Yleistä. Veronkierron ja veropetosten sekä aggressiivisen verosuunnittelu vastaiset toimet

Transkriptio

1 EU ja VEROTUS Yleistä EU-verplitiikan vi jakaa kahteen saan: Välitön: kunkin jäsenmaan yksinmaisessa timivallassa Välillinen: vaikuttaa tavariden, ihmisten, palveluiden vapaaseen liikkumiseen yhteistyötä Verlainsäädäntöä kskevat päätökset tehdään neuvstssa yksimielisellä päätöksellä; parlamentilla vain neuva-antava rli Vernkierrn ja verpetsten sekä aggressiivisen versuunnittelu vastaiset timet 1. Yritysvertusta kskeva paketti ('ATAP' - Anti-tax avidance package) Hyvä yleistiivistys kk paketista: Factsheet Kmissin paketin taustalla n OECD:n niin kutsutun BEPS-prjektin (Base Ersin and Prfit Shifting) eurppalainen täytäntöönpan a) Juridisesti sitvat työkalut Krkvähennysikeuden rajittaminen Ongelma: Mnikansalliset ryhmittymät rahittavat usein krkean vertuksen valtiissa levia ryhmittymän yhtiöitä lainavarin ja järjestävät velan takaisinmaksun siten, että ne maksavat velan takaisin alhaisen vertuksen maassa vertuksellista ktipaikkaansa pitäville tytäryhtiöille liiallisella krlla krtettuna. ryhmittymän verphja pienenee krkean vertuksen maassa ja kasvaa alhaisen vern valtissa Direktiivissä esitetty ratkaisu: rajitetaan, kuinka paljn krkja vervelvllinen saa vähentää vervuden aikana.

2 Maastapistumisver Ongelma: Vervelvlliset vivat yrittää alentaa verjaan siirtämällä vertuksellisen tipaikkansa ja/tai varansa alhaisen vertuksen valtin. Js vervelvlliset siirtävät vertuksellisen ktipaikkansa tietyn jäsenvaltin ulkpulelle, kyseinen valti menettää ikeutensa verttaa tällaisten vervelvllisten tulja, jtka vat j saattaneet syntyä mutta jita ei le vielä realisitu. Direktiivissä esitetty ratkaisu: Maastapistumisver Vapautusmenetelmästä hyvitysmenetelmään siirtyminen Ongelma: Kska vernhujennusten myöntäminen ulkmailla maksetuista verista n lähtökhtaisesti vaikeaa, valtit vapauttavat ulkmaantult usein verista. tahatn kielteinen vaikutus: kannustaa verttamattmien tai kevyesti vertettujen tuljen saapumista sisämarkkinille siten, että ne liikkuvat tämän jälkeen mnissa tapauksissa verttamatta uninissa Direktiivissä esitetty ratkaisu: vapautusmenetelmästä hyvitysmenetelmään siirtyminen: vervelvllinen n vernalainen (eikä versta vapautettu) ja että vervelvlliselle myönnetään hujennus ulkmailla maksetusta versta. Yrityksiä estetään täten siirtämästä vittja pis krkean vertuksen lainkäyttöalueilta alhaisen vertuksen alueille, jllei tällaiseen siirtn le riittäviä liiketaludellisia perusteita. Yleinen väärinkäytöksiä kskeva sääntö (GAAR) Ongelma: Versuunnittelujärjestelmät vat erittäin taidkkaita eikä verlainsäädäntö yleensä kehity tarpeeksi npeasti, jten siinä ei le kaikkia tarvittavia sujakeinja tällaisia järjestelmiä vastaan. Direktiivissä esitetty ratkaisu: Yleinen väärinkäytöksiä kskeva sääntö, jlla annettaisiin viranmaisille valtuudet kieltää vervelvllisilta verjärjestelmiin liittyvät väärinkäytökset. Ulkmaisia väliyhteisöjä kskevat uudet säännöt Ongelma: Alhaisen vertuksen valtiihin sijittautuneita tytäryhtiöitä käytetään versuunnitteluun niin, että emyhtiöistä siirretään suuria vittsummia näihin tytäryhtiöihin. Tytäryhtiölle siirrettävä tul n yleensä siirrettävissä levaa passiivista tula. Nrmaalikäytäntönä n esim. että aineettmien hyödykkeiden (esim. henkisen maisuuden) mistajuus siirretään ensin ryhmittymän sisällä ulkmaiselle väliyhteisölle ja tämän jälkeen siirretään suuria tulmääriä rjaltimaksuina vastineena ikeudelle käyttää ulkmaisen väliyhteisön mistamia ja hallinnimia varja Direktiivissä esitetty ratkaisu: Ulkmaisia väliyhteisöjä kskevilla säännöillä khdennetaan alhaisesti vertettavan määräysvallassa levan ulkmaisen tytäryhtiön tult emyhtiölle. Tämän tulksena emyhtiötä vertetaan tästä tulsta sen asuinvaltissa Uudet puitteet verkhtelun eravuuksien estämiselle

3 Ongelma: Eri maiden verjärjestelmien eravuudet vivat usein jhtaa kaksinkertaiseen vähentämiseen (vähennys myönnetään mlemmin pulin rajaa) tai siihen, että tult vähennetään tisessa maassa sisällyttämättä niitä verphjaan tisessa maassa Direktiivissä esitetty ratkaisu: direktiivissä säädetään, että jäsenvaltin, jsta maksu, kulu tai tappi n peräisin, sekamutiselle instrumentille tai yhteisölle antamaa ikeudellista lunnehdintaa n ristiriitatilanteissa nudatettava myös tisessa maassa, jnka ma ikeudellinen lunnehdinta n erilainen. b) Klmansien maiden kanssa tehtäviä verspimuksia kskeva susitus Maa, jssa vert tulee maksaa, määräytyisi tdellisen taludellisen timinnan mukaan ("genuine ecnmic activity") c) Autmaattista tietjenvaihta kskeva viranmaisyhteistyö Emyhtiö raprti jäsenmaalle kaikkien tytäryhtiöidensä vertuksen kyseinen jäsenvalti jakaa tiedn muillekin jäsenmaille, jissa yrityksellä n taludellista timintaa 2. Yhtiövern kiertämisen trjuminen: vertuksen avimuutta käsittelevä timenpidepaketti yhtiövern kiertämisen ja vahingllisen verkilpailun trjumiseksi EU:ssa 2015 Autmaattinen tietjenvaiht rajat ylittävistä yrityksille annetuista yhtiöverpäätöksistä: pyritään parantamaan EU-maiden keskinäistä yhteistyötä ja tiedttamista verpäätöksistä, jilla n vaikutusta useampaan kuin yhteen maahan. Kskee mnikansallisten yritysten verpäätöstietjen vaihta; ensimmäinen lainsäädännöllinen "vastaus" niin kutsuttuun Luxleaks-skandaaliin Nykyinen autmaattisen tiednvaihdn vaatimus velvittaa verviranmaisia tiedttamaan ainastaan niitä jäsenmaita, jihin he itse arviivat päätöksensä vaikuttavan. Se jättää kuitenkin paljn tilaa tulkinnalle ja antaa mahdllisuuden pidättäytyä tiednvaihdsta liikesalaisuuteen vedten. Parlamentin mietinnössä: Esitetään että uudet säännöt kskisivat kaikkia verpäätöksiä, eikä vain rajat ylittävissä tilanteissa annettavia ennakkpäätöksiä ja ennakkhinnitteluspimuksia Tuetaan kmissin esitystä ulttaa velvite kymmenen vutta sitten tehtyihin spimuksiin, jtka edelleen vimassa

4 Ehdtetaan, että kmissi julkaisisi vusittaisen raprtin, jssa lyhennelmä merkittävimmistä tapauksista (ei kskisi luttamuksellisen tiedn julkaisua) Neuvstssa: Neuvst pääsi lainsäädännöstä yhteisymmärrykseen Tietjenvaiht pelkästään rajat ylittävistä; infrmaatin saanut jäsenvalti vi pyytää lisätietja sen timittaneelta jäsenvaltilta kmissi laittaa pystyyn sujatun keskusrekisterin, mihin pääsy kaikilla jäsenmailla Neuvst vaati, että kmissi ei vi käyttää tietja, jihin sillä n muutenkin rajallinen pääsy. Kmissi vi ainastaan valva, että direktiiviä nudatetaan. Direktiivillä ei takautuvaa vaikutusta: Neuvst spi, että direktiiviä svelletaan vain jälkeen tehtyihin päätöksiin sekä niiden muutksiin ja perumisiin. Uudet säännöt vimaan tammikuussa 2017 Yhtiövertusta kskeva timintasuunnitelma a. Vertuksen avimuutta kskevat alitteet Mahdllisten uusien mnikansallisia yrityksiä kskevien avimuusvaatimusten arviinti Esim. mnikansallisten yritysten velvllisuus julkistaa tietyt vertiedt. Kattavampia avimuusvaatimuksia svelletaan j pankkeihin (luttlaitsten vakavaraisuusdirektiivi 2013/36/EU) sekä suuriin kaivannais- ja metsäalan pörssiyhtiöihin (tilinpäätösdirektiivi 2013/34/EU). Yritysvertuksen käytännesääntöjen tarkistaminen Yritysvertuksen käytännesäännöt vat yksi EU:n tärkeimmistä välineistä, jilla pyritään varmistamaan tasapulinen yritysverkilpailu. Niissä esitetään perusteet, jilla määritetään, nk vertusjärjestely vahingllinen vai ei, ja vaaditaan EU-maita pistamaan kaikki vahinglliset käytännesääntöjen vastaiset vertimenpiteet. Viime vusina käytännesääntöjen tehkkuus vahingllisten verjärjestelyjen trjumisessa n heikentynyt, kska sen perusteissa ei teta humin kehittyneempiä yhtiövern kiertämisjärjestelyjä. Vervilpin ja vern kiertämisen laajuuden määrittäminen

5 Kmissi ja Eurstat yhdessä EU-maiden kanssa aikvat selvittää, kuinka lutettava arvi vervilpin ja vern kiertämisen laajuudesta vidaan saavuttaa. b. Ehdtetut muutkset lemassa levaan lainsäädäntöön: Säästötuljen vertusta kskevan direktiivin kumaminen (katstaan tulevan katetuksi hallinnllista yhteistyötä kskevan direktiivin uudistuksen yhteydessä)(kumttiin syksyllä 2015) c. Tteutuneet timenpiteet viime vaalikaudella: Neuvstn perintädirektiivi 2010/24/EU Neuvstn asetus hallinnllisesta yhteistyöstä arvnlisävertuksen alalla 904/2010/EU Neuvstn virka-apudirektiivi 2011/16/EU Neuvstn asetus hallinnllisesta yhteistyöstä valmistevertuksen alalla 389/2012/EU Säästökrkdirektiivin 2014/48/EU päivitys Neuvstn direktiivin 2011/16/EU hallinnllisesta yhteistyöstä vertuksen alalla uudistaminen pakllisen autmaattisen tietjenvaihdn salta: Viranmaiset tiedttavat muiden maiden viranmaisia paljastuneesta verpakilusta 3. Vernkierrn ja verpetsten sekä aggressiivisen versuunnittelu vastainen timintasuunnitelma 2012 Timintasuunnitelman vernkierrn ja aggressiivisen versuunnittelun vastaisiksi timiksi - Kmissilta tiednant ja timintasusitukset julukuussa 2012 (COM(2012) 722/2; C(2012) 8805 final; C(2012) 8806 final) Sisältää ensisijaisesti käytännön timia vidaan saavuttaa knkreettisia tulksia kaikissa jäsenvaltiissa; tuetaan erityisesti niitä jäsenvaltiita, jita n kehtettu tehstamaan vernkanta Susitukset suhteessa 3.maihin Jäsenvaltiiden tulisi ttaa käyttöön hyvää hallinttapaa vertusalalla määrittävät vähimmäisvaatimukset, jiden avulla vidaan yksilöidä EU:n ulkpuliset maat, jtka eivät täytä k. kriteereitä Tiiviimpi yhteistyö ja avunant erityisesti kehitysmaille, jtka vat situtuneet

6 nudattamaan vähimmäisvaatimuksia, esim. asiantuntijiden lähetys maahan. Aggressiivista versuunnittelua kskevat susitukset Jäsenvaltiiden tulisi kaksinkertaisen vertuksen välttämiseksi sisällyttää kaikkiin tekemiinsä verspimuksiin lauseke, jlla puututaan kaksinkertaiseen verttamatta jäämiseen: Js jäsenvalti n tekemissään verspimuksissa situtunut jättämään tietyn tulerän verttamatta, hulehdittava siitä, että tällaista situmusta svelletaan ainastaan sillin, kun erä n vernalainen tisessa spimuspulessa. Spimuksiin standarditu, yhteinen ja yleinen väärinkäytösten vastainen säännös: Sellaista keintekista järjestelyä tai keintekisten järjestelyjen sarjaa, jka n tettu käyttöön ennen kaikkea vertuksen välttämiseksi ja jka jhtaa veretuun, ei saa ttaa humin. Kansallisten viranmaisten n käsiteltävä näitä järjestelyjä vertustarkituksessa niiden taludellisen sisällön perusteella. Muita timenpiteitä Kmissi perustaa vertusalan hyvän hallinttavan frumin; Avaa ( ) TIN n Eurpa -svelluksen [tax identificatin number] Tässä svelluksessa annetaan näytteet kansalliset vertunnisteet sisältävistä virallisista henkilöllisyystdistuksista. Lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin timia Em-tytäryhtiödirektiivin (2011/96/EY) uudistus, linkki rahanpesun vastaiseen työhön, uusi tiettekninen svellus autmaattiseen tiednvaihtn... Parlamentin kannantt: EU:n yhteinen verparatiisin määritelmä Verparatiisien mustalistaus, jsta seuraa mm. Verparatiiseissa timivien rahituslaitsten lupien mahdllinen peruutus Jäsenmaiden pidättäydyttävä kaikista valtintuista ja ikeudesta sallistua julkisiin hankintihin niiden yritysten salta, jtka timivat verparatiiseista käsin Verrikkset määriteltävä selkeästi rahanpesun esirikkseksi EU-laajuisen, henkilökhtaisten vertunnisteiden järjestelmän (TIN) npea käyttööntt: helptettaisiin vervelvllisten yksilöintiä Neuvstn hyväksyttävä pöydällä levat lainsäädäntöesitykset (säästökrkdirektiivi, CCCTB-direktiivi, ALV-petsten vastainen npean reaginnin mekanismi)

7 Nstettava tehkas yhteistyö yhdeksi pririteeteikseen G20:ssä, OECD:ssä ja muissa kansainvälisissä järjestöissä: autmaattinen, mnenkeskinen tietjenvaiht kansainväliseksi standardiksi Verparatiisin määritelmä? Parlamentti: aluetta pidettävä verparatiisina, js: i) etuja myönnetään vain niille, jtka eivät asu kyseisellä ikeudenkäyttöalueella, tai vain muiden kuin kyseisellä ikeudenkäyttöalueella asuvien kanssa tehtyihin liiketimiin ii) edut vat täysin erillään ikeudenkäyttöalueen taludesta niin, että ne eivät vaikuta kansalliseen verphjaan iii) edut myönnetään jpa ilman minkäänlaista tdellista taludellista timintaa tai merkittävää taludellista läsnäla kyseiset veredut tarjavalla ikeudenkäyttöalueella iv) mnikansallisen yritysryhmän sisäisten timien tuttaman vitn määrittelyssä käytetyt perusteet pikkeavat kansainvälisesti yleisesti hyväksytyistä periaatteista ja erityisesti OECD:ssä svituista säännöistä v) vertukselliset timenpiteet eivät le avimia esimerkiksi sillin, kun säännöksiä svelletaan hallinnn taslla väljemmin tavalla, jka ei le avin vi) ikeudenkäyttöalueella ei kanneta tulista lainkaan verja tai vertus n nimellistä vii) lainsäädäntö tai hallinnllinen käytäntö estää lemattmasta tai nimellisestä vertuksesta hyötyvien vervelvllisten tietjen tehkkaan jakamisen vertustarkituksissa muiden hallitusten kanssa, mikä rikk OECD:n tula ja varallisuutta kskevan malliverspimuksen 26 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia viii) ikeudenkäyttöalueella ludaan läpinäkymättömiä ja salailevia rakenteita, jiden vuksi yritysrekisterien sekä rahastja ja säätiöitä kskevien rekisterien perustaminen ja timinta n vaillinaista ja läpinäkymätöntä ix) ikeudenkäyttöalue n rahanpesun ja terrrismin rahituksen vastaisen timintaryhmän yhteistyöhaluttmiksi määrittelemien maiden ja alueiden luettelssa; Autmaattinen tietjenvaiht: Hallinnllista yhteistyötä kskevaan direktiivi ( virka-apudirektiivi ) Jäsenvaltiiden autmaattinen tietjenvaiht 2015 alkaen seuraavista viidestä tul- ja päämalukasta: työtul, jhtajien palkkit, henkivakuutustutteet, jtka eivät kuulu muiden direktiivien sveltamisalaan, eläkkeet sekä kiinteän maisuuden mistaminen ja siitä saatavat tult,

8 Vudesta 2017 singt, päämavitt, muut tutt rahitustiminnasta ja tilisaldt. Kmissi neuvtellut Sveitsin, Andrran, Liechtensteinin, Mnacn ja San Marinn kanssa uudelleen kahdenvälisistä spimuksista autmaattista tiednvaihta kskevien OECD:n glbaalien standardien sveltamiseksi: neuvttelut saatu päätökseen Sveitsin, Andrran ja San Marinn kanssa (julukuu 2015) Kansainvälinen ulttuvuus, G20 ja OECD G20-maiden valtivarainministerien alitteesta OECD julkaisi kesällä 2013 timintasuunnitelman verpakilun estämiseksi, jka kantaa nimeä Base Ersin and Prfit Shifting (BEPS). Prjektin pääperiaate n, että vert tulee maksaa sinne, missä yrityksen taludellinen timinta tsiasiallisesti tapahtuu. Lpullinen BEPS- timintasuunnitelma sisältää 15 timenpidettä: 1. Addressing the Tax Challenges f the Digital Ecnmy 2. Neutralising the Effects f Hybrid Mismatch Arrangements 3. Designing Effective Cntrlled Freign Cmpany Rules 4. Limiting Base Ersin Invlving Interest Deductins and Other Financial Payments 5. Cuntering Harmful Tax Practices Mre Effectively, Taking int Accunt Transparency and Substance 6. Preventing the Granting f Treaty Benefits in Inapprpriate Circumstances 7. Preventing the Artificial Avidance f Permanent Establishment Status Aligning Transfer Pricing Outcmes with Value Creatin 11. Measuring and Mnitring BEPS 12. Mandatry Disclsure Rules 13. Guidance n Transfer Pricing Dcumentatin and Cuntry-by-Cuntry Reprting 14. Making Dispute Reslutin Mechanisms Mre Effective 15. Develping a Multilateral Instrument t Mdify Bilateral Tax Treaties Tämän lisäksi G20-maat vat spineet autmaattisesta tietjenvaihdsta vertuksen salta, ja hankkeeseen vat lähteneet mukaan ryhmän ulkpulisiakin valtiita. Autmaattisen tietjenvaihtjärjestelmän pitäisi lla timinnassa viimeistään vuden 2018 lpulla. Myös EU-maat

9 vat situtuneet ajamaan autmaattista tietjenvaihta kansainväliseksi standardiksi. USA: FATCA-laki (Freign Accunt Tax Cmpliance Act) siivitti autmaattista tietjenvaihta ja paktti mm. Luxemburgin ja Itävallan höllentämään pankkisalaisuuttaan. Maakhtainen raprtinti Maakhtainen raprtinti avimuusdirektiivissä kskee kaivannais- ja metsäalan pörssiyhtiöitä prjektikhtainen raprtinti kaikki maksut, jtka ylittävät rajan - ei saa pilkka siin ei erivapauksia millään perusteilla vastuu raprtinnin ikeellisuudesta yrityksen vastuullisella elimellä uudelleentarkastelulauseke: mahdllisuus laajentaa velvitetta myös muille alille (pankkitiminta, rakennusala, telekmmunikaati) Maakhtainen raprtinti tettiin uudelleen esille myöhemmin yritysvastuuraprtinnin laajentamisen yhteydessä (nn-finanacial reprtin, jlla muutettiin avimuusdirektiiviä). Maakhtaisen raprtinnin laajentaminen jäi tästä kuitenkin pis, sen sijaan vaadittiin kmissita laatimaan selvitys vuteen 2018 mennessä siitä, visik raprtintivelvitetta laajentaa kaikkiin suuriin yrityksiin. Maakhtainen raprtinti CRD IV -direktiivissä: velvite pankeille CRD IV art. 89 asks Cmmissin t reprt n the ecnmic effects f c-by-c reprting t banks (if negative effects fund, the EC wuld have needed t review the legislatin) Findings f the reprt in Nvember 2014: N significant negative ecnmic effects Sme psitive impact frm transparency and accuntability - investrs can make mre infrmed decisins, better risk management f institutins and reduce risk f scandals Reductin f the cst f equity capital, better accunting quality (ppnents: public misunderstand the inf, nt the case PAINE LAAJENTAA MAAKOHTAISTA RAPORTOINTIA KAIKILLE SEKTOREILLE

10 10 timenpidettä vernkierrn ehkäisemiseksi 1. Autmaattinen tietjenvaiht uudistaisi direktiiviä 2011/16/EU hallinnllisesta yhteistyöstä vertuksen alalla antaen jäsenvaltiiden viranmaisille suran pääsyn tietn yritysten ja henkilöjen varallisuudesta tisissa jäsenvaltiissa. 2. EU-tasn henkilökhtaisten vertunnisteiden järjestelmää, jlla helptettaisiin vervelvllisten yksilöintiä. Tämä selvittäisi esimerkiksi ssiaaliturva- tai yritystunnuksen perusteella, nk vervelvitteet hidettu. Tällä hetkellä vertunnistenumerista (Tax Identificatin Number, TIN) ei le EU:n laajuista yhtenäistä järjestelmää, eivätkä kaikki jäsenvaltit käytä TIN-numera. 3. Puututaan kaksinkertaiseen verttamatta jättämiseen. Js jäsenvalti n tekemissään verspimuksissa situtunut jättämään tietyn tulerän verttamatta, hulehdittava siitä, että tällaista situmusta svelletaan ainastaan sillin, kun erä n vernalainen tisessa spimuspulessa. 4. Valtasa siirthinnittelun ngelmista ratkaistaisiin yhteisellä yhdistetyllä yhtiöverphjalla (Cmmn Cnslidated Crprate Tax Base, CCCTB). Se ei tarkittaisi yhtenäistä verprsenttia, vaan sitä, että laskentatapa verille n sama. 5. Selkeä suhtautuminen verparatiiseihin. Verparatiisiksi lukiteltavat alueet tulisi asettaa EU:n yhteiselle mustalle listalle. Jäsenmaiden pidättäydyttävä kaikista valtintuista ja ikeudesta sallistua julkisiin hankintihin niiden yritysten salta, jtka timivat verparatiiseista käsin. Lisäksi timilupien peruutus verparatiiseissa timivilta rahituslaitksilta sekä rahituslaitksilta jtka neuvvat yrityksiä sijittamaan verparatiiseihin. 6. Yhtiön tdellisen mistajan (beneficial wnership) ilmittamista vaaditaan parhaillaan uudistettavassa rahanpesudirektiivissä. Parlamentti äänestää uudesta direktiivistä vuden 2015 aikana. 7. Maakhtainen raprtinti, jssa suuret kaivannais- ja metsäalan pörssiyhtiöt ilmittavat maakhtaisesti timintansa lennaisimmat luvut, kuten liikevaihdn ja maksamansa vert. Parlamentti n vaatinut kmissita laatimaan selvityksen vuteen 2018 mennessä siitä, visik raprtintivelvitetta laajentaa kaikkiin suuriin yrityksiin. 8. G20-maiden valtivarainministerien alitteesta OECD julkaisi kesällä 2013 timintasuunnitelman verpakilun estämiseksi, jka kantaa nimeä Base Ersin and Prfit Shifting (BEPS). Prjektin pääperiaate n, että vert tulee maksaa sinne, missä yrityksen taludellinen timinta tsiasiallisesti tapahtuu. Timenpidesusitusten julkaisu syksyllä 2015.

11 9. Jäsenvaltiiden tulisi ttaa käyttöön hyvää hallinttapaa vertusalalla määrittävät vähimmäisvaatimukset, jiden avulla vidaan yksilöidä EU:n ulkpuliset maat, jtka eivät täytä k. kriteereitä. Tiiviimpi yhteistyö ja avunant erityisesti kehitysmaille, jtka vat situtuneet nudattamaan vähimmäisvaatimuksia, esim. asiantuntijiden lähetys maahan. 10. Verrikkset määriteltävä selkeästi rahanpesun esirikkseksi Neuvstn jumiutuneet veralitteet Yhteinen yhdistetty yhtiöverphja (CCCTB) Direktiivillä tettaisiin käyttöön yhteiset säännöt verphjan laskemista varten Yhdenmukaistaminen kskisi ainastaan verphjan laskentaa ja jakamista; verkannan määrittäminen pysyisi kunkin jäsenvaltin timivallan piirissä. Jumissa neuvstssa: mm. Irlanti pelkää, että avaisi tien verkannan määritykselle Kmissilta dtetaan uutta esitystä vunna 2016 Finanssitransaktiver (FTT) Tiivistetty yhteistyö: 11 jäsenmaata (Saksa, Ranska, Italia, Espanja, Itävalta, Prtugali, Slvenia, Belgia, Vir, Slvakia ja Kreikka ) Phjautuu kmissin aiempaan esitykseen: ver lankeaa autmaattisesti maksettavaksi sillin, kun jmpikumpi tai mlemmat transaktin sapulista n vern käyttöön ttavassa maassa timiva rahituslaits Minimiverprsentti: 0.1 %, muut kuin jhdannaiset / 0,01% jhdannaiset ECJ-tumi : tiivistetty yhteistyö ei EU-lain vastainen (kanteen nsti UK) Tulevaisuus: vertus ja kestävä kasvu Vertuksen painpisteen muuts: työn vertuksesta haitakkeiden ja resurssien käytön vertukseen Ympäristölle haitallisten tukien karsiminen: sis. erilaiset fssiilisille myönnettävät vertukselliset edut Pitkäaikaissijitusten vertukselliset insentiivit

12 Esim PK-yrityksiin tehdyt sijitukset visivat lla luvutusvittjen salta vervapaita muutaman vuden mistusajan jälkeen Yritysrahituksen takaaminen: päämarahituksen verkhtelu? tällä hetkellä velkarahitus n vertuksen näkökulmasta halvempaa kuin päämarahitus