ray:n avustustoiminnan asiakaslehti 2/2007 Tukea vanhemmuuteen Vauvaperhetyötä juurrutetaan arkeen Tähtäimessä sosiaaliset innovaatiot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ray:n avustustoiminnan asiakaslehti 2/2007 Tukea vanhemmuuteen Vauvaperhetyötä juurrutetaan arkeen Tähtäimessä sosiaaliset innovaatiot"

Transkriptio

1 ray:n avustustoiminnan asiakaslehti 2/2007 Tukea vanhemmuuteen Vauvaperhetyötä juurrutetaan arkeen Tähtäimessä sosiaaliset innovaatiot Mistä järjestösi rahat tulevat?

2 NÄKÖ kulmia Norjasta kuuluu kummia Eftan tuomioistuin teki maaliskuussa merkittävän päätöksen. Norja voi halutessaan lopettaa yksityisen raha-automaattitoiminnan ja perustaa sen tilalle monopolin. Päätös perustui siihen, että tuomioistuimen mielestä julkinen toimija pystyy huolehtimaan kuluttajien suojelusta ja pelaamiseen liittyvistä sosiaalisista haitoista yksityistä toimijaa paremmin. Päätös koskee nimenomaan raha-automaattitoimintaa, jonka tuomioistuin näkee erityisen paljon riippuvuutta aiheuttavaksi. Samalla tuomioistuin tuli käytännössä tunnustaneeksi muutamia monopoliin liittyviä kiistattomia etuja. Sen ei tarvitse kilpailussa menestyäkseen kehittää erityisen addiiktiivisia pelejä, vaikka niitä äänekkäästi vaadittaisiinkin. Monopoli on myös läpinäkyvä; esimerkiksi sen taloudesta ja pelaamiseen liittyvistä tilastotiedoista annetaan tietoja julkisuuteen. Tuomioistuin määritteli päätöksellään myös pelitoiminnan rajoja. Käytännön pelitoiminnan järjestämisessä täytyy sen mielestä osoittaa, että pelitoimintaa myös rajoitetaan; pelitoimintaa täytyy pystyä jopa vähentämään, jos haitat kasvavat liian suuriksi. Vaikka kyse on rahan keräämisestä, puhdas ansaintalogiikka ei saa olla pelitoiminnan järjestämisen keskeisin ohjaava tekijä. Myös muilla yhteiskunnallisilla tavoitteilla on merkitystä. Vastaavien rajojen puitteissa voidaan Suomessakin toimia. Esimerkiksi RAY:n pelitoiminnassa uutta teknologiaa voidaan hyödyntää nykyistä aktiivisemmin, kunhan kyse ei ole lähtökohtaisesti pelitoiminnan laajentamisesta. Nykyistä pelitoimintaa voidaan kehittää ja monipuolistaa, kunhan teknisessä pakissa mukana kulkee ns. responsibility software, vastuullisuussofta. Myöskään Suomessa pelkkä ansaintalogiikka ei voi olla keskeisin toimintaa ohjaava tekijä. Jo parikymmentä vuotta RAY:n avustuksensaajat ovat tottuneet alati kasvaviin avustusmäärin. Jatkossa, kun monopolitoimijalle asetetaan entistä enemmän reunaehtoja, tuoton automaattinen kasvu ei enää ole itsestäänselvyys. Esimerkiksi haittojen mahdolliseen kasvuun olisi meilläkin pystyttävä tarvittaessa reagoimaan jopa pelitoimintaa karsimalla tai sen muotoa muuttamalla. Jos tämän hetken rahapelimaailmassa haluaa erityiskohtelua eli oikeuden monopoliin, täytyy myös tunnustaa ja muistaa monopolin perusteet. Monopoli ei voi olla rahanahne. Tämän allekirjoitti Eftan tuomioistuinkin päätöksellään. Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan asiakaslehti Turuntie 42, Espoo PÄÄTOIMITTAJA Marika Leed (09) , TOIMITTAJA Timo Pihlajaniemi TOIMITUSKUNTA Sanna Autere, Raimo Hakola, Erkki Leitsaro, Pekka Mykrä, Janne Peräkyä ULKOASU Mainostoimisto Kipinä KIRJAPAINO Frenckellin Kirjapaino Oy Painos 6000 Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. ISSN JANNE PERÄKYLÄ Osastopäällikkö

3 Tässä numerossa mm. TEEMA projektit Tähtäimessä hyvinvointia edistävät innovaatiot... 8 Vauvaperhetyötä juurrutetaan arkeen "Tuplapotti hyvinvointiin" Mistä järjestösi rahat tulevat? Arvioitavana ehkäisevä päihdetyö Innovaatiot hyvinvointia edistämässä VAKIOT Ajankohtaista... 4 Rahinat Ohjeita Vauvaperhetyöstä tukea vanhemmuuteen MISTÄ JÄRJESTÖSI RAHAT TULEVAT? 18

4 Ajan KOHTAISTA RAY Järjestöt tyytyväisiä RAY:n avustuslinjauksiin Valtaosa avustusta saavista järjestöistä on tyytyväisiä RAY:n uusiin avustusstrategisiin linjauksiin vuosille % vastaajista piti linjauksia erinomaisina tai hyvinä. Uusi linjaus, jonka mukaan RAY-avustuksilla halutaan turvata aiempaa paremmin sosiaali- ja terveysjärjestöjen perustyö ja toimintaedellytykset Suomessa, sai kyselyssä vahvan tuen. Myös niitä painoalueita, jotka olivat mukana jo edellisellä strategiakaudella, pidettiin tärkeinä. Järjestöjen kantaa kysyttiin verkkohaastattelulla, johon vastasi maaliskuussa 678 järjestöjen edustajaa. Aiheesta lisää sivulla 16. Beställ understöds strategin! Den tryckta versionen av RAY:s nya understödsstrategi kom ut i april också på svenska. Du kan beställa den på RAY:s strategiska huvudlinjer för perioden är främja välfärd och säkra existensvillkoren för organisationernas verksamhet förebygga problem som utgör hot mot hälsa och social välfärd hjälpa drabbade medborgare och familjer Investointihakemusten määrä vakiintumassa RAY:lle saapui maaliskuussa 90 hakemusta järjestöjen investointien rahoittamiseksi. Haettava avustussumma vuodelle 2008 on noin 70 miljoonaa euroa. Hakemusten lukumäärä ja avustussumma ovat samaa tasoa kuin viime vuonna. Suurin osa hakemuksista kohdistuu ns. tukiasumiseen. Uusia palveluasuntoja ja muita palvelua tuottavia yksiköitä rahoittaa nykyään valtion asuntorahasto; palvelutalot voivat saada RAY-tukea lähinnä turvatekniikan tai tilojen esteettömyyden parantamiseen. RAY:n avustusstrategian uusi painotus, järjestöjen perustoiminnan turvaaminen, näkyy hakemuksissa selvästi; toimitiloihin kohdistuvia hakemuksia saapui aiempia vuosia enemmän. 4 Tukipotti 2/2007

