Yrittäjyys- kasvatus OULUN YLIOPISTO Kajaanin opettajankoulutusyksikkö 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrittäjyys- kasvatus OULUN YLIOPISTO Kajaanin opettajankoulutusyksikkö 2009"

Transkriptio

1 Yrittäjyyskasvatus OULUN YLIOPISTO Kajaanin opettajankoulutusyksikkö 2009

2 2 Kaikki oikeudet pidetään Tekijät: Aakko Erno Aittola Karoliina Haarala Tuija Hannula Annukka Hukkanen Jarmo Hukkanen Nina Hämäläinen Marjo Juntunen Tarja Juutilainen Kirsi Jyrinki Riitta Kananen Henri Karvonen Katja Kuona Marja Kälkiäinen Tiina Lahti Jonna Leinonen Eeva Moilanen Jani Naumanen Jani Pellonpää Marja Pyykkönen Juuso Rinta-Hiiro Tiina Rintamäki Mikko Rissanen Elisa Saarinen Emmi Salmi Henna Salmi Ida Salo Janika Saukko Heikki Sorvoja Saila Sundqvist Sohvi Tölli Seija Vartiainen Unna Vilponen Laura Vollakka Anne-Maarit Väisänen Aino-Mari Taitto ja kuvitus: Lohi Aki (kannen kuva) Pyhtilä Johanna Päätoimittaja: Ville Manninen Oulun yliopisto Kajaanin opettajankoulutusyksikkö Syksy 2009

3 3 SISÄLLYS ESIPUHE... 5 KÄSITEANALYYSI... 7 ÄIDINKIELI Kotiseudun juuret Kotiseudun juuret projekti, tiedonhaku Kotiseudun juuret projekti, haastatteluun valmistautuminen Kotiseudun juuret projekti, haastattelujen toteuttaminen Kotiseudun juuret projektin julkaisun työstäminen Kotiseudun juuret projekti, julkistamistilaisuuden suunnittelu Kirja Mainos Teemalehti Kuunnelma Paikallisteatteriin tutustuminen Väittely MATEMATIIKKA Pähkäillen, tehden ja uutta oivaltaen Pyöräretki Leivontaa murtolukujen kera Lämpötilat ja sääennusteet Ostoslistan laatiminen Viihdytään koulussa! Diagrammeihin ja taulukoihin tutustuminen Budjetti Markkinointi ja rahankeruu Diagrammien ja taulukoiden laatiminen Sanomalehtitehtävät Yritysvierailu Matematiikan tehtäväpaketin työstäminen yrittäjyyskasvatuksen menetelmin Materiaalin työstämisen harjoittelua tietokoneella Matematiikan oheismateriaalin työstämisen jatkaminen Graafikon vierailu sekä tehtävien työstämisen jatkaminen... 70

4 4 5 Matematiikan oheismateriaalin koostaminen Tehtäväpaketin julkaiseminen Projektin arvioiminen ja työn loppuun saattaminen YMPÄRISTÖ JA LUONNONTIETO Maidon matka navetasta ruokapöytään Sähkö Elämää vesissä: oppilaat kalakauppiaina Veden kiertokulku Veden kiertokulku Pellosta pöytään Kasvien kasvu ja yhteyttäminen Ravintoketju Eläinten sopeutuminen ympäristöön, tutustumismatka Eläinten ja kasvien lisääntyminen Luokan oppimateriaalin valmistaminen ryhmätyönä Ilmaston piirteitä - ilmastodiagrammit Ilmaston merkitys kasvillisuuteen Ihmisten elinolosuhteiden riippuvuus ilmastosta ja kasvillisuudesta -elinkeinoja ympäri maailmaa Ihmisen toiminnan aiheuttamia muutoksia ympäristössä Kulttuuri ja uskonnot LIITTEET (2 kappaletta)

5 5 Esipuhe Tasaisin väliajoin herää keskustelua siitä, mikä on koulun tehtävä. Lähes aina tällöin myös kuulee puheenvuoroja, joissa epäillään koulun tuottavan kirjaviisaita aikuisia, joista ei ole käytännön töihin. Siirtyminen kaikille yhteiseen peruskouluun ja luokanopettajien koulutuksen nostaminen yliopistotasoiseksi ovat osaltaan johtaneet tähän suuntaan. Opetus on muuttunut teoreettisemmaksi. Ilmaisen koulutuksen tarjoaminen koko ikäluokalle on valtiolta sijoitustoimintaa, jolle odotetaan tuottoa. Ikääntyvä Suomi tarvitsee jokaisen työikäisen ja - kykyisen panosta, jotta heikkenevä huoltosuhde pystytään pitämään aisoissa. Peruskoulun jälkeen kuitenkin jopa yli 4000 nuorta jää ilman toisen asteen koulutuspaikkaa ja joutuu syrjäytymisuhan alle. Toisaalta yrittäjyyskasvatusta voi lähestyä pedagogisestikin. Oppiaineksen jakaminen oppiaineisiin saattaa rajoittaa oppilaan ja opettajan kokonaisnäkemyksen syntymistä. Maailma ei ole jakautunut kauniisti oppiainejaon mukaisesti, vaan ratkaisemista vaativat pulmat ovat usein monitahoisia ja -mutkaisia. Siksi aihekokonaisuuksien kautta opetettavan asian lähestyminen voi tuoda uutta näkemystä ja syvyyttä oppimiseen. Kenties näin myös saavutetaan syvempää oppimista ja opitun tiedon siirtäminen on helpompaa. Tunnettu ainejaon aiheuttama sivuvaikutus on oppilaiden kykenemättömyys siirtää vaikkapa historian tunnin asioita kuvataiteen tunnille. Tämän julkaisun tarkoituksena on tuoda esille joitakin erilaisia vaihtoehtoja ja näkemyksiä yrittäjyyskasvatuksesta, siihen liittyvästä terminologiasta ja siitä, miten aihekokonaisuuksia voisi viedä käytännön tuntisuunnitelmiin. Kurssille osallistuneilla opiskelijoilla oli pääsääntöisesti aikaa työelämään siirtymiseen muutamasta kuukaudesta puoleen vuoteen, joten saimme samalla arvokasta materiaalia. Kokenut opettaja saa näistä uusia ideoita ja käyttökelpoisia palasia. Haluan vielä esittää erityiset kiitokset Juha-Matti Turpeiselle ja Pentti Mankiselle tämän julkaisun mahdollistavasta avusta. Toimituskunnan puolesta Ville Manninen Päätoimittaja

6 6 Määritelmiä yrittäjyydestä ja yrittäjyyskasvatuksesta Sisäinen yrittäjyys on: aktiivista, vastuullista suhtautumista asioihin, kanssaihmisiin ja ylipäänsä kaikkeen siihen minkä kanssa kulloinkin on tekemisissä. Se on oman itsensä tavoitteellista kehittämistä koululaisena, opiskelijana, harrastajana ja työn tekijänä. (www.edu.fi) Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaassa sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, joita hän tarvitsee opiskeluaikanaan sekä myöhemmin työelämässä riippumatta siitä, työskenteleekö hän itsenäisenä yrittäjänä vai toisen palveluksessa. (www.edu.fi) Euroopan parlamentin ja komission yrittäjyysmääritelmä Definition: Entrepreneurship refers to an individual`s ability to turn ideas into action. It includes creativity, innovation and risk taking, as well as the ability to plan and manage projects in order to achieve objectives. This supports everyone in day to day life at home and in society, employees in being aware of the context of their work and being able to seize opportunities, and is a foundation for more specific skills and knowledge needed by entrepreneurs establishing social or commercial activity. Essential knowledge, skills and attitudes related to the competence. Necessary knowledge includes available opportunities for personal, professional and/or business activities, including bigger picture issues that provide the context in which people live and work, such as a broad understanding of the workings of the economy, and the opportunities and challenges facing an employer or organisation. Individuals should also be aware of the ethical position of enterprises, and how they can be a force for good for example through fair trade or through social enterprise. Skills relate to proactive project management (involving skills such as planning, organising, managing, leadership and delegation, analysing, communicating, de-briefing and evaluating and recording), and the ability to work both as an individual and collaboratively in teams. The judgement to identify one`s strengths and weaknesses, and to assess and take risks as and when warranted is essential. An entrepreneurial attitude is characterised by initiative, pro-activity, independence and innovation in personal and social life, as much as at work. It also includes motivation and determination to meet objectives, whether personal goals or aims held in common with others, and/or at work. Lähde: COMMISSION OF THE EUROPEAN COMMUNITIES. Brussels, COM(2005)548 final. 2005/0221(COD). Proposal for a RECOMMENDATION OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL on key competences for lifelong learning.

7 Käsiteanalyysi 7 Ville Manninen Miten kurssilaiset ymmärsivät keskeisiä käsitteitä kurssin alkupuolella?

8 8 Tavoitteellisuus peruskoulussa - Selkeät realistiset tavoitteet jokaiselle oppiaineelle, jaksolle ja tunnille - Erilaiset projektit, joissa pyritään selkeään päämäärään, opettajan/oppilaiden arviointia päämäärän saavuttamisesta - Tee työtä, jolla on tarkoitus! ei mitään turhaa puuhastelua ajankulun vuoksi! - Ryhmätöitä, joissa ryhmällä on yhteinen tavoite; jokainen osallistuu, vastuu! Tavoitteellisuus on päämäärätietoista toimintaa, jossa korostuvat innostuneisuus, aktiivisuus ja innovatiivisuus. Realistinen itsetuntemus auttaa pyrkimään sinnikkäästi eteenpäin, jotta asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Suunnitelmallisuus - Päämäärien ja tavoitteiden asettaminen ja keinot niiden saavuttamiseen - Jäsentäminen, järjestelmällisyys - Ympäristön ja tilan + ajan hahmottaminen sen suhteen, mitä suunnitellaan - Kyky hyödyntää ympäristön resursseja - Tulevaisuuteen katsomista, ennakoimista, tavoitteiden asettamista, suunnitelmien toteuttamisen seuraamista - Visiointi, ajan jaksottaminen ja käyttäminen tehokkaasti - Kyky toimia dynaamisesti, tilanteiden mukaan toimiminen - Organisoi ajankäyttöään, toiminnalla tavoite - Johdonmukaisuus Yhteistyötaitoinen - Hyväksyy monta tapaa tehdä töitä - Suvaitsevaisuus - Ymmärtäminen - Empatia - Keskustelutaito - Muiden huomioiminen Esim. opettajat tekevät yhteistyötä liikuntapäivää tms. suunnitellessaan. Viestintätaitoinen - Vuorovaikutustaidot - Tilanneherkkyys - Sanaton viestintä - Kirjallinen ilmaisu - Teknisten apuvälineiden käyttö - Kuuntelutaito Esim. Opettajalla tulee olla hyvät viestintätaidot (motivoidakseen ja innostaakseen oppilaita) Viestintätaitoihin kuuluu kuunteleminen, puhuminen, kirjoittaminen ja kehonkieli. Ne vaativat hyvää tunneälyä ja tilannetajua. Viestintätaitoja voidaan opettaa ja kehittää.

9 9 - Kyky ilmaista itseään sekä kyky tulkita muita. Hyvää ilmaisutaitoa kaikilla osa -alueilla (elekieli, fonetiikka, kehon kieli, havaintomateriaalin käyttö, reagoi kanssakeskustelijaan, tilannetaju, viestintävälineiden käyttö) Osaa ilmaista itseään niin, että viesti menee perille ja osaa reagoida tilanteen vaatimalla tavalla Palvelualtis - Ymmärtää tilanteen toisen näkökulmasta - Osaa lukea asiakasta ja hänen toiveitaan - Reippaus - Asiantuntijuus - Keskittyminen asiakkaaseen Ryhmähengen luomiskyky Ryhmän jäsenten hyväksyminen sellaisenaan ja vahvuuksia korostavan positiivisen ilmapiirin luominen. Vaatii ihmistuntemusta, ryhmänhallintaa, tavoitteellisuutta, heittäytymistä ja luottamusta. Täytyy pystyä menemään lähelle ryhmäläisiä ja näyttää näin esimerkkiä. Valintojen tekemiskyky - Päättäväisyys - Rohkeus, itsevarmuus -> itsenäiset valinnat Annetaan oppilaalle mahdollisuus valintojen tekemiseen, mutta samalla rajataan vaihtoehdot ja valitsemiseen käytettävä aika => tuetaan päätöksentekokykyä Vaikutuskyky Omien tuntemuksien kautta hallitset omat tietosi ja taitosi, jolloin voit määrittää päämääräsi. Määrittelemiesi päämäärien pohjalta voit etsiä ne ihmiset, joiden kautta tietosi ja ideasi yhdentyvät vallitsevan tilanteen kanssa. Taito tuoda esille asiat, joihin haluaa vaikuttaa ja taito perustella oma kantansa. Vaatii rohkeutta ja aktiivisuutta. Sosiaaliset taidot ja ihmistuntemus ovat tärkeitä. Taustatietojen selvittäminen. Uskaliaisuus Luottaa itseensä. Tekee asioita omasta halusta. Haluaa kehittyä ja kokeilla; kykenee tekemään päätöksiä. Rohkenee tarttua omana itsenään uusiin tehtäviin pelkäämättä epäonnistumista.

10 10 Itsearviointikyky - Itsearviointikykyä ohjaa oma itsetuntemus ja näkemys siitä, mihin itse pystyy ja mitä tulee kehittää. - Itsetuntemus: tietää omat vahvuutensa ja heikkoutensa sekä mihin kykenee => realistisuus - Tietää tavoitteet, mihin haluaa päästä - Realistinen ja kriittinen - Tiedostaa, missä voi kehittää itseään - Kestää kritiikkiä ja osaa kehittää itseään sen avulla Olennaisten asioiden hahmottamiskyky Olennaisten asioiden hahmottamiskyky vaatii itsetuntemusta ja sen pohjalta toimimista. Kokemuksella ja harjoittelulla on merkitystä, mutta myös persoona vaikuttaa siihen, kuinka henkilö suhtautuu erilaisiin asioihin ja poimii niiden keskeltä mielestään olennaisimmat asiat. Opettaja omalla esimerkillään opettaa ja opastaa lapsia löytämään ja poimimaan olennaisen asian. Pikku hiljaa annetaan vastuuta. Pienten oppilaiden opettajalle suurempi rooli, isommille oppilaille enemmän vastuuta. Neuvokkuus Pyrkii oma-aloitteisesti ratkaisemaan eteen tulevia ongelmia ja haasteita. Osaa käyttää hyväkseen ympärillään olevia resursseja. Opettaja ei anna valmiita vastauksia, vaan antaa oikeanlaisia haasteita oppilaan/oppilasryhmän tason mukaan. Itseluottamus Toteutuu opetuksessa: - Esiintymisen + itsensä ilmaisun kautta - Muiden rakentava + positiivinen palaute + itsensä arvioiminen - Tasoittaa sopivilla tehtävillä + riittävän haastavat = onnistumisen elämykset - Ryhmätehtävät - Uusien ideoiden esittäminen Joustavuus Joustavuudella tarkoitetaan tilan, ajan ja ympäristön hahmottamista ja huomioimista. Tällöin yksilö kykenee toimimaan tilanteen vaatimalla tavalla ja ottamaan huomioon toiset ihmiset. Pitkäjänteisyys On kykyä työskennellä pitkäänkin jonkun projektin, tehtävän tai tavoitteen saavuttamiseksi. Sisäistää pitkäjänteisyyden arvomaailmaansa.

11 11 Viestintätaitoisuus - Saa suun auki ja äänen kuulumaan - Kuuntelukyky, yhteistyötaidot - Kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, kuuntelutaito, ystävystyy helposti, on kiinnostunut toisista, avoin, reipas Ahkeruus - Työteliäisyys - Saa paljon aikaan - Tehokkuus - Tekee työnsä loppuun, ei laske tunteja - Tunnollinen - Työnilo - Tekee varman päälle, ei ehkä ota niin paljon riskejä - Sinnikkyys - Yrittää parhaansa, vaikka ei olisikaan asiassa paras - Innostunut - Tuntee rajansa - Voi olla myös suorittaja - Peräänantamattomuus - Omatoimisuus, oma-aloitteisuus

12 12

13 Äidinkieli 13 Aki Lohi

14 14 1. SESSIO: KOTISEUDUN JUURET -PROJEKTIN SUUNNITTELU Oppilas pyrkii suojelemaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ja tottuu siihen, että on erilaisia näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen. Oppilas osaa hyödyntää toisten oppilaiden näkemyksiä ja ideoita. Oppilas huomioi, että jokainen ryhmän jäsen voi käyttää puheenvuoron ja ilmaista mielipiteitään. Opettaja kertoo tulevan projektin idean ja raamit toiminnalle. Ryhmä muodostetaan kuvakorttien avulla. Kullekin oppilaalle jaetaan yksi kuvakortti. Oppilaan tehtävä on keskustellen ja kyselemällä löytää muut ryhmän jäsenet, joilla on sama kuvakortti. Oppilas ei saa näyttää kuvaa toisille. Keskustelussa ei saa käyttää sitä sanaa, jota kuva esittää. Kun ryhmä on koossa, ryhmän jäsenet neuvottelevat ja valitsevat joukostaan puheenjohtajan ja sihteerin. Ryhmän tehtävänä on miettiä, mitä he haluavat tietää omasta lähiseudustaan ja sen historiasta. Oppilailla on mahdollisuus kertoa muille luokan oppilaille omista isovanhemmistaan ja heidän elämästä. Aihe integroituu historiaan ja jonkin verran myös maantietoon. Ryhmä päättää 3-5 kiinnostavaa kysymystä aiheesta, joista he seuraavan session aikana etsivät tietoa. Ryhmä miettii keinot, joilla hankkia tietoa. He muodostavat tiedonhakusuunnitelman (esim. kirjastovierailua varten hakusanoja). Toisella tunnilla jokainen ryhmä esittää vuorollaan kysymykset, joihin haluavat löytää tietoa. Koko luokka yhdessä keskustelee kunkin ryhmän kysymyksistä antaen rakentavaa palautetta. Tämän avulla ryhmä tarkentaa tiedonhakusuunnitelmaansa. Opettaja käy läpi tunnin, mihin vaiheeseen on päästy projektissa ja kertoo seuraavan tunnin aiheen. Tuokio kestää kahden oppitunnin verran. Välineet ja materiaalit kuvakortit, muistiinpanovälineet, historian oppikirja.

15 15 Aki Lohi Johanna Pyhtilä Oppilas osallistuu tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottaa vastuuta yhteisten asioiden hoidosta. Oppilas osaa toimia aloitteellisesti ja innovatiivisesti. Pienryhmätyöskentely tukee yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden toteutumista. Jyrinki Riitta, Sorvoja Saila, Tölli Seija & Vilponen Laura

16 16 2. SESSIO: KOTISEUDUN JUURET -PROJEKTI, TIEDONHAKU Oppilas harjaantuu kriittiseksi lukijaksi ja toimimaan aktiivisesti oman oppimisensa hyväksi. Tavoitteena on myös, että oppilas tottuu hankkimaan tietoa ja oppii käyttämään monenlaisia lähteitä tiedonhankinnassa. Tavoitteena on, että oppilas etsii tietoa oman kaupungin historiasta 1900-luvun alussa. Toiminta tapahtuu ryhmissä, jolloin oppilas oppii työskentelemään ryhmän parhaaksi. Jokaisen oppilaan työpanos ryhmässä on tärkeä, sillä ryhmät ovat pieniä. Oppilas osaa muodostaa oman kriittisen mielipiteen käyttämistään lähdeaineistoistaan. Oppilas oppii ottamaan vastuuta yhteisestä työstä ja toimimaan omalta osaltaan yhteisen tavoitteen eteen. Opetussessio aloitetaan yhteisellä tunnilla, jossa opettaja kartoittaa oppilaiden tiedonhankintataitoja kyselemällä, mitä oppilaat ymmärtävät tiedonhankinnalla. Tämän jälkeen käydään läpi tiedonhankinnan perusteet eli opettaja ohjaa oppilaita tiedonhankkimisessa. Opettaja käy yhdessä oppilaiden kanssa läpi myös sen, mistä tietoa voi saada, mihin tietolähteisiin voidaan luottaa. Samalla oppilaille kertaantuu tiedonhankinnan käyttöön liittyvät eettiset perusteet: mitä tiedonhankkijana tulee ottaa huomioon saatua tietoa hyödynnettäessä. Tämän jälkeen opettaja käy oppilaidensa kanssa läpi tehtävänannon: miltä aikakaudelta tietoa etsitään ja mitä tietoa etsitään. Aluksi opettaja kyselee oppilaiden tietoa kyseiseltä aikakaudelta. Samalla keskustellaan yhdessä siitä, millaista tietoa halutaan ja tarvitaan kyseiseltä ajalta. Oppilaat jaetaan pienryhmiin, joille kullekin määrätään aihealue, josta etsiä tietoa. Seuraavilla kahdella tunnilla oppilaat etsivät tietoa koululla. Opettaja tukee ja ohjaa oppilaiden työskentelyä. Oppilaat voivat käyttää tiedonlähteenä hyödyksi koulun kirjastoa ja tietokoneita. Oppilaat työskentelevät pienryhmissä niin, että jokaiselle ryhmänjäsenelle riittää tekemistä. Oppilaat arvioivat tietoa ja kokoavat ne luokkaa varten. Saadut tiedot kootaan kokoluokan yhteiseksi materiaalipaketiksi kyseiseltä aikakaudelta. Tämän kaksoistunnin lopuksi käydään vielä koko luokan kanssa läpi saatu tietomateriaali ja kartoitetaan, mitä tietoa on saatu ja mitä mahdollisesti vielä puuttuu.

17 17 Seuraava kaksoistunti työskennellään kaupungin kirjastossa. Kirjastotunnin aluksi opettaja ohjeistaa kirjastoon liittyvät säännöt. Kirjastontyöntekijä kouluttaa oppilaat käyttämään kirjaston eri tietolähteitä. Oppilaat toimivat kirjastossa samoissa pienryhmissä kuin edellisillä oppitunneilla. Tunnin tavoitteena on tarkentaa saatuja tietoa ja etsiä uutta tietoa. Oppilaat tarkentavat aikaisemman tietopakettinsa uudella löytämällään tiedolla. Välineet ja materiaalit tietokoneet, kirjallisuus, historian oppikirjat Aki Lohi Opetuksessa painottuu vahvasti yhdessä tekeminen, ryhmänä toimiminen. Lisäksi oppilaat oppivat kantamaan vastuuta paitsi omasta oppimisesta mutta myös koko luokan oppimisesta. Opetuksessa oppilaat ovat itse oman oppimisensa suunnittelijoita ja toteuttajia. Opettaja on vain oppimisen tuki. Opettaja pyrkii johtamaan opetuksessa käytäviä keskusteluja niin, että oppilailla on mahdollisuus opetella keskustelutaitoja, kuuntelemaan muita ja perustelemaan omia ajatuksia. Opetustuntien aikana oppilaat oppivat kriittisyyttä lähdemateriaalia kohtaan ja osaavat perustella materiaalin hyödynnettävyyttä sekä kykenevät jakamaan tietoa toisille. Työskentely vaatii oppilailta yrittäjäkasvatuksen kannalta tärkeitä ominaisuuksia, kuten sinnikkyyttä ja yritteliäisyyttä. Jyrinki Riitta, Sorvoja Saila, Tölli Seija & Vilponen Laura

18 18 3. SESSIO: KOTISEUDUN JUURET -PROJEKTI, HAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN Oppilas oppii ottamaan huomioon viestintätilanteen kokonaisuudessaan, huomioimaan oman toimintansa tilanteessa sekä osaa ottaa haastateltavan huomioon. Oppilas osaa kuunnella ja tarkkailla toista ihmistä sekä osaa osoittaa omalla toiminnallaan kunnioitusta. Oppilas kehittyy vuorovaikutustavoissaan ja - taidoissaan. Oppilas oppii kuinka haastattelutilanteessa käyttäydytään. Oppilas oppii käyttämään haastatteluvälineitä. Oppilas oppii haastattelun kautta saamaan tietoa. Tavoitteissa korostuu yrittäjyyskasvatuksellinen näkökulma. Oppilas ymmärtää vastuullisen toiminnan merkityksen, kun kohteena on toinen henkilö. Ensimmäisellä tunnilla harjoitellaan haastattelua toimintamuotona. Opettajalla on valmis aihe, jonka pohjalta harjoitellaan kuviteltua haastattelutilannetta. Oppilaat toimivat tässä tilanteessa pareittain, jossa vuorotellen toimitaan haastattelijana ja haastateltavana. Oppilaat saavat tällä tavalla kokemusta molempien osapuolien roolista. Tämän jälkeen käydään läpi haastattelutilannetta kokonaisvaltaisesti. Mitä haastattelutilanteessa pitää huomioida ja miten haastattelutilannetta valmistellaan. Seuraavalla tunnilla oppilaat muodostavat omat tutut ryhmänsä, joiden kanssa on hankittu tietoa. Ryhmät suunnittelevat oman aihepiirinsä kannalta sopivat kysymykset haastateltavalle. Tässä suunnittelussa otetaan huomioon edellisellä tunnilla saadut kokemukset, mitä haastattelutilanteessa pitää ottaa huomioon. Kolmannella tunnilla opettaja jakaa jokaiselle ryhmällä haastatteluvälineet, nauhurit ja kasetit. Jotta toteutettava haastattelutilanne olisi luonteva, se on harjoiteltava toimimaan sujuvaksi. Tämä tunti käytetään siihen, että oppilaat oppivat haastattelemaan ja käyttämään haastatteluvälineitä. Oppilaat haastattelevat joitakin toisen ryhmän jäseniä ja saavat näin kokemuksia muiden kuin oman ryhmän jäsenistä. Samalla he saavat palautetta haastattelukysymyksistä toisilta ryhmiltä. Haastattelut kuunnellaan läpi ryhmässä ja mietitään onko siinä vielä parantamisen varaa. Lopuksi kaikille ryhmän jäsenille jaetaan vastuualueet, yksi vastaa nauhurista, yksi on haastattelija ja kaksi tekee muistiinpanoja. Tunnin lopuksi opettaja kertaa, miten käyttäydytään palvelutalossa. Oppilaita muistutetaan tehtävän tarpeellisuudesta ja mitä varten työtä tehdään.

19 19 Aki Lohi Tehtävä harjoituttaa oppilaan vuorovaikutustaitoja. Ryhmässä toimimisen taidot vahvistuvat ja oppilas oppii vastaamaan omasta roolistaan ryhmässä. Haastattelutilanne harjaannuttaa oppilaita yhteistyöhön myös muiden ihmisten kanssa. Oppilas saa varmuutta ja rohkeutta itsensä ilmaisemiseen ja selkeästi esittämään oman asiansa. Työskentelytapa tukee oppilaan itsetunnon vahvistumista. Jyrinki Riitta, Sorvoja Saila, Tölli Seija & Vilponen Laura

20 20 4. SESSIO: KOTISEUDUN JUURET -PROJEKTIN HAASTATTELUJEN TOTEUTTAMINEN Oppilas harjaantuu toimimaan haastattelijana erilaisessa viestintäympäristössä. Oppilas kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan. Oppilas harjaantuu aktiiviseksi kuuntelijaksi ja hänen tulkitsevat kuuntelutaitonsa kehittyvät. Oppilas syventää taitojaan haastatteluvälineiden käytössä. Luokka lähtee opettajan johdolla palvelukodille yhdessä koulun pihalta (etukäteen sovittu vierailu). Luokalla on mukana koulunkäyntiavustaja. Palvelukodilla on henkilökuntaa vastaanottamassa heitä. Aluksi hän kertoo hieman palvelukodin toiminnasta. Sen jälkeen luokka jakautuu pienempiin ryhmiin ja ryhmät kiertelevät palvelukodin tiloissa henkilökunnan johdolla tutustuen palvelukodin toimintaan ja asukkaisiin. Tutustumiskierroksen jälkeen oppilaat siirtyvät sovittuun tilaan, jossa opettaja ohjeistaa tulevaa toimintaa. Haastattelut toteutetaan pienryhminä. Pienryhmät toteuttavat haastattelun haastateltavan omassa huoneessa tai mahdollisesti yleisissä tiloissa (opettaja neuvoo sopivan ja rauhallisen tilan valinnassa). Pienryhmäläiset ovat edellisellä tuokiolla jakaneet haastattelutilanteen roolit (haastattelija, nauhoittaja ja kirjuri(t)). Haastattelun jälkeen on päiväkahvin ja -mehun aika palvelukodin väen kanssa. Tämän jälkeen luokka palaa koululle, jossa aineisto laitetaan talteen seuraavaa tuokiota varten. Koululuokkaan palattuaan oppilaat jakautuvat pienryhmiin haastattelutilanteen roolin perusteella (haastattelijat samaan, nauhoittajat samaan ja kirjurit samaan ryhmään). Oppilaat arvioivat haastattelutilanteen toteutumista. He keskustelevat siitä, mikä onnistui, mikä olisi kaivannut kehittämistä ja niin edelleen. Keskustelun jälkeen ryhmä esittää pohdintojaan koko luokalle. Välineet ja materiaalit Muistiinpanovälineet, nauhurit.

21 21 Aki Lohi Vierailu palvelukodilla harjaannuttaa oppilaita laajentamaan yhteiskuntaajatteluaan. Oppilas kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia yhteistoiminnallisen työskentelyn kautta. Oppilas oppii arvioimaan ja kehittämään omaa toimintaansa sekä ryhmänä toimimista. Jyrinki Riitta, Sorvoja Saila, Tölli Seija & Vilponen Laura

22 22 5. SESSIO: KOTISEUDUN JUURET -PROJEKTIN JULKAISUN TYÖSTÄMINEN Oppilas tutustuu kirjoitettujen julkaisujen luonteeseen (tekstit tuottavat mielikuvia ja toimivat tiedon välitäjinä). Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää haastatteluaineistoa kehittyy. Oppilaan taito tuottaa tekstiä kehittyy. Oppilas osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa kirjoittaessaan ja kehittää lause ja virketajuaan. Oppilas harjaantuu monipuoliseksi ja omaääniseksi tekstien tekijäksi (persoonallinen tyyli). Opettaja on valinnut sopivia julkaisuja, joihin oppilaat tutustuvat. Koko luokka keskustelee opettajan johdolla julkaisuista ja siitä, millainen luokan julkaisusta tulisi. Opettaja kirjaa ehdotukset taululle. Ehdotuksista käydään äänestys, jonka perusteella julkaisun muoto ratkaistaan. Oppilaat jakautuvat samoihin pienryhmiin, joissa toteuttivat haastattelun palvelukodilla. Pienryhmät suunnittelevat oman haastatteluaineiston pohjalta artikkelin, muun muassa tekstiin tulevat asiat sekä kuvituksen (kuvitus integroituu kuvataiteeseen, aiheena lähiseudun historia). Oppilaat työstävät artikkelin valmiiksi pienryhmissä. Työstetyt artikkelit kierrätetään toisella ryhmällä arvioitavana. Ryhmät antavat toisilleen kehittämisideoita. Pienryhmä työstää artikkelin valmiiksi, joista kootaan julkaisu. Tehtyä julkaisu myydään julkistamistilaisuuden jälkeen ja rahat menevät luokkaretkirahastoon. Välineet ja materiaalit Esimerkkeinä valmiita julkaisuja, muistiinpanovälineet, haastatteluaineisto

23 Johanna Pyhtilä 23 Oppilas tutustuu julkaisun tekemisen kautta siihen, miten yhteiskunnassa saa äänensä kuuluville ja voi vaikuttaa. Oppilas kokee ja ymmärtää yhteistyön merkityksen julkaisun työstämisessä ja sen valmistumisessa. Jyrinki Riitta, Sorvoja Saila, Tölli Seija & Vilponen Laura

24 24 6. SESSIO: KOTISEUDUN JUURET -PROJEKTI, JULKAISUN JULKISTAMISTILAISUUDEN SUUNNITTELU Oppilas kehittää omaa viestintävalmiuttaan ja itsensä ilmaisua. Samalla hän harjaantuu toimimaan puhujana. Oppilas saa lisää kokemuksia esiintymisestä ja näyttelemisestä. Oppilas oppii ottamaan huomioon kuulijan ilmaisu- ja viestintätavoissaan. Oppilas oppii suunnittelemaan omaa toimintaansa ja esiintymistään. Esiintymisen kautta oppilas vahvistaa omia itsensä ilmaisun taitoja ja kehittää itsetuntoaan. Oppilaat oppivat laatimaan kutsuja ja lehtimainoksen. Opetussessio aloitetaan tunnilla, jossa aloitetaan suunnittelemaan julkaisun julkistamistilaisuutta, joka toteutetaan kevätjuhlan yhteydessä. Jokaiselle oppilaalle jaetaan rooli julkistamistilaisuutta varten (juontajat, julkaisun esittelijät, näyttelijät, soittajat, laulajat, esityksistä vastaavat jne.). Ensimmäisellä tunnilla käydään läpi juhlanrunko. Tarkoituksena on, että juhlasta tulisi projektin näköinen (juhlan aihe kytkeytyy projektin aiheeseen). Seuraavilla tunneilla suunnitellaan ja käsikirjoitetaan näytelmä saadun julkaisun pohjalta. Luokka jaetaan ryhmiin: yksi ryhmistä suunnittelee näytelmää varten musiikin, toinen ryhmä näytelmän käsikirjoituksen, kolmas ryhmä suunnittelee lavastusta. Kun näytelmän runko on valmis, harjoitellaan koko juhlan toteuttamista. Juontajat harjoittelevat oman osuuden, musiikista vastaavat omaa osuuttaan, lavastajat työstävät lavastusta ja näyttelijät harjoittelevat näytelmää. Lähtökohtana on, että jokainen oppilas saa toimia taitojensa mukaisessa ryhmässä. Toiminta tapahtuu kuitenkin ryhmänä eli yhdessä vastataan koko juhlan onnistumisesta. Seuraavalla tunnilla käydään läpi koko juhla alusta loppuun (ns. kenraaliharjoitukset). Viimeisellä tunnilla oppilaat valmistelevat kutsut haastattelemilleen palvelutalon asukkaille. Oppilaat laativat myös yleisen lehteen laitettavan kutsun. Osa oppilaista laatii teksti sisällön, osa vastaa ulkoisesta asusta ja kolmas osa valmistaa lehteä varten ilmoitusta. Välineet ja materiaalit musiikki välineet, esiintymisasut, lavasteet, juontajien välineet

25 25 Aki Lohi Tässä opetussessiossa opettaja jakaa oppilaat heidän taitojensa mukaan ryhmiin. Oppilas saa itse kertoa, minkä aihealueensa kokee vahvimpana. Oppilas saa toteuttaa itseään vahvimmalla alueellaan ja saa onnistumisen kokemuksia omasta työstään. Oppilaat saavat kokonaisvaltaista kokemusta tuotteen kehittelystä, sen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Jyrinki Riitta, Sorvoja Saila, Tölli Seija & Vilponen Laura

26 26 1. SESSIO: KIRJA Tutustua prosessikirjoittamiseen. Oppilas ymmärtää, että valmiin tekstin tuottaminen vaatii muokkaamista. Prosessin kautta syntyy viimeistelty versio tekstistä. Oppilas harjoittelee oman tekstin suunnittelua, muokkaamista ja viimeistelyä sekä palautteen vastaanottamista ja antamista. Tuokio 1. Tutustutaan kirjailijan ammattiin. Parastapa toteuttaa tuokio, olisi saada koululle vierailijaksi kirjailija, joka voisi kertoa omasta ammatistaan ja sen erityispiirteistä. Lapset voisivat kysellä kirjailijalta ammattiin ja kirjoihin liittyviä kysymyksiä. Jos kirjailijaa ei ole saatavilla, opettaja voi kertoa kirjailijan ammatista ja kirjan kirjoittamiseen liittyvistä teemoista. Tuokio 2. Aletaan pohjustaa kirjan kirjoittamista. Opettaja kertoo prosessikirjoittamisesta ja kuinka luokan oma kirja tullaan toteuttamaan. Jokainen oppilas tekee oman tarinansa prosessikirjoittamalla. Tarinat yhdistetään luokan omaksi kirjaksi. Luokka keksii yhdessä kirjalleen teeman, joka ohjaa oppilaita valitsemaan oman aiheen. Oppilaat lähtevät suunnittelemaan omaa tarinaansa kirjaa varten. Tuokio 3. Tarinan kirjoittaminen aloitetaan. Oppilaat saavat kirjoittaa tarinaa omien suunnitelmiensa mukaan yhden oppitunnin. Tarinat palautetaan opettajalle (vaikka olisivat vielä kesken). Opettaja kommentoi tarinoita seuraavaksi tunniksi ja antaa ideoita tekstin kehittämiseksi.

27 27 Tuokiot 4. ja 5. Oppilaat kehittävät tarinaa opettajan ja omien uusien ideoiden pohjalta. Valmiit tarinat luetaan koko luokalle ja muut oppilaat ja opettaja voivat antaa vielä kommentteja tarinasta. Tarinaa pyritään vielä kehittämään kommenttien pohjalta. Viimeistely on tärkeää (esim. kirjoitusvirheiden korjaaminen). Tuokio 6. Valmiit tarinat kootaan kirjaksi. Kirjaa voidaan käydä lukemassa esimerkiksi alkuopetusluokille. Johanna Pyhtilä Oppilas tutustuu kirjailijan ammattiin. Oppilas toimii pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä oppii arvioimaan omaa toimintaansa. Kirjoitusprosessin aikana oppilas joutuu kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja. Kirjoittamisen avulla oppilas kehittää omaa luovuuttaan. Oppilas harjoittelee myös palautteen vastaanottamista ja antamista. Kälkäinen Tiina, Lahti Jonna, Salo Janika & Sundqvist Sohvi

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli OPETTAJAN OHJE JOHDANTO Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -pelissä opiskellaan opetussuunnitelmiin kuuluvia asioita yhdessä tekemällä. Tavoitteena on luoda uutta

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä

Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen kehittymistä MATEMATIIKKA JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Merkitys, arvot ja asenteet Opetuksen tavoite: T1 tukea oppilaan innostusta ja kiinnostusta matematiikkaa kohtaan sekä myönteisen minäkuvan ja itseluottamuksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Pienten ryhmien toimiva vuorovaikutus pedagogiseksi voimavaraksi KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN NUMMENPAKAN KOULU AURAJOEN YKSIKKÖ

Pienten ryhmien toimiva vuorovaikutus pedagogiseksi voimavaraksi KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN NUMMENPAKAN KOULU AURAJOEN YKSIKKÖ Pienten ryhmien toimiva vuorovaikutus pedagogiseksi voimavaraksi KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN 2015-2016 NUMMENPAKAN KOULU AURAJOEN YKSIKKÖ Kehittämistoiminnan tavoitteet Kaikkien luokan oppilaiden

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Ongelma-Ratkaisu. Malli työssä oppimiseen. Petteri Elo OPS-koulutus 2016

Ongelma-Ratkaisu. Malli työssä oppimiseen. Petteri Elo OPS-koulutus 2016 - Malli työssä oppimiseen Yhteystiedot Petteri Elo petteri.elo@pedanow.com +358405506020 www.pedanow.com Twitter: @PetteriElo Työpajan ohjelma 1. Aloitus - Kontekstin luominen työpajalle: Yksinkertainen

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa tämän takia videot yleistyvät niin opetuksessa kuin

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne

Lisätiedot

Turun Yliopisto Turun opettajankoulutuslaitos. MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys. Projektityö Maidon tie. Kaija Korhonen & Nina Nylund

Turun Yliopisto Turun opettajankoulutuslaitos. MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys. Projektityö Maidon tie. Kaija Korhonen & Nina Nylund Turun Yliopisto Turun opettajankoulutuslaitos MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys MAIDON TIE -PROJEKTI Valitsimme maidon tie projektin, jossa tutustutaan muun

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver )

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver ) Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver.30.11.2016) Alakoulussa oppilas saa tieto- ja viestintätekniset perusvalmiudet, joilla tuottaa erilaisia

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

1. jakso / Kartta ja matkustaminen

1. jakso / Kartta ja matkustaminen 1. jakso / Kartta ja matkustaminen Kesto 4 viikkoa Teemana: kartta ja matkustaminen Ympäristöopin sisällöt ja tavoitteet: o kartan perusperiaatteen ymmärtäminen o luokkakarttaan tutustuminen sekä oman

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6 Oppiaineen tehtävä Syventää ja laajentaa oppilaiden musiikillista osaamista. Luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2014 Juho Helminen Ajattelu ja oppimaan oppiminen Itsestä huolehtiminen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatusta Kirkonkylän yhtenäiskoululla

Yrittäjyyskasvatusta Kirkonkylän yhtenäiskoululla Yrittäjyyskasvatusta Kirkonkylän yhtenäiskoululla Yrittäjyysluokka oppilaan näkökulmasta MISSÄ OLEMME ONNISTUNEET? itse ja yhdessä tekeminen vastuu soittamaan oppiminen käytännönläheisyys yhdessä onnistuminen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Hallat ry 25.11.2015 Saara Paavola, Kehittämisasiantuntija

Hallat ry 25.11.2015 Saara Paavola, Kehittämisasiantuntija Hallat ry 25.11.2015 Saara Paavola, Kehittämisasiantuntija Miten päästä työhaastatteluun? Aseina hakemus, CV ja puhelin Näytä motivaatiosi! - Hakupapereissa: sanavalinnat, yleisvire tekstissä, käytä myönteisiä

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Oppimispäiväkirja Nimi:

Oppimispäiväkirja Nimi: Oppimispäiväkirja Nimi: Tässä projektissa tavoitteena on Lisätään ymmärrystä siitä, millaista on asettua vieraaseen kulttuuriin. Viron kielen, kulttuurin ja tarinoiden tarkastelu luo lähtökohdan tavoitteen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

Teemat ja sisällöt Oma asema median maailmassa oman mediasuhteen pohtiminen ja omien mediankäyttötapojen reflektoiminen

Teemat ja sisällöt Oma asema median maailmassa oman mediasuhteen pohtiminen ja omien mediankäyttötapojen reflektoiminen Kuvaukset 1 (8) Äidinkieli, valinnainen Kriitikkokurssi, 1 ov (YV1AI1) Tavoitteet hahmottaa asemansa median maailmassa osaa hyödyntää kriittisesti mediaa ja arvioida sitä sekä ilmaista itseään luovasti

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja esiopetuksesta vastaavan lastentarhanopettajan kanssa. Suunnitelmaan

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Säännöt. useamman tunnin kokonaisuus 5.-6.-luokkalaisille

Säännöt. useamman tunnin kokonaisuus 5.-6.-luokkalaisille ET, monialaiset, opetusideoita Säännöt useamman tunnin kokonaisuus 5.-6.-luokkalaisille Johdattelua sääntöihin - lautapeli: oppilaille annetaan pelilauta ja heidän tulee kehittää peliin omat säännöt koonta:

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

tulkitsee musiikillisen muokkaa musiikkia esittämistä

tulkitsee musiikillisen muokkaa musiikkia esittämistä ARVIOINNIN KOHDE 1. Työprosessin Musiikkiohjelmiston harjoittelu Musiikillisen ilmaisun yleisimpien tulkintatapojen tulkitseminen Musiikin muokkaaminen esitystä varten Itsearviointi ARVIOINNIN KOHDE 2.

Lisätiedot

Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista

Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista Leena-Maija Niemi apulaisrehtori, OPS-koordinaattori Kauniaisten suomenkielinen perusopetus 4.2.2016 Oppijasta kasvaa vuorovaikutukseen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

18. TET työelämään tutustuminen

18. TET työelämään tutustuminen 18. TET työelämään tutustuminen Keskeiset sisällöt työelämään tutustumisen käytännöt omassa koulussa TET-jaksoon valmistautuminen TET-paikan valinta ja hankkiminen TET-jakson merkityksen ymmärtäminen Tuntitehtäviä

Lisätiedot

Käsityön jaksosuunnitelma

Käsityön jaksosuunnitelma Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN & TS Anna Tausta & Annukka De Meulder syksy 2015 1 Jakso yleisesti Jakso toteutetaan 5. luokkalaisten kanssa, jotka ovat keväällä lähdössä leirikouluun. Käsityöjakson

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu ja muutamia menetelmiä. HelMet-kirjastot Päivi Ylitalo-Kallio Oppiva kirjasto -verkosto

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu ja muutamia menetelmiä. HelMet-kirjastot Päivi Ylitalo-Kallio Oppiva kirjasto -verkosto Käyttäjäkeskeinen suunnittelu ja muutamia menetelmiä HelMet-kirjastot 3.5.2012 Päivi Ylitalo-Kallio Oppiva kirjasto -verkosto Esityksen runko 1. Käyttäjäkeskeinen suunnittelu 2. Havainnointi 3. Tulevaisuustyöpaja

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA LUOKKATUNNIT OPS2016 - YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA H A N N A G U S TA F S S O N O S A L L I S U U S - KO O R D I NA AT TO R I Miksi? Miten? Mitä? MIKSI LUOKKATUNTEJA? - Turun opetussuunnitelmassa 2016 paikallisena

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen? Sujuva-hankkeen ryhmänohjaustoiminta lukioissa 1. tapaaminen

Mitä lukion jälkeen? Sujuva-hankkeen ryhmänohjaustoiminta lukioissa 1. tapaaminen Mitä lukion jälkeen? Sujuva-hankkeen ryhmänohjaustoiminta lukioissa 1. tapaaminen Mirja Väänänen, Teija Mikkilä & Leena Viitanen, Oulun yliopisto, 2016 Esittelyt SUJUVA-hanke Tavoitteena sujuvoittaa siirtymisiä

Lisätiedot

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot