Asiasanat: vertaistuki; kriminaalihuolto; kvalitatiivinen tutkimus; tapaustutkimus.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiasanat: vertaistuki; kriminaalihuolto; kvalitatiivinen tutkimus; tapaustutkimus."

Transkriptio

1 RIKOSTAUSTAISTEN HENKILÖIDEN ASIAKKUUKSIEN MUODOSTUMINEN SEKÄ HEIDÄN KOKEMUKSENSA VERTAISTUESTA - Tapaustutkimus Kontaktipiste Rediksen päivätoiminnasta Liisa Kartovaara Opinnäytetyö, Kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Kartovaara, Liisa. Rikostaustaisten henkilöiden asiakkuuksien muodostuminen sekä heidän kokemuksensa vertaistuesta Tapaustutkimus Kontaktipiste Rediksen päivätoiminnasta. Helsinki, kevät 2006, 75 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveysja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Opinnäytetyö on tapaustutkimus, jonka tavoitteena on kuvata rikostaustaisten henkilöiden asiakkuussuhteiden muodostumista sekä heidän kokemuksiaan vertaistuesta Kontaktipiste Rediksen päivätoiminnassa. Kontaktipiste Redis on Kriminaalihuollon tukisäätiön (Krits) Vapautuvan tuki-ohjelman osaprojekti, jonka tavoitteena on tukea pääkaupunkiseudulle vankiloista vapautuvia heidän elämänmuutoksessaan. Rediksen päivätoiminnan osa-alueet ovat sosiaalinen yhteisö, palveluohjaus sekä harrastustoiminta. Palvelun lähtökohtana on vertaistuki. Vertaistuki tulee esiin sekä työntekijöiden oman taustan että Kontaktipisteen asiakkaista muodostuvan sosiaalisen yhteisön kautta. Tutkimuksen aineisto kerättiin neljältä Rediksen päivätoimintaan osallistuneelta asiakkaalta teemahaastattelun sekä asiakkaan rikostaustaa käsittelevän taustatietolomakkeen avulla. Tutkimushenkilöinä oli kolme miestä ja yksi nainen, jotka olivat iältään vuotiaita. Aineiston pohjalta tutkimushenkilöistä luotiin tapauskuvaukset, jotka käsittelevät elämäntilanteen ennen ensimmäisen kontaktin ottoa Redikseen, asiakkuuden muodostumisen, kokemuksen vertaistuesta sekä elämäntilanteen haastattelun toteuttamisajankohtana. Tutkimushenkilöiden kuvauksissa palveluohjauksella oli keskeinen merkitys Rediksen päivätoiminnassa. Kaikki neljä tutkimushenkilöä olivat saaneet neuvontaa sosiaalipalveluihin sekä elämänmuutokseen liittyvissä asioissa. Tutkimushenkilöt olivat tavanneet Kontaktipisteen toisia asiakkaita, mutta eivät kokeneet toisten tukemisen toteutuvan asiakkaiden kesken. Erottavana tekijänä oli mm. rikostaustojen erilaisuus. Tutkimushenkilöt korostivat työntekijöiden rikostaustan merkitystä. He ajattelivat, että työntekijä pystyy oman kokemuksen vuoksi ymmärtämään paremmin heidän ongelmiaan. Työntekijöille pystyi puhumaan asioista avoimemmin kuin tavalliselle viranomaiselle. Työntekijät toimivat myös esimerkkinä positiivisen muutoksen mahdollisuudesta ja tutkimushenkilöt saivat heidän kanssaan käytyjen keskusteluiden kautta uusia näkökulmia kokemuksiinsa. Tutkimushenkilöt eivät kokeneet että Rediksessä keskityttäisiin rikostaustaan. Tulokset osoittavat, että vertaistuen ja ammatillisen työskentelyn yhdistävä palvelu sopii hyvin rikostaustaisten asiakkaiden kanssa työskentelyyn. Rediksen toimintaa tulisi kehittää vertaistuen luomiseksi asiakkaiden keskuuteen. Mahdollisuutena voi olla yhteisöllisyyden kehittäminen sekä kiinteiden toimintojen luominen, joihin asiakkaat voisivat kiinnittyä. Myös toiminnallisuutta voitaisiin kehittää. Vertaistukea kehitettäessä tulisi pohtia myös asiakkaiden välisiä salassapitoon liittyviä kysymyksiä. Asiasanat: vertaistuki; kriminaalihuolto; kvalitatiivinen tutkimus; tapaustutkimus.

3 ABSTRACT Kartovaara, Liisa. Forming of client-relationships and experiences of peer support in Contact point Redis. Helsinki, Spring 2006, 75 pages, 3 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Helsinki Unit, Degree programme in Social services. The aim of the study was to describe the forming of client-relationships and the clients experiences of peer support in daytime activities of Contact point Redis. Contact point Redis is a subproject of the Support for the decarcerated-project, which is organized by Probation Foundation Finland (Krits). Redis provides peer support for people with criminal backgrounds. The staff has their own criminaland substance abuse background as well as professional training in social work and peer support is encouraged between the clients as well. Daytime activities in Redis contain leisure activities, service-counseling and the social community of clients and staff. The thesis is a case-study. The material for the study was collected by interviewing four clients from Redis: three men and a woman, aged The clients also filled a form which contained questions on their criminal background. The study contains three cases; two cases from individual clients and one case with a couple. The cases depict the clients situations in life before coming to Redis, forming of the client-relationships, views on peer support and their situations in life at the time of the interview. The most essential part of the daytime activities was the service-counseling. All four clients had received service-counseling concerning the welfare system and their life-change. The clients had met other clients while visiting the Contact point but did not feel that they had received or given support to each other. The difference in criminal backgrounds was a distinctive factor. The clients viewed the fact that the staff had their own experiences with substance abuse and prison as a positive feature. The clients felt that communication with the staff was easier and more open than with regular social workers. They also felt the staff had more profound knowledge of their lives and problems. The staff also served as a positive example of a successful transformation from a life of drugs and crime into the legitimate society. The clients did not feel that the staff focused too much on their criminal backgrounds. Combining professional social work with peer support is well suited for work with people with criminal backgrounds. To enhance the development of peer support between clients, the service has to be further improved. An option could be the development of communalism and establishing fixed functions such as shared gatherings to which the clients can attach to. Another option could be advancing functional activities. In addition, questions of confidentiality between clients have to be assessed as well. Key words: peer support; criminal background; qualitative study; case-study.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO RIKOSTAUSTAINEN ASIAKAS Lainrikkojan syrjäytymisprosessi Laillisen yhteiskunnan jäseneksi siirtymisen haasteita KATSAUS RIKOSTAUSTAISTEN ASIAKKAIDEN...14 PALVELUJÄRJESTELMÄN KEHITYKSEEN Peruspalveluiden riittämättömyys Kriminaalihuoltolaitoksen vastuu Kriminaalihuollon tukisäätiö Kontaktipiste Redis Palvelun lähtökohdat ja sisältö Vertaistuen ja ammatillisen avun yhdistäminen VERTAISTUKI Miten vertaistuki vaikuttaa Vertaistoiminta osana palvelujärjestelmää TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tavoitteet ja tehtävä Tutkimuksen menetelmät Tapaustutkimus Teemahaastattelu Tutkimushenkilöiden valinta ja haastatteluiden toteutus Aineiston analysointi Aineiston kattavuus Luotettavuus Eettisyys TAPAUSKUVAUKSET Antti - Kai joku vois sanoo et aikuistuu Riku - Ku ei oo sitä sähellystä enää, eikä oo niin helvetin kiire Maria ja Tuomas - Meil on lapsi, tottakai ton taustan haluu hautaa....53

