YMPÄRISTÖMINISTERIÖ ENERGIATEHOKKUUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ ENERGIATEHOKKUUSSUUNNITELMA

2 2 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo 1 Esipuhe Nykyinen energiankäyttö Energiankulutus Kiinteistöjen energiankulutus Matkustuksen energiankulutus Energiankulutuksen seuranta ja raportointi Energian hankinta ja hiilidioksidipäästöt Energiankäyttöön vaikuttavat muutokset toiminnassa Enegiansäästö- ja energiatehokkuustavoitteet Energiatehokkuussuunnitelman toteuttaminen ja energiansäästötoimenpiteet Energiatehokkuuden johtaminen ja toimeenpano Viestintä Koulutus Energiatehokkuus huomioon hankinnoissa Energiansäästötoimenpiteet Toteutetut toimenpiteet Jatkotoimenpiteet... 12

3 3 1 Esipuhe Direktiivi energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista (2006/32/EY) ns. energiapalveludirektiivi, tuli voimaan Direktiivissä on asetettu 9 % ohjeellinen energiansäästön kokonaistavoite kaudelle Lisäksi direktiivissä julkiselle sektorille on asetettu velvoite näyttää esimerkkiä direktiivin mukaisissa toimissa energiatehokkuuden edistämiseksi. Energiapalveludirektiivin toimeenpano perustuu mm. valtioneuvoston helmikuussa 2010 julkistamaan periaatepäätökseen energiatehokkuustoimenpiteistä. Periaatepäätöksessä valtion organisaatioille on asetettu velvoite laatia energiatehokkuussuunnitelma työ- ja elinkeinoministeriölle vuoden 2012 loppuun mennessä. Ympäristöministeriön energiatehokkuutta on alettu seuraamaan systemaattisesti vuonna 2008, jolloin ympäristöministeriössä otettiin käyttöön ympäristöjärjestelmä. Vuonna 2011 ympäristöministeriön ympäristöjärjestelmä sertifioitiin ja ympäristöministeriölle myönnettiin Green Office merkin käyttöoikeus. Energiatehokkuussuunnitelman toteuttaminen ja seuranta tullaan liittämään ympäristöministeriön ympäristöjärjestelmään. Ympäristöministeriössä on vuoden 2012 alusta käynnistynyt toimitilahanke, jonka yhtenä tavoitteena on merkittävien energiansäästöjen saavuttaminen lähinnä tilatehokkuuden parantamisella. Toimitilahanke vaikuttaa siten ympäristöministeriön itselle asettamiinsa energiansäästötavoitteisiin ja niiden toteutumiseen. Lisäksi myös monilla pienemmillä toimilla tulee olemaan merkitystä energiansäästötavoitteiden toteuttamisessa. Ympäristöministeriö on pyrkinyt sitouttamaan organisaationsa sekä toimitilahankkeeseen että muihin pienempiin energiansäästötoimenpiteisiin. Henkilöstön sitouttaminen on olennainen osa energiansäästötavoitteisiin pääsemiseksi. Tämä suunnitelma luo puitteet energiatehokkuuden systemaattiselle ja jatkuvalle parantamiselle. Se myös pyrkii vastaamaan niihin ilmasto- ja energiatehokkuushaasteisiin, joita kansainvälinen ja kansallinen lainsäädäntö asettavat. Oikein toteutettuina energiansäästötoimenpiteillä pystytään parantamaan työympäristön viihtyisyyttä sekä saavuttamaan kustannussäästöjä. Ympäristöministeriön sisäinen energiastrategia: Ympäristöministeriö edistää energiaratkaisuillaan uusiutuvan energian käyttöä ja on edelläkävijä valtionhallinnossa uusiutuvan energian hankkijana. Ympäristöministeriö käyttää innovatiivisia, älykkäitä ja energiatehokkaita vaihtoehtoja toimitilansa talotekniikassa sekä tieto- ja viestintäratkaisuissa. Helsingissä, Kansliapäällikkö Hannele Pokka

4 4 2 Nykyinen energiankäyttö 2.1 Energiankulutus Kiinteistöjen energiankulutus Ympäristöministeriö toimii tällä hetkellä yhdessä toimipisteessä, joka on yhdistetty kolmesta kiinteistöstä (taulukko 1). YM:n vuokrasopimukset nykyisten toimitilojen osalta päättyvät vuoden 2013 lopussa, jonka takia YM:ssä käynnistettiin vuoden 2012 alussa toimitilahanke. Nykyistä vuokrasopimusta tultaneen jatkamaan vuodelle 2014 ja ympäristöministeriö siirtyy uuteen toimitaloon vuoden 2015 alusta. Taulukko 1a: Ympäristöminiteriön kiinteistöt ->2014 Kiinteistö Hlö Brutto- Lämmitetty Energialuokka Omistaja ala, m 2 tilavuus, m 3 Kasarminkatu ei Catella Fabianinkatu F Nordea eläkesäätiö Kasarminkatu ei Handelsgillet Yhteensä Taulukko 1b: Ympäristöminiteriön kiinteistö > Kiinteistö Hlö Bruttoala, m 2 Lämmitetty tilavuus, m 3 Energialuokka Omistaja/vuokraaja Aleksanterinkatu B-C HY/ Senaattikiinteistöt Ministeriön kiinteistöissä sijaitsee pääsääntöisesti toimistotiloja. Lämmitysmuotona on kaukolämpö. Lämmönkulutukset on esitetty taulukossa 2, sähkönkulutukset taulukossa 3 ja vedenkulutukset taulukossa 4. Kasarmikatu 23.n osalta kaikkia tietoja ei ole saatavissa. Kiinteistökohtaisiin sähkön-, lämmön- ja vedenkulutuksiin on tarkastelujaksolla vaikuttanut tietyt erityispiirteet ja poikkeustilanteet. Kasarminkatu 25 rakenteet on alipaineistettu, joka aiheuttaa sähkön normaalia suurempaa kulutusta. Lisäksi 2010 kesällä sattunut vesivahinko Kasarminkatu 25 kiinteistössä on vaikuttanut sähkön kokonaiskulutukseen. Ympäristöministeriön uuden toimitilan Aleksi 7 lämmitys tulee olemaan kaukolämpö, sähkö uusiutuvaa tuulivoimaa ja tilaan tulee maakylmä. Lisäksi uuden toimitilan katolle on suunnitteilla aurinkopaneeleja.

5 5 Taulukko 2: Ympäristöminiteriön sähkönkulutus vuosina Kiinteistö Yksikkö Kasarminkatu KWH/m2 111 KWH/m3 33 MWH/Hlö 4,09 Fabianinkatu KWH/m2 53 KWH/m3 14 MWH/Hlö 2,01 Kasarminkatu KWH/m2 27 KWH/m3 9 MWH/Hlö 0,94 Yhteensä Keskiarvo /hlö 2,99 2,89 2,84 2,99 Taulukko 3. Ympäristöminiteriön normitettu 1 lämmönkulutus vuosina Kiinteistö Kasarminkatu /hlö 5,83 kwh/m kwh/m 3 48 Fabianinkatu /hlö 6,83 kwh/m kwh/m 3 47 Kasarminkatu 23 /hlö kwh/m 2 kwh/m 3 Yhteensä Keskiarvo /hlö 5,47 5,92 5,59 5,89 Keskiarvo kwh/m 2 Keskiarvo kwh/m 3 Taulukko 4. Ympäristöminiteriön vedenkulutus vuosina Kiinteistö Yksikkö m 3 /v m 3 /v m 3 /v m 3 /v Kasarminkatu 25 m 3 /v Fabianinkatu 6 m 3 /v [Normitetulla lämmönkulutuksella tarkoitetaan ulkolämpötilan suhteen vakioitua lämmönkulutusta. Tämä tapahtuu ns. astepäiväluvun eli lämmöntarveluvun avulla.]

6 6 Yhteensä m 3 /v Keskiarvo m 3 /hlö 7,48 8,02 7,67 7, Matkustuksen energiankulutus Ympäristöministeriö seuraa vuosittain matkustamisesta (ulkomaan matkat, kotimaan matkat, oman auton käyttö, taksin käyttö, lähiliikenteen käyttö, etäneuvottelut) aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi matkustusta mitataan matkojen määrällä, omalla autolla ajetuilla kilometreillä, taksimatkojen kappalemäärällä, lähiliikenteen euromääräisellä käytöllä ja etäneuvottelulaitteiden käyttöajalla. Taulukko 5. Matkustus vuosina Yksikkö Matkustus co2-päästöt tco Ulkomaan matkat kpl Kotimaan matkat kpl Oman auton käyttö km Taksin käyttö kpl Lähiliikenteen käyttö Etäneuvottelut h 192 Ulkomaan matkojen määrä on laskenut tasaisesti vertailujaksolla. Eniten virkamatkoja tehdään Brysseliin. Lentomatkustamisen co2 päästöihin vuositasolla vaikuttaa suurten kansainvälisten kokouksien pitopaikkojen etäisyydet Helsingistä. Kotimaan matkustus on puolestaan kasvanut vuoden 2010 vertailuluvusta ja päätynyt takaisin vuosien 2008 ja 2009 tasolle. Oman auton ja taksiliikenteen käyttö ovat laskeneet, osin johtuen etäneuvottelulaitteiden käyttöönotosta. Lähiliikenteen käyttö on puolestaan lisääntynyt huomattavasti vertailujaksolla. Ympäristöministeriössä on myös mahdollista tehdä etätyötä. Vuoteen 2012 etätyöstä tehtiin työntekijän kanssa aina etätyösopimus. Etätyöntekijöiden määrä vuonna 2009 oli 12 kappaletta, vuonna kappaletta ja vuonna kappaletta. Vuonna 2012 on sallittu myös satunnaisen etätyön tekeminen, joka todennäköisesti tulee nostamaan etätyöntekijöiden määrää huomattavasti. 2.2 Energiankulutuksen seuranta ja raportointi Ympäristöministeriön sähkönkulutuksen tiedot saadaan sähkötoimittajan Bergen Energian raportointiportaallista. Lämmönkulutustiedot saadaan vuokranantajien neljännesvuosittaisesta raportoinnista. 2 Ministeriön työmatkakorttien käyttö

7 7 Energiakulutuksesta raportoitiin ensimmäisen kerran henkilöstölle vuonna 2008, jolloin ympäristöministeriön nykyinen ympäristöjärjestelmä otettiin käyttöön. Energiakulutuksen raportointi tapahtuu kerran vuodessa ilmestyvässä Green Office - raportissa. 2.3 Energian hankinta ja hiilidioksidipäästöt Ympäristöministeriö hankkii sähkön kokonaisuudessaan Hansel Oy:n puitesopimuksen mukaiselta toimittajalta. Ympäristöministeriön hankkimasta sähköstä 100 % on vihreää tuulivoimalla ja Suomessa tuotettua sähköä. Se tulee Vapo Oy:n Kuivaniemen tuulivoimapuistosta Kemin läheltä. Kaukolämpö on Helsingin energian toimittamaa. Ympäristöministeriö laski ensimmäistä kertaa oman kokonaishiilijalanjäljen vuodelta 2011 käyttäen apunaan WWF:n ilmastolaskuria. Hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä: 1730,56 tco 2. CO 2 -päästöt vastaavat bensalitran tai 393 omakotitalon keskimääräisiä päästöjä. Päästömäärän sitomiseksi pitäisi istuttaa 5601 puuta. Hakkuukypsänä metsänä tämä tarkoittaa n. 14 hehtaaria metsää. Taulukko 6. Organisaation hiilijalanjälki vuonna 2011 ja tavoitteet 2016 ja (tco2) Sähkönkulutus Lämmönkulutus 311, Tieliikenne 17, Raideliikenne 1,71 1,7 1,7 Julkinen paikallisliikenne 0,63 0,6 0,6 Lentoliikenne 1261, Vesiliikenne 3, Kodin ja työpaikan välinen liikenne 67, Paperinkulutus 8, Toimistolaitteet 9, Kalusteet 5, Jäte 43, Yhteensä 1730, ,3 1266,3 tco2/hlö 6,19 5,19 4,69 Ympäristöministeriön hiilijalanjäljestä suurin osa syntyy matkustuksesta ja erityisesti lentoliikenteestä. Tämän lisäksi erityisesti lämmönkulutus suurentaa ympäristöministeriön hiilijalanjälkeä. Uusiutuvan energian käyttö sähkönä puolestaan pienentää ympäristöministeriön hiilijalanjälkeä huomattavasti. 2.4 Energiankäyttöön vaikuttavat muutokset toiminnassa 3 Uusiutuvaa tuulivoimaa

8 8 Toimitilahanke Ympäristöministeriö siirtyy vuoden 2015 alusta uusiin toimitiloihin Aleksanterinkatu 7 kiinteistöön. Toimitilahankkeen yhtenä keskeisempänä tavoitteena on toimitilojen tilatehokkuuden tehostaminen nykyisestä 37 m2/hlö tasolle 22,7 m2/hlö. Tilatehokkuuden 38 % parantaminen voi johtaa vastaavaan lämpöenergiatehokkuuden parantamiseen, Tämän lisäksi energiatehokkuutta parantaa uuden kiinteistön energialuokan paraneminen ja muut energiaa säästävät tekniset ratkaisut. Henkilömäärä Henkilömäärän ominaislukuna on käytetty vuoden 2008 lukua, joka on 296. Lähivuosina henkilömäärän on arvioitu vähenevän, jolla on vaikutusta erityisesti tilatehokkuuteen. Toisaalta henkilömäärissä lähivuosina tapahtuvat muutokset pyritään huomioimaan toimitilahankkeessa.

9 9 3 Energiansäästö- ja energiatehokkuustavoitteet Ympäristöministeriö on asettanut Green Office järjestelmän yhteydessä tavoitteen vähentää energiankulutustaan. Ympäristöministeriö käyttää energiansäästö- ja energiatehokkuustavoitteissa lähtötasona vuoden 2008 tasoa, jolloin energian kokonaiskulutus oli Tavoitteet asetetaan vuosille 2016 ja 2020, Ympäristöministeriön energiansäästötavoitteet asetetaan seuraavilla tavoilla: kokonaisenergiankulutukselle Ympäristöministeriön energiatehokkuustavoitteet asetetaan seuraavilla tavoilla: energiankulutus työntekijää kohden, ja energiankulutukselle rakennuspinta-alaa kohden energiankulutukselle rakennustilavuutta kohden Lisäksi ympäristöministeriö asettaa tavoitteen laskea kokonaishiilijalanjälkeään. Ympäristöministeriön tavoitteet energiansäästölle: Kokonaisenergiankulutuksen vähentäminen 40 % vuoteen 2016 mennessä ( ) ja 50 % vuoteen 2020 mennessä ( ) Ympäristöministeriön tavoitteet energiatehokkuudelle: Energiankulutuksen vähentäminen työntekijää kohden 34 % (8,46 5,57 ) vuoteen 2016 mennessä ja 45 % (8,46 4,64 ) vuoteen 2020 mennessä Energiankulutuksen vähentäminen rakennuspinta-alaa kohden vähenee 0 % (0,24 0,24 /m2) vuoteen 2016 mennessä ja 16 % (0,24 0,20 /m2) vuoteen 2020 mennessä. Ympäristöministeriön tavoite kokonaishiilijalanjäljelle: Kokonaishiilijalanjäljen laskeminen 19 % ( tco2) vuoteen 2016 mennessä ja 27 % ( tco2) vuoteen 2020 mennessä. 4 Sähkönkulutus ja normeerattu lämmönkulutus

10 10 4 Energiatehokkuussuunnitelman toteuttaminen ja energiansäästötoimenpiteet 4.1 Energiatehokkuuden johtaminen ja toimeenpano Energiatehokkuuden johtaminen ja toimeenpano ympäristöministeriössä muodostuu seuraavista osista: YM:n oma energiastrategia Ympäristöministeriön energiastrategia on kuvattu esipuheen yhteydessä. Toiminnan suunnittelu ja säästötavoitteet Energiatehokkuutta lisäävien toimien suunnittelu liitetään kiinteästi Green Office järjestelmässä edellytettyjen toimenpiteiden suunnitteluun. Ympäristöministeriö on asettanut energiansäästöä ja energiatehokkuutta koskevia säästötavoitteita tässä energiatehokkuussuunnitelmassa vuosille 2016 ja Tavoitteiden toteutumista seurataan ja tarvittaessa päivitetään vuosittain. Energiatehokkuussuunnitelman toimeenpano ja seuranta YM:n energiatehokkuussuunnitelmaa toteutetaan ja sen seuranta tapahtuu Green Office järjestelmän puitteissa. Johdon katselmus ja raportointi YM:n energiatehokkuussuunnitelman toimeenpanosta ja saavutetuista energiansäästöistä raportoidaan vuosittain Green Office raportoinnin yhteydessä johdolle sekä laajemmin koko henkilöstölle. 4.2 Viestintä Ympäristöministeriön ympäristöjärjestelmästä sekä keinoista tehostaa energiatehokkuutta viestitään säännöllisesti henkilöstölle. Myös vuosittaiset tavoitteiden toteutumiset ja toteumatiedot tiedotetaan henkilöstölle. 4.3 Koulutus Ympäristöministeriössä uusien työntekijöiden perehdyttämiskoulutuksessa esitellään ympäristöministeriön Green-Office järjestelmän periaatteet ja keskeiset toimenpiteet, joiden avulla henkilöstö voi vaikuttaa omaan energiankulutukseen. 4.4 Energiatehokkuus huomioon hankinnoissa Ympäristöministeriö pyrkii siihen että sen jokaisessa hankinnassa otetaan huomioon ympäristönäkökohdat VNp Kestävien valintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa mukaisesti. Ympäristöministeriön T&K-hankintoja koskevan hankintaohjeen mukaan, T&Khankinnoissa on otettava huomioon ympäristönäkökohdat. Myös ympäristöhallinnon pienhankintaohjeessa on ohjeistettu ympäristönäkökohtien huomioiminen. Lisäksi

11 11 ympäristöhallinnon hankintastrategiaan sisältyy ympäristönäkökohtien huomioiminen. Ympäristöministeriö käyttää hankinnoissaan laajasti valtion yhteishankintayksikkö Hanselia. Hanselin hankinnoissa on käytössä puitejärjestelyjen ympäristötunnus. Ympäristöministeriö hankkii vain uusiutuvaa energiaa. Käytössä on tuulivoima ja vuodesta 2015 lukien osa energiasta pyritään tuottamaan aurinkoenergiasta. 4.5 Energiansäästötoimenpiteet Toteutetut toimenpiteet Green Office järjestelmän puitteissa ympäristöministeriö on toteuttanut tai päättänyt toteuttaa seuraavat energiansäästöä ja energiatehokkuutta lisäävät toimenpiteet: Kiinteistö Lankalasi-ikkunat muutettu lasitiili-ikkunoiksi sisäpihan rakennuksessa Hämäräkytkimien hankinta sisäpihalle valaistukseen Liiketunnistimien hankinta kellarikerroksen valaistukseen Kuivauskaappien energiansäästöohjeistus Kasarmikadun huoneisiin äänieristystä lisättiin Ikkunoiden tiivistäminen Muista sammuttaa valot tarroja katkaisimien kohdalle Lämpöpatteriverkoston tasapainottaminen Henkilöhissien modernisointi Kasarmikadun kaukolämpöyksikkö vaihdettiin energiatehokkaampaan Ympäristöministeriön Fabianin sisäpihan kunnostus ja siivous Loisteputkien vaihto sähkösäästäviin ja pitkäikäisempiin eko-loisteputkiin Led-valojen käyttöönotto, Kasarmikatu 6krs Kukkien sijoittelu uudelleen enemmän luonnonvalokohteisiin ja energiaa vievien kukkalamppujen vähentäminen Jätelajittelu/keräyspisteiden lisääminen Henkilökohtaisten / sekajäteroskakorien poisto työhuoneista Lämmityksen tarkistus Fabianinkatu 6 ikkunoiden ja julkisivun remontointi sisäpihalla. Laitesähköt ja hankinnat Televisiot ja videolaitteet (paitsi ministerien televisiot) poistettiin ja vietiin kierrätykseen. Molempien suurten monistamon kopiokoneen poistaminen käytöstä ja korvaaminen pienellä nykyaikaisella ja energiatehokkaalla monitoimilaitteella. Jääkaapit vaihdettiin energiaystävällisiin A-energialuokan jääkaappeihin. Vanhat kierrätettiin

12 12 Ympäristöministeriön toimistotarvikkeiden muuttaminen mahdollisimman ekologisiksi. Paperi pyyhkeet vaihdettiin pyyherulliin vessoissa Vanhojen, käytöstä poistettujen atk-välineiden kierrätys henkilöstön käyttöön Siirtyminen kohti paperitonta laskutusta, palkkanauhoja ja työpaikkailmoittelua Paperisen puhelinluettelon poistaminen Videoneuvottelulaitteiden käyttöönotto Uudet monitoimilaitteet, mm. paperin kulutuksen väheneminen, mahdollisuus omakohtaiseen paperinkäytön seurantaan Videotykkien lisääminen, paremmat mahdollisuudet paperittomaan kokoukseen Kattavien WLAN yhteyksien rakentaminen ministeriön tiloihin, mahdollisuus kannettavan laitteen verkkokäyttöön joustavasti. Printtereiden vähentäminen ja mm. stand by kulutuksen vähentäminen. Energian hankinnat Siirryttiin päästöttömän vesisähkön käyttöön Siirtyminen tuulivoimaan vesivoimasta ensimmäisenä valtion virastona Liikkuminen Uuden ympäristöhallinnon matkustusstrategian mukaiset ympäristöystävälliset linjaukset käyttöön Virkapolkupyörien kunnostus ja tiedotus käytön lisäämiseksi Erilaisiin työmatkapyöräilyä tukeviin tempauksiin osallistuminen Työmatkalipun tukeminen Viestintä Kaikkien ympäristöministeriön julkaisujen julkaisu netissä sähköisenä Käynnistettiin hissitön päiväperinne osana liikkujan viikkoa Osallistuminen ja tiedottaminen jatkuvasti energiansäästöviikosta Osallistuminen jätteiden vähentämisen viikkoon Jatkotoimenpiteet Energiankulutuksen reaaliaikaista mittausta kehitetään ja laajennetaan. Sisä- ja ulkovalaistuksessa ja niiden ohjauksessa otetaan käyttöön uusinta, energiatehokkainta teknologiaa. Toimistokoneiden ja atk-laitteiden määrän ja niiden energiankulutuksen vähentäminen entisestään.

13 13 Tuleva vuokrasopimus on jatkossa ns. Green-lease-sopimus, joka kannustaa energiansäästämiseen. Aurinkoenergiaa hyödynnetään uudessa toimitilassa. Tulevan toimitilan remontissa otetaan elinkaarikustannukset huomioon. Uudessa toimitilassa hyödynnetään luonnonvaloa mahdollisimman tehokkaasti mm. työympäristösuunnittelulla. Uuden toimitilan viilennys tapahtuu maakylmällä.