Asiasanat: vertaistuki; kriminaalihuolto; kvalitatiivinen tutkimus; tapaustutkimus.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiasanat: vertaistuki; kriminaalihuolto; kvalitatiivinen tutkimus; tapaustutkimus."

Transkriptio

1 RIKOSTAUSTAISTEN HENKILÖIDEN ASIAKKUUKSIEN MUODOSTUMINEN SEKÄ HEIDÄN KOKEMUKSENSA VERTAISTUESTA - Tapaustutkimus Kontaktipiste Rediksen päivätoiminnasta Liisa Kartovaara Opinnäytetyö, Kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Kartovaara, Liisa. Rikostaustaisten henkilöiden asiakkuuksien muodostuminen sekä heidän kokemuksensa vertaistuesta Tapaustutkimus Kontaktipiste Rediksen päivätoiminnasta. Helsinki, kevät 2006, 75 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveysja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Opinnäytetyö on tapaustutkimus, jonka tavoitteena on kuvata rikostaustaisten henkilöiden asiakkuussuhteiden muodostumista sekä heidän kokemuksiaan vertaistuesta Kontaktipiste Rediksen päivätoiminnassa. Kontaktipiste Redis on Kriminaalihuollon tukisäätiön (Krits) Vapautuvan tuki-ohjelman osaprojekti, jonka tavoitteena on tukea pääkaupunkiseudulle vankiloista vapautuvia heidän elämänmuutoksessaan. Rediksen päivätoiminnan osa-alueet ovat sosiaalinen yhteisö, palveluohjaus sekä harrastustoiminta. Palvelun lähtökohtana on vertaistuki. Vertaistuki tulee esiin sekä työntekijöiden oman taustan että Kontaktipisteen asiakkaista muodostuvan sosiaalisen yhteisön kautta. Tutkimuksen aineisto kerättiin neljältä Rediksen päivätoimintaan osallistuneelta asiakkaalta teemahaastattelun sekä asiakkaan rikostaustaa käsittelevän taustatietolomakkeen avulla. Tutkimushenkilöinä oli kolme miestä ja yksi nainen, jotka olivat iältään vuotiaita. Aineiston pohjalta tutkimushenkilöistä luotiin tapauskuvaukset, jotka käsittelevät elämäntilanteen ennen ensimmäisen kontaktin ottoa Redikseen, asiakkuuden muodostumisen, kokemuksen vertaistuesta sekä elämäntilanteen haastattelun toteuttamisajankohtana. Tutkimushenkilöiden kuvauksissa palveluohjauksella oli keskeinen merkitys Rediksen päivätoiminnassa. Kaikki neljä tutkimushenkilöä olivat saaneet neuvontaa sosiaalipalveluihin sekä elämänmuutokseen liittyvissä asioissa. Tutkimushenkilöt olivat tavanneet Kontaktipisteen toisia asiakkaita, mutta eivät kokeneet toisten tukemisen toteutuvan asiakkaiden kesken. Erottavana tekijänä oli mm. rikostaustojen erilaisuus. Tutkimushenkilöt korostivat työntekijöiden rikostaustan merkitystä. He ajattelivat, että työntekijä pystyy oman kokemuksen vuoksi ymmärtämään paremmin heidän ongelmiaan. Työntekijöille pystyi puhumaan asioista avoimemmin kuin tavalliselle viranomaiselle. Työntekijät toimivat myös esimerkkinä positiivisen muutoksen mahdollisuudesta ja tutkimushenkilöt saivat heidän kanssaan käytyjen keskusteluiden kautta uusia näkökulmia kokemuksiinsa. Tutkimushenkilöt eivät kokeneet että Rediksessä keskityttäisiin rikostaustaan. Tulokset osoittavat, että vertaistuen ja ammatillisen työskentelyn yhdistävä palvelu sopii hyvin rikostaustaisten asiakkaiden kanssa työskentelyyn. Rediksen toimintaa tulisi kehittää vertaistuen luomiseksi asiakkaiden keskuuteen. Mahdollisuutena voi olla yhteisöllisyyden kehittäminen sekä kiinteiden toimintojen luominen, joihin asiakkaat voisivat kiinnittyä. Myös toiminnallisuutta voitaisiin kehittää. Vertaistukea kehitettäessä tulisi pohtia myös asiakkaiden välisiä salassapitoon liittyviä kysymyksiä. Asiasanat: vertaistuki; kriminaalihuolto; kvalitatiivinen tutkimus; tapaustutkimus.

3 ABSTRACT Kartovaara, Liisa. Forming of client-relationships and experiences of peer support in Contact point Redis. Helsinki, Spring 2006, 75 pages, 3 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Helsinki Unit, Degree programme in Social services. The aim of the study was to describe the forming of client-relationships and the clients experiences of peer support in daytime activities of Contact point Redis. Contact point Redis is a subproject of the Support for the decarcerated-project, which is organized by Probation Foundation Finland (Krits). Redis provides peer support for people with criminal backgrounds. The staff has their own criminaland substance abuse background as well as professional training in social work and peer support is encouraged between the clients as well. Daytime activities in Redis contain leisure activities, service-counseling and the social community of clients and staff. The thesis is a case-study. The material for the study was collected by interviewing four clients from Redis: three men and a woman, aged The clients also filled a form which contained questions on their criminal background. The study contains three cases; two cases from individual clients and one case with a couple. The cases depict the clients situations in life before coming to Redis, forming of the client-relationships, views on peer support and their situations in life at the time of the interview. The most essential part of the daytime activities was the service-counseling. All four clients had received service-counseling concerning the welfare system and their life-change. The clients had met other clients while visiting the Contact point but did not feel that they had received or given support to each other. The difference in criminal backgrounds was a distinctive factor. The clients viewed the fact that the staff had their own experiences with substance abuse and prison as a positive feature. The clients felt that communication with the staff was easier and more open than with regular social workers. They also felt the staff had more profound knowledge of their lives and problems. The staff also served as a positive example of a successful transformation from a life of drugs and crime into the legitimate society. The clients did not feel that the staff focused too much on their criminal backgrounds. Combining professional social work with peer support is well suited for work with people with criminal backgrounds. To enhance the development of peer support between clients, the service has to be further improved. An option could be the development of communalism and establishing fixed functions such as shared gatherings to which the clients can attach to. Another option could be advancing functional activities. In addition, questions of confidentiality between clients have to be assessed as well. Key words: peer support; criminal background; qualitative study; case-study.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO RIKOSTAUSTAINEN ASIAKAS Lainrikkojan syrjäytymisprosessi Laillisen yhteiskunnan jäseneksi siirtymisen haasteita KATSAUS RIKOSTAUSTAISTEN ASIAKKAIDEN...14 PALVELUJÄRJESTELMÄN KEHITYKSEEN Peruspalveluiden riittämättömyys Kriminaalihuoltolaitoksen vastuu Kriminaalihuollon tukisäätiö Kontaktipiste Redis Palvelun lähtökohdat ja sisältö Vertaistuen ja ammatillisen avun yhdistäminen VERTAISTUKI Miten vertaistuki vaikuttaa Vertaistoiminta osana palvelujärjestelmää TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tavoitteet ja tehtävä Tutkimuksen menetelmät Tapaustutkimus Teemahaastattelu Tutkimushenkilöiden valinta ja haastatteluiden toteutus Aineiston analysointi Aineiston kattavuus Luotettavuus Eettisyys TAPAUSKUVAUKSET Antti - Kai joku vois sanoo et aikuistuu Riku - Ku ei oo sitä sähellystä enää, eikä oo niin helvetin kiire Maria ja Tuomas - Meil on lapsi, tottakai ton taustan haluu hautaa....53

5 7 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Asiakassuhteiden muodostuminen ja asiakkaiden palvelutarve Vertaistuki Rediksessä POHDINTA Asiakaslähtöistä palvelua rikostaustaisille asiakkaille Rediksen kehittäminen Kolmas sektori marginaaliryhmien palvelutuottajana...71 LÄHTEET...72 LIITTEET...76 Liite 1 Teemahaastattelun runko...76 Liite 2 Taustatietolomake...77 Liite 3 Suostumus tietojen luovuttamiseen...78

6 1 JOHDANTO Vuoden 2004 sosiaalibarometrissä todetaan vapautuneiden vankien olevan yksi yhteiskuntamme kaikkein heikoimmassa asemassa olevista ryhmistä. Universaali palvelujärjestelmämme ei ongelman tiedostamisesta huolimatta ole pystynyt vastaamaan tämän ryhmän palvelutarpeisiin. Syitä voidaan etsiä niin resurssien, ammattitaidon kuin poliittisen tahdonkin puutteesta. (STKL 2004.) Vapautuvien vankien kanssa tehtävän työn sisältöjen, vastuutahojen määrittelyn sekä toiminnan organisoinnin suhteen eletäänkin tällä hetkellä murrosvaihetta (Järvelä 2002, 268). Rikollisuuteen liittyy usein elämäntavan kaoottisuus, jonka rauhoittamiseen tarvitaan niin taloudellista kuin psykososiaalistakin tukea. Vapautuvien vankien kanssa tehtävää työtä vaikeuttaa se, että he saattavat kokea paneutuvan työotteen lisärangaistuksena tai itsemääräämisoikeuden rajoittamisena. (Järvelä, Kääriäinen & Valokivi 2002, 43.) Tarja Kauppilan suomalaisten miesvankien selviytymistä tutkineessa väitöskirjassa todetaan neljän viidesosan vangeista kokeneen epäoikeudenmukaisuutta siviilissä virkamiesten taholta. Onkin todettu, että vangit ottavat mieluummin apua vastaan epävirallisilta tahoilta, kuin ammatti- tai virallisilta auttamistahoilta. (Kauppila 1999, ) Yksilön siirtyessä rikollisesta alakulttuurista takaisin yhteiskuntaan, on uuden elämäntavan aloittamisessa keskeistä mielekkään sosiaalisen verkoston löytäminen. Lainrikkojan voi kuitenkin olla vaikeaa solmia uusia ihmissuhteita alakulttuurin ulkopuolelle. Uuden sosiaalisen verkoston luominen voi mahdollistua vertaistukiverkoston kautta. Vertaiset voivat muodostua viiteryhmäksi, jossa rikostaustainen henkilö voi olla oma itsensä ja saada tukea muutokseen. Yksi rikostaustaisten asiakkaiden epävirallinen auttamistaho on Kontaktipiste Redis, joka yhdistää toiminnassaan ammatillisen avun ja vertaistuen. Kummallakin Kontaktipisteen työntekijöistä on ammatillisen koulutuksen lisäksi myös oma kokemus vankila- ja päihdekierteestä. Vertaistukea pyritään luomaan myös asiakkaiden kesken.

7 7 Kontaktipiste Redis on Kriminaalihuollon tukisäätiön (Krits) Vapautuvan tukiohjelman osaprojekti ( ), jonka tavoitteena on tukea vankiloista pääkaupunkiseudulla vapautuvia. Kontaktipiste Rediksen toiminta koostuu tukihenkilötoiminnasta, päivätoiminnasta sekä vankiryhmistä. Tutkimus käsittelee Kontaktipisteen päivätoimintaa, jossa voidaan erottaa kolme osa-aluetta; palveluohjauksellinen työ, sosiaalinen yhteisö sekä harrastustoiminta. Opinnäytetyö on tutkimusstrategialtaan tapaustutkimus, jonka tavoitteena on kuvata päivätoiminnan asiakkuussuhteiden muodostumista sekä siihen osallistuvien asiakkaiden kokemuksia saamastaan vertaistuesta. Ajatus opinnäytetyön aiheesta syntyi, kun olin syksyllä 2005 suorittamassa Työ, työyhteisöt ja johtaminen-opintokokonaisuuden harjoittelujaksoa Kontaktipiste Rediksessä. Kriminaalihuollon tukisäätiö toivoi apua projektin loppuraportin tekemiseen Kontaktipisteen päivätoiminnan kuvauksen osalta. Opinnäytetyö muodostaa osan projektin loppuraportista ja arvioinnista. Opinnäytetyön teoreettinen osio käsittelee rikostaustaista asiakasta; asiakasryhmän asemaa yhteiskunnassa, elämänmuutokseen liittyviä paineita pyrittäessä eroon rikollisesta elämästä sekä palvelujärjestelmän kykyä vastata tämän asiakasryhmän tarpeisiin. Tarkoituksena on luoda kuva niistä elämäntilanteista ja haasteista, joita tämän asiakasryhmän kanssa työskennellessä kohdataan, sillä asiakkaan tausta vaikuttaa asiakassuhteen luomiseen. Koska opinnäytetyön tavoitteena on kuvata vertaistuen toteutumista Rediksessä, käsittelee teoriaosuus myös vertaistukea; mihin asioihin vertaistuki vaikuttaa ja mikä on vertaistoiminnan asema palvelujärjestelmässämme.

8 8 2 RIKOSTAUSTAINEN ASIAKAS Rikostaustaisten asiakkaiden asema yhteiskunnassamme on heikko (STM 2003, 48). Tämän asiakasryhmän kohdalla voidaan puhua sekä syrjäytymisestä että syrjäyttämisestä. Syrjäytynyt ihminen ei toimi yhteiskunnan keskeisillä areenoilla. Syrjäyttäminen tapahtuu silloin, kun muut sulkevat hänet sieltä pois. (Sipilä 1996, 163.) Toisten mahdollisuuksien saaminen on vaikeaa kasautuvien ja hallitsemattomien sosiaalisten ongelmien vuoksi. Monella vangilla on huumeongelma, joka on joissain tapauksissa vain pahentunut vankeustuomion aikana, sillä huumeita ja lääkkeitä on vankilassa saatavilla helposti. (Kyngäs 2000, 229, 240; Rikkilä 2002, 16.) Myös huono-osaisuus syvenee usein vankeustuomioiden myötä. Vankeustuomiosta muodostuu elinikäinen taakka, joka vaikeuttaa integroitumista yhteiskuntaan. Vankeustuomiosta tehty merkintä rikosrekisterissä voi vaikeuttaa mm. työllistymistä sekä opiskelupaikan saantia. (Kyngäs 2000, 229, 240.) Myös rikosten teosta aiheutuneet korvaukset ja suuret velat vaikeuttavat uuden elämäntavan aloittamista. Velkaantuneet siirtyvätkin usein harmaan talouden alueelle laittomiin tulonhankintamuotoihin, joka puolestaan vaikeuttaa lailliseen yhteiskuntaan kiinnittymistä. (Kyngäs 2000, 239.) Rikostaustainen henkilö kohtaa usein ennakkoluuloja yhteiskunnan taholta, aina viranomaisia myöten. Rikoksiin syyllistyneisiin suhtaudutaan sosiaalitoimessa pelokkaasti ja arastellen, ehkä joskus aiheellisestikin. (Rikkilä 2002, 16.) Ammattiauttajien ja rikostaustaisten asiakkaiden kohtaamisen vaikeus tuli esiin myös Tarja Kauppilan (1999, ) suomalaisten miesvankien selviytymistä kartoittaneessa tutkimuksessa. Tutkimuksen vangeista kolme neljäsosaa totesi, ettei saa lainkaan apua ammattiauttajilta ollessaan siviilissä. Siviilissä virkamiesten epäoikeudenmukaisuutta ilmaisi kokeneensa 80 % vangeista. Apua otettiinkin mieluummin vastaan epävirallisilta tahoilta.

9 9 Kriminaalihuoltojohtaja Lasse Rautniemi toteaa, että syrjäytyneiden ja kriminaalihuollon asiakkaiden välillä on lähinnä veteen piirretty viiva (Jokinen 2001, 21). Seuraavat alaluvut kuvaavat sitä syrjäytymisen prosessia, joka tyypillisesti liittyy lainrikkojan elämään sekä muutosprosessia joka liittyy uuden elämäntavan aloittamiseen ilman rikoksia. Rikostaustaisten asiakkaiden ongelmat alkavat usein jo nuoruudessa ja vankilatuomiot ja päihdeongelma syventävät marginaaliin joutumista edelleen. Koska syrjäytyminen on tässä asiakasryhmässä hyvin monitahoista, myös elämänmuutokseen liittyy monia haasteita. 2.1 Lainrikkojan syrjäytymisprosessi Yksilön syrjäytyminen on kokonaisvaltainen prosessi, jota leimaa ongelmien kasautuvuus. Se on tapahtumakulku, jossa ihmisen elämänhallinta-, ajattelu- ja toimintatavat muuttuvat vähitellen tavanomaisista poikkeaviksi. Syrjäytymisessä ei ole kyse yksinomaan taloudellisten resurssien puutteesta, vaan yksilöllisiin muutoksiin kytkeytyy myös syrjäytyminen yhteiskunnan palveluista ja normaalitoiminnoista. Syrjäytyminen voidaan siis nähdä yksilön ja yhteiskunnan välisen siteen löystymisenä. (Järvelä 2002, 274; Raunio 2003, 223.) Ruotsalainen tutkija Svedberg (1995, 44 45) määrittelee marginaalin välitilaksi, josta ennemmin tai myöhemmin joko palataan keskukseen tai pudotaan ulos syrjäytyneisyyteen. Syrjäytymisestä, tai marginalisoitumisesta, voidaan puhua vasta silloin, kun elinoloissa esiintyvät ongelmat kasautuvat (Raunio 2003, 223). Vähätalon mukaan (1996, 28 29) syrjäytymisen äärimmäisessä vaiheessa vakavat ongelmat kasautuvat ja syntyy voimakasta pysyväisluonteista riippuvuutta sosiaalivaltion instituutioista. Tällöin voidaan puhua ekskluusiosta. Lainrikkojan syrjäytymisprosessin käynnistymisen taustalta löytyy usein joku elämän muutostilanne tai olosuhdetekijä. Tällaisia tekijöitä voivat olla läheisissä ihmissuhteissa tapahtuneet muutokset, lastensuojelun toimenpiteet tai vaikeat kasvuolot. Kun edellä mainituista tekijöistä aiheutuneet pulmat pitkittyvät, alkavat myös ongelmat kasaantua. Jos näihin ongelmiin ei löydy ratkaisua tai yksilö ei saa ratkaisuyrityksiinsä tarvittavaa tukea, alkaa ihminen vähitellen menettää

10 10 uskoaan oman elämänsä ohjaamisen mahdollisuuksiin. Kun ihminen ei tunne hallitsevansa omaa elämäänsä, hän ajautuu helposti konflikteihin koulussa, kotona, työpaikalla ja äärimmäisissä tilanteissa myös yhteiskunnan kanssa. (Järvelä 2002, 275.) On todettu, ettei nuorten miesten kohdalla siirtymässä lapsuudesta ensimmäiseen vankeustuomioon ole juurikaan eroa. Vaikka taustat lapsuuden perheestä ja sosiaalisesta ympäristöstä ovat erilaiset, ovat elämäntilanteet nuoruusikään tultaessa hyvin samankaltaisia. Nuorten elämä on ollut suunnatonta kuljeskelua kaveriporukoissa, joissa on käytetty paljon päihteitä ja tehty rikoksia. Vain harvalle vankila on ensimmäinen laitoskokemus. (Kyngäs 2000, 94, 229.) Alhainen koulutustaso sekä suuret työttömyysluvut kuvaavat rikollisuuteen johtavaa syrjäytymisen kierrettä sekä elämäntavasta ulospääsyn vaikeutta. Vankiloissa tuomiotaan suorittamaan saapuville tehtyjen riski- ja tarvearvioiden mukaan peruskoulutus puuttuu 7 %:lta arvioiduista. Ammatillista koulutusta oli vajaalla kolmasosalla. Osa oli käynyt lyhyitä ammattikursseja. Jonkinlaista työkokemusta oli lähes puolella arvioiduista. 15 %:lla ei ollut minkäänlaista työhistoriaa. Suurin osa olikin elänyt sosiaalisilla tulonsiirroilla ennen vankilaan tuloa. Yli neljänneksellä oli vaikea tai erittäin vaikea mielenterveyshistoria. Kahdella kolmasosalla oli vaikea tai erittäin vaikea päihdeongelma. (Rikosseuraamusvirasto 2003, 51.) Riski- ja tarvearvioiden mukaan ennen vankilaa asui asuntolassa tai vailla vakinaista asuntoa 41 % vangeista (Rikosseuraamusvirasto 2003, 51). Erityisesti vailla asuntoa vapautuvien vankien elämässä huono-osaisuus on hyvin kasautunutta. Nämä ihmiset ovat usein työttömiä, elävät tulonsiirtojen varassa, ovat vaikeasti päihdeongelmaisia ja vankilakierteessä. (Granfelt 2003, 8 9.) Asunnottomuus voi olla yhtä lailla päihteiden käytön ja rikoskierteen jatkumisen syy kuin seurauskin. Ihminen käyttää päihteitä, koska asunnottomuutta ei kestä selvin päin. Päihteitä käyttäessä ei asunnon hankinnassa onnistuta ja kun asuntoa ei ole, ei ole myöskään mahdollisuutta suunnitella tulevaisuutta. (Kauppila 1999, 57).

11 11 Päihdeongelman rooli rikoskierteen olennaisena osana tuli esiin myös Kyngäksen (2000, 233) tutkimuksessa. Osa tutkimukseen osallistuneista ei pystynyt vapauduttuaan, yrityksistä huolimatta, kontrolloimaan päihteiden käyttöään. Päihdeongelma heijastui niin asumiseen, ihmissuhteisiin kuin työelämäänkin. Tämä ryhmä sai useita uusia tuomioita kömpelöistä rikoksista, joilla pyrittiin mahdollistamaan päihteiden käyttöä. Tämä ryhmä oli vankilasta vapautuessaan usein tyhjän päällä, eivätkä he olleet motivoituneita suunnittelemaan tulevaisuuttaan. Myös kontaktit perheeseen olivat tällä ryhmällä erittäin vähäisiä. Vankeustuomioon liittyy aina laitostumisen ja passivoitumisen vaara. Kaikkia toimintoja ja ajankulua vankilassa rytmittää laitoksen päiväjärjestys, joka mukauttaa yksilön järjestelmän asettamiin ehtoihin. Tällöin toimintakyky taantuu ja selviytyminen laitosjakson päättyessä on entistäkin vaikeampaa. (Kauppila 1999, 59 60, 258.) Voidaan myös todeta, että mitä pitempään ihminen on laitoksessa, sitä vieraantuneempi hän on yhteiskunnan tavoista ja käytännöistä (Kyngäs 2000, 239). Rikoksettomaan elämänhallintaan toimikunnan (Oikeusministeriö 2001, 10) selvityksessä todetaan, että rangaistuksiin tuomituista erityisen yhteiskuntaan integroivan tuen tarpeessa on vuositasolla noin 7000 henkilöä. Helsingin kriminaalihuoltojohtaja Lasse Rautniemi toteaa, parasta kriminaalipoliittista työtä on syrjäytymisen ehkäiseminen. (Jokinen 2001, 21.) 2.2 Laillisen yhteiskunnan jäseneksi siirtymisen haasteita Monen asian on muututtava rikostaustaisen henkilön pyrkiessä pois rikollisesta alakulttuurista laillisen yhteiskunnan jäseneksi. Henkilön sosiaaliset sekä arjessa pärjäämisen taidot ovat muokkautuneet alakulttuurissa selviytymiseen. Näiden taitojen suora siirtäminen normaaliin yhteiskuntaan ei ole mahdollista. (Järvelä 2002, 274.) Rikostaustaisten asiakkaiden ajattelua leimaa usein mustavalkoisuus, joka vaikeuttaa uusien ratkaisujen löytämistä. Itsetuntemuksen sekä omien voimavarojen tunnistamisen puutteet estävät usein muutospyrkimystä. Ihminen tuntee itsensä vastoinkäymisten leimaamaksi häviäjäksi. Elämänmuutosta vaikeuttaa

12 12 myös se, että lainrikkoja on usein asettautunut henkisesti puolustuskannalle. Muutos koetaan enemminkin uhkana kuin mahdollisuutena. (Järvelä 2002, 274.) On vaikeaa lähteä muuttamaan elämää, kun ei oikein tiedä mitä tulisi tilalle, jos luopuisi nykyisestä elämäntavasta ja kaveripiiristä. On paradoksaalista, että usein turvattomasta rikollisen elämästä luopumiseen voi liittyä turvattomuutta, ainakin muutoksen alkuvaiheessa. (Kauppila 1999, 259.) Rikostaustaisten asiakkaiden keskeisimpiä ongelmia ovat elämänhallinnan, arjen taitojen, sosiaalisten suhteiden sekä elinympäristöön liittyvät puutteet. Nämä puutteet ilmenevät mm. kykenemättömyytenä omien asioiden hoitamiseen ja elämän suunnitteluun, itsetuntemuksen puutteena, omien tekojen ja niistä aiheutuneiden seurauksien yhteyden hahmottamisen vaikeutena, impulsiivisuutena, lyhytjänteisyytenä, sosiaalisten taitojen puutteena sekä ajankäyttöön liittyvinä pulmina. (Järvelä 2002, 273.) Lyhytjänteisyys vaikeuttaa myös elämänmuutokseen motivoitumista. Monella vangilla on tuomiota suorittaessa tulossa vielä lisää tuomioita. Elämää ei kannata muuttaa, kun on joka tapauksessa tulossa vanhoja tuomioita suoritettavaksi. (Kauppila 199, 260.) Monilla vankilaan joutuneilla ei ole edes kokemusta työtätekevien ihmisten arjesta, eivätkä osaa sitä siksi kaivatakaan. Elämä ennen vankilaan joutumista on ollut epäsäännöllistä ja aikatauluihin sitoutumatonta. Pelkkä työpaikan saaminen ei kuitenkaan riitä elämäntavan muutokseen. Työttömyys sinänsä ei aja rikoksiin, jos ihmisellä on muuten riittävästi mielekästä tekemistä. Mielekkään tekemisen lisäksi entisen vangin täytyy irtautua täysin rikosten teosta ja siihen liittyvästä elämäntavasta. (Rikkilä 2002, 16.) Vuokko Karsikkaan (2005, 64) tutkimuksessa haastateltujen Siltavalmennukseen osallistuneiden vankien huumeiden käyttö oli monella johtanut siviilissä kaveripiirin supistumiseen siten, että sosiaaliset kontaktit muodostuivat etupäässä toisista huumeidenkäyttäjistä. Muut sosiaaliset suhteet olivat tämän vuoksi kaventuneet. Haastateltujen elämäntapaan liittyi rikosten tekoon tarvittavia taitoja, mutta ei normaalin yhteiskunnan edellyttämiä taitoja. Näiden taitojen tilalle oli tullut huumeiden käytön aiheuttama sosiaalinen osaamattomuus, sillä huumeidenkäyttäjien keskuudessa ystävyyssuhteet olivat olleet lyhytaikaisia ja

13 13 perustuneet epärehellisyyteen ja hyväksikäyttöön. Sosiaalisten suhteiden muodostaminen alakulttuurin ulkopuolelle on olennainen osa tarvittavaa elämänmuutosta. Se ei kuitenkaan aina ole helppoa. Kyngäksen tutkimien vankien mukaan rikoksiin syyllistymättömät ihmiset suhtautuvat entisiin vankeihin hyvin ennakkoluuloisesti, eikä heitä haluta omaan tuttavapiiriin. Kyngäs myös toteaa Sosiaaliturva-lehden haastattelussa, että vankeustuomion aikana saattavat sosiaalisesta verkostosta tippua pois kaikki rikollisen alakulttuurin ulkopuolella elävät ystävät sekä sukulaiset. (Rikkilä 2002, 16.) On myös tiedostettava, että viranomaiset voivat tehdä erittäin vähän sosiaalisten verkostojen kuntoon saattamisessa. Tavoite tulisi kuitenkin sisällyttää rikostaustaisten asiakkaiden kanssa tehtävään työhön. Silta-Valmennuksessa olevia ja sieltä vankilaan palautettuja vankeja tutkimuksessaan haastatellut Karsikas (2005, 149) ehdottaakin, että viranomaisten tulisi kehittää yhteistyötä esimerkiksi kansalaisjärjestöjen, uskonnollisten yhteisöjen sekä yksittäisten tukihenkilöiden kanssa. Lainrikkojien kanssa tehtävän työn tavoitteena tulee olla pysyvien muutosten aikaansaaminen ajattelun, tunteiden, asenteiden ja arvojen saralla. Rikollisesta ja päihdekeskeisestä elämäntavasta irtautuminen on vuosia kestävä prosessi, jota on vaikeaa nopeuttaa. (Järvelä 2002, 282.) Ammatillisen muutostyön haasteena ovat rikostaustaisten henkilöiden asenteet viranomaistahoihin. Rikostaustainen henkilö kokee usein kontaktin viranomaiseen kontrollina sekä rangaistuksen jatkumisena vielä vapaudessakin. (Järvelä, Kääriäinen, Valokivi 2002, 43.) Keskeistä elämänmuutoksessa on halu oppia uusia asioita ja sitoutuminen muutospyrkimykseen. Tärkeintä elämäntavan muutokseen tähtäävässä työskentelyssä on se, että tulevaisuus näyttää valoisammalta kuin nykyhetki ja että muutokseen saa tarvittavaa tukea. Usein on niin, että alakulttuurin sisäinen sosiaalinen kontrolli on estänyt ihmistä tunnistamasta omia henkilökohtaisia tarpeitaan ja yksilöllisiä piirteitään. Valtaosa lainrikkojista on kuitenkin kokenut elämässään jonkunlaisen kriisin, jonka seurauksena hän on pysähtynyt mietti-

14 14 mään suunnan muutoksen mahdollisuutta elämässään. (Järvelä 2002, , 284). Kyngäksen (2000, 229) tutkimukseen osallistuneilla vangeilla ensimmäinen vankeustuomio oli elämän selkeä käännekohta. Vankeustuomio pysäytti osan tutkittavista suunnittelemaan elämäänsä ja hankkimaan elämään sisäistä ja ulkoista kontrollia sekä katkaisemaan yhteydet rikollisiin kavereihin. Tämän ryhmän ominaispiirteenä oli heidän sosiaalisen verkostonsa tarjoama tuki. Vankeustuomion päätyttyä he eivät jääneet yksin. Samassa tutkimuksessa kuitenkin todetaan, ettei vankeusrangaistus tai esimerkiksi lapsen syntymä pysty aina pysäyttämään vankia miettimään elämänsä suuntaa. Vankeusaikana osa tutkituista tuli lähinnä laskelmallisemmaksi kannattavien rikosten suhteen, jottei tulisi ns. turhia tuomioita. Vankeusaikana he laajensivat sosiaalista verkostoaan vankilan sisällä. Vapauden koitettua he eivät pitäneet yhteyttä perheeseensä, paitsi lähinnä tarkoitushakuisesti. Vapaudessa he halusivat elää helppoa elämää tässä ja nyt ja kokivat arkisen elämän lähinnä tylsänä. (Kyngäs 2000, ) On tiedostettava, ettei kaikista rikoskierteeseen joutuneista kuntoudu raittiita, terveitä ja työkykyisiä yksilöitä. Joidenkin kohdalla elämän ankeat lähtökohdat ja kuluttava elämäntyyli ovat raihnaistaneet niin, että he kuuluisivat lähinnä eläkeja kuntoutusjärjestelmien piiriin. (Salo 2001, 23.) 3 KATSAUS RIKOSTAUSTAISTEN ASIAKKAIDEN PALVELUJÄRJESTELMÄN KEHITYKSEEN Oikeusministeriön vuonna 1999 laatimassa kansallisessa rikoksentorjuntaohjelmassa todetaan, että Suomi on yksi harvoista maista, joissa ei ole erillistä vapautuneiden vankien huollollista järjestelmää. Ohjelmassa todetaan myös, etteivät yleiset sosiaali- ja työllisyyspalvelut ole osoittautuneet riittäviksi vankien

15 15 muututtua entistä moniongelmaisemmiksi. Keskustelua käydään myös siitä, mikä on kuntien ja valtion rooli palveluiden järjestämisessä sekä kustannusten kattamisessa. (Järvelä 2002, 269, 288.) Lainrikkojille suunnattuja erityispalveluita on olemassa vain vähän. Kriminaalitaustaisten henkilöiden parissa toimivan Siltavalmennus ry:n toiminnanjohtaja Sampo Järvelä (2002, 288) arvelee tämän puutteen syyksi sen, että lainrikkojat ovat palvelujärjestelmän perspektiivistä hyvin marginaalinen ja moniongelmainen joukko, jonka voidaan ajatella aiheuttaneen ongelmansa itse. On otettava huomioon, että vapautuvien vankien lukumäärä on hyvin pieni suhteutettuna muuhun väestöön, joten palveluiden järjestäminen heille on vaikeaa. Jossakin kunnassa vapautuu yksi vanki vuodessa, toisessa ei sitäkään. Volyymi keskittyy lähinnä isoihin kaupunkikeskuksiin. (Jokinen 2001, 21.) 3.1 Peruspalveluiden riittämättömyys 1990-luvulla lainrikkojien kuntoutuksen ja jälkihuollon perusajatuksena oli usko siihen, että yhteiskunnan tarjoamat peruspalvelut pystyisivät vastaamaan lainrikkojien palvelutarpeeseen. Tällöin vastuuta siirrettiin kunnille ja toissijaisesti valtion viranomaisille. Tosiasiassa, 1990-luvun laman myötä sosiaali- ja työvoimapalveluiden tukkeutuessa ja erityisryhmien palveluita alas ajettaessa, lainrikkojien palveluiden saatavuus ja työmarkkina-asema huononi entisestään. Yhteiskunnallisten ongelmien rinnalla myös lainrikkojien yksilölliset ongelmat monimutkaistuivat mm. huumeongelmien myötä. Yhteyden löytäminen työelämään, koulutuksiin ja yhteiskunnan palveluihin vaikeutui siis edelleen. (Järvelä 2002, ) 2000-luvulla voidaan edelleen todeta, etteivät lainrikkojien palvelutarpeet ja tarjonta kohtaa, eivätkä vastaa toisiaan. Palveluiden saatavuutta vaikeuttavat niin rakenteelliset kuin asenteellisetkin tekijät. Tämä asiakasryhmä ei aina sovellu peruspalveluihin johtuen osin koulutus-, työllistymis- ja kuntoutuspalveluiden sisällöistä, toisaalta itse kohderyhmästä johtuvista tekijöistä. Näitä tekijöitä ovat mm. palvelujärjestelmän puutteellinen tuntemus sekä puutteellinen kyky toimia

16 16 järjestelmän ehdoilla. On myös tiedostettava palvelujärjestelmän rajoittunut kyky kohdata poikkeavasti käyttäytyviä asiakkaita. (Järvelä 2002, , 288.) Vapautuvien vankien kanssa tehtävän työn keskeinen kehittämiskohde on viime vuosina ollut katkeamattomien palveluketjujen luominen. Merkittävä muutos, ajatellen ammatillisen jälkihuollon toteutusta, on vankeuden täytäntöönpanolainsäädäntöä koskeva uudistus, joka tulee voimaan vuoden 2006 aikana. Uudistuksen tavoitteena on suunnitelmallisen kuntoutuksen ketjun rakentaminen vankilasta aina vapautumisen jälkeiseen aikaan asti. Ongelmana on ollut, että palveluketju katkeaa usein siinä vaiheessa, kun vastuu vangista siirtyy valtiolta kunnalle. Tähän mennessä vapautuva vanki on ollut usein tyhjän päällä. (Jokinen 2005, 14.) Uuden lain myötä jokaiselle vangille tehdään vankeusajan suunnitelma. Ennen vapautumista suunnitelmaa täydennetään vapautumisajan suunnitelmalla. Vapautumisajan suunnitelma laaditaan yhteistyössä vangin kotikunnan sosiaali-, terveys-, asunto- ja työvoimaviranomaisten kanssa. Vapautumisen suunnittelun tarve on ilmeinen. Kriminaalihuollon tukisäätiön toiminnanjohtaja Jukka Mäki toteaa Socius-lehden haastattelussa, että vuosittain vapautuu edelleen vankia, joiden jälkihuoltoa ei ole järjestetty millään tavalla. (Jokinen 2005, 15.) Tämä asiakasryhmä on sosiaali- ja terveyspalveluiden suurkäyttäjiä. He tarvitsevat päihdehuoltoa, mielenterveystyötä, erikoissairaanhoitoa, lastensuojelua, toimeentulotukea, työhön kuntoutusta, velkaneuvontaa, ensihoitoa jne. Mäen mukaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollolla tulisi olla nykyistä suurempi kiinnostus uusintarikollisuuden vähentämiseen. Tällöin säästettäisiin myös kustannuksissa. Yhtenä ratkaisuna hän ehdottaa kriminaalihuollon alueyksikön toteuttamaa palveluohjausta, joka sovittaisi yhteen hallintokuntien rajat ylittäviä palveluita. (Salo 2001, 23.) Kysymys rikostaustaisen henkilön palveluiden järjestämisestä ja koordinoinnista on siis myös kustannuspoliittinen. Helsingin kriminaalijohtaja Lasse Rautniemi toteaa antamassaan haastattelussa, että resursseja haaskataan, jos vankilassa

17 17 päihteettömällä osastolla motivaation elämänhallintaan löytänyt vanki ei saa päihdehuoltoa ja kuntoutusta myös vapautuessaan. Panostaminen tehokkaampiin palvelukokonaisuuksiin vaatii kuitenkin rahaa, kun taas hyötyjä uusintarikollisuuden vähenemisestä on mahdotonta laskea rahallisesti. Rikollisuuden laskusta hyötyvät niin poliisi, sosiaalitoimi, oikeustoimi kuin koko yhteiskuntakin turvallisuuden lisääntyessä. (Jokinen 2001, 21.) 3.2 Kriminaalihuoltolaitoksen vastuu Keskeinen rikostaustaisten henkilöiden kanssa tehtävän työn toimijoista on rikosseuraamusviraston alaisuudessa toimiva Kriminaalihuoltolaitos (KHL). Rikosseuraamusviraston tehtävänä on vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon ohjaaminen ja kehittäminen. Yhdyskuntaseuraamuksia ovat yhdyskuntapalvelu, nuorisorangaistus sekä ehdollisesti tuomittujen nuorten ja ehdonalaisesti vapautuneiden valvonta. (Laitinen 2002, 22.) KHL:n asiakkaita eivät ole ehdollisesti rangaistut nuoret, joita ei ole määrätty valvontaan, ehdolliseen rangaistukseen tuomitut aikuiset eivätkä ilman valvontaa vankilasta vapautuvat henkilöt. Sampo Järvelä (2002, 270) pohtiikin, miten vankilassa aloitettu kuntoutuminen tai esimerkiksi koulutus saadaan jatkumaan vapautumisen jälkeen ja kenellä vastuu näiden palveluiden tuottamisesta tulisi olla, kun KHL ei tämän hetkisen lainsäädännön puitteissa voi näitä palveluita välittää. Tähän ongelmaan etsitään nyt ratkaisua vapautumisajan suunnitelman avulla. KHL:n valvontajärjestelmän puutteet on tiedostettava. Kun yhdyskuntapalvelu otettiin käyttöön 1990-luvulla, seuraamusjärjestelmä monipuolistui. Tällöin KHL ei enää pystynyt vastaamaan yhdyskuntaseuraamuksiin tuomittujen psykososiaalisen tuen tarpeeseen samassa mittakaavassa kuin aikaisemmin. Myös vapautuvien vankien valvontatyön kehittämisen resurssit pienenivät. Resurssien väheneminen oli ja on ristiriidassa sen tosiasian kanssa, että vapautuvat vangit ovat yhä moniongelmaisempia ja vaikeammassa elämäntilanteessa kuin aikaisemmin. (Rikoksettomaan elämänhallintaan 2001, 14.)

18 Kriminaalihuollon tukisäätiö Kriminaalihuollon tukisäätiön (Krits) tarkoituksena on tukea kriminaalihuoltotyötä ja sen kehittämistä, vaikuttaa uusintarikollisuutta ja sen haittoja vähentävään toimintaan sekä edistää palvelujen saavutettavuutta ja järjestämistä. Kriminaalihuollon tukisäätiö perustettiin, kun aikaisemmin kriminaalihuoltotyöstä huolehtineen Kriminaalihuoltoyhdistyksen (KHY) toimintaa valtiollistettiin. Oikeushallinnollisen organisaation uudistuksessa vuonna 2001 perustettiin rikosseuraamusvirasto, jonka alaisuuteen perustettiin KHY:n tehtäviä hoitamaan Kriminaalihuoltolaitos (KHL). Yhteiskunnallinen ja lainsäädännöllinen kehitys vuosituhannen vaihteeseen tultaessa johti myös siihen, että vankien jälkihuollon katsottiin kuuluvan kunnan vastuulle. (Krits 2005.) Lakkautettavan KHY:n piirissä kuitenkin tiedostettiin tarve kriminaalipoliittiselle vaikuttamiselle ja edunvalvontatyölle, joka oli aikaisemmin ollut yksi yhdistyksen tehtävistä. Ennen yhdistyksen lakkauttamista perustettiinkin siis Kriminaalihuollon tukisäätiö, jonka peruspääomaksi luovutettiin aikaisemmin yhdistyksen hallussa olleita kiinteistöjä Helsingissä ja Tampereella. Tukisäätiön taustayhteisöiksi tulivat A-klinikkasäätiö, Kirkkohallitus, Oikeusministeriö, Sininauhaliitto, Suomen kuntaliitto, Suomen Mielenterveysseura, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Takuu-Säätiö sekä Y-säätiö. (Krits 2005.) Kriminaalihuollon tukisäätiö aloitti toimintansa vuoden 2001 lopulla, mutta varsinaisesti säätiö pääsi toteuttamaan omaa profiiliaan vasta vuonna 2003, kun Raha-automaattiyhdistys myönsi rahoituksen säätiön käynnistämiin Kriminaaliasiamies-projektiin sekä Vapautuvan tuki-ohjelmaan. (Krits 2005.) Sosiaali- ja terveysalan järjestöillä onkin pitkään ollut merkittävä rooli uusien palvelumuotojen ja -kokonaisuuksien kehittäjänä. Järjestöt ovat toimintakulttuuriltaan julkista hallintoa joustavampia. Ne pystyvät myös vastaamaan pienten ja marginaalisten asiakasryhmien tarpeisiin tuottamalla erityisosaamista vaativia palveluita, joita ei kuitenkaan yritysmuotoisena olisi kysynnän vähäisyyden vuoksi järkevää tuottaa. Perinteisesti järjestöjen tehtävänä on ollut vaikuttamistyö, vapaaehtois- ja vertaistoiminta, asiantuntijatehtävät sekä palveluiden kehit-

19 19 täminen. (Särkelä ym. 2005, 5, 7.) Kontaktipiste Redis on osa Kriminaalihuollon tukisäätiön organisoimaa Vapautuvan tuki-ohjelmaa. Vapautuvan tuki-ohjelma ( ) on Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittama projekti, jonka tavoitteena on vahvistaa ja koordinoida rikostaustaisten asiakkaiden palveluverkostoa ja luoda Suomeen alueellisesti toimiva, valtakunnallisesti profiloitunut, järjestöjen muodostama kriminaalihuoltojärjestelmä tukemaan kunnissa tehtävää työtä. Vapautuvan tukiohjelma koostuu viidestä projektista, jotka ovat: Asumisen tukipalvelut, Kuntouttava vankityö, Palveluohjausta verkossa, Perheiden tuki sekä Kontaktipiste Redis. (Krits 2005.) Vapautuvan tukiohjelma pyrkii kehittämään määrällisesti ja laadullisesti kriminaalihuollon asiakkaiden asumisen tukipalveluita, työhön kuntoutusta, vapaudessa tapahtuvaa psykososiaalista jatkokuntoutusta, velka- ja korvausasioiden järjestämistä sekä vapautuvan vangin perheen tukea sekä vertaistuki- ja palveluohjausmallia. Hanke liittyy järjestöjen tukipalveluohjelmana Oikeusministeriön Yhteistyössä rikoksettomaan elämään hankkeeseen. (Krits 2005.) 3.3 Kontaktipiste Redis Vuoden 2004 maaliskuussa toimintansa aloittanut Kontaktipiste Redis on matalan kynnyksen päihteetön toimintapiste, jonka kohderyhmänä ovat pääkaupunkiseudulle vapautuvat vangit, jotka ovat osallistuneet vankilassa kuntoutukseen sekä KHL:n asiakkaat, jotka ovat halukkaita elämänmuutokseen (Krits 2005). Idea Rediksen kaltaisesta palvelusta syntyi Kalliolassa toteutetun Päihdekuntoutuksesta elämään-projektin yhteydessä, jossa pyrittiin parantamaan päihdekuntoutujien elämänhallintataitoja. Projektin myötä alettiin pohtia, minkälaisia palveluita vankilasta vapautuville päihdekuntoutujille on tarjolla. Projektissa kokeiltiin pienimuotoisesti tukihenkilötoiminnan järjestämistä tälle asiakasryhmälle. Saadut kokemukset olivat positiivisia, joten toiminnan ympärille päätettiin perustaa oma hanke, jotta saataisiin lisää kokemusta siitä miten vapautuvia vankeja voi tukea. (Hölttä 2006.)

20 20 Ongelmaksi tiedostettiin myös, ettei palvelujärjestelmässä ollut varsinaisesti mitään palveluita, jotka keskittyisivät vapautuvien vankien auttamiseen. Tiedossa oli, että moni vanki on vapautuessaan tyhjän päällä. Vaikka vanki on tuomiota suorittaessaan ollut mukana kuntouttavissa ohjelmissa, ei vapautumisen jälkeen ole onnistuttu luomaan yhtenäisiä palveluketjuja. Kontaktipisteen toiminnan kautta vapautuvia vankeja haluttiin auttaa löytämään heidän tarvitsemansa palvelut sekä motivoida heitä elämänmuutokseen ja kiinnittymään sosiaalipalveluihin. (Varsamäki 2006.) Palvelun lähtökohdat ja sisältö Kontaktipisteessä työskentelee kaksi ohjaajaa, joilla molemmilla on oma rikosja päihdetausta, mutta myös ammatillista koulutusta. Tavoitteena on kehittää vertaistukitoimintaa rikostaustaisille henkilöille. Vertaistuki välittyy niin työntekijöiden oman kokemuksen kuin asiakkaiden ja tukihenkilöiden muodostaman sosiaalisen yhteisön kautta. (Krits 2005) Projektia käynnistettäessä toiminnan lähtökohtana oli tukihenkilötoiminta ja vertaistyö. Projektin edetessä toimintoja on muokattu asiakkaiden tarpeiden mukaan. Ensimmäisenä asiakaskunnan tarpeena nousi esiin asumisen järjestäminen, joka edelleen nousee yhtenä pääkysymyksenä asiakkaiden yhteydenotoissa. Projektin lähtökohtana oli kuitenkin tukihenkilötoiminnan kehittäminen, joten asumisen tarpeita vastaamaan perustettiin Kriminaalihuollon tukisäätiössä oma Asumisen tukipalvelut-projekti. (Hölttä 2006.) Projektin etenemisen myötä Rediksen toiminta on muotoutunut tukihenkilötoiminnaksi, vankiryhmätoiminnaksi sekä Kontaktipisteen päivätoiminnaksi. Tukihenkilötoiminnan puitteissa Redis kouluttaa tukihenkilöitä rikostaustaisille henkilöille, on mukana tukisuhteiden muodostamisessa, ohjaa tukihenkiöiden toimintaa sekä järjestää heille virkistystoimintaa. Vankiryhmätoiminta muodostuu info- ja päihderyhmistä vankiloiden kuntoutusosastoilla sekä Kontaktipisteen tiloissa tapahtuvasta ryhmätoiminnasta avolaitosten vangeille. (Redis 2005.)

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa

Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa Laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta (400/2015) Rikostaustainen kunnan ja Rikosseuraamuslaitoksen asiakkaana - seminaari 4.9.2015 Erityisasiantuntija Laki

Lisätiedot

YHDYSKUNTASEURAAMUKSET. Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija

YHDYSKUNTASEURAAMUKSET. Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija YHDYSKUNTASEURAAMUKSET Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija Historiaa 19.1.1869 julkistettiin Fängelseförening i Finland nimisen yhdistyksen perustajajäsenet ja periaatteet. Yhdistyksen sääntöjen

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Arviointikeskuksen toiminta

Arviointikeskuksen toiminta Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Lähituki-projekti Osaraportti Esittely

Lähituki-projekti Osaraportti Esittely www.kmsry.fi 1 Lähituki-projekti 2007-2010 Osaraportti Esittely 7.10.2009 Järjestöjen palveluohjausmalli ja Voimavaraistava palveluohjausryhmä Katso ja tulosta koko aineisto www.kmsry.fi 2 Palveluohjaus

Lisätiedot

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä palveluesimies Sari Käsmä toimintakyvyn arvioinnissa Taustatiedot Koulutus ja työhistoria Toimeentulo Sosiaaliset ongelmat Sosiaalinen toimintakyky Aikaisemmat tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoimet Asiakkaan

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

VALMIUKSIA SIIRTYÄ TYÖELÄMÄÄN (VST) -HANKE KRIS

VALMIUKSIA SIIRTYÄ TYÖELÄMÄÄN (VST) -HANKE KRIS VALMIUKSIA SIIRTYÄ TYÖELÄMÄÄN (VST) -HANKE KRIS Taustaa KRIS-Tampereella VST-hanke aloitettu v. 2008, nyt meneillään VST II Helsingissä VST-hanke aloitettiin 1.9.2011 Tampereella hankkeessa työskentelevät

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä

Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Naisjohtajat Risessä 13.6.2016 Ylijohtaja Tuula Asikainen ORGANISAATIO Rikosseuraamuslaitos

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Susanna Hoikkala & Hanna Heinonen Valtakunnalliset Sijaishuollon päivät Tampere L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa)

Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) 1 Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) HAKEMUS / ESITIETOLOMAKE KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖN KUNTOUTTAVIIN TUKIASUMISPALVELUIHIN Etunimet

Lisätiedot

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma 2015 2018 a-klinikka.fi/mipa A-klinikkasäätiö A-Kiltojen Liitto ry Diakonia-ammattikorkeakoulu EHYT ry FinFami Uusimaa ry Irti Huumeista ry Kuntoutussäätiö

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat

Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Syksyllä 2011 tehdyn STM:n selvityksen tuloksia korkeakouluharjoittelija Laura Sohlberg, THL VTT Anna Leppo 28.11.2012 Opioidiriippuvuuden

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö

Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi 12.3.2012 Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Tietopuu Tietopuu-sivuston www.a-klinikka.fi/tietopuu/ tarkoituksena on jakaa

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015

MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015 MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointi Mitä toivottaisiin aluekoordinoinnilta sekä aluekoordinaattoreilta, mikäli sellainen

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta. Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast

Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta. Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden rooli päihde- ja mielenterveystyössä

Vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden rooli päihde- ja mielenterveystyössä Vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden rooli päihde- ja mielenterveystyössä Mielenterveysmessut 2016 Jouni Puumalainen, tutkija Mielenterveyden Keskusliitto / Kuntoutussäätiö Puumalainen 2016 1 Vertaisuus;

Lisätiedot

Nimi ovessa hanke Verkostotapaamisen muistio

Nimi ovessa hanke Verkostotapaamisen muistio Nimi ovessa hanke Verkostotapaamisen muistio Verkostoryhmä Kuntouttava asuminen Erityisteema / kohderyhmä Vapautuvat vangit Aika ja paikka Espoo 13.5.2001 Koordinoija / puheenjohtaja Kaijus Varjonen Pääalustus

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT

SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT Nuori aikuisuus sosiaalisena riskinä Palvelut syrjäytymisen ehkäisijänä Turussa Turun yliopisto 10.3.2016 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos ESITYKSEN JÄSENNYS

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

VOI HYVIN yleisöluento

VOI HYVIN yleisöluento Omatila lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai sitä pelkäävän tukena VOI HYVIN yleisöluento 23.9.2013 Omatilan palvelut ovat saatavissa yhdestä puhelinnumerosta 043 825 0535 ympäri vuorokauden. Palveluun voi

Lisätiedot

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta Naisvankiseminaari 8.-9.3.16 Rikosseuraamusesimies Pia Ylikomi pia.ylikomi@om.fi

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto VALINNAISET TUTKINNON OSAT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN NUORTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika:

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Vertaisuus mistä siinä on kysymys?

Vertaisuus mistä siinä on kysymys? Vertaisuus mistä siinä on kysymys? Esa Pöntinen, Hyvinkään A-kilta ry Outi Hietala, Kuntoutussäätiö 19.9.2016 Järvenpään opisto, Keski-Uudenmaan yhdistysverkosto Vertaisuuden juuret Ystävyys, kumppanuus,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Anttinen

Projektipäällikkö Minna Anttinen 2010-2013 Projektipäällikkö Minna Anttinen MIKÄ IHMEEN OSAAVA OHJAUS? Osaava ohjaus on projekti. Sen tavoitteena on luoda moniammatillinen yhteistyö- ja osaamisvaihtomalli, jolla bongata putoavia eli syrjäytymisvaarassa

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot