonka tavoitteena on antaa eväitä median lukutaitoon. Suunnitelmana on, että Lappeenrannassa lasten ja nuorten kanssa työskentelevät tietävät tulevaisuudessa riittävästi median merkityksestä ja sen vaikutuksista ja että he osaavat ohjata perheitä ja lapsia median parempaan hallintaan. Koulutustilaisuuksia aiheesta Lapsi- ja media työryhmään on osallistunut Lappeenrannan kaupungin kasvatus- ja opetustoimen, sosiaalija terveystoimen, sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialojen edustajat. Lisäksi mukana ovat olleet seurakuntayhtymän että Pelastakaa Lapset ryn edustajat. Työryhmä on järjestänyt koulutusta lasten ja nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille. Toiminta aloitettiin yleisöluennolla syksyllä 2003, jolloin toimittaja Jukka Kajava ja lastenpsykiatri,erityisasiantuntija Raisa Cacciatore (Väestöliitto) johdattelivat lappeenrantalaisia Lapsi ja media-aiheeseen. Syksyisessä koulutustilaisuudessa 2004 oli useita asiantuntijoita ohjaamassa lasten kanssa työskenteleviä aiheeseen. Työryhmän asiantuntijana on toiminut tutkija Raisa Koivusalo-Kuusivaara Helsingin yliopistosta. Työryhmä jatkaa edelleen toimintaansa koulutuksen ja tiedon hankkijana ja välittäjänä. Tavoitteet Tavoite on, että mediakasvatus tulee osaksi Lappeenrannan peruskoulujen opetussuunnitelmaa ja päivähoidon toimintasuunnitelmaa. Median merkityksestä lapsen kehityksen yhtenä vaikuttajana kerrotaan vanhemmille lastenneuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa sekä seurakunnan lapsityössä. Kaikkein tärkeintä tässä asiassa on, että lapsi ja nuori itse oppii hallitsemaan median oikeaa käyttöä. Se ei tapahdu luonnostaan, vaan siihen tarvitaan paljon aikuisten aikaa, tukea ja apua. Tämä onnistuu vain laajassa ja pitkäjännitteisessä yhteistyössä. Hyviä ehdotuksia ja ennen kaikkea onnistuneita kokemuksia median lukutaidon parantamiseksi tulee välittää meidän kaikkien yhteiseksi omaisuudeksi. Siksi työryhmä haluaa kaiken mahdollisen palautteen. Outi Strid Lappeenrannan kaupungin ehkäisevän terveydenhuollon ylilääkäri 5

6 Media eri ikäkausina Alle 1 v ei mediaa 1-2 v yhdessä katsoen lapsi ei malta istua pitkiä aikoja paikoillaan eikä seurata tiiviisti TV- tai video-ohjelmia: ei hyötyä tämän ikäisen kehitykselle vanhempien syytä tarkistaa perheen ajankäyttö ja katselutottumukset 3 4 v yhdessä katsoen vanhemmat asettavat rajat katselulle lapsi haluaa ja on uteliaskin seuraamaan ohjelmia kauemmin vääränlaiset ohjelmat aiheuttavat lapsessa levottomuutta, aggressiivista käyttäytymistä ja pelkoja vanhemmat auttavat lasta erottamaan keinotodellisuuden oikeasta elämästä vanhempien syytä tarkistaa perheen ajankäyttö ja katselutottumukset 5 6 v yhdessä katsoen vanhemmat asettavat rajat katselulle vanhempien valvottava lapsen mahdollisia seikkailuja internetissä vanhempien syytä tarkistaa perheen ajankäyttö ja katselutottumukset vääränlaiset ohjelmat aiheuttavat lapsessa levottomuutta, aggressiivista käyttäytymistä ja pelkoja Hannele K., 1A 6

7 Tanja U., 1A Vaihtoehto medialle Alle 1 v vanhemmat ja sisarukset yhdessä vanhempien kanssa tutkitut kirjat 1 2 v ulkoleikit ja liikunta - liukumäki, keinu ja kiipeilytelineet yhdessä luetut kirjat 3 4 v koti- ja roolileikit - legot, palapelit ja käsinuket tietokonepelit ja tietokirjat kiinnostavat vanhempien tehtävä on huolehtia, että lapsi pelaa vain ikäisilleen tarkoitettuja pelejä ulkoleikit - hiihto, luistelu, pyöräily ja uinti puutyöt, käsityöt ja kotityöt oikeilla välineillä 5 6 v jaksaa kuunnella pitkiäkin satuja tiedonnälkä on suuri: elämä muissa maissa, eläimet ja luonto, kuolema, syntymä ja sota herättävät kysymyksiä kirjat, lehdet ja sarjakuvat kiinnostavat ja lapsi tekee niitä itsekin ikäsuositusten mukaiset CD - romput ja satukasetit Ohjelmat/uutiset, jotka sisältävät onnettomuuksia, väkivaltaa ja seksiä eivät sovi lasten katseltaviksi. Ne sisältävät usein asioita, jotka voivat lisätä lapsen pelkoja, levottomuutta ja aggressiivista käyttäytymistä. 7

8 LAPSI JA MEDIA PÄIVÄHOIDOSSA Televisiosta ja mediasta on tullut yksi keskeinen sosiaalistaja lapsen maailmassa. Median kautta lapsi saa vaikutteita elämäänsä ja hänen oletetaan tekevän itseään koskevia valintoja ja päätöksiä yhä nuorempana. Siksi ei ole yhdentekevää mitä lapset televisiosta katsovat. Vanhemmat ovat lastensa ensisijaisia kasvattajia ja päättävät median käytöstä, mutta usein he eivät tule ajatelleeksi tai eivät ole tietoisia median vaikutuksista lapsen kehitykseen. Päivähoidon tavoitteena on olla kasvatuskumppanina vanhemmille ja toimia yhdessä lapsen kasvun tukemiseksi. Jotta voidaan toimia lapsen parhaaksi, täytyy löytyä yhteinen kieli myös mediasta. Asiaan perehdytetyt ammattikasvattajat voivat toimia keskustelun avaajina päiväkodeissa. Lasten painajaiset tai rajut leikit tarjoavat hyvän keinon lähestyä media-asiaa. PÄIVÄHOIDOSSA TAVOITTEENA on saada päivähoidon ammattihenkilöstö huomaamaan median merkitys ja lisätä tietoisuutta median vaikutuksista lapseen ja lapsen kehitykseen ja tätä kautta auttaa vanhempia tiedostamaan median vaikutus lapseen ja lapsen kehitykseen KEINOT -luentotilaisuudet päivähoidon ammattilaisille -vanhempien kanssa käytävät keskustelut päiväkodeissa neuvolan laatiman ohjeen pohjalta -luennot ja keskustelut esim. vanhempainilloissa -mediakasvatuksen tavoitteiden kirjaaminen kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitä kautta jokaisen päiväkodin omaan varhaiskasvatussuunnitelmaan MEDIAKASVATUS PÄIVÄKODISSA VOISI OLLA -mediatajun kehittämistä - mahdollisuus omaan tuottamiseen (tietokone, videokamera) - aikuisen apu lapsen mediaympäristön huomioimiseen -ohjelmien analysointia yhdessä -opettaa lasta kriittiseen ajatteluun median suhteen -auttaa lasta huomaamaan myös esteettiset arvot mediassa 8

9 Lappeenrannan kaupunki Kouluterveydenhuolto Media kouluterveydenhuollossa Ekaluokkalaisen vanhemmille jaettavassa esitteessä käsitellään television katselun ja pelien pelaamisen määrän vaikutusta lapsen henkiseen kasvuun. Siinä kerrotaan haitallisista ohjelmatyypeistä sekä korostetaan yhdessä katsomisen ja ohjelmista keskustelun tärkeyttä lapsen ja vanhempien välillä. Kaikissa terveystarkastuksissa otetaan puheeksi, millaisia ohjelmia lapsi katsoo televisiosta ja kuinka paljon hän käyttää siihen aikaa. Myös tietokoneen käyttötarkoituksista ja siihen kohdistuvasta ajankäytöstä keskustellaan, varsinkin pelien ja internetsurffailun kohdalla. Nykyisin laajennetuissa terveystarkastuksissa katselun ja pelaamisen määrä kirjataan lapsen terveyskertomukseen ja ensi syksystä alkaen kirjaamista laajennetaan kaikkiin vuositarkastuksiin. 9

10 Mediakasvatus - oppilaan medialukutaidon kehittäminen Media muokkaa lasten ja nuorten elämää: identiteettiä, ihanteita, elämäntyyliä, muotia jne. Lapsilla ja nuorilla tulee olla uusia taitoja hallita omaa elämäänsä. Medialla tarkoitamme joukkoviestinnässä käytettäviä teknisiä välineitä (sanomalehti, aikakauslehti, radio, tv, cd-rom-levy, internet ) Mediakasvatuksella tarkoitetaan niitä sisällöllisiä ja pedagogisia ratkaisuja, joilla kehitetään oppilaan medialukutaitoa. Mediatajun kehittäminen on aihekokonaisuus, jonka tulee olla tiedostetusti läsnä koko perusopetuksessa Medialukutaidolla ymmärretään yleisesti eri viestimien "luku- ja kirjoitustaitoa". Se on siis tekstin, kuvan ja äänen sekoitusten tulkinnan taitoa. Medialukutaidolla on osa oppilaan oman elämän hallintaa: mediakulttuurista ymmärtämystä ja kykyä itsenäiseen ja kriittiseen pohdintaan. Medialukutaito on valmius, jota voi kehittää koko eliniän. Mediaesitys on minkä tahansa viestimen sisältämä rajattu kerronnallinen viesti: sanomalehden uutinen, aikakauslehden artikkeli, elokuva, tv-ohjelma, animaatio, kuva, radio-ohjelma, mainos, www-sivu, CD-ROM multimedia/hypermedia-esitys jne. Olennaista on, että se sisältää tekstiä, kuvia tai muita visuaalisia merkkejä ja ääniä yhdistelminä tai erikseen. Mediakasvatuksen toteutusta voidaan lähestyä kolmesta eri näkökulmasta: 1) Teknisessä lähestymistavassa korostuvat mediaesitysten tuotannolliset keinot. Tavoitteena on mediateknisen ympäristön hahmottaminen ja sen lainalaisuuksien ymmärtäminen. Toiminnassa keskitytään viestimien tekniikkaan ja niiden luontevan käytön harjoitteluun, esim. tietotekniikan peruskäyttö tiedonhaku, lähdekriittisyys kameratekniikat animaatiotekniikat videointi- ja editointi 2) Taidekasvatuksellisessa lähestymistavassa korostuvat mediaesitysten ilmaisun keinot. Toiminnassa keskitytään mediaesitysten ja eri lajityyppien erittelyyn ja analysointiin. Tarkastelun kohteena voivat olla esim. mediaesityksen rakenne kerronnalliset tasot, symboliikka Suvi T., 1B esteettiset arvot 3) Yhteiskunnallisessa lähestymistavassa korostuu mediaesityksen välittämän maailmankuvan vastaanotto ja kriittinen arviointi. Toiminnassa olennaista on esim. mediatekstin vaikuttavuuden arvioiminen ja tulkitseminen mediatekstin taustalla olevien valintojen, valtasuhteiden, arvojen ja asenteiden erittely mediatuotannon taustalla olevien taloudellisten ja poliittisten motiivien tiedostaminen ja erittely median yhteiskunnallisen roolin pohtiminen: tiedon välittäminen - viihdyttäminen Kaikissa lähestymistavoissa on tärkeintä median vastaanottaja eli oppilas. Olisi tärkeää, että oppilas pohtisi mediaa koulussa monipuolisesti, jotta hän kykenisi toimimaan itsenäisesti ja kriittisesti. Tärkeää olisi myös rohkaista oppilaita eläytymään mediateksteihin ja nauttimaan niistä. Olennaista on myös saada mediaan liittyvää tietämystä, opetella median ilmaisumuotojen esteettistä ja taiteellista analysointia ja harjaantua tulkitsemaan median esityksiin kytkeytyviä arvoja ja asenteita. 10

11 Perusopetuksen alimmilla vuosiluokilla toteutetaan mediakasvatusta lähinnä teknisen lähestymistavan näkökulmasta. Oppilaan ajattelun ja maailmankuvan kehittyessä painopiste mediakasvatuksessa muuttuu: mediatajua laajennetaan ja syvennetään enemmänkin taidekasvatuksellisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Virikkeitä mediakasvatukseen Tietokoneen käyttöön ja piirrosohjelmaan tutustuminen, omien töiden tekeminen ja tulostaminen. Muihin ikäkauteen sopiviin tietokoneen opetusohjelmiin tutustuminen. Kuvien järjestäminen kertomuksiksi. Kuvakokoihin ja kuvakulmiin tutustuminen. Sarjakuvien piirtäminen. Teema-aiheisiin liittyvien seinälehtien laatiminen ryhmissä. Mainosten maailman tutustuminen, mainosten analysointi, oman mainoksen valmistaminen eri tekniikoilla. Tv-ohjelman (tai osan siitä) katsominen ja siitä keskusteleminen. Digitaalikameralla kuvaaminen, kuvien tulostaminen ja mahdollinen jatkokäsittely. Paperianimaation tekeminen. Videoanimaation tekeminen (taso- / pala-animaatio). Radiokuunnelman valmistaminen (tekniikka, tarina, vuorosanat, tehosteet. Omien / valmiiden näytelmien valmistaminen, esittäminen ja videokuvaaminen. Luokkalehden tekeminen. Vierailu sanomalehden toimituksessa / painotalossa. Videokameran käyttöön ja kuvaamiseen tutustuminen - harjoituksia / pieniä omia juttuja kameraleikkaustekniikalla. Tv-ohjelman sisällön erittely ja analysointi. Digitaalikameralla kuvaaminen ja kuvankäsittely / kuvamanipulaatio tietokoneella esim. PSPohjelmalla. Mediaelämänkerran laatiminen. Videoprojektin tekeminen (mainos / pieni elokuva / musiikkivideo + kuvaustekniikka, editointitekniikka, kuvakerronta, tyylit, lajityypit). Vierailu tv-studiolla. Www-sivujen suunnitteleminen / tuottaminen. Elokuva-analyysin tekeminen. Mainosanalyysin tekeminen Median kuvat Millaista ihmis- ja maailmankuvaa uutis- ja mainoskuvat luovat? Miten niitä voi analysoida ja tarkastella kriittisesti? Konfliktien uutisointi Millaisten metaforien kautta sotia ja konflikteja kuvataan ja uutisoidaan? Median valta Kuinka suuri bisnes media oikein on? Miten median viihteellistyminen liittyy sen valtaan? Sananvapaus etsii rajojaan Mitä lehtijutussa voi väittää? Missä menee ihmisen yksityisyyden suojan raja? Ihminen uutisen takana Miten lehtijuttu syntyy? Kuka päättää, mitä julkaistaan? Lähteitä: Kotilainen, S. & Hankala, M. & Kivikuru U. (toim.) Mediakasvatus. Edita.) Jyväskylän Normaalikoulun ops EDU.fi -sivusto ( 11

12 Hakuteoksia aiheesta Baer Sonja, Heikkinen Mari, Issakainen Tytti (2002) Hattiaisten mediakirja: viestintäkasvatuksen opas Lasten keskus. Karisto, Hämeenlinna. Behm, J. (2004). Lapsi ja tietotulva. Kaksplus 4/2004. Buckingham, D. (1998) Carlsson Ulla, Feilitzen Cecilia von (1999) Carlsson Ulla, Feilitzen Cecilia von (2000) Davies Maire Messenger (2001) Herkman Juha (2001) Huesmann, L..R., Moise-Titus, J.,Podolski, C-L.& Eron, L. D. (2003) Inkinen Sam (toim) (2003) Jarasto, P. & Sinervo N. (1998) Johnson, P. (1999) Kangas Sonja, Kuute Tapio (toim.) (2003) Kangassalo M., Suoranta Juha (toim.) (2001) Kauppila K.,Kuosmanen S. ja Pallassalo M. (toim.) (1991 ) Kokko Ilona (2003) Kotilainen Sirkku, Hankala Mari, Kivikuru Ullamaija (toim) (1999) Kupiainen, Reijo (2003) Kytömäki, J. (1998) Muuttuvat lapsuudet, muuttuva media. Tiedotustutkimus-lehti Mediakasvatus 1/ Children and media: image, education, participation. Yearbook/Children and media violence. Children in the new media landscape:games, pornography, perceptions. Yearbook / Children and media violence 2000 "Dear BBC": children, television storytelling and the public sphere. Cambridge University Press New York Audiovisuaalinen mediakulttuuri. Vastapaino. Tampere Longitudinal Relations Between Children`s Exposure to TV Violence and Their Aggressive and Violent Behavior in Young Adulthood: Developmental Psychology, vol. 39, no 2, Sivistyksen haaste. Kirjoituksia kulttuurista, kasvatuksesta ja teknologiasta. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Kouvola Kouluikäisen lapsen maailma.gummerus Kirjapaino Oy. Torkinmäen koulun Child and Media 2000 Comenius 1-hanke. Teknologisoituva nuoruus. Nuorten elinolot vuosikirja. Nuorisotutkimusverkosto, Helsininki Lasten tietoyhteiskunta. Tampere University Press, Vammala Rajaton ruutu, kirjoituksia lapsista ja liikkuvasta kuvasta. MLL. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä Media sosialisaatiossa. Miten media vaikuttaa ja miten se sijoittuu lasten arkeen. Helsingin yliopisto, sosiaalipsykologian laitos, sosialisaatio-seminaari Mediakasvatus. Edita. Helsinki Tasanteen päiväkodin mediakasvatusprojekti. Televisiokasvatus lapsiperheissä. Tiedotustutkimus -lehti. "Mediakasvatus" 1/1998 s

13 Laiho Marianna, Ruoho Iiris (toim) (1996) Liukko Seija & Kangassalo Marjatta (1998) Malmelin Nando (2003) Martsola, R, Mäkelä M. (2004) Mustonen, Anu (2000) Nordenstreng, Kaarle & Heinonen, Ari (toim.) (2002) Opetusministeriö (2000) Naisen naamio ja miehen maski. Katse ja sukupuoli mediakuvassa. Kansan Sivistystyön Liitto. Tampere. Mediaa muruille Kirjapaino Oy West Point, Rauma Mainonnan lukutaito: mainonnan viestinnällistä luonnetta ymmärtämässä. Gaudeamus. Helsinki Kuvaohjelmien ikärajat ja lastensuojelu. Valtion elokuvatarkastamon julkaisu nro 1. Edita Prima Oy. Mediapsykologia. Wsoy, Porvoo Mediaetiikan kipupisteet., Mediaetiikan luentosarja marraskuu 2001 Tampereen yliopisto Suomi (o)saa lukea. Tietoyhteiskunnan lukutaidot työryhmän linjaukset. Opetusministeriön työryhmän muistioita 4:2000 Opetusministeriö (2004) Mediaväkivalta ja lapset. Luonnos toimintaohjelmaksi Opetusministeriön monisteita 2004:10. Pelastakaa Lapset ry (2003) Lasten tieto tekniikkaan. Lehti 4/2003. Raatikainen, Reeta (2000) Raittila, Pentti (toim.) (2002) Rydin, Ingegerd (1983) Seppänen Janne (2001) Sinkkonen, J. (toim.) (2003) Sintonen Sara (toim.) 2002 Sulku Sirpa, Aromaa Juha (toim.) (2001 Suoninen, Annika (1993) Suoranta Juha ( 2003) Suoranta Juha, Lehtimäki Hanna ja Hakulinen Sampsa (2001) Uimonen Risto & Ikävalko Elisa (1996) Ruusunpunaa ja kukerrusta vai (raakaa) realismia elokuvakasvatus varhaiskasvattajan näkökulmasta. kasvatustieteen pro gradu-tutkielma. Joensuun yliopisto. Etnisyys ja rasismi journalismissa. TV-ajan lapset. Kuvasta, äänestä ja sanasta lapsen ajattelussa. Oy Yleisradio Ab suunnittelu - ja tutkimusosasto. Katseen voima. Kohti visuaalista lukutaitoa. Vastapaino. Tampere Pesästä lentoon. Kirja lapsen kehityksestä kasvattajalle. Median sylissä: kirjoituksia lasten mediakasvatuksesta. Finn lectura, Tampere Kohtaamispaikkana lapsuus: vuoropuhelua lapsen maailmasta. Edita, Helsinki Televisio lasten elämässä. Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin tutkimusyksikön julkaisu 37. Kasvatus mediakulttuurissa: mitä kasvattajan tulee tietää. Vastapaino. Tampere Lapset tietoyhteiskunnan toimijoina. Tampereen tietoyhteiskunnan tutkimuslaitos, Tampere Mielikuvien maailma. Miten mediajulkisuutta muokataan ja imagoja rakennetaan. Inforviestintä. Helsinki 13

14 Uskali Tero (toim) (2001) Werner, A. (1996) Vännilä Päivi Mediatesti. Syyskuun yhdestoista. Mediainstituutti. Jyväskylän yliopisto Lapset ja televisio. Suomalaisen laitoksen toimittanut Annika Suoninen. Gaudeamus.Tammer-paino, Tampere Lapset ja televisio. 14

15 Nettilähteitä: educa.kpnet.fi/kokkola/projektit/c&m2000/cm2000.htm. educa.kpnet.fi/kokkola/projektit/c&m2000/mlkrap1/htm Raportti medialeirikoulusta Kokkola ja lausunnot htm (medialukutaitoa lapsille ja nuorille) Pelastakaa Lapset sähköinen, internetissä toimiva lastensuojelupalvelu Tietokonepelien riskit ja mahdollisuudet Tietokonepelien mahdollisuudet ja haitat 15

16