Äitiysneuvolat naistenneuvoloiksi vai hyvinvointineuvoloiksi?
|
|
- Julia Hovinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Äitiysneuvolat naistenneuvoloiksi vai hyvinvointineuvoloiksi? Elina Hemminki ja Mika Gissler Mitä äitiysneuvolat ovat? Suomen kielessä äitiysneuvoloilla tarkoitetaan paitsi paikkaa, jossa raskaudenaikainen terveydenhuolto tapahtuu, myös itse toimintaa. Äitiysneuvolatoiminta koostuu terveysneuvonnasta, ehkäisevistä toimista, äidille (ja enenevästi myös lapsen isälle) annettavasta tuesta, terveysongelmien etsimisestä muun muassa eri seulonnoin, tarkempiin tutkimuksiin ja hoitoon lähettämisestä ja etuuksien jakamisesta. Alun perin äitiyshuollon keskeisin kohde oli synnytysten ja vastasyntyneiden hoito. Useissa maissa terveydenhuoltoon syntyi jo varsin varhain eriytynyt ammattikunta, kätilöt, huolehtimaan synnytyksistä. Synnytyslääkäreiden piiristä levisi 1900-luvun alussa ajatus, että terveydenhuolto jo ennen synnytystä on tärkeää äitiyskuolemien estämiseksi ja lapsen terveyden parantamiseksi. Syntyi käsite prenataalihuolto (tai antenataalihuolto). Suomessa tämä toiminta nimettiin äitiysneuvonnaksi ja sitä antavat paikat äitiysneuvoloiksi (Wrede 2001). Vapaaehtoisjärjestöt, etenkin Mannerheimin Lastensuojeluliitto, levittivät äitiysneuvontaa aluksi Helsinkiin ja sitten useisiin kuntiin. Lakisääteiseksi kaikille naisille tarkoitetuksi kunnalliseksi toiminnaksi se tuli vuonna Nykyisinkin ammattilaiset uskovat, että äitiysneuvolatoiminta on keskeistä lapsen ja äidin terveyden kannalta. Keskustelu ja näytön vaatimus koskee vain toiminnan sisältöä ja turvallista käyntimäärien minimiä. Yksi ilmenemä oletetusta tärkeydestä on se, että kehitysmaiden perusterveydenhuollossa ensimmäiseksi yleensä halutaan parantaa äitiyshuoltoa. Lähes kaikissa maissa äitiysneuvonta tarjotaan äideille ilmaiseksi tai ainakin niille äideille, joilla ei ole varaa maksaa. On uskottu, että saavutetut hyvät tulokset lapsi- ja äitikuolleisuuden vähenemisessä sekä naisten terveyden ja terveystietoisuuden kohentumisesta yleisemminkin ovat äitiysneuvoloiden ansiota. Tosin tätä on vaikea todistaa luotettavien tutkimusten puutteen vuoksi. Kansainväliset ja kansalliset asiantuntijat ovat koodittaneet äitiysneuvolatoiminnan sisältöä monin tavoin. Sen sijaan hoidon järjestämistavat vaihtelevat runsaasti. Esimerkiksi Euroopassa 1990-luvun puolessavälissä tehdyssä vertailussa ei 55
2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUKATSAUS 2007 löytynyt yhtenäistä linjaa palvelujen antajan (erikoislääkäri, yleislääkäri, terveydenhoitaja, kätilö), muuhun terveydenhuoltoon integroinnin (erilliset palvelut, osa naisten terveyspalveluja, osa yleisiä terveyspalveluja), palvelupaikan (sairaalan poliklinikka, sairaalan ulkopuolella) tai rahoituksen suhteen (Hemminki & Blondel 2001; McQuide ym. 1998; Delvaux ym. 1999). Lisäksi yhdessä maassa saattoi olla yksi pääjärjestelmä tai useita rinnakkaisia järjestelmiä. Yhteistä oli, että palvelut olivat käyttäjälle ilmaisia tai voimakkaasti subventoituja ja että oli erilaisia kansallisia ohjeita ja säädöksiä sisällön suhteen. Ikäkausitarkastelut Terveydenhuoltoa on järjestetty taudin tai vaivan, ammattilaisen koulutuksen ja vaadittavan tietotason sekä ikäkauden mukaan. Taudin tai vaivan mukaan jaettaessa äitiysneuvolat on helppo lokeroittaa, koska toiminta rakentuu yhden selkeän ilmiön eli raskauden ympärille. Jaoteltaessa tietotason mukaan Suomessa äitiyshuolto on asetettu perusterveydenhuoltoon ja pääasiassa keskiasteen ammattikoulutuksen saaneiden tekijöiden, kätilöiden ja terveydenhoitajien, tehtäväksi. Tämä ei kuitenkaan ole tavallinen asettelu, ja useissa Euroopan maissa äitiyshuolto on asetettu erikoissairaanhoitoon erikoislääkäreiden tehtäväksi tai jaetuksi toiminnaksi erikois- ja yleislääkäreiden kesken. Uusi tapa hahmottaa terveyspalveluja on ikäkausitarkastelu: lapset, työikäiset ja ikääntyneet. Tämä jaottelu on äitiysneuvoloille ongelmallinen (kuten tässäkin kirjassa): raskaus ei ole vain lasten palveluja, vaan se linkittyy erityisesti naisten muuhun terveyteen ja terveyspalvelujen käyttöön. Raskauksien yhteys työelämän järjestelyihin on suuri. Lapsiluokittelu hävittää raskauspalveluiden sukupuolittuneisuuden. Painotus ikäkausiin on yksi syy siihen, miksi lisääntymisterveyspalvelut, raskaus ja synnytys mukaan lukien, eivät yleensä näy terveydenhuollon suunnitelmissa. Merkitys Naiseen ja hänen raskaudenaikaiseen terveyteensä vaikuttavat asiat ovat suoraan merkityksellisiä sikiön ja vastasyntyneen terveydelle (Hemminki 2003). Perinataalikuolleisuus (sikiökuolleisuus ja ensimmäisen elinviikon kuolleisuus), epämuodostumat ja sikiövauriot ovat siitä esimerkkinä. 56
3 Ennenaikaisen syntymän tiedetään olevan riski monelle lapsuudenajan myöhemmälle terveysongelmalle. Vuonna 1987 syntyneiden lasten seuranta osoitti, että niillä lapsilla, joilla vastasyntyneinä oli jokin ongelma (pieni syntymäpaino, ennenaikaisuus, huono sikiöaikainen kasvu, alhaiset Apgar-pisteet tai jokin sairausdiagnoosi), oli kaksinkertainen riski saada pitkäaikainen sairaus seitsemän vuoden ikään mennessä (Gissler ym. 1999). Keskustelu sikiöajan vaikutuksista keski-iän ja vanhuuden sairauksiin on tätä nykyä vilkasta. Niin sanotun Barkerin hypoteesin mukaan kohdun olosuhteet vaikuttavat kehittyvän elimistön rakenteeseen ja ohjelmoivat aineenvaihdunnan (Gissler 1998). Barkeria ja hänen kannattajiaan on kritisoitu liian suoraviivaisista tulkinnoista ja sikiöajan jälkeisten vaikutusten unohtamisesta. Mutta mikäli raskaudenaikaisilla olosuhteilla on merkitystä myös keski-ikäisten ja vanhenevien ihmisten terveyteen, tämä seikka entisestään korostaa äitiysneuvolatoiminnan merkitystä. Paitsi sikiöön kohdistuvia vaikutuksia äitiysneuvoloilla on myös epäsuoria terveysvaikutuksia. Usein naiset perheissä säätelevät terveyden kannalta oleellista terveyskäyttäytymistä, esimerkiksi ruokailua ja ruokatottumuksia, nukkumisen pituutta ja liikuntaa. Suomessa terveyskysymykset ovat erityisesti naiskulttuurin aluetta. Sekä äitiys- että lastenneuvolat lienevät olleet keskeisiä naisten terveyskulttuurin luojia. Käyttö Lääkintöhallituksen tilastojen mukaan noin kolmannes naisista käytti äitiysneuvolapalveluita raskauden aikana 1940-luvun alussa. Kun palvelusta tuli lakisääteinen, osuus nousi 86 prosenttia vuonna 1945 ja 95 prosenttia viittä vuotta myöhemmin, ja 1970 luvulta lähtien lähes kaikki äidit ovat käyneet äitiysneuvolassa. Raskauden aikana neuvolassa käymättömien osuus on vähäinen, 0,2 0,3 prosenttia synnyttäjistä, eikä osuus ole muuttunut viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Osa heistä on loppuraskauden aikana Suomeen muuttaneita. Muilla neuvolassa käymättömillä tai siellä riittämättömästi käyneillä naisilla on usein taustalla sosiaalisia ja kulttuurisia ongelmia (Viisainen ym. 1998). Raskaudenaikaisten tarkastuskäyntien eli neuvola- ja poliklinikkakäyntien määrää voidaan tarkastella vuodesta 1987 lähtien syntymärekisteristä. Ensimmäisen kerran neuvolassa käydään keskimäärin 10. raskausviikolla, ja käynti on aikaistunut vajaalla viikolla vuodesta Vuonna 2005 ensisynnyttäjä kävi neuvolassa keskimäärin 14,3 kertaa ja poliklinikalla 3,0 kertaa; monisynnyttäjillä vastaavat määrät ovat 13,3 ja 2,9 (kuvio 1). Kummassakin ryhmässä käyntien keskiarvo oli 57
4 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUKATSAUS 2007 lisääntynyt vuodesta Paljon neuvolaa käyttävien (16 kertaa tai yli) osuus lisääntyi vuoteen 2003 asti ja sitten hieman väheni (kuvio 2). Sekä neuvola- että äitiyspoliklinikkakäyntien määrä vaihteli sairaanhoitopiireittäin (kuvio 3). Poliklinikkakäyntien keskiarvo vaihteli Etelä-Savon 4,7 käynnistä Vaasan ja Pohjois-Pohjanmaan 2,0 käyntiin. Joissain sairaanhoitopiireissä neuvolaja äitiyspoliklinikkakäynnit kompensoivat toisiaan, mutta joissain sairaanhoitopiireissä molempia käytettiin joko paljon (esimerkiksi Etelä-Pohjanmaa ja Itä-Savo) tai vähän (Pohjois-Pohjanmaa). Maahanmuuttajien terveyspalveluja koskevissa tutkimuksissa on havaittu, että raskaana olevat naiset integroituvat nopeasti suomalaiseen järjestelmään. Näin tapahtuu myös neuvoloiden käytössä, ja vuosina ulkomaalaistaustaisilla naisilla oli keskimäärin 12,5 neuvolakäyntiä ja vajaat kolme poliklinikkakäyntiä Neuvola ensi Neuvola moni Pkl ensi Plk moni Kuvio 1. Neuvola- ja poliklinikkakäyntien keskiarvo ensi- ja monisynnyttäjillä vuosina Lähde: Stakesin syntymärekisteri. 58
5 % Neuvolakäyntien jakauma ensisynnyttäjillä, , % % Neuvolakäyntien jakauma monisynnyttäjillä, , % Kuvio 2. Neuvolakäyntien jakauma ensi- ja monisynnyttäjillä vuosina , % Lähde: Stakesin syntymärekisteri. 59
6 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUKATSAUS 2007 Neuvolakäyntien keskiarvo sairaanhoitopiireittäin vuonna ,5 17,0 (5) 13,5 15,4 (4) 13,0 13,4 (4) 12,2 12,9 (4) 10,9 12,1 (4) Äitiyspoliklinikkakäyntien keskiarvo sairaanhoitopiireittäin vuonna ,4 4,7 (3) 3,9 4,3 (4) 3,1 3,8 (6) 2,5 3,0 (4) 2,0 2,4 (4) Kuvio 3. Neuvola- ja äitiyspoliklinikkakäyntien keskiarvo sairaanhoitopiireittäin vuonna 2005 Lähde: Stakesin syntymärekisteri. Äitiysneuvolat tänään Äitiysneuvolatyön vaativuus on lisääntynyt. Uusia, sisällöllisesti varsin vaativia tehtäviä on lisätty (esim. sikiöseulonnat ja sosiaalisiin ongelmiin puuttuminen), ja asiakkaat ovat entistä ongelmallisempia (esim. vanhat ensisynnyttäjät sekä päihteiden käyttäjät). Suomen äitiyshuolto, etenkin äitiysneuvolajärjestelmä, on aiemmin ollut yhtenäisesti toteutettu ja esimerkillisesti järjestetty. Suomea on pidetty äitiysneuvolatoiminnan mallimaana. Hiljalleen, eri hallinnollisten ratkaisujen seurauksena yhtenevyys on hävinnyt ja sekä toiminta että järjestämistapa ovat huomattavasti muuttuneet. Eri tahoilta on esitetty huolta siitä, että järjestelmä olisi rapautunut tai rapautumassa. Yksityiskohtaisesti ei ole tiedossa, miten järjestelmä on muuttunut ja mitä seuraamuksia tästä on koitunut. Äskettäin valmistunut selvitys (Hakulinen ym. 2005) antaa ajantasaista tietoa neuvolatoiminnan sisällöstä, johtamisesta ja voimavaroista, mutta siinä ei ole painotettu rakenteeseen ja rahoitukseen liittyviä tekijöitä. 60
7 Satunnaisten tietojen ja havaintojen sekä eri ammattiryhmille tehtyjen kyselyjen perusteella ainakin seuraavia kehitystrendejä on havaittu (Hemminki ym. 1990; Kojo-Austin ym. 1993; Hemminki ym. 1999; Sormunen ym. 2001a; 2001b). Kehitystrendien esiintyminen vaihtelee maantieteellisesti varsin lähekkäinkin olevissa kunnissa, eivätkä ratkaisut näytä järjestelmällisesti riippuvan kunnan koosta tai väestötiheydestä. Synnytyssairaaloiden rooli on muuttunut entistä merkittävämmäksi äitiysneuvolatoiminnan sisällön säätelyssä. Äitiysneuvolat fyysisenä yksikkönä ovat enimmäkseen hävinneet: niitä on yhdistetty muuhun neuvolatoimintaan tai on muodostettu keskusneuvoloita sairaaloiden poliklinikoille. Integroiminen muuhun perusterveydenhuoltoon on voimistunut. Äitiysneuvoloilla ei yleensä enää ole yksinomaan näihin neuvoloihin erikoistunutta henkilökuntaa, vaan samat henkilöt tekevät useampia tehtäviä. Eläkkeelle siirtymisen myötä kätilökoulutuksen saaneet ammattilaiset ovat poistumassa äitiysneuvoloista ja tilalle ovat tulleet yleisosaajat, terveydenhoitajat. Muutoksista huolimatta odottavat äidit ovat edelleen uskollisia äitiysneuvoloille ja vaihtoehtoiset toiminnat (esim. yksityiset neuvolat) eivät ole laajalti levinneet. Silti kyselyjen, yleisönosastokeskustelujen ja käytännön havaintojen perusteella käyttäjät kokevat levottomuutta ja epävarmuutta äitiysneuvoloiden luotettavuudesta. Ammattilaisille tehdyt kyselyt kertovat samaa (Hemminki ym. 1999; Sormunen ym. 2001a). Koska ratkaisut äitiysneuvolatoiminnan järjestämisessä ovat vaihdelleet, myös esitetyt huolet ovat vaihdelleet paikkakunnittain ja esittäjän taustan mukaan. Tavallisesti esitettyjä huolia ovat olleet: Laajan toimenkuvan vuoksi äitiyshuollon erityisosaamista ei perusterveydenhuolloissa ole ja sen myötä laatu on kärsinyt. Koska kunkin terveydenhoitajan hoitamien raskaana olevien naisten lukumäärä on pieni, kokemusta ei kartu riittävästi. Synnytyslääkäreillä on ollut huoli etenkin fyysisten terveysongelmien löytämisestä ja ehkäisemisestä. Uudet vaativat tehtävät ovat syöneet aikaa ja osaamista keskeisistä äitiyshuollon tehtävistä (esimerkiksi elämäntapaneuvonnasta ja riskiraskauksien poiminnasta). Syvällisen ymmärryksen puuttuminen raskauksista ja synnytyksistä edistää teknistä lähestymistä synnytyksiin ja lisää interventioita. Yhteyttä muuhun lisääntymisterveyteen ei ole, eikä raskauden ehkäisyä, sukupuolitauteja ja raskaudenkeskeytyksiä ajatella yhteydessä lasten hankintaan. Keskittämisen seurauksena matkat neuvoloihin ovat pitkiä. 61
8 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUKATSAUS 2007 Ammattilaiset Äitiysneuvoloiden paikkaa terveydenhuollossa, sisältöä ja saavutuksia ei voi erottaa siellä työskentelevien ihmisten ammattitaustasta. Suomalaisen äitiysneuvolan selkäranka oli ennen kätilö, keskiasteen koulutuksen saanut eritysasiantuntija, jolla oli ammatillinen tieto myös neuvoloiden ulkopuolisiin lisääntymisterveysilmiöihin, erityisesti synnytyksiin. Kätilöt ovat häviämässä äitiysneuvoloista, ja heidän työkentäkseen ovat muodostuneet synnytykset ja naistentaudit sairaaloissa. Kätilöiden korvautuminen terveydenhoitajilla on ollut ratkaisevaa toiminnan sisällön ja laadun kannalta: se on vienyt toimintaa enemmän yleisen terveyskasvatukseen ja perheen tukemiseen, pois raskaudenajan erityiskysymyksistä. Se on myös lisännyt eritysasiantuntemuksen hankintaa neuvolan ulkopuolelta. Vaikka kätilöt ja terveydenhoitajat ovat neuvoloissa työskennelleet varsin itsenäisesti, muodollisesti he ovat olleet terveyskeskuksen lääkärin valvomia. Aiemmin suurissa kaupungeissa oli joko erikoistuneita lääkäreitä (gynekologeja) tai äitiyshuoltoon erityisesti perehtyneitä yleislääkäreitä äitiysneuvoloista vastaavina. Heidän poistuttuaan (tietoisen henkilöstöpolitiikan vuoksi), lääkärin rooli äitiysneuvoloissa on ollut varsin vaihteleva. Joillain paikkakunnilla neuvoloiden terveydenhoitajien lähin lääkärikonsultaatio on ollut sairaalan äitiyspoliklinikoilla. Terveydenhoitajillahan on ollut oikeus suoraan synnytyssairaaloiden työntekijöiden konsultaatioon sekä lähettää äiti äitiyspoliklinikalle tutkimuksiin. Toinen resurssi on ollut yksityisen terveydenhuollon erikoislääkärit. Varsinkin suurissa kaupungeissa osa naisista konsultoi yksityislääkäriä raskauden vuoksi. Tämä toiminta on kuitenkin yleensä irrallista ja äitiysneuvolatoimintaa liittymätöntä. Yksityislääkäreiden käytöstä raskauden aikana ei ole tällä hetkellä tilastotietoja. Hyvinvointineuvola vai naistenneuvola? Suurempia kokonaisuuksia ja hoidon jatkuvuutta etsivä ideologia ei ole suosiollinen irrallisille äitiysneuvoloille. Jo pitkään raskaudenaikaisen ja synnytysten hoidon välinen jyrkkä jako on koettu ongelmaksi. Se on ollut Suomen äitiyshuollon heikko lenkki. Mutta mihin äitiysneuvolat pitäisi integroida? Monenlaisista esityksistä voimme pelkistää neljä: 1) liitetään äitiysneuvolat osaksi lasten palveluja ( hyvinvointineuvolat ), 2) liitetään äitiysneuvolat erikoissairaanhoitoon ( äitiyspoliklinikat ) tai jaetuksi hoidoksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken (Tanskan malli), 3) muodostetaan perusterveydenhuoltoon (kätilöiden 62
9 hoitamia) naistenneuvoloita, 4) nykyisen tilanteen säilyttäminen vastaisuudessakin vaihtelevine käytäntöineen ja piirteineen. Ensimmäinen vaihtoehto, äitiysneuvoloiden integrointi hyvinvointineuvoloihin, on toteutettu joillain paikkakunnilla (ks. esim. Hyvinvointineuvoloihin on pyritty keräämään kaikki lasten ja heidän vanhempiensa (perheeseen liittyvät) palvelut. Koska raskauden lopputulos on lapsi ja lapsen fyysiset ja psyykkiset edellytykset osittain luodaan raskauden aikana, tuntuisi luontevalta yhdistää myös äitiysneuvolat hyvinvointineuvoloihin. Se myös vahvistaisi lapsen hoitoon ja perheen perustamiseen liittyvien asioiden huomioimista äitiysneuvoloissa. Haittana on kuitenkin se, että tällöin yhteys muihin naisille suunnattuihin ehkäiseviin palveluihin katkeaa, yhteys synnytyssairaaloihin jää etäiseksi ja raskauden vaatimaa erityisasiantuntemusta on vaikea sisällyttää lapsi- ja perheasioihin keskittyville ammattilaisille. Silloin häviää myös naisten saama erityistuki niissä tilanteissa, joissa vanhempien välillä on ongelmia tai erimielisyyksiä, esimerkiksi raskaudenaikaisessa väkivallassa tai tehtäessä päätöksiä raskaudenaikaisista toimenpiteistä. Naistentautien ja synnytysten erityisasiantuntijoiden toiveet vievät järjestelmää kohti toista vaihtoehtoa eli raskaudenaikaisen hoidon tiukempaa integrointia erikoissairaanhoitoon ja synnytyksiin. Erikoissairaanhoitoon siirrossa on todennäköistä raskauden entistä suurempi medikalisointi. Mutta erityisasiantuntemuksen hävitessä äitiysneuvoloista ja kätilöiden korvautuessa yleisasiantuntijoilla (terveydenhoitajilla) ovat paineet erikoissairaanhoitoon suuret sekä ammattilaisten että naisten taholta. Jaettu malli, jossa osa raskauden seurantaa tapahtuu perusterveydenhuollon neuvoloissa ja osa sairaaloiden äitiyspoliklinikalla, on jo käytössä eräillä paikkakunnilla. Tämä malli tullee käyttöön, jos asioiden annetaan tapahtua itsestään. Sen etuna on läheisempi yhteys synnytyksiin sekä raskauksiin liittyvien ongelmien parempi tunnistaminen. Sen haittoina on raskaudenaikaisen hoidon jatkuvuuden puuttuminen ja irrallisuus muusta ehkäisevästä työstä. Suomalaisen järjestelmän vahvuus on ollut siinä, että raskaudenaikainen seuranta ja neuvonta ovat olleet perusterveydenhuollossa ja kätilöiden hallussa. Naistenneuvoloiden eriyttäminen on kolmas vaihtoehto (Hemminki 1998a, b). Lisääntymisterveyden asiat liittyvät toisiinsa. Esimerkiksi valittu ehkäisymenetelmä vaikuttaa keskeytyspalveluiden tarpeeseen, sukupuolitauteihin ja lapsettomuushoitojen tarpeeseen. Alkanut raskaus voi päättyä keskenmenoon, keskeytykseen tai synnytykseen. Nyt lisääntymisasiat hoidetaan eri pisteissä ja porrastuksen eri tasoilla ja jotkin osa-alueet ovat suurelta osin kunnallisen perusterveydenhuollon ulkopuolella. Jos lisääntymisterveyspalveluille halutaan kunnallisessa perusterveydenhuollossa kattavuutta ja jatkuvuutta, yksi mahdollisuus olisi rakentaa naistenneuvolat äitiysneuvoloiden tilalle. Neuvolan toiminta-alueeseen kuuluisivat muun muassa raskauksien ehkäisy, raskauksien keskeytysten neuvonta, keskenmenot, äitiysneuvolatoiminta, lapsettomuusneuvonta ja perustutkimukset, sukupuo- 63
10 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUKATSAUS 2007 litautien ehkäisy ja hoito, kuukautisongelmat, vaihdevuodet ja gynekologiset seulonnat. Tämä järjestely poistaisi monta nykyjärjestelmän ongelmaa: ilman kotia olevat ongelmat löytäisivät paikkansa, lisääntymisterveysasioiden vaikutukset toisiinsa voitaisiin huomioida paremmin, hoidon jatkuvuus paranisi, porrastus toimisi paremmin ja tasa-arvo eri alueiden ja eri väestöryhmien välillä lisääntyisi. Toiminnan sisällölle olisi eduksi suunniteltu järjestelmä. Samalla terveyden edistäminen ja muu tarvittava erityisosaaminen voisi ammattilaisilla kehittyä. Ongelmia naistenneuvola-järjestelmä voisi aiheuttaa hoidon jatkuvuudelle lisääntymisterveyden ulkopuolisiin terveyskysymyksiin, etenkin integroinnille lastenneuvoloihin, sekä miesten mukaan ottamiselle erityisesti ehkäisyyn ja lapsettomuusneuvontaan liittyvissä asioissa. Toisaalta lisääntymisen fyysiset terveysulottuvuudet ovat pääasiassa naisia koskevia ja naisspesifiset palvelut ovat perusteltuja. Mitä seuraavaksi? Äitiysneuvolatoiminta on murroksessa. Sen tarvetta ei ole kyseenalaistettu eikä ole syytä kyseenalaistaa mutta järjestämistapaa ja sisällön painotuksia olisi tärkeätä miettiä. Nyt olisi oikea aika aktiivisesti miettiä äitiysneuvoloiden paikkaa ja järjestämistapaa. Meidän mielestämme naistenneuvolakonseptia kannattaisi kehittää ja kokeilla. Jos se osoittautuisi toimivaksi, olisi pyrittävä yhtenäiseen järjestelmään koko maassa. Yhtenäisyys on tärkeä edellytys yhtenäisen sisällön ja toiminnan kehittämiselle. Sisällön kehittämiselle on paljon innokkaita toimijoita, sekä ammattilaisissa että raskaana olevissa naisissa. Nykyisellään ei ole hyviä keinoja tämän innostuksen kanavoimiseksi, vaan sisältöä kehitetään satunnaisesti. Äitiysneuvolatoiminta on ehkäisevää toimintaa, ja se hyötyy suunnitellusta ja tietoon perustuvasta pohdinnasta ja keskitetystä ohjeistuksesta. Raskauden paras seuranta ei vaihtele paikkakunnan mukaan (vaan äidin mukaan) eikä alueelliselle vaihtelulle ole perusteita. 64
11 Lähteet Delvaux, Thérèse & Buekens, Pierre and the Study Group on Barriers and Incentives to Prenatal Care in Europe Disparity in prenatal care in Europe (1999). European Journal of Obstetrics, Gynecology & Reproductive Biology 83: Gissler, Mika (1998). Kohtu, kehto ja terveys. Teoksessa Rahkonen Ossi & Lahelma, Eero (toim.): Elämänkaari ja terveys. Helsinki: Gaudeamus, Gissler, Mika & Järvelin, Marjo-Riitta & Louhiala, Pekka & Rahkonen, Ossi & Hemminki, Elina (1999). Can children s health be predicted by perinatal health? Int J Epidemiol 28:27, Hakulinen-Viitanen, Tuovi & Pelkonen, Marjaana & Haapakorva, Arja (2005). Äitiysja lastenneuvolatyö Suomessa. Selvityksiä 2005:22. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Hemminki, Elina & Malin, Maili & Kojo Austin, Hellevi (1990). Prenatal care in Finland: from primary to tertiary health care? International Journal of Health Services 20: Hemminki, Elina & Koponen, Päivikki (1998). Lisääntymispalvelut Suomessa. Teoksessa Sihvo, Sinikka & Koponen, Päivikki (toim.): Perhesuunnittelusta lisääntymisterveyteen. Palvelujen käyttö ja kehittämistarpeet. Raportteja 220. Helsinki: Stakes, Hemminki, Elina (1998). Joitakin vaihtoehtoja nykykäytännölle. Teoksessa Sihvo Sinikka & Koponen Päivikki (toim.): Perhesuunnittelusta lisääntymisterveyteen. Palvelujen käyttö ja kehittämistarpeet. Raportteja 220. Helsinki: Stakes, Hemminki, Elina & Santalahti, Päivi & Toiviainen, Hanna (1999). Impact of prenatal screening on maternity services Finnish physicians opinions. Acta Obstetrica et Gynecologica Scandinavica 78: Hemminki, Elina & Blondel, Béatrice (2001). Antenatal care in Europe: varying ways of providing high-coverage services. European Journal of Obstetrics & Gynecology and Reproductive Biology. 94: Hemminki, Elina (2003). Naiset terveysvaikuttajina. Teoksessa Luoto, Riitta & Viisainen, Kirsi & Kulmala, Ilona (toim.): Sukupuoli ja terveys. Tampere: Vastapaino, Kojo Austin, Hellevi & Malin, Maili & Hemminki, Elina (1993). Women s satisfaction with maternity health care services in Finland. Social Science & Medicine 37: McQuide, Pamela A. & Delvaux, Thérèse & Buekens, Pierre and the Study Group on Barriers and Incentives to Prenatal Care in Europe (1998). Prenatal care incentives in Europe. Journal of Public Health Policy 19: Sormunen, Saila & Hemminki, Elina & Koponen, Päivikki (2001a). Terveydenhoitajien ja kätilöiden käsityksiä koulutuksen ja nykyisen työn vastaavuudesta. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 38: Sormunen, Saila & Hemminki, Elina & Koponen, Päivikki (2001b). Terveydenhoitajien ja kätilöiden kokeneisuus raskauden seurannassa. Suomen Lääkärilehti 56: Viisainen, Kirsi & Tölö, Marja-Liisa & Gissler, Mika & Hiilesmaa, Vilho & Jaakkola, Marja-Liisa & Vesterinen, Juha & Hemminki, Elina (1998). Ketkä eivät käy äitiysneuvolassa? Tutkimus riittämättömän raskauden seurannan esiintyvyydestä ja syistä. Suomen Lääkärilehti 24: Wrede, Sirpa (2001). Decentering care for mothers. The politics of midwifery and the design of Finnish maternity services. Turku: Åbo Akademi University Press. 65
ÄITIYSNEUVOLATOIMINTA NÄKYVÄKSI KANSANTERVEYSTYÖSSÄ
ÄITIYSNEUVOLATOIMINTA NÄKYVÄKSI KANSANTERVEYSTYÖSSÄ Suomen Kätilöliitto Neuvolatyöryhmä: Päivi Hänninen Raili Korhonen Hilkka Luomaranta Liisa Peltohaka Maritta Ängeslevä joulukuu 2009 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...
LisätiedotLAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI ASIAKKAAN VALINNANVA- PAUDESTA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA
Sosiaali- ja terveysministeriö 27.3.2017 Valtiovarainministeriö PL 33 LAUSUNTO 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo@stm.fi kirjaamo@vm.fi Asia: STM 068:00/2015 LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI
LisätiedotIMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA
IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotTilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2
Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system
LisätiedotTE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi
TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET
LisätiedotSipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.
SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän
LisätiedotRaskausajan tietojen rakenteinen kirjaaminen
Raskausajan tietojen rakenteinen kirjaaminen Reija Klemetti, Anna Heino, Kaisa Mölläri, Anja Mursu, Riitta Konttinen Workshop, THL 29.8.2017 29.8.2017 1 Mihin perustuvat ja mistä lähdettiin? 29.8.2017
LisätiedotHyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK
Hyvä Syntymä Eija Raussi-Lehto Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia AMK Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Tavoitteena edistää seksuaalija lisääntymisterveyttä:
LisätiedotSynnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS)
Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotÄitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille
Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Miia Tuominen Erityisasiantuntija, Turku AMK Tohtoriopiskelija, Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta, kansanterveystiede Turun lapsi-
Lisätiedot29 28.01.2016. Kaikki osastonylilääkärin virkaa hakeneet täyttivät vaaditut kelpoisuusehdot ja ovat naistentautien ja synnytysten erikoislääkäreitä.
LOHJAN SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 29 28.01.2016 HANNA ROUHEN OIKAISUVAATIMUS NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN OSASTONYLILÄÄKÄRIN VIRKAVALINTAAN LOHLTK 29 Erikoislääkäri, LT Hanna Rouhe on tehnyt oikaisuvaatimuksen
LisätiedotKeskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa
Keskeisiä tuloksia Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa RutiiNiksi -hankkeessa (2011 2013) tutkittiin ja arvioitiin äitiys- ja lastenneuvoloissa käytettyjä
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotLataa Pysy nuorena - elä kauemmin - Hannu Vierola. Lataa
Lataa Pysy nuorena - elä kauemmin - Hannu Vierola Lataa Kirjailija: Hannu Vierola ISBN: 9789518852653 Sivumäärä: 328 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 36.65 Mb Tupakoinnin ja syövän yhteys tunnetaan hyvin,
LisätiedotVanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat
Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien
LisätiedotTIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja
TIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä t v a u v a t Mitä ja miksi? Ahtiainen H. & Muola
LisätiedotSynnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö
Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä
LisätiedotHoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen
Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön
LisätiedotOpiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset
Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien
LisätiedotÄitiysneuvolatyö on järjestetty hajanaisesti
terveydenhuoltotutkimus Eija Raussi-Lehto THM, tutkija THL, seksuaali- ja lisääntymisterveys -yksikkö eija.raussi-lehto@thl.fi Mika Gissler FT, VM, tutkimusprofessori THL, hyvinvoinnin ja terveyden tietovarannot
LisätiedotKohti vahvempia alueellisia kuntoutuksen toimintaverkostoja?
Kohti vahvempia alueellisia kuntoutuksen toimintaverkostoja? Sari Miettinen Yliopettaja TtT HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu Esityksen sisältö Näkökulma 1: Kuntoutusjärjestelmän kehittyminen Näkökulma 2:
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotÄitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla
Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä
LisätiedotVahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet
Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE
LisätiedotSaattohoitosuositukset ja niiden tausta
Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitotutkimuksen päivä Tampere TtT Esityksen sisältö Suomalaisen saattohoidon lähihistoria Saattohoitosuositukset Saattohoidon nykytilanne, tulevaisuuden,
LisätiedotErityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani
Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina
LisätiedotLataa Odottavan äidin käsikirja. Lataa
Lataa Odottavan äidin käsikirja Lataa ISBN: 9789516563285 Sivumäärä: 434 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.63 Mb Odottavan äidin käsikirja on lapsen hankkimista suunnitteleville ja raskaana oleville tarkoitettu
LisätiedotPK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014
Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin
LisätiedotTURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA
TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi 2013 TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA
LisätiedotSeksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020
Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton
LisätiedotPalvelukuvaus: Äitiys-ja lastenneuvolatyö perhekeskuksessa. Lanupe
Palvelukuvaus: Äitiys-ja lastenneuvolatyö perhekeskuksessa Lanupe 27.9.2018 Työryhmän jäsenet Pj Eliisa Roine, palvelupäällikkö, Porvoo Jarna Elomaa, terveyden edistämisen esimies, Hyvinkää Tiina Hyppänen,
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotSomaattinen erikoissairaanhoito 2006
Terveys 2008 Hälsa Health Tilastotiedote Statistikmeddelande 7/2008 Somaattinen erikoissairaanhoito 2006 15.2.2008 Specialiserad somatisk vård 2006 Simo Pelanteri +358 9 3967 2356 S-posti: etunimi.sukunimi@stakes.fi
LisätiedotHOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET
HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN
LisätiedotTerveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008
Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet
LisätiedotSinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa
Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa
LisätiedotOikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008
Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan
LisätiedotSairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos
Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Hiiden alueen hyvinvointiseminaari 30.8.2007 31.8.2007
LisätiedotNeuvolan asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset toiminnan kehittämisen perustana
Neuvolan asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset toiminnan kehittämisen perustana Salla Sainio, kehittämispäällikkö, THL Eija Luoto, projektipäällikkö, THL Kansalliset asiakaspalautekyselyt Mitä ovat kansalliset
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2011 1 (8) Terveyslautakunta Tja/9 23.08.2011
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2011 1 (8) 226 Lausunto aloitteesta syntyvyyden lisäämisestä HEL 2011-001627 T 06 00 00 Päätös päätti antaa aloitteesta seuraavan, esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon:
LisätiedotKohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:
LisätiedotPOTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?
POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotYleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja
Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri on ihmisen, perheen ja yhteisön lääkäri.
LisätiedotKeski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013 Käsitelty Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtoryhmässä 18.5.2009 Johtajaylilääkäri Jukka Puolakka
LisätiedotAKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)
AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa
Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017
KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 Keski-Suomen maakunnan väestörakenne ja väestöennuste vuodesta 2014 vuosiin 2030 ja 2040. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen maakunnassa vuonna
LisätiedotTerveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta
Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa
LisätiedotRovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013
Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotTerveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi
Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys Johtava asiantuntija Juha Teperi Suomalaisten terveys 1945 Eliniän odote 22 vuotta nykyistä lyhyempi Kolmannes kuolemista johtui tartuntataudeista
LisätiedotKäytetyistä lääkkeistä vain harvojen tiedetään olevan
ANNA-MARIA LAHESMAA-KORPINEN FT Projektipäällikkö, THL LÄÄKEHOITO JA RASKAUS -HANKE RASKAUDENAIKAINEN lääkkeiden käyttö Suomessa Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö on Suomessa yleistä. Vuosina Suomessa
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin
LisätiedotVerkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen
Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:
LisätiedotSEKSUAALITERVEYDEN HOITOPOLKU
SEKSUAALITERVEYDEN HOITOPOLKU ASIAKAS TARVE Ongelma Tehtävänjako ja lähetekriteerit terveydenhuollossa Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito OHJAUS Kaikki asiakastyötä tekevät ammattilaiset Sisältö
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotHow can university education answer to local needs?
DEVELOPING THE TRAINING OF COMMUNITY HEALTH NURSES HUMAN RIGHT BASED APPROACH IN THE CARE OF ELDERLY IN SWAZILAND North-South-South Intensive Program in Uniswa 22.2 5.3.2010 How can university education
LisätiedotKeskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi
POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt
LisätiedotNeuvolat lapsen ja perheen tukena
Neuvolat lapsen ja perheen tukena Tuovi Hakulinen-Viitanen Dosentti, TtT, Tutkimuspäällikkö 1 Esityksen sisältö Tutkimustietoa lasten terveydestä ja hyvinvoinnista Lainsäädäntö ja valtakunnalliset ohjeistukset
LisätiedotSuomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina
Suomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina 2019 2023 Suomi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallimaaksi Suomalaisessa terveyspolitiikassa painotetaan
LisätiedotTerveydenhuollon haasteita ja ongelmia. Perjantai-yliopisto 30.5.2008 Juha Teperi
Terveydenhuollon haasteita ja ongelmia Perjantai-yliopisto 30.5.2008 Juha Teperi Valitut näkökulmat oikeudenmukaisuus ennaltaehkäisyn + sekundääriprevention ensisijaisuus 2 30.5.2008 Juha Teperi Valitut
LisätiedotÄitiysneuvolat muuttuvassa terveydenhuollossa Ehdotuksia rakenteiden uudistamiseksi 2015
SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2014: 52 347 351 Puheenvuoro Äitiysneuvolat muuttuvassa terveydenhuollossa Ehdotuksia rakenteiden uudistamiseksi 2015 Toimiva äitiyshuolto on perusta uuden elämän
LisätiedotTyöttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1
Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin Seppo Soine-Rajanummi 9.12.2015 Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Tavoitteena terveyserojen kaventaminen Työttömillä on tutkimusten
LisätiedotLasten ja nuorten moniammatillinen suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevä prosessi
Lasten ja nuorten moniammatillinen suun terveydenhuollon ennaltaehkäisevä prosessi Hammaslääkäri Rosa Korhonen Käsiteltävät teemat esityksessä Omaolo-palvelu Omahoidon vastaanotto Tulevaisuuden visiot
LisätiedotKarjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012
Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen
LisätiedotPeruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus
Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n
LisätiedotKoulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka Uotila
TAMPEREEN YLIOPISTO - LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET PERINATOLOGIA Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Jukka Uotila Valtakunnallinen koordinaattori: dosentti Jukka
LisätiedotOpiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos
Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta
LisätiedotTURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS UROGYNEKOLOGIA
TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS UROGYNEKOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA
LisätiedotRaskaus ilman tupakkaa Työkaluja neuvolaan
Raskaus ilman tupakkaa Työkaluja neuvolaan STESO terveyden edistämisen seminaari, Seinäjoki 6.3.2019 Krista Abdulla Hama Salih Terveyden edistämisen asiantuntija Raskaus ilman tupakkaa hanke Nalle 2017-2019
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotKaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat
Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja
Lisätiedot7. Terveydestä huolehtimisen historiaa Suomessa (s )
7. Terveydestä huolehtimisen historiaa Suomessa (s. 78-91) Terveysvaarojen muutoksia ajan saatossa Terveyden vaalimisen ja sairauksien ehkäisyn historiaa 1 Terveysvaaroja Keskiajalla samat terveysongelmat
LisätiedotAksilan Alueuutiset Kevätaurinkoiset terveiset Aksilasta!
18.4.2013 Päätoimittaja Riikka Västi riikka.vasti@epshp.fi 1/2013 Aksilan Alueuutiset Kevätaurinkoiset terveiset Aksilasta! Kenties kevätauringon inspiroimina ovat mm. naistentautien ja synnytysten vastuualueen
LisätiedotSOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA
SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen
LisätiedotRhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana
RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana Valtakunnalliset Neuvolapäivät 9.10.2013 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaation syntymekanismi fetomaternaalivuoto FMH: 1. trim.
LisätiedotTYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA
TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus
LisätiedotEducation at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa
Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2178 KuntaSuomi 2004 : perusterveydenhuolto 2000 : itsenäisen perusterveydenhuollon kunnat
LisätiedotLaajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)
Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi
LisätiedotTerveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä
Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen
Lisätiedotmykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski
mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Johdanto Tämä esite, Myfenax (mykofenolaattimofetiili) Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille,
LisätiedotMiksi valtakunnallinen rokotusrekisteri?
Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014 Susanna Jääskeläinen, Jukka Jokinen Rokotetutkimusyksikkö 22.10.2014 Valtakunnallinen rokotusrekisteri - tavoite, suunnitelmat
LisätiedotZonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018
Esitys Nizzan conventionille Zonta Internationalin rahoittamat projektit 2016-2018 Rauman kevätseminaari 16.4.2016 Sinikka Sahi Piirin palvelutoimikunta Projektit toteutetaan Liberiassa (UNFPA) Madagaskarissa(UNICEF)
LisätiedotTerveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen
Terveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen vielä matkaa Yksityisten ja työterveyshuollon lääkäripalvelujen käytössä suuret erot Tuoreen tutkimuksen mukaan avohoidon lääkäripalveluiden käytössä oli nähtävissä
LisätiedotTyöelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016
Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta
LisätiedotTURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN LISÄKOULUTUSOHJELMA
TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNNAN LISÄKOULUTUSOHJELMA LISÄÄNTYMISLÄÄKETIEDE TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLISEN TIEDEKUNTAN ANTAMA LISÄKOULUTUS
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia
LisätiedotKaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin
LisätiedotTerveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä
Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä KUNTOUTUKSEN HAASTEINA OSALLISUUS JA TYÖELÄMÄ Asiantuntijaseminaari 17.3.2014, Lapin yliopisto, Castrén-sali Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työvoiman
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 24. Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1
Valtuusto 28.01.2013 Sivu 1 / 1 4468/06.00.00/2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta 116 22.11.2012 Kaupunginhallitus 375 17.12.2012 24 Valtuustokysymys reumapotilaiden hoidon turvaamisesta Valmistelijat
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 35/ (6) Kaupunginhallitus Kj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/2013 1 (6) 1061 Valtuutettu Sari Näreen toivomusponsi kiertävän neurologin vakanssista HEL 2012-017407 T 00 00 03 Päätös päättää merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston
LisätiedotRASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN
RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan
Lisätiedot