5 Onnea nimikilpailun voittajille! Avustuksen asiakaslehden nimi muuttui tästä numerosta lähtien Avustus infosta Tukipotiksi. Nimikilpailussa elokuvaliput (2/hlö) voittivat: Mika Hartikainen (RAY) kati Björkroth (Kriminaalihuollon tukisäätiö) visa Järvinen (Healthlake Oy/Herttua) anne Merjovaara (RAY) aila Santanen (Näkövammaisten Keskusliitto). Seppo Pyykkönen Nuorisosäätiöön RAY:n pitkäaikainen hallintojohtaja Seppo Pyykkönen jäi toukokuussa eläkkeelle ja aloittaa heinäkuussa Nuorisosäätiön asiamiehenä ja säätiön omistaman osakeyhtiön toimitusjohtajana. RAY:n uusi hallintojohtaja on ekonomi ja valtiotieteen maisteri Alpo Rivinoja. Rivinoja on on työskennellyt mm. eduskunnassa valtiovarainvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan sihteerinä ja kabinettipäällikkönä Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa. Hallitusohjelmassa luvattua Uusi hallitus nosti rahapelien yksinoikeuden turvaamisen mukaan hallitusohjelmaan. Ohjelmassa todetaan, että Suomen hallitus ryhtyy tarpeellisiin toimiin rahapelaamiseen liittyvien sosiaalisten ongelmien rajoittamiseksi, rikollisuuden torjumiseksi ja yksinoikeuden säilyttämiseksi sekä sen takaamiseksi, että viranomaisilla on riittävät voimavarat puuttua laittomaan pelitarjontaan. Ohjelmaan sisältyy myös monia terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä teemoja, jotka sivuavat RAY:n toimintaa. Ohjelmassa mainitaan esimerkiksi, että hallitus haluaa turvata lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan. Hallitus aikoo myös käynnistää terveyden edistämisen politiikkaohjelman, huolehtia veteraanien ja sotainvalidien nykyistä yksilöllisemmästä kuntoutuksesta, jatkaa kansallisen alkoholiohjelman toteuttamista sekä varmistaa raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten hoidon. Myös järjestöjen mahdollisuuksia tarjota hyvinvointia tukevaa ja syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa halutaan parantaa. Järjestöjen tukea suunnataan niin, että se ei ole ristiriidassa kilpailulainsäädännön kanssa ja kohdentuu voittoa tavoittelemattomaan toimintaan. Sinivihreä hallitusohjelma tulevalle nelivuotiskaudelle julkistettiin hallitusohjelma/fi.jsp. Tilaa RAY:n vuosikertomus RAY:n vuosikertomus on postitettu kaikille avustuksensaajille maaliskuussa. Mikäli olet jäänyt ilman, kaipaat lisäkappaleita tai haluat tilata toukokuussa ilmestyneen englanninkielisen lyhennelmän, ota yhteyttä RAY:n viestintään (09) tai Muualla sanottua Professori Sirkka-Liisa Kivelä selvitti vanhustenhoidon tilaa vuosi sitten keväällä. Silloin hän totesi tilanteen olevan katastrofaalinen. Kivelän mukaan mikään ei ole juuri muuttunut. Onneksi RAY sentään on antanut rahaa Vanhustyön keskusliitolle ja HelsinkiMissiolle. Hänestä tämä on ainoa selkeä positiivinen muutos. YLE Radio 1, Ykkösaamu Hei, en pidä siitä yhtään että teidän yhdistys avustaa myös selvästi uskontomme vastaisia projekteja tai toimitiloja. Tällaisia ovat esimerkiksi abortin tehneiden naisten tukiryhmä tai Tampereelle pian tuleva seksityöntekijöiden (ei tuollaista ammattia ole virallisesti edes olemassa) palvelupiste. Raamattu suhtautuu jyrkästi prostituutioon ja murhan tekemiseen. Toivon, että jatkossa avustetaan vain kunniallisia kohteita. Palaute RAY:lle Meillä on Suomessa kolme suurta kansallista innovaatiota. Yksi on hajautettu, ehkä hieman liiankin hajautettu terveydenhuollon ja sosiaalihuollon järjestämisvastuu. Toinen on järjestöjen, kolmannen sektorin tukeminen Raha-automaattiyhdistyksen kautta. Ja kolmas on kolmikantayhteistyö sosiaalipolitiikassa ja työeläkejärjestelmässä. Kansliapäällikkö Kari Välimäki YLE TV1:n Lauantaiseurassa Veikkaus, Raha-automaattiyhdistys ja muut vastaavat toimijat joutuvat miettimään, ovatko ne kansanterveyttä ja muita yleishyödyllisiä tavoitteita edistäviä laitoksia vai ryhtyvätkö ne kilpailemaan kaupallisia palveluja tuottavien yritysten kanssa. EU-komission Suomen edustuston päällikkö Antti Peltomäki Aamulehdessä Tukipotti 2/2007 5

6 Pidetään huolta -mainokset palkittiin RAY:n ilmoitussarja Pidetään huolta on valittu viime vuoden aikakauslehtimainokseksi. Sarjan muodostavat uudistetut versiot suomalaisen taiteen kultakauden tauluista Haavoittunut enkeli, Lemminkäisen äiti ja Leikkivät pojat rannalla. Valinnan tehnyt raati piti mainoksia pysäyttävinä. Mainokset on suunnitellut Mainostoimisto Dynamo. Sarja tai siihen kuuluva mainos ovat aikaisemmin menestyneet myös A-lehtien MediaFinlandia kilpailussa sekä ET-lehden Grand Prixissa. Myönteinen kuva RAY:stä vahvistunut TNS Gallupin tekemän tutkimuksen mukaan myönteinen mielikuva Raha-automaattiyhdistyksestä on lisääntynyt vuodesta Kahdelle kolmasosalle vastaajista mielikuva RAY-lyhenteestä oli myönteinen. Kahdeksan prosenttia vastaajista mielsi lyhenteen kielteisesti. Raha-automaattiyhdistystä luonnehdittiin erityisesti hyödylliseksi ja alansa johtajaksi. Yhdistystä kuvattiin myös vastuulliseksi, ihmisläheiseksi ja elämänmyönteiseksi. Spontaaneja mielleyhtymiä RAY:stä olivat peliautomaattien ja yksittäisten pelien lisäksi myös auttaminen ja tukeminen. Vastaajat tiesivät RAY:n avustusten kohdistuvat kansanterveyden edistämiseen, ja yli 40 prosenttia uskoi avustusten voivan vaikuttaa merkittävästi sosiaali- ja terveystyöhön Suomessa. Kolmanneksella vastaajista ei ollut kuitenkaan käsitystä siitä, kuinka suuri osa RAY:n tuotosta suunnataan avustustoimintaan. Tutkimusaineisto koostui 2674 yli 15-vuotiaan suomalaisen vastauksista. Yksi Pidetään huolta -sarjan kolmesta mainoksesta on mukaelma Akseli Gallen-Kallelan maalauksesta Lemminkäisen äiti. PELIT RAY:n pelejä ei haluta nettiin Tuoreen haastattelututkimuksen mukaan vain joka viides suomalainen haluaisi RAY:n rahapelit nettiin. 70 prosenttia vastustaa ajatusta ja joka kymmenes ei osaa ottaa asiaan kantaa. Mielipide on yhteinen kaikissa väestöryhmissä ja ja samaa mieltä ovat sekä RAY:n pelejä pelaavat että ne, jotka eivät pelaa. Suomalaisista 70 prosenttia arvioi RAY:n vastuulliseksi pelinjärjestäjäksi ja harvempi kuin joka viides on eri mieltä. RAY:n mahdollinen nettipokerin aloittaminen kuitenkin muuttaisi tilanteen. Vain kolmannes pitäisi nettipokerin aloittamista vastuullisena toimena RAY:ltä, mutta puolet ei pitäisi nettipokerin aloittamista vastuullisena. Julkisuudessa runsaasti esillä ollutta nettipokerin pelaamisen kieltämistä kannattaa 30 prosenttia kansasta. Nettipokeria on pelannut runsaat satatuhatta suomalaista ja heistä puolet pelaa sitä aktiivisesti. Pelaajakunta painottuu voimakkaasti nuoriin miehiin. Taloustutkimus haastatteli tutkimusta varten maaliskuussa noin tuhatta suomalaista.. Tiesitkö että RAY jakaa avustuksia ensi vuonna 312 miljoonaa euroa, kuusi miljoonaa enemmän kuin tänä vuonna. Jaettavasta rahasta 90 prosenttia on sidottu toiminta-avustuksiin sekä meneillään oleviin projekteihin ja investointeihin. 6 Tukipotti 2/2007

7 Rahapelistrategiaa uudistuu RAY:ssä pohditaan tämän vuoden aikana pelitoiminnan tulevien vuosien strategiaa. Tapetilla ovat mm. pelitoiminnan taloudellisten tavoitteiden ja vastuullisuutta koskevien tavoitteiden suhde, yksinoikeusjärjestelmään liittyvät juridiset kysymykset sekä kehittyvän teknologian haasteet pelitoiminnalle ja pelien jakelulle. RAY:n kaltaisten instituutioiden muodostuminen itsestäänselvyydeksi on vaarallinen ilmiö. Elämme maailmassa, jossa taloudellisten organisaatioiden ja toimintamallien elinikä on lyhentynyt murto-osaan aikaisemmista ajoista. Kilpailun vaatimus ulottuu aloille, joilla sitä ei ennen ole esiintynyt, RAY:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Vihriälä totesi maaliskuussa. Rahapelistrategian linjat tarkennetaan vuoden loppuun mennessä. Vedonlyönnin selvittäminen jatkuu EU:ssa Yksityisyrittäjästä maailmanmestariksi Efta-tuomioistuimelta tuki pelimonopoleille Vantaan aluemestari, yrittäjä Jukka-Pekka Kumpulainen kesti ennakkosuosikin paineet ja voitti Pajatso MM kisan finaalin. Alkukarsintojen jälkeen Kumpulainen löi yli harjoituslyöntiä. Pajatso vaatii taitoa, mutta kaikessa urheilussa tarvitaan myös ripaus onnea, tuore voittaja kommentoi. Maailmanmestari palkittiin matkalla maailman ympäri. Pajatso MM finaali pelattiin 1.4. Helsingissä. RAY järjestää seuraavat Pajatson MM -kisat vuonna Euroopan vapaakauppa-alueen Eftan tuomioistuin päätti maaliskuussa, että rahapeliautomaattien monopoli on hyväksyttävä keino taistella peliriippuvuutta vastaan. Tuomioistuin teki päätöksen Eftan ja Norjan välisessä kiistassa. Päätöksen jälkeen rahapeliautomaatit siirtyvät Norjassa valtion monopolin alle. Aiemmin yritykset ovat saaneet Norjassa hakea peliautomaattien pitämiseen valtiolta lisenssejä. Valtio on kuitenkin päättänyt lopettaa luvat ja siirtyä monopoliin, koska käytäntö on johtanut ongelmapelaamisen lisääntymiseen. Tuomioistuin vetosi päätöksessään myös Euroopan unionin lainsäädäntöön, joten tuomio on positiivinen RAY:n yksinoikeusaseman näkökulmasta. Efta-tuomioistui vastaa pitkälti EU-maiden käyttämää EY-tuomioistuinta. Efta-maihin kuuluvat Norjan lisäksi Lichtenstein ja Islanti. EU-komissio on antanut Suomelle viimeisen varoituksen urheiluvedonlyönnin liiallisten rajoitusten poistamiseksi. Jos Suomi ei ryhdy toimiin, voi seuraava askel olla EY-tuomioistuin. Veikkauksen monopoli ei ole välttämättä EU-lainsäädännön vastainen. Komission mukaan ei kuitenkaan voida hyväksyä, että Veikkaus saa markkinoida palvelujaan laajasti yksityisten jälleenmyyjien kautta samalla kun muilta yrityksiltä estetään pelien markkinointi kokonaan. Lisäksi Veikkausta ei komission mielestä voida pitää yleishyödyllisenä yrityksenä, koska sille on asetettu kovat liiketoimintatavoitteet. Suomi on perustellut monopolia tarpeella rajoittaa uhkapelaamista. Komission mukaan Suomen teot ja sanat ovat ristiriidassa, koska ihmisiä nimenomaan houkutellaan pelaamaan valtion monopolin mainoskampanjoilla. Useat yritykset ovat toistuvasti valittaneet EU-komissiolle Veikkauksen monopolista. Komissio antoi vastaavat varoitukset myös Tanskalle ja Unkarille. Tutustu RAY:n uutuuspeleihin ja pelien toimintaan Sosiaalija terveysturvan päivillä Turussa Tukipotti 2/2007 7

