Kuolemaan johtaneet veneilyonnettomuudet vuosina Poliisin veneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuolemaan johtaneet veneilyonnettomuudet vuosina 2000-2002. Poliisin veneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimina"

Transkriptio

1 Kuolemaan johtaneet veneilyonnettomuudet vuosina Poliisin veneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimina Sisäinen turvallisuus 2004

2 SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Poliisitarkastaja Pertti Luntiala, Sisäasiainministeriö, pj. Ylimeteorologi Marja-Liisa Komulainen, Ilmatieteen laitos Veneinsinööri Nils-Erik Larsson, Merenkulkulaitos Ylilääkäri Annikki Wallin, Terveydenhuollon oikeusturvakeskus Ylikonstaapeli Jaakko Lyytikäinen, Liikkuva poliisi, siht. Julkaisun nimi (myös ruotsinkielisenä) Kuolemaan johtaneet veneilyonnettomuudet vuosina Julkaisun osat Julkaisun laji Tutkimusraportti Toimeksiantaja Poliisin ylijohto Toimielimen asettamispäivä Tiivistelmä Tutkimuksen aluksi selvitetään poliisin tutkintavelvollisus veneottomuuksissa. Tutkimuksen tavoitteena on ollut tuottaa tietoa veneilyturvallisuustyöhön veneilyonnettomuuksien tapahtumankulusta ja niiden eri syytekijjöiden näkökulmasta. Tutkimuksen organisointia selostetaan johtoryhmän ja alueellisten tutkintaryhmien osalta. Tutkimusaineisto, oikeuslääketieteelliset tutkimukset, venetekniset selvittelyt, veneonnettomuudet ja alkoholin osuus onnettomuuksissa ovat tutkimuksen keskeinen osa. Johtopäätöksissä tehdään selkoa tutkintaryhmien parannusehdotuksista veneilyturvallisuuteen. Suosituksissa tutkimus toteaa, että Suomen vesiliikenteen onnettomuuksissa on kaksi seikkaa, alkoholi vesillä ja pelastusvälineiden käyttämättömyys, joihin tulisi vakavasti paneutua. Liitteet: Vakavia moottorivenevahinkoja, Ruorijuopumus- ja pelastusliivitutkimukset 2003, Hukkuneet 2003 Avainsanat (asiasanat) veneonnettomuus, ruorijuopumus, pelastusliivi, hukkuneet Muut tiedot Painetun julkaisun ISBN-numero on Sarjan nimi ja numero Sisäasiainministeriön julkaisu 11/2004 Kokonaissivumäärä 52 Kieli Suomi Jakaja Sisäasiainministeriö/poliisiosasto ISSN Hinta 25 + alv ISBN Kustantaja Sisäasiainministeriö/poliisiosasto Luottamuksellisuus julkinen

3 ESIPUHE Poliisin ylijohdon tavoitteena on tämän poliisin veneonnettomuustutkimuksen avulla tuottaa tutkittua tietoa valistuksen ja valvonnan käyttöön toiminnan ohjaamiseksi. Tutkimustoiminta aloitettiin jo 1985, jolloin veneonnettomuuksia tutkittiin koeluonteisesti osassa maata. Nyt valmistuneen tutkimuksen laajuinen tutkimus toteutettiin yhteistyössä Kansanterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen kanssa. Vuonna 1994 toteutettiin Merenkulkulaitoksen kanssa huviveneitten vakavien onnettomuuksien tutkimus. Poliisi on ollut 1970-luvulta alkaen mukana eri toimijoiden kanssa toteuttamassa vesiturvallisuuskampanjoita. Vesillä liikkuminen ja vesien varsilla oleskelu ovat yhteiskuntamme kehittyessä ja vaurastuessa sekä vapaa-ajan lisääntyessä yleistynyt merkittävästi. Toisaalta turvallisuuskin on parantunut. Vuonna 1979 hukkui Suomessa 500 henkeä. Viime vuosina menehtyneitä on ollut alle 200 henkeä. Nyt toteutettu poliisin veneonnettomuustutkimus paneutui onnettomuusolosuhteisiin, kuljettajan ja matkustajan pelastautumisvälineisiin, onnettomuusveneeseen ja sen ominaisuuksiin, uhrien kuolinsyihin ja vallinneeseen säätilaan. Yhteenvetona tapauksista selvitettiin, miten onnettomuus tapahtui ja miten se olisi ollut estettävissä. Vesiliikenne ja sen turvallisuuden parantaminen on monien eri toimijoiden yhteistyötä. Tämä tutkimus tapahtuneista veneonnettomuuksista on tehty poliisin toimesta. Sitä on täydennetty uhrien onnettomuusanalyysillä ja veneteknisellä tarkastelulla. Poliisin ylijohto haluaa kiittää erityisesti ylimeteorologi Marja-Leena Komulaista Ilmatieteen laitoksesta, veneinsinööri Nils-Erik Larssonia Merenkulkulaitoksesta ja ylilääkäri Aulikki Wallinia Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta. Aineiston yhteenvedot on suorittanut ylikonstaapeli Jaakko Lyytikäinen Liikkuvan poliisin esikunnasta avustajanaan ylikonstaapeli Tapio Saarinen Liikkuvan poliisin Tampereen yksiköstä. Varsinaisen aineiston tuottivat alueelliset 11 tutkimusryhmää. Poliisin ylijohto kiittää tutkimustoimintaan osallistuneita. Erityinen kiitos veneonnettomuuksien tutkimustoiminnasta ja sen kehittämisestä kuuluu ylikomisario Seppo Piipposelle. Toimiaikanaan Liikkuvassa poliisissa ja sittemmin Poliisin ylijohdossa hänen panoksensa veneilyturvallisuuteen oli merkittävä. Helsingissä 27. päivänä helmikuuta 2004 Pertti Luntiala Poliisiylitarkastaja Sisäasiainministeriön määräämä tutkimuksen johtaja

4 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE JOHDANTO POLIISIN VENEONNETTOMUUSTUTKINTA TUTKIMUS POLIISIN TUTKINTAVELVOLLISUUS VENEONNETTOMUUKSIEN TUTKINTARYHMÄT VENEONNETTOMUUDET JA VERTAILU TUTKIMUKSEEN ONNETTOMUUDET VESIALUEET AJANKOHTA ONNETTOMUUKSIEN OSALLISET VENEONNETTOMUUKSIEN SYNTYMEKANISMIN TARKASTELUA VAHINKOTAPAHTUMA VETEEN JOUTUMISEN TAUSTASYYT PELASTUSLIIVIEN KÄYTTÖ VENEONNETTOMUUKSISSA MENEHTYNEET HENKILÖT Kuolinsyyt ja sairaudet Kuoleman luokka Vainajien verenalkoholipitoisuudet ONNETTOMUUSVENEET, NIIDEN KUNTO JA VENETEKNINEN YHTEENVETO Onnettomuusveneet Aluksen kunto POLIISIN VENEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJARYHMIEN EHDOTUKSIA ONNETTOMUUKSIEN VÄLTTÄMISEKSI ALKOHOLI JOHTOPÄÄTÖKSET SUOSITUKSET LIITE 1: VAKAVIA MOOTTORIVENEVAHINKOJA LIITE 2: TUTKINTARYHMÄN LOMAKKEET, VERSIO SP/ LIITE 3: PELASTUSLIIVIEN KÄYTTÖTUTKIMUS LIITE 4: RUORIJUOPUMUSTUTKIMUS LIITE 5: HUKKUNEET

5 1. JOHDANTO Poliisin veneonnettomuustutkimuksien tavoitteena on ollut tuottaa veneilyturvallisuustyöhön tietoa veneonnettomuuksien tapahtumakulusta ja sen eri syytekijöistä. Lisäksi on tavoiteltu veneilyturvallisuuden ja viranomaistyön kehittämisehdotuksia. Poliisin veneonnettomuustutkimukseen päädyttiin siten, että poliisin toimesta tutkittiin vuoden 1985 aikana kuolemaan päättyneitä veneonnettomuuksia Uudenmaan, Hämeen ja Kymen läänien alueilla. Tutkimus oli esitutkimuksen luonteinen menetelmäkokeilu. Sen tarkoituksena oli selvittää, voidaanko tällä tavalla kerätä veneonnettomuuksista aikaisempaa tarkempaa tietoa eri viranomaisten turvallisuustyön pohjaksi. Toimintamalli noudatti tieliikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntatyössä pitkään käytössä ollutta mallia. Asiatutkimuksen tulokset osoittautuivat rohkaiseviksi, niin että sisäasiainministeriön poliisiosasto päätti laajentaa veneilyonnettomuustutkimuksen koskemaan koko maata vuosiksi (Kansanterveyslaitoksen julkaisu 15/1992). Poliisin ylijohto ja Merenkulkulaitos toteuttivat 1994 huviveneille sattuneiden vakavien veneonnettomuuksien tutkimuksen (Sisäasiainministeriön julkaisu 6/1995). Poliisin veneonnettomuustutkinnassa on toiminut poliisin ylijohdossa johtoryhmä ja alueittain toimivat tutkijaryhmät. Vuosien johtoryhmän muodostivat poliisiylitarkastaja Pertti Luntiala puheenjohtajana sekä jäseninä ylilääkäri Aulikki Wallin Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta, veneinsinööri Nils-Erik Larsson Merenkulkulaitoksesta ja ylimeteorologi Marja-Leena Komulainen Ilmatieteen laitoksesta. Johtoryhmän tehtävänä oli tutkimuksen yksityiskohtainen suunnittelu, kenttätoiminnan koordinointi, ryhmien kouluttaminen aloitusvaiheessa sekä myöhempi tarvittava opastus ja neuvonta. Johtoryhmä taltioi ja analysoi kerääntyvän tutkimusmateriaalin. Tutkimuksen yhteenvedot luovutettiin mukana olevien virkamiestahojen käyttöön. Johtoryhmän ulkopuolisena sihteerinä toimi ylikonstaapeli Jaakko Lyytikäinen Liikkuvan poliisin esikunnasta. Jäljempänä selvitetään poliisin veneonnettomuustutkijalautakuntien toimintaa (luku 2). Suomessa tapahtuu vuosittain noin 200 hukkumiskuolemaa. Veneonnettomuuksissa näistä kuolemista tapahtuu noin Toisaalta hukkumisissa esiintyy vaihteluita. Liikenne- ja viestintäministeriön Helsingin yliopiston psykologian laitokselle teettämässä Suomessa hukkuneet (B 29/99) todetaan, että tutkimusvuosina hukkui keskimäärin 211 henkeä, joista eniten 1992 (269) ja vähiten 1996 (144). Vaihtelu on paljolti seurausta sääoloista. Tutkimuksessa osoitettiin, että kun kesäkuukauden keskilämpötila nousee asteen hukkuneiden määrä lisääntyy kuukautta kohden seitsemällä hengellä. Poikkeuksen tekee kesäkuu, jolloin on hukkunut 15 henkeä enemmän kuin malli osoittaa, mikä johtuu juhannuksen vietosta. Päihteet ovat osallisena hukkumiskuolemissa. Lähes 80 %:lla vuotiaista hukkuneista (tutkimus ) oli alkoholia veressään. Todettakoon, että tämä alkoholijakautuma oli lähes samanlainen uimareilla, veneilijöillä ja rannalla oleskelleilla. 3

6 Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimuksessa todetaan, että hukkuneiden taustalta löytyi monenlaista ongelma- ja riskinottokäyttäytymistä. Heistä 59 %:lla oli liikennerikkomuksia, 45 %:lla oli rattijuoppoudesta saatu rangaistus. Tutkimuksessa Uimataito ja uimaopetus Suomessa tutkijat Kurki ja Anttila selvittivät suomalaisen aikuisväestön uimataitoa ja uinninopetuksen tilaa kunnissa, uimahalleissa ja peruskouluissa (vastausprosentti oli 70 %). Uimataito määriteltiin pohjoismaisen standardin mukaisesti: syvään veteen pudottuaan henkilö kykenee uimaan 200 m, josta 50 m selällään. Kyselyyn vastanneista täysi-ikäisistä suomalaisista 64 % ilmoitti osaavansa uida. Tulos ei suoraan kerro todellisesta uimataidosta. Mikäli kyselyyn vastaamatta jättäneistä suuri osa oli uimataidottomia, saattaa todellinen uimataito olla 50 % luokkaa. Kurjen ja Anttilan tutkimuksen perusteella eniten uimataitoisia oli kaakkoissuomalaisten nuorten miesten keskuudessa ja vähiten tutkimuksen vanhimman ikäluokan pohjoissuomalaisten miesten ja itäsuomalaisten naisten keskuudessa. Toimistotyössä ja palveluammateissa työskentelevät arvioivat itsensä uimataitoisiksi useammin ja maataloustyöntekijät harvemmin. Poliisin veneonnettomuustutkimuksen (Kansanterveyslaitos, Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitos, Sisäasiainministeriö) Pikkarainen, Penttilä & Piipponen (1992) tutkivat kuolemaan johtaneita veneilyonnettomuuksia Suomessa vuosina Tutkimuksen kohteena olivat kaikki ko. vuosina sattuneet kuolemaan johtaneet vesiliikenneonnettomuudet (onnettomuuksia 291, hukkuneita 319). Tutkimusta varten oli perustettu erityiset tutkijalautakunnat, jotka tutkivat perusteellisesti jokaisen tutkimusajankohtana sattuneen tapauksen. Onnettomuuksista 72,5 % sattui sisävesialueilla ja 27,5 % merialueilla. 64,2 % onnettomuuksista sattui kesäkuukausina ja lähes puolet iltapäivän tai illan aikana (42,1 %). Iältään vesiliikenneonnettomuuksiin joutuneet ihmiset olivat useimmiten yli 15-vuotiaita (93,5 %). Yli puolessa tapauksista sääolosuhteet olivat suotuisat (tuuli alle 5 m/s). Niinikään useammassa kuin joka toisessa tapauksessa veteen joutumisen syy oli veneestä putoaminen, ja lopuissa tapauksissa oli syynä veneen kaatuminen tai täyttyminen vedellä tai jokin muu syy. Valtaosa onnettomuuksiin joutuneista oli miehiä (94,5 %), ja heidän keski-ikänsä oli 45 vuotta. Hukkuneista 15,8 % oli uimataidottomia ja pelastusliivejä käytti 3,5 %. Tutkimuksen mukaan asianmukaiset pelastusliivit olisivat pelastaneet 82,8 % hukkuneista. Veneen kuljettajista 63,4 % oli syyllistynyt ruorijuopumukseen onnettomuushetkellä (yli 1,5 0 / 00 ). Vain kolmanneksella kaikista onnettomuuksiin osallisilta oli veren alkoholipitoisuus alle 1,5 0 / 00. Alkoholi ei kuitenkaan selitä tämän tutkimuksen perusteella sitä, miksi jotkut veneissä olijoista hukkuivat ja toiset eivät. Tutkimuksessa laskettiin lisäksi riski joutua veneilyonnettomuuteen käytettäessä alkoholia. Veneilijän ollessa 1 0 / 00 :n humalassa riski oli kymmenkertainen ja ruorijuopumusrajalla 1,5 0 / 00 jo kaksikymmenkertainen. Päihteet liittyivätkin olennaisena osana suurimpaan osaan hukkumisonnettomuuksista. Toinen leimaava piirre on niiden miesvoittoisuus. Lähinnä vesiliikenteen hukkumisia koskee lisäksi pelastusliivejä käyttäneiden pieni osuus. Asianmukaiset pelastusliivit ovatkin nykytiedon valossa yksi keskeisistä tekijöistä vesiliikenteen hukkumisia ehkäistäessä. Tämän tutkimuksen liitteenä on vuoden 2003 hukkuneista tehty analyysi. Maaliikenteessä liikennevahinkojen tutkijalautakunnat ovat osoittaneet, että kuljettajien keskeisiksi riskitekijöiksi nousivat ikä (nuoruus), sukupuoli (mies), ajokortin voimassaolo (ei 4

7 voimassa), vuotuinen ajosuorite (suuri), aikaisemmat liikennerangaistukset (oli), alkoholi (oli humalassa), ajonopeus (ylinopeus) ja näiden yhdistelmät. Kuljettajista tunnistettiin riskikuljettajien ydinjoukko, joilla oli aikaisempia rangaistuksia ja jotka ajoivat humalassa ylinopeudella eivätkä käyttäneet turvavyötä. Henkilö- ja pakettiauton mieskuljettajista heitä oli 10 %, naisista 1 %. Kuljettajia, joilla edellä mainitut kriteerit eivät täyttyneet, oli miehistä 27 % ja naisista 56 %. Muilla oli 1-3 mainituista tekijöistä. Huomattava osa kuljettajista joutuu siten kuolemaan johtaneeseen onnettomuuteen, vaikka he eivät ota tietoista riskiä rikkomalla keskeisiä määräyksiä. Riskikuljettajien ydinryhmän onnettomuudet keskittyvät alemman tieverkon teille, viikonloppuihin ilta- ja yöaikaan, hyviin keliolosuhteisiin. Ajo oli useammin ajelua huvin vuoksi kuin sääntöjä noudattaneiden onnettomuuksissa. Iällä oli suurempi merkitys kuljettajan toimintaan miesten ryhmässä vaikkakin iän myötä erot sukupuolten välillä vähenivät. Erot miesten ja naisten ryhmissä olivat usein samansuuntaisia, mutta eivät naisten ryhmässä yhtä selviä. Ajallisessa tarkastelussa havaittiin, että tutkimusjakson loppupuolen onnettomuuksissa kuljettajat olivat useammin kokeneempia, heillä oli useammin sairauskohtauksia ja enemmän rattiin nukahtamisia verrattuna tutkimuksen alkuvuosien onnettomuuksiin (Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimuksia, B28/2003, Riskikuljettajat ja kuljettajien riskit, Kuolemaan johtaneet moottoriajoneuvoonnettomuudet ). Tässä poliisin veneonnettomuustutkimuksessa ilmenee, että veneilyonnettomuuksiin liittyy samanlaista riskikäyttäytymistä. Poliisin veneonnettomuustutkimus tarkasteli vakavia veneonnettomuustutkimuksia verraten niitä vuosien tehtyyn tutkimukseen. Tavoitteena on arvioida lainsäädännön, viranomaisten ja eri sidosryhmien toimintaa veneilyturvallisuuden parantamiseksi. 2. POLIISIN VENEONNETTOMUUSTUTKINTA 2.1 Tutkimus Tutkittavaksi otettiin kaikki huviveneonnettomuudet, joissa mukana ollut on kuollut tai kadonnut. Poliisiorganisaatio ilmoitti tutkimusryhmälle lääneissä tapahtuneen onnettomuuden. Kenttätutkimus sisälsi seuraavat toimenpiteet: poliisijäsen (ryhmän puheenjohtaja) selvitti onnettomuuden yleistiedot, valokuvasi tapahtumaan liittyneen, tilasi tarvittavat asiantuntijalausunnot, laati yhteistyössä muiden jäsenten kanssa loppulausunnot onnettomuustapauksista; venetekninen jäsen tarkasti veneen, koeajoi sen (mikäli se oli mahdollista), tarkasti veneen turvallisuusvarustuksen sekä lausui käsityksensä veneestä ja sen turvavarustuksesta sekä merkityksestä onnettomuuteen. Mikäli oli tarpeen venetekninen jäsen toimi muutoinkin asiantuntijana veneilyyn liittyvissä kysymyksissä; lääkärijäsen suoritti tapahtumatietojen ja ruumiinavauslausunnon perusteella onnettomuustapahtumaan joutuneen henkilön kuolemaan liittyvien tosiasioiden arvioinnin. Tutkimusryhmän loppulausunto sisälsi seuraavat osat: kuvauksen tapahtumasta, onnettomuuden syyt, kuten uhrin veteen joutumisen, hänen painumisensa veden alle jne., veneilyn turvavälineiden käytön, onnettomuuden ennalta 5

8 ehkäisemisen mahdollisuudet ja esitykset tapauksen pohjalta veneilyturvallisuustoimenpiteiksi. Tutkimuksen liitteenä ovat poliisiylijohdon antamat ohjeet: Poliisin veneonnettomuustutkimukset, tutkimusohje, tutkijalautakunnat ja niiden kouluttaminen. 2.2 Poliisin tutkintavelvollisuus Poliisin yleinen velvollisuus tutkia sattuneita onnettomuuksia voidaan johtaa poliisilain 1 :stä, jossa poliisin tehtäväksi on annettu mm. yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta ehkäiseminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. 1. Poliisin tehtävä. Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja alueen asukkaiden kanssa. Poliisin on suoritettava myös muut sille erikseen säädetyt tehtävät ja annettava jokaiselle tehtäväpiiriinsä kuuluvaa apua Poliisilaissa säädetään myös poliisitutkinnasta (PolL 4. luku), jonka piiriin kuuluvat mm. sellaiset onnettomuudet, joihin ei liity rikosta. 37. Poliisitutkinta. Poliisitutkinnalla tarkoitetaan muuta poliisin toimitettavaksi säädettyä tutkintaa kuin rikoksen johdosta toimitettavaa esitutkintaa. Poliisitutkintaa toimitettaessa on soveltuvin osin meneteltävä siten kuin tutkinnan suorittamisesta esitutkinnassa säädetään. Tämän lisäksi esitutkintalain (ETL) 2 :n nojalla esitutkinta rikoksen johdosta toimitetaan esitutkintalain mukaisesti, jollei muussa laissa ole toisin säädetty. 1. Esitutkinta rikoksen johdosta toimitetaan tämän lain mukaisesti, jollei muussa laissa ole toisin säädetty. Onnettomuustapahtumaa edeltää lähes aina rikos, teko tai laiminlyönti, tai ainakin sellaista on syytä epäillä. Tällöin sovelletaan ETL 2 :ää, jonka perusteella poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty. 2. Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty. Lain kuolemansyyn selvittämisestä 7 :n mukaan poliisin on suoritettava tutkinta, kun kuoleman ei tiedetä johtuneen sairaudesta, tai kun kuoleman on aiheuttanut rikos, tapaturma, itsemurha tai kun kuolema on muuten tapahtunut yllättävästi. 6

9 2.3 Veneonnettomuuksien tutkintaryhmät Veneonnettomuuksia ja niihin liittyviä ilmiöitä on poliisin esitutkintaa syvällisemmin tutkittu varsin vähän, myös resurssit niiden tutkimiseksi ovat olleet hyvin rajallisia. Luotettavia veneonnettomuuksien tilastotietoja ei myöskään ole saatavilla. Ainoa järjestö, joka kokoaa tilastotietoja hukkumistapauksista, on Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry (SUH). SUH:n tilastointi perustuu lehtitietoihin ja puhelimitse suoritettaviin kyselyihin poliisiasemilta. SUH pyrkii myös erittelemään onnettomuudet toisistaan. Tilastokeskuksen kuolinsyytilasto sisältää kaikki hukkumiskuolemat kylpyammeeseen hukkumisista laivaonnettomuuksiin. Onnettomuustutkintakeskus on alkaen vastannut vesiliikenneonnettomuuksien ja niiden vaaratilanteiden tutkinnasta. Onnettomuustutkintakeskus asettaa tutkintalautakunnan harkintansa mukaan suurehkoissa ja/tai laajaa merkitystä omaavissa tapauksissa. Suuronnettomuuden tutkintalautakunnan asettaa valtioneuvosto. Sisäasiainministeriö asetti v projektin, jossa tarkoitusta varten perustetut tutkintaryhmät selvittävät kaikki vakavat vapaa-ajan veneilyonnettomuudet vuosina Tutkintaryhmien tutkittavina ovat sellaiset onnettomuudet, joita Onnettomuustutkintakeskus ei ota tutkittavakseen. Päällekkäisyyttä ei siis ole. 11 tutkintatyhmää koostuivat poliisijäsenestä sekä veneteknisestä jäsenestä. Tutkintaryhmän eri jäsenten käyttämät lomakkeet ovat liitteessä 2. Onnettomuuden tapahduttua ryhmät perehtyvät onnettomuuksien aikana vallinneisiin olosuhteisiin tapahtumapaikalla. Ryhmät toimivat tiiviissä yhteistyössä juttua tutkivan paikallisen poliisin kanssa. Tutkintaryhmät saavat säätiedot Ilmatieteen laitokselta ja heidän käytettävissään ovat myös ruumiinavauspöytäkirjat. Tutkimusten ja ruumiinavauspöytäkirjojen perusteella tutkintaryhmät pyrkivät kunkin tapauksen raportissa ottamaan kantaa onnettomuuden kulusta ja sen syistä sekä esittämään käsityksensä tavoista, joilla turmat olisi voitu estää. Tutkimuksen kohteena olivat kaikki poliisin tietoon Suomessa tulleet kuolemaan johtaneet vesiliikenneonnettomuudet sekä sellaiset tapaukset, joissa onnettomuustilanteeseen joutunut ei olisi pelastunut ilman ulkopuolista apua. Tutkintaryhmät eivät kuitenkaan saaneet ajoissa tietoonsa kaikkia onnettomuustapahtumia eivätkä siten voineet perehtyä tapaukseen muutoin kuin ilmoitustietojen perusteella. Laki kuolemansyyn selvittämisestä edellyttää, että poliisin on suoritettava tutkinta, mm. milloin kuoleman on aiheuttanut tapaturma. Jos kuolinsyytä ei voida todeta ulkonaisen ruumiintarkastuksen suorittaneen lääkärin lausunnon ja muiden tutkittavissa esiin tulleiden seikkojen perusteella, on suoritettava oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus. Tämän yhteydessä oikeuslääkäri ottaa tarvittaessa myös näytteet oikeuskemiallista tutkimusta varten. 7

10 3. VENEONNETTOMUUDET JA VERTAILU TUTKIMUKSEEN 3.1 Onnettomuudet Vuosina poliisin tietoon tuli Suomessa 189 vapaa-ajan vesiliikenteessä sattunutta vakavaa onnettomuutta, joissa yksi tai useampi henkilö menetti henkensä taikka onnettomuudessa mukana ollut ei olisi selvinnyt ilman ulkopuolista apua. Vuosina vastaavia onnettomuustapauksia oli 291. Veneiden määrä ei ole vähentynyt eikä varmaan vesillä liikkuminenkaan, joten pitkäjänteisen valistuksen ja valvonnan merkitys vesillä liikkumisen turvallisuusajattelussa on nähtävissä onnettomuuksien lukumäärän vähenemisenä. Useimmissa tapauksissa onnettomuus koski vain yhtä alusta, mutta 7 tapauksessa onnettomuuden osallisina oli kaksi alusta, joten alusten kokonaismäärä oli Vesialueet Onnettomuudet tapahtuivat useammin järvialueilla (140/74 %) kuin merialueilla (49/26 %). Järvialueillakin onnettomuuksia tapahtui pienillä vesistöillä useammin kuin suurilla järvillä. Henkilöitä %-osuus Yhteensä % Pelastui ,1 % Menehtyi ,5 % Kateissa 1 0,3 % Merialueella 87 26,5 % Pelastui 38 11,5 % Menehtyi 48 14,6 % kateissa 1 0,3 % Järvet, joet ,4 % Pelastui 97 29,5 % Menehtyi ,9 % 8

11 3.3 Ajankohta Taulukko: Onnettomuudet eri kuukausina Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Yhteensä Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä 9

12 Taulukko: Ajankohdan vertailu tutkimukseen, henkilömäärät Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tutkimus Tutkimus Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tutkimus Tutkimus

13 Taulukko: Ajankohdan vertailu tutkimukseen, prosentteina Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tutkimus Tutkimus ,3 % 0,0 % 0,0 % 1,0 % 16,8 % 20,6 % 19,2 % 17,5 % 9,3 % 8,9 % 5,5 % 0,7 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 4,8 % 16,9 % 19,0 % 17,5 % 14,3 % 14,3 % 10,6 % 1,6 % 1,1 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tutkimus Tutkimus Onnettomuuksien osalliset Tutkimuksessa alustyypit on jaettu soutuveneisiin, moottoriveneisiin ja purjeveneisiin. Soutuveneitä ovat kaikki ilman moottoria olevat soudettavaksi tarkoitetut veneet ja niihin verrattavat, esimerkiksi ruuhet ja lautat. Purjeveneitä ovat kaikki purjehdittavaksi tarkoitetut veneet. Moottoriveneitä ovat kaikki moottorilla varustetut huvialukset, myös varsinaisesti soudettavaksi tarkoitetut veneet, mutta joihin on asennettu moottori. Tämä siksi, että vesiliikenneasetuksessa säädetyt varustemääräykset koskevat kaikkia moottorilla varustettuja vesikulkuneuvoja, myös silloin kun veneellä ollaan liikkeellä vaikka soutaen. 11

14 Taulukko: Onnettomuuksien osalliset alustyypit Alustyyppi Avoin perämoottorivene, soutuvene, jolla tms Puolikatettu moottorivene Katettu matkavene 5 4 Purjevene 1 4 Vesijetti Avoin peräm. ven.. Puolikatettu moo... Katettu moottori... Purjevene Vesijetti Vertailu osoittaa, että juuri mikään ei ole muuttunut 15 vuodessa. Tapausten lukumäärä on vähentynyt, mutta edelleen suurin ryhmä ovat avoimet joko ilman moottoria olevat tai pienellä perämoottorilla varustetut soutuveneet. Uutena vesikulkuneuvotyyppinä ovat onnettomuustilastoihin tulleet mukaan vesijetit. Vesijettionnettomuudet ovat lukumäärältään suhteellisen harvinaisia, tutkimusajankohtana kaksi vesijettiä onnettomuudessa vuosittain. Suuren nopeutensa vuoksi törmäystilanteessa syntyneet seuraukset ovat paitsi vakavia myös hyvin tuhoisia, jotka on sitten uutisoitu paljon näyttävämmin kuin esimerkiksi verkkoa kokemassa olevan kalastajan putoaminen laidan yli. 12

15 4. VENEONNETTOMUUKSIEN SYNTYMEKANISMIN TARKASTELUA 4.1 Vahinkotapahtuma Tutkintaryhmien loppuraportteja lukiessa paljastuu, että moottorivenevahingot ovat syntymekanismeiltaan hyvin monitahoisia. Tutkintaryhmän on työssään selvitettävä veteen joutumisen välitön syy sekä taustasyyt, jotta se arviossaan pystyy tekemään muutos- ja parannusehdotuksia. Tapahtumat (veteen joutumisen välittömät syyt) luokitellaan seuraavasti: - veneiden yhteenajo - vene törmäsi (muuhun kuin toiseen veneeseen, esimerkiksi kiveen, laituriin, uppotukkiin, yms.) - vene kaatui (löydettäessä vene oli kumollaan) - vene täyttyi (löydettäessä vene kellui oikeinpäin mutta oli joko osittain tai täysin vesilastissa) - veneestä putoaminen (löydettäessä vene ei ollut vesilastissa) - muu syy - syy ei tiedossa (venettä ei ole löydetty eikä välitöntä syytä ole voitu selvittää) Taulukko: tapahtumat, henkilömäärät Horjahti ja putosi Vene kaatui Vene täyttyi vedellä Törmäys johonkin Ei tiedossa 13

16 Taulukko: tapahtumat, prosentteina 100,0 % 90,0 % 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 40,3 % 33,3 % Horjahti ja putosi 35,0 % 46,5 % Vene kaatui 16,8 % 7,6 % Vene täyttyi vedellä 9,0 % 2,8 % 5,1 % 3,5 % Törmäys johonkin Ei tiedossa Veteen joutumisen taustasyyt Veteen joutumisen taustasyitä ovat mm. oma tai toisen humalatila, epätarkoituksenmukainen toiminta, veneen rakenteellinen epäkohta. Tutkijaryhmien raporteissa on veteen joutumisen taustasyyksi merkitty peräti 115 tapauksessa oma ja 29 tapauksessa matkustajan humalatila. Juopuneen toiminta on alkoholin vaikutuksen vuoksi epätarkoituksenmukaista ja reagointi tapahtumiin hidasta. Taulukko: Veteen joutumisen taustasyyt 100,0 % 90,0 % 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 41,1 % 10,4 % 21,8 % 4,6 % 7,9 % 4,3 % 4,6 % 5,4 % Oma humalatila Toisen humalatila Epätarkoituksenmu... Veneen rakenteellin.. Ylikuorma tai olosuh... Sairaskohtaus Muu Ei tiedossa 14

17 Taulukot: Alkoholi ja päihteet promilea 0,1-0,99 promillea yli 1 promillea huume + alkoh 2 6 Jäänyt selvittämättä ,0 % 90,0 % 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 21,1 % 36,2 % 7,2 % 4,6 % 71,7 % 55,1 % 1,0 % 3,1 % 0 promilea 0,1-0,99 promillea yli 1 promillea huume + alkoh Jäänyt selvittämättä Alkoholia nauttineiden osuus on vähentynyt verrattuna vuoden 1988 tutkimuksen tuloksiin. Onnettomuusveneiden kuljettajista yli puolet on ollut yli 1 promillen humalassa. 13 onnettomuuden taustasyyksi on pystytty osoittamaan jokin veneen rakenteellinen ominaisuus tai puute; veneet ovat olleet vallinneisiin olosuhteisiin nähden kiikkeriä tai ohjaamiseen tarvittava näkyvyys on peittynyt rakenteellisen ominaisuuden vuoksi. 15

18 61 veteen joutumisen on taustasyynä ollut henkilön epätarkoituksenmukainen toiminta; veneestä on kurkoteltu laidan yli, veneessä on seisottu ilman syytä tai kuljettaja on tehnyt äkillisen ohjausliikkeen ilman syytä. 12 taustasyyksi on ilmennyt henkilön sairaskohtaus. 4.3 Pelastusliivien käyttö Vesiliikenneasetuksen mukaan moottorilla varustetussa vesikulkuneuvossa on oltava mukana pelastusliivit. Niitä ei kuitenkaan tarvitse pitää päällä. Tutkijaryhmien arvioiden mukaan 135 henkilöä olisi joko todennäköisesti tai mahdollisesti pelastunut käyttämällä pelastusliivejä. Arviot perustuvat siihen, että onnettomuustapahtuma on sattunut suhteellisen lähellä rantaa, jolloin on mahdollista uida maihin tai apu olisi ollut melko pian paikalla. Onnettomuusveneissä on myös ollut sellaisia, joilla on ollut liivit päällä ja jotka ovat pelastuneet. 27 henkilöä oli käyttänyt pelastusliivejä tai ns. pelastautumispukua mutta siitä huolimatta menehtynyt. Liivit eivät olleet pelastaneet siksi, että henkilöt olivat yksin kaukana rannasta ja lähes kaikki tapaukset sattuivat hyvin kylmässä vedessä. Tutkijat arvioivat, että 12 henkilöä ei olisi pelastunut vaikka olisivat käyttäneet pelastusliivejä. Arviot perustuvat siihen, että henkilöt olivat yksin kaukana rannasta kylmässä vedessä. Yhdessä tapauksessa henkilö oli niin huonokuntoinen, että ei olisi pelastunut liivejäkään käyttämällä vaikka toinen mukana ollut pelastui. Taulukko: Pelastusliivien käyttö, henkilömäärät Ei käytettävissä Ei katsonut tarpeelliseksi Ei ole tapana yleensäkään käyttää Muu syy 16

19 Taulukko: Pelastusliivien käyttö prosentteina 40,0 % 37,6 % 35,0 % 30,0 % 28,6 % 31,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 2,7 % 0,0 % Ei käytettävissä Ei katsonut tarpeelliseksi Ei ole tapana yleensäkään käyttää Muu syy 4.4 Veneonnettomuuksissa menehtyneet henkilöt Kuolinsyyt ja sairaudet Käytettävissä oli ruumiinavauspöytäkirja tai kuolinsyytodistus 87 vainajasta. Valtaosalla (81 vainajaa) kuolinsyynä oli hukkuminen. Hukkumalla kuolleista osalla oli myötävaikuttavaksi kuolinsyyksi merkitty sepelvaltimotauti (11), yhdellä sydänsairaus ja aivovaltimosairaus yhdessä, yhdellä elimistön jäähtyminen (hypotermia) ja yhdellä sydänsairaus ja hypotermia yhdessä. Vain kuudella vainajalla kuolinsyynä oli muu kuin hukkuminen. Näiden muutoin kuin hukkumalla kuolleiden kuolinsyyt ilmenevät oheisesta taulukosta. Taulukko: Muiden kuin hukkumalla kuolleiden kuolinsyyt Tunniste Kuolinsyyt (välitön kuolinsyy/peruskuolinsyy/ myötävaikuttava tekijä) Sepelvaltimotauti Veren hengittäminen / kallovamma b Kaularankavamma c Kallovamma Sepelvaltimotauti Rintakehävammat. 17

20 Hukkumalla kuolleilta 54 vainajalla todettiin ruumiinavauksessa erilaisia sairauksia, lähinnä sepelvaltimotautia ja maksan rasvoittumista. Kahdella hukkumalla kuolleella todettiin aivoinfarktin jälkitila, yhdellä alaraajahalvauksen jälkitila ja yhdellä aivovamman jälkitila Kuoleman luokka Hukkumalla kuolleitten kuoleman luokkana oli tapaturma lukuun ottamatta yhtä, jonka kuoleman luokaksi oli määritelty epäselvä. Myös vammoihin kuolleiden kuoleman luokkana oli tapaturma. Yhden vainajan kuoleman luokkana oli itsemurha ja kahdella sepelvaltimotautikohtaukseen kuolleella kuoleman luokka oli luonnollinen tautikuolema Vainajien verenalkoholipitoisuudet Ruumiinavauksessa otettujen vainajien näytteitten verenalkoholipitoisuudet vaihtelivat välillä 0 3,8 0 / 00. Yhdeltä vainajalta ei ollut saatu verinäytettä verenalkoholipitoisuuden määrittämistä varten, mutta hänen virtsanalkoholinsa oli 0. Virtsanäyte alkoholimääritystä varten oli otettu 82 vainajalta, ja pitoisuudet vaihtelivat välillä 0 5,2 0 / Lääkkeitten ja huumeiden esiintyminen vainajilta otetuissa näytteissä Vain yhden vainajan näytteistä todettiin kannabista. Tällä vainajalla myös hiusnäytteessä todettiin tetrohydrokannabinolia pitempään jatkuneen käytön merkkinä. 11 vainajalla todettiin bentsodiatsepiineja tai niiden muuttumistuloksia. Pitoisuudet jäivät kuitenkin alle hoitotason lähes kaikilla. Yhdellä hukkumalla kuolleeksi ilmoitetulla vainajalla todettiin korkea psyykenlääke risperidonin pitoisuus, ja tämän vainajan kuoleman luokaksi oli määritelty epäselvä. 4.5 Onnettomuusveneet, niiden kunto ja venetekninen yhteenveto Onnettomuusveneet Aluksen laji: 1 90 kpl Pieni ajovene, soutuvene, kanootti, jolla 90 % 2 4 kpl Tuulilasivene, puolikatettu (hard top) yms. 4 % 3 3 kpl Kajuutallinen matkavene 3 % 4 2 kpl Purjevene 2 % 5 1 kpl Muu (kumivene) 1 % Tiedot saatu 100 veneestä. 1 ryhmässä on mukana 1 kanootti ja 4 vesijettiä. 18

21 Kilven tiedot: 1 24 kpl Tyyppihyväksytty MKH 25 % 2 6 kpl Hyväksytty CE 6 % 3 3 kpl Muu hyväksymiskilpi 3 % 4 62 kpl Ei hyväksytty 66 % Tiedot saatu 95 veneestä. Rungon rakennusaine: 1 73 kpl Lujitemuovi 75,5 % 2 4 kpl Alumiini 4 % 3 7 kpl ABS-muovi 7 % 4 12 kpl Puu 12,5 % 5 1 kpl Kumi 1 % Tiedot saatu 97 veneestä. Aluksen pituus: > 5 m 12 kpl 13 % 4 5 m 63 kpl 66,5 % 3-4 m 13 kpl 14 % < 3 m 6 kpl 6,5 % Tiedot saatu 95 veneestä. Pisin vene 8,2 m, lyhin vene 1,9 m Aluksen kunto Laidoitus: 1 76 kpl Kunnossa 84,5 % 2 14 kpl Ratkeamia, vuotoja tms. 15,5 % Tiedot saatu 90 veneestä. Kellumatankit: 1 59 kpl Kunnossa 66,5 % 2 30 kpl Ratkeamia, vuotoja tms. 33,5 % Tiedot saatu 89 veneestä. 19

22 Veneen vakavuus: 1 61 kpl Kunnossa 68,5 % 2 28 kpl Vene kiikkerä. 31,5 % Tiedot saatu 89 veneestä. Tartuntamahdollisuudet ja tikkaat (myös vedellä täytettynä): 1 31 kpl Kunnossa 35,5 % 2 57 kpl Puutteelliset 64,5 % Tiedot saatu 88 veneestä. Kone: 1 59 kpl Perämoottori 59 % 2 7 kpl Sisämoottori 7 % 3 34 kpl Ei konetta 34 % Tiedot saatu 100 veneestä. Koneteho: 1 30 kpl Enintään 10 hv 30 % 2 18 kpl Yli 10 hv mutta enintään 20 hv 18 % 3 8 kpl Yli 20 hv mutta enintään 60 hv 8 % 4 10 kpl Yli 60 hv 10 % 5 34 kpl Ei konetta 34 % Tiedot saatu 100 veneestä. Hätäkatkaisimen käyttö: 1 32 kpl Ei kytketty kuljettajaan 54 % 2 4 kpl Oli kytketty kuljettajaan 7 % 3 23 kpl Konemallissa ei hätäkatkaisinta 39 % Tiedot saatu 59 veneestä. Moottoriveneen tai yli 5 m:n purjeveneen varusteet: 1 33 kpl Oli vaadittavat varusteet 38,5 % 2 53 kpl Ei ollut vaadittavia varusteita (liivit puuttuivat) 61,5 % Tiedot saatu 86 veneestä. 20

23 5. POLIISIN VENEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJARYHMIEN EHDOTUKSIA ONNETTOMUUKSIEN VÄLTTÄMISEKSI Tutkijaryhmät arvioivat kunkin tapauksen kohdalla, miten onnettomuus olisi estynyt. Lähes jokainen hukkuminen olisi estynyt, mikäli henkilö olisi käyttänyt pelastusliivejä. Pelastusliivejä ei oltu käytetty mm. siksi, että veneessä ei ollut varusteena liivejä taikka ko. henkilön tapana ei ollut yleensä käyttää liivejä vaikka liivit olisivat olleet mukana. Toinen lautakuntien yksimielinen arvio oli, että onnettomuus olisi estynyt, mikäli henkilöt olisivat olleet selvin päin, järjissään kuten eräs tutkija oli lausunut. Yksittäisiä lausuntoja olivat mm. veneen kunnon seuraaminen ja polttoainemäärän tarkistaminen ennen matkalle lähtöä. Kahdessa tapauksessa onnettomuus olisi voinut estyä, mikäli mukana olisi ollut kaveri. Yhdessä tapauksessa arvioitiin, että rannalla olleet olisivat voineet estää juopuneen lähdön vesille. Tutkijaryhmien raportit sisältävät myös ehdotuksia turvallisuuden parantamiseksi. Ryhmät ehdottavat pelastusliivien käyttöpakkoa avoveneissä. Kelluntapukineiden on oltava väritykseltään kirkkaan keltaiset tai oranssit. Ryhmät vaativat veneiden rakenteita muutettavaksi siten, että veneeseen pääsee takaisin myös ilman apua, mikäli putoaa laidan yli; tartuntakahvoja tai vastaavia. Myös turvaköyttä esitetään varusteeksi yksin liikuttaessa. Valvonnan ja valistuksen lisäämistä esitetään. Valistus on suunnattava kohderyhmille. Lautakunnat toteavat kuitenkin, että valvonta ja valistus eivät välttämättä tehoa kaikkiin tapaihmisiin. Valvontaa on myös vaikeaa kohdentaa kaikille pikkujärville ja merenlahdille. Ryhmät ovat ehdottaneet veneilyajokorttia tietyn tyyppisten vesikulkuneuvojen kuljettajille. Näitä ovat vesijettien kuljettaja ja veneen kuljettajat, jos matkustajia on viisi tai enemmän. Viimeksi mainituissa tapauksissa kuljettajan tulisi olla 18 vuotta täyttänyt. 6. ALKOHOLI Moottorivenevahinkojen syntymekanismeista kohtalokkainta on se, että kuljettaja lähtee liikkeelle vahvassa humalassa. 21

24 Keski-ikäisten venematkat painottuvat asiointimatkoihin (kalastaminen, kauppa-asiat mökeiltä), jolloin vene on useimmiten ainoa mahdollinen kulkuväline. Alkoholin käyttö kuuluu tietyissä ryhmissä vakiintuneeseen elämäntapaan. Se keskittyy viikonloppujuomiseen kavereiden kanssa mökillä tai harrastusten parissa. Moottorivene valitaan asiointimatkoihin soutuveneen sijaan siksi, että ihminen on perusluonteeltaan mukavuudenhaluinen, eikä hän halua rasittaa itseään fyysisellä ponnistamisella varsinkaan juovuksissa. Humalassa moottoriveneellä ajettaessa kiinnijoutumisen riski arvioidaan selvästi pienemmäksi kuin tieliikenteessä. Kanssaihmisten kontrolli (ilmianto ym.) ei toimi vesiliikenteessä niin kuin maanteillä, missä humalainen kuljettaja helposti paljastaa itsensä. Moottoriveneen kuljettaminen alkoholin vaikutuksen alaisena ei ole sosiaalisesti niin paheksuttua, kuin humalaisena ajaminen autolla. Pienten ottamisen katsotaan jopa kuuluvan vesillä liikkumiseen perinteisenä ns. merten vapautena. Ruorijuoppouteen syyllistymistä tuskin voi selittää tietämättömyydellä. Vesiliikenteen turvallisuuskampanjoita on järjestetty vuosittain yli kymmenen vuoden ajan. Kampanjoiden keskeisenä aiheena on ollut ruorijuopumus. Vesiliikenteen turvallisuus tulevaisuudessa jää enenevässä määrin veneen kuljettajan itsensä vastuulle. Vesiliikenteen valvonnan kannalta valvottavat alueet ovat niin suuria, että se edellyttäisi laajamittaisia muutoksia poliisin valvontatyössä ja merkittävää lisäystä rajavartiolaitoksen vesiliikenteen valvonnassa. Vahinkotapausten perusteella valvontaa olisi kuitenkin lisättävä pienille järville ja merenlahdille. 7. JOHTOPÄÄTÖKSET Vesiliikennelaki asettaa rajat ja puitteet moottoriveneellä ajamiseen. Merten vapaus -käsite jää lähinnä jokamiehen oikeuteen liikkua vapaasti vesillä. Moottoriveneen käyttö edellyttää kykyä ja taitoa sekä rekisteröidyn moottoriveneen osalta 15 vuoden ikää. Rikoslain uudistuksen yhteydessä 23 luvun Liikennerikokset tunnusmerkistöön otettiin mukaan vesiliikenteessä tapahtuva liikenteen vaarantaminen. Tunnusmerkistön täyttyminen ei edellytä konkreettista vaaratilannetta, vaan abstrakti vaaran aiheuttaminen riittää. Tämä ilmenee lainkohdan tekstistä on omiaan aiheuttamaan. Laki viestittää selkeästi siitä, että moottorivene on nimensä mukaisesti moottoriajoneuvo, jonka turvallinen käyttö edellyttää vastuuntuntoa. Poliisin ylijohto on lausunut mielipiteenään, että vesiliikenteen promilleraja tulisi olla 0,5 0 / 00 kuten tieliikenteessä. Tällä promillerajan laskulla olisi selvä kannanotto etenkin satamaalueiden ja vilkkaitten väylien veneilijöiden turvallisuuden parantamiseksi. 22

25 Kuolemaan johtaneiden moottoriveneonnettomuuksien taustalla alkoholi on suurin yksittäinen taustatekijä. Alkoholia nauttineista 83 %:lla (15/3) veren alkoholipitoisuus ylitti 1,0 promillea, joka on vesiliikennejuopumuksen promilleraja. Alle 1,0 promillen tapauksia oli 3. Ruorijuoppouden valvontaa olisi entisestään tehostettava. Onnettomuusveneissä 57 %:lla ei ollut lain edellyttämiä pelastusliivejä mukana. Pelastusliivit vaaditaan kaikissa moottorilla varustetuissa veneissä mukana pidettäviksi mutta ei päällä pidettäviksi. Tutkintaryhmien arvioiden mukaan noin 85 % hukkuneista olisi pelastunut käyttämällä pelastusliivejä. Pelastusliivit antavat aikaa pelastautumiseen, mutta ennen kaikkea antavat aikaa muille saapua paikalle pelastamaan. Onnettomuustutkimus osoittaa, että pelastusliiveihin suhtaudutaan kevytkenkäisesti. Liivejä ei haluta pitää päällä lähinnä niiden epäkäytännöllisyyden vuoksi. Liivit koetaan ahdistaviksi ja toimintaa haittaaviksi esimerkiksi kalastaessa. Kohtalokasta on, että liivejä ei hankita edes mukaan veneeseen vaikka laki niin edellyttää. Liivit voidaan vielä pukea ylle vedessä veneen kaaduttua. Tutkimus osoittaa, että lainsäädäntöä olisi muutettava siten, että pelastusliivit olisi määrättävä päällä pidettäviksi kaikissa avoimissa veneissä. Tiedotusta ja valvontaa olisi suunnattava etenkin pienveneilijöihin. Vesiliikennelaki koskee kaikkia veteen tukeutuvia ja vesillä liikkumiseen tarkoitettuja kulkuneuvoja. Tutkimusten mukaan onnettomuuksien välittöminä syinä ovat enimmäkseen veneestä putoamiset ja veneiden kaatumiset. Valvonnan kannalta kiikkerät veneet ovat ongelmallisia, koska veneiden vakavuusstandardia ei ole olemassa. Vesiliikennelain mukaan valvoja voi keskeyttää matkan, mikäli vesikulkuneuvo ei ole turvallinen käytettäviin olosuhteisiin nähden. Vesijettejä on ollut liikenteessä vähän aikaa. Vesijetit ovat suuren nopeutensa vuoksi tuoneet uuden turvallisuusriskin vesiliikenteeseen. Ominaista vesijettionnettomuuksille onkin suuri nopeus. Vaikka vesijettionnettomuuksia ei ole lukumääräisesti kovin monta, yhteistä niille oli, että arviointivirheen vuoksi aikaa ei jäänyt kuljettajan tekemän virheen korjaamiseksi. Tutkintaryhmät ovat esittäneet ajokortin vaatimusta vesijeteille. Vaikka vesijettien karilleajoja sattui muutamia, yhtään onnettomuutta ei voi tulkita kulkuväylän heikosta merkinnästä johtuvaksi. Karilleajot ovat tapahtuneet kuljettajan arviointivirheen vuoksi. 8. SUOSITUKSET Moottoriveneliikenteen turvallisuus perustuu kahteen asiaan: kuljettajan ajokunto ja veneessä olevien turvavälineiden käyttö. Suuri haaste vesiturvallisuustyölle on alkoholin käytön pois kitkeminen vesiliikenteestä. Vesiturvallisuustyön alkoholivalistuksella on pyrittävä muuttamaan asennoitumista ruorijuopumukseen. Vahvassa humalassa oleva veneen kuljettaja ei osaa varoa veneensä kiikkeryyttä, vaikka hän tutkitusti useimmissa tapauksissa tunsi veneensä ominaisuudet. Hukkumistapauksia voidaan ehkäistä pelastusliivien käyttöä lisäämällä. 23

26 Yksin, kylmänä vuodenaikana liikkuneet veneilijät ovat menehtyneet pelastusliiveistä huolimatta. Menehtyneet ovat myös olleet selvin päin. Tutkimus osoittaa, että hypotermiaan ei ole osattu varautua. Ns. 24 tunnin pelastautumispuvut pitävät henkilön pinnalla, lämpimänä ja kuivana. Puvut ovat kuitenkin hinnaltaan kalliita tavanomaisen veneilijän hankittavaksi sekä erittäin raskaita ja kankeita pitää yllä. Puvuissa työskenteleminen on vaivalloista. Asusteita olisikin kehitettävä nykyisillä materiaaleilla vettä hylkiviksi, miellyttäviksi ja keveiksi ylläpidettäviksi. Matkapuhelin tulisi veneiltäessä suojata vedenpitävään koteloon niin, että se hätätilanteessa ei kastu ja on tarvittaessa toimintakuntoinen avun hälyttämiseksi. 24

27 Liite 1: Vakavia moottorivenevahinkoja VAHINKO 1 VENEEN KAATUMINEN Tapahtuma Kaksi henkilöä lähtivät koeajamaan uutta 4 hv perämoottorilla varustettua venettään merenlahdelle, joka oli vielä osittain jäässä. Kuljettaja kurkotteli laidan yli arvioidakseen kädellä veden lämpötilaa sekä tarkkaili moottorin toimintaa. Kuljettaja aisti veneen liikkeestä, että veneen keulassa istunut matkustaja teki jotain, mutta hän ei ehtinyt nähdä, mitä matkustaja teki, kun vene kaatui. Ilmeisesti myös matkustaja kurkotteli laidan yli. Molemmat joutuivat veden varaan. Avoin perämoottorivene kaatui ja jäi kellumaan pohja ylöspäin. Veneen moottori sammui. Kuljettajana toiminut sai otteen moottorista ja huusi apua. Läheiseltä huvilalta saapui mieshenkilö tapahtumapaikalle noin 10 minuutissa. Tällöin matkustajana ollut painui pinnan alle ja hukkui. Sukeltaja löysi hukkuneen 4 tunnin kuluttua. Onnettomuuden välittömät syyt ja onnettomuusriskiä lisänneet tekijät - Kiikkerä vene kaatui painopisteen muutoksen vuoksi. - Molemmat veneessä olijat olivat vahvassa humalatilassa. - Veneessä ei ollut vesiliikenneasetuksen edellyttämiä pelastusliivejä. - Kuljettaja ei ollut tutustunut veneen ajo- ja kelluntaominaisuuksiin turvallisissa olosuhteissa. - Veneessä sen kumollaan ollessa ei ollut kiinnipitomahdollisuuksia. Millä tavoin vahinko tai sen seuraukset olisivat tässä tapauksessa estyneet - Henkilöt olisivat olleet selviä. - Pelastusliivit olisivat olleet päälle puettuina. - Kuljettaja olisi tutustunut veneen ominaisuuksiin turvallisissa olosuhteissa, ts. veneestä ei olisi kurkoteltu. Ehdotukset valvonnan ja tiedotuksen kohdentamiseksi - Tiedottamisessa korostettava päälle puettujen pelastusliivien merkitystä. - Venemyyjien olisi informoitava asiakasta veneen käyttäytymisominaisuuksista myyntitapahtuman yhteydessä. - Valvonnassa on pelastusliivien puuttumiseen puututtava tiukasti. Ehdotukset lainsäädäntömuutoksiksi - Pelastusliivit olisi määrättävä päällä pidettäviksi kaikissa avoimissa veneissä vesillä liikuttaessa. 25

28 Parannusehdotukset veneiden rakenteisiin ja varusteisiin - Parannettava veneestä kiinnipitomahdollisuuksia veneen ollessa kumollaan. - Veneen muoviselle sisäpohjalle tehokkaat karhennukset liukkauden poistamiseksi. - Kiinnitettävä huomiota veneen vakavuuden parantamiseen kuorman painopisteen ollessa veneen ulkolaidalla. VAHINKO 2 VENEESTÄ PUTOAMINEN Tapahtuma Mieshenkilö kuljetti 15 hv perämoottorilla varustettua venettään kohti satamaa. Vene oli matkan aikana kallistunut oikealle sekä yhtäkkiä kääntynyt kulkusuunnassaan voimakkaasti oikealle, ilmeisesti ohjausvirheen vuoksi, jolloin veneessä yksin ollut kuljettaja putosi veneestä. Vene jäi tyhjäkäynnillä kiertämään kehää. Etäisyys rannalle oli noin 500 metriä. Rannalta lähti pelastaja välittömästi paikalle, mutta veneestä pudonnutta ei löytynyt. Uhri löytyi 6 päivän kuluttua. Alkoholilla ei osuutta. Onnettomuuden välittömät syyt ja onnettomuusriskiä lisänneet tekijät - Veneen äkillinen suunnanmuutos, johon kuljettaja ei ollut varautunut. - Kuljettajan paksu vaatetus sekä vyötäisillä ollut painolastina haulikon panosvyö patruunoineen, lisäpainoa 2,1 kg. - Kuljettaja ei käyttänyt pelastusliivejä, vaikka veneessä oli vesiliikenneasetuksen edellyttämä perusvarustus. Millä tavoin vahinko tai sen seuraukset olisivat tässä tapauksessa estyneet - Pelastusliivit olisivat olleet päälle puettuna. - Kuljettaja olisi varautunut suunnanmuutokseen. - Vyötäisillä ei olisi ollut ylimääräistä painolastia. Ehdotukset valvonnan ja tiedotuksen kohdentamiseksi - Tiedottamisessa korostettava päälle puettujen pelastusliivien merkitystä. - Veneen ohjailua ja käännöksiä on syytä harjoitella. Ehdotukset lainsäädäntömuutoksiksi - Pelastusliivit olisi määrättävä päällä pidettäviksi kaikissa avoimissa veneissä vesillä liikuttaessa. 26

29 Parannusehdotukset veneiden rakenteisiin ja varusteisiin - Veneen tyyppitarkastuksessa olisi kiinnitettävä huomiota veneen käyttäytymiseen äkillisissä kaarretilanteissa. VAHINKO 3 VESIJETIN JA VENEEN YHTEENAJO Tapahtuma Vesijetti kulki suurella nopeudella keskikesän yöllä väylää pitkin hieman mutkitellen. Samanaikaisesti lähestyi vasemmalta 20 hv perämoottorilla varustettu avovene. Vesijetissä eikä veneessä ollut kuljettajien lisäksi muita henkilöitä. Kummallakaan ei ollut kulkuvaloja käytössä. Vesikulkuneuvojen ollessa lähellä toisiaan vesijetti kääntyi kohti lähestyvää venettä ja törmäsi sen oikeaan kylkeen. Vesijetti kulki veneen ylitse paiskaten veneen kuljettajan veteen. Vesijetti pakeni paikalta jättäen veneen kuljettajan makaamaan veteen kasvot alaspäin. Veneen kuljettaja pelastui, mutta hänelle jäi pysyvä ruumiinvamma. Onnettomuuden välittömät syyt ja onnettomuusriskiä lisänneet tekijät - Vesijetin kuljettajan humalatila. - Kummassakaan vesikulkuneuvossa ei ollut käytössä kulkuvaloja, vaikka molemmilla meriteiden sääntöjen mukaan olisi pitänyt olla. Millä tavoin vahinko tai sen seuraukset olisivat tässä tapauksessa estyneet - Nopean vesijetin kuljettajalta vaaditaan hyvää havainnointi- ja arviointikykyä. Selvälle kuljettajalle ko. vahinkoa tuskin olisi tapahtunut. - Kulkuvaloja käyttämällä avovene olisi ehkä ollut vesijetin kuljettajan havaittavissa. Ehdotukset valvonnan ja tiedotuksen kohdentamiseksi - Kulkuvalojen käyttöpakosta tiedotettava ja valvontaa lisättävä tältä osin. Ehdotukset lainsäädäntömuutoksiksi - Ajokorttipakko vesijeteille. Parannusehdotukset veneiden rakenteisiin ja varusteisiin - Vesijetit varustettava kulkuvaloin. 27

30 VAHINKO 4 Poliisin veneonnettomuustutkimusten lisäksi onnettomuustutkintakeskus otti tutkittavakseen Tammisaaren saaristossa tapahtuneen veneonnettomuuden neuvoteltuaan tutkinnasta poliisin ylijohdon kanssa. Tutkintaselostus on julkaistu Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostuksena B1/2002M. Oheisena tutkintaselostuksen tiivistelmä: B 1/2002 M VENEONNETTOMUUS TAMMISAAREN SAARISTOSSA Tiivistelmä Brig Eagle 600 -merkkinen moottorivene lähti Tammisaaren saaristossa Boxin kylästä noin klo itään 3,0 m:n väylää kääntyäkseen Växärin saaren jälkeen etelään. Veneessä oli neljä henkilöä: mies, nainen, 11-vuotias poika ja 7-vuotias tyttö. Sandnäsuddin kaupan laiturista lähti noin klo Buster RS -merkkinen moottorivene samaa väylää länteen päin kohti väylän eteläpuolta, Rösundista länteen sijaitsevaa niemenkärkeä. Buster - veneessä oli kolme henkilöä: nainen ja kaksi miestä. Veneet lähestyivät samanaikaisesti kumpikin noin 25 solmun nopeudella väylän kapeata kohtaa Synnernäsin niemen ja Växärin saaren välisessä salmessa. Samaan eteläiseen suuntaan tehtyjen ohjausliikkeiden johdosta molemmat veneet joutuivat salmen eteläosaan tarpeettoman lähelle Växärin saaren rantaa. Brig-veneen kuljettajasta näytti siltä, että Buster-vene tulee suoraan päälle. Lähellä olleen rannan vuoksi hän teki jyrkän väistön vasemmalle pohjoiseen. Lähes samanaikaisesti myös Buster-vene ilmeisesti yritti väistää kääntymällä samaan suuntaan eli pohjoiseen. Ohjausliikkeiden seurauksena veneet törmäsivät toisiinsa siten, että Brig-veneen keula osui Buster-veneen vasempaan kylkeen miltei suorassa kulmassa likimain salmen keskellä. Buster-veneen peräpenkillä istuneet nainen ja mies sekä Brig-veneen kyydissä ollut poika kuolivat onnettomuudessa saamiinsa vammoihin. Onnettomuuden syntyyn vaikutti osaltaan Buster-veneen ajolinja, joka olisi kulkenut melko läheltä Växärin saaren kalliota eli salmen vasenta reunaa Buster-veneen kulkusuuntaan katsottuna. Ajolinja on tässä paikassa yleisesti käytetty ja lähellä merikarttaan merkittyä väyläviivaa. Buster-veneen kuljettaja ei tähystyksen puutteellisuuden vuoksi ilmeisesti nähnyt Brig-veneen kulkuvaloja kuin vasta aivan vähän ennen yhteentörmäystä. Onnettomuuden syntyyn vaikuttivat myös Brig-veneen riittämättömät toimenpiteet yhteentörmäyksen välttämiseksi. Brig-veneen kuljettajan tilannearviointia vaikeutti se, että Buster-veneen kulkuvalo joko jäi kuljettajan 28

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja. TOT-RAPORTTI 5/03 Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Luotsikutterin kuljettajat NN (58 v.) ja MM olivat lähdössä suorittamaan työtehtävää. MM nousi kutteriin

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

OTIn ennakkotiedot alkoholionnettomuuksista 2016

OTIn ennakkotiedot alkoholionnettomuuksista 2016 OTIn ennakkotiedot alkoholionnettomuuksista 2016 Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimat onnettomuudet www.oti.fi Onnettomuustietoinstituutti (OTI) Raportin on laatinut Arja Holopainen Aineisto

Lisätiedot

OTIn ennakkotiedot alkoholionnettomuuksista 2017

OTIn ennakkotiedot alkoholionnettomuuksista 2017 OTIn ennakkotiedot alkoholionnettomuuksista 2017 Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimat tieliikenneonnettomuudet www.oti.fi Onnettomuustietoinstituutti (OTI) Raportin on laatinut Arja Holopainen.

Lisätiedot

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä Eduskunnan lakivaliokunnalle Julkinen kuuleminen 16.10.2014 M 5/2014 vp Kansalaisaloite: Rattijuoppouden rangaistuksia on tiukennettava (KAA 3/2014 vp) Rattijuopumus tieliikenteen turvattomuustekijänä

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

"MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY"

MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY "MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY" Varsinais-Suomen tutkijalautakunnan terveisiä Mikä Mitä Miten Miksi VT Mika Peltola ORGANISAATIO Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta

Lisätiedot

Maanrakennus TOT 16/03

Maanrakennus TOT 16/03 TOT-RAPORTTI 16/03 Aliurakoitsijan työntekijä menehtyi ajettuaan puskutraktorin niin lähelle avolouhoksen rintausta, että puskutraktori putosi alas 15 metrin matkan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus

Lisätiedot

Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-HUHTIKUU 2015

Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-HUHTIKUU 2015 Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-HUHTIKUU 5 TUOTESELOSTE KAAVIOT Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet vesialueittain Kaavio 3. Vesiliikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-JOULUKUU 2014

Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-JOULUKUU 2014 Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-JOULUKUU 2 TUOTESELOSTE KAAVIOT Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet Kaavio 2. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet vesialueittain Kaavio 3.

Lisätiedot

Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-JOULUKUU 2012

Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-JOULUKUU 2012 Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-JOULUKUU 22 TUOTESELOSTE KAAVIOT Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet Kaavio 2. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet vesialueittain Kaavio 3.

Lisätiedot

Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-ELOKUU 2011

Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-ELOKUU 2011 Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-ELOKUU TUOTESELOSTE KAAVIOT Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet vesialueittain Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

Onnettomuustutkinta turvallisuuden kehittäjänä

Onnettomuustutkinta turvallisuuden kehittäjänä ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS CENTRALEN FÖR UNDERSÖKNING AV OLYCKOR ACCIDENT INVESTIGATION BOARD FINLAND Sörnäisten rantatie 33 C, 00580 Helsinki, Finland www.onnettomuustutkinta.fi Onnettomuustutkinta turvallisuuden

Lisätiedot

Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-ELOKUU 2016

Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-ELOKUU 2016 Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-ELOKUU 1 TUOTESELOSTE KAAVIOT Kaavio 1. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet vesialueittain Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTA LAPISSA

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTA LAPISSA LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTA LAPISSA 13.11.2013 Lapin liikenneturvallisuusfoorumi Kalle Parkkari 13.11.2013 Lapin liikenneturvallisuusfoorumi Kalle Parkkari Sivu 1 Valtakunnallinen liikenneturvallisuustavoite

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-JOULUKUU 2015

Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-JOULUKUU 2015 Vesiliikenneonnettomuustilasto TUOTESELOSTE KAAVIOT Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet vesialueittain Kaavio 3. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet

Lisätiedot

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko.

Tehtävä 1. Ajankäyttö. Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Läksyjen teko. Venla Koskelainen Tehtävä 1. Ajankäyttö Seurasin viikon ajan vuorokauden ajankäyttöäni ja tein siitä taulukon ja sektoridiagrammin. Päivämäärä Nukkuminen Syöminen Koulussa olo Läksyjen teko Harrastukset

Lisätiedot

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia

VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia Näkökulmani aiheeseen 38 vuotta terveyskeskuslääkärinä 24 vuotta Lääkintöhallituksen,

Lisätiedot

Arvoisat ministeri Suvi Lindén

Arvoisat ministeri Suvi Lindén Arvoisat ministeri Suvi Lindén, Juha Rehula ja Paula Risikko, eduskuntapuoleen puheenjohtajat, liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan kansanedustaja 1.1.2003 tuli voimaan

Lisätiedot

Kalvosarja nuorten kuljettajien ajo-opetukseen 2013. Liikennevakuutuskeskus (LVK), Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT)

Kalvosarja nuorten kuljettajien ajo-opetukseen 2013. Liikennevakuutuskeskus (LVK), Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT) Kalvosarja nuorten kuljettajien ajo-opetukseen Liikennevakuutuskeskus (LVK), Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT) 1 Sisältö Liikennevakuutuskeskuksen tehtävät lyhyesti Liikennevakuutuksesta

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin

Lisätiedot

Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2012

Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2012 Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 22 Yhteystiedot: Ritva Tikkanen Liikenne ja matkailu 22 Tilastokeskus Puhelin (9) 734 33 Faksi (9) 734 278 ritva.tikkanen@tilastokeskus.fi KAAVIOT TAULUKOT. Vesiliikenneonnettomuudet.

Lisätiedot

Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2012

Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2012 Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 22 Yhteystiedot: Ritva Tikkanen Liikenne ja matkailu 22 Tilastokeskus Puhelin (9) 734 33 Faksi (9) 734 278 ritva.tikkanen@tilastokeskus.fi KAAVIOT TAULUKOT. Vesiliikenneonnettomuudet.

Lisätiedot

Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2014

Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2014 Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2 Yhteystiedot: Ritva Tikkanen Innovaatiot, liikenne ja matkailu 22 Tilastokeskus Puhelin 295 5 33 Faksi 295 5 278 ritva.tikkanen@tilastokeskus.fi KAAVIOT TAULUKOT.

Lisätiedot

Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2013

Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2013 Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 23 Yhteystiedot: Ritva Tikkanen Innovaatiot, liikenne ja matkailu 22 Tilastokeskus Puhelin 9 73 33, 9..2 alk. 29 33 Faksi 9 73 278, 9..2 alk. 29 278 ritva.tikkanen@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2011

Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2011 Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2 Yhteystiedot: Ritva Tikkanen Liikenne ja matkailu 22 Tilastokeskus Puhelin (9) 7 Faksi (9) 7 278 ritva.tikkanen@tilastokeskus.fi KAAVIOT TAULUKOT. Vesiliikenneonnettomuudet.

Lisätiedot

Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-JOULUKUU 2018

Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-JOULUKUU 2018 Vesiliikenneonnettomuustilasto TUOTESELOSTE KAAVIOT Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet vesialueittain Kaavio 3. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet

Lisätiedot

Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-ELOKUU 2017

Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-ELOKUU 2017 Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-ELOKUU 7 TUOTESELOSTE KAAVIOT Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet vesialueittain Kaavio 3. Vesiliikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2017

Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2017 Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 017 Yhteystiedot: Jukka Tuominen Innovaatiot, liikenne ja matkailu 000 Tilastokeskus Puhelin 09 1 1 jukka.tuominen@tilastokeskus.fi KAAVIOT TAULUKOT 1. Vesiliikenneonnettomuudet

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2018

Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2018 Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 08 Yhteystiedot: Jukka Tuominen Innovaatiot, liikenne ja matkailu 000 Tilastokeskus Puhelin 09 jukka.tuominen@tilastokeskus.fi KAAVIOT TAULUKOT. Vesiliikenneonnettomuudet.

Lisätiedot

Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2016

Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2016 Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto Yhteystiedot: Ritva Tikkanen Innovaatiot, liikenne ja matkailu Tilastokeskus Puhelin 9 33 ritva.tikkanen@tilastokeskus.fi KAAVIOT TAULUKOT. Vesiliikenneonnettomuudet.

Lisätiedot

Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2015

Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2015 Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2 Yhteystiedot: Ritva Tikkanen Innovaatiot, liikenne ja matkailu 22 Tilastokeskus Puhelin 29 33 Faksi 29 276 ritva.tikkanen@tilastokeskus.fi KAAVIOT TAULUKOT. Vesiliikenneonnettomuudet.

Lisätiedot

Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2010

Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2010 Vesiliikenneonnettomuuksien vuositilasto 2 Yhteystiedot: Ossi Nurmi Liikenne ja matkailu 22 Tilastokeskus Puhelin (9) 74 294 Faksi (9) 74 27 ossi.nurmi@tilastokeskus.fi KAAVIOT TAULUKOT. Vesiliikenneonnettomuudet.

Lisätiedot

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon 10.12.2004 tehtävien ratkaisu

Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon 10.12.2004 tehtävien ratkaisu 1 Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon 10.12.2004 tehtävien ratkaisu Tehtävät on ratkaistu Microsoft PowerPoint ohjelmalla. Apuna on käytetty Carta Marina

Lisätiedot

Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-JOULUKUU 2016

Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-JOULUKUU 2016 Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-JOULUKUU 1 TUOTESELOSTE KAAVIOT Kaavio 1. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet vesialueittain Kaavio 3.

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuustilasto 2012

Tieliikenneonnettomuustilasto 2012 Liikenne ja matkailu 2013 Tieliikenneonnettomuustilasto 2012 Tieliikenteessä menehtyi 255 ihmistä vuonna 2012 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2012 tapahtui 5 725 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta.

Lisätiedot

Nuorison liikenneturvallisuus. Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi

Nuorison liikenneturvallisuus. Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi Nuorison liikenneturvallisuus Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 6.10.2016 Mikä on Onnettomuustietoinstituutti? Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus

Lisätiedot

Liikenneonnettomuuksien tilastointi. Esa Räty Onnettomuustietoinstituutti OTI

Liikenneonnettomuuksien tilastointi. Esa Räty Onnettomuustietoinstituutti OTI Liikenneonnettomuuksien tilastointi Esa Räty Onnettomuustietoinstituutti OTI Tilastokeskus Tilastojen ylläpitäjiä - Suomen virallinen liikenneonnettomuustilasto - Perustuu poliisin tietoon tulleisiin onnettomuuksiin

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti

Lisätiedot

SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008

SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008 SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008 SAVONLINNAN KAUPUNKI 10.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS VUODELTA 2008 1. YLEISTÄ 3 2. LIIKENNEONNETTOMUUDET LAJITTAIN 4 KEVYTLIIKENNEONNETTOMUUDET

Lisätiedot

LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA

LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA Nea Myllylä 8b LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA Pidin viiden arkipäivän ajan päiväkirjaa siitä, mihin käytin vuorokaudessa aikani. Päivämäärä

Lisätiedot

Työryhmämuistio veneilijän turvallisuuskortista

Työryhmämuistio veneilijän turvallisuuskortista Merenkulkulaitoksen julkaisuja 6/2005 Työryhmämuistio veneilijän turvallisuuskortista Helsinki 2005 ISBN 951-49-2102-X ISSN 1456-7814 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 31.3.2005 Tekijät (toimielimestä:

Lisätiedot

Nuoret liikenteessä 25.1.2016 1(8)

Nuoret liikenteessä 25.1.2016 1(8) 25.1.2016 1(8) Nuoret liikenteessä Liikenneturvan, Puolustusvoimien ja Sotilaskotiliiton yhteistyössä suunnittelema varusmiesten liikenneturvallisuuskampanja Särmänä liikenteessä on toteutettu varusmieskoulutusta

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

332 luottolaitosta ja 86 vakuutuslaitosta

332 luottolaitosta ja 86 vakuutuslaitosta 332 luottolaitosta ja 86 vakuutuslaitosta Tuhopoltot, epäselvät palot ja vakuutuspetokset vakuutustoiminnan näkökulmasta Palonsyyntutkinnan kehittämistarve Seppo Pekurinen Finanssialan Keskusliitto M Palo-,

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Sisällys 1.... Taustaa... 3 2.... Tilastokeskuksen onnettomuusaineisto vuosilta 2001-2010... 4 2.1. Kuntien tilastot 4

Lisätiedot

Lappeenrannan seutu - onnettomuusyhteenveto ja tieliikennekuolemat Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Lappeenrannan seutu - onnettomuusyhteenveto ja tieliikennekuolemat Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Lappeenrannan seutu - onnettomuusyhteenveto 2012-2016 ja tieliikennekuolemat 2006-2015 Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 12.9.2017 Onnettomuusaineisto kaikki onnettomuudet Onnettomuustarkastelu

Lisätiedot

LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014

LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014 LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014 ESIPUHE Liikenneonnettomuudet Vantaalla 2014 -selvityksen tieliikenneonnettomuuksien tiedot perustuvat iliitu-ohjelmistoon sekä Tilastokeskuksen tilastoihin ja onnettomuusselostuksiin.

Lisätiedot

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen

POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN. Ylikomisario Heikki Ihalainen POLIISIN NÄKÖKULMA RATTIJUOPUMUKSIIN Ylikomisario Heikki Ihalainen Rattijuopumusten vertailu 2007-2008 (-11.5) 2008 2007 törkeä rattijuopumus 4 662 4 821 alkoholi 4 427 4 601 huumaava aine 235 220 rattijuopumus

Lisätiedot

Ilmailuonnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinta turvallisuuden edistäjänä. Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus

Ilmailuonnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinta turvallisuuden edistäjänä. Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus Ilmailuonnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinta turvallisuuden edistäjänä Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus Ilmailuonnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinta turvallisuuden

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus www.turvallisuustutkinta.fi Tutkitaan Suuronnettomuudet Ilmailu, raideliikenne ja vesiliikenne

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (1257/1992)

Lisätiedot

Poliisin suorittama nopeusvalvonta

Poliisin suorittama nopeusvalvonta Poliisin suorittama nopeusvalvonta Autoliiton nopeudet ja nopeusvalvonta seminaari Poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen Poliisin liikenneturvallisuusstrategia Poliisin liikenneturvallisuusstrategian

Lisätiedot

TIELIIKENTEEN ITSEMURHAT, SAIRAUSKOHTAUKSET JA NIIDEN TILASTOINTI

TIELIIKENTEEN ITSEMURHAT, SAIRAUSKOHTAUKSET JA NIIDEN TILASTOINTI LIIKENNETURVA Sirpa Rajalin 9.8.2011 TIELIIKENTEEN ITSEMURHAT, SAIRAUSKOHTAUKSET JA NIIDEN TILASTOINTI Alkoholin ohella itsemurha on Suomessa työikäisten yleinen kuolinsyy. Itsemurhan teki vuonna 2009

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590 Voimassaoloaika 1.1.2014-31.12.2018 Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta 4 Muuttaa/Kumoaa Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta,

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö

Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö Rattijuopumus on Suomessa hana -ilmiö Päihdeseminaari 4.9.2014, Sampola, Tre Matti Joki Yhteyspäällikkö, Liikenneturva, Tampere Käyttäytymistiedejäsen, liikennevahinkojen Tutkijalautakunta, Pirkanmaa,

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2001. Sisäasiainministeriön asetus kulkuneuvon pysäyttämisestä

Annettu Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2001. Sisäasiainministeriön asetus kulkuneuvon pysäyttämisestä 1 / 5 18.3.2011 19:37 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2001» 1087/2001 1087/2001 Annettu Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2001 Sisäasiainministeriön asetus kulkuneuvon pysäyttämisestä Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

LIIKENNETURVA 2009 1

LIIKENNETURVA 2009 1 LIIKENNETURVA 2009 1 Selviytyykö ikäihminen liikenteessä? Ikääntyneiden ihmisten kokonaismäärä ja heidän osuutensa väestöstä kasvaa tulevina vuosikymmeninä huomattavasti. Kiistämätön tosiasia on myös se,

Lisätiedot

HE 109/2015 vp: Laki huviveneiden turvallisuudesta ja päästövaatimuksista. Ville Räisänen Trafi. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

HE 109/2015 vp: Laki huviveneiden turvallisuudesta ja päästövaatimuksista. Ville Räisänen Trafi. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. HE 109/2015 vp: Laki huviveneiden turvallisuudesta ja päästövaatimuksista Ville Räisänen Trafi Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Liikenteen turvallisuusvirasto Uusi huvivenedirektiivi Huvivenedirektiivi

Lisätiedot

Lappeenrannan seutu - onnettomuusyhteenveto ja tieliikennekuolemat Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat

Lappeenrannan seutu - onnettomuusyhteenveto ja tieliikennekuolemat Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat Lappeenrannan seutu - onnettomuusyhteenveto 2012-2016 ja tieliikennekuolemat 2006-2015 Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuusaineisto kaikki onnettomuudet Onnettomuustarkastelu

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, MARRAS 2009 (2. 26.11.2009) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä Johtava asiantuntija Aleksi Uttula Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Käsiteltävät asiat HE 99/2014 Hallituksen

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Ohjausryhmä: Saara Toivonen, pj Leif Beilinson,

Lisätiedot

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja TOT-RAPORTTI 17/00 Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kuorma-autonkuljettaja oli ajanut kuorma-autonsa väärään purkupaikkaan. Tällä

Lisätiedot

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Vaikuttajien Autoiluakatemia 11.-12.9.2012 Premier Parkissa Vakuutuskeskus, Vahingontorjuntayksikkö Pieni teollisuuskatu 7, FIN-02920 ESPOO Puh: +358 9 680401,

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA NAANTALI 13.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA NAANTALI 13.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 102 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 77). Onnettomuuksista 1 johti kuolemaan ja 11 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 19.1.2001/24 19.1.2001/24 Aineisto on tekijänoikeuden alaista. Lisätietoja käyttöehdoista www.finlex.fi/fi/laki/kayttoehdot.php. Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, 17.2..12.3.2009 Toteutus YLE Uutiset Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 kahden ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia

Lisätiedot

Ennakkoraportti 1/2017

Ennakkoraportti 1/2017 Ennakkoraportti 1/17 Tutkijalautakuntien tutkimat onnettomuudet vuoden 17 tammi huhtikuussa Onnettomuusinstituutti (OTI) www.oti.fi Aineisto Raportin aineistona on käytetty liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien

Lisätiedot

HE 147/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 147/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 147/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi onnettomuuksien tutkinnasta annetun lain sekä merilain 18 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT 1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan

Lisätiedot

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2009-2013 tapahtui 8489 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 1698 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 66 (13 /v) johti kuolemaan

Lisätiedot

2

2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Liesien aiheuttamat kuolemantapaukset ovat lisääntyneet. Sähkölieden päälle jättäminen valvomattomana, ajoittain yhdistettynä päihteiden käyttöön ovat suurin syy liesipaloihin. Nykyajan

Lisätiedot

EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI

EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI Sääntömuutosehdotukset voidaan jakaa neljään kategoriaan: Rotujärjestöstatuksen vaatimat muutokset sääntöihin (merkitty punaisella) Oikeinkirjoitusasun korjaukset ja sääntöjen

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA HÄMEENLINNA 25.6.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA HÄMEENLINNA 25.6.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2010-2014 tapahtui 1534 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 307 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 9 (2 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Kuvasarja nuorten kuljettajien ajo-opetukseen 2012 tekstiosio

Kuvasarja nuorten kuljettajien ajo-opetukseen 2012 tekstiosio Sivu 1 (8) Kuvasarja nuorten kuljettajien ajo-opetukseen 2012 tekstiosio Dia 1: Aloitusdia Dia 2: Sisällysluettelo Dia 3: Liikennevakuutuskeskuksen tehtävät Liikennevakuutuskeskuksen (LVK) liikenneturvallisuuteen

Lisätiedot

Tutkijalautakunta-aineistojen syväanalyysi (VIOLA) aikataulu: kevät 2005 kevät 2006

Tutkijalautakunta-aineistojen syväanalyysi (VIOLA) aikataulu: kevät 2005 kevät 2006 Tutkijalautakunta-aineistojen syväanalyysi (VIOLA) aikataulu: kevät 2005 kevät 2006 Teknillinen korkeakoulu / tie- ja liikennelaboratoriot Lappeenrannan aluetyöterveyslaitos Lähtökohdat Riskitekijöitä

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2013 tapahtui 184 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2012 luku oli 205). Onnettomuuksista 0 johti kuolemaan ja 33 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Liikenneonnettomuudet ja uhrit 2017

Liikenneonnettomuudet ja uhrit 2017 Liikenneonnettomuudet ja uhrit 217 212 kuollutta Poliisin tietoon tuli 46 vakavasti loukkaantunutta 216 Terveydenhuollon hoitoilmoitusaineistossa lisäksi 432 vakavasti loukkaantunutta 216 Poliisin tietoon

Lisätiedot

Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset

Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset www.turvallisuustutkinta.fi SPPL, Kouvola 30.10.2014 Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset Onnettomuuksien tutkinnan tarkoitus Tutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen, onnettomuuksien

Lisätiedot