5 7 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Asiakassuhteiden muodostuminen ja asiakkaiden palvelutarve Vertaistuki Rediksessä POHDINTA Asiakaslähtöistä palvelua rikostaustaisille asiakkaille Rediksen kehittäminen Kolmas sektori marginaaliryhmien palvelutuottajana...71 LÄHTEET...72 LIITTEET...76 Liite 1 Teemahaastattelun runko...76 Liite 2 Taustatietolomake...77 Liite 3 Suostumus tietojen luovuttamiseen...78

6 1 JOHDANTO Vuoden 2004 sosiaalibarometrissä todetaan vapautuneiden vankien olevan yksi yhteiskuntamme kaikkein heikoimmassa asemassa olevista ryhmistä. Universaali palvelujärjestelmämme ei ongelman tiedostamisesta huolimatta ole pystynyt vastaamaan tämän ryhmän palvelutarpeisiin. Syitä voidaan etsiä niin resurssien, ammattitaidon kuin poliittisen tahdonkin puutteesta. (STKL 2004.) Vapautuvien vankien kanssa tehtävän työn sisältöjen, vastuutahojen määrittelyn sekä toiminnan organisoinnin suhteen eletäänkin tällä hetkellä murrosvaihetta (Järvelä 2002, 268). Rikollisuuteen liittyy usein elämäntavan kaoottisuus, jonka rauhoittamiseen tarvitaan niin taloudellista kuin psykososiaalistakin tukea. Vapautuvien vankien kanssa tehtävää työtä vaikeuttaa se, että he saattavat kokea paneutuvan työotteen lisärangaistuksena tai itsemääräämisoikeuden rajoittamisena. (Järvelä, Kääriäinen & Valokivi 2002, 43.) Tarja Kauppilan suomalaisten miesvankien selviytymistä tutkineessa väitöskirjassa todetaan neljän viidesosan vangeista kokeneen epäoikeudenmukaisuutta siviilissä virkamiesten taholta. Onkin todettu, että vangit ottavat mieluummin apua vastaan epävirallisilta tahoilta, kuin ammatti- tai virallisilta auttamistahoilta. (Kauppila 1999, ) Yksilön siirtyessä rikollisesta alakulttuurista takaisin yhteiskuntaan, on uuden elämäntavan aloittamisessa keskeistä mielekkään sosiaalisen verkoston löytäminen. Lainrikkojan voi kuitenkin olla vaikeaa solmia uusia ihmissuhteita alakulttuurin ulkopuolelle. Uuden sosiaalisen verkoston luominen voi mahdollistua vertaistukiverkoston kautta. Vertaiset voivat muodostua viiteryhmäksi, jossa rikostaustainen henkilö voi olla oma itsensä ja saada tukea muutokseen. Yksi rikostaustaisten asiakkaiden epävirallinen auttamistaho on Kontaktipiste Redis, joka yhdistää toiminnassaan ammatillisen avun ja vertaistuen. Kummallakin Kontaktipisteen työntekijöistä on ammatillisen koulutuksen lisäksi myös oma kokemus vankila- ja päihdekierteestä. Vertaistukea pyritään luomaan myös asiakkaiden kesken.

7 7 Kontaktipiste Redis on Kriminaalihuollon tukisäätiön (Krits) Vapautuvan tukiohjelman osaprojekti ( ), jonka tavoitteena on tukea vankiloista pääkaupunkiseudulla vapautuvia. Kontaktipiste Rediksen toiminta koostuu tukihenkilötoiminnasta, päivätoiminnasta sekä vankiryhmistä. Tutkimus käsittelee Kontaktipisteen päivätoimintaa, jossa voidaan erottaa kolme osa-aluetta; palveluohjauksellinen työ, sosiaalinen yhteisö sekä harrastustoiminta. Opinnäytetyö on tutkimusstrategialtaan tapaustutkimus, jonka tavoitteena on kuvata päivätoiminnan asiakkuussuhteiden muodostumista sekä siihen osallistuvien asiakkaiden kokemuksia saamastaan vertaistuesta. Ajatus opinnäytetyön aiheesta syntyi, kun olin syksyllä 2005 suorittamassa Työ, työyhteisöt ja johtaminen-opintokokonaisuuden harjoittelujaksoa Kontaktipiste Rediksessä. Kriminaalihuollon tukisäätiö toivoi apua projektin loppuraportin tekemiseen Kontaktipisteen päivätoiminnan kuvauksen osalta. Opinnäytetyö muodostaa osan projektin loppuraportista ja arvioinnista. Opinnäytetyön teoreettinen osio käsittelee rikostaustaista asiakasta; asiakasryhmän asemaa yhteiskunnassa, elämänmuutokseen liittyviä paineita pyrittäessä eroon rikollisesta elämästä sekä palvelujärjestelmän kykyä vastata tämän asiakasryhmän tarpeisiin. Tarkoituksena on luoda kuva niistä elämäntilanteista ja haasteista, joita tämän asiakasryhmän kanssa työskennellessä kohdataan, sillä asiakkaan tausta vaikuttaa asiakassuhteen luomiseen. Koska opinnäytetyön tavoitteena on kuvata vertaistuen toteutumista Rediksessä, käsittelee teoriaosuus myös vertaistukea; mihin asioihin vertaistuki vaikuttaa ja mikä on vertaistoiminnan asema palvelujärjestelmässämme.

8 8 2 RIKOSTAUSTAINEN ASIAKAS Rikostaustaisten asiakkaiden asema yhteiskunnassamme on heikko (STM 2003, 48). Tämän asiakasryhmän kohdalla voidaan puhua sekä syrjäytymisestä että syrjäyttämisestä. Syrjäytynyt ihminen ei toimi yhteiskunnan keskeisillä areenoilla. Syrjäyttäminen tapahtuu silloin, kun muut sulkevat hänet sieltä pois. (Sipilä 1996, 163.) Toisten mahdollisuuksien saaminen on vaikeaa kasautuvien ja hallitsemattomien sosiaalisten ongelmien vuoksi. Monella vangilla on huumeongelma, joka on joissain tapauksissa vain pahentunut vankeustuomion aikana, sillä huumeita ja lääkkeitä on vankilassa saatavilla helposti. (Kyngäs 2000, 229, 240; Rikkilä 2002, 16.) Myös huono-osaisuus syvenee usein vankeustuomioiden myötä. Vankeustuomiosta muodostuu elinikäinen taakka, joka vaikeuttaa integroitumista yhteiskuntaan. Vankeustuomiosta tehty merkintä rikosrekisterissä voi vaikeuttaa mm. työllistymistä sekä opiskelupaikan saantia. (Kyngäs 2000, 229, 240.) Myös rikosten teosta aiheutuneet korvaukset ja suuret velat vaikeuttavat uuden elämäntavan aloittamista. Velkaantuneet siirtyvätkin usein harmaan talouden alueelle laittomiin tulonhankintamuotoihin, joka puolestaan vaikeuttaa lailliseen yhteiskuntaan kiinnittymistä. (Kyngäs 2000, 239.) Rikostaustainen henkilö kohtaa usein ennakkoluuloja yhteiskunnan taholta, aina viranomaisia myöten. Rikoksiin syyllistyneisiin suhtaudutaan sosiaalitoimessa pelokkaasti ja arastellen, ehkä joskus aiheellisestikin. (Rikkilä 2002, 16.) Ammattiauttajien ja rikostaustaisten asiakkaiden kohtaamisen vaikeus tuli esiin myös Tarja Kauppilan (1999, ) suomalaisten miesvankien selviytymistä kartoittaneessa tutkimuksessa. Tutkimuksen vangeista kolme neljäsosaa totesi, ettei saa lainkaan apua ammattiauttajilta ollessaan siviilissä. Siviilissä virkamiesten epäoikeudenmukaisuutta ilmaisi kokeneensa 80 % vangeista. Apua otettiinkin mieluummin vastaan epävirallisilta tahoilta.

9 9 Kriminaalihuoltojohtaja Lasse Rautniemi toteaa, että syrjäytyneiden ja kriminaalihuollon asiakkaiden välillä on lähinnä veteen piirretty viiva (Jokinen 2001, 21). Seuraavat alaluvut kuvaavat sitä syrjäytymisen prosessia, joka tyypillisesti liittyy lainrikkojan elämään sekä muutosprosessia joka liittyy uuden elämäntavan aloittamiseen ilman rikoksia. Rikostaustaisten asiakkaiden ongelmat alkavat usein jo nuoruudessa ja vankilatuomiot ja päihdeongelma syventävät marginaaliin joutumista edelleen. Koska syrjäytyminen on tässä asiakasryhmässä hyvin monitahoista, myös elämänmuutokseen liittyy monia haasteita. 2.1 Lainrikkojan syrjäytymisprosessi Yksilön syrjäytyminen on kokonaisvaltainen prosessi, jota leimaa ongelmien kasautuvuus. Se on tapahtumakulku, jossa ihmisen elämänhallinta-, ajattelu- ja toimintatavat muuttuvat vähitellen tavanomaisista poikkeaviksi. Syrjäytymisessä ei ole kyse yksinomaan taloudellisten resurssien puutteesta, vaan yksilöllisiin muutoksiin kytkeytyy myös syrjäytyminen yhteiskunnan palveluista ja normaalitoiminnoista. Syrjäytyminen voidaan siis nähdä yksilön ja yhteiskunnan välisen siteen löystymisenä. (Järvelä 2002, 274; Raunio 2003, 223.) Ruotsalainen tutkija Svedberg (1995, 44 45) määrittelee marginaalin välitilaksi, josta ennemmin tai myöhemmin joko palataan keskukseen tai pudotaan ulos syrjäytyneisyyteen. Syrjäytymisestä, tai marginalisoitumisesta, voidaan puhua vasta silloin, kun elinoloissa esiintyvät ongelmat kasautuvat (Raunio 2003, 223). Vähätalon mukaan (1996, 28 29) syrjäytymisen äärimmäisessä vaiheessa vakavat ongelmat kasautuvat ja syntyy voimakasta pysyväisluonteista riippuvuutta sosiaalivaltion instituutioista. Tällöin voidaan puhua ekskluusiosta. Lainrikkojan syrjäytymisprosessin käynnistymisen taustalta löytyy usein joku elämän muutostilanne tai olosuhdetekijä. Tällaisia tekijöitä voivat olla läheisissä ihmissuhteissa tapahtuneet muutokset, lastensuojelun toimenpiteet tai vaikeat kasvuolot. Kun edellä mainituista tekijöistä aiheutuneet pulmat pitkittyvät, alkavat myös ongelmat kasaantua. Jos näihin ongelmiin ei löydy ratkaisua tai yksilö ei saa ratkaisuyrityksiinsä tarvittavaa tukea, alkaa ihminen vähitellen menettää

10 10 uskoaan oman elämänsä ohjaamisen mahdollisuuksiin. Kun ihminen ei tunne hallitsevansa omaa elämäänsä, hän ajautuu helposti konflikteihin koulussa, kotona, työpaikalla ja äärimmäisissä tilanteissa myös yhteiskunnan kanssa. (Järvelä 2002, 275.) On todettu, ettei nuorten miesten kohdalla siirtymässä lapsuudesta ensimmäiseen vankeustuomioon ole juurikaan eroa. Vaikka taustat lapsuuden perheestä ja sosiaalisesta ympäristöstä ovat erilaiset, ovat elämäntilanteet nuoruusikään tultaessa hyvin samankaltaisia. Nuorten elämä on ollut suunnatonta kuljeskelua kaveriporukoissa, joissa on käytetty paljon päihteitä ja tehty rikoksia. Vain harvalle vankila on ensimmäinen laitoskokemus. (Kyngäs 2000, 94, 229.) Alhainen koulutustaso sekä suuret työttömyysluvut kuvaavat rikollisuuteen johtavaa syrjäytymisen kierrettä sekä elämäntavasta ulospääsyn vaikeutta. Vankiloissa tuomiotaan suorittamaan saapuville tehtyjen riski- ja tarvearvioiden mukaan peruskoulutus puuttuu 7 %:lta arvioiduista. Ammatillista koulutusta oli vajaalla kolmasosalla. Osa oli käynyt lyhyitä ammattikursseja. Jonkinlaista työkokemusta oli lähes puolella arvioiduista. 15 %:lla ei ollut minkäänlaista työhistoriaa. Suurin osa olikin elänyt sosiaalisilla tulonsiirroilla ennen vankilaan tuloa. Yli neljänneksellä oli vaikea tai erittäin vaikea mielenterveyshistoria. Kahdella kolmasosalla oli vaikea tai erittäin vaikea päihdeongelma. (Rikosseuraamusvirasto 2003, 51.) Riski- ja tarvearvioiden mukaan ennen vankilaa asui asuntolassa tai vailla vakinaista asuntoa 41 % vangeista (Rikosseuraamusvirasto 2003, 51). Erityisesti vailla asuntoa vapautuvien vankien elämässä huono-osaisuus on hyvin kasautunutta. Nämä ihmiset ovat usein työttömiä, elävät tulonsiirtojen varassa, ovat vaikeasti päihdeongelmaisia ja vankilakierteessä. (Granfelt 2003, 8 9.) Asunnottomuus voi olla yhtä lailla päihteiden käytön ja rikoskierteen jatkumisen syy kuin seurauskin. Ihminen käyttää päihteitä, koska asunnottomuutta ei kestä selvin päin. Päihteitä käyttäessä ei asunnon hankinnassa onnistuta ja kun asuntoa ei ole, ei ole myöskään mahdollisuutta suunnitella tulevaisuutta. (Kauppila 1999, 57).

11 11 Päihdeongelman rooli rikoskierteen olennaisena osana tuli esiin myös Kyngäksen (2000, 233) tutkimuksessa. Osa tutkimukseen osallistuneista ei pystynyt vapauduttuaan, yrityksistä huolimatta, kontrolloimaan päihteiden käyttöään. Päihdeongelma heijastui niin asumiseen, ihmissuhteisiin kuin työelämäänkin. Tämä ryhmä sai useita uusia tuomioita kömpelöistä rikoksista, joilla pyrittiin mahdollistamaan päihteiden käyttöä. Tämä ryhmä oli vankilasta vapautuessaan usein tyhjän päällä, eivätkä he olleet motivoituneita suunnittelemaan tulevaisuuttaan. Myös kontaktit perheeseen olivat tällä ryhmällä erittäin vähäisiä. Vankeustuomioon liittyy aina laitostumisen ja passivoitumisen vaara. Kaikkia toimintoja ja ajankulua vankilassa rytmittää laitoksen päiväjärjestys, joka mukauttaa yksilön järjestelmän asettamiin ehtoihin. Tällöin toimintakyky taantuu ja selviytyminen laitosjakson päättyessä on entistäkin vaikeampaa. (Kauppila 1999, 59 60, 258.) Voidaan myös todeta, että mitä pitempään ihminen on laitoksessa, sitä vieraantuneempi hän on yhteiskunnan tavoista ja käytännöistä (Kyngäs 2000, 239). Rikoksettomaan elämänhallintaan toimikunnan (Oikeusministeriö 2001, 10) selvityksessä todetaan, että rangaistuksiin tuomituista erityisen yhteiskuntaan integroivan tuen tarpeessa on vuositasolla noin 7000 henkilöä. Helsingin kriminaalihuoltojohtaja Lasse Rautniemi toteaa, parasta kriminaalipoliittista työtä on syrjäytymisen ehkäiseminen. (Jokinen 2001, 21.) 2.2 Laillisen yhteiskunnan jäseneksi siirtymisen haasteita Monen asian on muututtava rikostaustaisen henkilön pyrkiessä pois rikollisesta alakulttuurista laillisen yhteiskunnan jäseneksi. Henkilön sosiaaliset sekä arjessa pärjäämisen taidot ovat muokkautuneet alakulttuurissa selviytymiseen. Näiden taitojen suora siirtäminen normaaliin yhteiskuntaan ei ole mahdollista. (Järvelä 2002, 274.) Rikostaustaisten asiakkaiden ajattelua leimaa usein mustavalkoisuus, joka vaikeuttaa uusien ratkaisujen löytämistä. Itsetuntemuksen sekä omien voimavarojen tunnistamisen puutteet estävät usein muutospyrkimystä. Ihminen tuntee itsensä vastoinkäymisten leimaamaksi häviäjäksi. Elämänmuutosta vaikeuttaa

12 12 myös se, että lainrikkoja on usein asettautunut henkisesti puolustuskannalle. Muutos koetaan enemminkin uhkana kuin mahdollisuutena. (Järvelä 2002, 274.) On vaikeaa lähteä muuttamaan elämää, kun ei oikein tiedä mitä tulisi tilalle, jos luopuisi nykyisestä elämäntavasta ja kaveripiiristä. On paradoksaalista, että usein turvattomasta rikollisen elämästä luopumiseen voi liittyä turvattomuutta, ainakin muutoksen alkuvaiheessa. (Kauppila 1999, 259.) Rikostaustaisten asiakkaiden keskeisimpiä ongelmia ovat elämänhallinnan, arjen taitojen, sosiaalisten suhteiden sekä elinympäristöön liittyvät puutteet. Nämä puutteet ilmenevät mm. kykenemättömyytenä omien asioiden hoitamiseen ja elämän suunnitteluun, itsetuntemuksen puutteena, omien tekojen ja niistä aiheutuneiden seurauksien yhteyden hahmottamisen vaikeutena, impulsiivisuutena, lyhytjänteisyytenä, sosiaalisten taitojen puutteena sekä ajankäyttöön liittyvinä pulmina. (Järvelä 2002, 273.) Lyhytjänteisyys vaikeuttaa myös elämänmuutokseen motivoitumista. Monella vangilla on tuomiota suorittaessa tulossa vielä lisää tuomioita. Elämää ei kannata muuttaa, kun on joka tapauksessa tulossa vanhoja tuomioita suoritettavaksi. (Kauppila 199, 260.) Monilla vankilaan joutuneilla ei ole edes kokemusta työtätekevien ihmisten arjesta, eivätkä osaa sitä siksi kaivatakaan. Elämä ennen vankilaan joutumista on ollut epäsäännöllistä ja aikatauluihin sitoutumatonta. Pelkkä työpaikan saaminen ei kuitenkaan riitä elämäntavan muutokseen. Työttömyys sinänsä ei aja rikoksiin, jos ihmisellä on muuten riittävästi mielekästä tekemistä. Mielekkään tekemisen lisäksi entisen vangin täytyy irtautua täysin rikosten teosta ja siihen liittyvästä elämäntavasta. (Rikkilä 2002, 16.) Vuokko Karsikkaan (2005, 64) tutkimuksessa haastateltujen Siltavalmennukseen osallistuneiden vankien huumeiden käyttö oli monella johtanut siviilissä kaveripiirin supistumiseen siten, että sosiaaliset kontaktit muodostuivat etupäässä toisista huumeidenkäyttäjistä. Muut sosiaaliset suhteet olivat tämän vuoksi kaventuneet. Haastateltujen elämäntapaan liittyi rikosten tekoon tarvittavia taitoja, mutta ei normaalin yhteiskunnan edellyttämiä taitoja. Näiden taitojen tilalle oli tullut huumeiden käytön aiheuttama sosiaalinen osaamattomuus, sillä huumeidenkäyttäjien keskuudessa ystävyyssuhteet olivat olleet lyhytaikaisia ja

13 13 perustuneet epärehellisyyteen ja hyväksikäyttöön. Sosiaalisten suhteiden muodostaminen alakulttuurin ulkopuolelle on olennainen osa tarvittavaa elämänmuutosta. Se ei kuitenkaan aina ole helppoa. Kyngäksen tutkimien vankien mukaan rikoksiin syyllistymättömät ihmiset suhtautuvat entisiin vankeihin hyvin ennakkoluuloisesti, eikä heitä haluta omaan tuttavapiiriin. Kyngäs myös toteaa Sosiaaliturva-lehden haastattelussa, että vankeustuomion aikana saattavat sosiaalisesta verkostosta tippua pois kaikki rikollisen alakulttuurin ulkopuolella elävät ystävät sekä sukulaiset. (Rikkilä 2002, 16.) On myös tiedostettava, että viranomaiset voivat tehdä erittäin vähän sosiaalisten verkostojen kuntoon saattamisessa. Tavoite tulisi kuitenkin sisällyttää rikostaustaisten asiakkaiden kanssa tehtävään työhön. Silta-Valmennuksessa olevia ja sieltä vankilaan palautettuja vankeja tutkimuksessaan haastatellut Karsikas (2005, 149) ehdottaakin, että viranomaisten tulisi kehittää yhteistyötä esimerkiksi kansalaisjärjestöjen, uskonnollisten yhteisöjen sekä yksittäisten tukihenkilöiden kanssa. Lainrikkojien kanssa tehtävän työn tavoitteena tulee olla pysyvien muutosten aikaansaaminen ajattelun, tunteiden, asenteiden ja arvojen saralla. Rikollisesta ja päihdekeskeisestä elämäntavasta irtautuminen on vuosia kestävä prosessi, jota on vaikeaa nopeuttaa. (Järvelä 2002, 282.) Ammatillisen muutostyön haasteena ovat rikostaustaisten henkilöiden asenteet viranomaistahoihin. Rikostaustainen henkilö kokee usein kontaktin viranomaiseen kontrollina sekä rangaistuksen jatkumisena vielä vapaudessakin. (Järvelä, Kääriäinen, Valokivi 2002, 43.) Keskeistä elämänmuutoksessa on halu oppia uusia asioita ja sitoutuminen muutospyrkimykseen. Tärkeintä elämäntavan muutokseen tähtäävässä työskentelyssä on se, että tulevaisuus näyttää valoisammalta kuin nykyhetki ja että muutokseen saa tarvittavaa tukea. Usein on niin, että alakulttuurin sisäinen sosiaalinen kontrolli on estänyt ihmistä tunnistamasta omia henkilökohtaisia tarpeitaan ja yksilöllisiä piirteitään. Valtaosa lainrikkojista on kuitenkin kokenut elämässään jonkunlaisen kriisin, jonka seurauksena hän on pysähtynyt mietti-

14 14 mään suunnan muutoksen mahdollisuutta elämässään. (Järvelä 2002, , 284). Kyngäksen (2000, 229) tutkimukseen osallistuneilla vangeilla ensimmäinen vankeustuomio oli elämän selkeä käännekohta. Vankeustuomio pysäytti osan tutkittavista suunnittelemaan elämäänsä ja hankkimaan elämään sisäistä ja ulkoista kontrollia sekä katkaisemaan yhteydet rikollisiin kavereihin. Tämän ryhmän ominaispiirteenä oli heidän sosiaalisen verkostonsa tarjoama tuki. Vankeustuomion päätyttyä he eivät jääneet yksin. Samassa tutkimuksessa kuitenkin todetaan, ettei vankeusrangaistus tai esimerkiksi lapsen syntymä pysty aina pysäyttämään vankia miettimään elämänsä suuntaa. Vankeusaikana osa tutkituista tuli lähinnä laskelmallisemmaksi kannattavien rikosten suhteen, jottei tulisi ns. turhia tuomioita. Vankeusaikana he laajensivat sosiaalista verkostoaan vankilan sisällä. Vapauden koitettua he eivät pitäneet yhteyttä perheeseensä, paitsi lähinnä tarkoitushakuisesti. Vapaudessa he halusivat elää helppoa elämää tässä ja nyt ja kokivat arkisen elämän lähinnä tylsänä. (Kyngäs 2000, ) On tiedostettava, ettei kaikista rikoskierteeseen joutuneista kuntoudu raittiita, terveitä ja työkykyisiä yksilöitä. Joidenkin kohdalla elämän ankeat lähtökohdat ja kuluttava elämäntyyli ovat raihnaistaneet niin, että he kuuluisivat lähinnä eläkeja kuntoutusjärjestelmien piiriin. (Salo 2001, 23.) 3 KATSAUS RIKOSTAUSTAISTEN ASIAKKAIDEN PALVELUJÄRJESTELMÄN KEHITYKSEEN Oikeusministeriön vuonna 1999 laatimassa kansallisessa rikoksentorjuntaohjelmassa todetaan, että Suomi on yksi harvoista maista, joissa ei ole erillistä vapautuneiden vankien huollollista järjestelmää. Ohjelmassa todetaan myös, etteivät yleiset sosiaali- ja työllisyyspalvelut ole osoittautuneet riittäviksi vankien

15 15 muututtua entistä moniongelmaisemmiksi. Keskustelua käydään myös siitä, mikä on kuntien ja valtion rooli palveluiden järjestämisessä sekä kustannusten kattamisessa. (Järvelä 2002, 269, 288.) Lainrikkojille suunnattuja erityispalveluita on olemassa vain vähän. Kriminaalitaustaisten henkilöiden parissa toimivan Siltavalmennus ry:n toiminnanjohtaja Sampo Järvelä (2002, 288) arvelee tämän puutteen syyksi sen, että lainrikkojat ovat palvelujärjestelmän perspektiivistä hyvin marginaalinen ja moniongelmainen joukko, jonka voidaan ajatella aiheuttaneen ongelmansa itse. On otettava huomioon, että vapautuvien vankien lukumäärä on hyvin pieni suhteutettuna muuhun väestöön, joten palveluiden järjestäminen heille on vaikeaa. Jossakin kunnassa vapautuu yksi vanki vuodessa, toisessa ei sitäkään. Volyymi keskittyy lähinnä isoihin kaupunkikeskuksiin. (Jokinen 2001, 21.) 3.1 Peruspalveluiden riittämättömyys 1990-luvulla lainrikkojien kuntoutuksen ja jälkihuollon perusajatuksena oli usko siihen, että yhteiskunnan tarjoamat peruspalvelut pystyisivät vastaamaan lainrikkojien palvelutarpeeseen. Tällöin vastuuta siirrettiin kunnille ja toissijaisesti valtion viranomaisille. Tosiasiassa, 1990-luvun laman myötä sosiaali- ja työvoimapalveluiden tukkeutuessa ja erityisryhmien palveluita alas ajettaessa, lainrikkojien palveluiden saatavuus ja työmarkkina-asema huononi entisestään. Yhteiskunnallisten ongelmien rinnalla myös lainrikkojien yksilölliset ongelmat monimutkaistuivat mm. huumeongelmien myötä. Yhteyden löytäminen työelämään, koulutuksiin ja yhteiskunnan palveluihin vaikeutui siis edelleen. (Järvelä 2002, ) 2000-luvulla voidaan edelleen todeta, etteivät lainrikkojien palvelutarpeet ja tarjonta kohtaa, eivätkä vastaa toisiaan. Palveluiden saatavuutta vaikeuttavat niin rakenteelliset kuin asenteellisetkin tekijät. Tämä asiakasryhmä ei aina sovellu peruspalveluihin johtuen osin koulutus-, työllistymis- ja kuntoutuspalveluiden sisällöistä, toisaalta itse kohderyhmästä johtuvista tekijöistä. Näitä tekijöitä ovat mm. palvelujärjestelmän puutteellinen tuntemus sekä puutteellinen kyky toimia

16 16 järjestelmän ehdoilla. On myös tiedostettava palvelujärjestelmän rajoittunut kyky kohdata poikkeavasti käyttäytyviä asiakkaita. (Järvelä 2002, , 288.) Vapautuvien vankien kanssa tehtävän työn keskeinen kehittämiskohde on viime vuosina ollut katkeamattomien palveluketjujen luominen. Merkittävä muutos, ajatellen ammatillisen jälkihuollon toteutusta, on vankeuden täytäntöönpanolainsäädäntöä koskeva uudistus, joka tulee voimaan vuoden 2006 aikana. Uudistuksen tavoitteena on suunnitelmallisen kuntoutuksen ketjun rakentaminen vankilasta aina vapautumisen jälkeiseen aikaan asti. Ongelmana on ollut, että palveluketju katkeaa usein siinä vaiheessa, kun vastuu vangista siirtyy valtiolta kunnalle. Tähän mennessä vapautuva vanki on ollut usein tyhjän päällä. (Jokinen 2005, 14.) Uuden lain myötä jokaiselle vangille tehdään vankeusajan suunnitelma. Ennen vapautumista suunnitelmaa täydennetään vapautumisajan suunnitelmalla. Vapautumisajan suunnitelma laaditaan yhteistyössä vangin kotikunnan sosiaali-, terveys-, asunto- ja työvoimaviranomaisten kanssa. Vapautumisen suunnittelun tarve on ilmeinen. Kriminaalihuollon tukisäätiön toiminnanjohtaja Jukka Mäki toteaa Socius-lehden haastattelussa, että vuosittain vapautuu edelleen vankia, joiden jälkihuoltoa ei ole järjestetty millään tavalla. (Jokinen 2005, 15.) Tämä asiakasryhmä on sosiaali- ja terveyspalveluiden suurkäyttäjiä. He tarvitsevat päihdehuoltoa, mielenterveystyötä, erikoissairaanhoitoa, lastensuojelua, toimeentulotukea, työhön kuntoutusta, velkaneuvontaa, ensihoitoa jne. Mäen mukaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollolla tulisi olla nykyistä suurempi kiinnostus uusintarikollisuuden vähentämiseen. Tällöin säästettäisiin myös kustannuksissa. Yhtenä ratkaisuna hän ehdottaa kriminaalihuollon alueyksikön toteuttamaa palveluohjausta, joka sovittaisi yhteen hallintokuntien rajat ylittäviä palveluita. (Salo 2001, 23.) Kysymys rikostaustaisen henkilön palveluiden järjestämisestä ja koordinoinnista on siis myös kustannuspoliittinen. Helsingin kriminaalijohtaja Lasse Rautniemi toteaa antamassaan haastattelussa, että resursseja haaskataan, jos vankilassa

17 17 päihteettömällä osastolla motivaation elämänhallintaan löytänyt vanki ei saa päihdehuoltoa ja kuntoutusta myös vapautuessaan. Panostaminen tehokkaampiin palvelukokonaisuuksiin vaatii kuitenkin rahaa, kun taas hyötyjä uusintarikollisuuden vähenemisestä on mahdotonta laskea rahallisesti. Rikollisuuden laskusta hyötyvät niin poliisi, sosiaalitoimi, oikeustoimi kuin koko yhteiskuntakin turvallisuuden lisääntyessä. (Jokinen 2001, 21.) 3.2 Kriminaalihuoltolaitoksen vastuu Keskeinen rikostaustaisten henkilöiden kanssa tehtävän työn toimijoista on rikosseuraamusviraston alaisuudessa toimiva Kriminaalihuoltolaitos (KHL). Rikosseuraamusviraston tehtävänä on vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanon ohjaaminen ja kehittäminen. Yhdyskuntaseuraamuksia ovat yhdyskuntapalvelu, nuorisorangaistus sekä ehdollisesti tuomittujen nuorten ja ehdonalaisesti vapautuneiden valvonta. (Laitinen 2002, 22.) KHL:n asiakkaita eivät ole ehdollisesti rangaistut nuoret, joita ei ole määrätty valvontaan, ehdolliseen rangaistukseen tuomitut aikuiset eivätkä ilman valvontaa vankilasta vapautuvat henkilöt. Sampo Järvelä (2002, 270) pohtiikin, miten vankilassa aloitettu kuntoutuminen tai esimerkiksi koulutus saadaan jatkumaan vapautumisen jälkeen ja kenellä vastuu näiden palveluiden tuottamisesta tulisi olla, kun KHL ei tämän hetkisen lainsäädännön puitteissa voi näitä palveluita välittää. Tähän ongelmaan etsitään nyt ratkaisua vapautumisajan suunnitelman avulla. KHL:n valvontajärjestelmän puutteet on tiedostettava. Kun yhdyskuntapalvelu otettiin käyttöön 1990-luvulla, seuraamusjärjestelmä monipuolistui. Tällöin KHL ei enää pystynyt vastaamaan yhdyskuntaseuraamuksiin tuomittujen psykososiaalisen tuen tarpeeseen samassa mittakaavassa kuin aikaisemmin. Myös vapautuvien vankien valvontatyön kehittämisen resurssit pienenivät. Resurssien väheneminen oli ja on ristiriidassa sen tosiasian kanssa, että vapautuvat vangit ovat yhä moniongelmaisempia ja vaikeammassa elämäntilanteessa kuin aikaisemmin. (Rikoksettomaan elämänhallintaan 2001, 14.)

18 Kriminaalihuollon tukisäätiö Kriminaalihuollon tukisäätiön (Krits) tarkoituksena on tukea kriminaalihuoltotyötä ja sen kehittämistä, vaikuttaa uusintarikollisuutta ja sen haittoja vähentävään toimintaan sekä edistää palvelujen saavutettavuutta ja järjestämistä. Kriminaalihuollon tukisäätiö perustettiin, kun aikaisemmin kriminaalihuoltotyöstä huolehtineen Kriminaalihuoltoyhdistyksen (KHY) toimintaa valtiollistettiin. Oikeushallinnollisen organisaation uudistuksessa vuonna 2001 perustettiin rikosseuraamusvirasto, jonka alaisuuteen perustettiin KHY:n tehtäviä hoitamaan Kriminaalihuoltolaitos (KHL). Yhteiskunnallinen ja lainsäädännöllinen kehitys vuosituhannen vaihteeseen tultaessa johti myös siihen, että vankien jälkihuollon katsottiin kuuluvan kunnan vastuulle. (Krits 2005.) Lakkautettavan KHY:n piirissä kuitenkin tiedostettiin tarve kriminaalipoliittiselle vaikuttamiselle ja edunvalvontatyölle, joka oli aikaisemmin ollut yksi yhdistyksen tehtävistä. Ennen yhdistyksen lakkauttamista perustettiinkin siis Kriminaalihuollon tukisäätiö, jonka peruspääomaksi luovutettiin aikaisemmin yhdistyksen hallussa olleita kiinteistöjä Helsingissä ja Tampereella. Tukisäätiön taustayhteisöiksi tulivat A-klinikkasäätiö, Kirkkohallitus, Oikeusministeriö, Sininauhaliitto, Suomen kuntaliitto, Suomen Mielenterveysseura, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Takuu-Säätiö sekä Y-säätiö. (Krits 2005.) Kriminaalihuollon tukisäätiö aloitti toimintansa vuoden 2001 lopulla, mutta varsinaisesti säätiö pääsi toteuttamaan omaa profiiliaan vasta vuonna 2003, kun Raha-automaattiyhdistys myönsi rahoituksen säätiön käynnistämiin Kriminaaliasiamies-projektiin sekä Vapautuvan tuki-ohjelmaan. (Krits 2005.) Sosiaali- ja terveysalan järjestöillä onkin pitkään ollut merkittävä rooli uusien palvelumuotojen ja -kokonaisuuksien kehittäjänä. Järjestöt ovat toimintakulttuuriltaan julkista hallintoa joustavampia. Ne pystyvät myös vastaamaan pienten ja marginaalisten asiakasryhmien tarpeisiin tuottamalla erityisosaamista vaativia palveluita, joita ei kuitenkaan yritysmuotoisena olisi kysynnän vähäisyyden vuoksi järkevää tuottaa. Perinteisesti järjestöjen tehtävänä on ollut vaikuttamistyö, vapaaehtois- ja vertaistoiminta, asiantuntijatehtävät sekä palveluiden kehit-

19 19 täminen. (Särkelä ym. 2005, 5, 7.) Kontaktipiste Redis on osa Kriminaalihuollon tukisäätiön organisoimaa Vapautuvan tuki-ohjelmaa. Vapautuvan tuki-ohjelma ( ) on Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittama projekti, jonka tavoitteena on vahvistaa ja koordinoida rikostaustaisten asiakkaiden palveluverkostoa ja luoda Suomeen alueellisesti toimiva, valtakunnallisesti profiloitunut, järjestöjen muodostama kriminaalihuoltojärjestelmä tukemaan kunnissa tehtävää työtä. Vapautuvan tukiohjelma koostuu viidestä projektista, jotka ovat: Asumisen tukipalvelut, Kuntouttava vankityö, Palveluohjausta verkossa, Perheiden tuki sekä Kontaktipiste Redis. (Krits 2005.) Vapautuvan tukiohjelma pyrkii kehittämään määrällisesti ja laadullisesti kriminaalihuollon asiakkaiden asumisen tukipalveluita, työhön kuntoutusta, vapaudessa tapahtuvaa psykososiaalista jatkokuntoutusta, velka- ja korvausasioiden järjestämistä sekä vapautuvan vangin perheen tukea sekä vertaistuki- ja palveluohjausmallia. Hanke liittyy järjestöjen tukipalveluohjelmana Oikeusministeriön Yhteistyössä rikoksettomaan elämään hankkeeseen. (Krits 2005.) 3.3 Kontaktipiste Redis Vuoden 2004 maaliskuussa toimintansa aloittanut Kontaktipiste Redis on matalan kynnyksen päihteetön toimintapiste, jonka kohderyhmänä ovat pääkaupunkiseudulle vapautuvat vangit, jotka ovat osallistuneet vankilassa kuntoutukseen sekä KHL:n asiakkaat, jotka ovat halukkaita elämänmuutokseen (Krits 2005). Idea Rediksen kaltaisesta palvelusta syntyi Kalliolassa toteutetun Päihdekuntoutuksesta elämään-projektin yhteydessä, jossa pyrittiin parantamaan päihdekuntoutujien elämänhallintataitoja. Projektin myötä alettiin pohtia, minkälaisia palveluita vankilasta vapautuville päihdekuntoutujille on tarjolla. Projektissa kokeiltiin pienimuotoisesti tukihenkilötoiminnan järjestämistä tälle asiakasryhmälle. Saadut kokemukset olivat positiivisia, joten toiminnan ympärille päätettiin perustaa oma hanke, jotta saataisiin lisää kokemusta siitä miten vapautuvia vankeja voi tukea. (Hölttä 2006.)

20 20 Ongelmaksi tiedostettiin myös, ettei palvelujärjestelmässä ollut varsinaisesti mitään palveluita, jotka keskittyisivät vapautuvien vankien auttamiseen. Tiedossa oli, että moni vanki on vapautuessaan tyhjän päällä. Vaikka vanki on tuomiota suorittaessaan ollut mukana kuntouttavissa ohjelmissa, ei vapautumisen jälkeen ole onnistuttu luomaan yhtenäisiä palveluketjuja. Kontaktipisteen toiminnan kautta vapautuvia vankeja haluttiin auttaa löytämään heidän tarvitsemansa palvelut sekä motivoida heitä elämänmuutokseen ja kiinnittymään sosiaalipalveluihin. (Varsamäki 2006.) Palvelun lähtökohdat ja sisältö Kontaktipisteessä työskentelee kaksi ohjaajaa, joilla molemmilla on oma rikosja päihdetausta, mutta myös ammatillista koulutusta. Tavoitteena on kehittää vertaistukitoimintaa rikostaustaisille henkilöille. Vertaistuki välittyy niin työntekijöiden oman kokemuksen kuin asiakkaiden ja tukihenkilöiden muodostaman sosiaalisen yhteisön kautta. (Krits 2005) Projektia käynnistettäessä toiminnan lähtökohtana oli tukihenkilötoiminta ja vertaistyö. Projektin edetessä toimintoja on muokattu asiakkaiden tarpeiden mukaan. Ensimmäisenä asiakaskunnan tarpeena nousi esiin asumisen järjestäminen, joka edelleen nousee yhtenä pääkysymyksenä asiakkaiden yhteydenotoissa. Projektin lähtökohtana oli kuitenkin tukihenkilötoiminnan kehittäminen, joten asumisen tarpeita vastaamaan perustettiin Kriminaalihuollon tukisäätiössä oma Asumisen tukipalvelut-projekti. (Hölttä 2006.) Projektin etenemisen myötä Rediksen toiminta on muotoutunut tukihenkilötoiminnaksi, vankiryhmätoiminnaksi sekä Kontaktipisteen päivätoiminnaksi. Tukihenkilötoiminnan puitteissa Redis kouluttaa tukihenkilöitä rikostaustaisille henkilöille, on mukana tukisuhteiden muodostamisessa, ohjaa tukihenkiöiden toimintaa sekä järjestää heille virkistystoimintaa. Vankiryhmätoiminta muodostuu info- ja päihderyhmistä vankiloiden kuntoutusosastoilla sekä Kontaktipisteen tiloissa tapahtuvasta ryhmätoiminnasta avolaitosten vangeille. (Redis 2005.)

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa Projektisosiaalityöntekijä Erja Pietilä Kriminaalihuollon tukisäätiö / Vanajan vankila 16.11.2011 1 Vanki Suvi Suvi on vankilassa ensimmäistä kertaa,

Lisätiedot

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset Asunnottomina vankilasta vapautuvat vantaalaiset ASIAKKUUSKRITEERIT -vantaalaisuus (viimeisin pysyvä osoite tulee olla Vantaalla, Poste Restante osoitetta ei hyväksytä viimeisimmäksi osoitteeksi) - asunnottomuus

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT. Olli Kaarakka & Hanna Mäki-Tuuri 17.1.2014

KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT. Olli Kaarakka & Hanna Mäki-Tuuri 17.1.2014 KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT Olli Kaarakka & Hanna Mäki-Tuuri 17.1.2014 Toiminta 2014 KEHITTÄMISYKSIKKÖ Tutkimus- ja kehittämistoiminta Asiantuntijatyö Koulutusyhteistyö Järjestötyö VIESTINTÄ JA TIETOHALLINTOYKSIKKÖ

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi - Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi Kokemustutkija & VTL Päivi Rissanen Erikoistutkija-kehittäjä & VTT Outi Hietala, 18.3.2015 1 Juuret

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä Päätavoitteet Yhteiskunnan asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen. Rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ja uusintarikollisuuden vähentäminen. Lainrikkojataustaisten elämänhallinnan

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde-

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

29.08.2012 Timo Valkama puheenjohtaja

29.08.2012 Timo Valkama puheenjohtaja 29.08.2012 Timo Valkama puheenjohtaja Mikä KRIS on? Kriminellas Revansch I Samhället/KRIS Criminals Return Into Society/CRIS KRIS on kansainvälinen liike, joka tähtää vankilasta vapautuvien ihmisten auttamiseksi

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

VALMIUKSIA SIIRTYÄ TYÖELÄMÄÄN (VST) -HANKE KRIS

VALMIUKSIA SIIRTYÄ TYÖELÄMÄÄN (VST) -HANKE KRIS VALMIUKSIA SIIRTYÄ TYÖELÄMÄÄN (VST) -HANKE KRIS Taustaa KRIS-Tampereella VST-hanke aloitettu v. 2008, nyt meneillään VST II Helsingissä VST-hanke aloitettiin 1.9.2011 Tampereella hankkeessa työskentelevät

Lisätiedot

Arviointikeskuksen toiminta

Arviointikeskuksen toiminta Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Itsenäinen asuminen tukiasunnossa vakiintunut (2vko-)

Itsenäinen asuminen tukiasunnossa vakiintunut (2vko-) Vahvasti edeten 4.Oma koti 3.Asumisyhteisö/ Tukiasunto Itsenäinen asuminen tukiasunnossa vakiintunut (2vko-) Siirtyminen omaan kotiin, Jatkosuunnitelman toteutus, oma ura Hoitoonohjaus / neuvonta, mahdollisuus

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen

Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Palvelujen järjestämisen kustannukset Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa 18.10.2012 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Kuntaliitto Julkiset kulutusmenot tehtävittäin v. 2010

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS Parempia tuloksia halvemmalla?

PALVELUOHJAUS Parempia tuloksia halvemmalla? PALVELUOHJAUS Parempia tuloksia halvemmalla? Jyväskylä 020215 Sauli Suominen VTL perheterapeutti Taustatietoa Suomen palveluohjausyhdistys (SPO) ry. Perustettu keväällä 2011 www.palveluohjaus.fi Ajankohtaista

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nuorten asunnottomuusilmiö Lahdessa Mari Hannikainen, Emma Peltonen & Marjo Kallas Opinnäytetyön rakenne tiivistelmä ja johdanto tutkimuksen tausta; paavot, nuorten

Lisätiedot

Nimi ovessa hanke Verkostotapaamisen muistio

Nimi ovessa hanke Verkostotapaamisen muistio Nimi ovessa hanke Verkostotapaamisen muistio Verkostoryhmä Kuntouttava asuminen Erityisteema / kohderyhmä Vapautuvat vangit Aika ja paikka Espoo 13.5.2001 Koordinoija / puheenjohtaja Kaijus Varjonen Pääalustus

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

TERVEYS JA SOSIAALITYÖ 7.11.2014 Kirsti Huvinen

TERVEYS JA SOSIAALITYÖ 7.11.2014 Kirsti Huvinen TERVEYS JA SOSIAALITYÖ 7.11.2014 Kirsti Huvinen KOKONAISEN ASIAKKAAN KOHTAAMINEN JA PIRSTALEINEN JÄRJESTELMÄ AIKUISSOSIAALITYÖN ASIAKKAAT TERVEYSPALVELUISSA Toimintaympäristö, johon puheenvuoromme sijoittuu

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

LYHYTAIKAISVANKIEN OSASTO LYVA. Helsingin vankilassa

LYHYTAIKAISVANKIEN OSASTO LYVA. Helsingin vankilassa LYHYTAIKAISVANKIEN OSASTO LYVA Helsingin vankilassa LYVA Osaston toiminta alkanut lokakuussa 2013 Osastolla 19 vankipaikkaa Tuomioiden pituudet keskimäärin 1-4kk Mikäli osastolla on ollut tilaa, on sinne

Lisätiedot

Muurit ylittävä yhteistyö vapautuvien vankien asuttamisen edellytyksenä

Muurit ylittävä yhteistyö vapautuvien vankien asuttamisen edellytyksenä Muurit ylittävä yhteistyö vapautuvien vankien asuttamisen edellytyksenä Asumispalvelut murroksessa Nimi ovessa hankkeen päätösseminaari 25.5.2012 Jenni Mäki ja Sampo Järvelä T A M P E R E E N K A U P U

Lisätiedot

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMET = Ammatillinen etsivä työ Suomessa Yhdistys koostuu ihmisistä, jotka ovat tai ovat olleet tekemässä etsivää työtä

Lisätiedot

KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT ja VAT -VERKOSTO. Jukka Mäki 31.10.2012

KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT ja VAT -VERKOSTO. Jukka Mäki 31.10.2012 KRITSIN TUKIASUMISPALVELUT ja VAT -VERKOSTO Jukka Mäki 31.10.2012 Toiminta 2012 Järjestötyö Palvelutoiminta KEHITTÄMISYKSIKKÖ Tutkimus- ja kehittämistoiminta Asiantuntijatyö Koulutusyhteistyö PROJEKTIT

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Nettipysäkki 1.1.2016-31.12.2018

Nettipysäkki 1.1.2016-31.12.2018 Nettipysäkki 1.1.2016-31.12.2018 Länsi-Suomen ESR-haku Toimintalinja 5 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Erityistavoite 10.1 Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

SAATTAEN VAPAUTEEN ASUMISEN TUKEA UUSISSA SEURAAMUSMUODOISSA 2013-2015

SAATTAEN VAPAUTEEN ASUMISEN TUKEA UUSISSA SEURAAMUSMUODOISSA 2013-2015 ASUMISEN TUKEA UUSISSA SEURAAMUSMUODOISSA 2013-2015 KRITS TUKIASUMISPALVELUT ASUMISVALMENNUSYKSIKKÖ Tuettuja soluasuntoja 28 paikkaa. Saattaen vapauteen projektilla tällä hetkellä 7 paikkaa. TUKIASUNNOT

Lisätiedot

Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä

Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä Outi Hietala, erikoistutkija Tuija Pasanen, sosiaaliohjaaja/aikuissosiaalityö Järvenpään kaupunki 13.12.2013 1

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?

Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,

Lisätiedot

1.10.2014 Hämeenlinna. Perhetyön päällikkö, perheterapeutti Tarja Sassi

1.10.2014 Hämeenlinna. Perhetyön päällikkö, perheterapeutti Tarja Sassi 1.10.2014 Hämeenlinna Perhetyön päällikkö, perheterapeutti Tarja Sassi KRITS Mikä on Kriminaalihuollon tukisäätiö? Rangaistuksesta vapautuvien ja heidän läheistensä selviytymistä ja elämänhallintaa edistävä

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Laiskuus on katsojan silmissä

Laiskuus on katsojan silmissä Laiskuus on katsojan silmissä Nuorten hyvinvointia tukemassa Ilmiöitä syrjään jäämisen taustalla Vamoksen näkökulmia Ketä kiinnostaa!!! - Välineitä ja välittämistä nuoren elämään 21.11.2013 Keskiuudenmaan

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

Rikosseuraamukset ja päihdekuntoutus Rikosseuraamusalan neuvottelukunta 18.10.2012. Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiö

Rikosseuraamukset ja päihdekuntoutus Rikosseuraamusalan neuvottelukunta 18.10.2012. Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiö Rikosseuraamukset ja päihdekuntoutus Rikosseuraamusalan neuvottelukunta 18.10.2012 Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiö Järjestöjen rooli päihdehuollon tuottamisessa Kasvanut 90-luvun puolivälistä alkaen nyt

Lisätiedot