8 TEEMA projektit Tähtäimessä hyvinvointia edistävät innovaatiot Onko järjestösi kokeilu- tai kehittämisprojekti aidosti innovatiivinen? Etsitäänkö hankkeessa jotain, mitä muut eivät ole jo keksineet? Entä siirtyvätkö kehitetyt hyvät toimintatavat myös käytäntöön? RAY panostaa jatkossa vahvemmin innovatiivisten kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Sata vuotta sitten Suomessa pärjättiin ilman lastenneuvoloita. Tänään ne ovat kiinteä osa yhteiskuntamme palvelujärjestelmää ja elävä esimerkki arkielämään juurtuneesta sosiaalisesta keksinnöstä. Sosiaalisessa innovaatiossa voi olla kyse neuvoloiden tapaan kokonaan uuden toimintatavan kehittämisestä. Kyse voi olla myös olemassa olevan toiminnan organisoimisesta tai toteuttamisesta uudella tavalla. Toimintamallien uudistaminen on välttämätöntä, sillä yhteiskunnassa nousee kaiken aikaa esiin uusia hyvinvointiamme uhkaavia haasteita ja ongelmia, kehittämispäälliköt Janne Juvakka ja Pekka Mykrä RAY:n avustusosastolta toteavat. RAY myöntää projektiavustuksia erilaisiin käynnistämis-, kokeilu-, kehittämis- ja tutkimusprojekteihin. Tulevaisuudessa aiotaan panostaa entistä vahvemmin innovaatioita etsivien kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Kehittämishankkeille myönnettävät avustukset voivat olla suurempia. Myös hyvien tulosten levittäminen, lupaavilta näyttävien hankkeiden tukeminen ja tulosten juurtumisen edistäminen voivat olla avustamisen kohteena. Ytimessä juurruttaminen Onnistuneissa innovaatiohankkeissa on kyse kehittämistuloksista, jotka on onnistuttu siirtämään vakiintuneiksi ja pysyviksi käytännöiksi. Pelkkä löydetty uusi, innovatiivinen toimintapa ei siis vielä riitä. Käytäntöön siirtynyt keksintö on konkreettinen osoitus siitä, että kehittämishanke on ollut tuloksekas ja tarpeellinen, Mykrä selvittää. Esimerkkinä RAY:n tuella kehitetystä ja levitetystä innovaatiosta hän mainitsee vanhusten palveluasumisen asumisen mallin, joka 1990-luvulla levisi koko maahan. Huonokuntoisille vanhuksille oli aiemmin tarjolla vain laitosmaista hoitoa. Malli, jonka järjestöt kehittivät 1980-luvun lopulla perustui siihen, että myös vanhus, joka tarvitsee jatkuvasti tukea ja apua, pystyy asumaan itsenäisesti. Innovaation palveluasumisesta tekee se, että siitä tuli 1990-luvun aikana ikäihmisten asumisen normi. Elämä projektin jälkeen Reseptiä sille, miten kehittämistulosten juurtuminen pitäisi toteuttaa ja miten siinä onnistutaan, ei löydy yleispätevää ohjetta. Juurtumisedellytysten ja toimintaympäristön analysointi tulee tehdä hankkeen lähtökohdista käsin. Se pitäisi aloittaa jo hanketta suunniteltaessa ja sitä pitäisi jatkaa ja syventää projektin edetessä, Mykrä toteaa. Järjestöjen kehittämistoiminta jakautuu karkeasti kahteen osaan. Järjestöt voivat kehittää joko omaa toimintaansa tai palveluja ja toimintamalleja, joiden juurtuminen edellyttää jonkin ulkopuolisen tahon sitoutumisen. Vaikkapa kunnilla on vähän mahdollisuuksia ostaa kokonaan uusia palveluita, elleivät ne samalla onnistu saamaan rahoitukseensa liikkumavaraa muilla järjestelyillä. Järjestöjen omien toimintojen kehittämisessä vastaavaa ongelmaa ei ole, mutta uusien toimintamallien juurruttamisen rajat tulevat helposti vastaan muulta suunnalta. Kaikkia järjestöjen kehittämiä uusia toimintoja ei esimerkiksi voida juurruttaa ottamalla ne RAY:n pysyvän rahoituksen piiriin. Se, mitä on elämä projektin jälkeen, pitäisi pohtia perusteellisesti jo suunnitteluvaiheessa ja kirjoittaa tavoite näkyviin myös hankesuunnitelmaan, Mykrä painottaa. Uskalla epäonnistua! Innovaatioita etsivässä kehittämistoiminnassa tarvitaan luovuuden ja rohkeuden lisäksi myös riskinottoa ja uskallusta epäonnistua sekä järjestöiltä että RAY:ltä. 8 Tukipotti 2/2007

9 TEKSTI: MARIKA LEED PIIRROKSET: KRISTA PARTTI-SAGUR Yksi esimerkki RAY:n tuella kehitetystä ja levitetystä sosiaalisesta keksinnöstä on vanhusten palveluasuminen. Palveluasunnossa tukea ja apua tarvitseva vanhus pystyy asumaan itsenäisesti. Tukipotti 2/2007 9

10 TEEMA projektit Suunnittelu korostuu Innovaatiohakuisia kehittämishankkeita peilataan tiiviisti RAY:n projektikriteeristöä vasten, joka on luotu juuri kehittämishankkeiden arviointiin. Hankesuunnittelussa korostuvat paneutuminen aihetta koskevaan tutkimustietoon ja siihen, mitä muut ovat aiemmin tehneet. Hankkeelle tuo uskottavuutta myös, jos sen etenemiseen, seurantaan ja riskienhallintaan on kiinnitetty riittävästi huomiota, Juvakka kertoo. Myös hankesuunnitelmien täsmentämiseen kannattaa panostaa. Rakennusprojekteissa on jo pitkään ollut ehtona, että ennen ensimmäisen avustuserän maksamista RAY:lle toimitetaan kattava hankesuunnitelma. Kokemukset ovat olleet hyviä ja samantyyppistä menettelyä suunnitellaan sovellettavaksi myös kehittämishankkeisiin. Tarkoituksenmukaisin ajankohta hankesuunnitelman viimeistelylle on joulukuussa, heti avustusehdotuksen julkaisemisen jälkeen. Suunnitelmaan kootaan projektiin liittyvät olennaiset tiedot, myös vuosittainen taloussuunnitelma koko hankkeen toteutuksen ajalta. Aitoon innovaatiotoimintaan kuuluu sekin, että välillä karahdetaan kiville. Vaikka alkuvaiheessa olisi mietitty jotain, matkan Järjestöjen toteuttama palveluasuminenkin on ollut viime vuosina muutosten kourissa. Malli, jossa kunta ostaa asumispalvelua Vasta pysyvää toimintatapaa tai tuotetta voidaan kutsua innovaatioksi. varrelle voi osua yllätyksiä. Suunnitelma voi kumoutua tai saada uudenlaisia piirteitä, Juvakka toteaa. Innovaatiotoimintaan liittyvän osaamisen kannalta olisi tärkeää, että myös epäonnistumisista ja yllätyksistä raportoitaisiin. Tiedon avulla vältettäisiin virheiden toistaminen ja resurssien tuhlaaminen. Valitettavan usein projektiraporteissa kerrotaan vain onnistumisista. Yllätykset ja epäonnistumiset ovat kuitenkin yksi merkki siitä, että jotain innovatiivista on tekeillä. järjestöltä, joka toimii RAY:n rahoittamissa tiloissa, on nykyisten kilpailulainsäädösten aikana muuttunut hankalaksi. Toisaalta itse palveluasumisen innovaatio voi hyvin. Asuntojen määrä on ollut kasvussa ja yritysmuotoisen toiminnan lisääntyessä palvelun toteuttajien joukko monipuolistunut. 10 Tukipotti 2/2007

11 Projekti rahoituksen abc RAY:n myöntämillä toiminta-avustuksilla (A-avustukset) tuetaan järjestöjen jatkuvaluonteista perustoimintaa. Projektiavustus (C-avustus) on sitä vastoin tarkoitettu määräaikaiseen rahoitustarpeeseen. Projektit voidaan karkeasti jakaa kahteen tyyppiin, kehittämisprojekteihin ja muihin projekteihin. Aidoissa kehittämishankkeissa etsitään uusia, innovatiivisia toimintatapoja. Projektiavustusta voi niiden lisäksi saada tutkimustoimintaan tai jonkin toiminnan alkuvaiheen käynnistämiseen. RAY:n projektiavustusta saa tänä vuonna 1052 kohdetta. Projektien kirjo ulottuu suurista monitoimijahankkeista vain yhden palkatun työntekijän projekteihin. Suuria kehittämishankkeita on lukumääräisesti vähän, mutta niihin ohjautuu vuosittain noin puolet projektirajoituksesta. Toinen puoli jaettavasta projektirahasta menee pienille hankkeille. Viime vuosina projektien hankekoko on ollut hienoisessa kasvussa. Avustettavien hankkeiden lukumäärä on siis laskenut, mutta yksittäiset hankkeet ovat saaneet enemmän tukea. Projektirahoitusta myönnettiin tälle vuodelle 86 miljoona euroa, 28 % koko jaettavasta potista. Kokoluokka on pysynyt samana viimeiset viisi vuotta. 60 % RAY:n vuoden 2006 voitosta eli 306 miljoonasta eurosta ohjautuu toiminta-avustuksiin, loput investointeihin. Kriteereillä tasapuolisuutta RAY:ssä käytetään projektien avustusvalmistelussa valmistelukriteerejä. Kriteerejä sovelletaan kaikenkokoisiin projekteihin, mutta erityisesti innovatiivisia kehittämishankkeita ja suuria projekteja peilataan niitä vasten. Kriteeristössä on seitsemän kohtaa, jotka noudattelevat projektihakemuslomakkeella annettavia tietoja. Kohdat ovat hankkeen perustelu, tavoite, yhteistyö, seuranta, talous, tulokset ja arviointi. Niiden lisäksi arvioidaan, onko avustaminen perusteltua avustuslain nojalla. Hakijan tulee esimerkiksi olla avustuskelpoinen ja hankkeiden edistää terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Perustelut, tavoite, yhteistyö Avustuksen piiriin hyväksyttävän hankkeen tulee olla hyvin perusteltu ja vastata johonkin yhteiskunnalliseen tarpeeseen. Jos kyseessä on kehittämisprojekti, hankkeen innovatiivisuus ja sosiaalipoliittinen merkitys tulee näkyä tavoitteasettelussa. Tavoitteiden selkeys, konkreettisuus ja realistisuus ovat tärkeitä kaiken tyyppisissä projekteissa. Kehittämistoiminnassa tavoitteiden tulisi liittyä uuden tiedon tai toimintamallin systemaattiseen etsintään, laadun parantamiseen tai toiminnan tehokkuuden tai tuloksellisuuden parantamiseen. Kriteeristön kolmatta kohtaa, yhteistyönäkökulmaa, korostetaan erityisesti suurissa hankkeissa. Yhteistyö ei ole itsetarkoitus, mutta sen tarve tulee harkita tavoitteiden ja hankkeen luonteen mukaan. Pelkän kumppanien listaamisen sijaan on tärkeää kuvata hakemuksessa, mitä yhteistyö eri kumppanien kanssa tarkoittaa käytännössä. Seuranta, talous, tulokset Seuranta-kohdassa arvioidaan sitä, miten hankkeen eteneminen ja tavoitteisiin pääseminen toteutetaan. Talouden kohdalla tarkastellaan, onko projektin rahankäyttösuunnitelma ja avustuksen tarve mielekkäässä suhteessa siihen, mitä aiotaan tehdä. Myös hankkeen kokoa ja realistisuutta suhteessa tavoitteisiin arvioidaan. Tulosten osalta on olennaista, että jo hankesuunnitteluvaiheessa on pohdittu, millaisia tuloksia hanke tuottaa, mitä hyötyä aikaansaannoksilla tavoitellaan ja mitä tuloksilla aiotaan tehdä tai miten niitä aiotaan levittää. Kehittämistoimintaan tulee nivoa mukaan myös arviointi. Monissa tapauksissa riittää itsearviointi, mutta erityisesti suuremmilta hankkeilta edellytetään puolueetonta ulkopuolista arviointia. RAY suosittelee ulkopuolista arviointia kaikille yli puolen miljoonan euroa hankkeille. 3 Projektien_valmistelukriteerit.doc Tukipotti 2/

12 TEEMA projektit Vauvaperhetyötä TEKSTI: MARIKA LEED KUVAT: KIMMO LEVONEN juurrutetaan 12 Tukipotti 2/2007

13 arkeen Kehittämishankkeiden yksi käytännön haaste on uuden työmallin tai toimintatavan siirtäminen käytäntöön. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö levittää kehittämäänsä vauvaperhetyötä kolmivuotisella RAY-projektilla. Juurtuminen aiotaan toteuttaa ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutuksen kautta. Kolmen viikon ikäinen keskosvauva on juuri ylittänyt kilon rajapyykin Kotiin se pääsee kasvettuaan fyysisesti tarpeeksi vahvaksi. Huoneessa on kaksi lasikaappia. Niissä lepää kaksi pientä, reilun kilon painoista keskosta. Hämärässä, siniseksi valaistussa tilassa uskaltaa puhua vain kuiskaamalla, ja käveleminenkin alkaa pian muistuttaa hiipimistä. Paikka on HYKS:n lastenklinikan vastasyntyneiden teho-osasto Helsingin Meilahdessa. Osastoa esittelee vauvaperhetyöntekijä Marjatta Heikka entinen osastotyötä tehnyt sairaanhoitaja, jonka nykyinen työ koostuu keskosperheiden luo tehtävistä kotikäynneistä. Heikka on elävä esimerkki siitä, kuinka järjestön kehittämä työskentelymalli on onnistuttu siirtämään osaksi julkista hoitojärjestelmää. Heikka on suorittanut vuonna 2001 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön järjestämän Kiikku-koulutuksen ja tekee vauvaperhetyötä tällä hetkellä kokopäiväisesti. Jos kaikki etenee suunnitelmien mukaan, Kiikku-vauvaperhetyön koulutus siirtyy tulevina vuosina osaksi ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutustarjontaa. Kolmiosainen projekti Kiikku-vauvaperhetyön kehittäminen alkoi 1990-luvulla RAY:n viisivuotisella projektiavustuksella. Kehitetty uusi, ennaltaehkäisevä työmalli, rekisteröitiin säätiölle vuonna luvulla käynnistyi projektin toinen vaihe, vauvaperhetyötekijöiden kouluttaminen. Alussa painotus oli erikoissairaanhoidossa. Työmallin nähtiin soveltuvan erityisen hyvin keskosperheiden tai vammaisuutta kohdanneiden perheiden tukemiseen, projektipäällikkö Sanna Koskinen kertoo. Säätiö koulutti 2000-luvulla kaikkiaan viitisenkymmentä julkisen sektorin työntekijää Kiikku-osaajiksi. Jotta työmallia saataisiin levitettyä vieläkin laajemmin, säätiö käynnisti RAY:n tuella vuonna 2005 hankkeen kolmannen vaiheen. Sen aikana Kiikku-koulutus on tarkoitus siirtää osaksi kuuden eri ammattikorkeakoulun täydennyskoulutustarjontaa. Varhainen vuorovaikutus tärkeää Kiikku-työmallin kehittäminen perustuu tutkimustietoon lapsen ja vanhemman välisestä varhaisesta vuorovaikutuksesta. Lapsi ei pysty ensimmäisten elinkuukausien aikana säätelemään elimistönsä tilan vaihteluja, joten aikuisen tärkein tehtävä on tarjota apua silloin, kun lapsi sitä tarvitsee. Tasoittava ja tyynnyttävä hoito pitää kehittymässä olevan keskushermoston kiihtymyksen sopivalla tasolla ja luo hyvät edellytykset lapsen neurobiologiselle kehitykselle ja aivojen muovautumiselle. Kun vauva syntyy keskosena tai se on muuten biologisesti poikkeava, vuorovaikutukseen liittyy monia haasteita. Jos keskosvauva ei esimerkiksi pääse vanhemman syliin, vuorovaikutus ja fyysinen läheisyys jäävät vähäiseksi. Myös vammaisuus tai fyysinen epämuodostuma voivat olla uhka myönteisen kiintymyssuhteen syntymiselle, Sanna Koskinen kertoo. Tärkein ajanjakso lapsen kehityksen kannalta ovat ensimmäiset kolme ikävuotta, erityisesti ensimmäiset kuukaudet ja vuosi. Kiikku-työtä tehdään perheiden kotona keskimäärin seitsemästä yhdeksään kuukautta lapsen syntymästä. Tarve kuitenkin vaihtelee perheittäin. Ravitsemus ja hoito huolettavat Lastenklinikan vauvaperhetyöntekijä Marjatta Heikka tukee kotikäynneillä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutussuhteen rakentumista. Ensimmäinen kontakti perheen ja työntekijän välille syntyy usein jo vastasyntyneiden teho-osastolla. Osastolta siirrytään jatkohoitoon esimerkiksi Kätilöopiston sairaalaan, ja varsinaiseen kotiutumiseen totutellaan ensin ns. kotilo- Tukipotti 2/

14 TEEMA projektit Kiikku-työmalli piti rekisteröidä ja koulutus tuotteistaa ennen kuin koulutus voidaan siirtää ammattikorkeakouluihin, Sanna Koskinen kertoo. Vanhempien itseluottamus kasvaa, he alkavat nähdä lapsensa yksilönä, he oppivat tuntemaan lastan ja alkavat aidosti kokea itsensä tämän vanhemmaksi, hän toteaa. HYKS:ssa on käynnistetty myös oma tutkimus vauvaperhetyöntyön vaikutuksista. Tutkimuksessa selvitetään, voidaanko kotikäynneillä parantaa perheiden hyvinvointia ja näkyykö työ esimerkiksi yhteydenottojen vähenemisessä sairaalaan päin. Lisäksi Helsingin yliopiston psykologian laitos tekee parhaillaan tutkimusta kotikäyntejä saaneista perheistä. Julkisen puolen resurssiongelmista puhutaan paljon. Kiikku-työnkin levittäminen tarkoittaa, että jostain olisi löydyttävä lisäresursseja toiminnan järjestämiseen. Vauvaperhetyöntekijän irrottaminen osaston rutiineista ja työvuoroista tietää lisäkuluja. Myös matkapuhelimesta, auton käytöstä ja mahdollisesta työhuoneesta aiheutuu kustannuksia, Sanna Koskinen kertoo. Anne Korhosen väitöstutkimus vuodelta 2003 kuitenkin osoittaa, että Kiikku-työn kustannukset ovat vain noin 1000 euroa keskosta kohden. Siihen nähden, että Keskosen hoito maksaa kokonaisuudessaan noin euroa vuodessa, panostusta voi pitää pienenä. Entä tuoko uusi työmalli julkiselle puolelle myös säästöjä? Ennaltaehkäisevän työn tuloksia on hyvin vaikea näyttää viivan alla euroina. On hankalaa osoittaa, millaisia kuluja yhteiskunnalle olisi aiheutunut, jos vuorovaikutussuhdetta vauvan ja vanhemman välillä ei olisi tuettu. milla. Lapsen tulee myös kasvaa fyysisesti tarpeeksi vahvaksi ennen kuin se pääsee kotiin. Jos kotiinlähtö pitkän sairaalahoidon jälkeen jännittää, henkilökunta voi tarjota perheelle mahdollisuutta kotikäynteihin. Kotikäynneillä vanhempia tuetaan havaitsemaan vauvan omia, persoonallisia piirteitä ja nauttimaan lapsesta. Elämän kotona ei pidä pyöriä pelkän suorittamisen ympärillä. Vanhempia huolettaa usein keskosen syöminen ja riittävä ravitsemus. He voivat olla myös epävarmoja siitä, mitä normaalia vauvanhoitoa niin pienen lapsen kanssa voi olla, tai uskaltaako lasta viedä ulos. Vaikuttavuutta tutkitaan Kiikku-työn vaikutuksia vanhemmuuteen ja lapsen kehitykseen on selvitetty vuonna 2004 Helsingin yliopistossa. Tulokset osoittivat, että perhetyöhön ensimmäisen ikävuoden aikana osallistuneiden lasten kognitiivisen kehityksen taso oli viiden vuoden iässä merkitsevästi parempi kuin vertailuryhmän. Erityisesti tämä näkyi lasten kielellisessä kehityksessä. Kiikku-työn hyöty heijastui myös lasten kykyyn ilmaista ja jäsentää emootioita. Lisäksi vanhempien mielikuvat lapsesta ja itsestään vanhempina olivat tasapainoisempia ja positiivisempia kuin vertailuryhmän. Vauvaperhetyöntekijä Marjatta Heikka on nähnyt työssään, että kotikäynnit ovat tarpeellisia. Juurtumisen haasteet Uuden työmallin levittäminen osaksi julkista hoitojärjestelmää on ollut haastava tehtävä. Vaikka Kiikku-koulutuksen saaneita ammattilaisia on eri puolilla Suomea kymmenittäin, kokemukset juurtumisesta vaihtelevat paikkakunnittain. Tiedän esimerkkejä, että koulutuksen käynyt työntekijä on ollut erittäin innostunut ja haluaisi tehdä vauvaperhetyötä, mutta työpaikalla ei ole uskottu sen hyötyihin, Sanna Koskinen kertoo. Hankkeen aikana onkin huomattu, että ylemmät esimiehet ovat avainasemassa työmallin leviämisessä. Heidän tulisi olla alusta saakka saada sitoutettua koulutukseen. Lastenklinikalla kaikki on mennyt yllättävän hyvin, vaikka Marjatta Heikka ei koulutukseen ilmoittautuessaan tiennytkään, pystyykö hän soveltamaan oppimaansa työssään. Vauvaperhetyön kokeilu alkoi Lastenklinikalla pilottina, muutamilla kotikäynneillä kuukaudessa. Vähitellen käyntien merkitys alettiin huomata työyhteisössä. Tänään Heikka on kokopäiväinen vauvaperhetyöntekijä eikä tee varsinaista hoitotyötä osastolla lainkaan. Mistä resurssit? Tulevaisuus valoisa Kiikku-työtä haluttaisiin lähivuosina levittää erikoissairaanhoidon puolelta vahvemmin Pelot ja kysymykset keskosena syntyneen lapsen vammaisuudesta nousevat yleensä esiin vasta kuukausien päästä syntymästä, Marjatta Heikka (oik.) kertoo. 14 Tukipotti 2/2007

15 Jos keskonen ei pääse syliin, normaali vuorovaikutus jää vähäiseksi esimerkiksi neuvoloihin, sosiaalitoimeen ja lastenpsykiatriaan, sillä työmallia voitaisiin soveltaa laajemminkin eri sektoreilla. Leviämistä edesauttaa koulutuksen juurruttaminen osaksi ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutustarjontaa. Tällä hetkellä koulutetaan kuuden eri oppilaitoksen lehtoreita Kiikku-kouluttajiksi. Myös työmallin leviämisen kannalta tärkeää esimiesten sitoutumista aiotaan jatkossa tukea paremmin. Olemme sisällyttäneet koulutukseen työnantajan ja oppilaitoksen välisen sopimuksen. Siinä organisaatio sitoutuu koulutuksen jälkeen ottamaan työmallin käyttöön, Koskinen kertoo. Kiikku-työn tulevaisuus näyttää muutenkin valoisalta, sillä ennaltaehkäisevän työn tärkeyttä ei ole tarvinnut hankkeen aikana juurikaan perustella. Hyväksyntä sille on ollut jo olemassa. Entä uskooko Marjatta Heikka, että Kiikku-työ on jäänyt pysyväksi hoitokäytännöksi Lastenklinikalle? Toivon niin. Ainakaan kukaan ei enää ihmettele, mitä teen työkseni, Heikka hymyilee. Kirjallisuutta korhonen, Anne Vauvaperhetyö keskosten äitien tukena. Tuen sisällölliset piirteet, kustannukset ja vaikutukset keskosten ensimmäisen elinvuoden hoitokustannuksiin. Väitöskirja. Oulun yliopisto, Medica D 760, Oulu. korhonen, Anne & Sukula, Seija Vauvaperhetyö. PSkustannus, Juva. sajaniemi, Nina & Mitts, Tea Kiikku-vauvaperhetyön vaikutuksen vanhemmuuteen ja lapsen kehitykseen. Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitos, Tutkimuksia 255, Helsinki. Tukipotti 2/

16 Tuplapotti hyvinvoin Järjestöt saivat maaliskuun ajan kommentoida RAY:n uusia avustuslinjauksia verkossa. Kommentteja saatiin yli kaksituhatta. Valtaosa liki seitsemästäsadasta vastaajasta oli linjausten suuntaan tyytyväisiä. Avustusta saavat järjestöt ovat tyytyväisiä RAY:n uusiin avustusstrategisiin linjauksiin, jotka julkistettiin helmikuussa. 88 % vastaajista piti linjauksia erinomaisina tai hyvinä kansalaisjärjestöjen näkökulmasta. Järjestöt saivat kommentoida linjauksia verkossa maaliskuun ajan. Vastaajat saattoivat esittää strategian kuuteen painoalueeseen spontaaneja kommentteja tai antaa konkreettisia ehdotuksia avustusten kohdentamiseksi. Kommentteja saattoi jättää yhden tai useamman strategisen painoalueen alla. Vastauksia saatiin painoalueittain Noin puolet vastaajista oli järjestöjen toiminnanjohtajia, loput luottamushenkilöitä, toimihenkilöitä, projektityöntekijöitä tai jäseniä. Perustyön turvaamista kannatetaan Uusi linjaus, jonka mukaan RAY-avustuksilla halutaan turvata aiempaa paremmin sosiaali- ja terveysjärjestöjen perustyö ja toimintaedellytykset, sai kyselyssä vahvan tuen. Suomi nähtäisiin mieluusti kansalaisjärjestötoiminnan mallimaana. Vapaaehtoistyö perustuu kansalaisaktiivisuuteen ja kuuluu kansalaisjärjestötoiminnan ytimeen. Vapaaehtoistyön tärkeys, toisaalta myös sen haasteet, nousivatkin monissa vastauksissa esiin. Haasteena nähtiin vapaaehtoisten rekrytointi, uutena mahdollisuutena tulevaisuuden eläkeläiset. Myös varoituksen sanoja perustoiminnan turvaamisesta lausuttiin. Avustusten ylimitoitus saattaa betonoida toimintoja, kun tärkeää olisi säilyttää herkkyys ja kosketus kenttään. Hyvinvoinnin ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen sai myös kannatusta. Esiin nousi vahva yhteisymmärrys ennaltaehkäisevän työn merkityksestä ja osallistumismahdollisuuksien tärkeydestä. Huolissaan vastaajat olivat erityisesti väliinputoajien tunnistamisesta sekä syrjäseutujen pitkistä välimatkoista, jotka saattavat tehdä osallistumisen vaikeaksi. Ennaltaehkäisykin tärkeää Uusien painotusten lisäksi linjauksia, jotka olivat mukana jo edellisellä strategiakaudella, pidettiin tärkeinä. Merkittävissä kansanterveysongelmissa RAY:n tukea kaivataan erityisesti riskiryhmien tunnistamisessa, sairauksien ennaltaehkäisyssä ja sopeutumisen edistämisessä. Haasteena kansanterveysongelmien ehkäisyssä osallistujat näkivät ongelmien kumuloitumisen ja riskiryhmien tunnistamisen. Rajanveto muihin toimijoihin kuten Kansanterveyslaitokseen, Stakesiin ja Työterveyslaitokseen, puhutti myös. Sosiaalisen ja taloudellisen syrjäytymisen katkaisemisen järjestöt katsoivat toteuttavan puhtaimmillaan RAY:n perustehtävää. Erityisesti lapsiin panostamista, ongelmien ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista pidettiin tärkeinä. Yhteistyön tärkeys nousi selvästi esiin. Sitä tulisi vastaajien mielestä tehdä sekä kuntien ja koulujen että muiden järjestöjen kanssa. Myös alueellista ja valtakunnallista yhteistyötä peräänkuulutettiin. Suhde julkisiin palveluihin Muita heikommassa asemassa olevien auttamisessa RAY:n roolina nähtiin vapaaehtoistyön ja vertaustuen tukeminen. Huolta kannettiin siitä, miten tavoittaa ne ihmiset, jotka eivät jaksa apua hakea. Vapaaehtoistyötä ja vertaistukea tulisi vastaajien mukaan kehittää aktiivisesti muun muassa etsimällä uudenlaisia toimintamuotoja. Myös tiedon ja osaamisen jakamista, esimerkiksi tukihenkilöiden huollon ja koulutuksen suhteen, toivottiin lisää. Joissain vastauksissa moitittiin, ettei vertaistukea arvosteta tarpeeksi. Sen vaikuttavuudesta pitäisikin saada lisää tutkimustietoa Osa vastaajista koki muita heikommassa asemassa olevien auttamisen puhtaasti julkisen sektorin tehtäväksi. Myös palveluiden ja palvelujärjestelmien kehittämisen kohdalla varoiteltiin, ettei kuntien tehtäviä pidä lähteä hoitamaan. Palveluiden kehittäminen koettiin kuitenkin tärkeäksi ja hyväksi linjaukseksi. Avainteemaksi palvelujärjestelmien kehittämisessä nostettiin yhteistyö kuntien ja järjestöjen kesken. Tähän liittyy vastaajien mukaan kuitenkin paljon haasteita. Kunnat karsivat palvelujaan eivätkä aina luota kolmanteen sektoriin. Toisaalta saman alueen järjestöt usein myös kilpailevat rahoituksesta keskenään. 16 Tukipotti 2/2007

17 tiin TEKSTI: MARIKA LEED Faktaa haastattelusta kutsu välitettiin avustusta saavien järjestöjen toiminnanjohtajien kautta kyselyyn vastasi 678 henkeä (393 toiminnanjohtajaa, 71 hallituksen jäsentä, 22 taloudesta vastaavaa, 90 projektityöntekijää, 88 muuta toimihenkilöä ja 14 jäsentä) keskimääräinen vastausaika 17 minuuttia 45 % vastaajista edusti valtakunnallista järjestöä, 27 % alueellista ja 28 % paikallista vastaajien järjestöistä 53 % toteuttaa myös myytäväksi tarkoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja Vastauksista saksittua Terveitä elämäntapoja koskeva valistus on aloitettava päiväkodista ja jatkettava koko kouluajan, koska ongelmat lienevät enemmän perheissä, joissa ei välitetä terveyden edistämiseen liittyvistä asioista. Kuinka löytää ne, joilla ei elämässä ole mielekästä sisältöä, mutta olisi voimavaroja osallistua muiden auttamiseen? Matalan kynnyksen paikkoihin lapsi-vanhus, työtön-työllinen, paikallinen-maahanmuuttaja -ryhmiä estämään saarekkeet. Toivottavasti terveys ei nouse kaiken kattavaksi yläkäsitteeksi. Painopisteen tulisi olla arkielämälle edellytyksiä luovassa kehittämistyössä ja -hankkeissa. Lasten ja nuorten syrjäytyminen on suuri kansantaloudellinenkin ongelma puhumattakaan inhimillisen hädän määrästä. Vertaistukipalveluja tulisi kehittää enemmän ja saada niiden vaikuttavuudesta tutkimustietoa. Monissa kunnallisissa palveluissa ei uskota vertaistuen merkitykseen ja sen apuun vaan sitä pidetään ammattilaisten avun mitätöimisenä vaikkakin kumpaakin tarvitaan. Järjestöjen kesken tulisi tehdä enemmän verkostoitumista, etteivät kaikki vain puuhaile omiaan. Haja-asutusalueille tulee kehittää joustavia tukipalveluita turvallisuutta lisäämään. Valtakunnallisten järjestöjen vastuuta syrjäseutujen asukkaista mm. vanhuksista tulee edellyttää. Moderni tekniikka auttaa osallisuudessa ja moniammatillisuuden käytössä. Hankkeet eivät saa olla pelkästään sopeuttavia, vaan rahoituksella tulee tukea myös hankkeita, jotka haastavat yhteiskunnan kykyä hyväksyä erilaisuutta. Moniarvoinen yhteiskunta tarkoittaa käytännössä myös tuon moniarvoisuuden sietämistä. Tarvitaan lisää erityisesti matalan kynnyksen palveluja ja niihin liittyvien palveluverkostojen ja jatkopolkujen rakentamista. Mikä taho keksisi keinot tavoittaa vähävaraiset/sairaat lapsiperheet, jotka ovat niin uupuneita, etteivät pysty hakemaan apua sosiaaliluukulta? Tarvitaan konkreettisia välineitä, ihmisiä ei pelkkää tietoa, sillä monikaan ei uskalla tai jaksa toimia, kun ei ole riittävää toiminkykyä tai avustajaa Työllistäminen on aina parempi, kuin kotiin jättäminen. Vajaakuntoisten työllistämisellä tuodaan tuplapotti hyvinvointiin. Vertaistuki on yksi parhaista keinoista ehkäistä syrjäytymistä, joukkona ollaan vahvempia viemään asioita eteenpäin, saadaan mallia toisilta selvitymiskeinoista ja vain samassa elämäntilanteessa oleva voi aidosti ymmärtää vertaista. Kuntien ja järjestöjen yhteistyön kehittäminen voisi olla tiiviimpää RAY:n rahoituksella. Toiminnalla saadaan aikaan hyvä yhteistyö, jonka varaan kehitetään uusia palvelumuotoja. Tukipotti 2/

18 Mistä järjestösi rahat tulevat? RAY:n peleihin syötettyjen eurojen pääteasema on hyvinvoinnin edistäminen, lähtölaiturina suomalaisten pelipanokset. Suurimman osan jaettavasta avustuspotista RAY kerää peliautomaateilla. Suomalainen pelaa RAY:n automaatteja keskimäärin 118 eurolla vuodessa. Vuosittain lähes joka toinen suomalainen koettaa pelionneaan RAY:n pelien parissa ainakin kerran. Suosikkilistan kärjessä ovat raha-automaatit, jotka tuottavat yli 90 prosenttia jakamastamme avustuspotista. Vuotuinen 600 miljoonan euron tuotto tehdään neljältä eri liiketoiminnan alueelta. RAY:n Potti- ja Täyspotti-pelisalit tuottavat noin 75 miljoonaa, Grand Casino Helsinki liki 30 miljoonaa ja ravintoloiden kasinopelipöydät yli 20 miljoonaa euroa. Suurin osa tuotoista kerätään kuitenkin kauppoihin, huoltoasemille ja kioskeihin sijoitetuilla peliautomaateilla. Pelipisteiden osuus liikevaihdosta on noin 480 miljoonaa euroa. Panokset miljardeja Suomalaiset koettavat pelionneaan vuosittain miljardeilla euroilla. Asukasta kohden RAY:n automaatteja pelataan keskimäärin 118 eurolla vuodessa. 89 % syötetyistä panoksista palautetaan voittoina takaisin pelaajille. RAY:n tuotevalikoimaan kuuluu parikymmentä erityyppistä raha-automaattia, joista osa sisältää useampia pelejä. Automaattien kolmen kärki ovat Jokeripokeri, Tuplapotti ja ikivihreä Pajatso. Automaatteja RAY:llä on yhteensä noin , joista valtaosaa pelataan huoltamoilla, marketeissa ja ravintoloissa. Pelipisteitä eri puolilla Suomea on liki Automaatit ovat pääosin omaa suunnittelua. RAY:n tehtaalla Espoossa valmistuu vuosittain noin automaattia. Myös pelisalit suosittuja Omia pelisaleja RAY:llä on lähes 60 liikekeskuksessa. Saleista noin puolessa on tarjolla raha-automaattien lisäksi myös kasinopelejä. Päivittäin pelisaleissa käy yli asiakasta. Keskimääräinen pelipanos on 10 euroa. RAY tarjoaa kasinopelejä, kuten ruletteja ja Black Jackejä, myös noin 300 ravintolassa. Lisäksi Grand Casino Helsinki tarjoaa valikoiman erityyppisiä raha-automaatteja ja kasinopelejä. Kasinossa vierailee päivittäin yli 800 asiakasta, jotka käyttävät pelaamiseen keskimäärin 100 euroa. Timo Pihlajaniemi RAY:n tuoton käyttö Avustusten osuus RAY:n liikevaihdosta vuonna 2006 oli noin 70 prosenttia. RAY maksaa liiketiloihin sijoitetuista raha-automaateista ja kasinopeleistä korvauksia yrityksille 17 % liikevaihdosta, yli 90 miljoonaa euroa. RAY:llä on henkilökuntaa noin Palkkoja ja sosiaalikuluja RAY maksaa vuodessa noin 45 miljoonaa euroa. Vuonna 2006 RAY:n muut kulut olivat 29 miljoonaa euroa ja nettoinvestoinnit noin 18 miljoonaa euroa. 18 Tukipotti 2/2007

19 Arvioitavana ehkäisevä päihdetyö Päihdetyön avustukset ovat kasvaneet 2000-luvulla voimakkaasti. Ehkäisevää työtä avustettiin viime vuonna 12 miljoonalla eurolla. Järjestöjen ehkäisevän päihdetyön lähivuosien keskeisiä haasteita ovat uusien työmenetelmien kehittäminen, jo hyväksi havaittujen menetelmien kuvaaminen ja levittäminen, kumppanuusverkostojen rakentaminen sekä yhteistyö kuntasektorin kanssa. Tämä selviää RAY:n toteuttamasta järjestöjen ehkäisevän päihdetyön arvioinnista. Tulevaisuudessa avustuksia suunnataan laajempiin hankekokonaisuuksiin, hankkeisiin joissa on mukana aito kehittämisnäkökulma sekä siihen, että kehitetyt hyvät ehkäisevän päihdetyön käytännöt saadaan myös levitettyä ja vietyä käytäntöön. Päihdetyön avustukset ovat kasvaneet 2000-luvulla voimakkaasti. Yksin viime vuonna RAY suuntasi noin 30 miljoonaa euroa alkoholin ja muiden päihteiden käytön vastaisen työn ennaltaehkäiseviin, kansalaistoimintaa aktivoiviin ja päihdepalveluja kehittäviin hankkeisiin. Ehkäisevän työn osuus tästä oli 12 miljoonaa. Monipuolinen aineisto Arviolta 5 10 % aikuisväestöstä on alkoholin suurkuluttajia. Järjestöjen ehkäisevän päihdetyön hankkeita arvioitiin viime vuoden aikana. Mukana oli kuusitoista järjestöä, mm. A-klinikkasäätiö, Elämä on parasta huumetta ry, Elämäntapaliitto, Sininauhaliitto, Folkhälsan ja Punainen risti. Arviointi oli jatkoa vuosina 1992 ja 2000 toteutetuille selvityksille. Ehkäisevän päihdetyön arvioinnin aineistona käytettiin järjestöjen edustajien sekä sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesten haastatteluja, järjestöjen toimintakertomuksien ja ehkäisevän päihdetyön työmenetelmistä kertovien asiakirjojen analyysiä, sähköistä kyselyä, näitä aineistoja syventäviä tapaustutkimuksia sekä muuta täydentävää dokumenttiaineistoa. Arvioinnit osa seurantaa RAY valvoo ja seuraa myöntämiensä avustusten käyttöä ja arvioi avustetun toiminnan vaikutuksia. Näin varmistetaan avustusvarojen oikea, tarkoituksenmukainen ja tuloksellinen käyttö. Ehkäisevän päihdetyön arvioinnin toteutti PricewaterhouseCoopers Oy. Arviointiraportin voi tilata maksutta osoitteesta tai numerosta (09) Raportti löytyy myös sähköisenä versiona RAY:n verkkosivuilta. Lehtikuva/Kimmo Mäntylä. Avustus toiminnan raportteja Wennberg Mikko, Oosi Olli, Alavuotunki Kaisa, Soikkeli Markku: RAY:n avustaman ehkäisevän päihdetyön nykytilan arviointi. Yleisestä tiedon jakamisesta vuorovaikutukseen ja kokemuksellisuuteen. Avustustoiminnan raportteja 17, Helsinki 2007 Virtanen Petri, Juholin Elisa, Wennberg Mikko, Ruuth Mari: RAY:n avustaman viestintä- ja tiedotustoiminnan arviointi. Avustustoiminnan raportteja 16, Helsinki 2006 Hanna Toiviainen: Potilasjärjestöt. Avustustoiminnan raportteja 15, Helsinki 2005 Kari Matti, Markwort Jari: Kolmas sektori EU:ssa ja eräissä Euroopan maissa. Avustustoiminnan raportteja 14, Helsinki 2004 Pitkänen Sari, Rissanen Pekka, Mattila Kati: Ihmisen arvoista asumista. Y-säätiön ja Asumispalvelusäätiö Aspan tuki- ja palveluasumismallien arviointi, Avustustoiminnan raportteja 13, Helsinki 2004 Romppainen Esko: Kilpailuneutraliteetti sosiaali- ja terveysjärjestöjen verotuksessa. Avustustoiminnan raportteja 12, Helsinki 2004 Saloviita Timo, Pirttimaa Raija: Klubitalojen siirtymätyö ja sen vaikutukset. Avustustoiminnan raportteja 11, Helsinki www.ray.fi/avustustoiseuranta/ lop puraportit.php Tukipotti 2/

20 Rahinat Meripelastusseuralle toimintakeskus Bågaskäriin Suomalainen arki tutuksi RAY:n tuella Suomen meripelastusseura on aloittanut uuden toimintakeskuksen rakennustyöt Bågaskärin saaressa, Inkoon edustalla. Keskukseen tulee uusi koulutuskeskus, suojaja turvasatama veneilijöille, nuorisotoiminnan kehittämiskeskus sekä tukikohta Inkoon, Porkkalan ja Tammisaaren paikallisyhdistysten partiotoiminnalle. Tähän mennessä osa vanhaa merivartioasemaa on jo purettu perustuksiin asti ja pian aloitetaan uuden laajennusosan perustusten valaminen. Itse rakennukset rakennetaan mantereella elementeiksi ja aikanaan siirretään saarelle. Bågaskär sijaitsee Suomen vilkkaimman veneilyväylän varrella. Operatiivista valmiutta tullaan ylläpitämään veneilykaudella vuorokauden ympäri. Partiotoiminta alkoi Bågaskäristä käsin jo viime veneilykaudella. RAY tukee Suomen meripelastusseuraa tänä vuonna yhteensä eurolla. Toimintakeskushankkeeseen siitä on korvamerkitty euroa. Kyseessä on Meripelastusseuran kaikkien aikojen suurin yksittäinen rakennusprojekti. Suomeen vasta muuttaneelle ei välttämättä ole selvää, miten kaupan pesuaineita käytetään tai miten suomalaisia raaka-aineita voi hyödyntää ruoanlaitossa. Marttaliiton kotitalousneuvonnan kautta maahanmuuttajanaiset tutustuvat tavalliseen suomalaiseen arkeen. Kotitalousneuvonnan kautta syntyy myös luontevaa yhteistyötä suomalaisten marttojen ja maahanmuuttajanaisten välille. Varsinkin kotona olevat maahanmuuttajaäidit ovat vaarassa syrjäytyä esimerkiksi heikon suomenkielen taidon vuoksi. Joukossa on ihmisiä, jotka ovat luku- ja kirjoitustaidottomia myös omalla kielellään. RAY tukee Marttaliiton kotitalousneuvontaa maahanmuuttajille tänä vuonna eurolla. Arkkitehtitoimisto Virkkunen & Co. 20 Tukipotti 2/2007

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Ensi- ja turvakotien liitto ry 10.12.2009 Mika Pyykkö, 9.12.2009 1 Alustuksen rakenne Lähtökohdista Haasteista ja mahdollisuuksista

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Kuinka toimitaan - avustustoiminnan lähtökohdat

Kuinka toimitaan - avustustoiminnan lähtökohdat Kuinka toimitaan - avustustoiminnan lähtökohdat 2.3.2012 Ajankohtaista avustusvalmistelusta tiimimuotoinen valmistelu ja yhteyshenkilöt RAY:n odotukset hankkeilta yhteistyö, tulosten juurtuminen Verkkoasioinnin

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

Pelihaittojen ehkäisy Helsinki Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki

Pelihaittojen ehkäisy Helsinki Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki Pelihaittojen ehkäisy Helsinki 23.5.2013 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, 00510 Helsinki www.ehyt.fi www.pelitaito.fi Esityksen sisältö Rahapelaaminen Suomessa Suomalainen rahapelaaminen

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT

Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT Avustustoiminta RAY:N AVUSTUSLAJIKOHTAISET PERIAATTEET JA AVUSTUSKRITEERIT SISÄLLYSLUETTELO Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 3 Yleisavustus (Ay)... 3 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)...

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA. Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku.

OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA. Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku. 1 OHJE NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSISTA Nuorisopalvelut Vanha Suurtori 7, 20500 Turku Puh. (02) 2623 112 PL1000, 20501 Turku www.turku.fi/nuoriso 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä avustuksista 2. Mihin tarkoituksiin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias Voikukkia-seminaari 23.5.2012 Elina Varjonen Kehittämispäällikkö, RAY 1 Lapsi- ja perhetyön avustusohjelma Emma & Elias (2012-2017) Avustusohjelma

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana Yhteisöllisyys ja osallisuus voimavara ja tuki KAMPA III seminaari Kokkola 24.10.2011 Kehittämispäällikkö Elina Varjonen Raha-automaattiyhdistys 1 Kansalaistoiminnan

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Uutta kansanliikettä synnyttämässä

Uutta kansanliikettä synnyttämässä Uutta kansanliikettä synnyttämässä Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeet edistävät valtimoterveyttä. Kyseessä on ainutlaatuinen kolmen kansalaisjärjestön

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Edunsaajien asema rahapeliuudistuksessa

Edunsaajien asema rahapeliuudistuksessa Edunsaajien asema rahapeliuudistuksessa 13.3.2015 Rahapelijärjestelmän vahva perusta Suomessa rahapelipolitiikasta päättävät eduskunta ja valtioneuvosto Suomen rahapelijärjestelmästä ja sen eri toimijoista

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Säätiöt rahoittajina Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Aluksi Yksi ajatus on tarjota teille lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen kokoon nähden ainoana

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunta PL 60 04301 Tuusula

Lisätiedot

TYYn avustukset järjestöille

TYYn avustukset järjestöille TYYn avustukset järjestöille 23.03.2016 Universitas Turku TYY & TY yhteistyössä Opetusta tukevan tai muuten akateemisen toiminnan järjestämiseen Esimerkiksi kurssien tai seminaarien järjestämiseen ja julkaisujen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Lauri Tanner 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

RAY kansalaisjärjestöjen rahoittajana

RAY kansalaisjärjestöjen rahoittajana RAY kansalaisjärjestöjen rahoittajana Niina Pajari, tiimivastaava, RAY Itä-Lapin yhdistys- ja järjestöfoorumi 25.4.2012, Kemijärvi Jakopäätös 2012 Avustukset yhteensä 291,0 milj. euroa (268,2) Avustuksen

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Rahapelihaittojen ehkäisy Minna Kesänen

Rahapelihaittojen ehkäisy Minna Kesänen Rahapelihaittojen ehkäisy Esityksen sisältö Yleistä rahapelaamisesta Rahapelihaittojen ehkäisy yhteisössä Rahapeliongelmien ehkäisy yksilötyössä Rahapelaamisesta yleisesti Rahapeleillä tarkoitetaan kaikkea

Lisätiedot

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö 7.6.2016 RAY:N TULOKSELLISUUS- JA VAIKUTUSSEURANTA RAY:n tulee seurata avustetun toiminnan tuloksia ja vaikutuksia

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Peliongelma Suomessa - Peluurin kokemuksia

Peliongelma Suomessa - Peluurin kokemuksia Peliongelma Suomessa - Peluurin kokemuksia Peluurin sidosryhmäseminaari 1.3.2006 Tapio Jaakkola projektipäällikkö Peluuri Liikaa pelissä? Soita Peluuri 0800 100 101 - www.peluuri.fi Motto: Some dance to

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Yhteistyöllä parempia RAY-projekteja

Yhteistyöllä parempia RAY-projekteja Yhteistyöllä parempia RAY-projekteja RAY:n avustuslinjauksista ja toimintaperiaatteista Joensuu 25.1.2011 Elina Varjonen, kehittämispäällikkö Raha-automaattiyhdistys 1 RAY:n avustusstrategian lähtökohdat

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Avustusten suuntaaminen ja RAY:n odotukset hankkeille

Avustusten suuntaaminen ja RAY:n odotukset hankkeille Avustusten suuntaaminen ja RAY:n odotukset hankkeille Kehittämispäällikkö Elina Varjonen, RAY Uusien avustuksensaajien koulutus Maaliskuu 2009 1 Alustuksen rakenne 1. Avustustoiminnan lähtökohtia ja lukemia

Lisätiedot

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille Valtionavustushankkeiden 2016 aloitusseminaari Hankeryhmät Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Oheismateriaali Kult

Oheismateriaali Kult KANGASALAN KUNTA Avustustoiminnan yleiset periaatteet 1. Johdanto Tähän Kangasalan kunnan avustustoiminnan yleiset periaatteetasiakirjaan on koottu Kangasalan kunnan avustusten myöntämiseen liittyviä ohjeita,

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Oiva-hankepoliklinikka

Oiva-hankepoliklinikka Oiva-hankepoliklinikka 23.4.2014 Helsinki Anne Kukkonen, 22.4.2014 1 Avustukset 2014 (2013) Haettuja avustuksia yhteensä 523 milj. euroa (494) Hakijoita 1 197 kpl (1 115) Hakemuskohteita 2 654 kpl (2 396)

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi Pakka-toimintamalli pähkinänkuoressa Pakka-toimintamallin erityispiirre on

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä. M-L Aronpää

Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä. M-L Aronpää Iloa, voimaa ja yhdessäoloa eläkeikään Vertaistoiminta riskien ehkäisyssä M-L Aronpää HASIC-projekti - Euroopan komission Health Programmen rahoittama projekti - Projektin kesto: 1.1.2014-30.6.2016 - Projektia

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen työnjako

Sopeutumisvalmennuksen työnjako Sopeutumisvalmennuksen työnjako Sari Miettinen Projektipäällikkö, vastaava tutkija (TtT) Vastuuyliopettaja Hyvinvointiosaamisen yksikkö Hämeen ammattikorkeakoulu Lähtökohtia Hankkeen kohteena nykytilan

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot