YLEISTÄ SNELLMAN-KORKEAKOULUSTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YLEISTÄ SNELLMAN-KORKEAKOULUSTA"

Transkriptio

1 YLEISTÄ SNELLMAN-KORKEAKOULUSTA Snellman-korkeakoulun kannatusyhdistys ry ylläpitää Helsingissä toimivaa Snellman-korkeakoulua, joka toimii Ahtola-kulttuurisäätiöltä vuokratuissa tiloissa. Snellman-korkeakoulu on vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukainen oppilaitos. Lähtökohtana on laaja-alainen käsitys sivistyksestä, johon kuuluu filosofisia, tieteellisiä, taiteellisia ja eettis-käytännöllisiä opintoja. Snellman-korkeakoulun ylläpitämisluvan mukaisena tarkoituksena on edistää opiskelijoiden inhimillistä ja ammatillista kehitystä. Toiminnassa painottuu steinerpedagoginen ja fenomenologinen lähestymistapa, joka pyrkii ottamaan huomioon myös ihmisen ja maailman henkisen ulottuvuuden. Koulutuksen tueksi kehitetään siihen liittyvää tutkimusta ja pyritään laajaan kansalliseen ja kansainväliseen yhteistoimintaan, varsinkin vuorovaikutukseen muiden opettajankoulutuslaitosten kanssa. Oppilaitoksen koulutustehtävä Opinnot Snellman-korkeakoulu on valtakunnallinen oppilaitos, jonka tehtävänä on steinerpedagogiselta pohjalta kehitettyjen yleissivistävien opintojen järjestäminen. Oppilaitoksen erityisenä koulutustehtävänä on antaa steinerpedagogista opettajakoulutusta. - Yleisopintojen opintosuunta - Steinerpedagoginen opintosuunta, luokanopettaja- ja varhaiskasvattajalinja - Goetheanistisen kuvataiteen opintosuunta - Puhe- ja draamataiteen opintosuunta Lisäksi tällä hetkellä toimii yhteistyösopimuksella sivutoimiyksikkönä Lauluvuosi. 1

2 HALLINTO JA TALOUS Hallinto Snellman-korkeakoulun hallinnosta vastaavat yhteistyöryhmä, opettajakollegio ja kannatusyhdistyksen hallitus. Korkeakoulun hallinnon toimielimiä ovat: - Yhteistyöryhmä, korkeakoulun johtokunta - Opettajakollegio, Snellman-korkeakoulun opettajat - Snellman-korkeakoulun kannatusyhdistyksen hallitus - Muun henkilökunnan kokous - Snellman-korkeakoulun ylioppilaskunnan (SKY) hallitus. Korkeakoulun yleistä hallintoa hoitaa sen johtokuntana yhteistyöryhmä, johon korkeakoulun opettajakollegio, ylioppilaskunnan hallitus ja kannatusyhdistyksen hallitus sekä muu henkilökunta valitsevat opintovuodeksi kerrallaan kukin yhden edustajan ja hänelle yhden varajäsenen. Yhteistyöryhmässä kaikilla korkeakouluyhteisön jäsenillä on aloite- ja puheoikeus, siten kuin yhteistyöryhmän työjärjestyksessä tarkemmin säädetään. Yhteistyöryhmän erityinen tehtävä on edistää korkeakoulun sisäistä tiedonkulkua ja yhteisymmärrystä sekä yhteistyötä viranomaisten ja julkisuuden edustajien kanssa. Opettajien, opiskelijoiden ja muun henkilökunnan oikeusturvaa koskevat asiat ratkaisee yhteistyöryhmä, joka pyytää niistä tarpeelliset lausunnot. Korkeakoulun pedagogisena hallintoelimenä toimii opettajakollegio, joka hyväksyy opinto-ohjelmat ja uudet opettajat kannatusyhdistyksen tulo- ja menoarvion puitteissa. Korkeakoulun osastoilla ja opintosuunnilla on opettajakollegiot. Osastojen ja opintosuuntien opettajakollegiot hyväksyvät uudet opiskelijat. Snellman-korkeakoulun taloudellisena hallintoelimenä toimii Snellmankorkeakoulun kannatusyhdistys ry:n hallitus, joka ohjaa ja valvoo korkeakoulun toimintaa ja edustaa korkeakoulua suhteessa viranomaisiin, talouteen ja taloushallintoon kuuluvissa asioissa. 2

3 Talous Snellman-korkeakoulun kannatusyhdistys ry:n tulot koostuvat omarahoituksesta, (opintomaksut, jäsenmaksut ja lahjoitukset) sekä julkisista avustuksista ja steinerpedagogisten yhteisöjen myöntämistä avustuksista. Näistä vapaan sivistystyön lakiin perustuva valtionosuus on 62 %, vuokratuki 10 %, opintomaksut 23 % sekä omatoiminen varainhankinta 5 %. Snellman-korkeakoulun valtiontuki perustuu valtionosuusjärjestelmään. Korkeakoulun rahoitusperusteena käytetään kansanopistojen tapaan opiskelijaviikkoa, jolla tarkoitetaan yhden opiskelijan viiden opiskelupäivän mittaista työviikkoa. Opiskelijaviikot kerrotaan Snellman-korkeakoululle määritetyllä yksikköhinnalla, josta tulosta valtionosuus on 57 %. Valtionosuuteen sisältyy korkeakoulun saama vuokratuki. Opintovuoden aikataulu ja tapahtumat Avajaiset , klo Taidetalossa Syysloma (viikko 42) Joulujuhla Kevätopintokauden aloitus Talviloma Pääsiäisloma Kevätjuhla keskiviikkona Haku Snellman-korkeakoulun jatko-opintoihin päättyy

4 YLEISOPINNOT Snellman-korkeakoulun yleisopinnot pohjaavat J.V. Snellmanin henkisen kasvun idealle sekä Rudolf Steinerin kehittämän hengentieteellisen lähestymistavan tarjoamille virikkeille. YLEISOPINTOJEN TAVOITTEET Yleisopintojen tarkoituksena on saattaa ihmisen persoonallisuus mahdollisimman laajasti oppimistapahtuman piiriin. Tavoitteena on yksilön omien kykyjen sekä fyysisten, psyykkisten että henkisten voimavarojen herättäminen ja keinojen tarjoaminen näiden kykyjen elinikäiselle ja tasapainoiselle kehittämiselle. Yleisopinnot toimivat perustana jatko-opinnoille Snellman-korkeakoulun steinerpedagogisella opintosuunnalla. Elinikäisen oppimisen periaatteelle rakennetut yleisopinnot on mahdollista suorittaa myös itsenäisenä yleissivistävänä kokonaisuutena. Työelämästä vuorotteluvapaalla oleville ne soveltuvat erinomaisesti runsaasti taiteellista harjoittelua ja elämäntaidollisia opintoja sisältävänä koulutuksena. YLEISOPINTOJEN SISÄLTÖ (60 op) I Tiedolliset opinnot, 21 op Platonin akatemiasta Snellman-korkeakouluun Miten Platonin ihmiskäsitys, länsimainen korkeakouluperinne, Snellmanin yliopistofilosofia ja Steinerin koulutusajattelu luovat taustaa Snellmankorkeakoululle? Ihminen tutkimuskohteena Biologinen ihmistutkimus Ihmisen biologista kokonaisuutta tarkastellaan fenomenologisesti kolmen toiminnallisen järjestelmän aisti-hermojärjestelmän, rytmisen järjestelmän sekä raaja-aineenvaihdunta-järjestelmän näkökulmasta. Tavoitteena on esitellä yleissivistäviä perusteita ihmisen elämänprosessien ymmärtämiselle fenomenologisen tarkastelun pohjalta. 4

5 Psykologinen ihmistutkimus Ihmisen kokemusta ja käyttäytymistä sekä persoonallisuuden kehitystä tutkitaan elämänkaaripsykologian näkökulmasta. Opintojen tavoite on innostaa opiskelijaa kehittämään omaa itsetuntemustaan. Kirjallisuutta: Tony Dunderfelt: Elämänkaaripsykologia. Filosofinen ihmistutkimus, filosofinen antropologia Tarkastellaan eri puolilta mm. seuraavia kysymyksiä: Mitä on ihminen? Mitä on luovuus? Mitä ovat arvot? Mitä on vapaus? Miten yksilö voi kehittyä? Kirjallisuutta: Erik Ahlman: Ihmisen probleemi; Sven Krohn: Ydinihminen; Reijo Wilenius: Mitä on ihminen?; Reijo Wilenius (toim.): Rudolf Steiner filosofina; Lauri Rauhala: Henkinen ihminen. Hengentieteellinen ihmistutkimus Mistä lähtökohdista Steiner kehitti oman tutkimussuuntansa? Mitä on henkisen tiedon tie? Hengentieteen tuloksia ja sovellutuksia, ihmis- ja kasvatuskäsitys. Vapaa suhde aatteisiin. Kirjallisuutta: Rudolf Steiner: Johdatus henkiseen tiedostamiseen; Reijo Wilenius: Tuntemattoman tutkija. Ihmiskäsitys ja kasvatus, johdantoa steinerpedagogiikkaan Tarkastellaan steinerpedagogiikan lähtökohtia ja sen filosofisia ja ihmiskuvallisia perusteita suhteessa klassisiin kasvatusfilosofioihin. Lapsen ja nuoren ikävaiheiden huomioon ottaminen kasvatuksessa steinerpäiväkodeissa ja steinerkouluissa. Steinerkoulun opetussuunnitelmasta. Opintojen tavoitteet: Antaa yleissivistävää tietoa eri kasvatusfilosofisista pyrkimyksistä ja perusteet steinerpedagogisesta kasvatuksesta. Kirjallisuutta: Wilenius: Miten käy lasten ja nuorten; Ahmavaara, Peltonen, Virkkunen: Perustietoa steinerkoulusta; Jarno Paalasmaa: Omassa rytmissä. Luonnontutkimus ja ihmisen ympäristö Tieteellinen toiminta filosofisena kysymyksenä Tarkastellaan ihmistieteiden ja luonnontieteiden taustalla vaikuttavia filosofisia kysymyksiä. Ajattelu ja aistiminen. Kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimus. Goetheanistisen, fenomenologisen tutkimuksen perusteet ja 5

6 laadulliset tutkimusmenetelmät. Taiteellinen työskentely tutkimus- tai tiedostamismenetelmänä. Opintojen tavoitteet: Ymmärtää tieteelliseen toimintaan liittyviä filosofisia peruskysymyksiä ja herättää omaa itsenäistä filosofista ajattelua kyseisillä alueilla ja tutustuttaa fenomenologisen lähestymistavan mahdollisuuksiin. Saada perustaidot Snellman-korkeakoulussa käytettävästä goetheanistisen tutkimusmenetelmän käytöstä. Luonnontieteellisen ajattelun kehitys Tarkastellaan luonnontieteiden historiaa ja tieteellisen ajattelun kehitystä ihmiskunnan myyttisiltä ajoilta, antiikin Kreikan luonnonfilosofiasta keskiaikaan ja uuden ajan alun luonnontieteiden vallankumoukseen, modernin luonnontieteen kehityskysymyksiä ja kvalitatiivisen luonnontutkimuksen mahdollisuuksia. Opintojen tavoitteet: Yleissivistyksellinen ymmärrys luonnontieteiden historian ja tieteellisen ajattelun kehityksen päälinjoista. Ravitsemus ja terveys Tarkastellaan ravitsemuksen peruskysymyksiä suhteessa ihmisen terveyteen sekä fyysistä terveyttä sielunelämän perustana. Biodynaaminen viljely ja maisemanhoito Tarkastellaan biodynaamisen viljelyn perusteita ja sen merkitystä terveellisen ravinnon kasvattamisessa ja terveen luonnonympäristön hoitamisessa. Luonnonhavainnointi Tutkitaan havainnoiden luonnon väri- ja muotoilmiöitä ja syvennetään havaintoja taiteellisten maalaus- ja hiilipiirustusharjoitusten avulla. Luonnonhavainnoinnin päämääränä on avoin ja aktiivinen kohteen luonteen kuvallinen ilmentäminen. Kulttuurin ja yhteiskunnan kehitys ja sosiaaliset kysymykset Suomen kulttuuriperintö ja johdatusta nykyajan aatevirtauksiin Aikamme taloudellisia, sosiaalisia ja henkisiä kehityssuuntia Tutustutaan antroposofisista virikkeistä syntyneisiin kulttuurivirikkeisiin ja käytännön hankkeisiin (osittain työharjoittelun muodossa) ja niihin liittyviin yhteiskunnallisiin ja sosiaalisiin kysymyksiin. Myös projektiviikko ja opintomatka liittyvät yhteiskunnallisiin teemoihin. 6

7 Elinikäinen oppiminen ja sosiaaliset taidot Tutustutaan itsekasvatuksen periaatteisiin. Työskennellään sosiaalisen elämän peruskysymysten kanssa tiedollisesti ja käytännöllisesti pienryhmissä elämänkaari-työskentelyn muodossa. Tavoitteena on antaa opiskelijalle keinoja itsetuntemukseen ja sosiaalisten kykyjensä elinikäiseen kehittämiseen. Uskonnoista, erityisesti kristinuskosta Eri ns. suurten uskontojen esittely ihmiskunnan tietoisuuden kehityksen näkökulmasta. Painopiste uskonnollisessa kokemuksessa ja eri uskontokuntien meditatiivisissa perinteissä. Tutustuminen erityisesti kristinuskon monimuotoisuuteen. Opintojen tavoitteet: Kokonaiskuvan tavoittaminen inhimillisen uskonnollisen kokemuksen kehityksestä vuosituhansien aikana. Tarkastella henkisen kehityksen mahdollista merkitystä nykypäivänä. Taidehistoria Tarkastellaan kuvataiteen historian keskeisiä ilmiöitä esihistoriasta nykyaikaan tavoitteena ymmärtää eri kulttuurikausien maailmankuvaa ja ihmisen tietoisuuden kehitysvaiheita. Taide kasvattajana ja esteettisen kasvatuksen menetelmänä Taiteellisen harjoittelun merkitystä aikuiskasvatuksessa tarkastellaan taideharjoitusten ja itsereflektion avulla. Tutustutaan taiteen merkitykseen Schillerin ja Goethen ajattelussa. Kirjallisuutta, Steiner: Goethe uuden estetiikan isänä. Goethen väriopin perusteet Luentojen, havaintojen ja demonstraatioiden avulla tutustutaan Goethen tapaan tarkastella väri-ilmiöitä. II Taiteelliset opintojaksot 21 op Taiteelliset opinnot ovat luonteeltaan harjoittelevia. Ne eivät edellytä ennakko-osaamista. Taiteellisella työskentelyllä tuetaan kokemuksellisia oppimisprosesseja. Tavoitteena on kehittää aktiivista aistivaa osallisuutta tutkimalla perusilmiöitä esim. värien, muotojen, äänen, äänteiden ja liikkeen 7

8 äärellä. Taide on tie subjektiivisen kokemuksen kautta objektimaailman laadullisuuksien tavoittamiseen; taiteellinen harjoittelu kehittää havainnoivaa arviointikykyä, yhteyden luomista todellisuuteen. Taiteelliset harjoitukset antavat perusteet Snellman-korkeakoulun taiteellisia jatko-opintoja varten. Syysopintokaudella tutustutaan taiteellisen harjoittelun peruselementteihin kolmen viikon johdantojaksoilla. Kevätkaudella on mahdollisuus valita kaksi syventävää taidejaksoa. Maalaus ja muovailu Maalausharjoitusten ja yhteisten tarkastelujen avulla tutustutaan värien perusilmiöihin eläytymällä värien laatuihin ja suhteisiin vesiväritekniikalla. Muovailussa tutustutaan muovailuharjoitusten avulla elävän muotokielen perusteisiin materiaalina luonnonsavi. Puhe- ja draamataide Eurytmia Sanalliseen ilmaisuun ihminen yltää minuutensa voimasta. Kokemus omasta persoonasta liittyy puheeseen. Yleisopinnoissa työskennellään tarinankerronnan, runouden ja äänteiden sekä draaman ja improvisaation peruselementtien kanssa. Kevätopintokaudella tehdään yleisopinnoissa näytelmäprojekti. Eurytmiassa tutustumme runouden ja musiikin voimiin ja laatuihin, joita pyrimme ilmaisemaan liikkeen avulla. Yleisopintojen aikana työskennellään peruselementtien mm. rytmien, äänteiden, sävelten ja melodian sekä oman instrumentin, kehon, herättämisen kanssa. Werbeck-laulu Lauluharjoitukset tähtäävät oman lauluäänen löytämiseen ja vapauttamiseen. Ne perustuvat ruotsalaisen laulajattaren Valborg Werbeck-Svärdströmin ja Rudolf Steinerin yhteistyön pohjalta syntyneeseen menetelmään. III Käytännölliset opintojaksot 11 op Käytännölliset opinnot koskevat persoonallisuuden toiminnallista puolta. Kädentyöt, pajatyöskentely Kädentyöt, mm. puutyöt, kirjansidonta, käsityöt, huovutus toteutetaan pienryhmissä kuuden viikon jaksoissa viikoittaisina pajatunteina. 8

9 Käsillä tekeminen ja käytännön taitojen harjoittelu lujittavat luottamusta omaan luomisvoimaan. Maiseman- ja ympäristönhoito ja muut käytännön työt Siivous ja ympäristön hoito ovat osa yleisopintojen sosiaalis-käytännöllisiä opintoja. Opiskelijat osallistuvat korkeakoulun sisätilojen hoitoon päivittäisten siivoustöiden muodossa. Vuodenaikajuhlat ja yhteisön muut tapahtumat. Työharjoittelu Kahden viikon mittainen työharjoittelu tapahtuu pääasiassa antroposofisista virikkeistä syntyneissä työyhteisöissä kuten steinerkouluissa tai päiväkodeissa, biodynaamisilla maatiloilla tai kehitysvammaisten hoitopedagogisissa yhteisöissä. Työharjoittelun tarkoituksena on tutustua ko. työyhteisöissä toteutettuihin käytännön ratkaisuihin, mm. organisaatioiden kehittämiseen ja työyhteisöjen sosiaalisen elämän muodostumiseen. 9

10 IV Kirjalliset ja muut itsenäiset työt, projektit 7 op Kirjalliset työt palautetaan sähköpostilla osoitteeseen Palautuspäivään mennessä jätetyt työt kirjataan suoritetuiksi. Vaadittavat itsenäiset tai ryhmätyönä suoritettavat kirjalliset ja muut työt: 1. J.V. Snellmanin kirjoituksesta Akateemisesta opiskelusta valmistetaan essee, omia ajatuksia ja kommentteja teemoihin: - mitä on sivistyminen - tradition ja oman ajattelun suhde - itsetietoisuus ja itsemääräämisen oikeus - vastuu ja vapaus Essee toimitetaan opinto-ohjaajille viimeistään torstaina Työt palautetaan opiskelijoille syyslukukauden aikana. 2. Tutkielma ihmiskäsityksestä Tarkoituksena on tarkastella ihmiskäsityksen, yleisopintojen kohdalla erityisesti antroposofisesti suuntautuneen henkisen ihmiskäsityksen merkitystä ja sen vaikutusta käsityksiimme todellisuudesta, tieteellisen, taiteellisen tai käytännön elämän näkökulmasta. Opiskelijat voivat vapaasti valita teeman tai alueen missä ihmiskäsitys ilmenee ja minkä suhteen sitä tarkastelevat (esim. kasvatus, taide, ravitsemus). Tutkielma voi olla esimerkiksi vertaileva tai ihmiskäsitystä kuvaileva. Laajuus: Kirjallinen osuus, 5 10 sivua (koko A4). Tutkielmien aiheet jätetään perjantaina ja valmiit työt luovutetaan tulostettuina ryhmän vetäjälle klo 9.00 mennessä. Suullinen esitys viikolla 48, esitysaika noin 30 min. Tarkemmat ohjeet jaetaan tutkimusryhmissä projektin alkaessa. 3. Kevätopintokaudella valmistetaan itsearviointiessee aiheesta: Mitä opinnot Snellman-korkeakoulussa minussa herättävät? Esseen laajuus 3-4 sivua. Jättöpäivä on maanantaina Itsearvioinnin tukena on opintovuoden aikana kirjoitettu henkilökohtainen opintopäiväkirja. 10

11 4. Päätöstyö Päätöstyö valmistetaan kevätkauden loppuun mennessä. Työ voi olla kirjallinen teoreettinen, taiteellinen tai käytännöllinen. Työn on tarkoitus liittyä opintovuoden sisältöihin ja muodostua opintojen aikana käydyn oppimisprosessin itsenäisesti työstetyksi hedelmäksi. Päätöstöiden aiheet jätetään kirjallisena viimeistään Valmiit työt jätetään tulostettuina opinto-ohjaajalle viimeistään maanantaina Kaikki työt esitellään suullisesti. Kirjallinen teoreettinen työ on laajuudeltaan sivua. Taiteelliseen työhön liittyy päiväkirjatyyppinen kuvaus prosessista (vähint. 3 sivua). Kuvauksen lähtökohtana on se kysymys, johon taiteen avulla on haettu vastauksia. Käytännölliseen työhön liittyy työkirja- tai portfolio-tyyppinen seloste materiaaleista, työmenetelmästä ja sen historiasta. Päätöstyön itsenäinen valmistelu on aloitetaan tammikuussa ja siihen liittyvissä kysymyksissä voi kääntyä korkeakoulun opettajien puoleen. 5. Jaksoselosteet a) määrätyistä ( tähdellä merkatut) tiedollisista jaksoista omaa pohdintaa keskeisistä sisällöistä. b) yhdestä taiteellisesta jaksosta syyslukukaudella sekä kevään ensimmäisestä syventävästä taidejaksosta. Taidejaksoselosteessa kuvataan taideharjoituksia ja luonnehditaan niiden herättämiä kokemuksia ja ajatuksia. Jaksoselosteet palautetaan jaksoa seuraavana torstaina sähköpostilla osoitteeseen OPINTO-OHJAUS; ORIENTAATIO JA INTEGRAATIO Vastaavat opettajat vastaavat opetusohjelman suunnittelusta ja kehittämisestä sekä käytännöllisten asioiden hoidosta. Kaikille opiskelijoille on varattu aikaa henkilökohtaiseen opinto-ohjaukseen. Orientaatioviikon aikana tutustutaan yleisopintojen opiskelukäytäntöihin ja menetelmiin. Integraatiot ovat opintoja arvioivaa jälkitarkastelua opintojen kehittämiseksi. 11

12 YLEISOPINTOJEN HYVÄKSYTTÄVÄ SUORITTAMINEN Yleisopinnot katsotaan suoritetuksi kun opiskelija on osallistunut 85 %:iin koko opetuksesta, sekä valmistanut ja esittänyt kirjalliset ja muut itsenäisesti tai ryhmätyönä toteutettavat työt sekä suorittanut työharjoittelun. Opintojen luonne edellyttää opiskelijalta aktiivista osallistumista ja annettujen tehtävien harjoittelua myös opetuksen ulkopuolisella ajalla. Lääkärintodistusta vastaan voidaan 85 %:n rajan alittava läsnäolo suorittaa maksutta myöhemmin Snellman-korkeakoulussa järjestettävien yleisopintojen yhteydessä, kuitenkin viimeistään kolmen vuoden kuluessa yleisopintojen alkamisesta. Lääkärintodistuksen puuttuessa peritään korvaavista tai täydentävistä opinnoista erillinen maksu. OPINTOSUORITUSTEN ARVIOINTI Opiskelua arvioidaan opintoihin osallistumisen aktiviteetin sekä kirjallisten, taiteellisten tai käytännöllisten töiden perusteella. Numeroarvostelua ei käytetä, vaan arvioinnin tarkoituksena on antaa opiskelijalle laadullisia viitteitä siitä miten hänen opiskelunsa etenevät yleisopintojen kannalta. Opintoihin osallistuminen Opiskelun tarkoituksena yleisopinnoissa on kokonaisvaltaisen opintoprosessin aktiivinen läpikäyminen. Opintoprosesseihin osallistumista arvioidaan ilmoittamalla opiskelijan osallistuminen yleisopintojen kokonaisopetukseen prosentteina. Kokonaisopetus muodostuu opetusyksiköistä. Opetusyksikkö on yhdessä oppiaineessa toteutettava opetuskokonaisuus opiskelupäivän sisällä (45 min tai 90 min). Opiskelijat merkitsevät osallistumisensa opetustilassa tai yleisopintojen ilmoitustaululla esillä olevaan osallistumislistaan. Opettaja tai opinto-ohjaaja kirjaa opetuksen jälkeen poissaolot. Osallistuminen opintoihin ilmoitetaan yleisopinnoista annettavassa todistuksessa. Erillisten kirjallisten, taiteellisten tai käytännöllisten sekä päätöstöiden arviointi Opiskelijan tekemistä itsenäisistä töistä tai ryhmätöistä annetaan joko suullinen tai kirjallinen arvio. Arvio on laadullinen ja pyrkii osoittamaan työn hyvät puolet ja mahdolliset puutteet. Opettajien ja opinto-ohjaajien esittämien arvioiden tarkoituksena on auttaa opiskelijaa arvioimaan itse oman opiskelunsa onnistumista (itsearviointi). Opiskelija kokoaa kirjalliset ja taiteelliset työt työnäytekansioon kevään palautekeskustelua ja jatko-opintoihin hakua varten. 12

13 Erilliset kirjalliset, taiteelliset tai käytännölliset työt ilmoitetaan yleisopinnoista annettavassa todistuksessa suoritetuksi. TODISTUKSET JA JATKO-OPINTOIHIN HAKU Yleisopinnoista annetaan opintonsa suorittaneelle opiskelijalle todistus. Todistuksessa käy ilmi: - opiskelijan nimi ja syntymäaika - oppilaitos - opintosuunta - opintojen keskeinen sisältö (opintoviikkoina) - opiskelijan suorittamat erilliset kirjalliset, taiteelliset ja käytännölliset työt, päätöstyö sekä työharjoittelu. - opiskelijan osallistuminen opintoihin prosentteina kokonaisopinnoista. - todistuksen päiväys ja oppilaitoksen kahden edustajan allekirjoitukset. Yleisopintovuoden todistukset lähetetään postitse opintonsa suorittaneille opiskelijoille kevätopintokauden päätyttyä (ilmoita kesäosoitteesi toimistoon). Läsnäolot lasketaan osallistumislistojen merkintöjen perusteella. Steinerpedagogiselle opintosuunnille hakemisen edellytyksenä on, että opiskelija on osallistunut yleisopintoihin vähintään 85 %:sti ja suorittanut kirjalliset ja muut tehtävät. Hakeminen jatko-opintoihin mennessä. Todistus yleisopinnoista voidaan kirjoittaa opiskelijalle, joka on opintojen keskeytymisen vuoksi täydentänyt opintojaan puuttuvilla opintosuorituksilla jollakin myöhemmällä yleisopintojen vuosikurssilla, kuitenkin viimeistään viiden vuoden kuluessa alkuperäisten opintojen alkamisesta. Osallistumisesta myöhemmälle opintovuodelle ja korvaavuuksista sovitaan opinto-ohjaajien kanssa kussakin tapauksessa erikseen. Myöhemmin täydennettävistä opinnoista opiskelija maksaa normaalin lukukausimaksun tai mikäli opiskelija osallistuu osaan lukukaudesta, Snellman-korkeakoulun kannatusyhdistyksen ko. opintoihin osallistumisesta määräämän maksun. Todistusjäljennöksistä peritään 25 euron suuruinen maksu + postituskulut. Alkuperäisen todistuksen korvaavan, uuden todistuksen kirjoittamisesta peritään 50 euron suuruinen maksu + postituskulut. Ollessaan kirjoilla korkeakoulun yleisopintojen opiskelijana, opiskelijalle kirjoitetaan pyydettäessä läsnäolotodistus. 13

14 OPINTOMAKSUT Opintoihin on mahdollista saada Kelan opintotukea. Opiskelijat ovat oikeutettuja yleisiin opiskelijaetuuksiin. Opintomaksut sisältävät opetuksen sekä materiaalit, kuitenkin siten, että pajoissa käytetystä ylimääräisestä materiaalista peritään maksu erikseen. Samoin opiskelun yhteydessä jaettavista monisteista peritään erillinen maksu. Yleisopinnot Opintomaksu on 1700 euroa, joka maksetaan 3 erässä: 1. erä, vahvistusmaksu, eräpäivä ,00 2. erä, syyskauden opintomaksun loppuosa, 750,00 eräpäivä erä, kevätkauden opintomaksu, eräpäivä 850, Opintomaksu on suoritettava mainittuun eräpäivään mennessä. Opintoihin kirjaudutaan esittämällä kuitti suoritetusta maksusta vastaaville opettajille kunkin opintokauden ensimmäisenä päivänä. Opintoihin osallistuminen edellyttää, että opintomaksu on suoritettu ennen kyseisen opintokauden alkua. Opintomaksut ovat perintäkelpoisia. Mikäli opiskelija ei ota opiskelupaikkaa vastaan, peruuttamisesta tulee ilmoittaa mennessä. Suoritettua vahvistusmaksua ei palauteta. Jos opinnot keskeytyvät tilapäisesti lääkärintodistuksella osoitettavien terveydellisten syiden vuoksi, maksettua opintomaksua ei palauteta, vaan opinto-oikeus siirtyy seuraavaan ajankohtaan, jolloin vastaavaa opetusta järjestetään. Jos opinnot keskeytyvät terveydellisistä syistä pysyvästi, voidaan ennakkoon suoritettua opintomaksua palauttaa lääkärintodistusta vastaan. Hyvitys lasketaan opintopäivittäin eroamisilmoituksen jättöpäivästä lähtien. Keskeyttäminen tulee ilmoittaa kirjallisesti (esim. sähköpostilla tai toimistossa Kelan valvontailmoituskaavakkeella) OPISKELIJATUNTI 14

15 Opiskelijatunti on varattu opiskelijoiden omien aloitteiden ja keskinäisten asioiden hoitoa, sekä opintoihin liittyvien kysymysten käsittelyä varten. RUOKAILU Korkeakoulu järjestää opiskelijoille päivittäin, mahdollisuuksien mukaan biodynaamisista tai luomutuotteista valmistetun lämpimän kasvisaterian. Ruokailu tapahtuu uudessa ruokalarakennuksessa, Salviassa, klo Lippuja ruokailuun myydään toimistossa 5 tai 10 kappaleen erissä (15/30 ). Ruokailupäivät ovat maanantaista perjantaihin. Perjantain ruokailuun on ilmoittauduttava torstaihin mennessä ruokailutilassa olevaan listaan. Erikoisruokavalioista voi neuvotella keittiöhenkilökunnan kanssa. Keittiöemäntänä toimii Leena Heinämäki. TAIDETALON KAHVIO Ylioppilaskunta huolehtii kahvion toiminnasta ja miehityksestä. Omien ruokien valmistaminen ja lämmittäminen kahviossa ei ole sallittua. SIIVOUS JA YMPÄRISTÖN HOITO Siivous ja ympäristön hoito on osa korkeakoulun sosiaalis-käytännöllisiä opintoja. Tavoitteena on yhteisvastuullisuus yhteisestä luonnonympäristöstä ja työtiloista. Opiskelijat, opettajat ja henkilökunta osallistuvat korkeakoulun sisätilojen päivittäiseen siivoukseen. TOIMISTO Korkeakoulun toimisto on avoinna opiskelijoille arkisin klo Toimistoasioissa auttavat Jaana Kylli, Sirpa Rasimus ja Hilja Rask. Puh:

16 PUHELIMEN KÄYTTÖ JA ATK-LAITTEET Toimiston puhelimet, tulostimet ja muut atk-laitteet eivät ole opiskelijoiden käytössä (kaikki kirjalliset työt jätettävä valmiiksi tulostettuina). Internet-yhteydet ja tekstinkäsittelymahdollisuus opiskelijoille SKY:n toimistossa. Kahviossa on WLAN-yhteys. KOPIOKONEEN KÄYTTÖ Kopiointi korkeakoulun toimiston kopiokoneella on maksullinen, 10 senttiä / arkki (A4). KIRJASTO Korkeakoulun kirjasto on vapaasti opiskelijoiden käytössä. Kirjojen laina-aika on 4 viikkoa. Lainaaja, lainauspäivämäärä sekä lainatun kirjan tekijä ja otsikko merkitään lainausvihkoon, samoin kuin palautuspäivämäärä. Lainaaja on velvollinen maksamaan kadonneen kirjan. Noudata laina-aikoja ja palauta lainaamasi kirjat. TILOJEN KÄYTTÖ Korkeakoulun tilat ovat opiskelijoiden käytettävissä koulupäivinä opintoihin liittyvään harjoitteluun ja toimintaan klo 16 saakka. Päättymisajasta on pidettävä kiinni ja huolehdittava tilan siivouksesta. SNELLMAN-KORKEAKOULUN YLIOPPILASKUNTA RY:N (SKY) JÄSENEKSI LIITTYMINEN Jäseneksi voi liittyä jokainen Snellman-korkeakoulussa opiskeleva henkilö. Snellman-korkeakoulun opiskelijoita ovat ne, jotka maksamalla opintomaksun ovat kirjautuneet läsnäoleviksi opiskelijoiksi. Suomen ylioppilaskuntien liiton opiskelijakortin saaminen edellyttää, että opiskelija - on hyväksytty Snellman-korkeakoulun opiskelijaksi (päätoiminen opiskelu, työn ohella opiskelu, hops) - on maksanut opintomaksun - on kirjautunut läsnä olevaksi opiskelijaksi - on maksanut SKY:n hallituksen vuosittain määrittelemän jäsenmaksun 16

17 Opiskelijakortilla saatavat etuudet SKY on Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) sekä Suomen opettajaksi opiskelevien liiton (SOOL) jäsen. SKY:n jäsen on oikeutettu valtakunnalliseen opiskelijakorttiin, jolla saa alennuksia mm.vr:ltä, Matkahuollosta, Helsingin Seudun Liikenne (HSL)- yhtymältä, Temperasta sekä kaikista yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijaravintoloista (Unicafe). SKY:n jäsenet kuuluvat myös Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) piiriin ja ovat siten oikeutettuja lääkäri- ja terveydenhoitopalveluihin kaikissa yliopistokaupungeissa. 17

18 Puhelinnumeroita Snellman-korkeakoulu Taidetalo, toimisto Fax Opettajat Salvia, keittiö Ekoateljee Leipotupa Suomen antroposofinen liitto

SNELLMAN- KORKEAKOULU

SNELLMAN- KORKEAKOULU SNELLMAN KORKEAKOULU Syysopintokausi alkaa yhteisellä avajaistilaisuudella aidetalossa maanantaina 31.8.2015 klo 10.00. Avajaiset 31.8.2015, klo 10.00 aidetalossa Syysloma 12.16.10.2015 (viikko 42) Joulujuhla

Lisätiedot

KEVÄTOPINTOKAUSI alkaa keskiviikkona 11.1.2016 ohjelman mukaisesti klo 09.00 ja päättyy yhteiseen kevätjuhlaan keskiviikkona 25.05.2016.

KEVÄTOPINTOKAUSI alkaa keskiviikkona 11.1.2016 ohjelman mukaisesti klo 09.00 ja päättyy yhteiseen kevätjuhlaan keskiviikkona 25.05.2016. KEVÄTOPINTOKAUSI alkaa keskiviikkona 11.1.2016 ohjelman mukaisesti klo 09.00 ja päättyy yhteiseen kevätjuhlaan keskiviikkona 25.05.2016. VIIKKO-OHJELMA klo ma ti ke to pe 9.00 TIEDOLLINEN JAKSO 10.30 Tauko

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Puh. 09-621 1060 info@snellman-korkeakoulu.fi www.snellman-korkeakoulu.fi

Puh. 09-621 1060 info@snellman-korkeakoulu.fi www.snellman-korkeakoulu.fi Yhteystiedot: Taidetalo Ekoateljee Salvia Leipotupa/Tallinvintti Kivinavetta Puuskakuja 14, 00850 Helsinki Puh. 09-621 1060 Sähköposti info@snellman-korkeakoulu.fi Kotisivut www.snellman-korkeakoulu.fi

Lisätiedot

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2015 tai keväällä 2016 aloittaville. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

Sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan osaajat sekä työyhteisöjen ja henkilöstön kehittäjät

Sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan osaajat sekä työyhteisöjen ja henkilöstön kehittäjät TYÖNOHJAAJAKOULUTUS - taiteen menetelmien yhdistäminen työnohjaukseen Tavoitteet: Toteutus: Kohderyhmä: Kouluttajat: Työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on ammatillinen pätevyys toimia työnohjaajana yksilöille

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Steinerpedagogiikan yleisopintojen (60 op) 1. vuosi 25 op

Steinerpedagogiikan yleisopintojen (60 op) 1. vuosi 25 op Steinerpedagogiikan yleisopintojen (60 op) 1. vuosi 25 op Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto toteuttaa yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan steinerkoulun ja Steinerpäiväkoti Pajulinnun kanssa Steinerpedagogiikan

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2014 tai keväällä 2015 aloittaneille. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

Sukunimi Kutsumanimi Ryhmä Hetu Sähköpostiosoite. OPINTOKOKONAISUUS / OPINTOJAKSO, JOSTA AHOT menettelyä haetaan. Opiskelija täyttää

Sukunimi Kutsumanimi Ryhmä Hetu Sähköpostiosoite. OPINTOKOKONAISUUS / OPINTOJAKSO, JOSTA AHOT menettelyä haetaan. Opiskelija täyttää 1 OSAAMISEN OSOITTAMINEN, AHOT menettely A OPISKELIJAN TIEDOT Opiskelija täyttää. Lomake palautetaan yhdessä osaamisportfolion (liitteineen) kanssa AHOT menettelyä koskevan opintokokonaisuuden / opintojakson

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus erillisiin erityisopettajan opintoihin hyväksytyille

Tiedotustilaisuus erillisiin erityisopettajan opintoihin hyväksytyille Tiedotustilaisuus erillisiin erityisopettajan opintoihin hyväksytyille Tiistai 12.6.2012 klo 15-17 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos Erityispedagogiikan koulutus Yleistä opinnoista

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Vanhemmille ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Askolan kuvataidekoulu on perustettu vuonna 1992. Koulun ylläpitäjänä toimii Askolan kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry. Koulu on antanut taiteen perusopetusta syksystä

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi

Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi LAUSUNTO 30.3.2015 1(1) Opetus-ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö OKM 15/010/2015 Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi Lausunnon keskeinen sisältö

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2010 2011

OPINTO-OPAS 2010 2011 OPINTO-OPAS 2010 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilu- ja taideinstituutti Erikoistumisopinnot 60 op Taiteen perusopettajan pedagogiset erikoistumisopinnot TAITEEN PERUSOPETTAJAN PEDAGOGISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

RATKAISUKESKEINEN TAIDETERAPIA

RATKAISUKESKEINEN TAIDETERAPIA Solution Focused Art -kuvataideterapian koulutusohjelma 60 op RATKAISUKESKEINEN TAIDETERAPIA Ratkaisukeskeinen taideterapiakoulutus on aikuiskoulutusta, joka on tarkoitettu terveys-, sosiaali-, kasvatus-,

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Opas oppilaille, opetusharjoittelijoille ja ohjaaville opettajille 2014-2015 Sisällys YLEISTÄ TIETOA HARJOITUSMUSIIKKIOPISTOSTA HAKU VALINTAPERUSTEET

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Vapaavalintaisiin opintoihin tai sivuaineisiin on löydettävissä opintoja etäsuoritusmahdollisuudella Avoimen yliopiston kautta.

Vapaavalintaisiin opintoihin tai sivuaineisiin on löydettävissä opintoja etäsuoritusmahdollisuudella Avoimen yliopiston kautta. Teologian tutkinnon rakenne ja ohjeellinen suoritusjärjestys suuntautumisvaihtoehdoittain Avoimen yliopiston kautta tutkintotavoitteisesti opiskeleville Turkoosilla värillä merkityt opintojaksot on mahdollista

Lisätiedot

opiskelijakunnat ympäri Suomen, yhteensä meitä on mukana 30.

opiskelijakunnat ympäri Suomen, yhteensä meitä on mukana 30. Onneksi olkoon opiskelupaikan saamisesta ammattikorkeakoulussamme. Koulun muodostamme me, opiskelijat, yhdessä koulun henkilökunnan kanssa. Olemme yhteisö, jossa kaikkien on toimittava yhteisen hyvän eteen

Lisätiedot

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä

Lisätiedot

EKSPRESSIIVISEN TAIDETERAPIAN KOULUTUSOHJELMA

EKSPRESSIIVISEN TAIDETERAPIAN KOULUTUSOHJELMA 1 INARTES INSTITUUTTI EKSPRESSIIVISEN TAIDETERAPIAN KOULUTUSOHJELMA HAKU EKSPRESSIIVISEN TAIDETERAPIAN JATKO-OPINTOIHIN keväällä 2010 Ekspressiivinen taideterapia Ekspressiivinen taideterapia kuuluu humanistisen

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA AIKUISILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA AIKUISILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA AIKUISILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998, 1 sekä

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA LIITE ------- Musiikki: Piano, musiikinteoria ja säveltapailu Tanssi Esittävät taiteet: Teatteritaide Visuaaliset

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Sosiaalialan polkuopinnot avoimessa ammattikorkeakoulussa Sisällys

Sosiaalialan polkuopinnot avoimessa ammattikorkeakoulussa Sisällys Sosiaalialan polkuopinnot avoimessa ammattikorkeakoulussa Sisällys TERVETULOA AVOIMEN AMK:N POLKUOPINTOIHIN!... 2 Mikä on avoin AMK?... 2 Polkuopiskelun idea... 2 Sosiaalialan polulla opiskelu... 3 Polkuopinnoissa

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi?

Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi? Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.12. Lue, miten jatkat opintojasi.

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO

KASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO ERITYISKASVATUKSEN ASIANTUNTIJAKOULUTUS (EA) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi

Lisätiedot

Liite nro 4. Kansalaisopiston kurssimaksuissa noudatettavat periaatteet ja kurssien hinnoittelu lukuvuonna 2008-2009

Liite nro 4. Kansalaisopiston kurssimaksuissa noudatettavat periaatteet ja kurssien hinnoittelu lukuvuonna 2008-2009 Liite nro 4 Yhdtr. 30.7.2008 223 liite2 Kansalaisopiston kurssimaksuissa noudatettavat periaatteet ja kurssien hinnoittelu lukuvuonna 2008-2009 Kurssihinnoittelun lähtökohtana on oppitunnin tuotantohinta,

Lisätiedot

LUOVIEN TYÖMENETELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

LUOVIEN TYÖMENETELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) LUOVIEN TYÖMENETELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Luovuuden asialla jo 4. kertaa 15.1.2015 joulukuu 2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Ketunpolku 3, PL 52, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi

Lisätiedot

Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille

Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Työväen Akatemia Terhi Dahlman & Minna-Mari Roms Hyvät edellytykset yhteistyölle HUMAKin ja Työväen Akatemian

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Arkkitehtuurin osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Mitä arvioidaan ja milloin?

Mitä arvioidaan ja milloin? Koulun nimi: Ahtialan koulu Mitä arvioidaan ja milloin? Arviointi on monialaista ja jatkuvaa, sanallista arviointia ja arvosanoja annetaan lukukausittain. OPPIMINEN > välitön palaute onnistumisista ja

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka Helsingin toimipisteessä aloittavat (Bulevardi 31) UUSIEN OPISKELIJOIDEN PEREHDYTYSJAKSO to 20.8.2015 - pe 21.8.

Tieto- ja viestintätekniikka Helsingin toimipisteessä aloittavat (Bulevardi 31) UUSIEN OPISKELIJOIDEN PEREHDYTYSJAKSO to 20.8.2015 - pe 21.8. Tieto- ja viestintätekniikka Helsingin toimipisteessä aloittavat (Bulevardi 31) UUSIEN OPISKELIJOIDEN PEREHDYTYSJAKSO to 20.8.2015 - pe 21.8.2015 TERVETULOA OPISKELIJAKSI TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMAAN

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

UKK - USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET - KAUPPATIETEET

UKK - USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET - KAUPPATIETEET UKK - USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET - KAUPPATIETEET OPISKELIJAKSI HAKEMINEN Kuinka pitkään saan opiskella? Opinto-oikeusaika on perusopintokokonaisuudessa kolme lukukautta, aineopintokokonaisuudessa neljä lukukautta

Lisätiedot

ORIVEDEN SEUDUN KANSALAISOPISTON TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA

ORIVEDEN SEUDUN KANSALAISOPISTON TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA ORIVEDEN SEUDUN KANSALAISOPISTON TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA 2006 1.6.2006 Tom Linkopuu 1 KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Toiminta-ajatus 2. Kuvataiteen opetuksen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Tarkoituksen toteuttaminen 4 Toiminnan tukeminen Yhdistyksen nimi on Oulun Insinööriopiskelijat

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

2 Opintojen kesto ja laajuus

2 Opintojen kesto ja laajuus Wienin yliopisto Fennistiikan BA- opintojen tutkintovaatimukset (epävirallinen, lyhennetty suomennos) Alkuperäiset saksankieliset tutkintovaatimukset on julkaistu Wienin yliopiston ilmoituslehdessä (Mitteilungsblatt

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITTOKOKOUKSEN MENETTELYTAPAJÄRJESTYKSEKSI

HALLITUKSEN ESITYS LIITTOKOKOUKSEN MENETTELYTAPAJÄRJESTYKSEKSI SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 06 Sivu 1 / 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 HALLITUKSEN ESITYS LIITTOKOKOUKSEN

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1 Sisällysluettelo 1. Nimi, kotipaikka ja kieli... 2 2. Tarkoitus... 2 3. Toiminnan laatu... 2 4. Jäsenet... 2 5. Oppilaskunnan johto... 2 6. Oppilaskunnan yleiskokouksen aika, koollekutsuminen sekä laillisuus

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET. 1 Opintotukilautakunnan asettaminen

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET. 1 Opintotukilautakunnan asettaminen KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OPINTOTUKILAUTAKUNNAN OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty Kajaanin ammattikorkeakoulun hallituksen kokouksessa 13.8.2009. Opintotukilautakunnan ohjesääntö on laadittu opintotukilaissa (21.1.1994/65

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO Lastenohjaaja 1 TUTKINNON RAKENNE Pakolliset tutkinnon osat 70 ov - Lapsen kasvun ohjaus ja huolenpito 30ov - Perhelähtöinen ja yhteisöllinen kasvatustyö 25 ov - Koululaisten

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009

VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009 VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009 K-MESTARIMYYJÄKOULUTUS, 1 ov 1. Ilmoittautuminen linjakohtaisesti Mestarimyyjäkoulutukseen ilmoittutumisajan puitteissa

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille

Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Erityislinjan opiskelijoiden huoltajille Ranuan kr. kansanopiston erityislinja on tarkoitettu kehitysvammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville. Toiminta käynnistyi vuonna 2003 kehitysvammaisten

Lisätiedot

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu! OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com

Lisätiedot

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio 2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallinnon opiskelijaedustajien hakuohjeistus Sisältö

Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallinnon opiskelijaedustajien hakuohjeistus Sisältö Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallinnon opiskelijaedustajien hakuohjeistus 1 1 1 1 1 1 1 0 1 Sisältö I Yleistä... Soveltamisala... II Hakukelpoisuus... Ensisijaisen tutkinnonsuoritusoikeuden vaikutus...

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Linjakas palaute TAHI Palautteen pedagogiikkaa

Linjakas palaute TAHI Palautteen pedagogiikkaa Linjakas TAHI Palautteen pedagogiikkaa Markku Ihonen 24.9.2012 markku.ihonen@uta.fi Yleistä opiskelijapalautteesta 1 arvioidaan sitä, mihin voidaan vaikuttaa kaikki muodostaa yhdessä tärkeän tietopohjan

Lisätiedot

Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina

Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina Seurakunta varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen kumppanina Kumppanuuden korit kutsuvat monipuoliseen yhteistyöhön. Niiden avulla kerrotaan yhteistyön tarkoituksesta ja pelisäännöistä. Esite on suunnattu

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. OULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN OSAKUNTA RY:n SÄÄNNÖT I LUKU YHDISTYKSEN KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA ALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä osakunta, nimi on Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen

Lisätiedot