Senioreiden ideapaja kestävää oppimista yhteisössä

Transkriptio

1 Työpajakäsikirja Senioreiden ideapaja kestävää oppimista yhteisössä Ikäihmisten osaamisen tunnistaminen ja uusien mahdollisuuksien avaaminen oppimiselle ja osallisuudelle Elinikäisen oppimisen ohjelman ja Euroopan Unionin tuella

2 Käsikirjan tekijät ITÄVALTA Itävallan Punainen Risti Charlotte Strümpel, Cornelia Hackl Puh charlotte.struempel@roteskreuz.at UNKARI Budapestin Kulttuurikeskus Zsuzsanna Brenner, Peter Basel Puh international@bmknet.hu Punaisen Ristin tutkimuslaitos Katharina Resch, Monika Höglinger Puh katharina.resch@w.roteskreuz.at Itävallan aikuiskoulutusliittojen yhteisjärjestö Wolfgang Kellner Puh w.kellner@volksbildungswerke.org SUOMI Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto Pirjo Halla, Elisa Tan Puh pirjo.halla@opisto.hel.fi SAKSA ISIS Sosiaalisen infrastruktuurin instituutti Karin Stiehr Puh stiehr@isis-sozialforschung.de ITALIA LUNARIA Davide di Pietro, Sergio Crimi Puh dipietro@lunaria.org ISO-BRITANNIA PRIAE Ikääntymisen ja etnisyyden toimintatutkimuslaitos Naina Patel, Ahsan Malik Puh npatel@priae.org Strathclyden yliopisto Maureen Marley, Val Bissland Puh. +44 (0) maureen.marley@strath.ac.uk INTEVAL Ltd. Nicholas Walters Puh n.walters@surrey.ac.uk Julkaisu: Toimittajat: Val Bissland, Maureen Marley, Charlotte Strümpel Julkaisija: Itävallan Punainen Risti, Wiedner Hauptstraße 32, 1041 Wien, Itävalta Puh. : +43 (0) , ZVR-Zahl: Taitto: November Design & PR Painatus: gugler GmbH, Auf der Schön 2, A-3390 Melk Käännös: Merja Känä, Elisa Tan Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta vastaa ainoastaan sen laatija, eikä komissio ole vastuussa siihen sisältyvien tietojen mahdollisesta käytöstä. Kuvat: Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto, Budapestin kulttuurikeskus, Lunaria, Ikääntymisen ja etnisyyden toimintatutkimuslaitos, Punaisen Ristin tutkimuslaitos, Strathclyden yliopisto 2

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto ja työpajan tausta-ajatukset 4 2. Slic -työpajan suunnittelu ja toteuttaminen 7 3. Esimerkki kaksipäiväisestä työpajasta Työpajan esittely ja lämmittelyharjoitukset Taitoprofiilin laatiminen Ensimmäisen päivän arviointi Aktiviteetteja työpajapäivien väliselle ajalle Vapaaehtoistyön ja oppimisen mahdollisuudet Toimintasuunnitelman laatiminen Jatkotyöskentely Arviointi ja työpajan päätös Seurantatapaaminen 31 3

4 Johdanto ja työpajan 1tausta-ajatukset Johdanto Miksi tämä työpajakäsikirja on tehty? Euroopan väestörakenne on tunnetusti muuttumassa ja vanhenevan väestön määrän suhteessa nuorempiin odotetaan lisääntyvän seuraavien neljän vuosikymmenen aikana. Miten ikäihmiset viettävät elinvuotensa, on saamassa uutta yksilöllistä, sosiaalista ja poliittista merkitystä. Enää ei pidetä itsestään selvänä, että eläkkeelle jäädään tietyssä iässä, sillä osa ikäihmisistä jatkaa työntekoa yli virallisen eläkeiän. Osa puolestaan etsii uusia tapoja pysyä aktiivisena ja käyttää osaamistaan tai opiskelee uusia taitoja. Slic -työpajojen kehittäminen on osaltaan vastaus tähän muutokseen. Mikä SLIC -projekti on? SLIC (Sustainable Learning in the Community) oli kaksivuotinen projekti, jonka rahoitus tuli Euroopan komission GRUNDTVIG-ohjelman alaohjelmasta Elinikäinen Oppiminen. Projektia johti Itävallan Punainen Risti ja projektin osapuolina oli toimijoita Isosta-Britanniasta, Italiasta, Itävallasta, Saksasta, Suomesta ja Unkarista. Tavoitteena oli kehittää uusia käytännön keinoja auttaa ikäihmisiä tarkastelemaan aikaisempia elämänkokemuksiaan ja henkilökohtaisia taitojaan sekä löytämään uusia mahdollisuuksia oppimiseen ja yhteisölliseen osallistumiseen. Tämä tehtiin kehittämällä innovatiivinen työpajamalli, joka esitellään tässä käsikirjassa. Mitkä ovat SLIC -työpajan tavoitteet? Kaksipäiväisen työpajan (senioreiden ideapajan) tärkeimmät osat ovat Laatia henkilökohtainen taitoprofiili aikaisemmista kokemuksista ja oppimisesta. Laatia henkilökohtainen toimintasuunnitelma, joka perustuu uusien kiinnostuksen kohteiden tunnistamiselle ja priorisoimiselle. Työpajamalli perustuu runsaalle vuorovaikutukselle turvallisessa ja luottamuksellisessa ympäristössä. Pienryhmätyöskentely on todettu ihanteelliseksi keinoksi vastata osallistujien erilaisiin tarpeisiin. Kuka voi osallistua SLIC -työpajoihin? Työpajojen testaamiseen osallistui 103 aikuisopiskelijaa 6 maasta: malli toimi hyvin jo toimintansa vakiinnuttaneissa vapaaehtoisryhmissä ja ryhmissä, joissa oli aktiivisia ikäihmisiä ja mahdollisia vertaisohjaajia sekä ryhmissä, jotka muodostuivat etnisiin yhteisöihin kuuluvista ikäihmisistä. Työpaja voi sopia erityisen hyvin ikäihmisille tarkoitettujen koulutus- tai vapaaehtoistyöohjelmien osaksi. Ihanteellinen ryhmäkoko on osallistujaa. Miten tämä käsikirja auttaa ohjaajia? Tämän käsikirjan tarkoitus on rohkaista organisaatioita kehittämään ja tarjoamaan vastaavanlaisia työpajoja ja auttaa ohjaajia toteuttamaan niitä. Käsikirja on laadittu kokoamalla osapuolten käytännön kokemuksia, joita on kertynyt kurssin suunnittelusta ja toteuttamisesta aina seurantaan ja arviointiin asti. Mikä on paras tapa käyttää käsikirjaa? Sitä voidaan käyttää oppaana projekteissa, jotka liittyvät ikäihmisten elämän siirtymävaiheisiin nykyisessä muuttuvassa maailmassa. Työpajamateriaalia voidaan tarpeen vaatiessa muokata niin, että se soveltuu tietylle kohderyhmälle ja avaa uusia ajattelutapoja. Myös 4 Luku 1 Johdanto ja työpajan tausta-ajatukset

