ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI 2015

Transkriptio

1 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI 2015

2 1 SISÄLLYSLUETTELO VUOSI OPETUSTOIMINTA... 4 HOITOTYÖN OPETUS, TUTKIMUS JA KOULUTUS... 5 POTILASASIAMIESTOIMINTA... 5 POTILASTURVALLISUUS... 6 YLEINEN TURVALLISUUS... 7 POTILASTIETOJÄRJESTELMÄT... 8 SÄHKÖISET ASIOINTIPALVELUT... 9 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIT...10 PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ...10 ESPER-HANKE...10 AMMATTIKIRJASTO...11 SOMAATTISET PALVELUT SISÄTAUDIT...12 LASTENTAUDIT (SISÄLTÄÄ LASTENNEUROLOGIAN)...13 IHOTAUDIT...14 NEUROLOGIA...15 KEUHKOSAIRAUDET...16 ENDOSKOPIA...17 GERIATRIA...18 INFEKTIOSAIRAUDET JA SAIRAALAHYGIENIA...19 KIRURGIA...19 NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET...20 SILMÄTAUDIT...21 KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUDIT...22 SUU- JA LEUKASAIRAUDET...22 FYSIATRIA...23 HOITOKESKUS...24 PÄIVYSTYSPOLIKLINIKKA JA PÄIVYSTYSOSASTO...25 ENSIHOITO...26 LEIKKAUSOSASTO...28 TEHOSTETTU HOITO...28 KIPUPOLIKLINIKKA...29 LÄÄKETIETEELLINEN FYSIIKKA...30 LÄÄKINNÄLLLINEN KUNTOUTUS...30 LABORATORIO...31 MIKROBIOLOGIA...31 KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPI, KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA...31 RADIOLOGIA...32 PATOLOGIA...33 PSYKIATRISET PALVELUT AKUUTTIPSYKIATRIA...33 KUNTOUTTAVA PSYKIATRIA...33 PSYKOGERIATRIA...34 NUORISOPSYKIATRIA...34

3 2 LASTENPSYKIATRIA...34 TUKIPALVELUKESKUS LÄÄKEHUOLTO...36 HOITOTYÖ HOITOTYÖN DOKUMENTOINTI...37 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ - PERUSTELLUSTI PARASTA HOITOA...38 HOITOISUUSLUOKITUS...39 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN...40 JULKAISUT VUONNA ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUSARJA... 43

4 3 VUOSI 2015 Sairaanhoitopiirin pitkäaikainen johtaja Matti Nupponen siirtyi eläkkeelle vuoden lopussa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu lähti uudelleen käyntiin hallituksen vaihtuessa. Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, itsehallintoalueiden perustamista ja aluehallintouudistusta valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön ja valtionvarainministeriön yhteisessä hankkeessa. Elokuussa saatiin ministeriön asiantuntijaryhmän esitys 12 itsehallintoalueesta. Marraskuussa valtioneuvosto linjasi, että jatkossa julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, itsehallintoalue ja kunta. Hallituksen linjausten mukaan maahan perustetaan 18 itsehallintoaluetta, joista 15 järjestää itse alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Kolme muuta itsehallintoaluetta järjestäisivät sosiaali- ja terveyspalvelunsa tukeutuen toiseen itsehallintoalueeseen. Itsehallintoalueille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä. Epävarmuus terveydenhuollon kentällä jatkui edelleen valtioneuvoston linjauksista huolimatta. Kysymyksiä herätti epäselvyys siitä, mitkä ovat ne 12 laajan päivystyksen sairaalaa ja onko itsehallintoalueen pohja maakunta - ilman poikkeuksia. 24/7 erikoissairaanhoidon päivystävät sairaalat olivat myös avoin kysymys. Samoin synnytystoiminnan määräaikainen poikkeuslupa aiheutti hämmennystä. Etelä-Savon oman sote-alueen perustamisen päätöksenteko kunnissa viivästyi, kun odotettiin valtioneuvoston linjauksia. Muutosjohtaja Jouko Luukkosen johdolla yhteisen soten valmistelu kuitenkin eteni ja valmistelussa olivat mukana myös muutamat Itä- Savon kunnat. ESPER-hanketta vietiin edelleen voimakkaasti eteenpäin. Valtakunnallinen keskustelu sairaalainvestointien rajoittamisesta ei edennyt ministeriön toimiksi. Hankkeen neljää vaihetta: vastaanottoalue, kuuma sairaala, perhetalo ja mielentalo vietiin eteenpäin. Työpajatyöskentelyssä valmisteltiin Mikkelin Pankalammen terveysaseman muuttoa ja toiminnallista integraatiota poliklinikka-alueen kanssa (toteutetaan ). Moision sairaalakiinteistö myytiin ja psykiatrian sairaala jäi vuokralle kiinteistöön, kunnes pääsee muuttamaan ESPER-kortteliin nk. Mielen taloon. Moision sairaalasta vaativan neurologisen kuntoutuksen osasto 11 muutti Kyyhkylän sairaalan remontoituihin vuokratiloihin. Kuntoutusosastolle suunniteltiin jatkossa siirtyvän myös postoperatiivista kuntoutusta tarvitsevia potilaita. Sairaanhoitopiirin potilastietojärjestelmänä on Effica, joka on myös käytössä piirin alueen terveyskeskuksissa, lukuun ottamatta Pieksämäkeä (Pegasos-järjestelmä). Aluekatselun kautta potilastietojen kulku voidaan potilaan luvalla turvata myös Itä- Savon suuntaan. Sähköinen resepti on käytössä, samoin sähköinen itseilmoittautuminen sairaalaan. Potilastiedot siirtyvät ekantaan. Potilastietojärjestelmän kilpailutukseen on valmistauduttu yhdessä Medi-IT:n ja muiden sairaanhoitopiirien kanssa, Kiila -hanke on muuttunut UNA-hankkeeksi, jossa on tehty uuden potilastietojärjestelmän vaatimusmäärittelyt hankintaa varten. Potilasturvallisuuden ja laadun -suunnitelman toteutusta vietiin eteenpäin. Potilaiden luotettavaa tunnistamista varten tunnistusrannekkeet ovat kattavasti käytössä. Keväällä toteutettiin henkilöstölle käsihygieniakampanja ja syksyllä influenssarokotuskampanja; Kannamme vastuuta. Syksyllä toteutettiin myös alueellinen painehaavakoulutus, painehaavojen esiintyminen otettiin yhdeksi hoidon laatumittariksi.

5 Alueellisessa yhteistyössä osallistuttiin KYS-erityisvastuualueen yhteisiin kokouksiin sekä Itä-Suomen yliopiston lääkärikoulutuksen neuvottelukunnan kokouksiin. Lääketieteen opiskelijoiden kirurgian lähijaksoja on toteutettu menestyksellisesti. 4 Itä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa tehtiin yhteistyötä suu-ja leukakirurgian, neurologian, potilasturvallisuuden, sairaalafysiikan, koulutuksen sekä tietojärjestelmien ja ensihoidon osalta. Lisäksi keskussairaalan infektiolääkäri hoiti myös Sosterin vastuualueen. Itä-Savon synnytys loppui ja äideistä noin puolet synnytti Mikkelissä, yhteensä 138 lasta. Sairaanhoitopiirillä on määräaikainen poikkeuslupa STM:ltä jatkaa synnytysa asti. Lastenlääkärit siirtyivät puhelinpäivystyksestä sairaalapäivystykseen synnytystoiminnan turvaamiseksi. Synnytyksistä 13,4 % tapahtui keisarinleikkauksella, joka on hyvää kansallista tasoa. Synnytysosastolla suunniteltiin perhehuoneiden remonttia, jotta kyetään toteuttamaan nykyaikaista, perhekeskeistä mallia. Hoitotakuu toteutui kohtuullisesti. Endoskopiatoiminnassa ja lastenpsykiatriassa on suurimmat haasteet. Sairaalan tulevan toiminnan varmistaminen olisi erittäin tärkeää rekrytoinnin onnistumisen kannalta. Terveydenhuoltolain mukainen potilaan valinnanvapaus ei ole näkynyt keskussairaalan toiminnassa merkittävässä määrin. Yksittäisiä lausuntopyyntöjä saapui Kelan kautta ulkomailla tuotettavaa erikoissairaanhoitoa varten. Sosiaali- ja terveysministeriön päivystysasetus tuli voimaan Mikkelin keskussairaala täyttää uudistetun päivystysasetuksen vaatimukset. Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-rahoitteinen kehittämishanke ESSO-hanke jatkui perusterveydenhuollon yksikön johdolla. Toiminnan kehittämisalueet ovat mielenterveys/päihde, kuntoutus, päivystys ja elektiivinen. Tuottavuushankkeen myötä sairaansijoja vähennettiin, uuden päivystysosaston vakiinnutettiin ja lisäksi käynnistettiin erikoissairaanhoidon päiväsairaalaa - nk. hoitokeskus. Korjausrakentaminen ja osastomuutokset olivat vaativia ja väistötiloja tarvittiin saneerausten vuoksi. Osastojen remontoinnin vuoksi sairaansijoja on ollut poissa käytöstä ja ajoittaista ylikuormitusta on osastoilla ollut. Kaiken kaikkiaan vuosi on ollut vilkas. Toimintaympäristön ja lainsäädäntöpohjan epävarmuus sekä varsinaisen toiminnan, kehittämisen ja rakentamisen ja uuden organisaation suunnittelu on työllistänyt henkilöstöä etulinjasta päällikköihin. Opetus Lääkärikoulutuksessa on pyritty turvaamaan sekä erikoislääkärikoulutus että yleislääketieteen erikoiskoulutus. Amanuenssipaikkoja on lisäksi tarjottu lääketieteen opiskelijoille ja maahanmuuttajalääkäreille. Kandidaattiopetusta on järjestetty kirurgiassa (Itä-Suomen yliopisto), keuhkotaudeilla (Helsingin yliopisto), naistentaudeilla (Oulun yliopisto), lastentaudeilla (Helsingin yliopisto) ja sisätaudeilla (Helsingin yliopisto). Lääkärikoulutusta annettiin kuukausissa mitaten hieman edellisvuotta enemmän.

6 5 Yleislääketieteen erityiskoulutus Erikoistuva lääkäri Erikoistuva hammaslääkäri Amanuenssi 64,73 kk 377,33 kk 12 kk 83,71 kk Hoitotyön opetus, tutkimus ja koulutus Hoitotyön opetuksen osalta ammattikorkeakoulujen/ammattiopistojen opiskelijoita on ollut käytännön harjoittelu-/työssäoppimisjaksoilla. Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Etelä-Savon ammattiopiston kanssa tehtiin säännöllistä yhteistyötä niin opiskelijoiden harjoitteluun/työssäoppimiseen kuin myös hoitotyön kehittämiseen liittyvissä asioissa. Etelä-Savon sairaanhoitopiirillä on sopimus noin 40:nen eri koulutusyksikön kanssa opiskelijaohjauksesta. Opiskelijoiden antamaa palautetta ohjauksesta mitataan CLES+T -mittarilla. Opiskelijaohjauksen keskeinen voimavara on ammattikorkeakoulun ja sairaanhoitopiirin yhdessä kustantama klinikkaopettaja. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opinnäyte- ja kehittämistöitä on tehty sairaanhoitopiirin eri yksiköissä. Lisäksi on oltu tutkimuskohteena mukana yliopistoopiskelijoiden tutkimuksissa. Hoitohenkilökunta on osallistunut aktiivisesti ajankohtaiseen ammatilliseen täydennyskoulutukseen sairaanhoitopiirin alueellisena koulutuksena ja jossain määrin myös ulkopuolisena koulutuksena. Sairaanhoitopiirin osaamisen hallinnan mallin käyttö ohjaa osaltaan täydennyskoulutuksen tarvetta. Mikkelin ammattikorkeakoulun toistuvasti järjestämään opiskelijoiden ohjaajien koulutukseen on osallistuttu eri yksiköistä. Hoitotyön esimiestehtävissä toimiville henkilöille jatkui syksyllä 2015 sairaanhoitopiirin järjestämä esimiesvalmennus, jossa sairaanhoitopiirin strategisia linjauksiaja tavoitteita konkretisoitiin. Potilasasiamies Etelä-Savon sairaanhoitopiiri järjesti potilasasiamiestoiminnan potilaslain edellyttämällä tavalla. Potilasasiamies toimi sairaanhoitopiirin johtajan alaisuudessa. Potilas- ja varapotilasasiamies (oto) palvelivat Mikkelin keskussairaalan ja Moision sairaalan sekä erillisten sopimusten perusteella Juvan kunnan terveyspalveluiden ja viiden yksityisen palveluntuottajan potilaita, omaisia ja henkilökuntaa. Potilaat ja omaiset saivat tarvitessaan tietoa ja apua potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa. Yhteydenotot tilastoitiin ja niistä kirjattiin lyhyt sanallinen kuvaus. Johdon edustajat ja yksiköiden esimiehet saivat kuukausittain päivitetyt tiedot yhteydenotoista. Kuukausittain toimitetuissa potilasasiamiestiedotteissa informoitiin yhteydenotoista ja potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvistä asioista. Tiedote julkaistiin intranetissä. Vuonna 2015 potilasasiamiehelle tuli yhteensä 1136 yhteydenottoa ja ne koskivat 543 potilasta. Näistä 848 yhteydenottoa kohdistui sairaanhoitopiirissä 392 potilaalle annettuun hoitoon. Sairaanhoitopiiriä koskevien yhteydenottojen määrä pysyi suunnilleen samalla tasolla kuin edellisenä vuotena, mutta yhteydenotot kohdistuivat pienempään joukkoon potilaita.

7 6 Yleisimpiä yhteydenotonsyitä olivat hoitoon ja menettelyyn liittyvät ristiriidat. Sekalaisia yhteydenottoja oli toiseksi eniten. Sitten tulivat potilasvahinkoepäilyihin ja -asioihin liittyvät kyselyt. Potilastietojen saannista ja tarkastusoikeudesta tiedusteltiin myös jonkun verran. Psykiatrian potilaat valittavat tahdonvastaisesta hoidosta. Hoitoon pääsystä valitetaan harvoin. Muista syistä yhteydenottoja oli vähän. Potilasturvallisuus Sairaanhoitopiirin potilasturvallisuusryhmä kokoontui vuoden 2015 aikana neljä kertaa. Käsiteltävinä teemoina olivat mm: potilaan tunnistaminen ja potilasrannekkeet sekä HaiPron käytön tehostaminen, tarkistuslistat, potilasturvallisuuden ja laadun mittarit. Kokoontumisista laadittiin muistiot, jotka löytyvät intranetistä. Tehtiin potilasturvallisuuden tutustumiskäynti HUSin Hyvinkään sairaalaan.

8 7 Sairaalahygieniayksikkö järjesti toukokuussa vuosittaisen henkilökunnan käsihygieniateemapäivän. Syksyllä järjestettiin alueellinen koulutusiltapäivä painehaavoista. Osastonhoitajakokouksissa pidettiin potilasturvallisuuden tietoiskuja ja potilasturvallisuusvastaava kävi yksiköiden osastokokouksissa kouluttamassa potilasturvallisuusasioista. Intranetin turvallisuusportaalissa sijaitsee henkilökunnalle tarkoitetut potilasturvallisuuden keskeiset tiedostot ja linkit. Sairaanhoitopiirin WWW-sivuilla on potilaat&läheisille -kohdassa potilasturvallisuuslinkki, josta aukeaa potilasturvallisuussuunnitelma sekä potilaille suunnattua potilasturvallisuuden edistämisen materiaalia. Henkilökunta on suorittanut kattavasti Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutuksen. Potilasturvaportissa voi suorittaa erilaisia teemakursseja potilasturvallisuudesta, esim. potilaan tunnistaminen, ISBAR -raportointi. Sairaanhoitopiirin henkilökunnalle järjestettiin mahdollisuus ilmaiseen influenssarokotteeseen. Kattavuustavoitteeksi asetettiin 100 %. Rokotteen otti kaikkiaan 795 henkilökuntaan kuuluvaa, tavoite toteutui n. 55 %. Yksiköittäin toteutuneessa rokotuskattavuudessa on merkittäviä eroja. Potilasrannekkeen käytön kattavuus oli somaattisilla osastoilla lähes 100 %. Psykiatrian osastoilla kattavuus oli jonkin verran alhaisempi. Rannekkeiden käytön kattavuutta seurataan säännöllisesti neljästi vuodessa. Vuonna 2015 tehtiin kaikkiaan HaiPro- ilmoitusta, joista 463 koski läheltä piti tapahtumia ja 556 tapahtui potilaalle. Potilaalle aiheutui lievä tai kohtalainen haitta 196:dessa vaaratapahtumassa. Ilmoituksista 409 kpl koski lääkehoitoa. Seuraavaksi eniten 241 kpl ilmoituksista koski tiedonhallintaa tai tiedonkulkua. Vaaratapahtuma tapahtui useimmiten potilashuoneessa, 286 ilmoituksessa. Ilmoittajana oli yleisimmin sairaanhoitaja, 782 ilmoituksessa. Haittatapahtumista seurasi yksiköissä lisätyötä tai vähäisiä hoitotoimia 390 tapauksessa. Ilmoitetuista haittatapahtumista 5:n seuraus potilaalle oli vakava. Syksyllä tehtiin ensimmäistä kertaa painehaavojen prevalenssimittaus. Mittausajankohtana Esshp:ssä oli 13 painehaavaa. Alueen terveyskeskuksien osastoilla tulokseksi saatiin 52 painehaavaa. Yleinen turvallisuus Vuoden 2015 aikana Haipro-henkilöstöosion ilmoituksia olivat aikaisempien vuosien tapaan väkivalta ja sen aiheuttamat läheltä piti -tilanteet. Haipro-henkilöstöosion ilmoituksia kirjattiin 264 kappaletta, jossa oli nousua vuoteen 2014 verrattuna 17 kpl. Tämä ei kuvasta turvallisuustilanteen heikentymistä vaan turvallisuuskulttuurin paranemista, jossa turvallisuuspoikkeama havaintoihin reagoitiin aiempaa herkemmin. Vartijan ja poliisin apuun jouduttiin turvautumaan hieman edellisvuotta vähemmän. Järjestyksenvalvojan hoidon turvaamistehtäviä kirjattiin 523 kappaletta, vähennystä edellisvuoteen 35 kappaletta. Poliisin kanssa yhteistyötä tehtiin erilaisten rikosten tutkinnan yhteydessä. Lisäksi pidettiin poliisin ja Itä-Suomen läänin syyttäjäviranomaisen kanssa useita koulutustilaisuuksia henkilöstölle koskien lastensuojelulain muutosta väkivallan osalta.

9 Henkilöstön valmiutta kohdata väkivalta- ja uhkatilanteita kehitettiin pitämällä Avekki (aggressio, väkivalta, ennaltaehkäisy, koulutus, kehitys ja integraatio) -koulutuksia 11 kpl. Tähän sisältyi myös lähes koko ensihoitohenkilöstön kouluttaminen ko. malliin. Lisäksi pidettiin useita osastotuntikokouksia liittyen väkivallan hallintaan. 8 Paloturvallisuuden osalta ESPER-rakentaminen sairaalan sisällä aiheutti kohonneen paloturvallisuusriskin, jota pidettiin hallinnassa laajennetuilla turvallisuuskävelyillä eri yksiköissä. Samoin Esper-rakentamiselle laadittiin turvallisuusasiakirja ja turvallisuusopas sekä tehtiin ensimmäiselle rakennusvaiheelle riskinarvioinnit palo- ja muiden riskien toteutumisen ehkäisemiseksi. Pelastuslain mukaisia poistumisturvallisuusselvityksiä tehtiin 3 kappaletta, jotka toimivat samalla pienimuotoisina paloharjoituksina. Hoitolaitoksen paloturvallisuus teoria- ja käytännön koulutuksia järjestettiin 8 kappaletta, joihin osallistui henkilöstöä noin 80. Lisäksi sisäiset palotarkastukset suoritettiin lähes jokaisessa yksikössä. Työtapaturmien määrä laski edelleen viime vuodesta hieman (2 kpl). Tapaturmataajuus oli sairaanhoitopiirissä selvästi alempi vertailuryhmään (Suomessa vastaavalla toimialalla toimivat yritykset ja yhteisöt) nähden. Työsuojelu oli mukana työyhteisöjen henkisen kuormittumisen (psykososiaalinen kuormitus) tilanteiden ratkaisua ja hallintaa vaativissa lukuisissa kokouksissa. Vuoden 2015 alkupuolella laadittiin Esshp:n omavalvontasuunnitelma, jolla pyritään varmistamaan jatkuvat ja riittävät terveydenhuollon toimijoiden tietoturvakäytännöt. Vuoden aikana panostettiin kokonaisarkkitehtuurin ja siihen liittyvien prosessien kuvaamiseen. Tietoliikenteen ja tietoliikenneverkkojen turvallisuuden kehittämistä jatkettiin. Toimikorttikirjautuminen laajentui. Tietoturvallisuus- ja tietosuojapoikkeamien ilmoitus -ja käsittelyprosessia tehostettiin HaiPro-järjestelmän avulla. Potilaiden hoitoon osallistuvan henkilöstön osalta aloitettiin Navisec-tietosuoja/tietoturva-oppimisympäristön käyttö, jonka avulla pystytään tehokkaampaan osaamisen seurantaan. Potilastietojärjestelmät Etelä-Savon sairaanhoitopiirin tietohallinnon tietojärjestelmiin liittyvät kohteet keskittyivät vuonna 2015 tietoliikenteen tietoturvallisuuden parantamiseen ja lakien vaatimusten mukaisten päivitysten tekemiseen potilastietojärjestelmien osalta. Yhtenä merkittävänä kehityskohteena on ollut sähköisen asioinnin palveluiden jalkauttaminen ammattilaisten käyttöön sekä sähköisen yksinkertaisen ajanvarauksen käyttöönottaminen. Etelä-Savon sairaanhoitopiiri on osallistunut vuoden aikana UNA-hankkeeseen, se on Medi-IT Oy:n ja sen asiakasorganisaatioiden yhteishanke, jossa tuotetaan vaatimusmäärittelyt tulevaisuuden sote-palvelujärjestelmää tukevalle ict-ratkaisulle. Vuoden aikana hankkeessa on tuotettu vaatimusmäärittelyt terveydenhuollon ja sosiaali - ja terveydenhuollon yhteispalveluiden osalta, sisältäen myös toiminnanohjauksen ja asiakashallinnanjärjestelmän. Vuonna 2015 UNA:ssa keskityttiin yliopistosairaanhoitopiirien ja sote-yhteistyön sekä sosiaalihuollon määrityksiin. Erva-tason yhteistyötä on jatkettu aktiivisesti. KYS-erva tietohallintotoimikunta kokoontui vuoden aikana aktiivisesti. Raportoinnin kehittäminen alueelliseksi on toteutettu ja kunnat voivat saada omat laskutus- ja tiedot näkyviin suoraan raportointijärjestelmästä. Raportointia ja

10 tiedolla johtamista kehitetään strategian mukaisesti yhteistyössä sairaanhoitopiirin johdon ja sairaalatoiminnan vaatimusten mukaisesti. 9 ESPER hankkeessa on osaprojektina ESPER-ICT projekti, joka keskittyy kehittämään ESPER rakentamisen vaiheiden mukaisesti sairaalatoiminnan tietojärjestelmiä niin, että ne tukevat mahdollisimman hyvin uusia tilaratkaisuja ja niissä tuotettavia prosesseja. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin tietoturva- ja tietosuojapolitiikan sisältöjen jalkauttamista on jatkettu sairaanhoitopiirin yksiköissä. Rakenteista kirjaamisen käytäntöjä on otettu käyttöön erikoisairaanhoidossa. Yhteisen tietoturvapolitiikan käyttöönottoon on sitouduttu myös Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimessa. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin tietohallinto-organisaatio on antanut aktiivisesti lausuntoja ja kannanottoja ministeriön ja THL:n lausunto - ja kommenttipyyntöihin. Sähköiset asiointipalvelut Strategisten linjausten mukaisesti osana sujuvia ja toimivia hoitoketjuja on edistetty sähköistä asiointia. Sähköisen asioinnin käyttöönottojen tueksi perustettiin ohjausryhmä ja palvelujen jalkauttamiseen irrotettiin omasta työstään henkilö. Näiden toimien tuloksena sähköisten asiointipalvelujen tarjonta on lisääntynyt huomattavasti. Turvallinen viestinvälitys on tietoturvallinen asiointikanava ammattilaisen ja asiakkaan välillä, se on käytössä enimmäkseen poliklinikoilla ja vastaanotoilla. Sähköisten kutsukirjeiden ja esitietolomakkeiden käyttö on lisääntynyt ajanvarauspoliklinikoilla ja leikkausosastolla etenkin operatiivisen esitietolomakkeen uuden käyttöönoton myötä. Ammattilainen lähettää kutsukirjeet ja erilaiset esitetietolomakkeet sähköisesti Hyvikseen tai e-kirjeenä kansalaiselle. Erikoissairaanhoitoon on mm. mahdollistettu potilaalle yhteydenottopyyntö sähköisen lomakkeen avulla ja organisaatiorajat ylittävä sähköinen lomake on otettu yhteiskäyttöön (äitiyshuollon esitietolomake). Itseilmoittautumisen käyttöä on edelleen tehostettu mm. seuraamalla itseilmoittautumisen tilastoja sekä panostamalla opastamiseen. Kansalaisen ajanvarausta on kehitetty niin, että mahdollisimman monelle ammattilaiselle voisi kansalainen itse varata, siirtää tai perua aikoja. Erityisesti käyttöönottoja on ollut perusterveydenhuollon puolella, erikoissairaanhoidon osalta kaikki varatut ajat näkyvät kansalaiselle sähköisessä asiointipalvelulla (Hyvis). Perumatta jääneiden aikojen vähentämiseksi käynnistettiin projekti, jossa potilaille lähetetään muistutus tekstiviestillä vastaanottoajasta. Tavoitteena tässä oli myös tuottaa potilaalle parempi palvelukokemus strategian mukaisesti. hoitoa tukeva palvelu otettiin käyttöön. Tässä palvelussa potilaan on mahdollista saada verikoevastauksensa ja lääkitysannoksensa tekstiviestillä tai kirjallisena Hyvikseen. Sähköisten asiointipalveluiden käyttöönotto ja tukeminen toteutettiin yhteistyössä alueen perusterveydenhuollon organisaatioiden kanssa. Yhteistyön vahvistamiseksi aloitettiin yhteisen strategian ja organisoitumisen valmistelu niin, että jatkossa sairaanhoitopiiri toimisi sähköisten palvelujen käyttöönottojen koordinoijana ja vastuuvetäjänä. Sairaanhoitopiirin alueella sähköisen asioinnin/digitaalisten palvelujen käyttöä ja käyttöönottoja tulee voimakkaasti edelleen tukea ja kehittää. Tarpeita syntyy mm. valtakunnallista strategioista, sote -palvelujen tuottamisen tulevaisuuden ratkaisuista, tuottavuusvaatimuksista sekä kuntalaisten yhä kasvavista odotuksista. Palveluja tuotetaan tulevaisuudessa yli kuntarajojen ja kuntalaisia palvellaan edullisimmalla kanavalla, jolla palvelutarpeet pystymään täyttämään.

11 10 Sisäinen valvonta ja riskit Kts. sairaanhoitopiirin tilinpäätös ja tasekirja 2015: sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus. Perusterveydenhuollon yksikkö Perusterveydenhuollon (PTH) yksikön resursseista merkittävä osa meni Kasterahoitteisen ESSO- hankkeen hanketyön tukemiseen ja johtamiseen sekä Tervishankkeen sisällön ohjaamiseen. Perusterveydenhuollon yksikkö osallistui myös Etelä- Savon SOTE- tuotantoalueen valmisteluun ja teki yhteistyötä ESPER- hankkeen kanssa. Etelä-Savon perusterveydenhuollon yksikkö koordinoi Savo-Karjalan perusterveydenhuollon kehittäjävalmennusta, joka päättyi keväällä Tästä valmennusohjelmasta valmistui Etelä-Savoon 4 uutta perusterveydenhuollon kehittäjää. Perusterveydenhuollon yksikkö koordinoi mm. alueen kehittäjäverkostoa, terveyden edistämisen verkostoa, Aivoverenkiertohäiriö (AVH)- yhdyshenkilöverkostoa ja alueen perusterveydenhuollon kouluttajalääkäriverkostoa. PTH-yksikkö ylläpiti alueellista koulutuskalenteria ja osallistui alueellisten koulutusten järjestelyihin (33 koulutustilaisuutta). Koulutusta järjestettiin mm. Terveyshyötymallista, palliatiivisesta hoidosta, masennuksesta ja vajaaravitsemuksesta. Perusterveydenhuollon yksikkö edisti terveys- ja hoitosuunnitelman käyttöönottoa alueella järjestämällä pajoja terveysasemilla sekä sopimalla yhteiset kirjaamisperiaatteet alueelle. Palliatiivisen hoidon palveluketju valmistui ja sen jalkautukseen panostettiin pajatyöskentelyllä. Yleistilalasku potilaan -palveluketjutyö käynnistyi osana ESSO -hanketta. Perusterveydenhuollon johdon videoneuvottelu vakiintui ja vuoropuhelua vahvistettiin myös erikoissairaanhoidon kanssa. Perusterveydenhuollon yksikkö osallistui myös kansalliseen kehittämisverkostoon ja hoitosuunnitelmatyöhön. Esper-hanke Valtuuston päätökset Hankesuunnitelman hyväksyminen Investointipäätös Vastaanottopalvelujen toteuttamissuunnitelman hyväksyminen ja rakentamispäätös Toiminnallinen ja tilasuunnittelu jatkui vastaanottopalvelujen, kuuman sairaalan ja Perhetalon osalta. Mielentalon ja hammashuollon toteuttamissuunnitelma tehdään tulevina vuosina. Integroitu vastaanottopalvelujen alue on käynnistymässä Mikkelin pääterveysaseman muuttaessa poliklinikoiden yhteyteen. Samaan aikaan päivystysalue siirtyy väistöön osalle vastaanottopalvelujen aluetta päivystysalueen saneerauksen ja

12 11 kuuman sairaalan rakentamisen käynnistyessä. Vastaanottopalvelut tulevatkin uuden tyyppisen käyttöön porrastetusti. Keväällä 2015 käynnistettiin työpajatyöskentely, jossa keskityttiin yhdessä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ylimmän johdon, keskijohdon ja käytännön asiantuntijoiden kanssa tulevaan muutokseen. Käytiin keskustelua muutokseen ajavista asioista, tavoitteista ja odotettavista hyödyistä. Samalla keskusteltiin toimijoiden huolenaiheista. Näissä työpajoissa sovittiin myös toimintojen sijoittelun periaatteista ja muista tilasuunnittelulle välttämättömistä periaatteista. Kesällä 2015 aloitettiin kuuman sairaalan toiminnallinen sekä tilasuunnittelu. Vastaavalla tavalla toteutettiin syksyn aikana Perhetalon toiminnallinen ja tilasuunnittelu koskien sekä perheiden palveluita että muita vuodeosastoja. Uudelle sairaala-alueelle tulee merkittävä lisääntyvä henkilöstö- ja potilasmäärä. Kaavavalitus ratkesi ja kaava sai lainvoiman Tämän myötä päästiin käynnistämään pysäköintitalon rakentamisen valmistelu ja talo valmistuu huhtikuussa ESPER ICT aloitti syyskuun alussa hankesuunnitelman mukaisten toiminnallisuuksien toteuttamisen osaltaan. ICT-a ohjaavat vahvasti ESPER-hankkeen mallien uudistamisen lisäksi Etelä-Savon sote sekä valtakunnalliset linjaukset mm. digitalisaation osalta. ESPER ICT:n tavoitteena on ensimmäisessä vaiheessa toteuttaa uuden sairaalan puitteissa riittävän laadukas ICT-ekosysteemi, joka mahdollistaa palveluiden kehittämisen pitkälle ensi vuosikymmenelle sekä varmistaa samalla, että sairaala on alueellisesti ja valtakunnallisesti yhteensopiva ympärillä tapahtuvien laajempien muutosten osalta. Ensimmäisen kerroksen vastaanottopalvelujen rakentaminen käynnistyi lokakuussa Tätä ennen neurologian, ihotautien, kirurgian ja sisätautien poliklinikoiden väistötilat siirtyivät väistöön E-osan eri kerroksiin ja endoskopia päiväkirurgian ja fysiatrian yhteyteen. B1-osan (Korva-, nenä ja kurkkutautien ja lastentautien poliklinikka) remontti alkoi monitilatoimiston ja audionomin huoneen osalta lokakuussa Ammattikirjasto Esshp:n Ammattikirjastoa on hoitanut Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n kirjasto- ja oppimisteknologiapalvelut kahtena päivänä viikossa 3 tuntia/kerta. Kirjaston palveluihin on kuulunut asiakaspalvelu ja neuvonta, kaukopalvelu, suppeat tiedonhaut, kirjastoaineiston kuvailu sekä hyllytys, järjestely ja poistot. Ammattikirjastossa on käsikirjasto, joka on toiminut itselainausperiaatteella. Hankintoja on tehty yksiköille pyynnöstä. Paperisten PharmacaFennicoiden tilausmääriä vähennettiin merkittävästi, koska vastaavat tiedot on saatavissa sähköisesti verkossa ja Terveysportissa. Yksiköt ovat toimittaneet kirjoja poistettavaksi Ammattikirjastoon. Varastokirjastoon on lähetetty lavallinen Ammattikirjastossa poistettuja kirjoja ja lehtiä. Erikseen sovitusti on hoidettu lehtitilausten valmistelua, Esshp:n julkaisutietojen keruu ja tilastointi sekä annettu tiedonhankinnan opetusta mm. Perustellusti parasta hoitoa - työpajoissa. Uutena tietokantana on tullut Ebscon toimittama DynaMed Plus, joka on käytettävissä Terveysportin kautta. Intran tietokantalistausta on täydennetty mm. lisäämällä vapaasti käytettävissä olevia palveluja sekä parantamalla tunnusten saatavuutta niiltä osin kuin

13 12 se on mahdollista. Tietokantojen kanssa on ollut normaalia enemmän teknisiä ongelmia. Sopimushallintaa ja tilastointia on kehitetty. Lehtihankinnat on kilpailutettu. Kannettavat tietokoneet on siirretty Tietohallinnon kautta lainattaviksi. Kirjastonhoitajat ovat siirtyneet omasta työtilasta kirjastotilaan työskentelemään. Mikkelin kaupunginkirjaston järjestämä potilaskirjasto lopetettiin Moision sairaalasta. SOMAATTISET PALVELUT Sisätaudit Hoitopäivät ,2-8,8 - valvontayksikkö ,6 Hoitojaksot ,9-10,1 - valvontayksikkö ,4 Keskim. hoitoaika 4,0 99,1 + 1,5 - valvontayksikkö 2,2 Käynnit ,2-8,4 - josta päivystyskäynnit ,3 Polikliininen Sisätautien poliklinikkakäyntien ja lähetteiden määrissä ei ollut suurta muutosta. Hoitokeskukseen siirtyi vuoden 2015 alussa lääkeinfuusiohoidot ja hematologian poliklinikan, mutta tilalle tuli uusia lääkärin vastaanottoja. Hoitohenkilökunnan määrä on ollut hyvin optimissa, uusiin muutoksiin on pystytty vastaamaan omalla hoitohenkilökunnalla. Suurena muutoksena on vuoden 2015 a värittänyt uuden tulevan poliklinikka-alueen ja väistötilojen suunnittelu sekä muutto väistötiloihin syksyllä Diabetespoliklinikalla ja jalkaterapiassa potilasmäärät nousivat edellisien vuosien tapaan tasaisesti. Dialyysi-yksikön kehittämisen painopisteenä jatkui edelleen kotihemodialyysipotilaiden määrän lisääminen. Dialyysissä ja munuaispoliklinikalla käyntimäärät nousivat vuoden aikana. Ongelmaksi muodostui sekä dialyysissä että munuaispoliklinikalla nefrologin ja sairaanhoitajien resurssien riittämättömyys potilasmäärän lisääntymiseen nähden. Munuaissiirtoon pääsi vuoden aikana neljä potilasta, mutta ensi vuosina munuaissiirtoon pääsevien määrä todennäköisesti pysyy ennallaan tai laskee, koska munuaissiirtokelpoisten osuus dialyysipotilaista on vähentynyt. Sisätautien ja keuhkosairauksien osasto 34 Vuonna 2015 ei säästytty muutoksilta. Sisätautien ja keuhkosairasien osaston yhteydessä toimineen valvontayksikön muuton jälkeen aloitettiin osaston tilojen remontointi. Entisen valvontayksikön tilat muutettiin potilashuoneiksi, samalla osa varasto- sekä wc

14 13 tiloista muutettiin potilashuoneiden wc- ja suihkutiloiksi. Uudet potilashuoneet olivat 1-2 hengen huoneita. Eristyshuoneita jäi osastolle kaksi aiemman neljän huoneen tilalle. Lisäksi yhdestä neljän hengen huoneesta tehtiin kolmen hengen huone. Remontti saatiin pieniä viimeistelyjä lukuun ottamatta valmiiksi toukokuun loppuun mennessä. Remontin aikana potilaspaikkoja oli käytettävissä 28. Kesäkuussa hematologian erikoisala muutti sisätautien ja keuhkosairauksien osaston yhteyteen. Samalla osaston potilaspaikkamäärä nousi 28:sta 38:aan. Hematologian muuton yhteydessä hoitajavakansseja osastolle siirtyi 6. Alkukesä oli haasteellinen uuden erikoisalan sekä henkilöstön uusiutumisen myötä. Joustavuudella sekä erinomaisella yhteistyöllä työt saatiin kuitenkin hoidettua hyvin. Hematologian osastonylilääkärin poislähtö lokakuun lopussa aiheutti huolta hoitajille, hematologian osalta oli pitkään syksyllä huolta erikoisalan jatkuvuudesta. Syksy ja loppuvuosi pyrittiin tasoittamaan osaston a erilaisten muutosten jälkeen. Hematologin työpanosta hankittiin ostopalveluna yhden päivän verran viikossa. Muutoksia oli koko vuonna niin toiminnassa kuin henkilöstössäkin. Lisäksi työn kuormittavuutta lisäsi potilaiden hoitoisuuden ja osastokuormituksen nousut. Potilaskuormittavuus kiihtyi loppuvuotta kohden. Osastohoidossa näkyy väestön ikääntyminen sekä se, että potilaat pyritään hoitamaan melko pitkälle kotona. Lastentaudit (sisältää lastenneurologian) Hoitopäivät ,9-5,6 Hoitojaksot ,2-7,6 Keskim. hoitoaika 2,7 123,4 + 2,2 Käynnit ,0-4,1 - josta päivystyskäynnit 530 0,0 Lastenyksikön sujui suunnitelmien mukaisesti. Lasten hoitoisuus samoin kuin lastenosaston ja vastasyntyneiden teho-osaston kuormitukset vaihtelivat suuresti kuten aikaisempinakin vuosina. Hoitojaksojen lukumäärä oli edelliseen vuoteen verrattuna hiukan pienempi ja ne olivat lastenosastolla lyhyitä, joten potilasvaihto oli runsasta. Tämä toi haasteita osaavan henkilöstön resursoinnin suhteen. Kesällä koko lastenyksikön oli rauhallisempaa. Savonlinnan keskussairaalan osaston potilaat pystyttiin hoitamaan hyvin heidän nsa supistuttua / loputtua. Vastasyntyneiden teho-ja valvontaosastolla oli runsaasti vauvoja alkuvuodesta ja loppuvuodesta. Huhtikuussa osasto siirrettiin lastenosaston yhteyteen toiminnan sujuvuuden turvaamiseksi. Muuton yhteydessä saatiin perhehuoneita ja lastenosaston paikkamäärä putosi kahdeksaan. Entisiin vastasyntyneiden tehon tiloihin ryhdyttiin rakentamaan perhehuoneita synnytysosaston vierihoidon käyttöön. Lastenpoliklinikan a kehitettiin siten, että yhdellä vastaanottokäynnillä pyrittiin selvittämään ja hoitamaan useita lapsen erikoissairaanhoitoa vaativia ongelmia. Näin ollen käyntimääriä oli aikaisempaan vuoteen verrattuna hieman vähemmän mutta käynnit olivat pitempiä. Lähetteiden määrässä ei ollut oleellista muutosta edellis-

15 vuoteen verrattuna ja potilaiden pääsy hoitoon sujui ongelmitta. Hoitotakuun vaatimukset täytettiin hyvin. 14 Lastenneurologian jatkui entiseen tapaan vilkkaana. Käyntien määrä oli hiukan suurempi kuin edellisenä vuonna. Hoitotakuun vaatimukset täytettiin, mutta sen toteutumiseen tarvittiin ylimääräisen lääkärityövoiman palkkaamista. Puheterapeutin ja psykologinpalveluita pystyttiin antamaan hyvin. Perinnöllisyyslääkärin konsultaatiopoliklinikka jatkui entiseen tapaan ostopalveluna kolme kertaa vuoden aikana. Lastenortopedin ja lastenkardiologin konsultaatiot hoidettiin entiseen tapaan ostopalveluina. Lastenortopedin vastaanotot olivat keskimäärin kerran kuukaudessa, lastenkardiologi kävi noin kolmen kuukauden välein. Lastenlääkäritilanne oli melko hyvä. Kaikki erikoislääkärivirat olivat täytettyinä. Lastenlääkäreiden päivystys muuttui kesäkuun alusta sairaalapäivystykseksi, jonka vuoksi tarvittiin ulkopuolisia päivystäjiä lähinnä viikonloppuisin. Erikoistuvan lääkärin virka oli täytettynä koko vuoden ajan. Lastenyksikössä oli lisäksi kaksi yleislääketieteen erikoistuvaa lääkäriä 3 kk ja lastenneurologian yksikössä erikoistuva 9 kk ajan. Hoitohenkilöstön tilanne oli hyvä, kesällä sijaisina toimivat sairaanhoitajaopiskelijat. Akuuttien poissaolojen hoitaminen sisäisin järjestelyin helpottui osastojen yhdistyessä. Varahenkilöstön sairaanhoitajia tarvittiin harvoin. Ruuhkatilanteissa ja hiljaisina aikoina apua annettiin yksikön sisällä ja muille sairaalan työyksiköille. Osastojen yhdistyessä toimintoja jouduttiin tehostamaan ja malleja muuttamaan, jotta tilat riittivät ja perhehuone -malli voitiin ottaa käyttöön. Muun muassa lääkeinfuusioiden antaminen, ruoka-ainealtistukset ja neurologisten lasten tutkimusjaksot muutettiin polikliinisiksi. Lisäksi ESPER-hanke toi lisähaastetta poliklinikkatilojen riittävyyteen, koska tiloja otettiin muuhun käyttöön. Ihotaudit Hoitopäivät 79 87, ,7 Hoitojaksot , ,0 Keskim. hoitoaika 6,6 73,1 + 93,6 Käynnit ,1 + 8,9 - josta päivystyskäynnit 12-25,0 Ihotautipotilaiden poliklinikka- ja avohoitokäyntien määrässä oli vuonna 2015 entiseen tapaan nousua edelliseen vuoteen verrattuna. Lähetteiden osalta lisääntyi huomattavasti sairaalan sisäisten lähetteiden määrä. Kysyntään pystyttiin kuitenkin hyvin vastaamaan. Hoito tapahtui poliklinikan omilla lääkäriresursseilla, ostopalveluiden tarvetta ei ollut. Lisäksi saimme vuoden 2015 alussa lisäresurssina vuodeksi lainaan yhden sairaanhoitajan. Neljällä sairaanhoitajalla hoitajavastaanotot ja lääkäri-hoitaja työskentely onnistuivat hyvin. Syyskuusta lähtien on ihotautiyksikkö toiminut väistötiloissa. Väistötiloihin muutto ja uuden poliklinikka-alueen suunnittelu toivat uudenlaista haastetta päivittäiseen an.

16 Vuodeosastohoitoa tarvitsevat ihotautipotilaat hoidettiin osastolla 34. Hoitojaksojen määrä oli korkeampi kuin edellisvuonna. Viime vuosien vertailun perusteella todennäköisenä syynä tähän on satunnaisvaihtelu. Alueellinen haavahoitoprojekti jatkui pienen tauon jälkeen. Allergiatutkimusyksikössä vietiin läpi epikutaanitestisarjojen uudistus ja aloitettiin potilasohjeiden laatiminen testattaville allergeeneille. Yksikkö järjesti lokakuussa alueellisen koulutuksen ihoallergioista. 15 Neurologia Hoitopäivät, josta ,6-11,6 - valvontayksikkö ,0 Hoitojaksot, josta ,8-17,0 - valvontayksikkö 65 32,5 Keskim. hoitoaika 5,3 108,8 + 6,5 - valvontayksikkö 6,5 Käynnit ,3 + 0,8 - josta päivystyskäynnit ,1 Vuoden 2015 aikana kaikki viisi erikoislääkärin virkaa olivat täytettyinä. Erikoistuvia lääkäreitä saatiin rekrytoitua hyvin. Sairaanhoitajien lyhyisiin poissaoloihin ei saanut ottaa sijaisia talon ulkopuolelta, vaan poissaolot paikattiin kiertohoitajilla tai omien osastojen työjärjestelyillä. Kesällä osasto 11 oli suunnitellusti suljettuna seitsemän viikkoa. Osa sairaanhoitajista oli sijaisina muilla Mikkelin keskussairaalan osastoilla sulun aikana. Kesäsulun jälkeen kuntoutusosasto aloitti nsa uusissa tiloissa Kyyhkylän sairaalan yhteydessä 17-paikkaisena. Stroke-valvonnan kaksi paikkaa siirtyi vuoden alussa osasto 24:ltä Valvontayksikön yhteyteen. Lisäksi osasto 24:ltä siirtyi hematologian pois kesäkuun alussa ja osasto 24 on toiminut tuon jälkeen 14-paikkaisena neurologisena akuuttiosastona. Hoitotakuun vaatimukset pystyttiin täyttämään. Neurologian vuodeosastotoiminnassa hoitojaksojen ja hoitopäivien määrä jäi edellisvuoden tilinpäätöksen luvuista edellä kuvattujen toiminnallisten muutosten vuoksi. Budjetoinnissa oli pystytty arvioimaan toiminnan määrä varsin tarkasti. Ajanvarauspoliklinikan käyntimäärä jäi hiukan budjetoidusta, mutta ylitti edellisvuoden tason. Päivystyspoliklinikan neurologiseksi merkittyjen potilaiden käyntimäärät tasaantuivat ja jopa hiukan vähenivät edellisvuoden nopean hyppäyksellisen nousun jälkeen. Lähetemäärät neurologian yksikköön osoittivat merkittävää 8,8 % laskua edellisvuodesta. Päivystysosaston on vakiintunut, suurin osa lyhyttä hoitoa vaativista neurologisista päivystyspotilaista hoidettiin siellä. Osastolla keskeisin hoidon kohde oli akuutin aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden potilaiden akuuttivaiheen diagnostiikka ja hoito. Osaston toiminnan luonteesta johtuen kuormituksessa oli suuria sattumasta

17 johtuvia vaihteluita. Runsas potilasvaihto lisäsi selvästi osaston kuormitusta, mikä ei ole nähtävissä pelkistä luvuista. 16 Kuntoutusosastolla on keskitytty erityistason kuntoutukseen. Toiminnan keskeisin alue on edelleen ollut akuutin aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden potilaiden moniammatillinen ja laaja-alainen jatkokuntoutus. Pakotettu käden kuntoutus, spastisiteettipoliklinikka ja tehostettu kävelyn kuntoutus ovat vakiintuneet osaksi osaston a. Pitkälle edenneen Parkinsonin taudin hoitoprosessi on vakiintunut. Asiaan vihkiytyneiden sairaanhoitajien osuus tässä toiminnassa on kullanarvoinen. Siirtyminen uusiin tiloihin Kyyhkylän sairaalaan onnistui suunnitellusti, vaikka lopullisten päätösten ja suunnitelmien varmistuminen tuntui henkilökunnan kannalta viivästyvän turhan pitkälle kevääseen. Neurologian poliklinikalla jatkettiin tiimityöskentelymallin mukaista a. Jonotusajat poliklinikalle ovat olleet kohtuulliset. Kesä-ajan toiminnan supistukset pidensivät jonotusaikoja tilapäisesti. Geriatrian poliklinikan toiminnan keskeytyminen on lisännyt neurologian poliklinikan kysyntää. Parkinson -potilaiden välikontrollien siirto sairaanhoitajan vastaanotolla tapahtuvaksi on vakiintunut. Neurologian poliklinikan väistötiloihin muutto ja uuden poliklinikka alueen suunnittelu vaikuttivat päivittäiseen an. Keuhkosairaudet Hoitopäivät ,4-47,7 Hoitojaksot ,5-41,7 Keskim. hoitoaika 5,3 92,3-10,2 Käynnit ,5 + 1,7 - josta päivystyskäynnit ,4 Sisällöllisesti jatkui edellisien vuosien tapaan yhtä muutosta lukuun ottamatta: uutena potilasryhmänä keuhkosairauksien poliklinikan tutkimusvastuulle siirtyivät neurologian kuntoutusosastolla aiemmin tutkittujen uniapneaan viittaavia oireita omaavien potilaiden tutkimukset ja hoidot. Muutos oli suunniteltu tapahtuvaksi alkusyksystä, mutta neurologian yksikkö joutui kääntämään käytännössä jo koko kesän unitutkimuslähetteensä keuhkoyksikköön. Kaikkien keuhkolähetteiden määrä kasvoi loppuvuodesta selkeästi, osaksi edellä mainitusta muutoksesta johtuen. Yhteistyö keuhkoputkien tähystyksissä endoskopiayksikön kanssa muuttui ongelmattomasti toukokuussa 2015 yhteistyöksi Hoitokeskuksen kanssa. Endoskopiayksikön 109 skopian lisäksi hoitokeskuksessa ehdittiin 2015 kuluessa suorittaa toiset reilu sata keuhkoputkien tähystystutkimusta. Keuhkosyövän solunsalpaajahoidot toteutuivat hyvin yhteistyössä hoitokeskuksen kanssa. Ns. multidimensionaalinen keuhkotuumorimeeting vakiinnutti asemansa hoitotoiminnassa. Vuodeosasto jatkui pääosin osaston 34 paikoilla, joita on arvioitu olevan 10 keuhkopotilaille. Tämän määrän maksimaalinen käytettävyys ei kaikin ajoin toiminut, koska osastolla on myös sisätautipotilaita jakamassa samat huonetilat. Vuodeosaston lukujen jyrkkä lasku selittyi edellisvuoden aikana tapahtuneella osastomuutoksella eli siirrolla 26:lta 34:lle potilaspaikkamäärän puolituttua. Käytännössä vuodeosastolla voitiin hoitaa vain päivystyksellisiä tilanteita.

18 17 Lääkärityövoiman osalta jatkettiin niukoilla erikoislääkäriresursseilla. Eläköitymisen myötä ylilääkäri vaihtui alkuvuodesta ja aiempi ylilääkäri jatkoi osa-aikaisena loppuvuoden. Lisäksi oli vain yksi kokoaikainen virassa oleva erikoislääkäri. Helsingin yliopiston lääketieteen kandidaatteja suoritti vuoden aikana keuhkoviikkopalvelujaan Mikkelin keskussairaalan keuhkoyksikössä aiempien vuosien tapaan. Keuhkofunktiotutkimuksista loputkin siirtyivät vuoden aikana kliiniselle fysiologialle. Keuhkolääkäriresursseja tarvittiin myös kliinisen fysiologian an ajoittain (esim. spiroergometriat, keuhkofunktiolausunnot). Keuhkopoliklinikan sairaanhoitajaresurssia vähennettiin puolen sairaanhoitajatyöpanoksen verran. Lähetteiden huomattava lisääntyminen kuormitti ainoata osastosihteeriä. Hoitotakuussa pysyttiin kuitenkin jotenkuten ainakin vuodenvaihteeseen asti. Poliklinikalla saavutettiin lukujen valossa asetetut talousarviotavoitteet. Vuodeosastonaiemmasta resurssoinnista poikkeava tulos selittyy edelleen vuoden 2014 isolla osastomuutoksella. Kaikkiaan talousarvio toteutui menojen osalta tyydyttävästi. Endoskopia Käynnit yht ,5 + 20,6 Sisätaudit ,6 + 28,5 Kirurgia ,8 + 7,1 Pää- ja sivutoimenpiteet Sisätaudit 2014 Sisätaudit 2015 Kirurgia 2014 Kirurgia 2015 Gastroskopiat Sigmoidoskopiat Kolonoskopiat Yhteensä Muutos % % Lähetteet Ulkoiset lähetteet Sisäiset lähetteet Yhteensä Muutos +270 (+19 %) Vuonna 2015 lähetemäärä nousi 19% edelliseen vuoteen verrattuna. Etelä-Savon väestön ikääntyessä voi olettaa tarpeen ja kysynnän ja sitä kautta lähetemäärän tulevaisuudessakin edelleen nousevan. Vuoden 2015 aikana oli hoitoon pääsyssä suuria vaikeuksia sekä ensikäyntien, että uusinta- / seurantakäyntien osalta. Tämän vuoksi maha-suolikanavan tähystystoimen-

19 18 piteitä lisättiin olemassa olevalla henkilöstöresurssilla siirtämällä keuhkoputkien tähystystutkimukset Hoitokeskukseen, aloitettiin keskiviikkoisin tähystykset kolmannessa toimenpidehuoneessa ja kirurgien tähystyspäiviä tehostettiin aloittamalla tähystykset 45 minuuttia aikaisempaa aiemmin. Lisäksi tehtiin hankintapäätös 300 sisätautilääkärin tekemistä tähystyksestä, jotka kilpailutuksen jälkeen ostettiin lääkärikeskus Ikiomasta. Toimenpiteet suorittaa lisätöinä sairaalan oma gastroenterologian erikoislääkäri. Tämä aloitettiin joulukuussa, joten merkitys vuonna 2015 jäi vielä pieneksi. Muutosten ansiosta vuoden lopussa oltiin ensikäyntien osalta hoitotakuun edellyttämässä tilanteessa tutkimusten saatavuuden osalta, mutta sisätaudeilla oli vielä yli vuoden jono seurantatähystysten osalta. Kirurgialla tutkimuksiin pääsi aikataulussa. Sisätautigastroenterologialla lääkäritilanteen korjautuminen on näkynyt toimenpidemäärien selvänä nousuna (+37%). Kirurgialla toimenpidemäärät ovat pysyneet entisellä tasolla. On kuitenkin huomattava, että vuonna 2015 ei sisätautigastroenterologialla käytetty lainkaan ulkopuolisia ostopalvelulääkäreitä ja kirurgiallakin ainoastaan muutamana päivänä. Keuhkoputkien tähystyksissä (bronkoskopioissa 144 kpl) kokonaismäärä laski 24 % edellisvuoteen verrattuna. Toimenpiteet tehtiin toukokuulle saakka endoskopiayksikössä, jonka jälkeen Hoitokeskuksessa sen hoitohenkilökunnan avustamina. Virtsarakon tähystysten (kystoskopioiden 109 kpl) määrä nousi 25 %. Toimenpiteet toteutettiin kirurgian poliklinikan henkilökunnan avustamina. Endoskopiayksikkö muutti loka-marraskuussa väistötiloihin. Tämä aiheutti noin kahden viikon seisokin toiminnassa. Lisäksi loppuvuoden aikana ei muuton vuoksi ollut käytössä kolmatta tähystyshuonetta. Näiden tekijöiden toimenpidemääriä vähentävä vaikutus on noin toimenpidettä. Lääkäritilanne vuonna 2015 oli hyvä. Suolistotähystyksiä teki kaksi sisätautigastroenterologia ja 4 gastrokirurgia sekä lisäksi yksi kirurgiaan erikoistuva lääkäri. Endoskopian kaikki sairaanhoitajan vakanssit ovat olleet täytettyinä. Lisäksi lisätoiminnan turvaamiseksi oli käytössä muista yksiköistä kahdeksi päiväksi viikossa lisähenkilöstöä. Hoitohenkilöstön sairaslomien sijaistuksessa on ollut jonkin verran ongelmia varahenkilöstön rajallisen saatavuuden vuoksi. Muutto väistötiloihin ja hoitajien toimistotilojen vähäisyys ja sijainti ovat asettaneet haasteita toiminnalle. Geriatria Käynnit , ,7 Geriatrian yksikkö integroitui Mikkelin kaupungin muistipoliklinikan kanssa maaliskuussa 2015, jolloin geriatrinen saatiin uudelleen käyntiin vajaan vuoden tauon jälkeen. Ylilääkäriä geriatrian yksikköön ei useiden hakujen jälkeen vieläkään saatu vaan ylilääkärin sijausuutta hoiti Mikkelin kaupungin kuntoutuksen ylilääkäri kahtena päivänä viikossa. Yksikössä toimi osan vuotta myös geriatriaan erikoistuvat lääkärit. Mikkelin kaupungilta yhdistymisen myötä siirtyi yksi sairaanhoitaja geriatrian yksikköön

20 ja vuoden vaihteeseen asti geriatrian yksikössä toimi kaksi sairaanhoitajaa. Toiminta keskittyi pääosin muistihäiriötutkimuksiin ja dementian diagnostiikkaan. 19 Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Käynnit ,5 + 24,6 Infektiopoliklinikan lähete- ja käyntimäärät olivat odotetusti hitaassa kasvussa, kokonaismäärät olivat pieniä. V yllättävää lisäkysyntää aiheuttivat turvapaikanhakijat, käyntejä toteutui erityisesti äitiys- sekä päivystyspoliklinikalla. Vuoden 2015 aikana yksikön ylilääkäri hoiti keskinäisen sopimuksen mukaisesti Itä-Savon sairaanhoitopiiriin infektiolääkärin tehtäviä käyden päivän viikossa työskentelemässä myös Savonlinnassa. Kirurgia Hoitopäivät ,2-5,2 Hoitojaksot ,5-1,9 Keskim. hoitoaika 3,4 91,9-3,4 Käynnit ,7-12,7 - josta päivystyskäynnit ,4 Kirurgia pysyi varsin hyvin hoitotakuun puitteissa ja suoritteisiin tuli kasvua. Sairaalassa tehtiin edelleen Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin tähystys-/laparoskooppisia leikkauksia. Plastiikkakirurgian palveluja jouduttiin edelleen ostamaan oman plastiikkakirurgin puuttuessa. Muutoin kirurgian tilanne oli erittäin hyvä ja sairaalamme pystyi hoitamaan kirurgian päivystyksen päivystysasetuksen mukaisesti (etupäivystäjä-osastopäivystäjäpehmytosakirurgian takapäivystäjä-ortopedian takapäivystäjä) kaikkina viikonpäivinä.

21 20 Naistentaudit ja synnytykset Hoitopäivät ,5-8,1 Hoitojaksot ,0-5,6 Keskim. hoitoaika 3,2 98,3-2,6 Käynnit ,0-5,1 - josta päivystyskäynnit 984-9,5 Lähetteiden määrä kasvoi hiukan. Poliklinikkakäynnit vähenivät vuoteen 2014 verrattuna hieman, samoin hoitojaksot. Hoitotakuuajoissa pysyttiin niin poliklinikkakäynneissä kuin toimenpiteissäkin. Synnytysten määrä kasvoi vv. 779:stä 889:ään. Savonlinnan keskussairaalassa synnytykset loppuivat Itä-Savon sairaanhoitopiiristä Mikkelin keskussairaalaan hakeutui 138 synnyttäjää, joka oli noin puolet alueen synnyttäjistä. Synnytykset vähenivät Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueella kuten koko valtakunnassa. Sektiot vähenivät 13,4 %:iin seurauksena muutoksista raskauden ja synnytysten hoitokäytännöissä. Perinataalikuolleisuus oli matala (0.34 %). Ennenaikaiset ja muut riskisynnytykset lähetettiin sovitun työnjaon mukaisesti yliopistosairaalaan, yksi potilas jopa Hampuriin. Synnytysosaston tiloja modernisoitiin remontoimalla entisen lasten teho-osaston huoneet perhehuoneiksi. Kaikki synnytysosaston potilashuoneet toimivat nykyisin perhehuoneina. Äitiyspoliklinikan a tehostettiin pyrkimyksenä keskittyä riskiraskauksien hoitoon. Ensisynnyttäjien loppuraskauden käynnit lopetettiin lopputuloksen huonontumatta. Kromosomivikojen seulonnassa otettiin käyttöön NIPT -menetelmä. Sen seurauksena istukka- ja lapsivesinäytteet vähenivät olennaisesti. Kätilöiden tekemät alku- ja keskiraskauden sikiöseulontaultraäänet jatkuivat vakiintuneena käytäntönä. Yhtä uutta ultraäänikätilöä alettiin kouluttaa. Äitiyspoliklinikalla vakiintui vuoden 2014 lopulla aloitettu kätilön raskausdiabetesvastaanotto. Hoidon tulokset paranivat aiempaan käytäntöön verrattuna, mitattuna esim. vastasyntyneen tehohoitoyksikköön joutumisella, samalla kun lääkärikäynnit vähenivät. Vuoden 2015 alussa aloitettiin äitiyspoliklinikalla HAL (huume, alkoholi, lääkkeet) -poliklinikka moniammatillisena na. Työryhmään kuuluivat päihdetyöhön koulutettu kätilö, sairaalan sosiaalityöntekijä, synnytyslääkäri ja tarvittaessa lastenlääkäri. Toiminta osoittautui erittäin tarpeelliseksi. Synnytyspelko-poliklinikan jatkui vakiintuneena. Naistentautien poliklinikan a sujuvoitti muutos huonekohtaisiin potilaslistoihin. Kahdessa huoneessa toimii yleisgynekologinen vastaanotto ja yhdessä huoneessa erikoispoliklinikoita (gynekologinen syöpä, lapsettomuus). Urogynekologisen poliklinikan jouduttiin toistaiseksi keskeyttämään ylilääkärin poissaolon vuoksi. Gynekologista syöpää pitkään hoitanut osastonylilääkäri jäi eläkkeelle, virkaa ei täytetty vielä vuoden 2015 puolella. Toimintaan aloitettiin kouluttaa uutta erikoislääkäriä. Lapsettomuuden hoidon tulokset paranivat, kun siirryttiin ostamaan hedelmöityshoitoja kolmelta yksityiseltä toimijalta. Osa hoidoista ostettiin vielä KYS:sta. Gynekologisten syöpien sytostaattihoidot annettiin Hoitokeskuksessa.

22 21 Gynekologisessa leikkaustoiminnassa tavoite oli lisätä päiväkirurgiaa ja lyhentää hoitoaikoja. Tavoitteessa onnistuttiin. Valtaosa leikattavista tuli sairaalaan toimenpideaamuna. Osastohoitoa tarvitsevat leikkauspotilaat hoidettiin kirurgis-gynekologisella yhteisosastolla 22K. Muutosvaiheen jälkeen vakiintui vuoden 2015 kuluessa. Kätilötilanne yksikössä oli hyvä, kaikki vakanssit olivat täytettyinä. Lääkärivaje haittasi a syksyllä. Ylilääkärin poissaolo ja samanaikainen toisen kokeneen lääkärin eläkkeelle jäänti myös kuormitti lääkärikuntaa. Kaksi ulkopuolista erikoislääkäriä osallistui viikonloppupäivystyksiin. Silmätaudit Hoitopäivät ,7 Hoitojaksot ,7 Keskim. hoitoaika 1,0 0,0 Käynnit ,8 + 1,7 - josta päivystyskäynnit ,6 - leikkaustoimenpiteet ,9-18,6 Professori Anja Tuulonen Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) silmäkeskuksesta teki auditoinnin silmätautien yksikössä keväällä Auditoinnin pohjalta organisoitiin uudelleen etenkin leikkausa, jossa pystyttiin pienemmällä henkilöstöresurssilla tekemään aiempaa vastaava määrä toimenpiteitä. Resursseja päästiin kohdentamaan poliklinikkatyöhön. Kostean silmänpohjan ikärappeuman hoitoon annettiin lasiaisinjektioita n. 35:een silmään viikossa. Injektion antamisesta suunniteltiin tehtävänsiirtoa lääkereiltä hoitajille, kuten mm TAYS:ssa ja HUS:ssa, mutta tämä kaatui korvauskysymykseen. Leikkaussalissa oli normaalia pidempi, 7 viikon kesäsulku remontin vuoksi. Tuona aikana kaihileikkausjonotusaika tilapäisesti hieman venyi, mutta hoitotakuun aikarajoissa kyettiin pysymään. Suoritteissa leikkaustoimenpiteiden määrä näytti laskeneen, mutta luvuissa ei näy molemminpuoliset kaihileikkaustoimenpiteet, joiden määrää on lisätty. Molemminpuolisia kaihileikkauksia tehtiin 136 potilaalle. Tämä huomioiden leikkaustoimenpiteiden määrä oli Syksystä lähtien glaukoomakirurgia on pystytty järjestämään omana na. 9/2015 silmätautien yksikössä aloitti työskentelyn kreikkalainen silmätautien erikoislääkäri. Hänen suomenkielen koulutus jatkui muun perehdytyksen ohella syksyn ajan. Hänen työpanoksestaan saadaan jatkossa helpotusta erikoislääkärivajeeseen. Erikoislääkäri tilanne oli muilta osin ennallaan (2,1 lääkärityövuoden panos). Erikoistuvia lääkäreitä yksikössä työskenteli 2-4 lääkäriä.