Ruskatie / Raahe YL 10 / Pattijoki

Transkriptio

1 1 Raahen kaupunki ympäristölupapäätös ympäristönlupaviranomainen Annettu julkipanon jälkeen Ruskatie / Raahe YL 10 / Pattijoki. Asia: Ympäristölupa peruskallion louhintaan ja murskaukseen ja siirrettävälle kivenmurskaamolle tilalle Tuppukangas RN:o 4:34, Raahen kaupungin Kopsan kylällä / Ilkka Pekkanen. Hakija: Ilkka Pekkanen Meijeritie Ähtäri

2 2

3 3 Raahen kaupunki ympäristölupapäätös ympäristönlupaviranomainen Annettu julkipanon jälkeen Ruskatie / Raahe YL 10 / Pattijoki. Asia: Ympäristölupa peruskallion louhintaan ja murskaukseen ja siirrettävälle kivenmurskaamolle tilalle Tuppukangas RN:o 4:34, Raahen kaupungin Kopsan kylällä / Ilkaa Pekkanen. Hakija: Ilkka Pekkanen Meijeritie Ähtäri ESITTELYOSA Hakija Ilkka Pekkanen Meijeritie Ähtäri hakijan yhteystiedot: puh s-posti ilkka.pekkanen(at)luukku.com Laitoksen yhteystiedot: Jari Muotio, puh , sähköposti jari.muotio(at)penttihameenaho.fi Tuppukankaan louhimo, Ressalan metsäautotie

4 4 Toiminnan sijoituspaikka Raahen kaupunki, Kopsan kylä Tuppukangas Vasanneva alue, tila Tuppukangas RN:o 4:34. Tilan koko pinta-ala on noin 180 ha. Kulku tapahtuu Ressalan metsäautotien kautta. Luvan hakemisen peruste Kallion louhinnalle ja louheen murskaukselle on oltava ympäristölupa (YSL 28 ). Luvanvaraisiin toimintoihin luetaan kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maarakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää (YSA 1 kohta 7c). Myös tietylle alueelle sijoitettava, siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on vähintään 50 päivää, tarvitsee ympäristöluvan (YSA 1 kohta 7 e). Kallioaineksen louhinnalla ja siirrettävän murskausaseman käytöllä on tekninen ja toiminnallinen yhteys, joten niiden aiheuttamia ympäristövaikutuksia on tarpeen tarkastella yhdessä (YSL 35 4 mom). Viranomaisen toimivalta Toimivaltainen viranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, koska kyseessä on YSA 7 kohta 7a) kivenlouhimo ja 7b) siirrettävä murskaamo, kun toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää. Raahen kaupungissa ympäristölupaviranomainen on delegointipäätösten jälkeen ympäristösihteeri. (Raahen kaupungin ympäristölautakunta ). Muut luvat Tämän ympäristölupahakemuksen kanssa on samaan aikaan tullut vireille maaaineslain mukainen maa-ainesten ottamislupahakemus. Alueelta ei ole ennestään otettu maa-aineksia. Tiedot toiminnan sijaintipaikasta ja sen ympäristöolosuhteista, asutuksesta sekä selvitys alueen kaavoitustilanteesta Hakemuksessa kuvataan, että alue on alavaa ja karua Pohjanlahden rannikkoseutua, joka on pääasiallisesti soistunutta talousmetsää ja avokalliota. Myös kasvillisuus ja

5 5 eläimistö on alueella lajistoltaan vähälukuista ja karuihin luonnonolosuhteisiin sopeutunutta. Kasvillisuus on soistuneen metsän kasvillisuutta pääpuulajinaan mänty ja eläimistö on tavanomaista metsän eläimistöä. Alueella ei ole todettu viihtyvän mitään harvinaisia kasvi- tai eläinlajeja. Hakemuksessa on todettu, että alueella ei ole oikeusvaikutteista kaavaa. Alueelle on kuitenkin vireillä tuulivoimaloiden rakentamista varten Kopsan tuulivoimapuiston II vaiheen osayleiskaava, joka osaksi muuttaa / korvaa Raahen kultakaivoksen osayleiskaavaa. Luvan vireille tullessa tuulivoimakaava ei vielä ollut lain voimainen. Tämän ympäristöluvan lisäksi toiminnalle on haettu samanaikaisesti maa-aineslain mukaista ottamislupaa. Sijaintipaikan naapurit ja muut mahdolliset asianosaiset Lupaviranomainen on selvittänyt lupahakemuksen mukaisen toiminnan sijaintipaikan maanmittauslaitoksen karttatietojärjestelmästä naapurikiinteistöjen omistajat noin 850 metrin etäisyydelle saakka. Tuppukankaan maa-ainesten ottoalue ja naapurikiinteistöt 850 metrin säteellä: Ottoalue Tuppukangas omistaja: Pekkanen Ilkka, Meijeritie 16, Ähtäri Naapuritilat Metsä-Palo omistaja: Pekkanen Ilkka, Meijeritie 16, Ähtäri Ulkometsä omistaja: Pekkanen Ilkka, Meijeritie 16, Ähtäri Laiva , lyhin etäisyys ottoalueesta 400 m omistaja: Nordic Mines Ab. yhteystietoja ei ole saatavilla (ktj) Vasannevan palsta I , lyhin etäisyys ottoalueesta 500 m omistajat: Riihijärvi, Inkeri Sofia, Rantakatu 62 B 1, RAAHE Riihijärvi, Veikko Henrikki, Rantakatu 62 B 1, RAAHE Kotila , lyhin etäisyys ottoalueesta 650 m omistajat: Tikkala, Anni Kustaava, Alatalontie 4, KOPSA

6 6 Tikkala, Martti Edvard, Alatalontie 4, KOPSA Wasanneva omistaja: Pekkanen Ilkka, Meijeritie 16, Ähtäri Löytöneva , lyhin etäisyys ottoalueesta 650 m omistaja: Tuohimaa, Jaakko Juhani, Junnilantie 16, RAAHE Pesuankangas omistaja: Pekkanen Ilkka, Meijeritie 16, Ähtäri Pesuansalo omistaja: Pekkanen Ilkka, Meijeritie 16, Ähtäri Kaikki kiinteistöt ovat rakentamattomia ja Nordic Mines Ab:n kultakaivoksen rikastushiekka-allasta lukuun ottamatta metsätalousmaata tai joutomaata. Lähimpiin asuntoihin tai loma-asuntoihin on matkaa yli 3 km (Hanhelanperä ja Lukkaroinen). Varalammen luonnonravintolammelle ja sinne rakennettuihin kotarakennelmiin on matkaa noin 2 km. Yleiskuvatus toiminnasta sekä yleisölle tarkoitettu tiivistelmä lupahakemuksessa esitetyistä tiedoista Lupaa haetaan peruskallion louhintaan ja murskaukseen Raahen kaupungin Kopsan kylällä Ilkka Pekkasen omistamalla kiinteistöllä, jonka R:no on Louhinnan kohteena on noin neljän ja puolen hehtaarin suuruinen ja 1 11 metriä pohjavesipinnan yläpuolelle kohoava kalliopaljastuma. Louhinta tehdään pohjavesipinnan yläpuolisissa osissa niin, että pohjavesipinnan suojaksi jää noin 1,5 metriä peruskalliota. Louhinta ja murskaus toteutetaan siirrettävällä louhinta- ja murskauskalustolla. Ottamistoiminta aloitetaan poistamalla avokallion reunoilta pintamaat noin 0,5 1 metrin paksuudelta. Pintamaiden poiston jälkeen aloitetaan varsinainen louhintatyö. Louhos irrotetaan kalliosta räjäytystyönä. Kerrallaan louhosta irrotetaan noin m3. Louhosrintauksen korkeus on enimmillään 9 metriä. Irrotettu louhos syötetään pyöräkuormaajalla liikuteltavaan murskausasemaan, missä louhos murskataan erilaisiksi rakennustarkoituksiin soveltuviksi murskelajeiksi. Ennen syöttöä ylisuuret kappaleet rikotetaan kaivukone + iskuvasaratyönä murskaamoon soveltuvaan kokoon. Murskelajit varastoidaan ottoalueen länsipuolella olevalle varastoalueelle.

7 7 Ottotoiminnan tuotantojakso (louhinta, murskaus ja tuotteiden kuljetus) toteutetaan vuonna 2013 elokuun ja joulukuun välisenä aikana. Tuotteet ja tuotantomäärät Tuotteena syntyy kalliomursketta lajikekokoina mm yhteensä t/vuosi, joka on myös vuosittainen maksimituotto. Toiminnan ajankohta Laitos on toiminnassa 10 vuoden ajan, vuosittain noin 4 kk. Vuonna 2013 on suunniteltu toimittavaksi elokuusta joulukuuhun. Murskausta laitoksella tehdään ma pe klo 06 22, yhteensä 640 tuntia/vuosi. Poraamista ja rikotusta tehdään ma pe klo yhteensä 50 tuntia vuodessa. Räjäyttämistä tehdään ma pe klo yhteensä 20 tuntia vuodessa. Kuormaamista tehdään ma pe klo yhteensä 800 tuntia vuodessa. Käytettävät raaka-aineet ja polttoaineet Laitos käyttää kiviainesta keskimäärin ja maksimissaan t vuodessa, varastointialue on ottamisalueen länsipuolella. Moottoripolttoainetta on laskettu käytettäväksi keskimäärin 60 m3 vuodessa, maksimissaan 150 m3. Koneiden ja kaluston huoltoalue on ottoalueen länsipuolella murskevarastoista pohjoiseen. Huoltoajoneuvoissa on lisäksi varastoituna jonkin verran öljyjä, voiteluaineita ja räjähdysaineita kulloistakin tarvetta varten. Tarvittava vesi otetaan louhosalueelta pohjavedestä. Murskattava materiaali irrotetaan ennen murskausta kalliosta ja se syötetään välittömästi murskauslaitokseen ilman erillistä varastointia. Murskatut materiaalit varastoidaan ottoalueen länsipuolella. Varastointiaika on 1 4 kk menekistä riippuen. Toiminnan haitalliset ympäristövaikutukset (melu, pöly) on huomioitu jo louhimon sijoituspaikassa. Louhimo sijaitsee metsäalueella kaukana asutuksesta. Pöly- ja melu kohdentuvat vain louhimon välittömään ympäristöön eli vuokra-alueelle. Pölyn leviämistä ympäristöön rajoittaa alueella oleva puusto. Louhinnan ja murskauksen tukitoimintoina ovat työntekijöiden sosiaalitilat, autojen ja työkoneiden paikoitusalueet, sekä työkoneiden tankkaus- ja huoltoalueet.

8 8 Liikenne ja liikennejärjestelyt Murskaustoiminnan toiminta-aikana alueella on raskasta liikennettä 25 käyntiä / vrk, maksimissaan 50 käyntiä /vrk. Alueelle johtava tieverkosto päällystetään tarvittaessa murskaustoiminnasta saatavilla murskeilla ja tieverkoston pölyntorjunta hoidetaan tarvittaessa kastelulla ja suolauksella. Laitosalueella ei ole varsinaisia kuljetusteitä, vaan alue on avointa kenttää. Laitosalueen pölyntorjunta hoidetaan pinnoittamalla alue riittävän karkealla pintamurskeella 0 35 mm. Energian käyttö Hakemuksessa on arvioitu, että energiaa kuluu 0,3 GWh/a. Sähkö tuotetaan aggregaatilla. Päästöt ilmaan ja niiden puhdistaminen Hakemuksessa on todettu, että laitoksesta aiheutuu päästöinä: - hiukkaset 0,2 t/a (pakokaasujen kokonaishiukkasmäärä) - typen oksidit (NOx) 1,8 t/a - rikkidioksidit (SO2) 0,0001 t/a - hiilidioksidi (CO2) 160 t/a Lisäksi toiminnassa muodostuu kivipölyä, jonka määrän arviointi on hakemuskessa todettu vaikeaksi arvioida. Murskausurakoijaksi valitaan toimittaja, jonka murskauskalusto on parasta mahdollista saatavilla olevaa tekniikkaa. Toimittaja noudattaa pakokaasupäästöjen suhteen parasta mahdollista markkinoilta saatavaa puhdistustekniikkaa ja pölypäästöjen osalta laitevalmistajan suunnittelemia erityisratkaisuja. Melu ja tärinä Murskaustoiminnassa on huomioitu melun ja tärinän torjunta erityisratakisuin, mm. syöttösuppilo on kumitettu.

9 9 Maaperän, pohjavesien ja pintavesien suojelutoimet Alueella käytettävät polttoainesäiliöt ovat tarkastettuja kaksoisvaippasäiliöitä. Konekalusto tuodaan työkohteeseen huollettuna ja kaikki suuremmat korjaus- ja huoltotoimenpiteet tehdään ennen työsuoritteiden aloitusta. Äkillisiä ja paikan päällä tehtäviä huoltotoimenpiteitä varten tukitoiminta-alueelta varataan noin 150 m2 suuruinen huoltoalue, jonka maaperä suojataan muovikelmulla. Pintavedet ja ottoalueen kuivatuksesta muodostuvat vedet johdetaan kaivettavan selkeytysaltaan kautta läheiseen kuivatusojastoon ja sieltä edelleen luonnonojaa pitkin kohti merta. Alueella ei käsitellä jätevesiä. Jätteet Jätteet kerätään jäteastioihin, josta yrityksen jätehuolto hoitaa ne yrityksen muiden jätteiden yhteydessä omaan ekopisteeseen huoltohallille Raaheen. Sekajätettä arvioidaan toiminnassa syntyvän noin 200 kg vuodessa. Ongelmajätettä (jäteöljy, suodattimet, konepyyhkeet, letkut) arvioidaan kertyvän vuodessa noin 200 kg. Ongelmajätteitä ei varastoida alueella, vaan ne toimitetaan vuoronvaihtojen huoltoautojen mukana toimittajan ekopisteeseen Raahessa. Kaikki yrityksessä syntyvät ongelmajätteet toimitetaan Ekokem Oy:n keräykseen ja ongelmajätteistä pidetään kirjaa yrityksen huoltohallilla. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä (BAT) ja ympäristön kannalta parhaista käytännöistä (BEP) Yrityksen murskauskalustossa on sekä korkeapaine- että matalapainekastelujärjestelmät. Materiaalikuljettimet on suojattu yläpuolisin suojin pölypäästöjen vähentämiseksi. Syöttösuppilo on kumitettu ja kuljettimen pölysuojat toimivat myös melusuojina. Arvio toiminnan ympäristövaikutuksista Hakemuksessa on todettu, että toiminta-alue on syrjäistä metsäaluetta, eikä toiminnasta ole vaikutusta ihmisten viihtyisyyteen eikä terveyteen.

10 10 Toiminnalla on vähäistä vaikutusta luontoon vain ottoalueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Toiminta-alueella ei ole mitään merkittäviä suojeluarvoja eikä toiminnalla ole vaikutusta rakennettuun ympäristöön. Toiminnalla on vaikutusta vain paikalliseen ojaverkostoon, mutta ei mihinkään laajempaan vesistöön tai sen käyttöön. Ilmaan johtuvien päästöjen vaikutukset rajoittuvat pääasiassa toiminta-alueelle ja ne ovat paikallisia ja vähäisiä. Toiminta-alue ei kuulu merkittäviin pohjavesialueisiin eikä toiminnalla katsota olevan vaikutusta maaperään tai pohjaveteen. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä Toimintaan liittyviä riskejä ovat kone- ja laitepalot, kolaroinnit ja työtapaturmat. Tulipaloihin ja kolarointeihin liittyy myös ympäristövahinkoriski. Tulipaloissa ja kolareissa voi ympäristöön päästä rikkoontuneista ajoneuvoista, työkoneista, laitteista tai säiliöistä polttoainetta tai öljyä sekä sammutuskemikaaleja maaperään ja hulevesiin. Tulipalojen varalle alueella on riittävä alkusammutuskalusto ja työntekijät ovat saaneet riittävän koulutuksen alkusammutuskaluston käyttöön. Alueella on myös riittävästi imeytysmateriaalia maahan valuneiden aitallisten kemikaalien imeytykseen. Työtapaturmien varalle jokaisessa työvuorossa on vähintään yksi ensiapukoulutuksen saanut työntekijä, riittävästi ensiapuvälineitä ja kalustoa ja kaikki työntekijät ovat saaneet ohjeet hätäilmoituksen tekemiseen. Tiedot toiminnan tarkkailusta Hakemuksessa esitetään, että työvuorojen etumiehet tarkkailevat toimintaa jatkuvasti ja raportoivat havainnoistaan työmaapäiväkirjaan. Yritysjohto tarkkailee päästöjä ja ympäristövaikutuksia työmaa-auditointien, työmaapäiväkirjojen ja työnjohdolta saamansa informaation perusteella. Mittausmenetelmät ja laitteet kohdentuvat vain tuotantoon. Ympäristövaikutusten havainnointi perustuu silmämääräiseen tarkasteluun. Ympäristövaikutuksia tarkkaillaan edellä kuvatulla tavalla ja niistä raportoidaan tarvittaessa toimintaa valvoville viranomaisille.

11 11 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Asian vireille tulo Hakemus on jätetty toimivaltaiselle viranomaiselle Raahen tekniseen palvelukeskukseen , jolloin sen on katsottu tulleen vireille. Samaan aikaan tuli vireille myös asiaa koskeva maa-ainesten ottamislupahakemus. Hakemusasiakirjojen nähtävänä pito Tämä ympäristöluvan kuulutus ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävänä Raahen kaupungin teknisessä palvelukeskuksessa os. Ruskatie 1, Pattijoki välisen ajan. Muistutusten ja mielipiteiden jättäminen Raahen kaupungin maa-aineslupaviranomainen varasi hakemuksen johdosta toiminta-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen ja muille lähialueen omistajille ja haltijoille tilaisuuden tulla kuulluiksi. Myös muut saivat ilmaista hankkeesta mielipiteensä. Muistutukset ja mielipiteet tuli toimittaa viimeistään Hankkeen johdosta ei esitetty tähän ympäristölupahakemukseen muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Hakemuksen johdosta on saatu kannanotto Raahen kaavoitusosastolta, joka totesi suunnitellun kallioaineksen ottoalueen sijoittuvan Kopsan tuulivoimapuiston II vaiheen osayleiskaavassa maa-ainesten ottamiseen varatulle alueelle. Raahen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan ja se on ollut päätöstä tehdessä lain voimainen (Raahen kaupunginvaltuusto ). Suunnittelualue on kaavoitettu tuulivoimapuistoon rakentamiseen tarvittavien maa-ainesten ottoalueeksi (kaavamerkintä eo-1). Tuulivoimapuiston osayleiskaavalla on muutettu alueella aiemmin voimassa ollutta kultakaivoksen osayleiskaavaa. Kultakaivokselle varattu

12 12 kaivospiirin aluevaraus on säilytetty. Lähimmäksi nyt suunniteltua ottoaluetta sijoittuu kaivoksen rikastushiekka-allasalue. Osayleiskaavassa ottamisalueen lähelle on merkitty myös yhden tuulivoimalan paikka. Tarkastukset Suunnitelman mukaisella paikalla on pidetty tähän lupahakemukseen liittyen tarkastuksia 11.6., 5.8. ja

13 13 RATKAISUOSA Ympäristölupaviranomaisen päätös perusteluineen: Raahen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen päättää myöntää Ilkka Pekkaselle haetun ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan peruskallion louhintaan ja murskaukseen ja siirrettävälle kivenmurskaamolle tilalle Tuppukangas RN:o 4:34, Raahen kaupungin Kopsan kylälle hakemuksen ja tässä päätöksessä annettujen lupamääräysten (YSL 43, YSA 19 ) mukaisesti toteutettuna. Tähän lupaan liitetään seuraavat lupamääräykset, joita on noudatettava. Yleismääräys 1) Luvan mukaisesti alueelta saa louhia ja murskata enintään tonnia vuodessa. Tämä ympäristölupa liittyy saman alueen maa-aineslupaan, joka on määräaikainen. Tämä ympäristölupa on voimassa saakka (YSL 42, 43). Toiminnassa on noudatettava kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojeluasetusta (VNa 800/2010). Louhinta 2) Luvan mukainen toiminta-aika on noin 4 kk vuodessa. Louhintaa ja murskausta saa tehdä vain arkipäivisin ma pe klo Vuosittaisesta louhintatöiden alkamisesta ja lopetuksesta tulee tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle. (YSL 43) 3) Räjäytystöissä on noudatettava siitä annettuja määräyksiä ja louhinnassa on noudatettava saman alueen maa-ainesten ottamisluvan suunnitelmaa ja ehtoja. Räjäytyspöytäkirjat on arkistoitava ja pyydettäessä ne on esitettävä valvontaviranomaiselle. (YSL 4, 42, 43) 4) Louhinnan aiheuttama räjähdysmelu ja louhintaan liittyvä muu toiminta ei saa ylittää 55 db ekvivalenssia äänitasoa (ALeq) mitattuna lähimpien asuntojen pihasta aikavälillä eikä yöllä aikavälillä ekvivalenttimelutasoa 50 db (LAeq). Vapaa-ajanasunnoilla vaatimustaso on 5 db alempi. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan meluhaittaa, tulee toiminnanharjoittajan selvittää / selvityttää mittauksin äänitaso häiriintyvässä kohteessa. Mittausten tekijällä tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus melunmittauksissa. Mittaustulokset tulee toimittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli melu ylittää sallitun äänitason, tulee välittömästi ryhtyä toimipaikalla melua rajoittaviin toimiin. (YSL 4, 5, 42, 43, 46, YSA 30, VNA 2010/800 8, VNp 993/1992) 5) Räjäytysten aiheuttama tärinä ei saa aiheuttaa tärinähaittaa kiinteistöjen rakennuksissa eikä lähistöllä olevan kultakaivoksen rikastushiekka-altaan pato- ja muiden rakennelmien vaurioitumista. Tarvittaessa räjäytyspanosten suuruutta (panosmääriä) tulee vähentää. Toiminnanharjoittajalle tulleista valituksista tulee ilmoittaa myös tätä ympäristölupaa valvovalle viranomaiselle. (YSL 5, 42, 43, 46, NaapL 17) 6) Toiminta-aikana sekä toiminta-ajan päätyttyä louhoksen reuna-alueet on suojavallitettava tai aidattava niiltä osin, josta on vaarana ihmisten tai eläinten vahingoittuminen putoamalla (YSL 4).

14 14 7) Louhosalueelta poistettava vesi tulee johtaa siten, ettei sitä aiheudu alapuolisessa maastossa, ojissa ja vesistössä vettymistä tai muita haittoja. Louhosalueelta tulevat sade- ja hulevedet tulee johtaa suunnitellulla tavalla vesimäärän mukaan riittävän suureksi mitoitetun laskeutusaltaan kautta. (YSL 43, VesiL 5 luku 1, 9) 8) Toiminta-aika, louhinnan määrä m 3 tai tn), käytetyn polttoaineen määrä ja tyyppi sekä syntyvien jätteiden määrä tyypeittäin ja toimituspaikoittain vuositasolla tulee raportoida Raahen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimintavuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. (YSL 46, JäteL 12) Murskaus 9) Murskaamotoiminta on sallittua arkipäivisin ma pe klo välisinä aikoina. Murskauksen aloituksesta ja lopetuksesta tulee tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle. (YSL 43) 10) Murskauslaitoksen tulee täyttää vähintään B-luokan asemalle asetetut vaatimukset (ns. Tielaitoksen luokitus). Tässä luokassa pölyn haitallista leviämistä on estettävä raaka-aineen vesikastelulla tai suojaamalla seulastot ja muut pölylähteet peittein ja koteloinnein. Murskauksen aiheuttama pölypitoisuus ei missään olosuhteissa saa nousta yli 3 mg/m 3 mitattuna leijuvana pölynä kahden tunnin mittausjaksona. Sallittu pölyn leijuma vapaassa tilassa tulee alittua etäisyydellä 300 metriä ja toiminta-alueen kaltaisissa oloissa tätä lyhyemmällä etäisyydellä. (YSL 43) 11) Murskaustoiminta ei saa ylittää 55 db ekvivalenttista äänitasoa (ALeq) mitattuna lähimpien asuntojen pihoista aikavälillä eikä yöllä aikavälillä ekvivalenttimelutasoa 45 db (LAeq). Vapaa-ajanasunnoilla vaatimustaso on 5 db alempi. Tiukempaa yöohjearvoa noudatetaan uusilla alueilla / uuteen toimintaan. Mikäli toiminnasta epäillään aiheutuvan meluhaittaa, tulee toiminnanharjoittajan selvittää mittauksin äänitaso häiriintyvässä kohteessa. Mittausten tekijällä tulee olla riittävä kokemus ja asiantuntemus melumittauksista. Mittaustulokset tulee toimittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli melutaso ylittää sallitun äänitason, tulee toimintapaikalla välittömästi ryhtyä melua rajoittaviin toimiin. (YSL 4, 43, YSA 30, VNp 993/1992) 12) Melun ja pölyn leviämisen rajaamiseksi louhintapaikka on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. (VNA 2010/800 4, 6) 13) Suojavallit, varastokasat ja murskauslaitos tulee sijoittaa melun- ja pölyntorjunnan kannalta ympäristöä suojaavasti. (YSL 43) 14) Alueella, jossa työkoneet liikkuvat, on pölyäminen estettävä tarpeellisilta osiltaan karkealla pintarakenteella, vesikastelulla ja tai suolauksella. (YSL 43) 15) Toiminta-aika, murskatun kiven ja soran määrä (m 3 tai tn) ja käytetyn polttoaineen määrä ja tyyppi sekä syntyvien jätteiden määrä tyypeittäin ja toimituspaikoittain tulee raportoida Raahen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimintavuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. (YSL 46, JäteL 12) Varastointi, kuljetukset ja muu toiminta 16) Mikäli työtekniset seikat mahdollistavat, murskaustyö tulee sijoittaa syntyvään louhosmonttuun. (YSL 43) 17) Varastokasat tulee sijoittaa siten, että niiden ympäristövaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. (YSL 43 ) 18) Murskauskasojen hulevedet on tarvittaessa käsiteltävä niin, ettei haitta terveydelle ja ympäristölle synny, esim. vettä kevyemmän aineksen erottavalla laskeutusaltaalla. (YSL 43)

15 15 19) Murskeen ja kuljetukset on järjestettävä niin, että estetään mahdollisimman hyvin pölyn ja melun leviäminen ympäristöön. (YSL 43) 20) Koneiden ja laitteiden huollon on tapahduttava niin, ettei päästöjä maaperään synny. Ajoneuvojen polttonesteiden jakelupaikka on sijoitettava alueelle, joka on varustettu vettä läpäisemättömällä pinnalla, pinnoitteella tai suojakalvolla. Täyttöventtiilin on oltava lukittu ja järjestelmässä tulee olla laitteisto ylitäytön ehkäisemiseksi. (YSL 43) 21) Polttoaineiden, öljyjen ja liuottimien vuodot tai vuodon vaarat maaperään tai pohjaveteen on ehkäistävä. Kevyen polttoöljyn muut kuin kaksoisvaippasäiliöt on sijoitettava sadekatoksella varustettuna suoja-altaaseen, jonka tilavuus on 1,1 kertaa polttoainesäiliön tilavuus. Alueella tulee olla saatavissa riittävästi imeytysainetta mahdollisen öljyvuodon talteen ottamiseksi. Polttoaineiden ja muiden kemikaalien käsittelyssä tulee noudattaa huolellisuutta ja varovaisuutta terveys- ja ympäristöhaittojen estämiseksi. (YSL 43, VNp 101/1997) 22) Toiminnasta syntyvät jätteet ja käymäläjätteet on koottava tiiviisiin astioihin. Yhdyskuntajätteet, saniteettijätteet sekä metalliromu on sijoitettava omiin säiliöihinsä tai keräilyvälineisiin ja toimitettava niille luvan saaneille kerääjille, käsittelyyn ja vastaanottopaikkoihin. Vaaralliset jätteet (ongelmajätteet) on säilytettävä tiiviissä astioissa omina jakeinaan, sadevesiltä suojatussa paikassa esim. konteissa ja jätteet on asianmukaisesti merkittävä. Ongelmajätteet on tyhjennettävä ja toimitettava ongelmajätteiden käsittelyluvan saaneelle vähintään kerran vuodessa. Keräykseen toimitettujen jätteiden laadusta ja määrästä ja jätteiden toimituspaikoista tulee pitää kirjaa. (YSL 45, JäteL 6, JA 6, VNp 659/1996, YMA 1129/2001) 23) Ajoneuvojen ja työkoneiden säilytys- ja huoltoalueet tulee olla irtoainespintaisia ja tulee pitää puhtaina ja roskattomina. (YSL 4, JäteL 19) 24) Ulkopuolisten asiaton pääsy kulkuvälineillä toiminta-alueelle on estettävä lukittavilla puomeilla tai muulla vastaavalla järjestelyllä. (YSL 4) 25) Toiminnasta tulee pitää käyttöpäiväkirjaa, johon merkitään tarvittavat tiedot vuosiraporttia varten. (YSL 5) Kaivannaisjätteet 26) Toiminnanharjoittajan tulee noudattaa toimintapaikan maa-ainesten ottoluvassa määrättyä kaivannaisjätteen suunnitelmaa siten, että kaikki alueella syntyvä aines voidaan hyödyntää. Louhosalueen pintamaat ja kallioperän louhinnassa ja murskauksessa syntyvä mahdollinen kaivannaisjäte tulee sijoittaa suunnitelman mukaisesti louhosalueelle tai sen läheisyyteen. Humuspitoiset maa-ainekset voidaan varastoida alueen jälkihoitotöitä kuten luiskauksia varten, ei kuitenkaan täyttymisvesitason alapuolelle. (YSL 43, 45a, VNa 379/2008) Häiriötilanteet 27) Häiriötilanteita varten tulee ennen toiminnan aloittamista laatia suunnitelma, jota kaikkien toimijoiden on häiriötilanteessa noudatettava. Toiminnanharjoittajan tulee perehdyttää alueella työskentelevät häiriötilanteiden varalta. Suunnitelmassa tulee olla ainakin seuraavat asiat: a. liikenneonnettomuudet toiminta-alueella, siltä pois johtavalla kulkuteillä b. kaluston ja muiden työvälineiden välillisesti aiheuttamat tapaturmat c. ulkopuolisten joutuminen tuotantoalueelle sekä räjähdysonnettomuudet d. koneiden ja laitteiden poltto- ja voiteluaineiden vuodot Suunnitelma on toimitettava tiedoksi lupaviranomaiselle. Vahingoista, jotka saattavat aiheuttaa haittaa ympäristölle on ilmoitettava Raahen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 4, 43, 62, 76, YSA 30)

16 16 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 28) Tämän ympäristöluvan mukaista toimintaa ja sen ympäristövaikutuksia on tarkkailtava päivittäin toiminnan aikana aistinvaraisesti (näkö, kuulo, haju) sekä tarkistettava koneiden kunto säännöllisesti. Tarvittaessa on mitattava mittauksin tai näytteenotoin, mikäli epäillään ympäristöhaittaa. (YSL 46) 29) Luvan mukaisesta toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. (YSL 46) 30) Ympäristönsuojelun yhteenveto tulee toimittaa vuosittain seuraavan helmikuun loppuun mennessä ja selvityksessä tulee olla edellä näissä määräyksissä velvoitetut tiedot: toiminta-ajat, tiedot suoritetuista räjäytyksistä, louhintamäärät, murskausmäärät, käytetyt polttoaineet ja niiden määrät, toiminnassa syntyvät jätteet jätelajeittain, jätteiden toimituspaikat ja ajat sekä niiden toimittajat sekä häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet. Lisäksi on esitettävä laskennalliset vuosipäästöt ja ominaispäästötiedot hiukkas-, SO 2, NO x - ja CO 2 - päästöistä. (YSL 43, 45, 46, JäteL 51, JäteA 22, YMA 1129/2001) Toiminnan muutos tai lopettaminen 31) Toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta lopettamisesta tai toiminnan oleellisesta muuttumisesta on hyvissä ajoin ilmoitettava Raahen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 81) 32) Luvan päätyttyä lupa-alueelta tulee poistaa turvarakenteita lukuun ottamatta kaikki rakennelmat ja jätteet, sekä puhdistaa mahdollisesti pilaantunut maaperä. (YSL 45, 75, 90) RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Hakemuksen ja edellä kerrottujen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna toiminnan voidaan katsoa täyttävän ympäristönsuojelulain 42 :ssä esitetyt vaatimukset luvan myöntämiselle. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan terveydellistä haittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapurustolle. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset on koottu kunkin toiminnan alle ottaen huomioon erilaisten toimintojen ympäristövaikutukset ja toimintojen raportointitarpeet. Näin on menetelty, koska alueella voi toimia hakemuksessa esitetyllä tavalla useampikin yrittäjä. Lupamääräykset varastoinnista, kuljetuksesta ja muusta toiminnasta lähtien koskevat kaikkia toimijoita. Lupamääräys 1 on määrätty hakemuksen mukaisesti tai hakijan esittäminä. Lupamääräyksissä 2, 4, 9 ja 11 on rajattu toiminta-aikoja, jotta meluhaittoja voidaan rajata. Toiminnanharjoittaja on esittänyt lupahakemuksessa toiminta-ajat. Lupamääräys 3 on annettu räjäytystöiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja naapureille kohdistuvan haitan minimoimiseksi. Pöytäkirjaa tulee pitää luvan valvontasyistä.

17 17 Luvan mukainen sijoituspaikka on niin kaukana asutuksesta, että sille ei meluhaittoja ennalta arvioiden synny. Lupamääräyksissä 4 ja 11 on annettu raja-arvot melutasolle, joka toiminnasta saa aiheutua ilman, että se aiheuttaisi terveyshaittaa vakinaisessa tai vapaa-ajan asuinkohteissa. Melutasorajat perustuvat valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista. Toiminnasta ei ole odotettavissa aiheutuvan meluhaittaa muualla tehtyjen tutkimusten ja kokemusten perusteella (mm. Kati Kahrin Hämeen ammattikorkeakoululle tekemä opinnäytetyö: kivenmurskauksen ja louhinnan melu ympäristössä, 2009), koska toiminta sijaitsee riittävän etäällä asutuksesta. Melumittaukset ovat tarpeen, jotta saadaan selville laitoksen todellinen äänitaso, jos sen epäillään ylittyvän. Mittaustulosten perusteella voidaan arvioida tarvetta lisätä meluntorjuntatoimia tai muuttaa toimintaa muutoin. Mittaustulosten luotettavuuden kannalta on tarpeen, että mittauksista vastaa taho, jolla on niihin riittävät edellytykset. Meluntorjuntaa varten on annettu lisäksi meluavan toiminnan alueella tehtävään sijoituspaikkaan liittyvät määräykset (lupamääräykset 12 ja 13). Räjäytystyössä tulee ennakkoon huomioida räjäytystyöstä annettua normistoa noudattaen, ettei tärinä aiheuta vaurioita rakennuksille tai rakennelmille. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja tehtävä riittävää vaikutusten seurantaa. Tarvittaessa on määrätty pienennettäväksi kerralla käytettäviä räjähdysainemääriä. Määräykset on annettu naapuruston yksityisen edun turvaamiseksi. (lupamääräys 5) Louhintatyössä tulee noudattaa ympäristönsuojelun yleisiä periaatteita myös varovaisuus- ja huolellisuusperiaatteiden osalta. Aitaamisella estetään ihmisten ja eläinten putoamisonnettomuudet. (lupamääräys 6) Lupamääräykset 7 ja 18 on annettu sen johdosta, että lain mukaan veden johtamisesta ei saa aiheutua ympäristölle tai toisen maalle haittaa tai vahinkoa. Riittävän tilava laskeutusallas on tarpeen, mikäli pois johdettavat vedet sisältävät runsaasti kiintoainesta. Lupamääräyksissä 8, 15, 25, 28, 29 ja 30 on annettu raportointi- ja kirjaamisvelvoitteet toiminnanharjoittajan toimintansa selvilläolon ja toteen näyttämisen ja lupaviranomaisen valvontavelvollisuuden täyttämiseksi. Lupamääräysten 10, 12, 13, 14, 16, 17, 19 ja 23 tarkoituksena on ehkäistä ja vähentää toiminnan aiheuttamia pölyhaittoja. Lupamääräyksillä 7, 18, 20, 21, 26, 27 ja 28 estetään maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Lupamääräyksiin 12, 13, 14, 16, 17, 18, 19, 20, 21, 22, 23, 24 ja 26 liittyy tavoite toiminnan haitallisten ympäristövaikutusten rajaamiseksi ja ympäristön kannalta parhaan käytännön toteuttamiseksi. Samalla vähennetään ympäristön yleiseen viihtyisyyteen kohdistuvaa rasitusta. Lupamääräyksillä 22, 23, 26 ja 30 varmistetaan, että jätteet eivät aiheuta maaperän tai vesien pilaantumista tai haju tms. haittaa sekä estetään jätteistä aiheutuvat ympäristö- ja terveyshaitat. Määräyksillä varmistetaan, että jätehuoltoketju on jätelainsäädännön ja siihen pohjautuvien kunnan jätehuoltomääräysten mukainen. Samalla mahdollistetaan riittävä jätehuollon valvonta. Määräyksellä myös varmistetaan, että vaarallisten jätteiden (ongelmajätteiden) käsittely, varastointi sekä ongelmajätteiden ja ongelmajätepakkausten merkinnät toimitettaessa ongelmajätteitä käsittelypaikalleen ovat asianmukaiset.

18 18 Lupamääräyksellä ulkopuolisten pääsyn rajoittamisesta alueelle toiminta-aikoina varaudutaan ennalta ehkäisten ilkivallan ja onnettomuuksien varalle ja näistä aiheutuvaa ympäristön pilaantumisen vaaraa voidaan vähentää. (lupamääräys 24) Varastoinnin sijoittelua on rajattu ympäristönsuojelullisin ja maisemaperustein. (lupamääräys 17) Suunnitelma häiriötilanteiden varalle on tarpeen odottamattomia tilanteita varten ja suunnitelman tulee olla kaikkien toimijoiden tiedossa. Ympäristönsuojelun kannalta varautumisella rajataan ja ehkäistään mahdollisia vahinkoja ja saadaan lisävahinkojen torjuntatoimet ripeästi liikkeelle. (lupamääräykset 27, 28 ja 29) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointimääräykset 3, 8, 15, 22, 25 ja 30 on määrätty sen johdosta, että toimijan tulee olla tietoinen toiminnan ympäristövaikutuksista ja hänellä on toimintaansa liittyen raportointivelvollisuus. Nämä ovat tarpeen myös valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset mm. toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, jätteiden ja jätehuollon tarkkailusta. Toiminnanharjoittaja voidaan määrätä antamaan valvontaa varten tarpeellisia tietoja. Jätelain 51 määrää, että ympäristöluvan haltijan on pidettävä kirjaa mm. toiminnassaan syntyneen, varastoidun, kuljetetun, hyödynnetyn tai käsitellyn jätteen määrästä, lajista, laadusta ja alkuperästä, sekä toimitettaessa jäte muualle, sen syntypaikasta samoin kuin toimituspaikasta ja toimituspäivämäärästä sekä kuljetus- ja hyödyntämistavasta tai käsittelytavasta. Toiminnan ympäristövaikutusten selvittämiseen kuuluu myös määrätty laskennallisten vuosipäästöjen selvittäminen. Erillistä kaivannaisjätesuunnitelmaa ei ole vaadittu, koska louhostoimintaan tulevalla kallioalueella on hyvin vähän pintamaita ja niiden varastointi- ja käsittelymääräykset sekä loppusijoitusmääräykset annetaan tässä luvassa ja alueen maa-ainesten ottamisluvassa. Toiminnasta syntyville kaivannaisjätteille on annettu tarpeelliset määräykset niiden irrottamiseen, varastointiin, hoitoon ja jälkihoitoon. (lupamääräys 26) Toiminnan olennainen muuttuminen voi edellyttää luvan tarkistamista, jonka johdosta näistä tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. (lupamääräys 31) Luvan toiminta-ajan päätyttyä toiminta-alueen tulee olla siisti eikä sinne saa jättää mitään jätteitä tai rakenteita maa-ainespohjaisia varastokasoja lukuun ottamatta. Myös luvan päätyttyä maaperä ei saa olla pilaantunutta ja sen haitta-aineiden pitoisuuksien tulee alittaa annetut raja-arvot. Lopettamiseen liittyvillä määräyksillä edellytetään, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit on poistettu, mahdollinen pilaantunut maaperä puhdistettu ja varastoidut jätteet on poistettu tontilta. Lisäksi lupamääräyksillä varmistetaan, että alueelle ei jää ympäristörasitteita ja että alueen jälkihoito toteutuu ottamissuunnitelman suunnitellun tilanteen mukaisena. (lupamääräys 31 ja 32). Muistutuksen huomiointi Hakemuksen johdosta ei ollut jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

19 19 Sovelletut oikeusohjeet: Ympäristönsuojelulaki, YSL 86/2000 Ympäristönsuojeluasetus, YSA 169/2000 Jätelaki, JäteL 646/2011 Jäteasetus, JäteA 179/2012 Laki eräistä naapuruussuhteista, NaapL 26/1920 Vesilaki, VesiL (587/2011) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta YMA 1129/2001 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista, VNp 993/1992 Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä VNp 659/1996 Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta VNa 101/1997 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä VNa 379/2008 Valtioneuvoston asetusta maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista VNa 214/2007 Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista, VNp 480/1996 Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta VNa 800/2010 Raahen kaupungin jätehuoltomääräykset (Raahen ympäristölautakunta ) Raahen kaupungin ympäristölautakunnan päätösvallan delegointipäätös Raahe kaupungin ympäristölupamaksutaksa (Raahen ympäristölautakunta, taksan voimaantulopv ) Luvan voimassaolo Tämä ympäristölupa myönnetään hakemuksen mukaisesti 10 vuodeksi. Luvan viimeinen voimassaolopäivä on Mikäli toiminta olennaisesti muuttuu ennen määräajan umpeutumista, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai tästä luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56). Päätöksen täytäntöönpano Tässä päätöksen mukaista toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin päätös on saanut lain voiman (YSL 100 ). Lupamaksu Tästä luvasta peritään Raahen kaupungin ympäristölupataksan mukainen lupahakemuksen vireille tuloajan mukainen maksu, jonka suuruus on Taksan mukainen maksu laitoksesta: Kivenlouhimo tai muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kiven louhinta. Maksu laskutetaan kun päätös on saanut lain voiman. Lisäksi tulevat perittäväksi lehti-ilmoituskulut.

20 20 Päätöksen julkipano ja antaminen Tämä ympäristölupapäätös on annettu ympäristönsuojelulain 53 mukaisesti tehdyn julkipanon jälkeen ja sen katsotaan tuleen valitukseen oikeutettujen tietoon silloin, kun se on annettu. Päätöksestä ilmoitetaan Raahen teknisen palvelukeskuksen ilmoitustaululla ja päätös on saatavana lähtien Raahen teknisestä palvelukeskuksesta. Lupapäätöksestä tiedottaminen Päätös toimitetaan YSL 54 :n mukaisesti hakijalle Ilkka Pekkaselle. Jäljennös päätöksestä toimitetaan Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskukselle, Raahen kaupunginhallitukselle, tekniselle lautakunnalle ja ympäristölautakunnalle, Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollolle sekä hakemuksesta huomautuksia ja muistutuksia tehneille sekä mielipiteitä ja lausuntoja antaneille. Lisäksi päätöksestä ilmoitetaan niille, joille on YSL 38 :n 2 mom mukaan annettu lupahakemuksesta erikseen tieto tai jotka ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet. Tiedotettavien naapuritilojen omistajat: Laiva, , lyhin etäisyys ottoalueesta 400 m omistaja: Nordic Mines Ab / Tom Söderman (tom.soderman(at)nordicmines.se) ja Riina Mäkelä (riina.makela(at)nordicmines.se) Vasannevan palsta I, , lyhin etäisyys ottoalueesta 500 m omistajat: Riihijärvi, Inkeri Sofia, Rantakatu 62 B 1, RAAHE Riihijärvi, Veikko Henrikki, Rantakatu 62 B 1, RAAHE Kotila, , lyhin etäisyys ottoalueesta 650 m omistajat: Tikkala, Anni Kustaava, Alatalontie 4, KOPSA Tikkala, Martti Edvard, Alatalontie 4, KOPSA Löytöneva, , lyhin etäisyys ottoalueesta 650 m omistaja: Tuohimaa, Jaakko Juhani, Junnilantie 16, RAAHE Lisäksi ote päätöksestä toimitetaan sitä erikseen pyytäville. Päätöksestä kuulutetaan virallisesti Raahen kaupungin päätösten tapaan ilmoitustaululla ja ilmoitetaan viipymättä kotisivuilla sekä kunnan valitsemassa ilmoituslehdessä. Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta ympäristönsuojelulain 96 n:n mukaisesti valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen

21 21 sekä kunnanhallitus ja viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa yleistä etua. (YSL 96). Valitus on osoitettava päätöksen tehneelle Raahen kaupungin ympäristölupaviranomaiselle, Raahen kaupungin ympäristösihteerille ja se on jätettävä viimeistään klo 15:00 mennessä. Valitusosoitus on liitteenä. Liite: Valitusosoitus Raahessa Vesa Ojanperä, ympäristösihteeri Toimeenpano: Raahen kaupungin rakennusvalvonta ja ympäristötoimisto / lupasihteeri Päätös: Ilkka Pekkanen, Meijeritie 16, Ähtäri Jäljennös päätöksestä Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Raahen kaupunginhallitus Raahen tekninen lautakunta Raahen ympäristölautakunta Kalajoen kaupunki, ympäristöterveydenhuolto Tieto päätöksestä Naapurikiinteistöjen omistajat / haltijat, Nordic Mines Ab / Tom Söderman (tom.soderman(at)nordicmines.se) ja Riina Mäkelä (riina.makela(at)nordicmines.se) Riihijärvi, Inkeri Sofia, Rantakatu 62 B 1, RAAHE Riihijärvi, Veikko Henrikki, Rantakatu 62 B 1, RAAHE Tikkala, Anni Kustaava, Alatalontie 4, KOPSA Tikkala, Martti Edvard, Alatalontie 4, KOPSA Tuohimaa, Jaakko Juhani, Junnilantie 16, RAAHE

22 22 Valitusosoitus Liite Valitusviranomainen Tähän päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä peritystä maksusta saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on toimitettava liitteineen valitusajassa päätöksen tehneelle Raahen kaupungin ympäristölupaviranomaiselle os. Raahen kaupungin tekninen palvelukeskus, ympäristösihteeri, Ruskatie 1, PATTIJOKI. Valitus voidaan jättää myös sähköpostilla (vesa.ojanpera(at)raahe.fi). Valitusaika Päätös annetaan Raahen kaupungin teknisen palvelukeskuksen viralliselle ilmoitustaululle asetettavassa julkipanoilmoituksessa mainittuna päivänä , jolloin sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon. Valitus on toimitettava Pyhäjoen kunnan ympäristösihteerin tehtäviä hoitavalle viranomaiselle viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitukset tulee olla perillä viimeistään klo 15:00. Valitusoikeus on - asianosaisella - rekisteröidyllä yhdistyksellä ja säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava: - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja/tai puhelinnumero ja/tai sähköpostiosoite, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta, mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä millä perusteilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: - ympäristösihteerin asiassa tekemä päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä

23 23 - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituksen perille toimittaminen Valtuutus Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse, lähetin välityksellä, sähköpostilla tai faksilla. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Sähköpostilla lähetettyjen asiakirjojen pitää olla Raahe kaupungin ympäristösihteerin käytössä olevassa yllä mainitussa sähköpostiosoitteessa ennen viraston aukiolon päättymistä. Jos valitusta ei ole tehty määräajassa, valitus voidaan jättää tutkimatta. Asiamiehen on, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Yhteystiedot Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksua 90 euroa, ellei toisin määrätä. Raahen kaupungin ympäristösihteeri Osoite: Raahen tekninen palvelukeskus, Ruskatie 1 Postiosoite: PATTIJOKI Puhelin: , Sähköposti: vesa.ojanpera(at)raahe.fi (at=@) Viraston aukioloaika: työpäivisin ma pe klo

24 24 Raahen kaupunki JULKIPANO Ympäristölupapäätös / Raahe YL 10 / 2013 Viranomainen Raahen kaupungin ympäristölupaviranomainen. Asia: Ympäristölupa peruskallion louhintaan ja murskaukseen ja siirrettävälle kivenmurskaamolle tilalle Tuppukangas RN:o 4:34, Raahen kaupungin Kopsan kylällä / Ilkka Pekkanen. Raahen kaupungin ympäristölupaviranomainen on tehnyt ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristölupapäätöksen Ilkka Pekkaselle peruskallion louhintaan ja murskaukseen ja siirrettävälle kivenmurskaamolle tilalle Tuppukangas RN:o 4:34, Raahen Kopsan kylällä.. Lupa on myönnetty hakemuksen ja lupaan liitettyjen lupamääräysten (YSL 43, YSA 19 ) mukaisesti toteutettuna. Tämä lupapäätös annetaan julkipanon jälkeen , jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Lupapäätös ja siihen liittyvät asiakirjat ovat nähtävänä välisen ajan Raahen teknisessä palvelukeskuksessa osoitteessa Ruskatie 1, Pattijoki. Muutoksen haku Tähän ympäristölupapäätökseen tyytymätön voi hakea muutosta valittamalla siitä Vaasan Hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä. Valituskirjelmä tulee osoittaa Vaasan hallinto-oikeuteen ja se tulee toimittaa viimeistään klo 15:00 mennessä päätöksen tehneelle viranomaiselle Raahen kaupungin ympäristösihteerille osoitteella Raahen kaupungin tekninen palvelukeskus, ympäristösihteeri, Ruskatie 1, PATTIJOKI Lisätietoja ympäristösihteeri Vesa Ojanperältä p ja sähköpostilla vesa.ojanpera(at)raahe.fi Raahessa Vesa Ojanperä, ympäristösihteeri

25 25 Päätöksen tiedonanto Ympäristölupapäätös Raahen kaupungin maa-aineslain mukaisen lupaviranomaisen tehtäviä hoitava Raahen ympäristösihteeri on tehnyt kallion louhinnan ja murskauksen ympäristölupapäätöksen Ilkka Pekkaselle Raahen kaupungin Kopsan kylän Tuppukangas Vasannevan alueen tilalle Tuppukangas RN:o 4:34. Päätöksen julkipano, lupapäätös ja siihen liittyvät asiakirjat valitusosoituksineen ovat nähtävänä välisen ajan Raahen teknisessä palvelukeskuksessa osoitteessa Ruskatie 1, Pattijoki. Lisätietoja Raahen kaupungin ympäristösihteeri Vesa Ojanperältä puh , sähköposti vesa.ojanpera(at)raahe.fi.