5 Johdanto ja työpajan 1tausta-ajatukset työskentelytapojen on sovelluttava osallistujien kulttuurisiin vakaumuksiin, arvoihin ja olettamuksiin. SLIC -projektin verkkosivulla annetaan linkkejä, joista löytyy lisää työpajamateriaalia ja esimerkkejä toteutetuista työpajoista. Työpajan esimerkinomainen päiväohjelma löytyy sivulta 10. Tarkkaa ohjelmaa voidaan muokata joustavasti osallistujien tarpeiden ja käytettävissä olevien resurssien mukaan käyttämällä verkkosivun materiaalia. Kuka voi käyttää käsikirjaa? Elinikäisen oppimisen projekteissa mukana olevien erilaisten organisaatioiden ja ryhmien johto ja ohjaajat, henkilökunta sekä iäkkäämmät vapaaehtoiset tai vertaisohjaajat löytävät varmasti innostavia esimerkkejä tässä käsikirjassa tarkasti kuvatuista SLIC -pilottityöpajoista. Se on hyödyllinen myös aikuiskouluttajille, ikäihmisten järjestöille, vapaaehtois- ja sosiaalityön järjestöille ja verkostoille, paikallisviranomaisille ja alalla toimiville päättäjille. Työpajan tausta-ajatukset Tämä osio on lyhyt yleiskatsaus pilottityöpajoissa käytettyjen menetelmien taustalla olevista pääajatuksista. Se auttaa ymmärtämään paremmin SLIC -työpajojen työskentelyn periaatteet. Taitoprofiili SLIC -tiimi käytti ohjeena taidon (skills) ja osaamisen/kyvykkyyden (competence) määritelmiä, jotka on laatinut Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (CEDEFOP): taidot: jonkin tehtävän suorittamiseen tarvittava tieto ja kokemus kyvykkyys: kyky soveltaa tietoa, tietotaitoa sekä taitoja tavanomaisessa tai muuttuvassa tilanteessa Vaikka työelämässä oleville ansioluetteloiden tekeminen on tuttua, joillakin ikäihmisillä saattaa olla hyvin vähän henkilökohtaista kokemusta taitoprofiilin laatimisesta. SLIC -työpajat antavat mahdollisuuden tunnistaa ja arvostaa sellaista ammattitaitoa, osaamista ja kokemusta, joka on joko unohtunut tai jäänyt huomiotta. Tämä prosessi voi: lisätä myönteistä ajattelua ja parantaa itsetuntoa auttaa ymmärtämään paremmin henkilökohtaisia vahvuuksia rohkaista opiskelemaan lisää tuoda esiin, kuinka arvokasta on käyttää taitojaan vapaaehtoistoimintaan Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelmien on hyvä olla tarkkoja, realistisia ja toteutettavissa olevia. Vaikka työpajojen pääaktiviteetit keskittyvät taitoprofiilin laatimiseen, on tärkeää, että ihmisillä on työpajasta lähtiessään jonkinlainen idea siitä, mikä on heidän seuraava askeleensa eteenpäin. Suhteiden luominen järjestävän organisaation ulkopuolisiin resursseihin, alueen järjestöihin ja paikallisiin toimijoihin on tärkeä osa suunnitelmaa. Osa projektin osapuolista tarjosi työpajatapahtumien puitteissa paikallisille vapaaehtoisille ja vapaaehtoistyötä tekeville ryhmille tilaisuuksia pitää lyhyitä esityksiä, mikä edesauttoi tätä jatkosuunnitteluprosessia. Luku 1 Johdanto ja työpajan tausta-ajatukset 5

6 Johdanto ja työpajan 1tausta-ajatukset Voimaannuttaminen Osapuolet ottivat työpajan suunnittelussa käyttöön voimaannuttavan lähestymistavan. Voimaannuttaminen määritellään aktiiviseksi osallistumiseksi, jossa ikäihmisillä on todellinen mahdollisuus olla aktiivisesti mukana oppimisprosessissa, sen sijaan, että heille esitettäisiin valmiiksi lukkoon lyöty päiväohjelma. Yksilöiden voimaannuttaminen sisältää myös ajatuksen yhteisöllisestä ja kollektiivisesta toiminnasta. Yhteisön kehittämisen, vapaaehtoistyön ja elinikäisen oppimisen väliset yhteydet Yllä mainituista käsitteistä puhutaan usein toisistaan irrallisina. SLIC pyrkii lähestymään käsitteitä kokonaisvaltaisesti. Vapaaehtoistyö on tärkeä väylä antamaan oma panoksensa yhteisöissä ja samalla se rikastuttaa vapaaehtoistyöntekijän omaa elämää. SLIC -työpajan lähestymistapa liittää elinikäisen oppimisen elämän myöhempiin siirtymävaiheisiin, eikä pelkästään työelämään. Aktiivisuus ikääntyessä Ihmisten identiteetti liittyy usein vahvasti palkkatyöhön ja sosiaaliseen asemaan työympäristössä. Itsetunto voi laskea, kun palkkatyöstä on siirrytty eläkkeelle. SLIC -työpajan lähestymistapa auttaa lisäämään tietoisuutta siitä, miten ikäihmiset voivat käyttää omia resurssejaan ja osaamistaan tulevaisuudessa. Se on suunniteltu auttamaan ihmisiä priorisoimaan, tekemään valintoja ja harkitsemaan, ovatko lisäopinnot tarpeen tulevaisuuden suunnitelmien toteuttamiseksi. Kaikki tämä edesauttaa ikääntyvän aktiivisuutta. Syrjäytymisen ehkäiseminen EU-politiikan tavoitteena on edistää yhteiskunnallista osallistumista ja yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta. Joidenkin ikäihmisten nähdään olevan vaarassa syrjäytyä, erityisesti niiden, joilla on vähemmän aikaisempaa koulutusta tai heikompi taloudellinen asema. SLIC -lähestymistavan tavoitteena on ottaa kaikki mukaan toimimaan ja houkutella myös sellaisia ihmisiä, joilla on vähemmän kokemusta muodollisesta koulutuksesta. Samalla halutaan lisätä vähemmän koulutettujen ihmisten tietoisuutta sellaisesta arkipäivän oppimisesta, jossa he ovat jo olleet osallisina. 6 Luku 1 Johdanto ja työpajan tausta-ajatukset

7 2 Slic -työpajan suunnittelu ja toteuttaminen Työpajan suunnittelu Määrittele täsmälliset tavoitteet ja päämäärät Työpajojen yleistavoitteet määritellään sivulla 4. On tärkeää ottaa huomioon oman organisaation tai ryhmän strategiset tavoitteet. Halutaanko painottaa tiettyä sektoria, yhteisöä tai aluetta tai vain keskittyä lisäämään osanottajien tietoisuutta taidoistaan ja kehittää jatkoaktiviteetteja. Keskeiset tavoitteet tulee määritellä suunnitteluprosessin varhaisessa vaiheessa ja keskustella niistä osapuolten kesken ottaen huomioon osallistujille, järjestäjille ja/tai yhteisölle koituvat hyödyt. Määrittele kohderyhmäsi On tärkeää, että kohderyhmä valitaan työpajalle asetettujen täsmällisten tavoitteiden pohjalta. Halutaanko työpaja kohdistaa ikääntyneille miehille vai naisille vai sekaryhmälle? Halutaanko kohdistaa työpaja etnisistä vähemmistöryhmistä tuleville ihmisille tai varmistaa, että ryhmä koostuu syntyperältään eritaustaisista osallistujista? Joissakin tapauksissa saatetaan osallistujiksi haluta nuorempia varttuneita ihmisiä, esimerkiksi pian eläkkeelle jääviä tai juuri eläkkeelle jääneitä. On tärkeää ottaa huomioon erilaisten kohderyhmien erilaiset odotukset, koska ne vaikuttavat sisältöihin, aikatauluun ja käytettäviin menetelmiin. Miten löytää osallistujat? Ota yhteyttä organisaatiossasi toimiviin aktiivisiin vapaaehtoistyöntekijöihin tai opiskelijoihin. Osoita arvostusta heidän aktiivisuudelleen, motivoi heitä jatkamaan ja rohkaise heitä ryhtymään vertaisohjaajiksi Värvää organisaatioonne jo yhteydessä olevia osallistujia julisteiden, sähköpostin, postin tai puhelimen avulla Värvää uusia osallistujia paikallislehden tai radiomainosten kautta tai organisaationne tavanomaisten viestimien kautta On tärkeää tuottaa hyvää mainos- ja tiedotusmateriaalia, josta ilmenee tarkasti, mitä työpaja tarjoaa. Näin mukaan saadaan kiinnostuneita ja työpajasta hyötyviä ihmisiä. Mainosmateriaalista tulisi käydä ilmi: että tavoitteena on opastaa ihmisiä kokoamaan pohdiskelun kautta oma taitoprofiili että tavoitteena on pohtia osallistujien tulevaisuudensuunnitelmia ja toimintaa ne hyödyt, jotka osanottaja saa osallistumalla epämuodollisiin ja lämminhenkisiin, erilaisia aktiviteetteja sisältäviin työpajoihin että osanottajien edellytetään olevan mukana molemmissa tapaamisissa järjestäjän yhteystiedot Millainen tila on sopiva työpajan järjestämiseen? Se on lähellä osallistujia ja/tai hyvien julkisten kulkuyhteyksien päässä. Se on riittävän tilava, jotta siellä on mahdollista liikkua ja työskennellä pienryhmissä pöytien ympärillä. Se on hyvin ilmastoitu ja asianmukaisesti lämmitetty. Tilassa tai sen läheisyydessä on mahdollisuus tarjota virvokkeita/lounasta. Luku 2 Slic -työpajan suunnittelu ja toteuttaminen 7

8 2 Slic -työpajan suunnittelu ja toteuttaminen Millainen on hyvä aikataulu? Pilottityöpajojen yhteydessä testattiin ja todettiin toimivaksi järjestää kaksi yhden päivän mittaista tapaamista (klo ), joiden väliin jäi viikko aikaa asioiden pohdiskeluun. Tarkka aikaraami riippuu osallistujien lukumäärästä, ryhmän elämänkokemuksesta ja aikaisemmista oppimiskokemuksista sekä aktiviteettien luonteesta. Jos resursseja on käytettävissä, kolmas seurantatapaaminen on hyödyllinen, koska se tuo ihmiset yhteen keskustelemaan tapahtuneesta kehityksestä ja antaa mahdollisuudet verkostoitumiselle ja keskinäiselle tuelle. Mitä resursseja tarvitaan? Tarvitaan ainakin yksi (mielellään kaksi) kokenut kouluttaja, hallinnollista apua, sopiva tila, joitakin perusvälineitä ja jonkinlainen ateriointimahdollisuus. Kaksipäiväisen työpajan järjestämiselle tulee laatia budjetti. Samalla täytyy päättää, missä määrin oma organisaatio voi ottaa maksettavakseen kuluja, vai pitääkö löytää kumppaneita ja ulkopuolista rahoitusta paikallisista tai kansallisista lähteistä tai Euroopan yhteisön kautta. Miten taataan, että kouluttajat ovat oikeanlaisia? Ihannetapauksessa kouluttajalla on kokemusta ikäihmisten opettamisesta, jotta hän saa ryhmän toimimaan aktiivisesti ja kykenee käsittelemään heterogeenista ryhmää huomioiden kuitenkin yksilölliset tarpeet. Hyvä kouluttaja kykenee: johtamaan ryhmää olematta hallitseva rohkaisemaan jokaista osallistumaan ja ilmaisemaan itseään käsittelemään eriäviä mielipiteitä suhtautumaan hienovaraisesti erimielisyyksiin tai vaikeuksiin olemaan joustava, mukautuvainen ja positiivinen koko työpajan ajan Vanhemman kouluttajan on varmasti helpompi saada aikaan nopeasti se luottamus ja vuorovaikutus, jota pohdiskelevien harjoitusten tekeminen vaatii. Hyvin koulutettu ja kokenut nuorempi ihminen voi kuitenkin suoriutua tehtävästä aivan yhtä hyvin. On syytä huomata, että minkä tahansa ikäinen kokematon kouluttaja tällaisen ryhmän vetäjänä heikentää huomattavasti työpajan onnistumismahdollisuuksia. 8 Luku 2 Slic -työpajan suunnittelu ja toteuttaminen

9 2 Slic -työpajan suunnittelu ja toteuttaminen Työpajan toteuttaminen Todennäköiset haasteet: Henkilökohtaisten asioiden käsitteleminen On tärkeää tehdä selväksi, että jokainen päättää itse, minkä verran haluaa kertoa henkilökohtaisista kokemuksistaan ja tiedoistaan ryhmälle. On myös täysin hyväksyttävää poistua, mikäli työpaja ei vastaa osallistujan odotuksia. Tältä pitäisi välttyä, jos mainos- ja tiedotusmateriaali on informatiivista ja tarkkaa. Jotkut ihmiset saattavat tuntea itsensä estyneiksi muiden edessä Kouluttajan tulee alusta alkaen tehdä selväksi ja sopia ryhmän kanssa, että työpajakeskustelut ovat luottamuksellisia. Kun ihmiset ovat tutustuneet toisiinsa, pienryhmätyöskentely on osoittautunut hyvin vapauttavaksi. Keskustelu ajautuu pois asiasta Hyvä kouluttaja tuo ryhmän hienotunteisesti takaisin tehtävän alkuperäiseen tavoitteeseen. Työskentelyn tulee edetä sujuvasti Kouluttajan tulisi tähdätä siihen, että työskentely etenee ongelmitta ja kiireettömästi, tarjota yksilöllistä tukimateriaalia ja kirjallista opastusta tehtäviin sekä rohkaista toimimaan yhdessä, keskustelemaan ja auttamaan toinen toistaan. Kouluttajan pitäisi myös turvallisella ja innostavalla tavalla ohjata osallistujia ajattelemaan luovasti omista taidoistaan ja kyvyistään sekä myös uusista tulevista mahdollisuuksista. Hänen tulee olla valmis muokkaamaan toimintatapoja ja aikataulua, jos osallistujat alkavat väsyä. Vaikeudet kirjallisissa tehtävissä Kouluttajan tulisi ottaa huomioon, että joillakin saattaa olla vaikeuksia kirjallisten tehtävien tekemisessä. Ehdota ryhmätöiden jakamista niin, että jokainen voi halutessaan helposti jättäytyä syrjään tietystä harjoituksesta. Tauot Käytä tauot ylimääräisiin tai henkilökohtaisiin kysymyksiin. Osallistujia tulisi myös aktiivisesti kannustaa keskinäiseen verkostoitumiseen ja vuorovaikutukseen työpajan aikana ja sen jälkeen. Miten varmistetaan uusien työpajojen toteutuminen? Hiokaa onnistuneimpia menetelmiä arviointitekniikoita käyttämällä. Kertokaa kokemuksistanne ja työpajojen onnistumisista organisaationne viestimissä ja paikallislehdissä sekä netissä. Pitäkää yhteyttä eri tahoihin houkutellaksenne mukaan lisää samanmielisiä ihmisiä. Suunnitelkaa PR-toimintaa, johon ryhdytte välittömästi onnistuneiden työpajojen jälkeen. Jos resurssinne antavat myöten, valitkaa joku yhteyshenkilöksi tätä ja muita samankaltaisia projekteja varten. Luku 2 Slic -työpajan suunnittelu ja toteuttaminen 9

10 3 Esimerkki kaksipäiväisestä työpajasta Tässä on yleisesimerkki työpajan mahdollisesta ohjelmasta. Ohjelma ja yksittäiset osiot on syytä muokata vastaamaan asetettuja tavoitteita, ryhmän kokoa ja luonnetta jne. Lisäharjoituksia ja esimerkkejä työpajan ohjelmista löytyy verkkosivulta Osioiden aikaraamit ovat arvioita ja riippuvat ryhmän koosta ja kokoonpanosta sekä kouluttajan toimintatavoista. Työpajan 1. päivä Työpajan esittely ja lämmittelyharjoitukset (60 min.) Sivu 11 ja 12 Tauko (30 min.) Taitoprofiili: Vaihe 1 Valmistava harjoitus Sivu 13, 15, 17, 19 Lounas Taitoprofiili: Vaihe 2 Henkilökohtaisen taitoprofiilin laatiminen Sivu 13, 14, 16, 18, 21 Tauko Kotitehtävien selittäminen ja niistä keskusteleminen Sivu 23 Ensimmäisen päivän huomiot ja arviointi Sivu 22 Työpajan välipäivinä osallistujat työstävät kotitehtäviä. Osallistujille on hyvä antaa yhteysnumero tai sähköpostiosoite, jotta he voivat tarvittaessa kysyä neuvoa kotitehtävistä. Työpajan 2. päivä Avaus: Tervetulotoivotus ja yhteenveto 1. päivän saavutuksista sekä 2. päivän tavoitteiden läpikäyminen (15 min.) Kotitehtävien käsittely ja palaute ja taitoprofiilin jatkotyöstäminen (15 min.) Sivu 24 Vapaaehtoistyö- ja opiskelumahdollisuuksien esittely Sivu 25 Tauko Toimintasuunnitelman esittely tai taitoprofiilin viimeistely Sivu 26 Lounas Toimintasuunnitelman laatiminen Sivu 26, 27 Tauko Arviointi ja työpajan päättäminen Sivu Luku 3 Esimerkki kaksipäiväisestä työpajasta

11 4 Työpajan esittely ja lämmittelyharjoitukset minuuttia Tavoitteet Esitellä työpajan tavoitteet ja työskentely- ja toimintatavat Esitellä pääpiirteittäin päivien ohjelma ja käytännön asiat Luoda rento ja ystävällinen ilmapiiri Edistää tiedonvaihtoa ja kommunikointia osallistujien välillä Koota osallistujien työpajalle asettamia odotuksia Toivota osallistujat tervetulleiksi ja esittele kouluttajat Jaa ensimmäisen päivän ohjelma ja käy läpi käytännön asioita Valitse yksi tai useampi ryhmälle sopiva lämmittelyharjoitus Selitä työpajan tavoitteet, työskentely- ja toimintatavat sekä käy läpi, mitä osallistujat voivat odottaa näiltä kahdelta päivältä. Kerro ryhmälle, että yhtenä tavoitteena on ystävällinen, vuorovaikutteinen ja rento ilmapiiri. Kokoa osallistujien omia, työpajalle asettamia odotuksia Harjoituksia lämmittelyyn ja odotusten keräämiseen (Katso lisää harjoituksia 5 minuuttia Lämmittelyharjoitus 1: Hei Kouluttaja pyytää osallistujia kiertelemään huoneessa hitaasti sanomatta mitään, vain nyökkäämään ja hymyilemään muille. Seuraavaksi osallistujat tervehtivät toisiaan kävellen hitaasti ja käyttäen erilaisia tervehdyksiä kuten; Hei, Hyvää huomenta tai Hauska tavata. Viimeisessä vaiheessa osallistujat kävelevät nopeammin ja tervehtivät jokaista huoneessa olijaa. 20 minuuttia Lämmittelyharjoitus 2: Tutustutaan Kaikille osallistujille jaetaan paperi, jossa on neljä kysymystä: nimi, lempiväri, suosikkilomapaikka sekä mahdollinen aiempi kokemus vapaaehtoistyöstä tai opiskelusta ja harrastuksista. Osallistujat työskentelevät pareittain ja esittävät vuorotellen toisilleen nämä kysymykset. Kukin osallistuja merkitsee muistiin parinsa vastaukset ja esittelee ne kaikille. Jos osallistujia on pariton määrä, he voivat työskennellä myös kolmen ryhmissä minuuttia Lämmittelyharjoitus 3: Mistä sinä olet kotoisin? Tarvitaan avoin tila. Kouluttaja piirtää lattialle maan tai kaupungin kuvitteellisen kartan osoittamalla missä on pohjoinen/etelä, itä/länsi, kotikaupunki tai kaupungin keskusta. Jokainen asettuu tälle kuvitteelliselle kartalle kouluttajan ohjeiden mukaisesti esimerkiksi siihen kohtaan, missä hän on syntynyt tai missä hän asuu tällä hetkellä. Tämä harjoitus saa ihmiset liikkeelle, toimimaan yhdessä ja tuntemaan ryhmään kuuluvuutta. Kun kukin on löytänyt paikkansa kartalla, voidaan osallistujille antaa hetki aikaa jutella keskenään. Sitten heitä pyydetään esittäytymään ja kertomaan itsestään / asuin- tai synnyinpaikastaan. Luku 4 Työpajan esittely ja lämmittelyharjoitukset 11

12 4 Työpajan esittely ja lämmittelyharjoitukset 20 minuuttia Huomioitavaa lämmittelyharjoituksissa 1 4 Lämmittelyharjoitus 4: Kootaan osallistujien odotuksia Osallistujia pyydetään pareittain, pienryhmissä tai koko ryhmänä toimien kirjoittamaan ylös, mitä odotuksia heillä on tälle kaksipäiväiselle työpajalle. Pareille tai pienryhmille annetaan aikaa keskustella vastauksista. Sen jälkeen keskustellaan koko ryhmänä odotuksista ja ne kirjoitetaan fläppitaululle. Painotetaan, että koko työpajan aikana ei ole olemassa oikeita tai vääriä vastauksia, ainoastaan henkilökohtaisia näkemyksiä. Lopuksi osallistujille selitetään, mitkä heidän odotuksistaan todennäköisesti täyttyvät työpajan aikana ja mitkä odotukset eivät ehkä ole realistisia. Voit yhdistää osallistujien esittelyn harjoitukseen, jossa kootaan heidän odotuksiaan, esimerkiksi lämmittelyharjoitukseen 3 tai 4 Kirjoita kootut odotukset fläppitaululle, jotta ne ovat selkeästi näkyvillä koko työpajan ajan ja tarkista säännöllisesti, että ne tulevat täytettyä Painota vielä kaikille, että kukin päättää itse, minkä verran haluaa kertoa henkilökohtaisista kokemuksistaan ja asioistaan työpajassa. Käytettävissä olevasta ajasta, työpajan tavoitteista ja ryhmän osallistujamäärästä sekä koostumuksesta riippuen on kenties myös hyödyllistä käsitellä ikääntymistä ja oppimista ja/tai käsitellä joitakin sivulla 5 ja 6 mainittuja avainajatuksia 10 minuuttia Tavoitteet Huomioitavaa lämmittelyharjoituksessa 5 Lämmittelyharjoitus 5: Aloitetaan jokainen päivä laululla, toivotuksella tai runolla Luodaan työpajan tunnelma avaamalla ja päättämällä jokainen päivä laululla, toivotuksella tai runolla ja muodostetaan näin sulkeutuva ympyrä Kysy, onko ryhmässä joku vapaaehtoinen, joka haluaisi aloittaa päivän valitsemallaan laululla, toivotuksella tai runolla. Muut osallistujat kuuntelevat ryhmänä esitystä. Päivän päätteeksi toteutetaan sama aktiviteetti ja näin ympyrä sulkeutuu. Esitystä ei ole tarkoitus kommentoida tai analysoida. Se on yksilöiden ja ryhmän ilmaus tuntemuksistaan ja toimii yhteenkuuluvuutta tuovana toivotuksena. Rohkaise ryhmää osallistumaan esitykseen. Mikäli ilmaantuu useampia vapaaehtoisia, esitykset kunkin päivän alussa ja lopussa voidaan jakaa tasaisesti vapaaehtoisten kesken. 12 Luku 4 Työpajan esittely ja lämmittelyharjoitukset

13 5 Taitoprofiilin laatiminen Yksi SLIC -työpajojen ydinaktiviteeteista on henkilökohtaisen taitoprofiilin laatiminen. Tämä auttaa osallistujia ymmärtämään ne taidot ja kyvyt, joita he ovat elämänsä aikana hankkineet. Taitoprofiilin tekoprosessi käsittää valmistavan vaiheen ja varsinaisen toteuttamisvaiheen. Ikäihmiset ovat heterogeeninen ryhmä ihmisiä, joilla on erilaiset elämänkokemukset ja näin ollen taitoprofiilin tekemiseen on erilaisia lähestymistapoja. Tässä osiossa selostetaan yksityiskohtaisesti kolme menetelmää, jotka esittelevät muunnoksia aiheesta ja antavat esimerkkejä erilaisten työkalujen käyttämisestä. Valmistava harjoitus Tavoitteet Perehdyttää osallistujat taitojen käsitteeseen Auttaa osallistujia harjoittelemaan terminologian käyttöä Pohtia omia ja muiden taitoja Ymmärtää millaista elämänkokemusta ja työkokemusta osallistujat arvostavat Tarvittavat välineet Hyvin varustettu luokkahuone, jossa on projektori, valkokangas, fläppitauluja Tilaa liikkua Siirreltävät tuolit ja pöydät Henkilökohtaisen taitoprofiilin laatiminen Tavoitteet Rohkaista ihmisiä katsomaan taaksepäin elämässään ja löytämään uudelleen taitonsa ja kykynsä Päättää, mitkä aiemmista kokemuksista ovat olleet tärkeitä ja opettavaisia Saada jokainen osallistuja tietoisemmaksi omista taidoistaan ja kyvyistään Auttaa osallistujia ymmärtämään, että he ovat elämänsä aikana oppineet paitsi muodollisten opintojen myös kokemuksen kautta Osoittaa, että elämän eri vaiheissa jotkut taidot ovat tärkeämpiä kuin toiset Laatia taitoprofiili tärkeänä askeleena kohti tulevaa toimintaa Luku 5 Taitoprofiilin laatiminen 13

14 5 Taitoprofiilin laatiminen Tarvittavat välineet Muistilista tai muistikartta, joka on räätälöity vastaamaan osallistujien odotuksia ja kokemuksia Määritelmiä, selityksiä ja esimerkkejä taidoista. Nämä auttavat osallistujia kokoamaan omaa luetteloaan. Mittari kuvaamaan tiettyjen taitojen tärkeyttä yksilölle (esim. käyttämällä asteikkoa 1 5) Huomioitavaa henkilökohtaisen taitoprofiilin laatimisessa Varaa riittävästi aikaa valmistaviin aktiviteetteihin, jotta osallistujat ovat motivoituneita ja ymmärtävät profiilin laatimisen perusperiaatteet Taitoprofiili on henkilökohtainen asiakirja. Painota, että ihmiset valitsevat heille itselleen tärkeitä taitoja, eivätkä laadi pitkiä merkityksettömiä listoja kouluttajan mieliksi Taitoprofiiliin käytettävä aika vaihtelee valituista työkaluista sekä ryhmän koosta ja koostumuksesta riippuen Määritelmät, selitykset ja esimerkit auttavat osallistujia kokoamaan omaa luetteloaan. Seuraavassa on tämän aktiviteetin toteuttamiseksi kolme esimerkkiä, joissa käytetään erilaisia menetelmiä: lyhyet PowerPoint esitykset, keskustelut, ennalta laaditut tehtäväpaperit/tehtäväkortit, ryhmä- ja yksilölliset harjoitukset, oppimiskahvila (café conversations), aivoriihi ja miellekartat (mind mapping). 14 Luku 5 Taitoprofiilin laatiminen

15 5 Taitoprofiilin laatiminen Esimerkki 1: Taitokortit ja muistilista taidoista 60 minuuttia Tarvittavat välineet Huomioitavaa taitokorttien käytössä Valmistava harjoitus: taitokortit Fläppitaulu Tusseja Pöytäryhmät Tyhjiä ja ennalta täytettyjä kortteja (15 kutakin 3 4 hengen ryhmää varten), joissa on nimetty äärimmäisiä taitoja (esim. benjihyppy), tärkeitä taitokokonaisuuksia (esim. järjestelytaidot) sekä yksinkertaisia aktiviteetteja ( epätaitoja esim. television katselu) Kouluttaja käy läpi taitokäsitteitä ja antaa esimerkkejä taidoista (esim. vieraan kielen puhuminen, ruoanlaitto, kommunikointi). Kukin osallistuja saa 5 tyhjää korttia, joihin hän kirjoittaa 5 itselleen tärkeää taitoa. Sitten osallistujia pyydetään kokoontumaan 3 4 hengen ryhmiin. Jokainen näistä ryhmistä saa vielä 15 ennalta täytettyä korttia omiensa lisäksi. Ryhmiä pyydetään yhdistämään samanlaiset ja poistamaan merkityksettömät/epäolennaiset kortit. Jäljelle jääneet kortit pannaan tärkeys- ja hyödyllisyysjärjestykseen. Kullakin ryhmällä pitäisi nyt olla tärkeää korttia. Nyt muodostetaan suuremmat ryhmät yhdistämällä aina kaksi ryhmää toisiinsa. Nämä suuremmat ryhmät menettelevät samalla tavoin kortilla ja ryhmän edustaja selittää heidän tuloksensa muille ryhmille. Kaikkien ryhmien työn perusteella saadut tärkeintä ja olennaisinta taitoa kirjataan fläppitaululle ja niistä keskustellaan. Auta osallistujia löytämään mahdollisimman laaja kirjo kotona, työpaikalla ja yhteisössä tarvittavista taidoista Pura arkisia toimintoja (esim. ruoanlaitto), jotka voivat sisältää valikoiman erilaisia taitoja Rohkaise osallistujia työskentelemään itselleen sopivalla tasolla, koska osalla ihmisiä tai ryhmiä on paljon kokemusta ja koulutusta, toisilla vähemmän Luku 5 Taitoprofiilin laatiminen 15

16 5 Taitoprofiilin laatiminen 75 minuuttia Tarvittavat välineet Taitoprofiilin laatiminen muistilistaa käyttämällä Vaihe 1: Esimerkki 1 Muistilista taidoista: (Liitteen sivu 32) Vaihe 2: Esimerkki 1 Taitoprofiili: (Liitteen sivu 32) 60 minuuttia Vaihe 1 Kouluttaja jakaa muistilistan taidoista jokaiselle osallistujalle ja selittää, miten se täydennetään kolmessa vaiheessa: Katso nimettyä taitoa ja sen selitystä ja päätä, onko sillä merkitystä sinulle. Jollei, rastita ruutu epäoleellinen Jos sillä on merkitystä, mieti konkreettista esimerkkiä elämästäsi ja kirjoita se ylös lyhyesti Arvioi merkityksellisen taidon hallintaasi asteikon mukaan Kouluttaja kiertelee osallistujien luona ja auttaa tarvittaessa 15 minuuttia Huomioitavaa taitomuistilistojen käytössä Vaihe 2 Kouluttaja pyytää osallistujia katsomaan uudelleen taitoprofiilia ja valitsemaan ne taidot, jotka ovat heille kaikkein tärkeimpiä ja siirtämään ne taitoprofiiliin (1). Ennen ensimmäisen työpajapäivän päättämistä osallistujille annetaan mahdollisuus huomioida päivän tulokset yhdessä: jokainen saa kertoa, mitä on saanut työpajapäivältä ja kuinka monta taitoa kirjasi yhteenvetoon sekä kuvailla oman kokemus- ja tietopohjansa laajuutta. Osallistujia rohkaistaan palautekierroksella kertomaan muille kolme tärkeintä taitoaan ja mistä he kuluneessa päivässä ovat eniten pitäneet. 16 Luku 5 Taitoprofiilin laatiminen

17 5 Taitoprofiilin laatiminen Esimerkki 2: Muistikartta ja taitoprofiili 20 minuuttia Tarvittavat välineet Huomioitavaa Power- Point esityksessä Valmistava harjoitus: PowerPoint esitys ja keskustelu Lyhyt PowerPoint esitys (katso nettisivu Projektori Tietokone Pidä lyhyt PowerPoint esitys, jossa kerrot yleisesti taidoista seuraavien kysymysten avulla: Minkälaisia taitoja on olemassa (formaaliset eli muodolliset, koulutuksen ja opiskelun avulla hankitut taidot ja informaaliset eli arkipäivän oppimisen kautta hankitut taidot) Millä elämän alueilla ihmiset voivat hankkia taitoja Mitä hyötyä ikäihmiselle on siitä, että hän tunnistaa tai kirjoittaa ylös omia taitojaan Esityksen jälkeen osallistujien kysymysten ja yhteisen keskustelun kautta pyri vielä selventämään, mitä taidoilla tarkoitetaan. Kouluttajan tulee hallita PowerPoint. Esitykseen tulee olla havainnollinen ja kielen arkikieltä esityksen muodollisen luonteen vastapainona. Jollei käytössäsi ole PowerPoint -ohjelmaa tai siihen tarvittavia laitteita, voit valmistella fläppitauluesityksen kysymysten käsittelemiseksi. Luku 5 Taitoprofiilin laatiminen 17

18 5 Taitoprofiilin laatiminen 2 tuntia Tarvittavat välineet Huomioitavaa muistikartan ja taitoprofiilin laatimisessa Muistikartan ja taitoprofiilin laatiminen Esimerkki 2: Muistikartta (Liitteen sivu 33) Esimerkki 2: Yleiskatsaus taitoihin ja osaamiseen (Liitteen sivu 34) Työpajan tämän osan tavoitteena on saada ikäihmiset kokoamaan viralliset, epäviralliset ja arkipäivän oppimisen kautta hankitut taitonsa yhteen käyttämällä muistikarttaa. Muistikartan ideana on palata takaisin tärkeisiin elämänvaiheisiin ja muistella, mitkä taidot on hankittu missäkin vaiheessa elämää. Muistikartassa on kahdeksan ennalta määrättyä aluetta: työelämä, koulutus, kurssit ja opiskelu, perhe-elämä, vapaaehtoistoiminta, vapaa-aika, erityisalueet ja muut. Jos on tarpeen, näihin kahdeksaan määriteltyyn alueeseen voidaan lisätä yksi tai useampi. Esittele muistikartan idea jakamalla jokaiselle osallistujalle tyhjä muistikartta ja anna yksi esimerkki kultakin alueelta. (5 min.) Rohkaise osallistujia täyttämään oma karttansa itsekseen. Kiertele huoneessa vastaamassa kysymyksiin. (30 min.) Keskustelkaa tuloksista ryhmissä. Jokainen osallistuja esittelee muistonsa ja avaintaitonsa pienessä tai suuremmassa ryhmässä. Keskustelun kuluessa osallistujat valitsevat tärkeimmät taitonsa. Nämä ovat sellaisia taitoja, joista he pitävät ja jotka he hallitsevat hyvin ja joita he haluavat jatkossa käyttää. (60 min.) Taitoprofiilin laatiminen: Jaa taitoprofiili kullekin osallistujalle. Pyydä osallistujia valitsemaan kolme avaintaitoaan ja kirjoittamaan ne itsenäisesti taitoprofiiliin. Kaikki osallistujat täyttävät taitoprofiiliin kolme avaintaitoa, jotka he ovat hankkineet elämänsä aikana. (25 min.) Tämä aktiviteetti on kerronnallinen ja auttaa niin ollen saamaan osallistujilta henkilökohtaisia muistoja ja kokemuksia. Se toimii hyvin sellaisten henkilöiden kanssa, jotka eivät erityisesti pidä kirjallisten kyselylomakkeiden täyttämisestä. Vähemmän kokemusta jollakin alalla (esim. työelämässä tai vapaaehtoistyössä) omaavien osallistujien muistikartta voi näyttää osalla alueista melko tyhjältä. Heille tulee painottaa, että kaikki muistikartat näyttävät erilaisilta. Ihmiset pohtivat muistojaan tämän aktiviteetin aikana. Kielteiset kokemukset ovat osa elämää ja ihmiset haluavat ehkä kertoa näistä kokemuksista, kuten puolison kuolemasta tai hankalista ajoista työssä. Vaikka tähän tulisikin varata tarpeeksi aikaa, kouluttajien pitää myös tarkkailla ajankäyttöä. 18 Luku 5 Taitoprofiilin laatiminen

19 5 Taitoprofiilin laatiminen Esimerkki 3: Ohjatut keskusteluryhmät, joissa käytetään miellekarttoja (mind mapping) 2 tuntia Tässä esimerkissä taitoprofiilia valmistava harjoitus tehdään työpajan 1. päivänä ja osallistujat laativat taitoprofiilin kotona. Tuloksista keskustellaan työpajan 2. päivänä. Valmistava harjoitus 1. päivänä Tässä esimerkissä käytetään taitoprofiilin laatimiseen epäsuoraa lähestymistapaa: Avausharjoitus ohjaa osallistujia pohtimaan vapaaehtoistyöhön, opiskeluun tai muihin aktiviteetteihin liittyviä kysymyksiä käsittelemällä kolmea kysymystä, esim. Miksi ryhtyisin vapaaehtoistyöhön? Mitkä ovat hyödyllisiä taitoja vapaaehtoistyössä? Mitä epäilyksiä minulla on vapaaehtoistyön suhteen? Avain menetelmän onnistumiseen on huolehtia siitä, että jokainen osallistuja tuntee olevansa osallisena ja hänellä on puhevalta. Siksi on ehdottoman tärkeää järjestää osallistujat istumaan kodikkaasti pienissä ryhmissä pöytien ympärille. Tätä menetelmää kutsutaan joskus nimellä Oppimiskahvila (Learning Café, Café Conversation) (Katso Tarvittavat välineet). Tarvittavat välineet 3 4 pöytää, joiden ympärillä 4 5 ihmistä voi istua mukavasti Pöydille paperiset pöytäliinat, joihin voidaan kirjoittaa/piirtää väritusseilla Oppimiskahvila : Verkkosivu, jossa selitetään tätä menetelmää ja sen käyttötapoja. Miellekarttojen tekeminen Tässä 5 minuutin videoklipissä Tony Buzan, menetelmän keksijä, esittää kuinka miellekartta laaditaan. (Suomessa mm. Mari Aulanko on kirjoittanut miellekartoista kirjassaan Minä opin) Aloita lyhyellä värikkäällä PowerPoint esityksellä (katso nettisivu joka luo puitteet annetuista kysymyksistä keskustelemiselle. Esitys viitoittaa työpajan tavoitteet; tunnistaa opiskelun ja kokemuksen kautta hankitut henkilökohtaiset taidot sekä laatia henkilökohtainen taitoprofiili. On tärkeää, että keskustelun avulla häivytetään mahdolliset epäilyt, joita osallistujilla saattaa olla taitoprofiilin tarpeellisuudesta tai sen laatimisesta. Yllä mainitut kolme kysymystä voidaan näyttää valkokankaalla ja kirjoittaa paperisille pöytäliinoille miellekartan päähaaroina. (Katso nettisivu). Kerro, kuinka miellekartta on erinomainen tapa vangita ajatuksia visuaalisesti avainsanojen ja kuvien avulla. Kuuntelemalla muita ja laajentamalla miellekartan haaroja keskustelujen edetessä osallistujat tallentavat keskustelut visuaalisesti paperille. Vapaus on avainsana! Kouluttaja kiertelee varmistamassa, että kaikki ryhmät tallentavat ajatuksia puhumisen ohella minuutin jälkeen ryhmät siirtyvät seuraavaan pöytään ja tutkiskelevat, mitä ideoita edellinen ryhmä on koonnut kartaksi ja täydentävät haaroja tai luovat uusia. Kun siirrytään kolmannen kerran, tilanne on haastavampi, koska monet ideat on jo käsitelty. Tämä viimeinen tilanne voi olla lyhyempi. Sitten osallistujat kiertävät kaikki pöydät ja katsovat, miten muut ovat kehittäneet heidän aloittamiaan ideoita. Luku 5 Taitoprofiilin laatiminen 19

20 5 Taitoprofiilin laatiminen Huomioitavaa miellekarttoja käyttävissä keskusteluryhmissä Tämän vuorovaikutteisen, käytännöllisen ja hauskan aktiviteetin avulla osallistujat ovat saaneet selkeämmän näkemyksen esim. vapaaehtoistyöstä, ovat jakaneet omaa tietämystään ja saaneet itseluottamusta ja motivaatiota keskittyä omiin henkilökohtaisiin taitoihinsa. (Katso nettisivulta miellekartta tästä aktiviteetista syntyneistä ajatuksista). Tämän harjoituksen päätteeksi jaetaan muistilista taidoista ja kyvyistä (katso Liitteestä esimerkki sivulla 35). Tämä on tarkoitus täydentää ennen seuraavaa työpajapäivää. Tässä yhteydessä selitetään myös, miten tärkeää on täydentää tämä muistilista luotetun perheenjäsenen, ystävän tai toisen vapaaehtoistyöntekijän kanssa, koska he ehkä kykenevät tunnistamaan taitoja, jotka henkilöltä itseltään ovat saattaneet jäädä huomaamatta. Kouluttaja kerää lopuksi pöytäliinat ja kokoaa ne myöhemmin yhteenvetokartaksi, joka kuvaa ryhmien tunnistamat avainteemat. Tässä vaiheessa on hyödyllistä valokuvata kartat, jotta niihin voidaan palata myöhemmin. Avainteemoista voidaan myös laatia yhteenvetodokumentti ja esittää se helpommin luettavassa kirjallisessa muodossa. Painota, miten tärkeää jokaisen on osallistua miellekartan laatimiseen Jos mahdollista, valitse jokaiseen pöytään isäntä, joka huolehtii kaikkien osallistumisesta ja auttaa pöytään saapuvaa ryhmää ymmärtämään nopeasti, mistä aikaisempi ryhmä on keskustellut Vaihtoehtoisesti kouluttaja voi kulkea pöydästä toiseen ja varmistaa, että kaikki ovat aktiivisesti mukana Ei haittaa, vaikka miellekartta poikkeaisi tavanomaisesta mallista yksi sana/yksi haara, kunhan ryhmät pystyvät lukemaan ja ymmärtämään kartat siirtyessään pöydästä toiseen Voit käyttää kolmea yllä mainittua kysymystä tai muokata kysymyksiä työpajan tavoitteisiin sopiviksi 20 Luku 5 Taitoprofiilin laatiminen