Yrittäjyys- kasvatus OULUN YLIOPISTO Kajaanin opettajankoulutusyksikkö 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrittäjyys- kasvatus OULUN YLIOPISTO Kajaanin opettajankoulutusyksikkö 2009"

Transkriptio

1 Yrittäjyyskasvatus OULUN YLIOPISTO Kajaanin opettajankoulutusyksikkö 2009

2 2 Kaikki oikeudet pidetään Tekijät: Aakko Erno Aittola Karoliina Haarala Tuija Hannula Annukka Hukkanen Jarmo Hukkanen Nina Hämäläinen Marjo Juntunen Tarja Juutilainen Kirsi Jyrinki Riitta Kananen Henri Karvonen Katja Kuona Marja Kälkiäinen Tiina Lahti Jonna Leinonen Eeva Moilanen Jani Naumanen Jani Pellonpää Marja Pyykkönen Juuso Rinta-Hiiro Tiina Rintamäki Mikko Rissanen Elisa Saarinen Emmi Salmi Henna Salmi Ida Salo Janika Saukko Heikki Sorvoja Saila Sundqvist Sohvi Tölli Seija Vartiainen Unna Vilponen Laura Vollakka Anne-Maarit Väisänen Aino-Mari Taitto ja kuvitus: Lohi Aki (kannen kuva) Pyhtilä Johanna Päätoimittaja: Ville Manninen Oulun yliopisto Kajaanin opettajankoulutusyksikkö Syksy 2009

3 3 SISÄLLYS ESIPUHE... 5 KÄSITEANALYYSI... 7 ÄIDINKIELI Kotiseudun juuret Kotiseudun juuret projekti, tiedonhaku Kotiseudun juuret projekti, haastatteluun valmistautuminen Kotiseudun juuret projekti, haastattelujen toteuttaminen Kotiseudun juuret projektin julkaisun työstäminen Kotiseudun juuret projekti, julkistamistilaisuuden suunnittelu Kirja Mainos Teemalehti Kuunnelma Paikallisteatteriin tutustuminen Väittely MATEMATIIKKA Pähkäillen, tehden ja uutta oivaltaen Pyöräretki Leivontaa murtolukujen kera Lämpötilat ja sääennusteet Ostoslistan laatiminen Viihdytään koulussa! Diagrammeihin ja taulukoihin tutustuminen Budjetti Markkinointi ja rahankeruu Diagrammien ja taulukoiden laatiminen Sanomalehtitehtävät Yritysvierailu Matematiikan tehtäväpaketin työstäminen yrittäjyyskasvatuksen menetelmin Materiaalin työstämisen harjoittelua tietokoneella Matematiikan oheismateriaalin työstämisen jatkaminen Graafikon vierailu sekä tehtävien työstämisen jatkaminen... 70

4 4 5 Matematiikan oheismateriaalin koostaminen Tehtäväpaketin julkaiseminen Projektin arvioiminen ja työn loppuun saattaminen YMPÄRISTÖ JA LUONNONTIETO Maidon matka navetasta ruokapöytään Sähkö Elämää vesissä: oppilaat kalakauppiaina Veden kiertokulku Veden kiertokulku Pellosta pöytään Kasvien kasvu ja yhteyttäminen Ravintoketju Eläinten sopeutuminen ympäristöön, tutustumismatka Eläinten ja kasvien lisääntyminen Luokan oppimateriaalin valmistaminen ryhmätyönä Ilmaston piirteitä - ilmastodiagrammit Ilmaston merkitys kasvillisuuteen Ihmisten elinolosuhteiden riippuvuus ilmastosta ja kasvillisuudesta -elinkeinoja ympäri maailmaa Ihmisen toiminnan aiheuttamia muutoksia ympäristössä Kulttuuri ja uskonnot LIITTEET (2 kappaletta)

5 5 Esipuhe Tasaisin väliajoin herää keskustelua siitä, mikä on koulun tehtävä. Lähes aina tällöin myös kuulee puheenvuoroja, joissa epäillään koulun tuottavan kirjaviisaita aikuisia, joista ei ole käytännön töihin. Siirtyminen kaikille yhteiseen peruskouluun ja luokanopettajien koulutuksen nostaminen yliopistotasoiseksi ovat osaltaan johtaneet tähän suuntaan. Opetus on muuttunut teoreettisemmaksi. Ilmaisen koulutuksen tarjoaminen koko ikäluokalle on valtiolta sijoitustoimintaa, jolle odotetaan tuottoa. Ikääntyvä Suomi tarvitsee jokaisen työikäisen ja - kykyisen panosta, jotta heikkenevä huoltosuhde pystytään pitämään aisoissa. Peruskoulun jälkeen kuitenkin jopa yli 4000 nuorta jää ilman toisen asteen koulutuspaikkaa ja joutuu syrjäytymisuhan alle. Toisaalta yrittäjyyskasvatusta voi lähestyä pedagogisestikin. Oppiaineksen jakaminen oppiaineisiin saattaa rajoittaa oppilaan ja opettajan kokonaisnäkemyksen syntymistä. Maailma ei ole jakautunut kauniisti oppiainejaon mukaisesti, vaan ratkaisemista vaativat pulmat ovat usein monitahoisia ja -mutkaisia. Siksi aihekokonaisuuksien kautta opetettavan asian lähestyminen voi tuoda uutta näkemystä ja syvyyttä oppimiseen. Kenties näin myös saavutetaan syvempää oppimista ja opitun tiedon siirtäminen on helpompaa. Tunnettu ainejaon aiheuttama sivuvaikutus on oppilaiden kykenemättömyys siirtää vaikkapa historian tunnin asioita kuvataiteen tunnille. Tämän julkaisun tarkoituksena on tuoda esille joitakin erilaisia vaihtoehtoja ja näkemyksiä yrittäjyyskasvatuksesta, siihen liittyvästä terminologiasta ja siitä, miten aihekokonaisuuksia voisi viedä käytännön tuntisuunnitelmiin. Kurssille osallistuneilla opiskelijoilla oli pääsääntöisesti aikaa työelämään siirtymiseen muutamasta kuukaudesta puoleen vuoteen, joten saimme samalla arvokasta materiaalia. Kokenut opettaja saa näistä uusia ideoita ja käyttökelpoisia palasia. Haluan vielä esittää erityiset kiitokset Juha-Matti Turpeiselle ja Pentti Mankiselle tämän julkaisun mahdollistavasta avusta. Toimituskunnan puolesta Ville Manninen Päätoimittaja

6 6 Määritelmiä yrittäjyydestä ja yrittäjyyskasvatuksesta Sisäinen yrittäjyys on: aktiivista, vastuullista suhtautumista asioihin, kanssaihmisiin ja ylipäänsä kaikkeen siihen minkä kanssa kulloinkin on tekemisissä. Se on oman itsensä tavoitteellista kehittämistä koululaisena, opiskelijana, harrastajana ja työn tekijänä. (www.edu.fi) Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaassa sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, joita hän tarvitsee opiskeluaikanaan sekä myöhemmin työelämässä riippumatta siitä, työskenteleekö hän itsenäisenä yrittäjänä vai toisen palveluksessa. (www.edu.fi) Euroopan parlamentin ja komission yrittäjyysmääritelmä Definition: Entrepreneurship refers to an individual`s ability to turn ideas into action. It includes creativity, innovation and risk taking, as well as the ability to plan and manage projects in order to achieve objectives. This supports everyone in day to day life at home and in society, employees in being aware of the context of their work and being able to seize opportunities, and is a foundation for more specific skills and knowledge needed by entrepreneurs establishing social or commercial activity. Essential knowledge, skills and attitudes related to the competence. Necessary knowledge includes available opportunities for personal, professional and/or business activities, including bigger picture issues that provide the context in which people live and work, such as a broad understanding of the workings of the economy, and the opportunities and challenges facing an employer or organisation. Individuals should also be aware of the ethical position of enterprises, and how they can be a force for good for example through fair trade or through social enterprise. Skills relate to proactive project management (involving skills such as planning, organising, managing, leadership and delegation, analysing, communicating, de-briefing and evaluating and recording), and the ability to work both as an individual and collaboratively in teams. The judgement to identify one`s strengths and weaknesses, and to assess and take risks as and when warranted is essential. An entrepreneurial attitude is characterised by initiative, pro-activity, independence and innovation in personal and social life, as much as at work. It also includes motivation and determination to meet objectives, whether personal goals or aims held in common with others, and/or at work. Lähde: COMMISSION OF THE EUROPEAN COMMUNITIES. Brussels, COM(2005)548 final. 2005/0221(COD). Proposal for a RECOMMENDATION OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL on key competences for lifelong learning.

7 Käsiteanalyysi 7 Ville Manninen Miten kurssilaiset ymmärsivät keskeisiä käsitteitä kurssin alkupuolella?

8 8 Tavoitteellisuus peruskoulussa - Selkeät realistiset tavoitteet jokaiselle oppiaineelle, jaksolle ja tunnille - Erilaiset projektit, joissa pyritään selkeään päämäärään, opettajan/oppilaiden arviointia päämäärän saavuttamisesta - Tee työtä, jolla on tarkoitus! ei mitään turhaa puuhastelua ajankulun vuoksi! - Ryhmätöitä, joissa ryhmällä on yhteinen tavoite; jokainen osallistuu, vastuu! Tavoitteellisuus on päämäärätietoista toimintaa, jossa korostuvat innostuneisuus, aktiivisuus ja innovatiivisuus. Realistinen itsetuntemus auttaa pyrkimään sinnikkäästi eteenpäin, jotta asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Suunnitelmallisuus - Päämäärien ja tavoitteiden asettaminen ja keinot niiden saavuttamiseen - Jäsentäminen, järjestelmällisyys - Ympäristön ja tilan + ajan hahmottaminen sen suhteen, mitä suunnitellaan - Kyky hyödyntää ympäristön resursseja - Tulevaisuuteen katsomista, ennakoimista, tavoitteiden asettamista, suunnitelmien toteuttamisen seuraamista - Visiointi, ajan jaksottaminen ja käyttäminen tehokkaasti - Kyky toimia dynaamisesti, tilanteiden mukaan toimiminen - Organisoi ajankäyttöään, toiminnalla tavoite - Johdonmukaisuus Yhteistyötaitoinen - Hyväksyy monta tapaa tehdä töitä - Suvaitsevaisuus - Ymmärtäminen - Empatia - Keskustelutaito - Muiden huomioiminen Esim. opettajat tekevät yhteistyötä liikuntapäivää tms. suunnitellessaan. Viestintätaitoinen - Vuorovaikutustaidot - Tilanneherkkyys - Sanaton viestintä - Kirjallinen ilmaisu - Teknisten apuvälineiden käyttö - Kuuntelutaito Esim. Opettajalla tulee olla hyvät viestintätaidot (motivoidakseen ja innostaakseen oppilaita) Viestintätaitoihin kuuluu kuunteleminen, puhuminen, kirjoittaminen ja kehonkieli. Ne vaativat hyvää tunneälyä ja tilannetajua. Viestintätaitoja voidaan opettaa ja kehittää.

9 9 - Kyky ilmaista itseään sekä kyky tulkita muita. Hyvää ilmaisutaitoa kaikilla osa -alueilla (elekieli, fonetiikka, kehon kieli, havaintomateriaalin käyttö, reagoi kanssakeskustelijaan, tilannetaju, viestintävälineiden käyttö) Osaa ilmaista itseään niin, että viesti menee perille ja osaa reagoida tilanteen vaatimalla tavalla Palvelualtis - Ymmärtää tilanteen toisen näkökulmasta - Osaa lukea asiakasta ja hänen toiveitaan - Reippaus - Asiantuntijuus - Keskittyminen asiakkaaseen Ryhmähengen luomiskyky Ryhmän jäsenten hyväksyminen sellaisenaan ja vahvuuksia korostavan positiivisen ilmapiirin luominen. Vaatii ihmistuntemusta, ryhmänhallintaa, tavoitteellisuutta, heittäytymistä ja luottamusta. Täytyy pystyä menemään lähelle ryhmäläisiä ja näyttää näin esimerkkiä. Valintojen tekemiskyky - Päättäväisyys - Rohkeus, itsevarmuus -> itsenäiset valinnat Annetaan oppilaalle mahdollisuus valintojen tekemiseen, mutta samalla rajataan vaihtoehdot ja valitsemiseen käytettävä aika => tuetaan päätöksentekokykyä Vaikutuskyky Omien tuntemuksien kautta hallitset omat tietosi ja taitosi, jolloin voit määrittää päämääräsi. Määrittelemiesi päämäärien pohjalta voit etsiä ne ihmiset, joiden kautta tietosi ja ideasi yhdentyvät vallitsevan tilanteen kanssa. Taito tuoda esille asiat, joihin haluaa vaikuttaa ja taito perustella oma kantansa. Vaatii rohkeutta ja aktiivisuutta. Sosiaaliset taidot ja ihmistuntemus ovat tärkeitä. Taustatietojen selvittäminen. Uskaliaisuus Luottaa itseensä. Tekee asioita omasta halusta. Haluaa kehittyä ja kokeilla; kykenee tekemään päätöksiä. Rohkenee tarttua omana itsenään uusiin tehtäviin pelkäämättä epäonnistumista.

10 10 Itsearviointikyky - Itsearviointikykyä ohjaa oma itsetuntemus ja näkemys siitä, mihin itse pystyy ja mitä tulee kehittää. - Itsetuntemus: tietää omat vahvuutensa ja heikkoutensa sekä mihin kykenee => realistisuus - Tietää tavoitteet, mihin haluaa päästä - Realistinen ja kriittinen - Tiedostaa, missä voi kehittää itseään - Kestää kritiikkiä ja osaa kehittää itseään sen avulla Olennaisten asioiden hahmottamiskyky Olennaisten asioiden hahmottamiskyky vaatii itsetuntemusta ja sen pohjalta toimimista. Kokemuksella ja harjoittelulla on merkitystä, mutta myös persoona vaikuttaa siihen, kuinka henkilö suhtautuu erilaisiin asioihin ja poimii niiden keskeltä mielestään olennaisimmat asiat. Opettaja omalla esimerkillään opettaa ja opastaa lapsia löytämään ja poimimaan olennaisen asian. Pikku hiljaa annetaan vastuuta. Pienten oppilaiden opettajalle suurempi rooli, isommille oppilaille enemmän vastuuta. Neuvokkuus Pyrkii oma-aloitteisesti ratkaisemaan eteen tulevia ongelmia ja haasteita. Osaa käyttää hyväkseen ympärillään olevia resursseja. Opettaja ei anna valmiita vastauksia, vaan antaa oikeanlaisia haasteita oppilaan/oppilasryhmän tason mukaan. Itseluottamus Toteutuu opetuksessa: - Esiintymisen + itsensä ilmaisun kautta - Muiden rakentava + positiivinen palaute + itsensä arvioiminen - Tasoittaa sopivilla tehtävillä + riittävän haastavat = onnistumisen elämykset - Ryhmätehtävät - Uusien ideoiden esittäminen Joustavuus Joustavuudella tarkoitetaan tilan, ajan ja ympäristön hahmottamista ja huomioimista. Tällöin yksilö kykenee toimimaan tilanteen vaatimalla tavalla ja ottamaan huomioon toiset ihmiset. Pitkäjänteisyys On kykyä työskennellä pitkäänkin jonkun projektin, tehtävän tai tavoitteen saavuttamiseksi. Sisäistää pitkäjänteisyyden arvomaailmaansa.

11 11 Viestintätaitoisuus - Saa suun auki ja äänen kuulumaan - Kuuntelukyky, yhteistyötaidot - Kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, kuuntelutaito, ystävystyy helposti, on kiinnostunut toisista, avoin, reipas Ahkeruus - Työteliäisyys - Saa paljon aikaan - Tehokkuus - Tekee työnsä loppuun, ei laske tunteja - Tunnollinen - Työnilo - Tekee varman päälle, ei ehkä ota niin paljon riskejä - Sinnikkyys - Yrittää parhaansa, vaikka ei olisikaan asiassa paras - Innostunut - Tuntee rajansa - Voi olla myös suorittaja - Peräänantamattomuus - Omatoimisuus, oma-aloitteisuus

12 12

13 Äidinkieli 13 Aki Lohi

14 14 1. SESSIO: KOTISEUDUN JUURET -PROJEKTIN SUUNNITTELU Oppilas pyrkii suojelemaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ja tottuu siihen, että on erilaisia näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen. Oppilas osaa hyödyntää toisten oppilaiden näkemyksiä ja ideoita. Oppilas huomioi, että jokainen ryhmän jäsen voi käyttää puheenvuoron ja ilmaista mielipiteitään. Opettaja kertoo tulevan projektin idean ja raamit toiminnalle. Ryhmä muodostetaan kuvakorttien avulla. Kullekin oppilaalle jaetaan yksi kuvakortti. Oppilaan tehtävä on keskustellen ja kyselemällä löytää muut ryhmän jäsenet, joilla on sama kuvakortti. Oppilas ei saa näyttää kuvaa toisille. Keskustelussa ei saa käyttää sitä sanaa, jota kuva esittää. Kun ryhmä on koossa, ryhmän jäsenet neuvottelevat ja valitsevat joukostaan puheenjohtajan ja sihteerin. Ryhmän tehtävänä on miettiä, mitä he haluavat tietää omasta lähiseudustaan ja sen historiasta. Oppilailla on mahdollisuus kertoa muille luokan oppilaille omista isovanhemmistaan ja heidän elämästä. Aihe integroituu historiaan ja jonkin verran myös maantietoon. Ryhmä päättää 3-5 kiinnostavaa kysymystä aiheesta, joista he seuraavan session aikana etsivät tietoa. Ryhmä miettii keinot, joilla hankkia tietoa. He muodostavat tiedonhakusuunnitelman (esim. kirjastovierailua varten hakusanoja). Toisella tunnilla jokainen ryhmä esittää vuorollaan kysymykset, joihin haluavat löytää tietoa. Koko luokka yhdessä keskustelee kunkin ryhmän kysymyksistä antaen rakentavaa palautetta. Tämän avulla ryhmä tarkentaa tiedonhakusuunnitelmaansa. Opettaja käy läpi tunnin, mihin vaiheeseen on päästy projektissa ja kertoo seuraavan tunnin aiheen. Tuokio kestää kahden oppitunnin verran. Välineet ja materiaalit kuvakortit, muistiinpanovälineet, historian oppikirja.

15 15 Aki Lohi Johanna Pyhtilä Oppilas osallistuu tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottaa vastuuta yhteisten asioiden hoidosta. Oppilas osaa toimia aloitteellisesti ja innovatiivisesti. Pienryhmätyöskentely tukee yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden toteutumista. Jyrinki Riitta, Sorvoja Saila, Tölli Seija & Vilponen Laura

16 16 2. SESSIO: KOTISEUDUN JUURET -PROJEKTI, TIEDONHAKU Oppilas harjaantuu kriittiseksi lukijaksi ja toimimaan aktiivisesti oman oppimisensa hyväksi. Tavoitteena on myös, että oppilas tottuu hankkimaan tietoa ja oppii käyttämään monenlaisia lähteitä tiedonhankinnassa. Tavoitteena on, että oppilas etsii tietoa oman kaupungin historiasta 1900-luvun alussa. Toiminta tapahtuu ryhmissä, jolloin oppilas oppii työskentelemään ryhmän parhaaksi. Jokaisen oppilaan työpanos ryhmässä on tärkeä, sillä ryhmät ovat pieniä. Oppilas osaa muodostaa oman kriittisen mielipiteen käyttämistään lähdeaineistoistaan. Oppilas oppii ottamaan vastuuta yhteisestä työstä ja toimimaan omalta osaltaan yhteisen tavoitteen eteen. Opetussessio aloitetaan yhteisellä tunnilla, jossa opettaja kartoittaa oppilaiden tiedonhankintataitoja kyselemällä, mitä oppilaat ymmärtävät tiedonhankinnalla. Tämän jälkeen käydään läpi tiedonhankinnan perusteet eli opettaja ohjaa oppilaita tiedonhankkimisessa. Opettaja käy yhdessä oppilaiden kanssa läpi myös sen, mistä tietoa voi saada, mihin tietolähteisiin voidaan luottaa. Samalla oppilaille kertaantuu tiedonhankinnan käyttöön liittyvät eettiset perusteet: mitä tiedonhankkijana tulee ottaa huomioon saatua tietoa hyödynnettäessä. Tämän jälkeen opettaja käy oppilaidensa kanssa läpi tehtävänannon: miltä aikakaudelta tietoa etsitään ja mitä tietoa etsitään. Aluksi opettaja kyselee oppilaiden tietoa kyseiseltä aikakaudelta. Samalla keskustellaan yhdessä siitä, millaista tietoa halutaan ja tarvitaan kyseiseltä ajalta. Oppilaat jaetaan pienryhmiin, joille kullekin määrätään aihealue, josta etsiä tietoa. Seuraavilla kahdella tunnilla oppilaat etsivät tietoa koululla. Opettaja tukee ja ohjaa oppilaiden työskentelyä. Oppilaat voivat käyttää tiedonlähteenä hyödyksi koulun kirjastoa ja tietokoneita. Oppilaat työskentelevät pienryhmissä niin, että jokaiselle ryhmänjäsenelle riittää tekemistä. Oppilaat arvioivat tietoa ja kokoavat ne luokkaa varten. Saadut tiedot kootaan kokoluokan yhteiseksi materiaalipaketiksi kyseiseltä aikakaudelta. Tämän kaksoistunnin lopuksi käydään vielä koko luokan kanssa läpi saatu tietomateriaali ja kartoitetaan, mitä tietoa on saatu ja mitä mahdollisesti vielä puuttuu.

17 17 Seuraava kaksoistunti työskennellään kaupungin kirjastossa. Kirjastotunnin aluksi opettaja ohjeistaa kirjastoon liittyvät säännöt. Kirjastontyöntekijä kouluttaa oppilaat käyttämään kirjaston eri tietolähteitä. Oppilaat toimivat kirjastossa samoissa pienryhmissä kuin edellisillä oppitunneilla. Tunnin tavoitteena on tarkentaa saatuja tietoa ja etsiä uutta tietoa. Oppilaat tarkentavat aikaisemman tietopakettinsa uudella löytämällään tiedolla. Välineet ja materiaalit tietokoneet, kirjallisuus, historian oppikirjat Aki Lohi Opetuksessa painottuu vahvasti yhdessä tekeminen, ryhmänä toimiminen. Lisäksi oppilaat oppivat kantamaan vastuuta paitsi omasta oppimisesta mutta myös koko luokan oppimisesta. Opetuksessa oppilaat ovat itse oman oppimisensa suunnittelijoita ja toteuttajia. Opettaja on vain oppimisen tuki. Opettaja pyrkii johtamaan opetuksessa käytäviä keskusteluja niin, että oppilailla on mahdollisuus opetella keskustelutaitoja, kuuntelemaan muita ja perustelemaan omia ajatuksia. Opetustuntien aikana oppilaat oppivat kriittisyyttä lähdemateriaalia kohtaan ja osaavat perustella materiaalin hyödynnettävyyttä sekä kykenevät jakamaan tietoa toisille. Työskentely vaatii oppilailta yrittäjäkasvatuksen kannalta tärkeitä ominaisuuksia, kuten sinnikkyyttä ja yritteliäisyyttä. Jyrinki Riitta, Sorvoja Saila, Tölli Seija & Vilponen Laura

18 18 3. SESSIO: KOTISEUDUN JUURET -PROJEKTI, HAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN Oppilas oppii ottamaan huomioon viestintätilanteen kokonaisuudessaan, huomioimaan oman toimintansa tilanteessa sekä osaa ottaa haastateltavan huomioon. Oppilas osaa kuunnella ja tarkkailla toista ihmistä sekä osaa osoittaa omalla toiminnallaan kunnioitusta. Oppilas kehittyy vuorovaikutustavoissaan ja - taidoissaan. Oppilas oppii kuinka haastattelutilanteessa käyttäydytään. Oppilas oppii käyttämään haastatteluvälineitä. Oppilas oppii haastattelun kautta saamaan tietoa. Tavoitteissa korostuu yrittäjyyskasvatuksellinen näkökulma. Oppilas ymmärtää vastuullisen toiminnan merkityksen, kun kohteena on toinen henkilö. Ensimmäisellä tunnilla harjoitellaan haastattelua toimintamuotona. Opettajalla on valmis aihe, jonka pohjalta harjoitellaan kuviteltua haastattelutilannetta. Oppilaat toimivat tässä tilanteessa pareittain, jossa vuorotellen toimitaan haastattelijana ja haastateltavana. Oppilaat saavat tällä tavalla kokemusta molempien osapuolien roolista. Tämän jälkeen käydään läpi haastattelutilannetta kokonaisvaltaisesti. Mitä haastattelutilanteessa pitää huomioida ja miten haastattelutilannetta valmistellaan. Seuraavalla tunnilla oppilaat muodostavat omat tutut ryhmänsä, joiden kanssa on hankittu tietoa. Ryhmät suunnittelevat oman aihepiirinsä kannalta sopivat kysymykset haastateltavalle. Tässä suunnittelussa otetaan huomioon edellisellä tunnilla saadut kokemukset, mitä haastattelutilanteessa pitää ottaa huomioon. Kolmannella tunnilla opettaja jakaa jokaiselle ryhmällä haastatteluvälineet, nauhurit ja kasetit. Jotta toteutettava haastattelutilanne olisi luonteva, se on harjoiteltava toimimaan sujuvaksi. Tämä tunti käytetään siihen, että oppilaat oppivat haastattelemaan ja käyttämään haastatteluvälineitä. Oppilaat haastattelevat joitakin toisen ryhmän jäseniä ja saavat näin kokemuksia muiden kuin oman ryhmän jäsenistä. Samalla he saavat palautetta haastattelukysymyksistä toisilta ryhmiltä. Haastattelut kuunnellaan läpi ryhmässä ja mietitään onko siinä vielä parantamisen varaa. Lopuksi kaikille ryhmän jäsenille jaetaan vastuualueet, yksi vastaa nauhurista, yksi on haastattelija ja kaksi tekee muistiinpanoja. Tunnin lopuksi opettaja kertaa, miten käyttäydytään palvelutalossa. Oppilaita muistutetaan tehtävän tarpeellisuudesta ja mitä varten työtä tehdään.

19 19 Aki Lohi Tehtävä harjoituttaa oppilaan vuorovaikutustaitoja. Ryhmässä toimimisen taidot vahvistuvat ja oppilas oppii vastaamaan omasta roolistaan ryhmässä. Haastattelutilanne harjaannuttaa oppilaita yhteistyöhön myös muiden ihmisten kanssa. Oppilas saa varmuutta ja rohkeutta itsensä ilmaisemiseen ja selkeästi esittämään oman asiansa. Työskentelytapa tukee oppilaan itsetunnon vahvistumista. Jyrinki Riitta, Sorvoja Saila, Tölli Seija & Vilponen Laura

20 20 4. SESSIO: KOTISEUDUN JUURET -PROJEKTIN HAASTATTELUJEN TOTEUTTAMINEN Oppilas harjaantuu toimimaan haastattelijana erilaisessa viestintäympäristössä. Oppilas kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan. Oppilas harjaantuu aktiiviseksi kuuntelijaksi ja hänen tulkitsevat kuuntelutaitonsa kehittyvät. Oppilas syventää taitojaan haastatteluvälineiden käytössä. Luokka lähtee opettajan johdolla palvelukodille yhdessä koulun pihalta (etukäteen sovittu vierailu). Luokalla on mukana koulunkäyntiavustaja. Palvelukodilla on henkilökuntaa vastaanottamassa heitä. Aluksi hän kertoo hieman palvelukodin toiminnasta. Sen jälkeen luokka jakautuu pienempiin ryhmiin ja ryhmät kiertelevät palvelukodin tiloissa henkilökunnan johdolla tutustuen palvelukodin toimintaan ja asukkaisiin. Tutustumiskierroksen jälkeen oppilaat siirtyvät sovittuun tilaan, jossa opettaja ohjeistaa tulevaa toimintaa. Haastattelut toteutetaan pienryhminä. Pienryhmät toteuttavat haastattelun haastateltavan omassa huoneessa tai mahdollisesti yleisissä tiloissa (opettaja neuvoo sopivan ja rauhallisen tilan valinnassa). Pienryhmäläiset ovat edellisellä tuokiolla jakaneet haastattelutilanteen roolit (haastattelija, nauhoittaja ja kirjuri(t)). Haastattelun jälkeen on päiväkahvin ja -mehun aika palvelukodin väen kanssa. Tämän jälkeen luokka palaa koululle, jossa aineisto laitetaan talteen seuraavaa tuokiota varten. Koululuokkaan palattuaan oppilaat jakautuvat pienryhmiin haastattelutilanteen roolin perusteella (haastattelijat samaan, nauhoittajat samaan ja kirjurit samaan ryhmään). Oppilaat arvioivat haastattelutilanteen toteutumista. He keskustelevat siitä, mikä onnistui, mikä olisi kaivannut kehittämistä ja niin edelleen. Keskustelun jälkeen ryhmä esittää pohdintojaan koko luokalle. Välineet ja materiaalit Muistiinpanovälineet, nauhurit.

21 21 Aki Lohi Vierailu palvelukodilla harjaannuttaa oppilaita laajentamaan yhteiskuntaajatteluaan. Oppilas kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia yhteistoiminnallisen työskentelyn kautta. Oppilas oppii arvioimaan ja kehittämään omaa toimintaansa sekä ryhmänä toimimista. Jyrinki Riitta, Sorvoja Saila, Tölli Seija & Vilponen Laura

22 22 5. SESSIO: KOTISEUDUN JUURET -PROJEKTIN JULKAISUN TYÖSTÄMINEN Oppilas tutustuu kirjoitettujen julkaisujen luonteeseen (tekstit tuottavat mielikuvia ja toimivat tiedon välitäjinä). Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää haastatteluaineistoa kehittyy. Oppilaan taito tuottaa tekstiä kehittyy. Oppilas osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa kirjoittaessaan ja kehittää lause ja virketajuaan. Oppilas harjaantuu monipuoliseksi ja omaääniseksi tekstien tekijäksi (persoonallinen tyyli). Opettaja on valinnut sopivia julkaisuja, joihin oppilaat tutustuvat. Koko luokka keskustelee opettajan johdolla julkaisuista ja siitä, millainen luokan julkaisusta tulisi. Opettaja kirjaa ehdotukset taululle. Ehdotuksista käydään äänestys, jonka perusteella julkaisun muoto ratkaistaan. Oppilaat jakautuvat samoihin pienryhmiin, joissa toteuttivat haastattelun palvelukodilla. Pienryhmät suunnittelevat oman haastatteluaineiston pohjalta artikkelin, muun muassa tekstiin tulevat asiat sekä kuvituksen (kuvitus integroituu kuvataiteeseen, aiheena lähiseudun historia). Oppilaat työstävät artikkelin valmiiksi pienryhmissä. Työstetyt artikkelit kierrätetään toisella ryhmällä arvioitavana. Ryhmät antavat toisilleen kehittämisideoita. Pienryhmä työstää artikkelin valmiiksi, joista kootaan julkaisu. Tehtyä julkaisu myydään julkistamistilaisuuden jälkeen ja rahat menevät luokkaretkirahastoon. Välineet ja materiaalit Esimerkkeinä valmiita julkaisuja, muistiinpanovälineet, haastatteluaineisto

23 Johanna Pyhtilä 23 Oppilas tutustuu julkaisun tekemisen kautta siihen, miten yhteiskunnassa saa äänensä kuuluville ja voi vaikuttaa. Oppilas kokee ja ymmärtää yhteistyön merkityksen julkaisun työstämisessä ja sen valmistumisessa. Jyrinki Riitta, Sorvoja Saila, Tölli Seija & Vilponen Laura

24 24 6. SESSIO: KOTISEUDUN JUURET -PROJEKTI, JULKAISUN JULKISTAMISTILAISUUDEN SUUNNITTELU Oppilas kehittää omaa viestintävalmiuttaan ja itsensä ilmaisua. Samalla hän harjaantuu toimimaan puhujana. Oppilas saa lisää kokemuksia esiintymisestä ja näyttelemisestä. Oppilas oppii ottamaan huomioon kuulijan ilmaisu- ja viestintätavoissaan. Oppilas oppii suunnittelemaan omaa toimintaansa ja esiintymistään. Esiintymisen kautta oppilas vahvistaa omia itsensä ilmaisun taitoja ja kehittää itsetuntoaan. Oppilaat oppivat laatimaan kutsuja ja lehtimainoksen. Opetussessio aloitetaan tunnilla, jossa aloitetaan suunnittelemaan julkaisun julkistamistilaisuutta, joka toteutetaan kevätjuhlan yhteydessä. Jokaiselle oppilaalle jaetaan rooli julkistamistilaisuutta varten (juontajat, julkaisun esittelijät, näyttelijät, soittajat, laulajat, esityksistä vastaavat jne.). Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi juhlanrunko. Tarkoituksena on, että juhlasta tulisi projektin näköinen (juhlan aihe kytkeytyy projektin aiheeseen). Seuraavilla tunneilla suunnitellaan ja käsikirjoitetaan näytelmä saadun julkaisun pohjalta. Luokka jaetaan ryhmiin: yksi ryhmistä suunnittelee näytelmää varten musiikin, toinen ryhmä näytelmän käsikirjoituksen, kolmas ryhmä suunnittelee lavastusta. Kun näytelmän runko on valmis, harjoitellaan koko juhlan toteuttamista. Juontajat harjoittelevat oman osuuden, musiikista vastaavat omaa osuuttaan, lavastajat työstävät lavastusta ja näyttelijät harjoittelevat näytelmää. Lähtökohtana on, että jokainen oppilas saa toimia taitojensa mukaisessa ryhmässä. Toiminta tapahtuu kuitenkin ryhmänä eli yhdessä vastataan koko juhlan onnistumisesta. Seuraavalla tunnilla käydään läpi koko juhla alusta loppuun (ns. kenraaliharjoitukset). Viimeisellä tunnilla oppilaat valmistelevat kutsut haastattelemilleen palvelutalon asukkaille. Oppilaat laativat myös yleisen lehteen laitettavan kutsun. Osa oppilaista laatii teksti sisällön, osa vastaa ulkoisesta asusta ja kolmas osa valmistaa lehteä varten ilmoitusta. Välineet ja materiaalit musiikki välineet, esiintymisasut, lavasteet, juontajien välineet

25 25 Aki Lohi Tässä opetussessiossa opettaja jakaa oppilaat heidän taitojensa mukaan ryhmiin. Oppilas saa itse kertoa, minkä aihealueensa kokee vahvimpana. Oppilas saa toteuttaa itseään vahvimmalla alueellaan ja saa onnistumisen kokemuksia omasta työstään. Oppilaat saavat kokonaisvaltaista kokemusta tuotteen kehittelystä, sen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Jyrinki Riitta, Sorvoja Saila, Tölli Seija & Vilponen Laura

26 26 1. SESSIO: KIRJA Tutustua prosessikirjoittamiseen. Oppilas ymmärtää, että valmiin tekstin tuottaminen vaatii muokkaamista. Prosessin kautta syntyy viimeistelty versio tekstistä. Oppilas harjoittelee oman tekstin suunnittelua, muokkaamista ja viimeistelyä sekä palautteen vastaanottamista ja antamista. Tuokio 1. Tutustutaan kirjailijan ammattiin. Parastapa toteuttaa tuokio, olisi saada koululle vierailijaksi kirjailija, joka voisi kertoa omasta ammatistaan ja sen erityispiirteistä. Lapset voisivat kysellä kirjailijalta ammattiin ja kirjoihin liittyviä kysymyksiä. Jos kirjailijaa ei ole saatavilla, opettaja voi kertoa kirjailijan ammatista ja kirjan kirjoittamiseen liittyvistä teemoista. Tuokio 2. Aletaan pohjustaa kirjan kirjoittamista. Opettaja kertoo prosessikirjoittamisesta ja kuinka luokan oma kirja tullaan toteuttamaan. Jokainen oppilas tekee oman tarinansa prosessikirjoittamalla. Tarinat yhdistetään luokan omaksi kirjaksi. Luokka keksii yhdessä kirjalleen teeman, joka ohjaa oppilaita valitsemaan oman aiheen. Oppilaat lähtevät suunnittelemaan omaa tarinaansa kirjaa varten. Tuokio 3. Tarinan kirjoittaminen aloitetaan. Oppilaat saavat kirjoittaa tarinaa omien suunnitelmiensa mukaan yhden oppitunnin. Tarinat palautetaan opettajalle (vaikka olisivat vielä kesken). Opettaja kommentoi tarinoita seuraavaksi tunniksi ja antaa ideoita tekstin kehittämiseksi.

27 27 Tuokiot 4. ja 5. Oppilaat kehittävät tarinaa opettajan ja omien uusien ideoiden pohjalta. Valmiit tarinat luetaan koko luokalle ja muut oppilaat ja opettaja voivat antaa vielä kommentteja tarinasta. Tarinaa pyritään vielä kehittämään kommenttien pohjalta. Viimeistely on tärkeää (esim. kirjoitusvirheiden korjaaminen). Tuokio 6. Valmiit tarinat kootaan kirjaksi. Kirjaa voidaan käydä lukemassa esimerkiksi alkuopetusluokille. Johanna Pyhtilä Oppilas tutustuu kirjailijan ammattiin. Oppilas toimii pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä oppii arvioimaan omaa toimintaansa. Kirjoitusprosessin aikana oppilas joutuu kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja. Kirjoittamisen avulla oppilas kehittää omaa luovuuttaan. Oppilas harjoittelee myös palautteen vastaanottamista ja antamista. Kälkäinen Tiina, Lahti Jonna, Salo Janika & Sundqvist Sohvi

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli OPETTAJAN OHJE JOHDANTO Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -pelissä opiskellaan opetussuunnitelmiin kuuluvia asioita yhdessä tekemällä. Tavoitteena on luoda uutta

Lisätiedot

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä MATEMATIIKKA JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Merkitys, arvot ja asenteet Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen

Lisätiedot

Viestintää opiskellaan 7. luokalla kaksi tuntia ja muilla luokka-asteilla neljä tuntia viikossa.

Viestintää opiskellaan 7. luokalla kaksi tuntia ja muilla luokka-asteilla neljä tuntia viikossa. Äidinkieli ja kirjallisuus / viestintä Viestintäpainotteinen luokka Johdanto Viestintäpainotteisella luokalla oppilailla on mahdollisuus syventää viestintätaitojaan ja harjoitella viestintävälineiden käyttöön

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Ongelma-Ratkaisu. Malli työssä oppimiseen. Petteri Elo OPS-koulutus 2016

Ongelma-Ratkaisu. Malli työssä oppimiseen. Petteri Elo OPS-koulutus 2016 - Malli työssä oppimiseen Yhteystiedot Petteri Elo petteri.elo@pedanow.com +358405506020 www.pedanow.com Twitter: @PetteriElo Työpajan ohjelma 1. Aloitus - Kontekstin luominen työpajalle: Yksinkertainen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa 1. 6. luokilla Sisällysluettelo Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi lukuvuositodistuksessa... 1 Ruotsin arviointi lukuvuositodistuksessa... 2 Englannin arviointi

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Pienten ryhmien toimiva vuorovaikutus pedagogiseksi voimavaraksi KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN NUMMENPAKAN KOULU AURAJOEN YKSIKKÖ

Pienten ryhmien toimiva vuorovaikutus pedagogiseksi voimavaraksi KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN NUMMENPAKAN KOULU AURAJOEN YKSIKKÖ Pienten ryhmien toimiva vuorovaikutus pedagogiseksi voimavaraksi KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN 2015-2016 NUMMENPAKAN KOULU AURAJOEN YKSIKKÖ Kehittämistoiminnan tavoitteet Kaikkien luokan oppilaiden

Lisätiedot

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto

Lisätiedot

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa tämän takia videot yleistyvät niin opetuksessa kuin

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

hyvä osaaminen

hyvä osaaminen MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Turun Yliopisto Turun opettajankoulutuslaitos. MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys. Projektityö Maidon tie. Kaija Korhonen & Nina Nylund

Turun Yliopisto Turun opettajankoulutuslaitos. MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys. Projektityö Maidon tie. Kaija Korhonen & Nina Nylund Turun Yliopisto Turun opettajankoulutuslaitos MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys MAIDON TIE -PROJEKTI Valitsimme maidon tie projektin, jossa tutustutaan muun

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

1. jakso / Kartta ja matkustaminen

1. jakso / Kartta ja matkustaminen 1. jakso / Kartta ja matkustaminen Kesto 4 viikkoa Teemana: kartta ja matkustaminen Ympäristöopin sisällöt ja tavoitteet: o kartan perusperiaatteen ymmärtäminen o luokkakarttaan tutustuminen sekä oman

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

jakso- ja tuntisuunnitelman laatiminen

jakso- ja tuntisuunnitelman laatiminen PERUSKOULUN PERUSTUNTI Se jakso- ja tuntisuunnitelman laatiminen seminaari 3.9.2013 Heli Lepistö Ennen kuin lähdet kirjoittamaan jaksosuunnitelmaa OPS -Tutustu opetussuunnitelmaan. Mitä ollut? Mitä on

Lisätiedot

Ammattiportfolio. Projektiin liittyvät seuraavat kurssit:

Ammattiportfolio. Projektiin liittyvät seuraavat kurssit: Ammattiportfolio Ammattiprojektissa tutustutaan 3 5 ammattiin. Lisäksi projektin on tarkoitus auttaa löytämään omia vahvuuksia ja helpottaa tulevaa ammatinvalintaa. Projekti antaa myös valmiuksia työnhakuun.

Lisätiedot

Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden

Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, 8.3.2012 Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden korkeakoulu, Ruotsi Kurssin esittely Opiskelijapalautteen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

oppimisella ja opiskelemisella

oppimisella ja opiskelemisella MITÄ ON OPPIMINEN? Miten, milloin ja missä ihminen oppii esim. suomen kieltä? Miten huomaat, että olet oppinut jotain? Mikä ero on oppimisella ja opiskelemisella? Mikä on PASSIIVISTA OPPIMISTA AKTIIVISTA

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Hallat ry 25.11.2015 Saara Paavola, Kehittämisasiantuntija

Hallat ry 25.11.2015 Saara Paavola, Kehittämisasiantuntija Hallat ry 25.11.2015 Saara Paavola, Kehittämisasiantuntija Miten päästä työhaastatteluun? Aseina hakemus, CV ja puhelin Näytä motivaatiosi! - Hakupapereissa: sanavalinnat, yleisvire tekstissä, käytä myönteisiä

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2014 Juho Helminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Ryhmä 5 Kehityksen suunta.. Mitä teema tarkoittaa? Teeman punaisena lankana on pohjimmiltaan se, että teknologiakasvatus ja teknologian arkipäiväistäminen tulee

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatusta Kirkonkylän yhtenäiskoululla

Yrittäjyyskasvatusta Kirkonkylän yhtenäiskoululla Yrittäjyyskasvatusta Kirkonkylän yhtenäiskoululla Yrittäjyysluokka oppilaan näkökulmasta MISSÄ OLEMME ONNISTUNEET? itse ja yhdessä tekeminen vastuu soittamaan oppiminen käytännönläheisyys yhdessä onnistuminen

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver )

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver ) Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver.30.11.2016) Alakoulussa oppilas saa tieto- ja viestintätekniset perusvalmiudet, joilla tuottaa erilaisia

Lisätiedot

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Mieti oppimistehtäväsi tavoitteita ja vastaa muutamalla sanalla kysymyksiin Oppimistehtävän nimi: Pedagogiikka 1. Oppimista syntyy

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Asenne, motivaatio ja kompetenssi työnhaussa. Työnhakuveturi Seija Utriainen

Asenne, motivaatio ja kompetenssi työnhaussa. Työnhakuveturi Seija Utriainen Asenne, motivaatio ja kompetenssi työnhaussa Työnhakuveturi 22.3.2017 Seija Utriainen Tänään kanssanne Seija Utriainen Urahallinta-asiantuntija Insinööriliitto IL ry Kyky on se, mitä pystyt tekemään. Motivaatio

Lisätiedot

Oppimispäiväkirja Nimi:

Oppimispäiväkirja Nimi: Oppimispäiväkirja Nimi: Tässä projektissa tavoitteena on Lisätään ymmärrystä siitä, millaista on asettua vieraaseen kulttuuriin. Viron kielen, kulttuurin ja tarinoiden tarkastelu luo lähtökohdan tavoitteen

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Viljakkalan Yhtenäiskoulu. Valinnaisaineiden valinta

Viljakkalan Yhtenäiskoulu. Valinnaisaineiden valinta Viljakkalan Yhtenäiskoulu Valinnaisaineiden valinta lukuvuodeksi 2017 2018 Valinnaiset opinnot 3.-4. luokkalaisilla on kaksi tuntia taide- ja taitoaineiden valinnaisia opintoja viikossa. Lukuvuoden aikana

Lisätiedot

Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee mielipiteensä parille tai ryhmälle. Oppilas osaa kuunnella toisia.

Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee mielipiteensä parille tai ryhmälle. Oppilas osaa kuunnella toisia. Tekstien tulkitseminen Tekstinymmärtämisen perus-strategioiden hallinta Toiminta vuorovaikutustilanteissa Vuorovaikutustaitojen kehittyminen Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Ilmaisukeinojen käyttö Puheviestintäti

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Yhdistyspäivä

Yhdistyspäivä Yhdistyspäivä 7.4.2017 Esiintyminen Joissa ihmiset puhuvat toistensa kanssa ovat esiintymistilanteita (Pelias1992). Suppeammin vain teatteri-ilmaisu tai esteettisen tekstin esittäminen Tavallisimpia esiintymisiä

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio OPS-KYSELY Syksy 2015 Vetelin lukio KYSYMYKSET Mikä lukiossa on tärkeää? Millainen on unelmalukio? Missä ja miten opitaan parhaiten? VASTAAJAT 58 opiskelijaa 4 huoltajaa 7 opettajaa OPISKELIJAT Viihtyisät

Lisätiedot

18. TET työelämään tutustuminen

18. TET työelämään tutustuminen 18. TET työelämään tutustuminen Keskeiset sisällöt työelämään tutustumisen käytännöt omassa koulussa TET-jaksoon valmistautuminen TET-paikan valinta ja hankkiminen TET-jakson merkityksen ymmärtäminen Tuntitehtäviä

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot