sisällys 3 Haminan Energian vuosi Toimitusjohtajan katsaus 6 Varatoimitusjohtajan katsaus 10 Energiavuosi Ilmasto- & Energiastrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "sisällys 3 Haminan Energian vuosi 2008 4 Toimitusjohtajan katsaus 6 Varatoimitusjohtajan katsaus 10 Energiavuosi 2008 12 Ilmasto- & Energiastrategia"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 28

2 sisällys 3 Haminan Energian vuosi 28 4 Toimitusjohtajan katsaus 6 Varatoimitusjohtajan katsaus 1 Energiavuosi Ilmasto- & Energiastrategia 14 Energialiiketoiminta 16 Energiajakelu 18 Tietohallinto 2 Taloudellinen vastuu 22 Ympäristövastuu 24 Sosiaalinen vastuu 26 Hallituksen toimintakertomus 28 Hallitus 3 Tilinpäätös 46 Annual Report 48 Yhteystiedot

3 3

4 Toimitusjohtajan Näillä kaikilla hankkeilla on myös merkittävä panos paikallikatsaus Energiapolitiikan muutostuulet Energiapolitiikka on muuttunut viime vuosina taisteluksi ilmastonmuutosta vastaan. Kasvihuonekaasujen vähennyskeinot paremmuusjärjestyksessä ovat selvät: energiansäästö, kierrätys, energiatehokkuuden lisääminen, uusiutuvat energianlähteet ja päästötön energian tuotanto. Haminan talousalue on onnistunut hyödyntämään tätä uutta ajattelutapaa ja liiketoimintamahdollisuuksia energia-alalla. Haminasta on kasvamassa uusien energiamuotojen, kierrätyksen ja päästöttömän tuotannon edelläkävijä. Winwind Oy:n tuulivoimatehtaan kautta alueelle syntyy tuulivoimateollisuuteen pohjautuva klusteri. Haminan Energia on samassa yhteydessä tehnyt merkittävän päätöksen rakentaa alueelle tuulivoimapuiston, joka nostaa yhtiön tuulivoimatuotannon noin 3 prosenttiin, mikä on ennenkuulumattoman suuri osuus energiayhtiökentässä. L&T Recoil Oy:n voiteluöljyjen kierrätyslaitos pystyy käsittelemään kaiken Suomessa syntyvän voiteluöljyjätteen ja St1 Biofuels Oy:n bioetanolitehdas perustuu elintarviketeollisuuden jätemateriaalin uudelleen käyttöön autojen polttoaineeksi. St1 Biofuels Oy on juuri päättänyt kaksinkertaistaa Haminan tuotantonsa. Yhtiön liiketoiminnallinen tulos toteutui suunnitellusti. Vaikka vuosi olikin erittäin haasteellinen energiahintojen voimakkaan muuttumisen ja taloustilanteen synkistymisen takia yhtiö onnistui hyödyntämään muuttuneen markkinatilanteen ja avautuneet mahdollisuudet siten, että vuoden 28 tulos säilyi hyvänä. Haminan Energia ja Harjun Oppimiskeskus Oy ovat suunnittelemassa Harjuun biokaasulaitosta, joka pystyy hyödyntämään maatalouden, karjatalouden ja kotitalouksien jätteen ja luomaan siitä biokaasua liikenteeseen ja ympäristöystävällistä lannoitetta maatalouteen. Fennovoima Oy:n ydinvoimahankkeella on valtava merkitys Haminan talousalueen kasvihuonekaasun aiheuttaman jalanjäljen pienentämisessä.

5 sen työllisyyden ja elinkeinoelämän tukemiseen. Mikäli Fennovoima Oy:n laitos toteutuisi Ruotsinpyhtäälle, merkitsisi se noin 6 vakituista työpaikkaa, eikä tätä tehdasta hevin lopetettaisi tai siirrettäisi ulkomaille. Muutosten tuulien hyödyntämisessä Haminassa on myös hyvä esimerkki Google-yhtiön sijoittuminen Summan tehdasalueelle. Perinteinen paperiteollisuus muutetaan tietoteknisiksi palveluiksi. Vuoden 28 tärkeimmät panostukset Toiminnan kannalta kauaskantoinen ratkaisu oli oman asennusorganisaation perustaminen ja siihen liittyvä henkilöstön koulutus. Perustaminen tuki myös lakkautetun paperitehtaan henkilöstön uudelleen sijoittumista, jolloin siihen saatiin merkittävä TE-keskuksen ja Stora Enso Oyj:n tuki. Tärkeimmät investoinnit suuntautuivat L&T Recoil Oy:n tuotantolaitokseen sekä Summan tehdasalueen lämmitysjärjestelmiin. Yhtiö teki historiansa suurimman investointipäätöksen tuulivoimapuiston rakentamisesta Summan tehdasalueelle. Uusiutuvan energian käytön lisäämisen ohella, ratkaisu helpottaa osaltaan tehdasalueen rakennemuutosta sekä tukee uusien yritysten sijoittumista Haminaan. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan keihäänkärki suuntautui biokaasutuotantoon, jonka tuloksena on syntymässä biokaasulaitos Harjuun. Biokaasutuksen tekninen ja taloudellinen järkevyys on herättänyt vihdoin muutkin tahot selvittämään olisiko myös yhdyskunnan tai teollisuuden lietteet järkevämpi mädättää polttamisen tai kompostoinnin sijaan. Tulevaisuuden näkymät Synkästä taloustilanteesta huolimatta EU tulee jatkamaan päästöjen vähentämiseen tähtäävää politiikkaa. Tukea toiminnalle tultaneen saamaan USA:n uudelta johdolta, joka näyttää suhtautuvan vakavasti ilmastonmuutokseen ja sen torjumiseen. Taloustilanteen heikkenemisen vuoksi suhtautuminen tehokkaaseen ja taloudelliseen ydinvoimaan muuttuu myös suopeammaksi. Yhtiön strategiset panostukset tulevaisuuden tuotantomuotoihin; tuulivoimaan, biokaasuun ja ydinvoimaan näyttävät tämän hetken skenaariossa erittäin onnistuneilta ja tulevat toteutuessaan lisäämään yhtiön liiketoimintamahdollisuuksia muuttuvassa energiakentässä. Yhtiö on myös onnistunut hyvin hyödyntämään lopetetun Summan paperitehtaan tarjoamat mahdollisuudet. Tämän alueen ja satama-alueen teollisuuden kehitys tarjoaa hyvät liiketoimintamahdollisuudet jatkossakin. Palvelun laatu, tehokkuus ja saatavuus ovat menestyksen avaintekijöitä edelleenkin energiamarkkinoilla. Yhtiön oman asennusorganisaation perustaminen oli onnistunut ratkaisu. Yhtiö tulee lisäämään henkilöstöä ja panostamaan koulutukseen edelleen vuoden 29 aikana. Näillä panostuksilla turvataan paikallinen, hyvä palvelu jatkossakin. Lämmin kiitos henkilöstölle ja sidosryhmillemme kuluneesta vuodesta 28! Muutoksen tuulien puhaltaessa toiset rakentavat tuulensuojia ja toiset tuulimyllyjä. Vuoden 28 onnistumista tärkeämpänä näen vuoden aikana toteutettujen uusien investointien, sopimusten ja kehityshankkeiden positiivisen vaikutuksen tulevaisuuteen. Yhtiön osakkuushankkeet, Fennovoiman ydinvoimahanke ja Keljonlahden voimalaitos, etenevät suunnitelmien mukaan. Vuoden alussa yhtiö tiivisti verkottumistaan liittymällä Voimatori-yhtiön osakkaaksi. Timo Toikka Toimitusjohtaja 5

6 Omistajapolitiikka Varatoimitusjohtajan katsaus Markkinoiden myllerryksessä uusien liiketoimintojen ja toimintamallien lanseeraamisessa on tärkeää muistaa yrityksen päätehtävä. Kun ydintehtävä on selkeä, on mahdollista saavuttaa asetetut tavoitteet välttäen toimituskatkoja ja laatuongelmia. Hyvä omistajapolitiikka ohjaa yrityksen kehityksen vakaalle pohjalle. Haminan Energia Oy:n omistajapolitiikassa todetaan, että yhtiön tavoitteena ei ole ensisijaisesti tuottaa voittoa omistajalleen vaan tavoitteena on turvata energiahuollon toimintavarmuus, energian laatu ja hinnan kilpailukykyisyys, josta koostuu Haminan kaupungin sekä sen asukkaiden ja elinkeinoelämän toiminnan tärkeä perustekijä. Yhtiön tulee toiminnassaan ja hinnoittelussaan toimia tasapuolisesti ja kustannusvastaavasti sekä kehittää energianhuoltoverkostoja ja palveluntarjontaa niin, että alueen luonnollinen kasvu on mahdollista. Yhtiön tulee toimia siten, että se omalla tulorahoituksellaan kattaa normaalit verkostojen laajennus- ja ylläpitoinvestoinnit sekä parantaa rahoitusasemaansa. Yhtiön tavoitteena on eri energiamuotojen toimitusvarmuuden ja riittävän laatutason ylläpitäminen, josta tulee voida huolehtia myös poikkeustilanteissa olosuhteiden mahdollistamalla tavalla. Yhtiön liiketoiminnan taloudellisuudesta ja kannattavuudesta tulee huolehtia siten, että asiakkaat saavat eri energiamuotoja ja niihin liittyviä palveluja pitkällä aikavälillä mahdollisimman edullisesti ja kilpailukykyisesti. Yhtiön tulee toiminnassaan panostaa maakaasun käytön kilpailukykyisyyteen ja monipuolistamiseen. Toisin sanoen yhtiön tulee omalla toiminnallaan osana Haminan kaupunkia toimia siten, että se omalta osaltaan edesauttaa ja edistää olemassa olevan yritystoiminnan elinkelpoisuutta alueella sekä uusien yritysten sijoittumista alueelle. Yhtiön tavoitteet ja strategia Tämän tehtävän mukaisesti yhtiön tärkein tavoite on sen verkosto-omaisuuden hoito ja ylläpito tehokkaasti sekä taloudellisesti ja lisäksi on kyettävä turvaamaan huolto- ja toimitusvarmuus. Liiketoiminnan strategisessa suunnitelmassa todetaan tarve oman tuotannon lisäämiseen ja nimenomaan hajautetun tuotantoteknologian kehittämiseen. Tuotekehitystoiminnan painopisteenä tulee olla pienimuotoinen, uusi

7 ja hajautettu tuotanto uusiutuvilla polttoaineilla sekä hajautetun tuotannon ohjausjärjestelmien jatkokehittäminen. Aktiivinen tuotekehityspanos tulee suunnata uusiin tuotantotekniikoihin, biokaasutuotantoon sekä puupolttoaineisiin. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös panostamista henkilöstöön. Henkilöstöpolitiikkaa ja henkilöresursseja on kehitettävä panostaen osaamiseen ja ammattitaitoon, tietotekniikan ja informaation hallintaan sekä myyntipainotteiseen asiakaslähtöisyyteen. Toiminnan tulee olla järjestelmällistä ja sisäinen yrittäjyys korkealla tasolla. Tulevat haasteet Valtioneuvoston eduskunnalle marraskuussa 28 antamassa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategisessa selonteossa todetaan, että ilmastonmuutoksesta ja sen torjunnasta on tullut aikamme suurimpia haasteita koko ihmiskunnalle. Ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kasvihuonekaasupäästöistä noin 8 prosenttia on peräisin energian tuotannosta ja kulutuksesta, mukaan lukien liikenne ja tästä syystä ilmasto- ja energiapolitiikka ovat erottamattomasti yhteen liitetyt. Kotimaisen energian ja erityisesti uusiutuvan energian osuuden tulee kasvaa huomattavasti nykyisestään. Strategian mukaisessa kehityksessä uusiutuvan energian osuus tulee nostaa 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta. Energiajärjestelmämme monipuolisuus paranee ja samalla riskit siitä, että maamme ulkopuoliset energiakriisit voisivat vaarantaa energiahuoltoamme, vähenevät ja energiatarpeen tyydyttäminen perustuu entistä enemmän sähkön käyttöön. Ilmasto- ja energiastrategiassa esiteltyjen skenaarioiden mukaan sähkönkulutus vuonna 22 on 13 TWh (terawattituntia), primäärienergiakulutus 479 TWh, energian loppukulutus 347 TWh ja kasvihuonekaasupäästöt 89 Mt CO2- ekv (miljoonaa ekvivalenttista hiilidioksiditonnia) ja vastaavat päästöt päästökauppasektorin ulkopuolella 36 Mt CO2-ekv. Tavoitteessa vuonna 22 saisi sähkönkulutus olla enintään 98 TWh, primäärienergiakulutus enintään 43 TWh, energian loppukulutus enintään 31 TWh ja päästökauppasektorin ulkopuolisten päästöjen tulisi olla enintään 3 Mt CO2-ekv. Maatalouspohjainen bioenergia Haminan Energia Oy on jo vuosien ajan omassa strategisessa suunnittelussaan ottanut huomioon tulevat haasteet, jotka konkretisoituvat asiakasrajapinnassa kohonneina energian hintoina. Hintojen valossa tuleva kehitys on ollut nähtävissä jo pitempään. Kehitys- ja tutkimuspanoksien kohdentaminen muun muassa maakaasua korvaavien kaasujen tuotantoon on sisältänyt selvitykset ja paneutumisen erilaisiin kaasutustekniikoihin, biokaasuntuotantoon eri tekniikoilla ja vuosien aktiivisen panostuksen ja osallistumisen polttokennotutkimusprojekteihin. Olemme päätyneet siihen lopputulokseen, että lyhyellä aikajänteellä konkreettisin tulos tullaan saavuttamaan biokaasutuotannossa mädätystekniikalla. Raaka-aineresepti tulee sisältämään taajamissa yhdyskuntajätteen hyödyntämisen ja haja-asutusalueilla maatalouden jätteiden, karjanlannan ja muun vastaavan maataloustuotannossa syntyvän mätänevän jätteen hyödyntämisen sekä lisäksi myös peltoalasta tietyn osan hyödyntämisen energiakasvien viljelyssä. Valtioneuvoston eduskunnalle antamassa selonteossa todetaan maatalouden bioenergiasta, että edistetään energiakasvien tuotantoa sekä maatalouden sivuvirtojen ja lannasta saatavan bioenergian käyttöä mm. biokaasun muodossa siten, että niihin perustuva uusiutuvan energian määrä saavuttaa noin 4-5 TWh:n tason. Biokaasun käyttökohteet ovat rajattomat samalla tavalla kuin maakaasunkin. Lisäksi sen tuotannossa syntyvistä lopputuotteista toinen voidaan maatalousjätteiden osalta hyödyntää lannoitteena ja yhdyskuntajätteenkin osalta jo tänä päivänä maanparannusaineena. Maataloudessa biokaasun käyttökohteet ovat rajattomat samalla tavalla kuin maakaasunkin. väkilannoitteiden korvaaminen paikallisesti tuotetulla lannoitteella, joka korvaa fossiilisia polttoaineita runsaasti käyttävän ja usein ulkomaankaupan tasapainoa rasittavan tuontikaupan tuotteita, on todella suuri merkitys kansantaloudellisesti sekä paikallisesti työllisyyttä tukevana maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitäjänä. Olemme todenneet, että mädätys tekniikkana on vanha ja teknisesti hallinnassa oleva prosessi. Tulevaisuuden tuotekehityspanokset tuleekin kohdentaa biokaasun puhdistusprosessin kehittämiseen taloudellisesti edullisempien teknisten vaihtoehtojen löytämiseksi ja siten biokaasun kilpailukyvyn turvaamiseen muutenkin kuin yhteiskunnan tuella, syöttötariffeilla. Virojoelle Harjun Oppimiskeskus Oy:n kanssa yhteistyössä tehtävä biokaasureaktorihanke on juuri sitä tutkimus- ja kehitystyötä, mitä tulevaisuudessa on tehtävä. Onneksi valtiovaltakin on mukana talkoissa ja tuellaan mahdollistaa kyseisten hankkeiden eteenpäin viemisen. Lähes puhtaan metaanin lisäksi prosessi tuottaa maatalouden lannoitteita; biokaasureaktorin läpikäyneessä lietteessä typpi ja fosfori ovat liukenevassa muodossa ja siten erinomaisia hajuttomia lannoitteita. Vilja ja heinäpelloilla muuta lannoitusta ei tarvita. EVIRA on myöntänyt hankkeelle tarvittavan lannoitevalmisteluvan. Kun arvioidaan maatalouden bioenergiapotentiaaleja, on otettava huomioon ennen muuta karjatalouden lanta, kasvijätteet sekä muut jätemateriaalit. Hyödyntämisessä on myös otettava huomioon 7

8 mahdolliset erilaiset tuotantotekniikoiden kehittymisnäkymät. Näillä voidaan korvata uusiutumattomia energiaraakaaineita niin maatiloilla kuin muussakin energiantuotannossa. Lisäksi biokaasun tuotantoa voidaan lisätä käyttämällä prosessissa lisäraaka-aineena muun muassa elintarviketeollisuuden sivutuotteita tai orgaanisia jätemateriaaleja sekä yhdyskuntajätteitä. Suomen nykyinen eläinkanta tuottaa vuodessa runsaasti lantaa, mistä voidaan biokaasutuksella tuottaa energiaa. Jotta koko lantamäärän saaminen energiatuotannon piiriin olisi taloudellisesti mielekästä, on välttämätöntä lisätä panoksia hajautetun pienimuotoisen bioenergian tuotantolaitteistojen kehittämiseksi. Hyödyntämistä rajoittavat muun muassa eläintuotantoyksiköiden pieni koko ja niiden hajanainen sijainti. Lannan hyödyntämisellä biokaasun tuotannossa on siitä saatavan energian lisäksi myös muita huomattavia myönteisiä ympäristövaikutuksia. Biopohjaiset liikennepolttoaineet Ilmasto- ja energiastrategiassa todetaan tarvetta olevan liikenteen toisen sukupolven biopohjaisten polttoaineiden kehittämiseen järjestelmällisellä tutkimus-, tuotekehitys- ja demonstraatiotoiminnalla. Tavoitteena on laajamittainen liikennepolttoaineen tuotanto Suomessa. Lisäksi Suomi sitoutuu siihen, että biopohjaisten polttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista on vähintään 1 prosenttia vuonna 22. Tuolloin nestemäisten biopolttoaineiden määrä olisi noin 6 TWh, josta suurin osa hyödynnettäisiin liikennekäytössä. Suomen tavoitteena on saada uusiutuvan energian edistämistä koskevaan direktiiviesitykseen muutos siten, että turpeesta valmistettu diesel hyväksyttäisiin polttonesteeksi. Tällä voidaan kattaa osa 1 prosentin velvoitteesta koskien edellä mainittua tavoitetta, mikäli turvedieseliä voidaan tuottaa EU:n kestävyyskriteerit täyttävällä tavalla. Tätä silmällä pitäen edistetään turvedieselin käyttöä ja tuotantoa voimaperäisesti. Ei kuitenkaan tulisi unohtaa, että biokaasu soveltuu erinomaisesti liikennepolttoaineeksi samoin kuin maakaasu. Biokaasun käyttö maailmalla liikennepolttoaineena on yleistä ja kaasukäyttöisten autojen saatavuus paranee Suomessakin. Maakaasuverkkoon onkin rakennettu runsaasti liikennepolttoaineen jakeluasemia. Hyödyntämällä yhdyskuntajätteen jälkikäsittelyssä biokaasutuotantoa voidaan biokaasun liikennepolttoaineen jakeluasemien määrää lisätä todella paljon ja samalla vähentää päästöjä tavoitteiden mukaisesti. Tuulivoima Valtioneuvoston eduskunnalle antamassa selonteossa tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho nykyisestä noin 12 MW:n tasosta noin 2 MW:iin vuoteen 22 mennessä, jolloin vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 TWh. Tuulivoiman tuotantoon soveltuvien hyväksyttävien sijoituspaikkojen rajallisuus, lupaprosessit, tuulivoimatoimittajien toimituskapasiteetti sekä asennus- ja suunnitteluhenkilöstön riittävyys asettavat haasteita tuulivoiman rakentamisessa. Tuulivoimaa rakennetaan lähinnä sellaisille alueille, missä se on kustannustehokkainta. Laitosrakentamisessa pyritään laajoihin yhtenäisiin alueisiin, tuulipuistoihin. Summan tuulipuisto on hyvä osoitus siitä, että hanke voidaan saada ripeästi liikkeelle, silloin kun aikailematta tartutaan tarjolla olevaan mahdollisuuteen. Joitakin vuosia sitten tehdyn selvityksen lopputuloksena oli, ettei Haminan sataman läheisyyteen haluta rakennettavan tuulivoimaa. Onneksi Kemissä tilanne oli toinen. Siellä on jo yhdentoista voimalan tuulipuisto, jonka kokonaiskapasiteetti on 33 MW. Summassa kohtasivat erilaisten toimijoiden intressit ja meillä on mahdollisuus lisätä tulevaisuudessa tuulivoiman tuotantokapasiteettia, mikäli markkinoilla on siihen tarvetta. Tuulivoimaloiden kokoonpanotehtaan sijoittuminen Haminaan lisää entisestään tuulivoimatekniikan tietämystä alueella ja kehittänee myös tuotannon lisäämismahdollisuuksia. Sähkön käytön kehitys, tehokkuustavoitteet ja verotus Valtioneuvoston eduskunnalle antamassa selonteossa nähdään, että sähköenergian käytön kasvu hidastuu luontaisesti ilman uusia toimenpiteitäkin teknologian uudistumisen ja energian hinnan nousun sekä päästökaupan vaikutuksesta. Lisäksi kehitykseen vaikuttavat myös EU:n energiapalveludirektiivin toimeenpano, EU:n muut tehostamistoimet ja tämän strategian mukaiset energiatehokkuustoimet. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta sähkön kulutus kasvaisi aiempaan nähden verrattain hitaasti lähimmän runsaan kymmenen vuoden aikana. Nähtäväksi jää, miten energian käyttö kaiken kaikkiaan kehittyy ja suurin vaikutus tullee olemaan maailmantalouden kehityssuunnalla. Mikäli teollinen tuotanto suhdanteista johtuen vähenee, pienenee myös energian käyttö ja samalla päästökauppamenetelmän ohjausvaikutukset. Toisaalta selonteossakin todetaan, että sähköenergian suhteellinen osuus koko energian käytöstä tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Lisäksi selonteossa todetaan, että energiatehokkuus-, energiaturvallisuus-, ympäristötavoitteiden ja erityisesti uusiutuvan energian edistämistavoitteen valossa olisi pyrittävä siihen, että myös sähkön käytön tehokkuutta on lisättävä ratkaisevasti. Strategiseksi tavoitteeksi asetetaan, että sähkön kokonaiskulutus olisi pienentynyt tai ei ainakaan kasvaisi vuoteen 22 mennessä. Kaikesta huolimatta myös selonteko lähtee siitä olettamuksesta, että sähkön käyttö tulee kasvamaan ja vuoteen 22 mennessä tulisi maahamme saada uutta voimalaitoskapasiteettia kulutuksen kasvun kattamiseksi sekä vähenevän tuonnin korvaamiseksi noin 4 MW. Lisäksi tulee varautua korvaamaan tuotannosta poistuvaa vanhaa kapasiteettia. Vireillä on kolme hanketta rakentaa lisäydinvoimaa Suomeen. Yhdestä hankkeesta on jätetty periaatepäätöshakemus ja kahdesta muusta ovat ympäristövaikutusarviot meneillään. Kaikkia näitä hankkeita käsitellään

9 tasapuolisesti ydinenergialain edellyttämää periaatepäätöstä valmisteltaessa. Mikäli kuudennesta ydinvoimalaitosyksiköstä tehtäisiin myönteinen periaatepäätös ja yksikkö saisi rakentamisluvan, voisi se valmistua vuoden 22 paikkeilla. Kuten aiemmin on esitetty, sähkökapasiteetin tarvetta tarkasteltaessa pidetään lähtökohtana selonteon mukaista sähkönkulutusennustetta, koska sähkön häiriötön saanti yhteiskunnalle halutaan taata. Ydinvoiman osalta sähkön kulutuksen ja hankinnan kehityksen tarkastelu johtaa seuraavaan linjaukseen. Selonteon mukaan energiaverotusta kehitettäessä pyritään siihen, että verotus nykyistä johdonmukaisemmin ottaa huomioon energialähteiden ympäristövaikutukset ja että järjestelmä ottaa huomioon muut ohjauskeinot kuten päästökauppajärjestelmän ja uudet uusiutuvan energian edistämiskeinot. Tämä tarkoittaa mm. energiaverotuksen painottamista päästökaupan ulkopuolisille sektoreille sekä sähköntuotannon tukien poistamista siltä osin kuin ne ovat päällekkäisiä uusien tuki-instrumenttien kuten käyttöönotettavien syöttötariffien kanssa. Liikenteen ja moottoripolttoaineiden osalta energiaverotusta kehitetään siten, että se tukee sellaisten vaihtoehtoisten ja uusiutuvien polttoaineiden ja energialähteiden kehittämistä ja käyttöä, jotka tehokkaimmin vähentävät liikenteen päästöjä ja joiden tuotanto täyttää muutenkin kestävän kehityksen vaatimukset. Energiaverotuksen tulee kuitenkin aina täyttää energiavero- ja muun yhteisölainsäädännön vaatimukset ja sopeutua niiden mahdollisiin muutoksiin. Energiansäästöllä on kuitenkin suora vaikutus myös energiantuotannon päästöihin. Energian säästön ensisijaisena tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen kustannustehokas vähentäminen. Ilmastopolitiikan lisäksi energiaa on edelleen tärkeää säästää myös perinteisistä syistä kuten esimerkiksi energian saatavuuden turvaaminen, energiakustannusten alentaminen ja muut ympäristönäkökohdat. Ohjausmekanismit Keskustelussa on edelleen esillä myös uusiutuvia energialähteitä käyttävän sähköntuotannon ostopakkoon perustuvat syöttötariffit sekä vihreän sähkön sertifikaatit. Valtioneuvoston selonteossa todetaankin, että Suomessakin on perusteltua ottaa käyttöön uusi järjestelmä muun muassa siksi, että valtion talousarviomäärärahojen lisääminen on vaikeaa ja moninkertaistaminen ei ole mahdollista. Syöttötariffi rahoitetaan valtion talousarvion ulkopuolelta suoraan sähkön kuluttajilta kerättävällä maksulla. Tarkoitus on varmasti hyvä, mutta syöttötariffien käyttöönotto tai muu tuotannon tukeminen yhteiskunnan varoilla saattaa olla harhaanjohtavaa pitkällä tähtäimellä. Vihreät sertifikaatit ovat nykyiselle päästökauppajärjestelmälle päällekkäisiä. Järjestelmään kuuluville sähkön tuottajille myönnetään erillisiä sertifikaatteja. Sertifikaattien kysyntä saadaan aikaan sähkön käyttäjille sekä sähkön vähittäismyyjille asetettavalla ostovelvoitteella. Muun muassa Ruotsissa on muutamia vuosia kokeiltu vihreiden sertifikaattien käyttöä ja siellä saatujen kokemusten perusteella sähkön markkinahinta ja sertifikaatin hinta eivät kuitenkaan riipu toisistaan, mikä johtuu sertifikaattimarkkinoiden toiminnan ongelmista. Sertifikaattimarkkina on volyymiltaan pieni ja sertifikaattien myyjiä on vähän ja näin syntyy sertifikaattimarkkinoille vastaava markkinavoimaongelma kuin pienille sähkömarkkinoille. Sertifikaattijärjestelmä ei siten sovellu käytettäväksi esimerkiksi nykyisillä tuulivoimamarkkinoilla. Haluan kiittää asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja erityisesti omaa henkilökuntaamme vuoden 28 onnistumisesta. Pekka Raukko varatoimitusjohtaja summan tuulipuisto on hyvä osoitus siitä, että hanke voidaan saada ripeästi liikkeelle, silloin kun aikailematta tartutaan tarjolla olevaan mahdollisuuteen. 9

10 Sähkön hankinta energialähteittäin 28 (86,9 TWh) Nettotuonti 14,7 % Vesivoima 19,4 % Tuuli,3 % Turve 6,7 % Biomassa 1,2 % Jäte,6 % Ydinvoima 25,4 % Maakaasu 12,5 % Kivihiili 9,8 % Öljy,4 % Sähkön tuotanto energialähteittäin 28 (74,1 TWh) Energiavuosi 28 suomen lämpimät kelit ja taantuman merkit takoivat suuntaviivat energiavuodelle 28. Sähkön kokonaiskulutus 28 (86,9 TWh) Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet 28 (54,8 TWh) Kivihiili 11,4 % Öljy,4 % Vesivoima 22,8 % Tuulivoima,4 % Turve 7,9 % Biomassa 11,9 % Jäte,8 % Ydinvoima 29,7 % Maakaasu 14,7 % Uusiutuvat: 36 %, Hiilidioksidivapaat: 66 % Metallinjalostus 9 % Muu teollisuus 6 % Asuminen ja maatalous 26 % Palvelut ja rakentaminen 2 % Häviöt 3 % Metsäteollisuus 28 % Kemianteollisuus 8 % Kivihiili 23,5 % Maakaasu 36,5 % Turve 2,8 % Öljy 4,6 % Puu 11 % Muut 3,6 % Lähde: Energiateollisuus ry.

11 sähkökatsaus Sähkön käyttö hiipui teollisuuden imussa Suomi käytti sähköä vuonna 28 yhteensä 86,9 miljardia kilowattituntia (86,9 TWh). Määrässä on vähennystä edellisvuoteen 3,5 TWh eli lähes 4 prosenttia. Käytön väheneminen kohdistui erityisesti teollisuustuotantoon ja sen sähköntarpeeseen. Muiden sektoreiden käyttömäärät pysyivät ennallaan ja itse asiassa kasvoivat lämpötilakorjattuna reilun prosentin. Vuosi 28 jää historiaan kosteana ja lämpimänä, vuosi oli mittaushistoriassa kaikkien aikojen kuudenneksi lämpimin. Vesivoiman tuotanto ylsi kaikkien aikojen ennätykseensä (16,9 TWh). Tuulivoiman tuotanto kasvoi reippaasti (4 %) lisääntyneen kapasiteetin myötä. Eniten sähköä tuotettiin edelleen sähkön ja lämmön yhteistuotannolla (26,7 TWh) eli lähes kolmasosa. Suunta kohti puhtaampaa sähköntuotantoa jatkui, sillä jo kaksi kolmasosaa tuotetusta sähköstä oli päästötöntä. Päästöt olivat yhteensä 12,4 miljoona tonnia hiilidioksidia, mikä oli yli 5 miljoona tonnia edellisvuotta vähemmän. Uusiutuvien energianlähteiden osuus päästövapaasta sähkön tuotannosta oli 36 ja ydinvoiman 3 prosenttia. maakaasukatsaus Maakaasun käyttö palasi kasvu-uralle Lämmin talvi ei kääntänyt maakaasun kulutusta laskuun, vaan käyttö kasvoi edellisvuodesta 3,6 prosenttia ja oli yhteensä 45, TWh. Mikäli vuosi olisi ollut lämpötilaltaan keskimääräinen, olisi kulutus ollut lähes 4 TWh suurempi. Maakaasun käyttö lisääntyi erityisesti kesän ja alkusyksyn aikana, jolloin sähkön markkinahinnan kehitys ohjasi sähkön ja kaukolämmön tuotantoa maakaasulle. Talouden taantuma alkoi näkyä maakaasun käytössä varsinkin joulukuussa, kun teollisuuden tuotantolaitokset pitivät pitkiä seisokkejaan. Osin synkistä näkymistä huolimatta maakaasun käytön ennakoidaan edelleen kasvavan. Uudet voimalaitokset, suotuisa hintakehitys sekä lisääntyvä käyttö liikennepolttoaineena tukevat tätä kehitystä. Kaksi kolmannesta (3,1 TWh) vuonna 28 käytetystä maakaasusta kului yhdyskuntien ja teollisuuden sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Loppu kolmannes meni teollisuuden prosesseihin, kauko- ja aluelämmitykseen sekä muuhun, kuten liikennekäyttöön. kaukolämpökatsaus Lämmin sää kompensoi kohonnutta hintaa Kaukolämmön myynnissä lämpötila näyttelee ratkaisevaa osaa, niinpä vuonna 28 myynti laski 2,1 prosenttia ollen yhteensä 29,4 TWh. Asuntojen osuus myynnistä oli 56 prosenttia ja kaukolämpötaloissa asuu noin 2,6 miljoonaa suomalaista. Viime vuonna kaukolämmitykseen liittyi monilla paikkakunnilla ennätysmäärä uusia asiakkaita. Kaukolämmön tuotanto oli yhteensä 31,9 TWh, mistä määrästä kolme neljäsosaa tuli lämmön ja sähkön yhteistuotannosta. Maakaasun osuus tuotannon energialähteenä kasvoi (36,5 %), turpeen pysyi ennallaan (21 %) ja kivihiilen laski (23,5 %). Näin myös kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt vähenivät hieman edellisvuodesta. 11

12 Ilmasto- & Energiastrategia Uudet toimet ovat välttämättömiä, jotta Suomi saavuttaa EU:n asettaman hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteen. Avainasemaan nousevat energiankäytön kääntäminen laskuun ja uusiutuvan energian lisääminen. Omavaraista ja kohtuuhintaista sähköä ei silti unohdeta ja lisäydinvoimalle on sijansa hallituksen strategiassa. Uusiutuvat energialähteet vahvistuvat kulutus vähenee Hallitus julkisti Suomen kolmannen kansallisen ilmasto- ja energiastrategian marraskuussa 28, aiemmat olivat vuosilta 21 ja 25. Uusi kunnianhimoinen strategia käsittelee varsin yksityiskohtaisesti tarvittavia konkreettisia toimenpiteitä vuoteen 22 asti. Aina vuoteen 25 ulottuvat toimet ovat viitteenomaisia pitkän aikavälin ennusteita. Strategia osoittaa yksiselitteisesti sen, että uudet ilmasto- ja energiapoliittiset toimet ovat välttämättömiä. Muuten ei Euroopan Unionin ehdottamia energiankäytön tehostamis-, päästöjen vähentämis- ja uusiutuvan energian edistämistavoitteita ole mahdollisuutta saavuttaa. Ilman uusia toimenpiteitä Suomen hiilidioksidipäästöt kasvaisivat vuoteen 22 mennessä 2 prosenttia, kun niiden EU:n asettaman tavoitteen mukaan pitää vähentyä saman verran. Kyse on nimenomaan energiantuotannon ja teollisuuden aiheuttamista päästöistä. Liikenteelle, asuntojen lämmitykselle ja maataloudelle vähennystavoite on 16 prosenttia. Energian loppukulutus laskuun Hallitus asettaa päämääräksi pysäyttää energian kulutuksen kasvu ja kääntää se laskusuuntaan. Tavoite on, että energian loppukulutus vuonna 22 on likimain nykyistä tasoa eli 31 miljardia kilowattituntia (31 TWh). Energiankulutus olisi tällöin lähes 1 prosenttia pienempi kuin mihin kehitys joh-

13 taisi ilman ehdotettuja uusia toimia. Sähkönkulutuksen ennustetaan olevan vuonna 22 noin 1 prosenttia nykytasoa suurempi eli 98 TWh. Ehdotetut toimet purevat erityisen tehokkaasti juuri sähkönkulutukseen, jonka ennakoitaisiin muuten kasvavan huomattavasti enemmän. Suurimmat tehostamispaineet kohdistuvat asumiseen, rakentamiseen ja liikenteeseen. Uusiutuvan energian osuus kasvaa Komission Suomelle esittämä velvoite uusiutuvan energian osuuden nostamisesta on sangen haastava. Hallitus ei kuitenkaan tingi tavoitteesta, joka on 38 prosenttia vuonna 22, vaan pyrkii siihen määrätietoisesti. Ehdoton edellytys tavoitteeseen pääsemiseksi on saada energian loppukulutus lasku-uralle. Uusiutuvan energian lisäkäyttö edellyttää tukija ohjausjärjestelmien rakenteen muuttamista ja tehostamista. Uutena edistämiskeinona on tarkoitus ottaa käyttöön markkinaehtoinen ja kustannustehokas syöttötariffijärjestelmä. Tavoitteen täyttäminen vaatii puuperäisten- ja jätepolttoaineiden ja biokaasun käytön voimakasta lisäämistä. Lämpöpumppujen pitää yleistyä moninkertaisesti kiinteistöjen lämmitysmuotona. Tuulivoimaa tarvitaan lisää 6 TWh, joka tarkoittaa 7 uutta tyypillisesti 3 megawatin (3 MW) tehoista tuulivoimalaa vuoteen 22 mennessä. Ympäristöystävällistä, kohtuuhintaista sähköä Sähkönhankinnan johtoajatuksena hallituksella on, että sähköä on riittävästi ja se on kohtuuhintaista. Samalla sähkönhankinnan tulee tukea ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteita ja sen tulee perustua sähkön ja lämmön hajautettuun yhteistuotantoon. Suomen omalla tuotantokapasiteetilla pitää pystyä kattamaan kulutushuiput ja mahdolliset häiriöt tuontisähkön osalta. Uuden kapasiteetin rakentamisessa etusijalle pääsevät päästöttömät tai vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavat, kuten uusiutuvia energialähteitä käyttävät yhteistuotantolaitokset. Rakennettavien laitosten piiriin luetaan myös taloudellisesti kannattavat ja ympäristöllisesti hyväksyttävät vesi- ja tuulivoimalaitokset. Sähköenergian riittävyyden varmistamiseksi Suomeen tarvitaan hallituksen mukaan jo lähivuosina lisää ydinvoimaa. Tällä korvattaisiin päästöjä synnyttävää lauhdutusvoimakapasiteettia ja parannettaisiin sähkönhankinnan omavaraisuutta. Hallitus kuitenkin muistuttaa, että ydinvoiman lisärakentaminen ei merkitse sähkön pysyvää vientiä Suomesta. 13

14 Energiakaupan vuosi sujui vahvasti asiakkaiden tarpeista lähteneiden ratkaisujen toteuttamisena ja uusien tuotantomuotojen tutkimisena ja kehittämisenä. Suunta kohti yhtiön strategian mukaista omavaraista ja päästötöntä sähkön hankintaa jatkui määrätietoisin ottein ja hankkein. Energia- LIIKETOIMINTA Markkinahintojen voimakas heilahtelu sävytti energiavuotta, yhtiön matka kohti omavaraista ja päästötöntä sähkönhankintaa jatkui. Summan tehtaiden uusi elämä on käynnistynyt vauhdilla Haminan Energian kehittäessä alueen energiapalvelujen monipuolisuutta ja yhtiön tuulipuistohankkeen myötä. Kaupankäynnille oli ominaista markkinahintojen voimakas vaihtelu, jota maailmantalouteen iskenyt taantuma ei ainakaan vähentänyt. Kesän lähes huippukorkeita hintoja seurasi sukellus loppuvuoden odottamattoman alhaisiin noteerauksiin. Markkinahintojen nopeat ja voimakkaat vaihtelut aiheuttavat suuria haasteita yhtiön totutun linjan mukaiselle vakaalle hinnoittelulle. Sähköenergian ja maakaasun myyntituotteiden hinnoittelun läpinäkyvyyttä ja ennustettavuutta lisäämällä markkinahintojen muutokset heijastuvat jatkossa loppukäyttäjähintoihin nykyistä nopeammin. Vuoden 29 aikana käyttöönotettava uudistettu asiakasetuohjelma näkyy asiakkaillemme suoraan edullisempina ja tasapuolisempina energian ja palveluiden hintoina. Etuohjelma palkitsee asiakasta pysyvyydestä ja palveluidemme monipuolisesta käytöstä. Asiakasetuohjelman uusimisen myötä S-Bonus -yhteistyömme Osuuskauppa Ympyrän kanssa päättyi vuoden 28 lopussa. Lämpösumma Yhtiön lämpöliiketoiminta on kasvanut viime vuosina määrätietoisin askelin. Uusimmat hankkeet ovat osoittaneet Haminan Energian olevan uskottava ja haluttu kumppani teollisuuden energiapalvelujen toimittajana. Stora Enso Publication Papers Oy Ltd:n kanssa keväällä 28 solmittu sopimus siirsi Summan tehtaiden kaukolämpötoiminnan Haminan Energialle. Sopimuksen tavoitteena

15 on kehittää tehdasalueen energiapalveluja monipuolisiksi siten, että ne osaltaan houkuttelevat uutta yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja alueelle. Vuoden aikana rakensimme alueelle lipeäsäiliön lämmityksen, kaukolämmön tuotantolaitoksen ja tehdassalien ilmalämmitysjärjestelmän. Ne ovat vastanneet hyvin tämän hetken tarpeita ja luovat kustannustehokkaan ja käyttövarman energiapohjan tuleville ratkaisuille. L&T Recoil Oy käynnistää vuoden 29 aikana Haminan satamassa regenerointilaitoksen, missä se valmistaa jäteöljystä raaka-ainetta voiteluaineteollisuudelle. Haminan Energia toimittaa laitokselle pitkäaikaisella sopimuksella kaikki sen tarvitsemat energiahyödykkeet kuten prosessilämmön, sähkön, höyryn ja vedyn. Sähkösumma Haminan Energian pyrkimys omavaraiseen ja päästöttömään sähkönhankintaan eteni lähemmäs tavoitetta kahdella rintamalla. Yhtiö aloitti alkuvuonna mittavan tuulivoimalapuiston suunnittelun Summan tehdasalueelle. Tavoite on rakentaa alueelle neljä tuulivoimalaitosta, joiden yhteisteho on 12 megawattia (12 MW). Voimalat tuottavat valmistuessaan yhteensä 3 miljoonaa kilowattituntia (3 GWh) sähköä vuodessa. Määrä on noin 2 prosenttia yhtiön koko vuotuisesta sähkön myynnistä. Tuulivoimalat pienentävät sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä noin 26 tonnia vuodessa. Voimalat kootaan Winwind Oy:n Haminaan rakennettavalla tehtaalla ja niiden on tarkoitus olla tuotantokäytössä kesällä 21. uusimmat hankkeet ovat osoittaneet yhtiön olevan uskottava ja haluttu kumppani teollisuuden energiapalvelujen toimittajana. Kaukolämmön tuotannossa tulevat tarpeet keskittyvät Haminan keskustaan ja Tervasaareen, missä kiinteistöjen lämmittämiseksi on tutkimustyön kohteena matalaenergiaratkaisu. Lämmönlähteenä tässä edistyksellisessä hankkeessa on tarkoitus käyttää merenpohjan sedimenttikerrosta. Harjun Oppimiskeskus Oy:n kanssa käynnistyi Harjun Voima projektinimellä kulkeva yhteistyöhanke. Sen tavoitteena on kestävää kehitystä tukevan biokaasulaitoksen rakentaminen, joka alkanee vuoden 29 aikana. Pääasiassa paikallisten energiayhtiöiden ja suurten sähkönkäyttäjien perustama ydinvoimayhtiö Fennovoima Oy toimitti valtioneuvostolle hakemuksen uuden ydinvoimalan rakentamiseksi Suomeen. Haminan Energia on mukana hankkeessa ja mikäli se aikanaan toteutuu, tulee meistä omavarainen ja lähes päästötön sähkön hankinnan suhteen. 15

16 Energiajakelu Energian toimituksen riittävän hyvä laatu ja kilpailukykyiset hinnat ovat yhtiön tärkein tavoite. Mittava verkosto ja siihen sitoutunut pääoma vaatii aktiivista verkoston kunnon seurantaa ja optimoituja investointeja. Energiamarkkinaviraston tiukka valvonta saattaa ajaa verkkoyhtiöt eriarvoiseen asemaan. Haminan Energian tärkein tavoite on turvata energiahuollon toimitusvarmuus sekä energian laatu ja kilpailukykyisyys Haminan seudun asukkaille ja elinkeinoelämälle. Yhtiö kehittää energian jakeluverkostoja ja palveluita kustannusvastaavasti ja -tehokkaasti sekä tasapuolisesti kaikki energiamuodot huomioiden. Toimintavarmat sähkö-, kaukolämpö- ja maakaasuverkostot ovat energian jakelun ydin, joiden tehokas ja taloudellinen käyttö on asiakkaidemme etu. Haminan Energia perusti tätä työtä vahvistamaan alkuvuodesta 28 Asennuspalvelut- yksikön, joka keskittyy verkoston käyttö- ja kunnossapitotoimintaan. Yhdeksän henkilön iskuryhmä löytyi lähiseudulta ja he kävivät läpi mittavan perehdyttämis- ja koulutusjakson kevään ja kesän aikana. Tällä merkittävällä satsauksella Haminan Energia nostaa verkostojen toiminnan ja laadun sekä asiakaspalvelun aivan uudelle tasolle. Sähkön ja kaukolämmön käytön kasvu Haminan alueella on vakaata ja helpommin ennustettavaa. Maakaasuun suhdanteet vaikuttavat enemmän ja käyttö vaihtelee suuresti taloustilanteiden mukaan. Oleellista on kunkin energiamuodon osalta varmistaa yhtiön siirtokapasiteetin riittävyys ja verkoston optimaalinen mitoitus. Tähtäin tulevaisuudessa Haminan Energialle on tehtävänsä mukaisesti tärkeää hoitaa ja ylläpitää verkosto-omaisuutta tehokkaasti ja taloudellises-

17 ti. Yhteiskunnan ja ympäristön tarpeet muuttuvat ja yhtiön on kyettävä turvaamaan huolto- ja toimitusvarmuus kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Yhtiön verkostosuunnittelun yksi avaintehtävä on seurata vuosien ja ikääntymisen vaikutuksia verkoston tilaan ja kuntoon. Toiminta vaatii aktiivista ja jatkuvaa tarkastustoimintaa eri komponenttien osalta. Tietojärjestelmien avulla kerätty informaatio pysyy ajan tasalla ja järjestyksessä. Tiedon määrä ei kuitenkaan tee autuaaksi, vaan työ pitää pystyä suuntaamaan käytännön saneeraustoimiksi. Niin että yhtiö voi ennakoida ja suunnata toimet järkevästi ja taloudellisesti juuri oikeisiin osiin verkostoa. Tulevaisuuden haasteet ovat muuten tuttua juttua. Energian toimituksen edelleen hyvä laatu, lyhyet ja järkevät keskeytysajat sekä riittävä toimitusvarmuus ovat seikkoja, joita yhtiö ja asiakkaamme arvostavat. Valvovan silmän alla Energiamarkkinavirasto valvoo lujalla otteella suomalaisten verkkoyhtiöiden toimintaa. Oli mittarina sitten toiminnan tehokkuus tai sallittu tuotto, luvut ovat tiukan tarkastelun kohteena ja liikkumavara tuntuu joskus ahtaalta. Tulevaisuudessa ote ei ainakaan löysty, siitä pitää huolen EU omalla lainsäädännöllään. Markkinoiden edelleen avaaminen ja valvonnan tehostaminen on määrä johtaa tehokkaaseen ja korkealaatuiseen verkostojen käyttöön. Toimiiko valvonta ja johtaako se alun perin tavoiteltuun tasapuoliseen kohteluun on sitten oma kysymyksensä. Haminan Energia seuraa kriittisesti asioiden etenemistä ja yhtiö pitää tiukasti seudun ja asiakkaiden puolia oikeudenmukaisten toimien toteutumiseksi. Verkkoyhtiöiden kohtuullisen tuoton määrittelyssä on yhtenä elementtinä käytetty KAH -laskentaa, millä pyritään määrittelemään keskeytysten aiheuttama rahallinen haitta asiakkaalle. Onko annettu 2 prosentin liikkumavara poikkeuksellisiin olosuhteisiin riittävä, on aiheuttanut paljon kriittisiä puheenvuoroja. Erilaisissa olosuhteissa toimivat yhtiöt eivät saa välttämättä tasapuolista kohtelua laskentaa sovellettaessa. Mikäli tiukentuva valvonta lisää kustannuksia teettämällä lisää tilastoja ja vertailuja, on valittu tie vaarallisen liukas. Yhtiön resurssit tulee saada kohdennettua palvelemaan asiakkaita ja turvaamaan heidän energian saantinsa toimintavarmasti ja edullisesti. Tämä on Haminan Energian ensisijainen ja tärkein päämäärä. Toimintavarmat sähkö-, kaukolämpöja maakaasuverkostot ovat energian jakelun ydin, joiden tehokas ja taloudellinen käyttö on asiakkaidemme etu. 17

18 Tieto- HALLINTO Haminan Energian tarjoama langaton Wimax-laajakaistaverkko löi itsensä lopullisesti läpi vuoden aikana erityisesti vapaa-ajan asuntojen omistajien keskuudessa. Yhtiön tiedonsiirtoverkosta on kehittymässä luotettava konsepti automaattiselle mittarinluvulle (AMR). Online- ja elasku-palvelu tarjoavat asiakkaille ympärivuorokautisen palvelukanavan. Tietohallinnon rooli on tarjota yrityksen liike- ja tukitoiminnoille ajanmukaiset ja turvalliset tietotekniikkapalvelut. Työ merkitsee nykyisten järjestelmien kehittämistä sekä uusien ja innovatiivisten ratkaisujen tutkimista ja testaamista. Investoimme vuoden aikana vahvasti tietoturvan parantamiseen, työ sisälsi niin teknisiä ratkaisuja ja järjestelmiä kuin henkilöstön koulutusta. AMR eli automaattinen mittarinluku on yleistymässä kovaa vauhtia verkkoyhtiöiden käytössä. Kehitimme ja testasimme luotettavan tietoliikenneratkaisun mittaustiedon siirtämiseksi ja käsittelemiseksi. Menetelmä mahdollistaa luentapalvelun turvallisen toteuttamisen ulkoisen yrityksen toimesta niin haluttaessa. Valokuitua ja langattomuutta Haminan Energian tarjoama langaton Wimax-laajakaistaverkko löi itsensä lopullisesti läpi vuoden aikana. Erityisesti vapaa-ajan asuntojen omistajat Haminan saaristossa ja Virolahdella totesivat Wimaxin kilpailukyvyn ja ominaisuudet lyömättömiksi. Harvempaan asutuilla alueilla Wimax-tekniikka onkin omimmillaan seuduilla, joihin perinteiset kuparikaapeliyhteydet ovat vaikeasti toteutettavissa ja on vahva kilpailija ja muiden matkapuhelinoperaattoreiden 3G-verkon laajakaistapalveluiden kanssa.

19 Kuitua rakennukseen eli FTTB -tekniikka on uuden sukupolven verkkoratkaisu, jossa kiinteistöliittymä toteutetaan tuomalla valokuitu taloyhtiön tiloihin. Kehitimme vuoden aikana tekniikkaan liittyvää palvelukonseptia ja testasimme pilottiratkaisuilla sen käytännön toimivuutta. Tietoverkkojen toteuttaminen valokuidulla sekä langattomuuteen perustuvalla tekniikalla ovat tulevaisuutta. Haminan Energialle se tarkoittaa nykyisen oman kuituverkon ja langattoman Wimax-verkon laajentamista lähivuosina uusille alueille. Lisäksi tekniikka mahdollistaa uusien laajakaistaan perustuvien innovatiivisten palveluratkaisujen kehittämisen asiakasrajapintaan. Sähköistä palvelua tietojärjestelmää etsien Toteutimme yhdessä asiakaspalvelun kanssa asiakkaillemme sähköisen Online-palvelun, missä voi ympäri vuorokauden selata mittaus-, laskutus ja asiakastietojaan. Palvelussa voi lisäksi ilmoittaa mittarilukemia, päivittää omia tietojaan ja saada energiankäyttöraportteja. Myös laskun saaminen ja maksaminen on mahdollista sähköisesti tuottamamme E-laskupalvelun myötä. E-lasku on nykyaikainen, helppo ja ympäristöystävällinen tapa maksaa energialasku omassa verkkopankissa. Asiakastietojärjestelmän rooli on kyetä palvelemaan asiakkaitamme monimuotoisesti niin sähkö-, maakaasu-, kaukolämpö- kuin laajakaistapalvelujen osalta. Nopean ja reaaliaikaisen asiakaspalvelun ja asiakkuuksien hoidon varmistaminen korostuu entisestään monikanavaisessa ja nopeatempoisessa asiakastyössä. Uuden sukupolven järjestelmän löytäminen ja rakentaminen tarpeitamme vastaavaksi luo meille positiivisen haasteen. Oma osuutemme tulee olemaan merkittävä toimivan ja asiakkaitamme palvelevan järjestelmän kokoamisessa. yhtiön tiedonsiirtoverkosta on kehittymässä luotettava konsepti automaattiselle mittarinluvulle. 19

20 Tuloksia seudun hyväksi Haminan Energia vastaa toimintansa taloudellisella tuloksella omistajansa Haminan kaupungin tuotto-odotuksiin. Hyvä tulos suuntautuu täysimääräisesti seudun kehittämiseen ja sitä kautta asukkaiden ja yritysten eli asiakkaidemme elin- ja toimintaolosuhteisiin. taloudellinen vastuu Haminan Energian taloudellisesti kannattava toiminta koituu koko seudun elinvoimaisuuden hyväksi. Yhtiön tuottamat innovatiiviset energiapalvelut parantavat alueen yritysten ja asukkaiden toiminta- ja elinolosuhteita. Useat merkittävät kumppanuudet ja yhtiön kasvanut rooli työllistäjänä ovat tästä oivia esimerkkejä. Taloudellinen tulos ja kannattava terve liiketoiminta luo pohjaa yrityksen toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Panokset kohdistuvat paikallisiin investointeihin ja työpaikkojen luomiseen ja säilyttämiseen Haminan seudulla. Haminan Energian tilikausi 28 tuotti voittoa euroa. Tästä summasta yhtiön hallitus esittää maksettavaksi osinkoa omistajalle eli Haminan kaupungille 83. euroa. Jäljelle jäävä osa esitetään kirjattavaksi yhtiön vapaaseen pääomaan. Yhtiön liiketoiminnallinen tulos toteutui tavoitteen mukaisena, vaikka vuosi oli haasteellinen voimakkaasti heiluneiden markkinahintojen ja loppuvuonna iskeneen talouden taantuman vuoksi. Haminan Energian investoinnit olivat tilikaudella yhteensä 1,6 miljoonaa euroa. Investoinneilla ja käynnistetyillä kehityshankkeilla on hyvän tuloskehityksen ohella positiivinen vaikutus tulevien vuosien toimintaan. Laajamittaisia hankkeita Vuosi 28 oli lähtölaukaus monelle merkittävälle hankkeelle, jotka toteutuvat lähivuosien aikana. Summaan nouseva

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus 5.10.2015 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Energiavirasto lähtökohtia ja lukuja Energiavirasto valvoo ja edistää: energiamarkkinoiden toimintaa

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset

Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallintaseminaari Helsingin messukeskus 17.5.2006 Hallituksen energia- ja ilmastoselonteko ja EU:n energiatehokkuusvaatimukset Yli-insinööri Pentti Puhakka

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2014

Energian hankinta ja kulutus 2014 Energia 2015 Energian hankinta ja kulutus 2014 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2014 Korjattu 26.1.2016. Liitekuvio 1. Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,35 miljoonaa

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot