sisällys 3 Haminan Energian vuosi Toimitusjohtajan katsaus 6 Varatoimitusjohtajan katsaus 10 Energiavuosi Ilmasto- & Energiastrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "sisällys 3 Haminan Energian vuosi 2008 4 Toimitusjohtajan katsaus 6 Varatoimitusjohtajan katsaus 10 Energiavuosi 2008 12 Ilmasto- & Energiastrategia"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 28

2 sisällys 3 Haminan Energian vuosi 28 4 Toimitusjohtajan katsaus 6 Varatoimitusjohtajan katsaus 1 Energiavuosi Ilmasto- & Energiastrategia 14 Energialiiketoiminta 16 Energiajakelu 18 Tietohallinto 2 Taloudellinen vastuu 22 Ympäristövastuu 24 Sosiaalinen vastuu 26 Hallituksen toimintakertomus 28 Hallitus 3 Tilinpäätös 46 Annual Report 48 Yhteystiedot

3 3

4 Toimitusjohtajan Näillä kaikilla hankkeilla on myös merkittävä panos paikallikatsaus Energiapolitiikan muutostuulet Energiapolitiikka on muuttunut viime vuosina taisteluksi ilmastonmuutosta vastaan. Kasvihuonekaasujen vähennyskeinot paremmuusjärjestyksessä ovat selvät: energiansäästö, kierrätys, energiatehokkuuden lisääminen, uusiutuvat energianlähteet ja päästötön energian tuotanto. Haminan talousalue on onnistunut hyödyntämään tätä uutta ajattelutapaa ja liiketoimintamahdollisuuksia energia-alalla. Haminasta on kasvamassa uusien energiamuotojen, kierrätyksen ja päästöttömän tuotannon edelläkävijä. Winwind Oy:n tuulivoimatehtaan kautta alueelle syntyy tuulivoimateollisuuteen pohjautuva klusteri. Haminan Energia on samassa yhteydessä tehnyt merkittävän päätöksen rakentaa alueelle tuulivoimapuiston, joka nostaa yhtiön tuulivoimatuotannon noin 3 prosenttiin, mikä on ennenkuulumattoman suuri osuus energiayhtiökentässä. L&T Recoil Oy:n voiteluöljyjen kierrätyslaitos pystyy käsittelemään kaiken Suomessa syntyvän voiteluöljyjätteen ja St1 Biofuels Oy:n bioetanolitehdas perustuu elintarviketeollisuuden jätemateriaalin uudelleen käyttöön autojen polttoaineeksi. St1 Biofuels Oy on juuri päättänyt kaksinkertaistaa Haminan tuotantonsa. Yhtiön liiketoiminnallinen tulos toteutui suunnitellusti. Vaikka vuosi olikin erittäin haasteellinen energiahintojen voimakkaan muuttumisen ja taloustilanteen synkistymisen takia yhtiö onnistui hyödyntämään muuttuneen markkinatilanteen ja avautuneet mahdollisuudet siten, että vuoden 28 tulos säilyi hyvänä. Haminan Energia ja Harjun Oppimiskeskus Oy ovat suunnittelemassa Harjuun biokaasulaitosta, joka pystyy hyödyntämään maatalouden, karjatalouden ja kotitalouksien jätteen ja luomaan siitä biokaasua liikenteeseen ja ympäristöystävällistä lannoitetta maatalouteen. Fennovoima Oy:n ydinvoimahankkeella on valtava merkitys Haminan talousalueen kasvihuonekaasun aiheuttaman jalanjäljen pienentämisessä.

5 sen työllisyyden ja elinkeinoelämän tukemiseen. Mikäli Fennovoima Oy:n laitos toteutuisi Ruotsinpyhtäälle, merkitsisi se noin 6 vakituista työpaikkaa, eikä tätä tehdasta hevin lopetettaisi tai siirrettäisi ulkomaille. Muutosten tuulien hyödyntämisessä Haminassa on myös hyvä esimerkki Google-yhtiön sijoittuminen Summan tehdasalueelle. Perinteinen paperiteollisuus muutetaan tietoteknisiksi palveluiksi. Vuoden 28 tärkeimmät panostukset Toiminnan kannalta kauaskantoinen ratkaisu oli oman asennusorganisaation perustaminen ja siihen liittyvä henkilöstön koulutus. Perustaminen tuki myös lakkautetun paperitehtaan henkilöstön uudelleen sijoittumista, jolloin siihen saatiin merkittävä TE-keskuksen ja Stora Enso Oyj:n tuki. Tärkeimmät investoinnit suuntautuivat L&T Recoil Oy:n tuotantolaitokseen sekä Summan tehdasalueen lämmitysjärjestelmiin. Yhtiö teki historiansa suurimman investointipäätöksen tuulivoimapuiston rakentamisesta Summan tehdasalueelle. Uusiutuvan energian käytön lisäämisen ohella, ratkaisu helpottaa osaltaan tehdasalueen rakennemuutosta sekä tukee uusien yritysten sijoittumista Haminaan. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan keihäänkärki suuntautui biokaasutuotantoon, jonka tuloksena on syntymässä biokaasulaitos Harjuun. Biokaasutuksen tekninen ja taloudellinen järkevyys on herättänyt vihdoin muutkin tahot selvittämään olisiko myös yhdyskunnan tai teollisuuden lietteet järkevämpi mädättää polttamisen tai kompostoinnin sijaan. Tulevaisuuden näkymät Synkästä taloustilanteesta huolimatta EU tulee jatkamaan päästöjen vähentämiseen tähtäävää politiikkaa. Tukea toiminnalle tultaneen saamaan USA:n uudelta johdolta, joka näyttää suhtautuvan vakavasti ilmastonmuutokseen ja sen torjumiseen. Taloustilanteen heikkenemisen vuoksi suhtautuminen tehokkaaseen ja taloudelliseen ydinvoimaan muuttuu myös suopeammaksi. Yhtiön strategiset panostukset tulevaisuuden tuotantomuotoihin; tuulivoimaan, biokaasuun ja ydinvoimaan näyttävät tämän hetken skenaariossa erittäin onnistuneilta ja tulevat toteutuessaan lisäämään yhtiön liiketoimintamahdollisuuksia muuttuvassa energiakentässä. Yhtiö on myös onnistunut hyvin hyödyntämään lopetetun Summan paperitehtaan tarjoamat mahdollisuudet. Tämän alueen ja satama-alueen teollisuuden kehitys tarjoaa hyvät liiketoimintamahdollisuudet jatkossakin. Palvelun laatu, tehokkuus ja saatavuus ovat menestyksen avaintekijöitä edelleenkin energiamarkkinoilla. Yhtiön oman asennusorganisaation perustaminen oli onnistunut ratkaisu. Yhtiö tulee lisäämään henkilöstöä ja panostamaan koulutukseen edelleen vuoden 29 aikana. Näillä panostuksilla turvataan paikallinen, hyvä palvelu jatkossakin. Lämmin kiitos henkilöstölle ja sidosryhmillemme kuluneesta vuodesta 28! Muutoksen tuulien puhaltaessa toiset rakentavat tuulensuojia ja toiset tuulimyllyjä. Vuoden 28 onnistumista tärkeämpänä näen vuoden aikana toteutettujen uusien investointien, sopimusten ja kehityshankkeiden positiivisen vaikutuksen tulevaisuuteen. Yhtiön osakkuushankkeet, Fennovoiman ydinvoimahanke ja Keljonlahden voimalaitos, etenevät suunnitelmien mukaan. Vuoden alussa yhtiö tiivisti verkottumistaan liittymällä Voimatori-yhtiön osakkaaksi. Timo Toikka Toimitusjohtaja 5

6 Omistajapolitiikka Varatoimitusjohtajan katsaus Markkinoiden myllerryksessä uusien liiketoimintojen ja toimintamallien lanseeraamisessa on tärkeää muistaa yrityksen päätehtävä. Kun ydintehtävä on selkeä, on mahdollista saavuttaa asetetut tavoitteet välttäen toimituskatkoja ja laatuongelmia. Hyvä omistajapolitiikka ohjaa yrityksen kehityksen vakaalle pohjalle. Haminan Energia Oy:n omistajapolitiikassa todetaan, että yhtiön tavoitteena ei ole ensisijaisesti tuottaa voittoa omistajalleen vaan tavoitteena on turvata energiahuollon toimintavarmuus, energian laatu ja hinnan kilpailukykyisyys, josta koostuu Haminan kaupungin sekä sen asukkaiden ja elinkeinoelämän toiminnan tärkeä perustekijä. Yhtiön tulee toiminnassaan ja hinnoittelussaan toimia tasapuolisesti ja kustannusvastaavasti sekä kehittää energianhuoltoverkostoja ja palveluntarjontaa niin, että alueen luonnollinen kasvu on mahdollista. Yhtiön tulee toimia siten, että se omalla tulorahoituksellaan kattaa normaalit verkostojen laajennus- ja ylläpitoinvestoinnit sekä parantaa rahoitusasemaansa. Yhtiön tavoitteena on eri energiamuotojen toimitusvarmuuden ja riittävän laatutason ylläpitäminen, josta tulee voida huolehtia myös poikkeustilanteissa olosuhteiden mahdollistamalla tavalla. Yhtiön liiketoiminnan taloudellisuudesta ja kannattavuudesta tulee huolehtia siten, että asiakkaat saavat eri energiamuotoja ja niihin liittyviä palveluja pitkällä aikavälillä mahdollisimman edullisesti ja kilpailukykyisesti. Yhtiön tulee toiminnassaan panostaa maakaasun käytön kilpailukykyisyyteen ja monipuolistamiseen. Toisin sanoen yhtiön tulee omalla toiminnallaan osana Haminan kaupunkia toimia siten, että se omalta osaltaan edesauttaa ja edistää olemassa olevan yritystoiminnan elinkelpoisuutta alueella sekä uusien yritysten sijoittumista alueelle. Yhtiön tavoitteet ja strategia Tämän tehtävän mukaisesti yhtiön tärkein tavoite on sen verkosto-omaisuuden hoito ja ylläpito tehokkaasti sekä taloudellisesti ja lisäksi on kyettävä turvaamaan huolto- ja toimitusvarmuus. Liiketoiminnan strategisessa suunnitelmassa todetaan tarve oman tuotannon lisäämiseen ja nimenomaan hajautetun tuotantoteknologian kehittämiseen. Tuotekehitystoiminnan painopisteenä tulee olla pienimuotoinen, uusi

7 ja hajautettu tuotanto uusiutuvilla polttoaineilla sekä hajautetun tuotannon ohjausjärjestelmien jatkokehittäminen. Aktiivinen tuotekehityspanos tulee suunnata uusiin tuotantotekniikoihin, biokaasutuotantoon sekä puupolttoaineisiin. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös panostamista henkilöstöön. Henkilöstöpolitiikkaa ja henkilöresursseja on kehitettävä panostaen osaamiseen ja ammattitaitoon, tietotekniikan ja informaation hallintaan sekä myyntipainotteiseen asiakaslähtöisyyteen. Toiminnan tulee olla järjestelmällistä ja sisäinen yrittäjyys korkealla tasolla. Tulevat haasteet Valtioneuvoston eduskunnalle marraskuussa 28 antamassa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategisessa selonteossa todetaan, että ilmastonmuutoksesta ja sen torjunnasta on tullut aikamme suurimpia haasteita koko ihmiskunnalle. Ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kasvihuonekaasupäästöistä noin 8 prosenttia on peräisin energian tuotannosta ja kulutuksesta, mukaan lukien liikenne ja tästä syystä ilmasto- ja energiapolitiikka ovat erottamattomasti yhteen liitetyt. Kotimaisen energian ja erityisesti uusiutuvan energian osuuden tulee kasvaa huomattavasti nykyisestään. Strategian mukaisessa kehityksessä uusiutuvan energian osuus tulee nostaa 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta. Energiajärjestelmämme monipuolisuus paranee ja samalla riskit siitä, että maamme ulkopuoliset energiakriisit voisivat vaarantaa energiahuoltoamme, vähenevät ja energiatarpeen tyydyttäminen perustuu entistä enemmän sähkön käyttöön. Ilmasto- ja energiastrategiassa esiteltyjen skenaarioiden mukaan sähkönkulutus vuonna 22 on 13 TWh (terawattituntia), primäärienergiakulutus 479 TWh, energian loppukulutus 347 TWh ja kasvihuonekaasupäästöt 89 Mt CO2- ekv (miljoonaa ekvivalenttista hiilidioksiditonnia) ja vastaavat päästöt päästökauppasektorin ulkopuolella 36 Mt CO2-ekv. Tavoitteessa vuonna 22 saisi sähkönkulutus olla enintään 98 TWh, primäärienergiakulutus enintään 43 TWh, energian loppukulutus enintään 31 TWh ja päästökauppasektorin ulkopuolisten päästöjen tulisi olla enintään 3 Mt CO2-ekv. Maatalouspohjainen bioenergia Haminan Energia Oy on jo vuosien ajan omassa strategisessa suunnittelussaan ottanut huomioon tulevat haasteet, jotka konkretisoituvat asiakasrajapinnassa kohonneina energian hintoina. Hintojen valossa tuleva kehitys on ollut nähtävissä jo pitempään. Kehitys- ja tutkimuspanoksien kohdentaminen muun muassa maakaasua korvaavien kaasujen tuotantoon on sisältänyt selvitykset ja paneutumisen erilaisiin kaasutustekniikoihin, biokaasuntuotantoon eri tekniikoilla ja vuosien aktiivisen panostuksen ja osallistumisen polttokennotutkimusprojekteihin. Olemme päätyneet siihen lopputulokseen, että lyhyellä aikajänteellä konkreettisin tulos tullaan saavuttamaan biokaasutuotannossa mädätystekniikalla. Raaka-aineresepti tulee sisältämään taajamissa yhdyskuntajätteen hyödyntämisen ja haja-asutusalueilla maatalouden jätteiden, karjanlannan ja muun vastaavan maataloustuotannossa syntyvän mätänevän jätteen hyödyntämisen sekä lisäksi myös peltoalasta tietyn osan hyödyntämisen energiakasvien viljelyssä. Valtioneuvoston eduskunnalle antamassa selonteossa todetaan maatalouden bioenergiasta, että edistetään energiakasvien tuotantoa sekä maatalouden sivuvirtojen ja lannasta saatavan bioenergian käyttöä mm. biokaasun muodossa siten, että niihin perustuva uusiutuvan energian määrä saavuttaa noin 4-5 TWh:n tason. Biokaasun käyttökohteet ovat rajattomat samalla tavalla kuin maakaasunkin. Lisäksi sen tuotannossa syntyvistä lopputuotteista toinen voidaan maatalousjätteiden osalta hyödyntää lannoitteena ja yhdyskuntajätteenkin osalta jo tänä päivänä maanparannusaineena. Maataloudessa biokaasun käyttökohteet ovat rajattomat samalla tavalla kuin maakaasunkin. väkilannoitteiden korvaaminen paikallisesti tuotetulla lannoitteella, joka korvaa fossiilisia polttoaineita runsaasti käyttävän ja usein ulkomaankaupan tasapainoa rasittavan tuontikaupan tuotteita, on todella suuri merkitys kansantaloudellisesti sekä paikallisesti työllisyyttä tukevana maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitäjänä. Olemme todenneet, että mädätys tekniikkana on vanha ja teknisesti hallinnassa oleva prosessi. Tulevaisuuden tuotekehityspanokset tuleekin kohdentaa biokaasun puhdistusprosessin kehittämiseen taloudellisesti edullisempien teknisten vaihtoehtojen löytämiseksi ja siten biokaasun kilpailukyvyn turvaamiseen muutenkin kuin yhteiskunnan tuella, syöttötariffeilla. Virojoelle Harjun Oppimiskeskus Oy:n kanssa yhteistyössä tehtävä biokaasureaktorihanke on juuri sitä tutkimus- ja kehitystyötä, mitä tulevaisuudessa on tehtävä. Onneksi valtiovaltakin on mukana talkoissa ja tuellaan mahdollistaa kyseisten hankkeiden eteenpäin viemisen. Lähes puhtaan metaanin lisäksi prosessi tuottaa maatalouden lannoitteita; biokaasureaktorin läpikäyneessä lietteessä typpi ja fosfori ovat liukenevassa muodossa ja siten erinomaisia hajuttomia lannoitteita. Vilja ja heinäpelloilla muuta lannoitusta ei tarvita. EVIRA on myöntänyt hankkeelle tarvittavan lannoitevalmisteluvan. Kun arvioidaan maatalouden bioenergiapotentiaaleja, on otettava huomioon ennen muuta karjatalouden lanta, kasvijätteet sekä muut jätemateriaalit. Hyödyntämisessä on myös otettava huomioon 7

8 mahdolliset erilaiset tuotantotekniikoiden kehittymisnäkymät. Näillä voidaan korvata uusiutumattomia energiaraakaaineita niin maatiloilla kuin muussakin energiantuotannossa. Lisäksi biokaasun tuotantoa voidaan lisätä käyttämällä prosessissa lisäraaka-aineena muun muassa elintarviketeollisuuden sivutuotteita tai orgaanisia jätemateriaaleja sekä yhdyskuntajätteitä. Suomen nykyinen eläinkanta tuottaa vuodessa runsaasti lantaa, mistä voidaan biokaasutuksella tuottaa energiaa. Jotta koko lantamäärän saaminen energiatuotannon piiriin olisi taloudellisesti mielekästä, on välttämätöntä lisätä panoksia hajautetun pienimuotoisen bioenergian tuotantolaitteistojen kehittämiseksi. Hyödyntämistä rajoittavat muun muassa eläintuotantoyksiköiden pieni koko ja niiden hajanainen sijainti. Lannan hyödyntämisellä biokaasun tuotannossa on siitä saatavan energian lisäksi myös muita huomattavia myönteisiä ympäristövaikutuksia. Biopohjaiset liikennepolttoaineet Ilmasto- ja energiastrategiassa todetaan tarvetta olevan liikenteen toisen sukupolven biopohjaisten polttoaineiden kehittämiseen järjestelmällisellä tutkimus-, tuotekehitys- ja demonstraatiotoiminnalla. Tavoitteena on laajamittainen liikennepolttoaineen tuotanto Suomessa. Lisäksi Suomi sitoutuu siihen, että biopohjaisten polttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista on vähintään 1 prosenttia vuonna 22. Tuolloin nestemäisten biopolttoaineiden määrä olisi noin 6 TWh, josta suurin osa hyödynnettäisiin liikennekäytössä. Suomen tavoitteena on saada uusiutuvan energian edistämistä koskevaan direktiiviesitykseen muutos siten, että turpeesta valmistettu diesel hyväksyttäisiin polttonesteeksi. Tällä voidaan kattaa osa 1 prosentin velvoitteesta koskien edellä mainittua tavoitetta, mikäli turvedieseliä voidaan tuottaa EU:n kestävyyskriteerit täyttävällä tavalla. Tätä silmällä pitäen edistetään turvedieselin käyttöä ja tuotantoa voimaperäisesti. Ei kuitenkaan tulisi unohtaa, että biokaasu soveltuu erinomaisesti liikennepolttoaineeksi samoin kuin maakaasu. Biokaasun käyttö maailmalla liikennepolttoaineena on yleistä ja kaasukäyttöisten autojen saatavuus paranee Suomessakin. Maakaasuverkkoon onkin rakennettu runsaasti liikennepolttoaineen jakeluasemia. Hyödyntämällä yhdyskuntajätteen jälkikäsittelyssä biokaasutuotantoa voidaan biokaasun liikennepolttoaineen jakeluasemien määrää lisätä todella paljon ja samalla vähentää päästöjä tavoitteiden mukaisesti. Tuulivoima Valtioneuvoston eduskunnalle antamassa selonteossa tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho nykyisestä noin 12 MW:n tasosta noin 2 MW:iin vuoteen 22 mennessä, jolloin vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 TWh. Tuulivoiman tuotantoon soveltuvien hyväksyttävien sijoituspaikkojen rajallisuus, lupaprosessit, tuulivoimatoimittajien toimituskapasiteetti sekä asennus- ja suunnitteluhenkilöstön riittävyys asettavat haasteita tuulivoiman rakentamisessa. Tuulivoimaa rakennetaan lähinnä sellaisille alueille, missä se on kustannustehokkainta. Laitosrakentamisessa pyritään laajoihin yhtenäisiin alueisiin, tuulipuistoihin. Summan tuulipuisto on hyvä osoitus siitä, että hanke voidaan saada ripeästi liikkeelle, silloin kun aikailematta tartutaan tarjolla olevaan mahdollisuuteen. Joitakin vuosia sitten tehdyn selvityksen lopputuloksena oli, ettei Haminan sataman läheisyyteen haluta rakennettavan tuulivoimaa. Onneksi Kemissä tilanne oli toinen. Siellä on jo yhdentoista voimalan tuulipuisto, jonka kokonaiskapasiteetti on 33 MW. Summassa kohtasivat erilaisten toimijoiden intressit ja meillä on mahdollisuus lisätä tulevaisuudessa tuulivoiman tuotantokapasiteettia, mikäli markkinoilla on siihen tarvetta. Tuulivoimaloiden kokoonpanotehtaan sijoittuminen Haminaan lisää entisestään tuulivoimatekniikan tietämystä alueella ja kehittänee myös tuotannon lisäämismahdollisuuksia. Sähkön käytön kehitys, tehokkuustavoitteet ja verotus Valtioneuvoston eduskunnalle antamassa selonteossa nähdään, että sähköenergian käytön kasvu hidastuu luontaisesti ilman uusia toimenpiteitäkin teknologian uudistumisen ja energian hinnan nousun sekä päästökaupan vaikutuksesta. Lisäksi kehitykseen vaikuttavat myös EU:n energiapalveludirektiivin toimeenpano, EU:n muut tehostamistoimet ja tämän strategian mukaiset energiatehokkuustoimet. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta sähkön kulutus kasvaisi aiempaan nähden verrattain hitaasti lähimmän runsaan kymmenen vuoden aikana. Nähtäväksi jää, miten energian käyttö kaiken kaikkiaan kehittyy ja suurin vaikutus tullee olemaan maailmantalouden kehityssuunnalla. Mikäli teollinen tuotanto suhdanteista johtuen vähenee, pienenee myös energian käyttö ja samalla päästökauppamenetelmän ohjausvaikutukset. Toisaalta selonteossakin todetaan, että sähköenergian suhteellinen osuus koko energian käytöstä tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Lisäksi selonteossa todetaan, että energiatehokkuus-, energiaturvallisuus-, ympäristötavoitteiden ja erityisesti uusiutuvan energian edistämistavoitteen valossa olisi pyrittävä siihen, että myös sähkön käytön tehokkuutta on lisättävä ratkaisevasti. Strategiseksi tavoitteeksi asetetaan, että sähkön kokonaiskulutus olisi pienentynyt tai ei ainakaan kasvaisi vuoteen 22 mennessä. Kaikesta huolimatta myös selonteko lähtee siitä olettamuksesta, että sähkön käyttö tulee kasvamaan ja vuoteen 22 mennessä tulisi maahamme saada uutta voimalaitoskapasiteettia kulutuksen kasvun kattamiseksi sekä vähenevän tuonnin korvaamiseksi noin 4 MW. Lisäksi tulee varautua korvaamaan tuotannosta poistuvaa vanhaa kapasiteettia. Vireillä on kolme hanketta rakentaa lisäydinvoimaa Suomeen. Yhdestä hankkeesta on jätetty periaatepäätöshakemus ja kahdesta muusta ovat ympäristövaikutusarviot meneillään. Kaikkia näitä hankkeita käsitellään

9 tasapuolisesti ydinenergialain edellyttämää periaatepäätöstä valmisteltaessa. Mikäli kuudennesta ydinvoimalaitosyksiköstä tehtäisiin myönteinen periaatepäätös ja yksikkö saisi rakentamisluvan, voisi se valmistua vuoden 22 paikkeilla. Kuten aiemmin on esitetty, sähkökapasiteetin tarvetta tarkasteltaessa pidetään lähtökohtana selonteon mukaista sähkönkulutusennustetta, koska sähkön häiriötön saanti yhteiskunnalle halutaan taata. Ydinvoiman osalta sähkön kulutuksen ja hankinnan kehityksen tarkastelu johtaa seuraavaan linjaukseen. Selonteon mukaan energiaverotusta kehitettäessä pyritään siihen, että verotus nykyistä johdonmukaisemmin ottaa huomioon energialähteiden ympäristövaikutukset ja että järjestelmä ottaa huomioon muut ohjauskeinot kuten päästökauppajärjestelmän ja uudet uusiutuvan energian edistämiskeinot. Tämä tarkoittaa mm. energiaverotuksen painottamista päästökaupan ulkopuolisille sektoreille sekä sähköntuotannon tukien poistamista siltä osin kuin ne ovat päällekkäisiä uusien tuki-instrumenttien kuten käyttöönotettavien syöttötariffien kanssa. Liikenteen ja moottoripolttoaineiden osalta energiaverotusta kehitetään siten, että se tukee sellaisten vaihtoehtoisten ja uusiutuvien polttoaineiden ja energialähteiden kehittämistä ja käyttöä, jotka tehokkaimmin vähentävät liikenteen päästöjä ja joiden tuotanto täyttää muutenkin kestävän kehityksen vaatimukset. Energiaverotuksen tulee kuitenkin aina täyttää energiavero- ja muun yhteisölainsäädännön vaatimukset ja sopeutua niiden mahdollisiin muutoksiin. Energiansäästöllä on kuitenkin suora vaikutus myös energiantuotannon päästöihin. Energian säästön ensisijaisena tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen kustannustehokas vähentäminen. Ilmastopolitiikan lisäksi energiaa on edelleen tärkeää säästää myös perinteisistä syistä kuten esimerkiksi energian saatavuuden turvaaminen, energiakustannusten alentaminen ja muut ympäristönäkökohdat. Ohjausmekanismit Keskustelussa on edelleen esillä myös uusiutuvia energialähteitä käyttävän sähköntuotannon ostopakkoon perustuvat syöttötariffit sekä vihreän sähkön sertifikaatit. Valtioneuvoston selonteossa todetaankin, että Suomessakin on perusteltua ottaa käyttöön uusi järjestelmä muun muassa siksi, että valtion talousarviomäärärahojen lisääminen on vaikeaa ja moninkertaistaminen ei ole mahdollista. Syöttötariffi rahoitetaan valtion talousarvion ulkopuolelta suoraan sähkön kuluttajilta kerättävällä maksulla. Tarkoitus on varmasti hyvä, mutta syöttötariffien käyttöönotto tai muu tuotannon tukeminen yhteiskunnan varoilla saattaa olla harhaanjohtavaa pitkällä tähtäimellä. Vihreät sertifikaatit ovat nykyiselle päästökauppajärjestelmälle päällekkäisiä. Järjestelmään kuuluville sähkön tuottajille myönnetään erillisiä sertifikaatteja. Sertifikaattien kysyntä saadaan aikaan sähkön käyttäjille sekä sähkön vähittäismyyjille asetettavalla ostovelvoitteella. Muun muassa Ruotsissa on muutamia vuosia kokeiltu vihreiden sertifikaattien käyttöä ja siellä saatujen kokemusten perusteella sähkön markkinahinta ja sertifikaatin hinta eivät kuitenkaan riipu toisistaan, mikä johtuu sertifikaattimarkkinoiden toiminnan ongelmista. Sertifikaattimarkkina on volyymiltaan pieni ja sertifikaattien myyjiä on vähän ja näin syntyy sertifikaattimarkkinoille vastaava markkinavoimaongelma kuin pienille sähkömarkkinoille. Sertifikaattijärjestelmä ei siten sovellu käytettäväksi esimerkiksi nykyisillä tuulivoimamarkkinoilla. Haluan kiittää asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja erityisesti omaa henkilökuntaamme vuoden 28 onnistumisesta. Pekka Raukko varatoimitusjohtaja summan tuulipuisto on hyvä osoitus siitä, että hanke voidaan saada ripeästi liikkeelle, silloin kun aikailematta tartutaan tarjolla olevaan mahdollisuuteen. 9

10 Sähkön hankinta energialähteittäin 28 (86,9 TWh) Nettotuonti 14,7 % Vesivoima 19,4 % Tuuli,3 % Turve 6,7 % Biomassa 1,2 % Jäte,6 % Ydinvoima 25,4 % Maakaasu 12,5 % Kivihiili 9,8 % Öljy,4 % Sähkön tuotanto energialähteittäin 28 (74,1 TWh) Energiavuosi 28 suomen lämpimät kelit ja taantuman merkit takoivat suuntaviivat energiavuodelle 28. Sähkön kokonaiskulutus 28 (86,9 TWh) Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet 28 (54,8 TWh) Kivihiili 11,4 % Öljy,4 % Vesivoima 22,8 % Tuulivoima,4 % Turve 7,9 % Biomassa 11,9 % Jäte,8 % Ydinvoima 29,7 % Maakaasu 14,7 % Uusiutuvat: 36 %, Hiilidioksidivapaat: 66 % Metallinjalostus 9 % Muu teollisuus 6 % Asuminen ja maatalous 26 % Palvelut ja rakentaminen 2 % Häviöt 3 % Metsäteollisuus 28 % Kemianteollisuus 8 % Kivihiili 23,5 % Maakaasu 36,5 % Turve 2,8 % Öljy 4,6 % Puu 11 % Muut 3,6 % Lähde: Energiateollisuus ry.

11 sähkökatsaus Sähkön käyttö hiipui teollisuuden imussa Suomi käytti sähköä vuonna 28 yhteensä 86,9 miljardia kilowattituntia (86,9 TWh). Määrässä on vähennystä edellisvuoteen 3,5 TWh eli lähes 4 prosenttia. Käytön väheneminen kohdistui erityisesti teollisuustuotantoon ja sen sähköntarpeeseen. Muiden sektoreiden käyttömäärät pysyivät ennallaan ja itse asiassa kasvoivat lämpötilakorjattuna reilun prosentin. Vuosi 28 jää historiaan kosteana ja lämpimänä, vuosi oli mittaushistoriassa kaikkien aikojen kuudenneksi lämpimin. Vesivoiman tuotanto ylsi kaikkien aikojen ennätykseensä (16,9 TWh). Tuulivoiman tuotanto kasvoi reippaasti (4 %) lisääntyneen kapasiteetin myötä. Eniten sähköä tuotettiin edelleen sähkön ja lämmön yhteistuotannolla (26,7 TWh) eli lähes kolmasosa. Suunta kohti puhtaampaa sähköntuotantoa jatkui, sillä jo kaksi kolmasosaa tuotetusta sähköstä oli päästötöntä. Päästöt olivat yhteensä 12,4 miljoona tonnia hiilidioksidia, mikä oli yli 5 miljoona tonnia edellisvuotta vähemmän. Uusiutuvien energianlähteiden osuus päästövapaasta sähkön tuotannosta oli 36 ja ydinvoiman 3 prosenttia. maakaasukatsaus Maakaasun käyttö palasi kasvu-uralle Lämmin talvi ei kääntänyt maakaasun kulutusta laskuun, vaan käyttö kasvoi edellisvuodesta 3,6 prosenttia ja oli yhteensä 45, TWh. Mikäli vuosi olisi ollut lämpötilaltaan keskimääräinen, olisi kulutus ollut lähes 4 TWh suurempi. Maakaasun käyttö lisääntyi erityisesti kesän ja alkusyksyn aikana, jolloin sähkön markkinahinnan kehitys ohjasi sähkön ja kaukolämmön tuotantoa maakaasulle. Talouden taantuma alkoi näkyä maakaasun käytössä varsinkin joulukuussa, kun teollisuuden tuotantolaitokset pitivät pitkiä seisokkejaan. Osin synkistä näkymistä huolimatta maakaasun käytön ennakoidaan edelleen kasvavan. Uudet voimalaitokset, suotuisa hintakehitys sekä lisääntyvä käyttö liikennepolttoaineena tukevat tätä kehitystä. Kaksi kolmannesta (3,1 TWh) vuonna 28 käytetystä maakaasusta kului yhdyskuntien ja teollisuuden sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Loppu kolmannes meni teollisuuden prosesseihin, kauko- ja aluelämmitykseen sekä muuhun, kuten liikennekäyttöön. kaukolämpökatsaus Lämmin sää kompensoi kohonnutta hintaa Kaukolämmön myynnissä lämpötila näyttelee ratkaisevaa osaa, niinpä vuonna 28 myynti laski 2,1 prosenttia ollen yhteensä 29,4 TWh. Asuntojen osuus myynnistä oli 56 prosenttia ja kaukolämpötaloissa asuu noin 2,6 miljoonaa suomalaista. Viime vuonna kaukolämmitykseen liittyi monilla paikkakunnilla ennätysmäärä uusia asiakkaita. Kaukolämmön tuotanto oli yhteensä 31,9 TWh, mistä määrästä kolme neljäsosaa tuli lämmön ja sähkön yhteistuotannosta. Maakaasun osuus tuotannon energialähteenä kasvoi (36,5 %), turpeen pysyi ennallaan (21 %) ja kivihiilen laski (23,5 %). Näin myös kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt vähenivät hieman edellisvuodesta. 11

12 Ilmasto- & Energiastrategia Uudet toimet ovat välttämättömiä, jotta Suomi saavuttaa EU:n asettaman hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteen. Avainasemaan nousevat energiankäytön kääntäminen laskuun ja uusiutuvan energian lisääminen. Omavaraista ja kohtuuhintaista sähköä ei silti unohdeta ja lisäydinvoimalle on sijansa hallituksen strategiassa. Uusiutuvat energialähteet vahvistuvat kulutus vähenee Hallitus julkisti Suomen kolmannen kansallisen ilmasto- ja energiastrategian marraskuussa 28, aiemmat olivat vuosilta 21 ja 25. Uusi kunnianhimoinen strategia käsittelee varsin yksityiskohtaisesti tarvittavia konkreettisia toimenpiteitä vuoteen 22 asti. Aina vuoteen 25 ulottuvat toimet ovat viitteenomaisia pitkän aikavälin ennusteita. Strategia osoittaa yksiselitteisesti sen, että uudet ilmasto- ja energiapoliittiset toimet ovat välttämättömiä. Muuten ei Euroopan Unionin ehdottamia energiankäytön tehostamis-, päästöjen vähentämis- ja uusiutuvan energian edistämistavoitteita ole mahdollisuutta saavuttaa. Ilman uusia toimenpiteitä Suomen hiilidioksidipäästöt kasvaisivat vuoteen 22 mennessä 2 prosenttia, kun niiden EU:n asettaman tavoitteen mukaan pitää vähentyä saman verran. Kyse on nimenomaan energiantuotannon ja teollisuuden aiheuttamista päästöistä. Liikenteelle, asuntojen lämmitykselle ja maataloudelle vähennystavoite on 16 prosenttia. Energian loppukulutus laskuun Hallitus asettaa päämääräksi pysäyttää energian kulutuksen kasvu ja kääntää se laskusuuntaan. Tavoite on, että energian loppukulutus vuonna 22 on likimain nykyistä tasoa eli 31 miljardia kilowattituntia (31 TWh). Energiankulutus olisi tällöin lähes 1 prosenttia pienempi kuin mihin kehitys joh-

13 taisi ilman ehdotettuja uusia toimia. Sähkönkulutuksen ennustetaan olevan vuonna 22 noin 1 prosenttia nykytasoa suurempi eli 98 TWh. Ehdotetut toimet purevat erityisen tehokkaasti juuri sähkönkulutukseen, jonka ennakoitaisiin muuten kasvavan huomattavasti enemmän. Suurimmat tehostamispaineet kohdistuvat asumiseen, rakentamiseen ja liikenteeseen. Uusiutuvan energian osuus kasvaa Komission Suomelle esittämä velvoite uusiutuvan energian osuuden nostamisesta on sangen haastava. Hallitus ei kuitenkaan tingi tavoitteesta, joka on 38 prosenttia vuonna 22, vaan pyrkii siihen määrätietoisesti. Ehdoton edellytys tavoitteeseen pääsemiseksi on saada energian loppukulutus lasku-uralle. Uusiutuvan energian lisäkäyttö edellyttää tukija ohjausjärjestelmien rakenteen muuttamista ja tehostamista. Uutena edistämiskeinona on tarkoitus ottaa käyttöön markkinaehtoinen ja kustannustehokas syöttötariffijärjestelmä. Tavoitteen täyttäminen vaatii puuperäisten- ja jätepolttoaineiden ja biokaasun käytön voimakasta lisäämistä. Lämpöpumppujen pitää yleistyä moninkertaisesti kiinteistöjen lämmitysmuotona. Tuulivoimaa tarvitaan lisää 6 TWh, joka tarkoittaa 7 uutta tyypillisesti 3 megawatin (3 MW) tehoista tuulivoimalaa vuoteen 22 mennessä. Ympäristöystävällistä, kohtuuhintaista sähköä Sähkönhankinnan johtoajatuksena hallituksella on, että sähköä on riittävästi ja se on kohtuuhintaista. Samalla sähkönhankinnan tulee tukea ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteita ja sen tulee perustua sähkön ja lämmön hajautettuun yhteistuotantoon. Suomen omalla tuotantokapasiteetilla pitää pystyä kattamaan kulutushuiput ja mahdolliset häiriöt tuontisähkön osalta. Uuden kapasiteetin rakentamisessa etusijalle pääsevät päästöttömät tai vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat, kuten uusiutuvia energialähteitä käyttävät yhteistuotantolaitokset. Rakennettavien laitosten piiriin luetaan myös taloudellisesti kannattavat ja ympäristöllisesti hyväksyttävät vesi- ja tuulivoimalaitokset. Sähköenergian riittävyyden varmistamiseksi Suomeen tarvitaan hallituksen mukaan jo lähivuosina lisää ydinvoimaa. Tällä korvattaisiin päästöjä synnyttävää lauhdutusvoimakapasiteettia ja parannettaisiin sähkönhankinnan omavaraisuutta. Hallitus kuitenkin muistuttaa, että ydinvoiman lisärakentaminen ei merkitse sähkön pysyvää vientiä Suomesta. 13

14 Energiakaupan vuosi sujui vahvasti asiakkaiden tarpeista lähteneiden ratkaisujen toteuttamisena ja uusien tuotantomuotojen tutkimisena ja kehittämisenä. Suunta kohti yhtiön strategian mukaista omavaraista ja päästötöntä sähkön hankintaa jatkui määrätietoisin ottein ja hankkein. Energia- LIIKETOIMINTA Markkinahintojen voimakas heilahtelu sävytti energiavuotta, yhtiön matka kohti omavaraista ja päästötöntä sähkönhankintaa jatkui. Summan tehtaiden uusi elämä on käynnistynyt vauhdilla Haminan Energian kehittäessä alueen energiapalvelujen monipuolisuutta ja yhtiön tuulipuistohankkeen myötä. Kaupankäynnille oli ominaista markkinahintojen voimakas vaihtelu, jota maailmantalouteen iskenyt taantuma ei ainakaan vähentänyt. Kesän lähes huippukorkeita hintoja seurasi sukellus loppuvuoden odottamattoman alhaisiin noteerauksiin. Markkinahintojen nopeat ja voimakkaat vaihtelut aiheuttavat suuria haasteita yhtiön totutun linjan mukaiselle vakaalle hinnoittelulle. Sähköenergian ja maakaasun myyntituotteiden hinnoittelun läpinäkyvyyttä ja ennustettavuutta lisäämällä markkinahintojen muutokset heijastuvat jatkossa loppukäyttäjähintoihin nykyistä nopeammin. Vuoden 29 aikana käyttöönotettava uudistettu asiakasetuohjelma näkyy asiakkaillemme suoraan edullisempina ja tasapuolisempina energian ja palveluiden hintoina. Etuohjelma palkitsee asiakasta pysyvyydestä ja palveluidemme monipuolisesta käytöstä. Asiakasetuohjelman uusimisen myötä S-Bonus -yhteistyömme Osuuskauppa Ympyrän kanssa päättyi vuoden 28 lopussa. Lämpösumma Yhtiön lämpöliiketoiminta on kasvanut viime vuosina määrätietoisin askelin. Uusimmat hankkeet ovat osoittaneet Haminan Energian olevan uskottava ja haluttu kumppani teollisuuden energiapalvelujen toimittajana. Stora Enso Publication Papers Oy Ltd:n kanssa keväällä 28 solmittu sopimus siirsi Summan tehtaiden kaukolämpötoiminnan Haminan Energialle. Sopimuksen tavoitteena

15 on kehittää tehdasalueen energiapalveluja monipuolisiksi siten, että ne osaltaan houkuttelevat uutta yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja alueelle. Vuoden aikana rakensimme alueelle lipeäsäiliön lämmityksen, kaukolämmön tuotantolaitoksen ja tehdassalien ilmalämmitysjärjestelmän. Ne ovat vastanneet hyvin tämän hetken tarpeita ja luovat kustannustehokkaan ja käyttövarman energiapohjan tuleville ratkaisuille. L&T Recoil Oy käynnistää vuoden 29 aikana Haminan satamassa regenerointilaitoksen, missä se valmistaa jäteöljystä raaka-ainetta voiteluaineteollisuudelle. Haminan Energia toimittaa laitokselle pitkäaikaisella sopimuksella kaikki sen tarvitsemat energiahyödykkeet kuten prosessilämmön, sähkön, höyryn ja vedyn. Sähkösumma Haminan Energian pyrkimys omavaraiseen ja päästöttömään sähkönhankintaan eteni lähemmäs tavoitetta kahdella rintamalla. Yhtiö aloitti alkuvuonna mittavan tuulivoimalapuiston suunnittelun Summan tehdasalueelle. Tavoite on rakentaa alueelle neljä tuulivoimalaitosta, joiden yhteisteho on 12 megawattia (12 MW). Voimalat tuottavat valmistuessaan yhteensä 3 miljoonaa kilowattituntia (3 GWh) sähköä vuodessa. Määrä on noin 2 prosenttia yhtiön koko vuotuisesta sähkön myynnistä. Tuulivoimalat pienentävät sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä noin 26 tonnia vuodessa. Voimalat kootaan Winwind Oy:n Haminaan rakennettavalla tehtaalla ja niiden on tarkoitus olla tuotantokäytössä kesällä 21. uusimmat hankkeet ovat osoittaneet yhtiön olevan uskottava ja haluttu kumppani teollisuuden energiapalvelujen toimittajana. Kaukolämmön tuotannossa tulevat tarpeet keskittyvät Haminan keskustaan ja Tervasaareen, missä kiinteistöjen lämmittämiseksi on tutkimustyön kohteena matalaenergiaratkaisu. Lämmönlähteenä tässä edistyksellisessä hankkeessa on tarkoitus käyttää merenpohjan sedimenttikerrosta. Harjun Oppimiskeskus Oy:n kanssa käynnistyi Harjun Voima projektinimellä kulkeva yhteistyöhanke. Sen tavoitteena on kestävää kehitystä tukevan biokaasulaitoksen rakentaminen, joka alkanee vuoden 29 aikana. Pääasiassa paikallisten energiayhtiöiden ja suurten sähkönkäyttäjien perustama ydinvoimayhtiö Fennovoima Oy toimitti valtioneuvostolle hakemuksen uuden ydinvoimalan rakentamiseksi Suomeen. Haminan Energia on mukana hankkeessa ja mikäli se aikanaan toteutuu, tulee meistä omavarainen ja lähes päästötön sähkön hankinnan suhteen. 15

16 Energiajakelu Energian toimituksen riittävän hyvä laatu ja kilpailukykyiset hinnat ovat yhtiön tärkein tavoite. Mittava verkosto ja siihen sitoutunut pääoma vaatii aktiivista verkoston kunnon seurantaa ja optimoituja investointeja. Energiamarkkinaviraston tiukka valvonta saattaa ajaa verkkoyhtiöt eriarvoiseen asemaan. Haminan Energian tärkein tavoite on turvata energiahuollon toimitusvarmuus sekä energian laatu ja kilpailukykyisyys Haminan seudun asukkaille ja elinkeinoelämälle. Yhtiö kehittää energian jakeluverkostoja ja palveluita kustannusvastaavasti ja -tehokkaasti sekä tasapuolisesti kaikki energiamuodot huomioiden. Toimintavarmat sähkö-, kaukolämpö- ja maakaasuverkostot ovat energian jakelun ydin, joiden tehokas ja taloudellinen käyttö on asiakkaidemme etu. Haminan Energia perusti tätä työtä vahvistamaan alkuvuodesta 28 Asennuspalvelut- yksikön, joka keskittyy verkoston käyttö- ja kunnossapitotoimintaan. Yhdeksän henkilön iskuryhmä löytyi lähiseudulta ja he kävivät läpi mittavan perehdyttämis- ja koulutusjakson kevään ja kesän aikana. Tällä merkittävällä satsauksella Haminan Energia nostaa verkostojen toiminnan ja laadun sekä asiakaspalvelun aivan uudelle tasolle. Sähkön ja kaukolämmön käytön kasvu Haminan alueella on vakaata ja helpommin ennustettavaa. Maakaasuun suhdanteet vaikuttavat enemmän ja käyttö vaihtelee suuresti taloustilanteiden mukaan. Oleellista on kunkin energiamuodon osalta varmistaa yhtiön siirtokapasiteetin riittävyys ja verkoston optimaalinen mitoitus. Tähtäin tulevaisuudessa Haminan Energialle on tehtävänsä mukaisesti tärkeää hoitaa ja ylläpitää verkosto-omaisuutta tehokkaasti ja taloudellises-

17 ti. Yhteiskunnan ja ympäristön tarpeet muuttuvat ja yhtiön on kyettävä turvaamaan huolto- ja toimitusvarmuus kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Yhtiön verkostosuunnittelun yksi avaintehtävä on seurata vuosien ja ikääntymisen vaikutuksia verkoston tilaan ja kuntoon. Toiminta vaatii aktiivista ja jatkuvaa tarkastustoimintaa eri komponenttien osalta. Tietojärjestelmien avulla kerätty informaatio pysyy ajan tasalla ja järjestyksessä. Tiedon määrä ei kuitenkaan tee autuaaksi, vaan työ pitää pystyä suuntaamaan käytännön saneeraustoimiksi. Niin että yhtiö voi ennakoida ja suunnata toimet järkevästi ja taloudellisesti juuri oikeisiin osiin verkostoa. Tulevaisuuden haasteet ovat muuten tuttua juttua. Energian toimituksen edelleen hyvä laatu, lyhyet ja järkevät keskeytysajat sekä riittävä toimitusvarmuus ovat seikkoja, joita yhtiö ja asiakkaamme arvostavat. Valvovan silmän alla Energiamarkkinavirasto valvoo lujalla otteella suomalaisten verkkoyhtiöiden toimintaa. Oli mittarina sitten toiminnan tehokkuus tai sallittu tuotto, luvut ovat tiukan tarkastelun kohteena ja liikkumavara tuntuu joskus ahtaalta. Tulevaisuudessa ote ei ainakaan löysty, siitä pitää huolen EU omalla lainsäädännöllään. Markkinoiden edelleen avaaminen ja valvonnan tehostaminen on määrä johtaa tehokkaaseen ja korkealaatuiseen verkostojen käyttöön. Toimiiko valvonta ja johtaako se alun perin tavoiteltuun tasapuoliseen kohteluun on sitten oma kysymyksensä. Haminan Energia seuraa kriittisesti asioiden etenemistä ja yhtiö pitää tiukasti seudun ja asiakkaiden puolia oikeudenmukaisten toimien toteutumiseksi. Verkkoyhtiöiden kohtuullisen tuoton määrittelyssä on yhtenä elementtinä käytetty KAH -laskentaa, millä pyritään määrittelemään keskeytysten aiheuttama rahallinen haitta asiakkaalle. Onko annettu 2 prosentin liikkumavara poikkeuksellisiin olosuhteisiin riittävä, on aiheuttanut paljon kriittisiä puheenvuoroja. Erilaisissa olosuhteissa toimivat yhtiöt eivät saa välttämättä tasapuolista kohtelua laskentaa sovellettaessa. Mikäli tiukentuva valvonta lisää kustannuksia teettämällä lisää tilastoja ja vertailuja, on valittu tie vaarallisen liukas. Yhtiön resurssit tulee saada kohdennettua palvelemaan asiakkaita ja turvaamaan heidän energian saantinsa toimintavarmasti ja edullisesti. Tämä on Haminan Energian ensisijainen ja tärkein päämäärä. Toimintavarmat sähkö-, kaukolämpöja maakaasuverkostot ovat energian jakelun ydin, joiden tehokas ja taloudellinen käyttö on asiakkaidemme etu. 17

18 Tieto- HALLINTO Haminan Energian tarjoama langaton Wimax-laajakaistaverkko löi itsensä lopullisesti läpi vuoden aikana erityisesti vapaa-ajan asuntojen omistajien keskuudessa. Yhtiön tiedonsiirtoverkosta on kehittymässä luotettava konsepti automaattiselle mittarinluvulle (AMR). Online- ja elasku-palvelu tarjoavat asiakkaille ympärivuorokautisen palvelukanavan. Tietohallinnon rooli on tarjota yrityksen liike- ja tukitoiminnoille ajanmukaiset ja turvalliset tietotekniikkapalvelut. Työ merkitsee nykyisten järjestelmien kehittämistä sekä uusien ja innovatiivisten ratkaisujen tutkimista ja testaamista. Investoimme vuoden aikana vahvasti tietoturvan parantamiseen, työ sisälsi niin teknisiä ratkaisuja ja järjestelmiä kuin henkilöstön koulutusta. AMR eli automaattinen mittarinluku on yleistymässä kovaa vauhtia verkkoyhtiöiden käytössä. Kehitimme ja testasimme luotettavan tietoliikenneratkaisun mittaustiedon siirtämiseksi ja käsittelemiseksi. Menetelmä mahdollistaa luentapalvelun turvallisen toteuttamisen ulkoisen yrityksen toimesta niin haluttaessa. Valokuitua ja langattomuutta Haminan Energian tarjoama langaton Wimax-laajakaistaverkko löi itsensä lopullisesti läpi vuoden aikana. Erityisesti vapaa-ajan asuntojen omistajat Haminan saaristossa ja Virolahdella totesivat Wimaxin kilpailukyvyn ja ominaisuudet lyömättömiksi. Harvempaan asutuilla alueilla Wimax-tekniikka onkin omimmillaan seuduilla, joihin perinteiset kuparikaapeliyhteydet ovat vaikeasti toteutettavissa ja on vahva kilpailija ja muiden matkapuhelinoperaattoreiden 3G-verkon laajakaistapalveluiden kanssa.

19 Kuitua rakennukseen eli FTTB -tekniikka on uuden sukupolven verkkoratkaisu, jossa kiinteistöliittymä toteutetaan tuomalla valokuitu taloyhtiön tiloihin. Kehitimme vuoden aikana tekniikkaan liittyvää palvelukonseptia ja testasimme pilottiratkaisuilla sen käytännön toimivuutta. Tietoverkkojen toteuttaminen valokuidulla sekä langattomuuteen perustuvalla tekniikalla ovat tulevaisuutta. Haminan Energialle se tarkoittaa nykyisen oman kuituverkon ja langattoman Wimax-verkon laajentamista lähivuosina uusille alueille. Lisäksi tekniikka mahdollistaa uusien laajakaistaan perustuvien innovatiivisten palveluratkaisujen kehittämisen asiakasrajapintaan. Sähköistä palvelua tietojärjestelmää etsien Toteutimme yhdessä asiakaspalvelun kanssa asiakkaillemme sähköisen Online-palvelun, missä voi ympäri vuorokauden selata mittaus-, laskutus ja asiakastietojaan. Palvelussa voi lisäksi ilmoittaa mittarilukemia, päivittää omia tietojaan ja saada energiankäyttöraportteja. Myös laskun saaminen ja maksaminen on mahdollista sähköisesti tuottamamme E-laskupalvelun myötä. E-lasku on nykyaikainen, helppo ja ympäristöystävällinen tapa maksaa energialasku omassa verkkopankissa. Asiakastietojärjestelmän rooli on kyetä palvelemaan asiakkaitamme monimuotoisesti niin sähkö-, maakaasu-, kaukolämpö- kuin laajakaistapalvelujen osalta. Nopean ja reaaliaikaisen asiakaspalvelun ja asiakkuuksien hoidon varmistaminen korostuu entisestään monikanavaisessa ja nopeatempoisessa asiakastyössä. Uuden sukupolven järjestelmän löytäminen ja rakentaminen tarpeitamme vastaavaksi luo meille positiivisen haasteen. Oma osuutemme tulee olemaan merkittävä toimivan ja asiakkaitamme palvelevan järjestelmän kokoamisessa. yhtiön tiedonsiirtoverkosta on kehittymässä luotettava konsepti automaattiselle mittarinluvulle. 19

20 Tuloksia seudun hyväksi Haminan Energia vastaa toimintansa taloudellisella tuloksella omistajansa Haminan kaupungin tuotto-odotuksiin. Hyvä tulos suuntautuu täysimääräisesti seudun kehittämiseen ja sitä kautta asukkaiden ja yritysten eli asiakkaidemme elin- ja toimintaolosuhteisiin. taloudellinen vastuu Haminan Energian taloudellisesti kannattava toiminta koituu koko seudun elinvoimaisuuden hyväksi. Yhtiön tuottamat innovatiiviset energiapalvelut parantavat alueen yritysten ja asukkaiden toiminta- ja elinolosuhteita. Useat merkittävät kumppanuudet ja yhtiön kasvanut rooli työllistäjänä ovat tästä oivia esimerkkejä. Taloudellinen tulos ja kannattava terve liiketoiminta luo pohjaa yrityksen toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Panokset kohdistuvat paikallisiin investointeihin ja työpaikkojen luomiseen ja säilyttämiseen Haminan seudulla. Haminan Energian tilikausi 28 tuotti voittoa euroa. Tästä summasta yhtiön hallitus esittää maksettavaksi osinkoa omistajalle eli Haminan kaupungille 83. euroa. Jäljelle jäävä osa esitetään kirjattavaksi yhtiön vapaaseen pääomaan. Yhtiön liiketoiminnallinen tulos toteutui tavoitteen mukaisena, vaikka vuosi oli haasteellinen voimakkaasti heiluneiden markkinahintojen ja loppuvuonna iskeneen talouden taantuman vuoksi. Haminan Energian investoinnit olivat tilikaudella yhteensä 1,6 miljoonaa euroa. Investoinneilla ja käynnistetyillä kehityshankkeilla on hyvän tuloskehityksen ohella positiivinen vaikutus tulevien vuosien toimintaan. Laajamittaisia hankkeita Vuosi 28 oli lähtölaukaus monelle merkittävälle hankkeelle, jotka toteutuvat lähivuosien aikana. Summaan nouseva

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Enterprise Forum, 5.11.2009 Maria Kopsakangas-Savolainen 1 Euroopan unionin energiapolitiikka Euroopan yhteisöjen komission (2007)

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Uusiutuva energia - mahdollisuus vai haavekuva? Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Esityksen sisältö Miksi uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä? Suomen tavoite ja keinot Metsä- ja tuulienergiaa EU:n energian

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energian hankinta ja kulutus 2013 Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013 Energian kokonaiskulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna

Lisätiedot

Haasteista mahdollisuuksia

Haasteista mahdollisuuksia Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010 Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Muuttuva toimintaympäristö ja Suomi Globaaleja haasteita Ilmastonmuutos Riippuvuus fossiilisista polttoaineista

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1. . EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot