YLEISTÄ SNELLMAN-KORKEAKOULUSTA

Transkriptio

1 YLEISTÄ SNELLMAN-KORKEAKOULUSTA Snellman-korkeakoulun kannatusyhdistys ry ylläpitää Helsingissä toimivaa Snellman-korkeakoulua, joka toimii Ahtola-kulttuurisäätiöltä vuokratuissa tiloissa. Snellman-korkeakoulu on vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukainen oppilaitos. Lähtökohtana on laaja-alainen käsitys sivistyksestä, johon kuuluu filosofisia, tieteellisiä, taiteellisia ja eettis-käytännöllisiä opintoja. Snellman-korkeakoulun ylläpitämisluvan mukaisena tarkoituksena on edistää opiskelijoiden inhimillistä ja ammatillista kehitystä. Toiminnassa painottuu steinerpedagoginen ja fenomenologinen lähestymistapa, joka pyrkii ottamaan huomioon myös ihmisen ja maailman henkisen ulottuvuuden. Koulutuksen tueksi kehitetään siihen liittyvää tutkimusta ja pyritään laajaan kansalliseen ja kansainväliseen yhteistoimintaan, varsinkin vuorovaikutukseen muiden opettajankoulutuslaitosten kanssa. Oppilaitoksen koulutustehtävä Opinnot Snellman-korkeakoulu on valtakunnallinen oppilaitos, jonka tehtävänä on steinerpedagogiselta pohjalta kehitettyjen yleissivistävien opintojen järjestäminen. Oppilaitoksen erityisenä koulutustehtävänä on antaa steinerpedagogista opettajakoulutusta. - Yleisopintojen opintosuunta - Steinerpedagoginen opintosuunta, luokanopettaja- ja varhaiskasvattajalinja - Goetheanistisen kuvataiteen opintosuunta - Puhe- ja draamataiteen opintosuunta Lisäksi tällä hetkellä toimii yhteistyösopimuksella sivutoimiyksikkönä Lauluvuosi. 1

2 HALLINTO JA TALOUS Hallinto Snellman-korkeakoulun hallinnosta vastaavat yhteistyöryhmä, opettajakollegio ja kannatusyhdistyksen hallitus. Korkeakoulun hallinnon toimielimiä ovat: - Yhteistyöryhmä, korkeakoulun johtokunta - Opettajakollegio, Snellman-korkeakoulun opettajat - Snellman-korkeakoulun kannatusyhdistyksen hallitus - Muun henkilökunnan kokous - Snellman-korkeakoulun ylioppilaskunnan (SKY) hallitus. Korkeakoulun yleistä hallintoa hoitaa sen johtokuntana yhteistyöryhmä, johon korkeakoulun opettajakollegio, ylioppilaskunnan hallitus ja kannatusyhdistyksen hallitus sekä muu henkilökunta valitsevat opintovuodeksi kerrallaan kukin yhden edustajan ja hänelle yhden varajäsenen. Yhteistyöryhmässä kaikilla korkeakouluyhteisön jäsenillä on aloite- ja puheoikeus, siten kuin yhteistyöryhmän työjärjestyksessä tarkemmin säädetään. Yhteistyöryhmän erityinen tehtävä on edistää korkeakoulun sisäistä tiedonkulkua ja yhteisymmärrystä sekä yhteistyötä viranomaisten ja julkisuuden edustajien kanssa. Opettajien, opiskelijoiden ja muun henkilökunnan oikeusturvaa koskevat asiat ratkaisee yhteistyöryhmä, joka pyytää niistä tarpeelliset lausunnot. Korkeakoulun pedagogisena hallintoelimenä toimii opettajakollegio, joka hyväksyy opinto-ohjelmat ja uudet opettajat kannatusyhdistyksen tulo- ja menoarvion puitteissa. Korkeakoulun osastoilla ja opintosuunnilla on opettajakollegiot. Osastojen ja opintosuuntien opettajakollegiot hyväksyvät uudet opiskelijat. Snellman-korkeakoulun taloudellisena hallintoelimenä toimii Snellmankorkeakoulun kannatusyhdistys ry:n hallitus, joka ohjaa ja valvoo korkeakoulun toimintaa ja edustaa korkeakoulua suhteessa viranomaisiin, talouteen ja taloushallintoon kuuluvissa asioissa. 2

3 Talous Snellman-korkeakoulun kannatusyhdistys ry:n tulot koostuvat omarahoituksesta, (opintomaksut, jäsenmaksut ja lahjoitukset) sekä julkisista avustuksista ja steinerpedagogisten yhteisöjen myöntämistä avustuksista. Näistä vapaan sivistystyön lakiin perustuva valtionosuus on 62 %, vuokratuki 10 %, opintomaksut 23 % sekä omatoiminen varainhankinta 5 %. Snellman-korkeakoulun valtiontuki perustuu valtionosuusjärjestelmään. Korkeakoulun rahoitusperusteena käytetään kansanopistojen tapaan opiskelijaviikkoa, jolla tarkoitetaan yhden opiskelijan viiden opiskelupäivän mittaista työviikkoa. Opiskelijaviikot kerrotaan Snellman-korkeakoululle määritetyllä yksikköhinnalla, josta tulosta valtionosuus on 57 %. Valtionosuuteen sisältyy korkeakoulun saama vuokratuki. Opintovuoden aikataulu ja tapahtumat Avajaiset , klo Taidetalossa Syysloma (viikko 42) Joulujuhla Kevätopintokauden aloitus Talviloma Pääsiäisloma Kevätjuhla keskiviikkona Haku Snellman-korkeakoulun jatko-opintoihin päättyy

4 YLEISOPINNOT Snellman-korkeakoulun yleisopinnot pohjaavat J.V. Snellmanin henkisen kasvun idealle sekä Rudolf Steinerin kehittämän hengentieteellisen lähestymistavan tarjoamille virikkeille. YLEISOPINTOJEN TAVOITTEET Yleisopintojen tarkoituksena on saattaa ihmisen persoonallisuus mahdollisimman laajasti oppimistapahtuman piiriin. Tavoitteena on yksilön omien kykyjen sekä fyysisten, psyykkisten että henkisten voimavarojen herättäminen ja keinojen tarjoaminen näiden kykyjen elinikäiselle ja tasapainoiselle kehittämiselle. Yleisopinnot toimivat perustana jatko-opinnoille Snellman-korkeakoulun steinerpedagogisella opintosuunnalla. Elinikäisen oppimisen periaatteelle rakennetut yleisopinnot on mahdollista suorittaa myös itsenäisenä yleissivistävänä kokonaisuutena. Työelämästä vuorotteluvapaalla oleville ne soveltuvat erinomaisesti runsaasti taiteellista harjoittelua ja elämäntaidollisia opintoja sisältävänä koulutuksena. YLEISOPINTOJEN SISÄLTÖ (60 op) I Tiedolliset opinnot, 21 op Platonin akatemiasta Snellman-korkeakouluun Miten Platonin ihmiskäsitys, länsimainen korkeakouluperinne, Snellmanin yliopistofilosofia ja Steinerin koulutusajattelu luovat taustaa Snellmankorkeakoululle? Ihminen tutkimuskohteena Biologinen ihmistutkimus Ihmisen biologista kokonaisuutta tarkastellaan fenomenologisesti kolmen toiminnallisen järjestelmän aisti-hermojärjestelmän, rytmisen järjestelmän sekä raaja-aineenvaihdunta-järjestelmän näkökulmasta. Tavoitteena on esitellä yleissivistäviä perusteita ihmisen elämänprosessien ymmärtämiselle fenomenologisen tarkastelun pohjalta. 4

5 Psykologinen ihmistutkimus Ihmisen kokemusta ja käyttäytymistä sekä persoonallisuuden kehitystä tutkitaan elämänkaaripsykologian näkökulmasta. Opintojen tavoite on innostaa opiskelijaa kehittämään omaa itsetuntemustaan. Kirjallisuutta: Tony Dunderfelt: Elämänkaaripsykologia. Filosofinen ihmistutkimus, filosofinen antropologia Tarkastellaan eri puolilta mm. seuraavia kysymyksiä: Mitä on ihminen? Mitä on luovuus? Mitä ovat arvot? Mitä on vapaus? Miten yksilö voi kehittyä? Kirjallisuutta: Erik Ahlman: Ihmisen probleemi; Sven Krohn: Ydinihminen; Reijo Wilenius: Mitä on ihminen?; Reijo Wilenius (toim.): Rudolf Steiner filosofina; Lauri Rauhala: Henkinen ihminen. Hengentieteellinen ihmistutkimus Mistä lähtökohdista Steiner kehitti oman tutkimussuuntansa? Mitä on henkisen tiedon tie? Hengentieteen tuloksia ja sovellutuksia, ihmis- ja kasvatuskäsitys. Vapaa suhde aatteisiin. Kirjallisuutta: Rudolf Steiner: Johdatus henkiseen tiedostamiseen; Reijo Wilenius: Tuntemattoman tutkija. Ihmiskäsitys ja kasvatus, johdantoa steinerpedagogiikkaan Tarkastellaan steinerpedagogiikan lähtökohtia ja sen filosofisia ja ihmiskuvallisia perusteita suhteessa klassisiin kasvatusfilosofioihin. Lapsen ja nuoren ikävaiheiden huomioon ottaminen kasvatuksessa steinerpäiväkodeissa ja steinerkouluissa. Steinerkoulun opetussuunnitelmasta. Opintojen tavoitteet: Antaa yleissivistävää tietoa eri kasvatusfilosofisista pyrkimyksistä ja perusteet steinerpedagogisesta kasvatuksesta. Kirjallisuutta: Wilenius: Miten käy lasten ja nuorten; Ahmavaara, Peltonen, Virkkunen: Perustietoa steinerkoulusta; Jarno Paalasmaa: Omassa rytmissä. Luonnontutkimus ja ihmisen ympäristö Tieteellinen toiminta filosofisena kysymyksenä Tarkastellaan ihmistieteiden ja luonnontieteiden taustalla vaikuttavia filosofisia kysymyksiä. Ajattelu ja aistiminen. Kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimus. Goetheanistisen, fenomenologisen tutkimuksen perusteet ja 5

6 laadulliset tutkimusmenetelmät. Taiteellinen työskentely tutkimus- tai tiedostamismenetelmänä. Opintojen tavoitteet: Ymmärtää tieteelliseen toimintaan liittyviä filosofisia peruskysymyksiä ja herättää omaa itsenäistä filosofista ajattelua kyseisillä alueilla ja tutustuttaa fenomenologisen lähestymistavan mahdollisuuksiin. Saada perustaidot Snellman-korkeakoulussa käytettävästä goetheanistisen tutkimusmenetelmän käytöstä. Luonnontieteellisen ajattelun kehitys Tarkastellaan luonnontieteiden historiaa ja tieteellisen ajattelun kehitystä ihmiskunnan myyttisiltä ajoilta, antiikin Kreikan luonnonfilosofiasta keskiaikaan ja uuden ajan alun luonnontieteiden vallankumoukseen, modernin luonnontieteen kehityskysymyksiä ja kvalitatiivisen luonnontutkimuksen mahdollisuuksia. Opintojen tavoitteet: Yleissivistyksellinen ymmärrys luonnontieteiden historian ja tieteellisen ajattelun kehityksen päälinjoista. Ravitsemus ja terveys Tarkastellaan ravitsemuksen peruskysymyksiä suhteessa ihmisen terveyteen sekä fyysistä terveyttä sielunelämän perustana. Biodynaaminen viljely ja maisemanhoito Tarkastellaan biodynaamisen viljelyn perusteita ja sen merkitystä terveellisen ravinnon kasvattamisessa ja terveen luonnonympäristön hoitamisessa. Luonnonhavainnointi Tutkitaan havainnoiden luonnon väri- ja muotoilmiöitä ja syvennetään havaintoja taiteellisten maalaus- ja hiilipiirustusharjoitusten avulla. Luonnonhavainnoinnin päämääränä on avoin ja aktiivinen kohteen luonteen kuvallinen ilmentäminen. Kulttuurin ja yhteiskunnan kehitys ja sosiaaliset kysymykset Suomen kulttuuriperintö ja johdatusta nykyajan aatevirtauksiin Aikamme taloudellisia, sosiaalisia ja henkisiä kehityssuuntia Tutustutaan antroposofisista virikkeistä syntyneisiin kulttuurivirikkeisiin ja käytännön hankkeisiin (osittain työharjoittelun muodossa) ja niihin liittyviin yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin kysymyksiin. Myös projektiviikko ja opintomatka liittyvät yhteiskunnallisiin teemoihin. 6

7 Elinikäinen oppiminen ja sosiaaliset taidot Tutustutaan itsekasvatuksen periaatteisiin. Työskennellään sosiaalisen elämän peruskysymysten kanssa tiedollisesti ja käytännöllisesti pienryhmissä elämänkaari-työskentelyn muodossa. Tavoitteena on antaa opiskelijalle keinoja itsetuntemukseen ja sosiaalisten kykyjensä elinikäiseen kehittämiseen. Uskonnoista, erityisesti kristinuskosta Eri ns. suurten uskontojen esittely ihmiskunnan tietoisuuden kehityksen näkökulmasta. Painopiste uskonnollisessa kokemuksessa ja eri uskontokuntien meditatiivisissa perinteissä. Tutustuminen erityisesti kristinuskon monimuotoisuuteen. Opintojen tavoitteet: Kokonaiskuvan tavoittaminen inhimillisen uskonnollisen kokemuksen kehityksestä vuosituhansien aikana. Tarkastella henkisen kehityksen mahdollista merkitystä nykypäivänä. Taidehistoria Tarkastellaan kuvataiteen historian keskeisiä ilmiöitä esihistoriasta nykyaikaan tavoitteena ymmärtää eri kulttuurikausien maailmankuvaa ja ihmisen tietoisuuden kehitysvaiheita. Taide kasvattajana ja esteettisen kasvatuksen menetelmänä Taiteellisen harjoittelun merkitystä aikuiskasvatuksessa tarkastellaan taideharjoitusten ja itsereflektion avulla. Tutustutaan taiteen merkitykseen Schillerin ja Goethen ajattelussa. Kirjallisuutta, Steiner: Goethe uuden estetiikan isänä. Goethen väriopin perusteet Luentojen, havaintojen ja demonstraatioiden avulla tutustutaan Goethen tapaan tarkastella väri-ilmiöitä. II Taiteelliset opintojaksot 21 op Taiteelliset opinnot ovat luonteeltaan harjoittelevia. Ne eivät edellytä ennakko-osaamista. Taiteellisella työskentelyllä tuetaan kokemuksellisia oppimisprosesseja. Tavoitteena on kehittää aktiivista aistivaa osallisuutta tutkimalla perusilmiöitä esim. värien, muotojen, äänen, äänteiden ja liikkeen 7

8 äärellä. Taide on tie subjektiivisen kokemuksen kautta objektimaailman laadullisuuksien tavoittamiseen; taiteellinen harjoittelu kehittää havainnoivaa arviointikykyä, yhteyden luomista todellisuuteen. Taiteelliset harjoitukset antavat perusteet Snellman-korkeakoulun taiteellisia jatko-opintoja varten. Syysopintokaudella tutustutaan taiteellisen harjoittelun peruselementteihin kolmen viikon johdantojaksoilla. Kevätkaudella on mahdollisuus valita kaksi syventävää taidejaksoa. Maalaus ja muovailu Maalausharjoitusten ja yhteisten tarkastelujen avulla tutustutaan värien perusilmiöihin eläytymällä värien laatuihin ja suhteisiin vesiväritekniikalla. Muovailussa tutustutaan muovailuharjoitusten avulla elävän muotokielen perusteisiin materiaalina luonnonsavi. Puhe- ja draamataide Eurytmia Sanalliseen ilmaisuun ihminen yltää minuutensa voimasta. Kokemus omasta persoonasta liittyy puheeseen. Yleisopinnoissa työskennellään tarinankerronnan, runouden ja äänteiden sekä draaman ja improvisaation peruselementtien kanssa. Kevätopintokaudella tehdään yleisopinnoissa näytelmäprojekti. Eurytmiassa tutustumme runouden ja musiikin voimiin ja laatuihin, joita pyrimme ilmaisemaan liikkeen avulla. Yleisopintojen aikana työskennellään peruselementtien mm. rytmien, äänteiden, sävelten ja melodian sekä oman instrumentin, kehon, herättämisen kanssa. Werbeck-laulu Lauluharjoitukset tähtäävät oman lauluäänen löytämiseen ja vapauttamiseen. Ne perustuvat ruotsalaisen laulajattaren Valborg Werbeck-Svärdströmin ja Rudolf Steinerin yhteistyön pohjalta syntyneeseen menetelmään. III Käytännölliset opintojaksot 11 op Käytännölliset opinnot koskevat persoonallisuuden toiminnallista puolta. Kädentyöt, pajatyöskentely Kädentyöt, mm. puutyöt, kirjansidonta, käsityöt, huovutus toteutetaan pienryhmissä kuuden viikon jaksoissa viikoittaisina pajatunteina. 8

9 Käsillä tekeminen ja käytännön taitojen harjoittelu lujittavat luottamusta omaan luomisvoimaan. Maiseman- ja ympäristönhoito ja muut käytännön työt Siivous ja ympäristön hoito ovat osa yleisopintojen sosiaalis-käytännöllisiä opintoja. Opiskelijat osallistuvat korkeakoulun sisätilojen hoitoon päivittäisten siivoustöiden muodossa. Vuodenaikajuhlat ja yhteisön muut tapahtumat. Työharjoittelu Kahden viikon mittainen työharjoittelu tapahtuu pääasiassa antroposofisista virikkeistä syntyneissä työyhteisöissä kuten steinerkouluissa tai päiväkodeissa, biodynaamisilla maatiloilla tai kehitysvammaisten hoitopedagogisissa yhteisöissä. Työharjoittelun tarkoituksena on tutustua ko. työyhteisöissä toteutettuihin käytännön ratkaisuihin, mm. organisaatioiden kehittämiseen ja työyhteisöjen sosiaalisen elämän muodostumiseen. 9

10 IV Kirjalliset ja muut itsenäiset työt, projektit 7 op Kirjalliset työt palautetaan sähköpostilla osoitteeseen yleisopinnot@snellman-korkeakoulu.fi. Palautuspäivään mennessä jätetyt työt kirjataan suoritetuiksi. Vaadittavat itsenäiset tai ryhmätyönä suoritettavat kirjalliset ja muut työt: 1. J.V. Snellmanin kirjoituksesta Akateemisesta opiskelusta valmistetaan essee, omia ajatuksia ja kommentteja teemoihin: - mitä on sivistyminen - tradition ja oman ajattelun suhde - itsetietoisuus ja itsemääräämisen oikeus - vastuu ja vapaus Essee toimitetaan opinto-ohjaajille viimeistään torstaina Työt palautetaan opiskelijoille syyslukukauden aikana. 2. Tutkielma ihmiskäsityksestä Tarkoituksena on tarkastella ihmiskäsityksen, yleisopintojen kohdalla erityisesti antroposofisesti suuntautuneen henkisen ihmiskäsityksen merkitystä ja sen vaikutusta käsityksiimme todellisuudesta, tieteellisen, taiteellisen tai käytännön elämän näkökulmasta. Opiskelijat voivat vapaasti valita teeman tai alueen missä ihmiskäsitys ilmenee ja minkä suhteen sitä tarkastelevat (esim. kasvatus, taide, ravitsemus). Tutkielma voi olla esimerkiksi vertaileva tai ihmiskäsitystä kuvaileva. Laajuus: Kirjallinen osuus, 5 10 sivua (koko A4). Tutkielmien aiheet jätetään perjantaina ja valmiit työt luovutetaan tulostettuina ryhmän vetäjälle klo 9.00 mennessä. Suullinen esitys viikolla 48, esitysaika noin 30 min. Tarkemmat ohjeet jaetaan tutkimusryhmissä projektin alkaessa. 3. Kevätopintokaudella valmistetaan itsearviointiessee aiheesta: Mitä opinnot Snellman-korkeakoulussa minussa herättävät? Esseen laajuus 3-4 sivua. Jättöpäivä on maanantaina Itsearvioinnin tukena on opintovuoden aikana kirjoitettu henkilökohtainen opintopäiväkirja. 10

11 4. Päätöstyö Päätöstyö valmistetaan kevätkauden loppuun mennessä. Työ voi olla kirjallinen teoreettinen, taiteellinen tai käytännöllinen. Työn on tarkoitus liittyä opintovuoden sisältöihin ja muodostua opintojen aikana käydyn oppimisprosessin itsenäisesti työstetyksi hedelmäksi. Päätöstöiden aiheet jätetään kirjallisena viimeistään Valmiit työt jätetään tulostettuina opinto-ohjaajalle viimeistään maanantaina Kaikki työt esitellään suullisesti. Kirjallinen teoreettinen työ on laajuudeltaan sivua. Taiteelliseen työhön liittyy päiväkirjatyyppinen kuvaus prosessista (vähint. 3 sivua). Kuvauksen lähtökohtana on se kysymys, johon taiteen avulla on haettu vastauksia. Käytännölliseen työhön liittyy työkirja- tai portfolio-tyyppinen seloste materiaaleista, työmenetelmästä ja sen historiasta. Päätöstyön itsenäinen valmistelu on aloitetaan tammikuussa ja siihen liittyvissä kysymyksissä voi kääntyä korkeakoulun opettajien puoleen. 5. Jaksoselosteet a) määrätyistä ( tähdellä merkatut) tiedollisista jaksoista omaa pohdintaa keskeisistä sisällöistä. b) yhdestä taiteellisesta jaksosta syyslukukaudella sekä kevään ensimmäisestä syventävästä taidejaksosta. Taidejaksoselosteessa kuvataan taideharjoituksia ja luonnehditaan niiden herättämiä kokemuksia ja ajatuksia. Jaksoselosteet palautetaan jaksoa seuraavana torstaina sähköpostilla osoitteeseen yleisopinnot@snellman-korkeakoulu.fi. OPINTO-OHJAUS; ORIENTAATIO JA INTEGRAATIO Vastaavat opettajat vastaavat opetusohjelman suunnittelusta ja kehittämisestä sekä käytännöllisten asioiden hoidosta. Kaikille opiskelijoille on varattu aikaa henkilökohtaiseen opinto-ohjaukseen. Orientaatioviikon aikana tutustutaan yleisopintojen opiskelukäytäntöihin ja menetelmiin. Integraatiot ovat opintoja arvioivaa jälkitarkastelua opintojen kehittämiseksi. 11

12 YLEISOPINTOJEN HYVÄKSYTTÄVÄ SUORITTAMINEN Yleisopinnot katsotaan suoritetuksi kun opiskelija on osallistunut 85 %:iin koko opetuksesta, sekä valmistanut ja esittänyt kirjalliset ja muut itsenäisesti tai ryhmätyönä toteutettavat työt sekä suorittanut työharjoittelun. Opintojen luonne edellyttää opiskelijalta aktiivista osallistumista ja annettujen tehtävien harjoittelua myös opetuksen ulkopuolisella ajalla. Lääkärintodistusta vastaan voidaan 85 %:n rajan alittava läsnäolo suorittaa maksutta myöhemmin Snellman-korkeakoulussa järjestettävien yleisopintojen yhteydessä, kuitenkin viimeistään kolmen vuoden kuluessa yleisopintojen alkamisesta. Lääkärintodistuksen puuttuessa peritään korvaavista tai täydentävistä opinnoista erillinen maksu. OPINTOSUORITUSTEN ARVIOINTI Opiskelua arvioidaan opintoihin osallistumisen aktiviteetin sekä kirjallisten, taiteellisten tai käytännöllisten töiden perusteella. Numeroarvostelua ei käytetä, vaan arvioinnin tarkoituksena on antaa opiskelijalle laadullisia viitteitä siitä miten hänen opiskelunsa etenevät yleisopintojen kannalta. Opintoihin osallistuminen Opiskelun tarkoituksena yleisopinnoissa on kokonaisvaltaisen opintoprosessin aktiivinen läpikäyminen. Opintoprosesseihin osallistumista arvioidaan ilmoittamalla opiskelijan osallistuminen yleisopintojen kokonaisopetukseen prosentteina. Kokonaisopetus muodostuu opetusyksiköistä. Opetusyksikkö on yhdessä oppiaineessa toteutettava opetuskokonaisuus opiskelupäivän sisällä (45 min tai 90 min). Opiskelijat merkitsevät osallistumisensa opetustilassa tai yleisopintojen ilmoitustaululla esillä olevaan osallistumislistaan. Opettaja tai opinto-ohjaaja kirjaa opetuksen jälkeen poissaolot. Osallistuminen opintoihin ilmoitetaan yleisopinnoista annettavassa todistuksessa. Erillisten kirjallisten, taiteellisten tai käytännöllisten sekä päätöstöiden arviointi Opiskelijan tekemistä itsenäisistä töistä tai ryhmätöistä annetaan joko suullinen tai kirjallinen arvio. Arvio on laadullinen ja pyrkii osoittamaan työn hyvät puolet ja mahdolliset puutteet. Opettajien ja opinto-ohjaajien esittämien arvioiden tarkoituksena on auttaa opiskelijaa arvioimaan itse oman opiskelunsa onnistumista (itsearviointi). Opiskelija kokoaa kirjalliset ja taiteelliset työt työnäytekansioon kevään palautekeskustelua ja jatko-opintoihin hakua varten. 12

13 Erilliset kirjalliset, taiteelliset tai käytännölliset työt ilmoitetaan yleisopinnoista annettavassa todistuksessa suoritetuksi. TODISTUKSET JA JATKO-OPINTOIHIN HAKU Yleisopinnoista annetaan opintonsa suorittaneelle opiskelijalle todistus. Todistuksessa käy ilmi: - opiskelijan nimi ja syntymäaika - oppilaitos - opintosuunta - opintojen keskeinen sisältö (opintoviikkoina) - opiskelijan suorittamat erilliset kirjalliset, taiteelliset ja käytännölliset työt, päätöstyö sekä työharjoittelu. - opiskelijan osallistuminen opintoihin prosentteina kokonaisopinnoista. - todistuksen päiväys ja oppilaitoksen kahden edustajan allekirjoitukset. Yleisopintovuoden todistukset lähetetään postitse opintonsa suorittaneille opiskelijoille kevätopintokauden päätyttyä (ilmoita kesäosoitteesi toimistoon). Läsnäolot lasketaan osallistumislistojen merkintöjen perusteella. Steinerpedagogiselle opintosuunnille hakemisen edellytyksenä on, että opiskelija on osallistunut yleisopintoihin vähintään 85 %:sti ja suorittanut kirjalliset ja muut tehtävät. Hakeminen jatko-opintoihin mennessä. Todistus yleisopinnoista voidaan kirjoittaa opiskelijalle, joka on opintojen keskeytymisen vuoksi täydentänyt opintojaan puuttuvilla opintosuorituksilla jollakin myöhemmällä yleisopintojen vuosikurssilla, kuitenkin viimeistään viiden vuoden kuluessa alkuperäisten opintojen alkamisesta. Osallistumisesta myöhemmälle opintovuodelle ja korvaavuuksista sovitaan opinto-ohjaajien kanssa kussakin tapauksessa erikseen. Myöhemmin täydennettävistä opinnoista opiskelija maksaa normaalin lukukausimaksun tai mikäli opiskelija osallistuu osaan lukukaudesta, Snellman-korkeakoulun kannatusyhdistyksen ko. opintoihin osallistumisesta määräämän maksun. Todistusjäljennöksistä peritään 25 euron suuruinen maksu + postituskulut. Alkuperäisen todistuksen korvaavan, uuden todistuksen kirjoittamisesta peritään 50 euron suuruinen maksu + postituskulut. Ollessaan kirjoilla korkeakoulun yleisopintojen opiskelijana, opiskelijalle kirjoitetaan pyydettäessä läsnäolotodistus. 13

14 OPINTOMAKSUT Opintoihin on mahdollista saada Kelan opintotukea. Opiskelijat ovat oikeutettuja yleisiin opiskelijaetuuksiin. Opintomaksut sisältävät opetuksen sekä materiaalit, kuitenkin siten, että pajoissa käytetystä ylimääräisestä materiaalista peritään maksu erikseen. Samoin opiskelun yhteydessä jaettavista monisteista peritään erillinen maksu. Yleisopinnot Opintomaksu on 1700 euroa, joka maksetaan 3 erässä: 1. erä, vahvistusmaksu, eräpäivä ,00 2. erä, syyskauden opintomaksun loppuosa, 750,00 eräpäivä erä, kevätkauden opintomaksu, eräpäivä 850, Opintomaksu on suoritettava mainittuun eräpäivään mennessä. Opintoihin kirjaudutaan esittämällä kuitti suoritetusta maksusta vastaaville opettajille kunkin opintokauden ensimmäisenä päivänä. Opintoihin osallistuminen edellyttää, että opintomaksu on suoritettu ennen kyseisen opintokauden alkua. Opintomaksut ovat perintäkelpoisia. Mikäli opiskelija ei ota opiskelupaikkaa vastaan, peruuttamisesta tulee ilmoittaa mennessä. Suoritettua vahvistusmaksua ei palauteta. Jos opinnot keskeytyvät tilapäisesti lääkärintodistuksella osoitettavien terveydellisten syiden vuoksi, maksettua opintomaksua ei palauteta, vaan opinto-oikeus siirtyy seuraavaan ajankohtaan, jolloin vastaavaa opetusta järjestetään. Jos opinnot keskeytyvät terveydellisistä syistä pysyvästi, voidaan ennakkoon suoritettua opintomaksua palauttaa lääkärintodistusta vastaan. Hyvitys lasketaan opintopäivittäin eroamisilmoituksen jättöpäivästä lähtien. Keskeyttäminen tulee ilmoittaa kirjallisesti (esim. sähköpostilla tai toimistossa Kelan valvontailmoituskaavakkeella) OPISKELIJATUNTI 14

15 Opiskelijatunti on varattu opiskelijoiden omien aloitteiden ja keskinäisten asioiden hoitoa, sekä opintoihin liittyvien kysymysten käsittelyä varten. RUOKAILU Korkeakoulu järjestää opiskelijoille päivittäin, mahdollisuuksien mukaan biodynaamisista tai luomutuotteista valmistetun lämpimän kasvisaterian. Ruokailu tapahtuu uudessa ruokalarakennuksessa, Salviassa, klo Lippuja ruokailuun myydään toimistossa 5 tai 10 kappaleen erissä (15/30 ). Ruokailupäivät ovat maanantaista perjantaihin. Perjantain ruokailuun on ilmoittauduttava torstaihin mennessä ruokailutilassa olevaan listaan. Erikoisruokavalioista voi neuvotella keittiöhenkilökunnan kanssa. Keittiöemäntänä toimii Leena Heinämäki. TAIDETALON KAHVIO Ylioppilaskunta huolehtii kahvion toiminnasta ja miehityksestä. Omien ruokien valmistaminen ja lämmittäminen kahviossa ei ole sallittua. SIIVOUS JA YMPÄRISTÖN HOITO Siivous ja ympäristön hoito on osa korkeakoulun sosiaalis-käytännöllisiä opintoja. Tavoitteena on yhteisvastuullisuus yhteisestä luonnonympäristöstä ja työtiloista. Opiskelijat, opettajat ja henkilökunta osallistuvat korkeakoulun sisätilojen päivittäiseen siivoukseen. TOIMISTO Korkeakoulun toimisto on avoinna opiskelijoille arkisin klo Toimistoasioissa auttavat Jaana Kylli, Sirpa Rasimus ja Hilja Rask. Puh:

16 PUHELIMEN KÄYTTÖ JA ATK-LAITTEET Toimiston puhelimet, tulostimet ja muut atk-laitteet eivät ole opiskelijoiden käytössä (kaikki kirjalliset työt jätettävä valmiiksi tulostettuina). Internet-yhteydet ja tekstinkäsittelymahdollisuus opiskelijoille SKY:n toimistossa. Kahviossa on WLAN-yhteys. KOPIOKONEEN KÄYTTÖ Kopiointi korkeakoulun toimiston kopiokoneella on maksullinen, 10 senttiä / arkki (A4). KIRJASTO Korkeakoulun kirjasto on vapaasti opiskelijoiden käytössä. Kirjojen laina-aika on 4 viikkoa. Lainaaja, lainauspäivämäärä sekä lainatun kirjan tekijä ja otsikko merkitään lainausvihkoon, samoin kuin palautuspäivämäärä. Lainaaja on velvollinen maksamaan kadonneen kirjan. Noudata laina-aikoja ja palauta lainaamasi kirjat. TILOJEN KÄYTTÖ Korkeakoulun tilat ovat opiskelijoiden käytettävissä koulupäivinä opintoihin liittyvään harjoitteluun ja toimintaan klo 16 saakka. Päättymisajasta on pidettävä kiinni ja huolehdittava tilan siivouksesta. SNELLMAN-KORKEAKOULUN YLIOPPILASKUNTA RY:N (SKY) JÄSENEKSI LIITTYMINEN Jäseneksi voi liittyä jokainen Snellman-korkeakoulussa opiskeleva henkilö. Snellman-korkeakoulun opiskelijoita ovat ne, jotka maksamalla opintomaksun ovat kirjautuneet läsnäoleviksi opiskelijoiksi. Suomen ylioppilaskuntien liiton opiskelijakortin saaminen edellyttää, että opiskelija - on hyväksytty Snellman-korkeakoulun opiskelijaksi (päätoiminen opiskelu, työn ohella opiskelu, hops) - on maksanut opintomaksun - on kirjautunut läsnä olevaksi opiskelijaksi - on maksanut SKY:n hallituksen vuosittain määrittelemän jäsenmaksun 16

17 Opiskelijakortilla saatavat etuudet SKY on Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) sekä Suomen opettajaksi opiskelevien liiton (SOOL) jäsen. SKY:n jäsen on oikeutettu valtakunnalliseen opiskelijakorttiin, jolla saa alennuksia mm.vr:ltä, Matkahuollosta, Helsingin Seudun Liikenne (HSL)- yhtymältä, Temperasta sekä kaikista yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijaravintoloista (Unicafe). SKY:n jäsenet kuuluvat myös Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) piiriin ja ovat siten oikeutettuja lääkäri- ja terveydenhoitopalveluihin kaikissa yliopistokaupungeissa. 17

18 Puhelinnumeroita Snellman-korkeakoulu Taidetalo, toimisto Fax Opettajat Salvia, keittiö Ekoateljee Leipotupa Suomen antroposofinen liitto