ray:n avustustoiminnan asiakaslehti 2/2007 Tukea vanhemmuuteen Vauvaperhetyötä juurrutetaan arkeen Tähtäimessä sosiaaliset innovaatiot

Transkriptio

1 ray:n avustustoiminnan asiakaslehti 2/2007 Tukea vanhemmuuteen Vauvaperhetyötä juurrutetaan arkeen Tähtäimessä sosiaaliset innovaatiot Mistä järjestösi rahat tulevat?

2 NÄKÖ kulmia Norjasta kuuluu kummia Eftan tuomioistuin teki maaliskuussa merkittävän päätöksen. Norja voi halutessaan lopettaa yksityisen raha-automaattitoiminnan ja perustaa sen tilalle monopolin. Päätös perustui siihen, että tuomioistuimen mielestä julkinen toimija pystyy huolehtimaan kuluttajien suojelusta ja pelaamiseen liittyvistä sosiaalisista haitoista yksityistä toimijaa paremmin. Päätös koskee nimenomaan raha-automaattitoimintaa, jonka tuomioistuin näkee erityisen paljon riippuvuutta aiheuttavaksi. Samalla tuomioistuin tuli käytännössä tunnustaneeksi muutamia monopoliin liittyviä kiistattomia etuja. Sen ei tarvitse kilpailussa menestyäkseen kehittää erityisen addiiktiivisia pelejä, vaikka niitä äänekkäästi vaadittaisiinkin. Monopoli on myös läpinäkyvä; esimerkiksi sen taloudesta ja pelaamiseen liittyvistä tilastotiedoista annetaan tietoja julkisuuteen. Tuomioistuin määritteli päätöksellään myös pelitoiminnan rajoja. Käytännön pelitoiminnan järjestämisessä täytyy sen mielestä osoittaa, että pelitoimintaa myös rajoitetaan; pelitoimintaa täytyy pystyä jopa vähentämään, jos haitat kasvavat liian suuriksi. Vaikka kyse on rahan keräämisestä, puhdas ansaintalogiikka ei saa olla pelitoiminnan järjestämisen keskeisin ohjaava tekijä. Myös muilla yhteiskunnallisilla tavoitteilla on merkitystä. Vastaavien rajojen puitteissa voidaan Suomessakin toimia. Esimerkiksi RAY:n pelitoiminnassa uutta teknologiaa voidaan hyödyntää nykyistä aktiivisemmin, kunhan kyse ei ole lähtökohtaisesti pelitoiminnan laajentamisesta. Nykyistä pelitoimintaa voidaan kehittää ja monipuolistaa, kunhan teknisessä pakissa mukana kulkee ns. responsibility software, vastuullisuussofta. Myöskään Suomessa pelkkä ansaintalogiikka ei voi olla keskeisin toimintaa ohjaava tekijä. Jo parikymmentä vuotta RAY:n avustuksensaajat ovat tottuneet alati kasvaviin avustusmäärin. Jatkossa, kun monopolitoimijalle asetetaan entistä enemmän reunaehtoja, tuoton automaattinen kasvu ei enää ole itsestäänselvyys. Esimerkiksi haittojen mahdolliseen kasvuun olisi meilläkin pystyttävä tarvittaessa reagoimaan jopa pelitoimintaa karsimalla tai sen muotoa muuttamalla. Jos tämän hetken rahapelimaailmassa haluaa erityiskohtelua eli oikeuden monopoliin, täytyy myös tunnustaa ja muistaa monopolin perusteet. Monopoli ei voi olla rahanahne. Tämän allekirjoitti Eftan tuomioistuinkin päätöksellään. Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan asiakaslehti Turuntie 42, Espoo PÄÄTOIMITTAJA Marika Leed (09) , TOIMITTAJA Timo Pihlajaniemi TOIMITUSKUNTA Sanna Autere, Raimo Hakola, Erkki Leitsaro, Pekka Mykrä, Janne Peräkyä ULKOASU Mainostoimisto Kipinä KIRJAPAINO Frenckellin Kirjapaino Oy Painos 6000 Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. ISSN JANNE PERÄKYLÄ Osastopäällikkö

3 Tässä numerossa mm. TEEMA projektit Tähtäimessä hyvinvointia edistävät innovaatiot... 8 Vauvaperhetyötä juurrutetaan arkeen "Tuplapotti hyvinvointiin" Mistä järjestösi rahat tulevat? Arvioitavana ehkäisevä päihdetyö Innovaatiot hyvinvointia edistämässä VAKIOT Ajankohtaista... 4 Rahinat Ohjeita Vauvaperhetyöstä tukea vanhemmuuteen MISTÄ JÄRJESTÖSI RAHAT TULEVAT? 18

4 Ajan KOHTAISTA RAY Järjestöt tyytyväisiä RAY:n avustuslinjauksiin Valtaosa avustusta saavista järjestöistä on tyytyväisiä RAY:n uusiin avustusstrategisiin linjauksiin vuosille % vastaajista piti linjauksia erinomaisina tai hyvinä. Uusi linjaus, jonka mukaan RAY-avustuksilla halutaan turvata aiempaa paremmin sosiaali- ja terveysjärjestöjen perustyö ja toimintaedellytykset Suomessa, sai kyselyssä vahvan tuen. Myös niitä painoalueita, jotka olivat mukana jo edellisellä strategiakaudella, pidettiin tärkeinä. Järjestöjen kantaa kysyttiin verkkohaastattelulla, johon vastasi maaliskuussa 678 järjestöjen edustajaa. Aiheesta lisää sivulla 16. Beställ understöds strategin! Den tryckta versionen av RAY:s nya understödsstrategi kom ut i april också på svenska. Du kan beställa den på avustus@ray.fi. RAY:s strategiska huvudlinjer för perioden är främja välfärd och säkra existensvillkoren för organisationernas verksamhet förebygga problem som utgör hot mot hälsa och social välfärd hjälpa drabbade medborgare och familjer Investointihakemusten määrä vakiintumassa RAY:lle saapui maaliskuussa 90 hakemusta järjestöjen investointien rahoittamiseksi. Haettava avustussumma vuodelle 2008 on noin 70 miljoonaa euroa. Hakemusten lukumäärä ja avustussumma ovat samaa tasoa kuin viime vuonna. Suurin osa hakemuksista kohdistuu ns. tukiasumiseen. Uusia palveluasuntoja ja muita palvelua tuottavia yksiköitä rahoittaa nykyään valtion asuntorahasto; palvelutalot voivat saada RAY-tukea lähinnä turvatekniikan tai tilojen esteettömyyden parantamiseen. RAY:n avustusstrategian uusi painotus, järjestöjen perustoiminnan turvaaminen, näkyy hakemuksissa selvästi; toimitiloihin kohdistuvia hakemuksia saapui aiempia vuosia enemmän. 4 Tukipotti 2/2007

5 Onnea nimikilpailun voittajille! Avustuksen asiakaslehden nimi muuttui tästä numerosta lähtien Avustus infosta Tukipotiksi. Nimikilpailussa elokuvaliput (2/hlö) voittivat: Mika Hartikainen (RAY) kati Björkroth (Kriminaalihuollon tukisäätiö) visa Järvinen (Healthlake Oy/Herttua) anne Merjovaara (RAY) aila Santanen (Näkövammaisten Keskusliitto). Seppo Pyykkönen Nuorisosäätiöön RAY:n pitkäaikainen hallintojohtaja Seppo Pyykkönen jäi toukokuussa eläkkeelle ja aloittaa heinäkuussa Nuorisosäätiön asiamiehenä ja säätiön omistaman osakeyhtiön toimitusjohtajana. RAY:n uusi hallintojohtaja on ekonomi ja valtiotieteen maisteri Alpo Rivinoja. Rivinoja on on työskennellyt mm. eduskunnassa valtiovarainvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan sihteerinä ja kabinettipäällikkönä Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa. Hallitusohjelmassa luvattua Uusi hallitus nosti rahapelien yksinoikeuden turvaamisen mukaan hallitusohjelmaan. Ohjelmassa todetaan, että Suomen hallitus ryhtyy tarpeellisiin toimiin rahapelaamiseen liittyvien sosiaalisten ongelmien rajoittamiseksi, rikollisuuden torjumiseksi ja yksinoikeuden säilyttämiseksi sekä sen takaamiseksi, että viranomaisilla on riittävät voimavarat puuttua laittomaan pelitarjontaan. Ohjelmaan sisältyy myös monia terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä teemoja, jotka sivuavat RAY:n toimintaa. Ohjelmassa mainitaan esimerkiksi, että hallitus haluaa turvata lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan. Hallitus aikoo myös käynnistää terveyden edistämisen politiikkaohjelman, huolehtia veteraanien ja sotainvalidien nykyistä yksilöllisemmästä kuntoutuksesta, jatkaa kansallisen alkoholiohjelman toteuttamista sekä varmistaa raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoidon. Myös järjestöjen mahdollisuuksia tarjota hyvinvointia tukevaa ja syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa halutaan parantaa. Järjestöjen tukea suunnataan niin, että se ei ole ristiriidassa kilpailulainsäädännön kanssa ja kohdentuu voittoa tavoittelemattomaan toimintaan. Sinivihreä hallitusohjelma tulevalle nelivuotiskaudelle julkistettiin hallitusohjelma/fi.jsp. Tilaa RAY:n vuosikertomus RAY:n vuosikertomus on postitettu kaikille avustuksensaajille maaliskuussa. Mikäli olet jäänyt ilman, kaipaat lisäkappaleita tai haluat tilata toukokuussa ilmestyneen englanninkielisen lyhennelmän, ota yhteyttä RAY:n viestintään (09) tai viestinta@ray.fi. Muualla sanottua Professori Sirkka-Liisa Kivelä selvitti vanhustenhoidon tilaa vuosi sitten keväällä. Silloin hän totesi tilanteen olevan katastrofaalinen. Kivelän mukaan mikään ei ole juuri muuttunut. Onneksi RAY sentään on antanut rahaa Vanhustyön keskusliitolle ja HelsinkiMissiolle. Hänestä tämä on ainoa selkeä positiivinen muutos. YLE Radio 1, Ykkösaamu Hei, en pidä siitä yhtään että teidän yhdistys avustaa myös selvästi uskontomme vastaisia projekteja tai toimitiloja. Tällaisia ovat esimerkiksi abortin tehneiden naisten tukiryhmä tai Tampereelle pian tuleva seksityöntekijöiden (ei tuollaista ammattia ole virallisesti edes olemassa) palvelupiste. Raamattu suhtautuu jyrkästi prostituutioon ja murhan tekemiseen. Toivon, että jatkossa avustetaan vain kunniallisia kohteita. Palaute RAY:lle Meillä on Suomessa kolme suurta kansallista innovaatiota. Yksi on hajautettu, ehkä hieman liiankin hajautettu terveydenhuollon ja sosiaalihuollon järjestämisvastuu. Toinen on järjestöjen, kolmannen sektorin tukeminen Raha-automaattiyhdistyksen kautta. Ja kolmas on kolmikantayhteistyö sosiaalipolitiikassa ja työeläkejärjestelmässä. Kansliapäällikkö Kari Välimäki YLE TV1:n Lauantaiseurassa Veikkaus, Raha-automaattiyhdistys ja muut vastaavat toimijat joutuvat miettimään, ovatko ne kansanterveyttä ja muita yleishyödyllisiä tavoitteita edistäviä laitoksia vai ryhtyvätkö ne kilpailemaan kaupallisia palveluja tuottavien yritysten kanssa. EU-komission Suomen edustuston päällikkö Antti Peltomäki Aamulehdessä Tukipotti 2/2007 5

6 Pidetään huolta -mainokset palkittiin RAY:n ilmoitussarja Pidetään huolta on valittu viime vuoden aikakauslehtimainokseksi. Sarjan muodostavat uudistetut versiot suomalaisen taiteen kultakauden tauluista Haavoittunut enkeli, Lemminkäisen äiti ja Leikkivät pojat rannalla. Valinnan tehnyt raati piti mainoksia pysäyttävinä. Mainokset on suunnitellut Mainostoimisto Dynamo. Sarja tai siihen kuuluva mainos ovat aikaisemmin menestyneet myös A-lehtien MediaFinlandia kilpailussa sekä ET-lehden Grand Prixissa. Myönteinen kuva RAY:stä vahvistunut TNS Gallupin tekemän tutkimuksen mukaan myönteinen mielikuva Raha-automaattiyhdistyksestä on lisääntynyt vuodesta Kahdelle kolmasosalle vastaajista mielikuva RAY-lyhenteestä oli myönteinen. Kahdeksan prosenttia vastaajista mielsi lyhenteen kielteisesti. Raha-automaattiyhdistystä luonnehdittiin erityisesti hyödylliseksi ja alansa johtajaksi. Yhdistystä kuvattiin myös vastuulliseksi, ihmisläheiseksi ja elämänmyönteiseksi. Spontaaneja mielleyhtymiä RAY:stä olivat peliautomaattien ja yksittäisten pelien lisäksi myös auttaminen ja tukeminen. Vastaajat tiesivät RAY:n avustusten kohdistuvat kansanterveyden edistämiseen, ja yli 40 prosenttia uskoi avustusten voivan vaikuttaa merkittävästi sosiaali- ja terveystyöhön Suomessa. Kolmanneksella vastaajista ei ollut kuitenkaan käsitystä siitä, kuinka suuri osa RAY:n tuotosta suunnataan avustustoimintaan. Tutkimusaineisto koostui 2674 yli 15-vuotiaan suomalaisen vastauksista. Yksi Pidetään huolta -sarjan kolmesta mainoksesta on mukaelma Akseli Gallen-Kallelan maalauksesta Lemminkäisen äiti. PELIT RAY:n pelejä ei haluta nettiin Tuoreen haastattelututkimuksen mukaan vain joka viides suomalainen haluaisi RAY:n rahapelit nettiin. 70 prosenttia vastustaa ajatusta ja joka kymmenes ei osaa ottaa asiaan kantaa. Mielipide on yhteinen kaikissa väestöryhmissä ja ja samaa mieltä ovat sekä RAY:n pelejä pelaavat että ne, jotka eivät pelaa. Suomalaisista 70 prosenttia arvioi RAY:n vastuulliseksi pelinjärjestäjäksi ja harvempi kuin joka viides on eri mieltä. RAY:n mahdollinen nettipokerin aloittaminen kuitenkin muuttaisi tilanteen. Vain kolmannes pitäisi nettipokerin aloittamista vastuullisena toimena RAY:ltä, mutta puolet ei pitäisi nettipokerin aloittamista vastuullisena. Julkisuudessa runsaasti esillä ollutta nettipokerin pelaamisen kieltämistä kannattaa 30 prosenttia kansasta. Nettipokeria on pelannut runsaat satatuhatta suomalaista ja heistä puolet pelaa sitä aktiivisesti. Pelaajakunta painottuu voimakkaasti nuoriin miehiin. Taloustutkimus haastatteli tutkimusta varten maaliskuussa noin tuhatta suomalaista.. Tiesitkö että RAY jakaa avustuksia ensi vuonna 312 miljoonaa euroa, kuusi miljoonaa enemmän kuin tänä vuonna. Jaettavasta rahasta 90 prosenttia on sidottu toiminta-avustuksiin sekä meneillään oleviin projekteihin ja investointeihin. 6 Tukipotti 2/2007

7 Rahapelistrategiaa uudistuu RAY:ssä pohditaan tämän vuoden aikana pelitoiminnan tulevien vuosien strategiaa. Tapetilla ovat mm. pelitoiminnan taloudellisten tavoitteiden ja vastuullisuutta koskevien tavoitteiden suhde, yksinoikeusjärjestelmään liittyvät juridiset kysymykset sekä kehittyvän teknologian haasteet pelitoiminnalle ja pelien jakelulle. RAY:n kaltaisten instituutioiden muodostuminen itsestäänselvyydeksi on vaarallinen ilmiö. Elämme maailmassa, jossa taloudellisten organisaatioiden ja toimintamallien elinikä on lyhentynyt murto-osaan aikaisemmista ajoista. Kilpailun vaatimus ulottuu aloille, joilla sitä ei ennen ole esiintynyt, RAY:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Vihriälä totesi maaliskuussa. Rahapelistrategian linjat tarkennetaan vuoden loppuun mennessä. Vedonlyönnin selvittäminen jatkuu EU:ssa Yksityisyrittäjästä maailmanmestariksi Efta-tuomioistuimelta tuki pelimonopoleille Vantaan aluemestari, yrittäjä Jukka-Pekka Kumpulainen kesti ennakkosuosikin paineet ja voitti Pajatso MM kisan finaalin. Alkukarsintojen jälkeen Kumpulainen löi yli harjoituslyöntiä. Pajatso vaatii taitoa, mutta kaikessa urheilussa tarvitaan myös ripaus onnea, tuore voittaja kommentoi. Maailmanmestari palkittiin matkalla maailman ympäri. Pajatso MM finaali pelattiin 1.4. Helsingissä. RAY järjestää seuraavat Pajatson MM -kisat vuonna Euroopan vapaakauppa-alueen Eftan tuomioistuin päätti maaliskuussa, että rahapeliautomaattien monopoli on hyväksyttävä keino taistella peliriippuvuutta vastaan. Tuomioistuin teki päätöksen Eftan ja Norjan välisessä kiistassa. Päätöksen jälkeen rahapeliautomaatit siirtyvät Norjassa valtion monopolin alle. Aiemmin yritykset ovat saaneet Norjassa hakea peliautomaattien pitämiseen valtiolta lisenssejä. Valtio on kuitenkin päättänyt lopettaa luvat ja siirtyä monopoliin, koska käytäntö on johtanut ongelmapelaamisen lisääntymiseen. Tuomioistuin vetosi päätöksessään myös Euroopan unionin lainsäädäntöön, joten tuomio on positiivinen RAY:n yksinoikeusaseman näkökulmasta. Efta-tuomioistui vastaa pitkälti EU-maiden käyttämää EY-tuomioistuinta. Efta-maihin kuuluvat Norjan lisäksi Lichtenstein ja Islanti. EU-komissio on antanut Suomelle viimeisen varoituksen urheiluvedonlyönnin liiallisten rajoitusten poistamiseksi. Jos Suomi ei ryhdy toimiin, voi seuraava askel olla EY-tuomioistuin. Veikkauksen monopoli ei ole välttämättä EU-lainsäädännön vastainen. Komission mukaan ei kuitenkaan voida hyväksyä, että Veikkaus saa markkinoida palvelujaan laajasti yksityisten jälleenmyyjien kautta samalla kun muilta yrityksiltä estetään pelien markkinointi kokonaan. Lisäksi Veikkausta ei komission mielestä voida pitää yleishyödyllisenä yrityksenä, koska sille on asetettu kovat liiketoimintatavoitteet. Suomi on perustellut monopolia tarpeella rajoittaa uhkapelaamista. Komission mukaan Suomen teot ja sanat ovat ristiriidassa, koska ihmisiä nimenomaan houkutellaan pelaamaan valtion monopolin mainoskampanjoilla. Useat yritykset ovat toistuvasti valittaneet EU-komissiolle Veikkauksen monopolista. Komissio antoi vastaavat varoitukset myös Tanskalle ja Unkarille. Tutustu RAY:n uutuuspeleihin ja pelien toimintaan Sosiaalija terveysturvan päivillä Turussa Tukipotti 2/2007 7

8 TEEMA projektit Tähtäimessä hyvinvointia edistävät innovaatiot Onko järjestösi kokeilu- tai kehittämisprojekti aidosti innovatiivinen? Etsitäänkö hankkeessa jotain, mitä muut eivät ole jo keksineet? Entä siirtyvätkö kehitetyt hyvät toimintatavat myös käytäntöön? RAY panostaa jatkossa vahvemmin innovatiivisten kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Sata vuotta sitten Suomessa pärjättiin ilman lastenneuvoloita. Tänään ne ovat kiinteä osa yhteiskuntamme palvelujärjestelmää ja elävä esimerkki arkielämään juurtuneesta sosiaalisesta keksinnöstä. Sosiaalisessa innovaatiossa voi olla kyse neuvoloiden tapaan kokonaan uuden toimintatavan kehittämisestä. Kyse voi olla myös olemassa olevan toiminnan organisoimisesta tai toteuttamisesta uudella tavalla. Toimintamallien uudistaminen on välttämätöntä, sillä yhteiskunnassa nousee kaiken aikaa esiin uusia hyvinvointiamme uhkaavia haasteita ja ongelmia, kehittämispäälliköt Janne Juvakka ja Pekka Mykrä RAY:n avustusosastolta toteavat. RAY myöntää projektiavustuksia erilaisiin käynnistämis-, kokeilu-, kehittämis- ja tutkimusprojekteihin. Tulevaisuudessa aiotaan panostaa entistä vahvemmin innovaatioita etsivien kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Kehittämishankkeille myönnettävät avustukset voivat olla suurempia. Myös hyvien tulosten levittäminen, lupaavilta näyttävien hankkeiden tukeminen ja tulosten juurtumisen edistäminen voivat olla avustamisen kohteena. Ytimessä juurruttaminen Onnistuneissa innovaatiohankkeissa on kyse kehittämistuloksista, jotka on onnistuttu siirtämään vakiintuneiksi ja pysyviksi käytännöiksi. Pelkkä löydetty uusi, innovatiivinen toimintapa ei siis vielä riitä. Käytäntöön siirtynyt keksintö on konkreettinen osoitus siitä, että kehittämishanke on ollut tuloksekas ja tarpeellinen, Mykrä selvittää. Esimerkkinä RAY:n tuella kehitetystä ja levitetystä innovaatiosta hän mainitsee vanhusten palveluasumisen asumisen mallin, joka 1990-luvulla levisi koko maahan. Huonokuntoisille vanhuksille oli aiemmin tarjolla vain laitosmaista hoitoa. Malli, jonka järjestöt kehittivät 1980-luvun lopulla perustui siihen, että myös vanhus, joka tarvitsee jatkuvasti tukea ja apua, pystyy asumaan itsenäisesti. Innovaation palveluasumisesta tekee se, että siitä tuli 1990-luvun aikana ikäihmisten asumisen normi. Elämä projektin jälkeen Reseptiä sille, miten kehittämistulosten juurtuminen pitäisi toteuttaa ja miten siinä onnistutaan, ei löydy yleispätevää ohjetta. Juurtumisedellytysten ja toimintaympäristön analysointi tulee tehdä hankkeen lähtökohdista käsin. Se pitäisi aloittaa jo hanketta suunniteltaessa ja sitä pitäisi jatkaa ja syventää projektin edetessä, Mykrä toteaa. Järjestöjen kehittämistoiminta jakautuu karkeasti kahteen osaan. Järjestöt voivat kehittää joko omaa toimintaansa tai palveluja ja toimintamalleja, joiden juurtuminen edellyttää jonkin ulkopuolisen tahon sitoutumisen. Vaikkapa kunnilla on vähän mahdollisuuksia ostaa kokonaan uusia palveluita, elleivät ne samalla onnistu saamaan rahoitukseensa liikkumavaraa muilla järjestelyillä. Järjestöjen omien toimintojen kehittämisessä vastaavaa ongelmaa ei ole, mutta uusien toimintamallien juurruttamisen rajat tulevat helposti vastaan muulta suunnalta. Kaikkia järjestöjen kehittämiä uusia toimintoja ei esimerkiksi voida juurruttaa ottamalla ne RAY:n pysyvän rahoituksen piiriin. Se, mitä on elämä projektin jälkeen, pitäisi pohtia perusteellisesti jo suunnitteluvaiheessa ja kirjoittaa tavoite näkyviin myös hankesuunnitelmaan, Mykrä painottaa. Uskalla epäonnistua! Innovaatioita etsivässä kehittämistoiminnassa tarvitaan luovuuden ja rohkeuden lisäksi myös riskinottoa ja uskallusta epäonnistua sekä järjestöiltä että RAY:ltä. 8 Tukipotti 2/2007

9 TEKSTI: MARIKA LEED PIIRROKSET: KRISTA PARTTI-SAGUR Yksi esimerkki RAY:n tuella kehitetystä ja levitetystä sosiaalisesta keksinnöstä on vanhusten palveluasuminen. Palveluasunnossa tukea ja apua tarvitseva vanhus pystyy asumaan itsenäisesti. Tukipotti 2/2007 9

10 TEEMA projektit Suunnittelu korostuu Innovaatiohakuisia kehittämishankkeita peilataan tiiviisti RAY:n projektikriteeristöä vasten, joka on luotu juuri kehittämishankkeiden arviointiin. Hankesuunnittelussa korostuvat paneutuminen aihetta koskevaan tutkimustietoon ja siihen, mitä muut ovat aiemmin tehneet. Hankkeelle tuo uskottavuutta myös, jos sen etenemiseen, seurantaan ja riskienhallintaan on kiinnitetty riittävästi huomiota, Juvakka kertoo. Myös hankesuunnitelmien täsmentämiseen kannattaa panostaa. Rakennusprojekteissa on jo pitkään ollut ehtona, että ennen ensimmäisen avustuserän maksamista RAY:lle toimitetaan kattava hankesuunnitelma. Kokemukset ovat olleet hyviä ja samantyyppistä menettelyä suunnitellaan sovellettavaksi myös kehittämishankkeisiin. Tarkoituksenmukaisin ajankohta hankesuunnitelman viimeistelylle on joulukuussa, heti avustusehdotuksen julkaisemisen jälkeen. Suunnitelmaan kootaan projektiin liittyvät olennaiset tiedot, myös vuosittainen taloussuunnitelma koko hankkeen toteutuksen ajalta. Aitoon innovaatiotoimintaan kuuluu sekin, että välillä karahdetaan kiville. Vaikka alkuvaiheessa olisi mietitty jotain, matkan Järjestöjen toteuttama palveluasuminenkin on ollut viime vuosina muutosten kourissa. Malli, jossa kunta ostaa asumispalvelua Vasta pysyvää toimintatapaa tai tuotetta voidaan kutsua innovaatioksi. varrelle voi osua yllätyksiä. Suunnitelma voi kumoutua tai saada uudenlaisia piirteitä, Juvakka toteaa. Innovaatiotoimintaan liittyvän osaamisen kannalta olisi tärkeää, että myös epäonnistumisista ja yllätyksistä raportoitaisiin. Tiedon avulla vältettäisiin virheiden toistaminen ja resurssien tuhlaaminen. Valitettavan usein projektiraporteissa kerrotaan vain onnistumisista. Yllätykset ja epäonnistumiset ovat kuitenkin yksi merkki siitä, että jotain innovatiivista on tekeillä. järjestöltä, joka toimii RAY:n rahoittamissa tiloissa, on nykyisten kilpailulainsäädösten aikana muuttunut hankalaksi. Toisaalta itse palveluasumisen innovaatio voi hyvin. Asuntojen määrä on ollut kasvussa ja yritysmuotoisen toiminnan lisääntyessä palvelun toteuttajien joukko monipuolistunut. 10 Tukipotti 2/2007

11 Projekti rahoituksen abc RAY:n myöntämillä toiminta-avustuksilla (A-avustukset) tuetaan järjestöjen jatkuvaluonteista perustoimintaa. Projektiavustus (C-avustus) on sitä vastoin tarkoitettu määräaikaiseen rahoitustarpeeseen. Projektit voidaan karkeasti jakaa kahteen tyyppiin, kehittämisprojekteihin ja muihin projekteihin. Aidoissa kehittämishankkeissa etsitään uusia, innovatiivisia toimintatapoja. Projektiavustusta voi niiden lisäksi saada tutkimustoimintaan tai jonkin toiminnan alkuvaiheen käynnistämiseen. RAY:n projektiavustusta saa tänä vuonna 1052 kohdetta. Projektien kirjo ulottuu suurista monitoimijahankkeista vain yhden palkatun työntekijän projekteihin. Suuria kehittämishankkeita on lukumääräisesti vähän, mutta niihin ohjautuu vuosittain noin puolet projektirajoituksesta. Toinen puoli jaettavasta projektirahasta menee pienille hankkeille. Viime vuosina projektien hankekoko on ollut hienoisessa kasvussa. Avustettavien hankkeiden lukumäärä on siis laskenut, mutta yksittäiset hankkeet ovat saaneet enemmän tukea. Projektirahoitusta myönnettiin tälle vuodelle 86 miljoona euroa, 28 % koko jaettavasta potista. Kokoluokka on pysynyt samana viimeiset viisi vuotta. 60 % RAY:n vuoden 2006 voitosta eli 306 miljoonasta eurosta ohjautuu toiminta-avustuksiin, loput investointeihin. Kriteereillä tasapuolisuutta RAY:ssä käytetään projektien avustusvalmistelussa valmistelukriteerejä. Kriteerejä sovelletaan kaikenkokoisiin projekteihin, mutta erityisesti innovatiivisia kehittämishankkeita ja suuria projekteja peilataan niitä vasten. Kriteeristössä on seitsemän kohtaa, jotka noudattelevat projektihakemuslomakkeella annettavia tietoja. Kohdat ovat hankkeen perustelu, tavoite, yhteistyö, seuranta, talous, tulokset ja arviointi. Niiden lisäksi arvioidaan, onko avustaminen perusteltua avustuslain nojalla. Hakijan tulee esimerkiksi olla avustuskelpoinen ja hankkeiden edistää terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Perustelut, tavoite, yhteistyö Avustuksen piiriin hyväksyttävän hankkeen tulee olla hyvin perusteltu ja vastata johonkin yhteiskunnalliseen tarpeeseen. Jos kyseessä on kehittämisprojekti, hankkeen innovatiivisuus ja sosiaalipoliittinen merkitys tulee näkyä tavoitteasettelussa. Tavoitteiden selkeys, konkreettisuus ja realistisuus ovat tärkeitä kaiken tyyppisissä projekteissa. Kehittämistoiminnassa tavoitteiden tulisi liittyä uuden tiedon tai toimintamallin systemaattiseen etsintään, laadun parantamiseen tai toiminnan tehokkuuden tai tuloksellisuuden parantamiseen. Kriteeristön kolmatta kohtaa, yhteistyönäkökulmaa, korostetaan erityisesti suurissa hankkeissa. Yhteistyö ei ole itsetarkoitus, mutta sen tarve tulee harkita tavoitteiden ja hankkeen luonteen mukaan. Pelkän kumppanien listaamisen sijaan on tärkeää kuvata hakemuksessa, mitä yhteistyö eri kumppanien kanssa tarkoittaa käytännössä. Seuranta, talous, tulokset Seuranta-kohdassa arvioidaan sitä, miten hankkeen eteneminen ja tavoitteisiin pääseminen toteutetaan. Talouden kohdalla tarkastellaan, onko projektin rahankäyttösuunnitelma ja avustuksen tarve mielekkäässä suhteessa siihen, mitä aiotaan tehdä. Myös hankkeen kokoa ja realistisuutta suhteessa tavoitteisiin arvioidaan. Tulosten osalta on olennaista, että jo hankesuunnitteluvaiheessa on pohdittu, millaisia tuloksia hanke tuottaa, mitä hyötyä aikaansaannoksilla tavoitellaan ja mitä tuloksilla aiotaan tehdä tai miten niitä aiotaan levittää. Kehittämistoimintaan tulee nivoa mukaan myös arviointi. Monissa tapauksissa riittää itsearviointi, mutta erityisesti suuremmilta hankkeilta edellytetään puolueetonta ulkopuolista arviointia. RAY suosittelee ulkopuolista arviointia kaikille yli puolen miljoonan euroa hankkeille. 3 Projektien_valmistelukriteerit.doc Tukipotti 2/

12 TEEMA projektit Vauvaperhetyötä TEKSTI: MARIKA LEED KUVAT: KIMMO LEVONEN juurrutetaan 12 Tukipotti 2/2007

13 arkeen Kehittämishankkeiden yksi käytännön haaste on uuden työmallin tai toimintatavan siirtäminen käytäntöön. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö levittää kehittämäänsä vauvaperhetyötä kolmivuotisella RAY-projektilla. Juurtuminen aiotaan toteuttaa ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutuksen kautta. Kolmen viikon ikäinen keskosvauva on juuri ylittänyt kilon rajapyykin Kotiin se pääsee kasvettuaan fyysisesti tarpeeksi vahvaksi. Huoneessa on kaksi lasikaappia. Niissä lepää kaksi pientä, reilun kilon painoista keskosta. Hämärässä, siniseksi valaistussa tilassa uskaltaa puhua vain kuiskaamalla, ja käveleminenkin alkaa pian muistuttaa hiipimistä. Paikka on HYKS:n lastenklinikan vastasyntyneiden teho-osasto Helsingin Meilahdessa. Osastoa esittelee vauvaperhetyöntekijä Marjatta Heikka entinen osastotyötä tehnyt sairaanhoitaja, jonka nykyinen työ koostuu keskosperheiden luo tehtävistä kotikäynneistä. Heikka on elävä esimerkki siitä, kuinka järjestön kehittämä työskentelymalli on onnistuttu siirtämään osaksi julkista hoitojärjestelmää. Heikka on suorittanut vuonna 2001 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön järjestämän Kiikku-koulutuksen ja tekee vauvaperhetyötä tällä hetkellä kokopäiväisesti. Jos kaikki etenee suunnitelmien mukaan, Kiikku-vauvaperhetyön koulutus siirtyy tulevina vuosina osaksi ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutustarjontaa. Kolmiosainen projekti Kiikku-vauvaperhetyön kehittäminen alkoi 1990-luvulla RAY:n viisivuotisella projektiavustuksella. Kehitetty uusi, ennaltaehkäisevä työmalli, rekisteröitiin säätiölle vuonna luvulla käynnistyi projektin toinen vaihe, vauvaperhetyötekijöiden kouluttaminen. Alussa painotus oli erikoissairaanhoidossa. Työmallin nähtiin soveltuvan erityisen hyvin keskosperheiden tai vammaisuutta kohdanneiden perheiden tukemiseen, projektipäällikkö Sanna Koskinen kertoo. Säätiö koulutti 2000-luvulla kaikkiaan viitisenkymmentä julkisen sektorin työntekijää Kiikku-osaajiksi. Jotta työmallia saataisiin levitettyä vieläkin laajemmin, säätiö käynnisti RAY:n tuella vuonna 2005 hankkeen kolmannen vaiheen. Sen aikana Kiikku-koulutus on tarkoitus siirtää osaksi kuuden eri ammattikorkeakoulun täydennyskoulutustarjontaa. Varhainen vuorovaikutus tärkeää Kiikku-työmallin kehittäminen perustuu tutkimustietoon lapsen ja vanhemman välisestä varhaisesta vuorovaikutuksesta. Lapsi ei pysty ensimmäisten elinkuukausien aikana säätelemään elimistönsä tilan vaihteluja, joten aikuisen tärkein tehtävä on tarjota apua silloin, kun lapsi sitä tarvitsee. Tasoittava ja tyynnyttävä hoito pitää kehittymässä olevan keskushermoston kiihtymyksen sopivalla tasolla ja luo hyvät edellytykset lapsen neurobiologiselle kehitykselle ja aivojen muovautumiselle. Kun vauva syntyy keskosena tai se on muuten biologisesti poikkeava, vuorovaikutukseen liittyy monia haasteita. Jos keskosvauva ei esimerkiksi pääse vanhemman syliin, vuorovaikutus ja fyysinen läheisyys jäävät vähäiseksi. Myös vammaisuus tai fyysinen epämuodostuma voivat olla uhka myönteisen kiintymyssuhteen syntymiselle, Sanna Koskinen kertoo. Tärkein ajanjakso lapsen kehityksen kannalta ovat ensimmäiset kolme ikävuotta, erityisesti ensimmäiset kuukaudet ja vuosi. Kiikku-työtä tehdään perheiden kotona keskimäärin seitsemästä yhdeksään kuukautta lapsen syntymästä. Tarve kuitenkin vaihtelee perheittäin. Ravitsemus ja hoito huolettavat Lastenklinikan vauvaperhetyöntekijä Marjatta Heikka tukee kotikäynneillä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutussuhteen rakentumista. Ensimmäinen kontakti perheen ja työntekijän välille syntyy usein jo vastasyntyneiden teho-osastolla. Osastolta siirrytään jatkohoitoon esimerkiksi Kätilöopiston sairaalaan, ja varsinaiseen kotiutumiseen totutellaan ensin ns. kotilo- Tukipotti 2/

14 TEEMA projektit Kiikku-työmalli piti rekisteröidä ja koulutus tuotteistaa ennen kuin koulutus voidaan siirtää ammattikorkeakouluihin, Sanna Koskinen kertoo. Vanhempien itseluottamus kasvaa, he alkavat nähdä lapsensa yksilönä, he oppivat tuntemaan lastan ja alkavat aidosti kokea itsensä tämän vanhemmaksi, hän toteaa. HYKS:ssa on käynnistetty myös oma tutkimus vauvaperhetyöntyön vaikutuksista. Tutkimuksessa selvitetään, voidaanko kotikäynneillä parantaa perheiden hyvinvointia ja näkyykö työ esimerkiksi yhteydenottojen vähenemisessä sairaalaan päin. Lisäksi Helsingin yliopiston psykologian laitos tekee parhaillaan tutkimusta kotikäyntejä saaneista perheistä. Julkisen puolen resurssiongelmista puhutaan paljon. Kiikku-työnkin levittäminen tarkoittaa, että jostain olisi löydyttävä lisäresursseja toiminnan järjestämiseen. Vauvaperhetyöntekijän irrottaminen osaston rutiineista ja työvuoroista tietää lisäkuluja. Myös matkapuhelimesta, auton käytöstä ja mahdollisesta työhuoneesta aiheutuu kustannuksia, Sanna Koskinen kertoo. Anne Korhosen väitöstutkimus vuodelta 2003 kuitenkin osoittaa, että Kiikku-työn kustannukset ovat vain noin 1000 euroa keskosta kohden. Siihen nähden, että Keskosen hoito maksaa kokonaisuudessaan noin euroa vuodessa, panostusta voi pitää pienenä. Entä tuoko uusi työmalli julkiselle puolelle myös säästöjä? Ennaltaehkäisevän työn tuloksia on hyvin vaikea näyttää viivan alla euroina. On hankalaa osoittaa, millaisia kuluja yhteiskunnalle olisi aiheutunut, jos vuorovaikutussuhdetta vauvan ja vanhemman välillä ei olisi tuettu. milla. Lapsen tulee myös kasvaa fyysisesti tarpeeksi vahvaksi ennen kuin se pääsee kotiin. Jos kotiinlähtö pitkän sairaalahoidon jälkeen jännittää, henkilökunta voi tarjota perheelle mahdollisuutta kotikäynteihin. Kotikäynneillä vanhempia tuetaan havaitsemaan vauvan omia, persoonallisia piirteitä ja nauttimaan lapsesta. Elämän kotona ei pidä pyöriä pelkän suorittamisen ympärillä. Vanhempia huolettaa usein keskosen syöminen ja riittävä ravitsemus. He voivat olla myös epävarmoja siitä, mitä normaalia vauvanhoitoa niin pienen lapsen kanssa voi olla, tai uskaltaako lasta viedä ulos. Vaikuttavuutta tutkitaan Kiikku-työn vaikutuksia vanhemmuuteen ja lapsen kehitykseen on selvitetty vuonna 2004 Helsingin yliopistossa. Tulokset osoittivat, että perhetyöhön ensimmäisen ikävuoden aikana osallistuneiden lasten kognitiivisen kehityksen taso oli viiden vuoden iässä merkitsevästi parempi kuin vertailuryhmän. Erityisesti tämä näkyi lasten kielellisessä kehityksessä. Kiikku-työn hyöty heijastui myös lasten kykyyn ilmaista ja jäsentää emootioita. Lisäksi vanhempien mielikuvat lapsesta ja itsestään vanhempina olivat tasapainoisempia ja positiivisempia kuin vertailuryhmän. Vauvaperhetyöntekijä Marjatta Heikka on nähnyt työssään, että kotikäynnit ovat tarpeellisia. Juurtumisen haasteet Uuden työmallin levittäminen osaksi julkista hoitojärjestelmää on ollut haastava tehtävä. Vaikka Kiikku-koulutuksen saaneita ammattilaisia on eri puolilla Suomea kymmenittäin, kokemukset juurtumisesta vaihtelevat paikkakunnittain. Tiedän esimerkkejä, että koulutuksen käynyt työntekijä on ollut erittäin innostunut ja haluaisi tehdä vauvaperhetyötä, mutta työpaikalla ei ole uskottu sen hyötyihin, Sanna Koskinen kertoo. Hankkeen aikana onkin huomattu, että ylemmät esimiehet ovat avainasemassa työmallin leviämisessä. Heidän tulisi olla alusta saakka saada sitoutettua koulutukseen. Lastenklinikalla kaikki on mennyt yllättävän hyvin, vaikka Marjatta Heikka ei koulutukseen ilmoittautuessaan tiennytkään, pystyykö hän soveltamaan oppimaansa työssään. Vauvaperhetyön kokeilu alkoi Lastenklinikalla pilottina, muutamilla kotikäynneillä kuukaudessa. Vähitellen käyntien merkitys alettiin huomata työyhteisössä. Tänään Heikka on kokopäiväinen vauvaperhetyöntekijä eikä tee varsinaista hoitotyötä osastolla lainkaan. Mistä resurssit? Tulevaisuus valoisa Kiikku-työtä haluttaisiin lähivuosina levittää erikoissairaanhoidon puolelta vahvemmin Pelot ja kysymykset keskosena syntyneen lapsen vammaisuudesta nousevat yleensä esiin vasta kuukausien päästä syntymästä, Marjatta Heikka (oik.) kertoo. 14 Tukipotti 2/2007

15 Jos keskonen ei pääse syliin, normaali vuorovaikutus jää vähäiseksi esimerkiksi neuvoloihin, sosiaalitoimeen ja lastenpsykiatriaan, sillä työmallia voitaisiin soveltaa laajemminkin eri sektoreilla. Leviämistä edesauttaa koulutuksen juurruttaminen osaksi ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutustarjontaa. Tällä hetkellä koulutetaan kuuden eri oppilaitoksen lehtoreita Kiikku-kouluttajiksi. Myös työmallin leviämisen kannalta tärkeää esimiesten sitoutumista aiotaan jatkossa tukea paremmin. Olemme sisällyttäneet koulutukseen työnantajan ja oppilaitoksen välisen sopimuksen. Siinä organisaatio sitoutuu koulutuksen jälkeen ottamaan työmallin käyttöön, Koskinen kertoo. Kiikku-työn tulevaisuus näyttää muutenkin valoisalta, sillä ennaltaehkäisevän työn tärkeyttä ei ole tarvinnut hankkeen aikana juurikaan perustella. Hyväksyntä sille on ollut jo olemassa. Entä uskooko Marjatta Heikka, että Kiikku-työ on jäänyt pysyväksi hoitokäytännöksi Lastenklinikalle? Toivon niin. Ainakaan kukaan ei enää ihmettele, mitä teen työkseni, Heikka hymyilee. Kirjallisuutta korhonen, Anne Vauvaperhetyö keskosten äitien tukena. Tuen sisällölliset piirteet, kustannukset ja vaikutukset keskosten ensimmäisen elinvuoden hoitokustannuksiin. Väitöskirja. Oulun yliopisto, Medica D 760, Oulu. korhonen, Anne & Sukula, Seija Vauvaperhetyö. PSkustannus, Juva. sajaniemi, Nina & Mitts, Tea Kiikku-vauvaperhetyön vaikutuksen vanhemmuuteen ja lapsen kehitykseen. Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos, Tutkimuksia 255, Helsinki. Tukipotti 2/

16 Tuplapotti hyvinvoin Järjestöt saivat maaliskuun ajan kommentoida RAY:n uusia avustuslinjauksia verkossa. Kommentteja saatiin yli kaksituhatta. Valtaosa liki seitsemästäsadasta vastaajasta oli linjausten suuntaan tyytyväisiä. Avustusta saavat järjestöt ovat tyytyväisiä RAY:n uusiin avustusstrategisiin linjauksiin, jotka julkistettiin helmikuussa. 88 % vastaajista piti linjauksia erinomaisina tai hyvinä kansalaisjärjestöjen näkökulmasta. Järjestöt saivat kommentoida linjauksia verkossa maaliskuun ajan. Vastaajat saattoivat esittää strategian kuuteen painoalueeseen spontaaneja kommentteja tai antaa konkreettisia ehdotuksia avustusten kohdentamiseksi. Kommentteja saattoi jättää yhden tai useamman strategisen painoalueen alla. Vastauksia saatiin painoalueittain Noin puolet vastaajista oli järjestöjen toiminnanjohtajia, loput luottamushenkilöitä, toimihenkilöitä, projektityöntekijöitä tai jäseniä. Perustyön turvaamista kannatetaan Uusi linjaus, jonka mukaan RAY-avustuksilla halutaan turvata aiempaa paremmin sosiaali- ja terveysjärjestöjen perustyö ja toimintaedellytykset, sai kyselyssä vahvan tuen. Suomi nähtäisiin mieluusti kansalaisjärjestötoiminnan mallimaana. Vapaaehtoistyö perustuu kansalaisaktiivisuuteen ja kuuluu kansalaisjärjestötoiminnan ytimeen. Vapaaehtoistyön tärkeys, toisaalta myös sen haasteet, nousivatkin monissa vastauksissa esiin. Haasteena nähtiin vapaaehtoisten rekrytointi, uutena mahdollisuutena tulevaisuuden eläkeläiset. Myös varoituksen sanoja perustoiminnan turvaamisesta lausuttiin. Avustusten ylimitoitus saattaa betonoida toimintoja, kun tärkeää olisi säilyttää herkkyys ja kosketus kenttään. Hyvinvoinnin ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen sai myös kannatusta. Esiin nousi vahva yhteisymmärrys ennaltaehkäisevän työn merkityksestä ja osallistumismahdollisuuksien tärkeydestä. Huolissaan vastaajat olivat erityisesti väliinputoajien tunnistamisesta sekä syrjäseutujen pitkistä välimatkoista, jotka saattavat tehdä osallistumisen vaikeaksi. Ennaltaehkäisykin tärkeää Uusien painotusten lisäksi linjauksia, jotka olivat mukana jo edellisellä strategiakaudella, pidettiin tärkeinä. Merkittävissä kansanterveysongelmissa RAY:n tukea kaivataan erityisesti riskiryhmien tunnistamisessa, sairauksien ennaltaehkäisyssä ja sopeutumisen edistämisessä. Haasteena kansanterveysongelmien ehkäisyssä osallistujat näkivät ongelmien kumuloitumisen ja riskiryhmien tunnistamisen. Rajanveto muihin toimijoihin kuten Kansanterveyslaitokseen, Stakesiin ja Työterveyslaitokseen, puhutti myös. Sosiaalisen ja taloudellisen syrjäytymisen katkaisemisen järjestöt katsoivat toteuttavan puhtaimmillaan RAY:n perustehtävää. Erityisesti lapsiin panostamista, ongelmien ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista pidettiin tärkeinä. Yhteistyön tärkeys nousi selvästi esiin. Sitä tulisi vastaajien mielestä tehdä sekä kuntien ja koulujen että muiden järjestöjen kanssa. Myös alueellista ja valtakunnallista yhteistyötä peräänkuulutettiin. Suhde julkisiin palveluihin Muita heikommassa asemassa olevien auttamisessa RAY:n roolina nähtiin vapaaehtoistyön ja vertaustuen tukeminen. Huolta kannettiin siitä, miten tavoittaa ne ihmiset, jotka eivät jaksa apua hakea. Vapaaehtoistyötä ja vertaistukea tulisi vastaajien mukaan kehittää aktiivisesti muun muassa etsimällä uudenlaisia toimintamuotoja. Myös tiedon ja osaamisen jakamista, esimerkiksi tukihenkilöiden huollon ja koulutuksen suhteen, toivottiin lisää. Joissain vastauksissa moitittiin, ettei vertaistukea arvosteta tarpeeksi. Sen vaikuttavuudesta pitäisikin saada lisää tutkimustietoa Osa vastaajista koki muita heikommassa asemassa olevien auttamisen puhtaasti julkisen sektorin tehtäväksi. Myös palveluiden ja palvelujärjestelmien kehittämisen kohdalla varoiteltiin, ettei kuntien tehtäviä pidä lähteä hoitamaan. Palveluiden kehittäminen koettiin kuitenkin tärkeäksi ja hyväksi linjaukseksi. Avainteemaksi palvelujärjestelmien kehittämisessä nostettiin yhteistyö kuntien ja järjestöjen kesken. Tähän liittyy vastaajien mukaan kuitenkin paljon haasteita. Kunnat karsivat palvelujaan eivätkä aina luota kolmanteen sektoriin. Toisaalta saman alueen järjestöt usein myös kilpailevat rahoituksesta keskenään. 16 Tukipotti 2/2007

17 tiin TEKSTI: MARIKA LEED Faktaa haastattelusta kutsu välitettiin avustusta saavien järjestöjen toiminnanjohtajien kautta kyselyyn vastasi 678 henkeä (393 toiminnanjohtajaa, 71 hallituksen jäsentä, 22 taloudesta vastaavaa, 90 projektityöntekijää, 88 muuta toimihenkilöä ja 14 jäsentä) keskimääräinen vastausaika 17 minuuttia 45 % vastaajista edusti valtakunnallista järjestöä, 27 % alueellista ja 28 % paikallista vastaajien järjestöistä 53 % toteuttaa myös myytäväksi tarkoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja Vastauksista saksittua Terveitä elämäntapoja koskeva valistus on aloitettava päiväkodista ja jatkettava koko kouluajan, koska ongelmat lienevät enemmän perheissä, joissa ei välitetä terveyden edistämiseen liittyvistä asioista. Kuinka löytää ne, joilla ei elämässä ole mielekästä sisältöä, mutta olisi voimavaroja osallistua muiden auttamiseen? Matalan kynnyksen paikkoihin lapsi-vanhus, työtön-työllinen, paikallinen-maahanmuuttaja -ryhmiä estämään saarekkeet. Toivottavasti terveys ei nouse kaiken kattavaksi yläkäsitteeksi. Painopisteen tulisi olla arkielämälle edellytyksiä luovassa kehittämistyössä ja -hankkeissa. Lasten ja nuorten syrjäytyminen on suuri kansantaloudellinenkin ongelma puhumattakaan inhimillisen hädän määrästä. Vertaistukipalveluja tulisi kehittää enemmän ja saada niiden vaikuttavuudesta tutkimustietoa. Monissa kunnallisissa palveluissa ei uskota vertaistuen merkitykseen ja sen apuun vaan sitä pidetään ammattilaisten avun mitätöimisenä vaikkakin kumpaakin tarvitaan. Järjestöjen kesken tulisi tehdä enemmän verkostoitumista, etteivät kaikki vain puuhaile omiaan. Haja-asutusalueille tulee kehittää joustavia tukipalveluita turvallisuutta lisäämään. Valtakunnallisten järjestöjen vastuuta syrjäseutujen asukkaista mm. vanhuksista tulee edellyttää. Moderni tekniikka auttaa osallisuudessa ja moniammatillisuuden käytössä. Hankkeet eivät saa olla pelkästään sopeuttavia, vaan rahoituksella tulee tukea myös hankkeita, jotka haastavat yhteiskunnan kykyä hyväksyä erilaisuutta. Moniarvoinen yhteiskunta tarkoittaa käytännössä myös tuon moniarvoisuuden sietämistä. Tarvitaan lisää erityisesti matalan kynnyksen palveluja ja niihin liittyvien palveluverkostojen ja jatkopolkujen rakentamista. Mikä taho keksisi keinot tavoittaa vähävaraiset/sairaat lapsiperheet, jotka ovat niin uupuneita, etteivät pysty hakemaan apua sosiaaliluukulta? Tarvitaan konkreettisia välineitä, ihmisiä ei pelkkää tietoa, sillä monikaan ei uskalla tai jaksa toimia, kun ei ole riittävää toiminkykyä tai avustajaa Työllistäminen on aina parempi, kuin kotiin jättäminen. Vajaakuntoisten työllistämisellä tuodaan tuplapotti hyvinvointiin. Vertaistuki on yksi parhaista keinoista ehkäistä syrjäytymistä, joukkona ollaan vahvempia viemään asioita eteenpäin, saadaan mallia toisilta selvitymiskeinoista ja vain samassa elämäntilanteessa oleva voi aidosti ymmärtää vertaista. Kuntien ja järjestöjen yhteistyön kehittäminen voisi olla tiiviimpää RAY:n rahoituksella. Toiminnalla saadaan aikaan hyvä yhteistyö, jonka varaan kehitetään uusia palvelumuotoja. Tukipotti 2/

18 Mistä järjestösi rahat tulevat? RAY:n peleihin syötettyjen eurojen pääteasema on hyvinvoinnin edistäminen, lähtölaiturina suomalaisten pelipanokset. Suurimman osan jaettavasta avustuspotista RAY kerää peliautomaateilla. Suomalainen pelaa RAY:n automaatteja keskimäärin 118 eurolla vuodessa. Vuosittain lähes joka toinen suomalainen koettaa pelionneaan RAY:n pelien parissa ainakin kerran. Suosikkilistan kärjessä ovat raha-automaatit, jotka tuottavat yli 90 prosenttia jakamastamme avustuspotista. Vuotuinen 600 miljoonan euron tuotto tehdään neljältä eri liiketoiminnan alueelta. RAY:n Potti- ja Täyspotti-pelisalit tuottavat noin 75 miljoonaa, Grand Casino Helsinki liki 30 miljoonaa ja ravintoloiden kasinopelipöydät yli 20 miljoonaa euroa. Suurin osa tuotoista kerätään kuitenkin kauppoihin, huoltoasemille ja kioskeihin sijoitetuilla peliautomaateilla. Pelipisteiden osuus liikevaihdosta on noin 480 miljoonaa euroa. Panokset miljardeja Suomalaiset koettavat pelionneaan vuosittain miljardeilla euroilla. Asukasta kohden RAY:n automaatteja pelataan keskimäärin 118 eurolla vuodessa. 89 % syötetyistä panoksista palautetaan voittoina takaisin pelaajille. RAY:n tuotevalikoimaan kuuluu parikymmentä erityyppistä raha-automaattia, joista osa sisältää useampia pelejä. Automaattien kolmen kärki ovat Jokeripokeri, Tuplapotti ja ikivihreä Pajatso. Automaatteja RAY:llä on yhteensä noin , joista valtaosaa pelataan huoltamoilla, marketeissa ja ravintoloissa. Pelipisteitä eri puolilla Suomea on liki Automaatit ovat pääosin omaa suunnittelua. RAY:n tehtaalla Espoossa valmistuu vuosittain noin automaattia. Myös pelisalit suosittuja Omia pelisaleja RAY:llä on lähes 60 liikekeskuksessa. Saleista noin puolessa on tarjolla raha-automaattien lisäksi myös kasinopelejä. Päivittäin pelisaleissa käy yli asiakasta. Keskimääräinen pelipanos on 10 euroa. RAY tarjoaa kasinopelejä, kuten ruletteja ja Black Jackejä, myös noin 300 ravintolassa. Lisäksi Grand Casino Helsinki tarjoaa valikoiman erityyppisiä raha-automaatteja ja kasinopelejä. Kasinossa vierailee päivittäin yli 800 asiakasta, jotka käyttävät pelaamiseen keskimäärin 100 euroa. Timo Pihlajaniemi RAY:n tuoton käyttö Avustusten osuus RAY:n liikevaihdosta vuonna 2006 oli noin 70 prosenttia. RAY maksaa liiketiloihin sijoitetuista raha-automaateista ja kasinopeleistä korvauksia yrityksille 17 % liikevaihdosta, yli 90 miljoonaa euroa. RAY:llä on henkilökuntaa noin Palkkoja ja sosiaalikuluja RAY maksaa vuodessa noin 45 miljoonaa euroa. Vuonna 2006 RAY:n muut kulut olivat 29 miljoonaa euroa ja nettoinvestoinnit noin 18 miljoonaa euroa. 18 Tukipotti 2/2007

19 Arvioitavana ehkäisevä päihdetyö Päihdetyön avustukset ovat kasvaneet 2000-luvulla voimakkaasti. Ehkäisevää työtä avustettiin viime vuonna 12 miljoonalla eurolla. Järjestöjen ehkäisevän päihdetyön lähivuosien keskeisiä haasteita ovat uusien työmenetelmien kehittäminen, jo hyväksi havaittujen menetelmien kuvaaminen ja levittäminen, kumppanuusverkostojen rakentaminen sekä yhteistyö kuntasektorin kanssa. Tämä selviää RAY:n toteuttamasta järjestöjen ehkäisevän päihdetyön arvioinnista. Tulevaisuudessa avustuksia suunnataan laajempiin hankekokonaisuuksiin, hankkeisiin joissa on mukana aito kehittämisnäkökulma sekä siihen, että kehitetyt hyvät ehkäisevän päihdetyön käytännöt saadaan myös levitettyä ja vietyä käytäntöön. Päihdetyön avustukset ovat kasvaneet 2000-luvulla voimakkaasti. Yksin viime vuonna RAY suuntasi noin 30 miljoonaa euroa alkoholin ja muiden päihteiden käytön vastaisen työn ennaltaehkäiseviin, kansalaistoimintaa aktivoiviin ja päihdepalveluja kehittäviin hankkeisiin. Ehkäisevän työn osuus tästä oli 12 miljoonaa. Monipuolinen aineisto Arviolta 5 10 % aikuisväestöstä on alkoholin suurkuluttajia. Järjestöjen ehkäisevän päihdetyön hankkeita arvioitiin viime vuoden aikana. Mukana oli kuusitoista järjestöä, mm. A-klinikkasäätiö, Elämä on parasta huumetta ry, Elämäntapaliitto, Sininauhaliitto, Folkhälsan ja Punainen risti. Arviointi oli jatkoa vuosina 1992 ja 2000 toteutetuille selvityksille. Ehkäisevän päihdetyön arvioinnin aineistona käytettiin järjestöjen edustajien sekä sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesten haastatteluja, järjestöjen toimintakertomuksien ja ehkäisevän päihdetyön työmenetelmistä kertovien asiakirjojen analyysiä, sähköistä kyselyä, näitä aineistoja syventäviä tapaustutkimuksia sekä muuta täydentävää dokumenttiaineistoa. Arvioinnit osa seurantaa RAY valvoo ja seuraa myöntämiensä avustusten käyttöä ja arvioi avustetun toiminnan vaikutuksia. Näin varmistetaan avustusvarojen oikea, tarkoituksenmukainen ja tuloksellinen käyttö. Ehkäisevän päihdetyön arvioinnin toteutti PricewaterhouseCoopers Oy. Arviointiraportin voi tilata maksutta osoitteesta avustus@ray.fi tai numerosta (09) Raportti löytyy myös sähköisenä versiona RAY:n verkkosivuilta. Lehtikuva/Kimmo Mäntylä. Avustus toiminnan raportteja Wennberg Mikko, Oosi Olli, Alavuotunki Kaisa, Soikkeli Markku: RAY:n avustaman ehkäisevän päihdetyön nykytilan arviointi. Yleisestä tiedon jakamisesta vuorovaikutukseen ja kokemuksellisuuteen. Avustustoiminnan raportteja 17, Helsinki 2007 Virtanen Petri, Juholin Elisa, Wennberg Mikko, Ruuth Mari: RAY:n avustaman viestintä- ja tiedotustoiminnan arviointi. Avustustoiminnan raportteja 16, Helsinki 2006 Hanna Toiviainen: Potilasjärjestöt. Avustustoiminnan raportteja 15, Helsinki 2005 Kari Matti, Markwort Jari: Kolmas sektori EU:ssa ja eräissä Euroopan maissa. Avustustoiminnan raportteja 14, Helsinki 2004 Pitkänen Sari, Rissanen Pekka, Mattila Kati: Ihmisen arvoista asumista. Y-säätiön ja Asumispalvelusäätiö Aspan tuki- ja palveluasumismallien arviointi, Avustustoiminnan raportteja 13, Helsinki 2004 Romppainen Esko: Kilpailuneutraliteetti sosiaali- ja terveysjärjestöjen verotuksessa. Avustustoiminnan raportteja 12, Helsinki 2004 Saloviita Timo, Pirttimaa Raija: Klubitalojen siirtymätyö ja sen vaikutukset. Avustustoiminnan raportteja 11, Helsinki www.ray.fi/avustustoiseuranta/ lop puraportit.php Tukipotti 2/

20 Rahinat Meripelastusseuralle toimintakeskus Bågaskäriin Suomalainen arki tutuksi RAY:n tuella Suomen meripelastusseura on aloittanut uuden toimintakeskuksen rakennustyöt Bågaskärin saaressa, Inkoon edustalla. Keskukseen tulee uusi koulutuskeskus, suojaja turvasatama veneilijöille, nuorisotoiminnan kehittämiskeskus sekä tukikohta Inkoon, Porkkalan ja Tammisaaren paikallisyhdistysten partiotoiminnalle. Tähän mennessä osa vanhaa merivartioasemaa on jo purettu perustuksiin asti ja pian aloitetaan uuden laajennusosan perustusten valaminen. Itse rakennukset rakennetaan mantereella elementeiksi ja aikanaan siirretään saarelle. Bågaskär sijaitsee Suomen vilkkaimman veneilyväylän varrella. Operatiivista valmiutta tullaan ylläpitämään veneilykaudella vuorokauden ympäri. Partiotoiminta alkoi Bågaskäristä käsin jo viime veneilykaudella. RAY tukee Suomen meripelastusseuraa tänä vuonna yhteensä eurolla. Toimintakeskushankkeeseen siitä on korvamerkitty euroa. Kyseessä on Meripelastusseuran kaikkien aikojen suurin yksittäinen rakennusprojekti. Suomeen vasta muuttaneelle ei välttämättä ole selvää, miten kaupan pesuaineita käytetään tai miten suomalaisia raaka-aineita voi hyödyntää ruoanlaitossa. Marttaliiton kotitalousneuvonnan kautta maahanmuuttajanaiset tutustuvat tavalliseen suomalaiseen arkeen. Kotitalousneuvonnan kautta syntyy myös luontevaa yhteistyötä suomalaisten marttojen ja maahanmuuttajanaisten välille. Varsinkin kotona olevat maahanmuuttajaäidit ovat vaarassa syrjäytyä esimerkiksi heikon suomenkielen taidon vuoksi. Joukossa on ihmisiä, jotka ovat luku- ja kirjoitustaidottomia myös omalla kielellään. RAY tukee Marttaliiton kotitalousneuvontaa maahanmuuttajille tänä vuonna eurolla. Arkkitehtitoimisto Virkkunen & Co. 20 Tukipotti 2/2007