kontrahti Työympäristön kehittämisessä visuaalisuus on osa kokonaisuutta Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti

Transkriptio

1 Vanha tiilikasarmi otettiin hyötykäyttöön Kohti vihreää toimistoa Upseerikerhon uusi elämä kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti Työympäristön kehittämisessä visuaalisuus on osa kokonaisuutta

2 Kontrahti Sisältö Jari Härkönen 4 Vanha tiilikasarmi otettiin hyötykäyttöön 9 Aktiivisesti asiakkaan lähellä Olavi Hiekka johtaa Länsi- Suomen aluetta. 10 Toimitilojen ympäristövaikutus on merkittävä 12 Maailma paremmaksi toimisto kerrallaan WWF:n Green Offi ce antaa selkeät pelisäännöt ympäristökuormituksen vähentämiseksi. 17 Elinkaariajattelua suodatukseen Suodatinten tarjouskilpailussa pääpaino asetettiin elinkaariajattelulle, ei yksikköhinnoille. 18 On väliä miltä näyttää Myös julkisten tilojen olisi Reetta Ripatin mielestä kiinnitettävä huomiota toimiston visuaalisuuteen. 21 Pinnalla Innovatiivinen puumuovikomposiitti tuo tyyliä ja kestävyyttä terassille. 22 Upseerikerhon uusi elämä 4 Vanhalle tiilikasarmille uusi käyttö Puolustushallinto sai modernin Palvelukeskuksen. 10 Ekoteko toimitiloja kehittämällä Riitta Juutilainen ja Anne Sundqvist opastavat tehokkaaseen tilojen käyttöön. 26 Kolumni, Unto Eskelinen 27 Ammattilaisen valinnat 28 Esittelyssä Hyrylän varuskunta-alue 30 Uutiset 34 Resumé 22 Upseerikerho remontoitiin MMM:lle Ministeriön uusissa tiloissa korjattiin vain se, mikä oli pakko. 2 kontrahti

3 Pääkirjoitus Johanna Kannasmaa Hyvä ekologia on hyvää ekonomiaa Jari Härkönen Vuosia on puhuttu ympäristösuojelusta ja luonnonvarojen loppumisesta. Uhkakuvat suurista luonnonmullistuksista ilmaston lämpenemisen vuoksi on saanut ihmiset pelkäämään ja ajattelemaan tulevaisuutta. Elämme erikoista aikaa. Muutoksen tuulet ovat puhaltamassa, sillä ihmiskunta on sittenkin herännyt ajattelemaan tekemistensä vaikutuksia. Aikaisemmin ympäristöasioita pidettiin hömpötyksenä ja yritysten viherpesuna imagon kirkastamiseksi. Nykyään hyvä ympäristöasioiden hoito on jokaisen yrityksen olemassaolon peruselinehto. Lopultakin on ymmärretty, että hyvä ekologia on myös hyvää ekonomiaa. Myös Senaatti-kiinteistöt on uusien haasteiden edessä. Kuten olemme mediasta havainneet, energiankulutus ja tuottamistavat ovat suuremman kiinnostuksen kohteena kuin koskaan aikaisemmin. Kansalliset ja kansainväliset velvoitteet vaikuttavat toimintaamme, ja energiankulutusta on saatava vähäisemmäksi kaikissa rakennuksissamme. Tämä ei välttämättä ole helppoa, koska rakennuskantamme on hyvin moninainen, kuten ovat asiakkaittemme tarpeetkin. Pystyykö Senaatti-kiinteistöt vastaaman haasteeseen energiankulutuksen vähentämiseksi? Kyllä pystyy, sillä meillä on osaamista tarvittavien muutosten aikaansaamiseksi. Olemme tehneet yhteistyösopimuksen WWF:n kanssa Green Offi ce -palvelun edistämiseksi asiakkaittemme parissa sekä itse sitoutuneet siihen. Lisäksi toimitilojen suunnittelupalvelun avulla voimme huomattavasti vähentää toimintamme ympäristövaikutusta. Toimivat ja tilatehokkuudeltaan hyvät tilat ovat mitä parhainta ekologiaa ja ekonomiaa. Korkea käyttöaste sekä tilatehokkuus, energiatehokkuus, kiinteistöjen keskeinen sijainti ja motivoitunut henkilökunta miten tällä yhtälöllä voisimme epäonnistua? Unohdetaan se asenne, ettei omilla valinnoilla olisi merkitystä. Teemme nimittäin joka päivä useita valintoja, joilla on merkitystä ympäristönkuormitukseen. Isojenkin päätösten takana on se sama ihminen, joka tekee pieniä ratkaisuja jokapäiväisessä arjessa samojen arvojensa mukaan kuin työelämässä. Meillä on mahdollisuus jäädä historiaan sukupolvena, joka muuttaa maailman asennemuutoksella. Aurinkoista kesää odotellessa Juha Kortesalmi Ympäristöasiantuntija Jari Härkönen kontrahti

4 Rakennus numero 10 seisoo jykevänä Hämeenlinnassa Suomen kasarmin kulttuurihistoriallisessa ympäristössä. Vuosisadan alun punatiiliseen miehistörakennukseen on peruskorjattu modernit tilat Puolustushallinnon Palvelukeskukselle. Virpi Hopeasaari Vanha tiilikasarmi otettiin hyötykäyttöön 4 kontrahti

5 Jari Härkönen Puolustushallinnon Palvelukeskus on uusi palveluyksikkö, joka on syntynyt valtionhallinnon talous- ja henkilöstöhallinnon kehittämisen myötä. Palvelujen ja hallinnon saatavuuden, tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi hajautettujen virastojen hajautetusti tuotettuja toimintoja on yhtenäistetty ja keskitetty.»puolustushallinnon Palvelukeskus tuottaa puolustushallinnon virastoille henkilöstö- ja taloushallinnon volyymipalveluita kuten palkanlaskentaa, ostoreskontran palveluja ja maksatuksia. Voimme palvella muitakin valtionhallinnon virastoja. Puolustusvoimien ja puolustusministeriön lisäksi asiakkaanamme on myös ulkoasiainhallinto», kertoo Palvelukeskuksen johtaja Helena Lappalainen. Uusi yksikkö on toiminut Hämeenlinnassa kesäkuusta 2005 lähtien. Ensimmäiset tilat kaupungin keskustassa jäivät kuitenkin pieniksi ja Palvelukeskus joutui toimimaan kolmesta eri osoitteesta käsin. Suomen kasarmin peruskorjatuissa tiloissa Palvelukeskus toimii ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan saman katon alla. Runkovalmis rakennuskohde Puolustushallinnon Palvelukeskuksen uudet tilat sijaitsevat komeassa punatiilisessä kasarmirakennuksessa, joka on peräisin vuodelta Se on ehtinyt majoittaa vuosien varrella niin venäläisiä kuin suomalaisiakin sotilaita, etenkin tykistörykmenttejä. kontrahti

6 Puolustushallinnon Palvelu keskuksen johtaja Helena Lappalainen oli tiiviisti mukana perus korjaus hank keessa.»unettomia öitä ei tullut, vaikka aikataulu oli tiukka. Yhdessä suunnit telu tiimin kanssa ideointi sen sijaan oli erittäin innostavaa.» Viimeiset varusmiehet palvelivat rakennuksessa vuonna Sen jälkeen tiloja käytettiin enää varastona. Vuodesta 1977 lähtien rakennus on seissyt tyhjillään. Kun Senaatti-kiinteistöt ehdotti rakennuksen peruskorjaamista Puolustushallinnon Palvelukeskuksen tarpeisiin, rakennuksesta oli käytännöllisesti katsoen pystyssä vain ulkoseinät. Sisäpinnat oli vuosien kuluessa ehditty purkaa työllistämistöinä lähes kokonaan, mikä osoittautui onnenkantamoiseksi peruskorjaushankkeen kannalta.»rakennuksen runko oli tukeva ja vankka, lisäksi rakennuksessa oli melko hyväkuntoinen konesaumattu peltikatto. Myös ulommaiset vanhat ikkunat olivat vielä hyvässä käyttökunnossa. Hanketta oli helppo lähteä viemään eteenpäin, kun se oli valmiiksi ikään kuin runkovaiheessa», kertoo arkkitehti Johanna Virsu, joka johti hankkeen suunnittelua rakennutta- jakonsulttina toimineen Puolustushallinnon rakennuslaitoksen edustajana. Selkeät tarpeet ja tavoitteet Puolustushallinnon Palvelukeskuksen tarpeet ja rakennuksen tarjoamat edellytykset kohtasivat hankkeessa hyvin.»kun käyttäjätarpeet olivat tiedossa heti alusta saakka, etene minen oli selkeää. Rakennukseen pystyttiin helposti toteut tamaan alkuperäisten majoitustilojen huonejaon mukaan käyttä jien toivomat avonaiset ja vuorovaikutteiset tilat», kertoo Virsu.»Avotoimisto oli lähtökohtamme alusta saakka, sillä siitä oli kokemuksia jo edellisissä tiloissa. Myös valtionhallinnon palvelukeskuskonseptiajattelu perustuu avokonttoritoimintaan. Erityistarpeina meillä oli hissin saaminen rakennukseen sekä riittävän suurien arkistotilojen toteuttaminen», kertoo Helena Lappalainen. Käyttäjätarpeiden lisäksi myös kohteen kulttuurihistorialliset arvot piti ottaa huomioon. Vaikka rakennuksella ei ole varsinaista suojelumerkintää kaavassa, Museovirasto on määritellyt koko Suomen kasarmin alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi kohteeksi. 6 kontrahti

7 Kaikki kuvat Jari Härkönen»Tietotekniikka on integroitu näkymättömästi työpisteisiin.»»julkisivultaan rakennus säilytti entisen ilmeensä. Ainoastaan vanhat rapautuneet puu-ulko-ovet korvattiin uusilla lasiovilla», kertoo Virsu. Hyvää vuorovaikutusta Haastavinta hankkeessa oli tiukka aikataulu, joka kuitenkin pysyi kurissa samoin kuin budjettikin. Hankesuunnittelu alkoi huhtikuussa 2006, toteutussuunnittelu käynnistyi elokuussa 2006 ja helmikuussa 2007 alkoi rakentaminen. Uusiin tiloihin Puolustushallinnon Palvelukeskus pääsi muuttamaan jo marraskuun lopussa 2007.»Suunnitteluvaihe oli tiivis ja nopea, mutta Puolustusvoimat, Senaatti-kiinteistöt ja tuleva tilojen käyttäjä toimivat tehokkaasti yhteen ja tekivät nopeita päätöksiä. Myös arkkitehtisuunnittelusta vastannut Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy piti tiiviisti yhteyttä tulevaa käyttäjään», kertoo Virsu. Koko hankkeen etenemistä helpotti lisäksi se, että sisäpuolelta puretusta rakennuksesta tiedettiin melko tarkkaan, mitä se sisältää eikä eteen tullut rakentamisen aikana suuria yllätyksiä. Pääurakoitsijana hankkeessa toimi korjausrakentamiseen erikoistunut Rakennus Oy Paanurakenne. Vanhanajan tunnelmaa Muutaman kuukauden käytössä olleet uudet tilat ovat silmiinpistävän viehättävät. Uuden ajan tapa tehdä työtä on istutettu luontevasti vanhaa tunnelmaa henkivään rakennukseen. Entisten majoitustilojen jykevät tiilipylväät raamittavat avotoimiston avaraksi, mutta silti intiimiksi ja rauhalliseksi kokonaisuudeksi. Tietotekniikka on integroitu näkymättömästi työpisteisiin ja valon annetaan kulkea näyttävästi vanhoista ruutulasi-ikkunoista läpi koko tilan.»vanhojen sosiaali- ja varastotilojen paikalle on voitu sijoittaa meidän sosiaali- ja varastotilamme. Varsinaisia toimistohuoneita on muutama ja ne on sijoitettu luontevasti rakennuksen päätyihin», kuvailee Lappalainen. Tunnelmantuojaksi on jätetty esiin vanhaa punaista tiiliseinää. Entisajan käsintehdyissä tiilissä näkyy aikakautensa sormenjälkiä aivan konkreettisina painaumina. Yläkerroksen neuvottelutila on saanut Helge-nimensä tiiliin jääneen vanhan kaiverruksen mukaan. Pääosin vanhat tiiliseinät ovat saaneet päälleen kuultorappauksen ja maalin, jotta pölyä keräävien tiilipintojen allergisoivat vaikutukset estettäisiin. Tunnelmaa rakennukseen tuovat myös vanhat graniittiset portaat. Kaunis takorautakaide on kontrahti

8 Jari Härkönen Vesa-Matti Väärä Kasarmirakennuksen vanha tunnelmallinen puuovi on saanut sijansa taide-esi neenä perus korjat tujen tilojen aulassa. kuitenkin joutunut antamaan esteettisyydessään hiukan periksi työturvallisuudelle: kaidetta on korotettu vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Tilaa tuleviin tarpeisiin Helena Lappalaisen mukaan tilat ovat sekä viihtyisät että toimivat.»upouudet siistit tilat lisäävät työviihtyvyyttä ja tekevät työskentelystä tehokkaampaa ja miellyttävämpää. Uudelle organisaatiolle on myös tärkeää saada luotua yhtenäistä tiimihenkeä. Siinä hyvin toimivat tilat tulevat avuksi.» Lappalainen arvostaa myös tiloihin jäänyttä kasvunvaraa. Nyt Palvelukeskuksen 124 henkilöä mahtuvat tiloihin ongelmitta, mutta muuntojoustavuutta löytyy. Esimerkiksi neuvotteluhuoneiden seinäratkaisut antavat mahdollisuuden muuntaa tiloja helposti myös työpistekäyttöön. Todellinen aarre on yläkerran ullakkotila, joka toistaiseksi toimii vain talotekniikan läpikulkuväylänä. Tarvittaessa työskentelytiloja voidaan laajentaa myös sinne upeiden vanhojen kattoparrujen alle. Puolustus ja turvallisuus -toimiala on suurin asiakasryhmä Olavi Hiekan luotsaamalla Länsi- Suomen alueella. 8 kontrahti

9 Aktiivisesti asiakkaan lähellä Virpi Hopeasaari Senaatti-kiinteistöjen organisaatio uudistuksen myötä muodostettua uutta Länsi-Suomen aluetta johtaa Olavi Hiekka. Myös Puolustushallinnon Palvelukeskuksen uudet tilat kuuluvat Hiekan alueeseen. Länsi-Suomen alue ulottuu Ahvenanmaalta Varsinais-Suomen ja Satakunnan kautta Kanta-Hämeeseen saakka. Päätoimipaikka on Turku. Toinen toimipiste sijaitsee Hämeenlinnassa.»Alue on integroitunut hyvin yhteen. Kiinteistö päälliköt toimivat kuten ennenkin ja kiinteistöjen rutiiniasiat hoituvat tuttuun tyyliin. Asiakkuuksien hoito tapahtuu Turusta ja johtava asiantuntija toimii kiinteistöpäällikköjen apuna esimerkiksi uusia tilaratkaisuja tarjottaessa», Olavi Hiekka kertoo. Olennaista ei Hiekan mukaan ole organisaatio sinänsä vaan se, että asiakkaille tarjottavat palvelut toimivat hyvin.»tarjoamme asiakkaillemme aktiivisesti uusia ratkaisuja. Jokaisessa kohteessa pyrimme olemaan entistä voimakkaammin läsnä asiakkaiden toiminnoissa ja tarpeissa.» Mukana muutoksessa Senaatti-kiinteistöjen asiakkaina Länsi-Suomen alueella ovat muun muassa yliopistot ja korkeakoulut, vankilat, poliisi-, vero-, oikeus- ja puolustushallintoa. Suurin yksittäinen asiakas on Turun yliopisto. Tyypillistä on puolustus- ja turvallisuussektorin merkittävä rooli. Alueella on useita suuria varuskuntia ja paljon vankiloita. Esimerkiksi Turun uusi vankila on yksi suurimmista kohteista Senaatti-kiinteistöjen mittakaavassa.»myös läänihallinnon lähivuosien suuret muutokset näkyvät toiminnassamme, onhan alueellamme kaksi suurta hallintokaupunkia. Hallintouudistuksen tilamuutostarpeisiin vastataan aktiivisesti ja huolella.» Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Jokioisissa on yksi Kanta-Hämeen suurista asiakkaista. Myös sen toiminnassa on edessä muutoksia, joiden hallinta on Länsi-Suomen alueelle tärkeä haaste.»oma lukunsa ovat yliopistomaailmaan tulossa olevat muutokset. Emme vielä tiedä niiden käytännön vaikutuksia, mutta joka tapauksessa ne koskettavat meitä voimakkaasti», arvioi Hiekka. Kiinteistöjä joka lähtöön Kaikkiaan Länsi-Suomen alueella on kiinteistöä: uusia, vanhoja, pieniä ja suuria.»joukossa ovat esimerkiksi Senaatti-kiinteistöjen vanhimmat arvorakennukset Maaherran makasiini ja hovioikeuden rakennus eli Akatemiatalo Turussa. Suuri ylpeydenaiheemme on vuoden hankkeeksi valittu Merivoimien Esikunnan kasarmirakennus. Uusinta rakennuskantaa edustavat Turun vankila ja ICT-talo.» Hiekka pitää alueensa rakennuskantaa suhteellisen hyväkuntoisena. Alueella kuitenkin tunnistetaan ja tunnustetaan myös tiettyjen huonommassa kunnossa olevien rakennusten ongelmat, esimerkiksi sisäilma-asiat, joiden edessä työtä tehdään Hiekan mukaan nöyränä ja vakavuudella. Liikuntaa, musiikkia ja Leijonia Valmistuttuaan maanmittariksi Teknillisestä korkeakoulusta Hiekka työskenteli 13 vuotta maanmittauslaitoksen palveluksessa muun muassa Vaasassa. Seuraava 13 vuoden rupeama kului kiinteistöarvioinnin ja toimitilavälityksen tehtävissä. Vuonna 2004 Hiekka siirtyi Senaatti-kiinteistöjen palvelukseen.»tämä paikka tuntuu hyvältä ja omalta. Tämän putken pituutta en lähde enää ennustamaan», Hiekka naurahtaa. Mielenkiintoisen työn ohella Hiekan elämän täyttää perhe ja vanhan kotitalon maille Sauvoon rakennettu vapaa-ajan asunto. Omakotiasumisesta lasten kasvamisen myötä luopuneelle se tarjoaa sopivasti puuhaa. Hiekan sydäntä lähellä ovat myös Lions Club -toiminta ja liikunta. Hän pelaa tennistä, sauvakävelee ja pyöräilee.»vaimon kanssa olemme klassisen musiikin suurkuluttajia. Siihen Turussa on hyvät mahdollisuudet.» kontrahti

10 Johanna Kannasmaa Toimitilojen ympäristövaikutus on merkittävä Tuija Holttinen Jokainen yksittäinen ihminen ja työyhteisö kuormittaa käyttäytymisellään ympäristöä. Yllättävän paljon ympäristökuormitukseen voi vaikuttaa tarkastelemalla toimitilojen käyttöä. Tilojen tarkkaan mietityllä käytöllä tehdään ympäristöteko; ekologisinta ja vastuullisinta on olla rakentamatta uutta ja käyttää sen sijaan nykyisiä tiloja ja resursseja tehokkaammin. Sitran toimialajohtaja Seppo Junnila on tutkinut toimitilojen tehokkaan käytön merkitystä organisaation ympäristökuormituksessa. Hän toteaa, että tietotyötä tekevien palveluorganisaatioiden ympäristökuormituksesta yli puolet muodostuu toimitilojen käytöstä. Kuormitus muodostuu käytettävien tilojen kokonaislaajuudesta, niiden rakentamisesta, käytöstä ja ylläpidosta. Tästä energiankulutus on noin kolme neljäsosaa. Senaatti-kiinteistöt on siis tilantarjoajana merkittävässä asemassa, kun lähdetään pohtimaan, miten ympäristökuormitusta voitaisiin alentaa. Energian säästö on myös taloudellista säästöä Senaatti-kiinteistöjen Toimistot-toimialalla johtavana asiantuntijana toimiva Riitta Juutilainen kertoo kestävän kehityksen tavoitteiden kuuluneen Senaattikiinteistöjen toimintaan jo pitkään. Ympäristönäkökohdat huomioidaan tilatarpeen ja tilojen suunnittelussa, niiden toteutuksessa ja ylläpidossa.»senaatti-kiinteistöjen ympäristöohjelmissa yksi tavoite on energiankulutuksen vähentäminen, ja tähän tavoittee- 10 kontrahti

11 Info Senaatti-kiinteistöjen keinoja ympäristö vaikutusten pienentämiseksi: Ympäristöasioita hallitaan ISO 14001:2004 -standardin mukaisesti laaditun ja sertifi oidun ympäristöjärjestelmän avulla. Ympäristöjärjestelmän keskeiset tavoitteet ovat nykyisen kiinteistökannan energiankulutuksen vähentäminen, uudisrakennus- ja perus korjaushankkeiden ympäristöominaisuuksien parantaminen ja jätehuoltojärjestelyjen kehittäminen Työympäristön optimaalisen laajuuden määrittäminen: Optimaze.net Strategialähtöinen tavoitteenasettelu ja muutosjohtaminen: Strategia lähtöisen työympäristökehittämisen palvelu Työympäristöjen toteuttaminen ekologisen rakennuttamisen prosessin kautta Ympäristönäkökulman huomioiminen kiinteistönhoidossa ja kunnossapidossa Yhteistyö käyttäjien kanssa esim. WWF:n Green Offi ce -palvelun käyttöönotto Jatkuva parantaminen ympäristö järjestelmän, kehitys- ja tutkimushankkeiden kautta seen vaikuttaa luonnollisesti asiakkaan toiminta kiinteistössä. Ympäristöasiathan ovat jokaiselle ihmiselle henkilökohtainen haaste. Valtiohallinnon organisaatioille se on myös osa hallitusohjelmassa nimettyjä vaatimuksia». Juutilainen muistuttaa, ettei energian säästäminen ole pelkkää energian kulutuksen vähentämistä, vaan se tuottaa samalla myös taloudellista säästöä. Ekologia ja ekonomia kulkevat pitkälti käsi kädessä. Usein sama ratkaisu palvelee molempia tavoitteita. Tilojen käyttöaste toimii mittarina Kun tietotyötä tekevien organisaatioiden tilojen käyttöasteita on tutkittu, on huomattu, että työpisteiden käyttöaste on Evata Pöyryn tutkimusten mukaan keskimäärin 46 prosenttia. Lisäksi keski määrin 27 prosenttia on tilapäisesti ilman käyttäjää ja 27 prosenttia on koko naan poissa toimistolta. Oma työpiste onkin monella tyhjänä merkittävän osan työpäivästä ja -viikosta. Tyhjänä olevia tiloja kuitenkin valaistaan, lämmitetään, jäähdytetään ja ylläpidetään lähes samalla tavalla kuin tehokkaassa käytössä olevia. Työympäristökehittämisen asiantuntija Anne Sundqvist tutkii ja hakee»haluamme haastaa asiakkaamme tekemään meidän kanssamme yhteistyössä vielä kestävämpiä ratkaisuja», sanovat Riitta Juutilainen ja Anne Sundqvist. päivittäisessä työssään erilaisia näkökulmia ja ratkaisuja työympäristöjen kehittämiseen. Työhön liittyy myös selkeä ympäristönäkökulma. Hän sanoo, että ympäristökuormituksen tarkastelussa on olennaista tarkentaa energiankulutuksen seurannan mittareita.»tyypillisesti järjestelmät raportoivat energiankulutusta kiinteistössä kuutiota kohti. Asiantuntijat osaavat tulkita kuutiotietoja. Kun tätä tietoa tulkitaan asiakkaiden muiden toimitilojen mittareiden mukaan neliöille, saadaan uutta, ymmärrettävämpää tietoa. Energiankulutus tulkittuna käytössä olevan tilatehokkuuden perusteella yksilötasolle osoittaa, mikä vaikutus tulee siitä, käyttääkö kiinteistöä iso vai pieni henkilömäärä.» Vaikka parempi tilatehokkuus edellyttää tehokkaampaa ja modernimpaa ilmastointi- ja jäähdytystekniikkaa, kokonaisenergiataloudellisesti se on lopulta kuitenkin edullisin ratkaisu. Esimerkiksi eräässä pilottianalysoinnissa päädyttiin karkean laskennan perusteella havaintoon, jonka mukaan sama mikä pätee liikenteen päästöissä kimppa-autoilua ja yksityisautoilua verrattaessa, pätee myös rakennuksen energiankulutukseen. Käyttäjämäärien kasvaessa kiinteistön energiankulutus kasvaa; käyttäjää kohden energiankulutus kuitenkin oleellisesti vähenee.»esimerkkitapauksessa tutkittiin tilarakenteen muuttumisen ja työpistekohtaisen tilankäytön tehostumisen vaikutusta ilmastonmuutokseen. Hiilidioksidipäästöissä mitattuna säästöä syntyi useita satoja kiloja työntekijää kohden vuositasolla arvioituna. Tämä kerrotta- essa koko organisaation henkilömäärällä päästiin huikeisiin lukuihin, joilla on paitsi ympäristö- myös taloudellista vaikutusta», Sundqvist kertoo. Kiinteistön energiankulutus tulee siis jakaa käyttäjämäärällä. Erot kiinteistöjen välillä ovat merkittäviä riippuen myös siitä, kuinka paljon rakennuksessa on isoja yksittäisiä huoneita ja auloja verrattuna vaikkapa yhteisöllisempään työympäristöön, jossa on haettu myös tilankäytön optimointia. Käyttäjämäärien kasvaessa ja käyttöasteiden parantuessa ollaan myös ympäristövaikutukseltaan järkevämmissä ratkaisuissa.»hienoa olisi, jos olisi olemassa helppoja työkaluja, joilla jokainen työntekijä voisi arvioida elämänsä kokonaisympäristövaikutusta niin työ- kuin vapaa-ajan ratkaisuissa. Miksei voisi jopa toteuttaa henkilökohtaisella tasolla päästökauppaa? Työnantajat voisivat myös tarjota mahdollisuuksia henkilökohtaisiin valintoihin tai vaihtoehtoisesti valmiiksi mietittyjä arvopohjaisia ratkaisuja esimerkiksi työtilojen paikan, mitoituksen, teknisten ominaisuuksien ja yhteyksien suhteen joilla kaikilla olisi selkeä yhteys ympäristöasioihin.» Yhteistyöllä kestäviin ratkaisuihin Sekä Sundqvist että Juutilainen korostavat kuitenkin, että kaikki on lopulta kiinni kiinteistössä toimivan asiakkaan omista linjauksista ja päätöksistä. Senaatti-kiinteistöt tarjoaa osaamista, tutkimuksia ja työvälineitä, mutta asiakas itse on oman toimintansa ja organisaationsa asiantuntija, joka päättää juuri heille sopivasta ratkaisusta ja etenemistavasta.»me tuomme erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja työympäristönäkökulmasta. Asiakas lisää tähän arvionsa oman toimintansa näkökulmasta ja valitsee itselleen oikean ja sopivan, jonka me yhteistyössä toteutamme», Riitta Juutilainen ja Anne Sundqvist sanovat. kontrahti

12 Pia Holm Maarit Seeling Green Office -palvelu ohjaa arjen ekotekoihin Maailma paremmaksi toimisto kerrallaan WWF Suomi ja Senaatti-kiinteistöt lyöttäytyivät yhteen toimistojen ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Green Offi ce -palvelu antaa selkeät pelisäännöt, joilla pienentää ihmisen jättämää ekologista jalanjälkeä. 12 kontrahti

13 Tuntuuko tutulta: työpaikan jokainen kone ja laite on joka hetki täydessä käyttövalmiudessa? Toimiston jokaisessa huoneessa on täysi valaistus myös niissä, joissa kukaan ei ole? Tuleeko tulostettua turhaan? Entä miten on jätteiden lajittelun laita? Päätyvätkö paperit, paristot ja kahvipurut samaan pussiin? Senaatti-kiinteistöt tarjoaa asiakkailleen nyt ensimmäisenä toimitilavuokraajana ympäristöasioita edistävää Green Office -palvelua. Se allekirjoitti asiaa koskevan yhteistyösopimuksen WWF Suomen kanssa tammikuussa 2008.»Omia tapojaan hiukan muuttamalla jokainen pystyy vaikuttamaan ympäristönsä hyvinvointiin. Kun pieniä puroja on tarpeeksi, niistä kertyy iso virta», Senaatti-kiinteistöjen ympäristöasiantuntija Juha Kortesalmi huomauttaa. Kaksivuotisen yhteistyösopimuksen tarkoituksena on edistää Green Office -palvelun käyttöönottoa valtionhallinnossa. Green Office -kriteerien tavoitteena on muun muassa konkreettisesti vähentää toimistotyöstä syntyvien kasvihuonepäästöjen määrää. Samalla työpaikat voivat saavuttaa säästöjä materiaali- ja energiakustannuksissa. Sopimuksen mukaisesti WWF tuottaa palvelun ja Senaatti-kiinteistöt edistää sen käyttöönottoa omien asiakaskontaktiensa kautta, muun muassa tarjoamalla neuvonta-apua toiminnan käynnistämisessä tai olemalla mukana sopimusneuvotteluissa.»hyvää asiaa kannattaa edistää», Kortesalmi summaa yhtiön päätöstä olla mukana hankkeessa. Energiakulut alas Senaatti-kiinteistöillä on päätökselleen painavat perustelut. Juha Kortesalmi muistuttaa Green Office -hankkeen tukevan Senaatti-kiinteistöjen jokapäi-»senaatti-kiinteistöt on ottanut ympäristö- ja yhteiskunta vastuuasiat uuden strategiakautensa keskeiseksi päämääräksi.» Aulis Kohvakka, toimitusjohtaja väiseen toimintaan kuuluvia yhteiskuntavastuutavoitteita sekä ylipäänsä pyrkimystä vähentää energiankulutusta kiinteistöissään.»meidän on muututtava vastataksemme asiakkaidemme ja toimintaympäristömme vaatimukseen. Vähentämällä energiankulutusta voimme osaltamme olla mukana ilmastonmuutostalkoissa. Green Office -kriteerien käyttöönotto työelämässä tuo asian henkilötasolle, käytännön tekemiseen toimistomaailmassa. Tavoitteena tietysti on, että tätä kautta ihmiset ymmärtävät, että heidän kontrahti

14 Info Mikä on Green Office? WWF:n Green Offi ce on toimistoille suunnattu ympäristöpalvelu. Sen avulla työpaikat voivat sekä vähentää ympäristökuormitustaan että saavuttaa säästöjä materiaali- ja energiakustannuksissa. Samalla se ohjaa jokaista arjen ekotekoihin. WWF luovuttaa Green Offi ce -tunnuksen käyttöoikeuden toimistolle, jonka ympäristöohjelma täyttää tietyt kriteerit. Toimistojen tulee muun muassa valita keskuudestaan Green Offi ce -vastaava, laatia ympäristöohjelma, kierrättää ja lajitella jätteet, säästää energiaa ja siten vähentää hiilidioksidipäästöjä, lisätä henkilöstönsä tietämystä ympäristöasioissa sekä sitoutua ympäristöasioittensa jatkuvaan parantamiseen. Palveluun liittymisen jälkeen toimistolla on vuosi aikaa saada ympäristöjärjestelmänsä valmiiksi. WWF tarkastaa Green Offi ce -toimistot säännöllisesti. Lisätietoja Tähän mennessä Green Offi ce -kriteerit on täyttänyt yli 80 organisaatiota. omilla tekemisillään ja valinnoillaan on merkitystä niin työpaikoilla kuin kotonakin», Kortesalmi sanoo. Senaatti-kiinteistöjen laajaan asiakaskuntaan kuuluvat kaikki valtionhallinnon merkittävät toimijat. Rakennuksia on yli Yhteensä se tekee runsaat kahdeksan miljoonaa neliömetriä.»toteutuessaan Green Office -palvelun vaikutus on mittava. Ympäristöasioiden lisäksi sillä on lisäksi selkeää taloudellista merkitystä, joten palvelun käyttöönotto tukee myös valtion tuottavuustavoitteita», Kortesalmi sanoo. Senaatti-kiinteistöjen asiakkaat ovat hänen mukaansa ottaneet hyvin vastaan ajatuksen vihreämmästä toimistosta. Hanke on lähtenyt etenemään nopeammin kuin mitä alussa edes suunniteltiin. Kortesalmi aistii viimevuotisten leutojen talvien myötä virinneen ilmastonmuutoskeskustelun osaltaan muuttaneen Pia Holm 14 kontrahti Jukka Liede

15 ihmisten asenteita myönteiseksi asialle.»kysyntä ja tarjonta kohtaavat Green Office -järjestelmässä poikkeuksellisen hyvin. Oikeastihan tämä on myös toimintojen tehostamista», Kortesalmi toteaa. Senaatti-kiinteistöt on ottanut myös omaan käyttöönsä Green Office -palvelun. Tavoitteena on, että sen kaikki 13 toimipistettä saavat vaatimusten täyttämisestä kertovan merkin ensi vuoden loppuun mennessä. Senaatti-kiinteistöillä on jo käytössään ISO sertifioitu ympäristöjärjestelmä, jonka osaksi Green Office -palvelu sopii. Ympäristöasiat on muutoinkin nostettu Senaatti-kiinteistöjen toiminnassa tärkeysjärjestyksen kärkeen.»senaatti-kiinteistöt on vahvasti mukana ilmastonmuutoksen torjunnassa ja ottanut ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasiat uuden strategiakauden keskeiseksi päämääräksi», toimitusjohtaja Aulis Kohvakka Senaatti-kiinteistöistä toteaa. Kiinnostus kasvanut huimasti WWF Suomen Green Office -päällikkö Helka Julkunen kertoo toimistojen kiinnostuksen palvelua kohtaan kasvaneen muutamassa vuodessa huimasti. Kun hanketta käynnistettiin, tavoitteena oli saada mukaan kahdeksan uutta organisaatiota vuosittain. Nyt yksistään tämän vuoden maaliskuun loppuun mennessä Green Office -tunnuksen oli saanut jo 20 uutta toimistoa.»tähän mennessä kriteerit on täyttänyt yli 80 organisaatiota. Lisäksi vuoroaan odottaa suuri joukko yrityksiä, joissa tarkastusta ei ole vielä tehty tai jotka eivät ole vielä läpäisseet sitä. Mukaan on tullut paljon isoja yrityksiä ja kokonaan uusia toimialoja. Joka tapauksessa määrä on yli odotustemme», Julkunen iloitsee. Jokaisella Green Office -yrityksellä on oma ympäristöohjelma, jonka toteutumista seurataan vuosittain. Ohjelmaan on kirjattu toimenpiteet, vastuuhenkilöt ja aikataulut niin energian säästöön, liikkumisesta aiheutuvan ympäristökuormituksen vähentämiseen kuin materiaalien käytön tehostamiseenkin.»ihmiset ovat nyt toden teolla heränneet ilmastonmuutokseen ja haluavat tehdä asioille jotain. Samoin Itämeren tila ja jäätiköiden sulaminen puhuttelevat. Yleinen tietoisuus ympäristöongelmista on kasvanut», Julkunen arvioi. Hän tähdentää, että omilla teoilla on aivan ratkaiseva vaikutus tilanteen muuttamisessa.»otetaan esimerkiksi vaikkapa tietokoneiden ja muiden laitteiden stand by -toiminnot. Jos luopuisimme niistä, voisimme säästää sähköä noin kerrostaloasunnon kuluttaman määrän. Kyse on asenteesta», Julkunen sanoo. Green Officen suosion yhdeksi syyksi hän arvioi sen helppouden. Palvelu tarjoaa valmiin ympäristöohjelmapohjan, kontrahti

16 Antonin Halas jota on helppo työstää omien tarpeiden mukaan edelleen ilman mittavia koulutusjärjestelyjä.»järjestämme myös noin neljä kertaa vuodessa verkostotapaamisia. Ne ovat olleet hyvin suosittuja. Tapaamisissa vaihdetaan ajatuksia ja kokemuksia tietystä teemasta. Samalla osallistujat näkevät, mitä muissa toimipaikoissa on tehty ja miten niissä on edetty», Julkunen kertoo. Info Toimiston 10 ekotehokkuutta parantavaa ohjetta: 1. Käytä sähköistä tiedonhallintaa paperin asemesta aina kun voit. 2. Aktivoi energiansäästöasetukset tietokoneeseesi ja muihin laitteisiin. Ei juhlavalaistusta arkena. 3. Käytä vihreää sähköä tai hanki vihreitä sertifi kaatteja. 4. Järjestä liikematkojen sijaan video- tai puhelinneuvotteluja. Välttämättömien lentomatkojen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt voi kompensoida. 5. Harrasta hyötyliikuntaa työmatkoilla tai käytä julkisia kulkuvälineitä. 6. Anna liikelahjaksi ja aloitepalkkioksi palveluita tavaran sijaan. 7. Kuluta harkiten, käytä uudelleen, kierrätä! Lajittele toimiston jätteet. 8. Käytä ekologisia toimistotarvikkeita kuten kierrätettäviä mustekasetteja, uusiomuovikalvoja ja täytettäviä kyniä. 9. Viherrä hankinnat. Suosi vuokraamista ja leasing-sopimuksia. 10. Sovella ympäristöystävällisiä toimintatapoja myös vapaaajallasi. Lähde: WWF Suomi Verohallinnon Green Office -palvelun sopimus allekirjoitettiin maaliskuussa. Kuvassa WWF Suomen pääsihteeri Timo Tanninen (vas.), verohallinnon pääjohtaja Mirjami Laitinen sekä verohallinnon hallintojohtaja Kari Huhtala. Verohallinto näyttää mallia Verohallinto lähti ensimmäisenä valtion hallinnon yksikkönä mukaan Green Offi ce -yhteistyöhön. Tavoitteena on, että kaikki verohallinnon toimipaikat saavat Green Offi ce -merkin vuoden 2011 loppuun mennessä. Tämän vuoden aikana palvelun on ottamassa käyttöön neljä yksikköä. Verohallituksen pääjohtaja Mirjami Laitinen tunnustaa, ettei vero hallinto liittynyt palveluun pelkästään vihreyden takia; toinen yhtä merkit tävä puoli asiaa ovat tavoiteltavat kustannussäästöt.»olemme jo jonkin aikaa kiinnittäneet huomiota omiin toimintatapoihimme. Paperia kuluu aika surutta muistioihin ja monisteisiin, monistushuoneet uhkuvat lämpöä ja kokoushuoneisiin unohtuvat yleensä valot, kun niistä poistutaan. Aika moni on ruvennut samanaikaisesti miettimään, onko tämä kaikki tosiaan välttämätöntä. Päätimme, että on korkea aika ryhtyä käyttämään tervettä talonpoikaisjärkeä», Laitinen toteaa. Uudet tuulet alkoivat puhaltaa, kun verohallinnon Jyväskylän yksikön muutti uusiin toimitiloihin runsas vuosi sitten. Yksikössä päätettiin muuton myötä ryhtyä kiinnittämään aikaisempaa parempaa huomiota toiminnan ympäristövaikutuksiin.»ajattelimme, että miksei saman tien tehdä samanlaiset linjavedot koko hallintoon, kun yhdessä yksikössä kuitenkin jo toimitaan ympäristöperiaatteiden edellyttämällä tavalla. Nyt tarkoituksemme on, että kestävän kehityksen periaatteista tulee osa arkipäiväistä toimintaamme.» Verohallinnossa on 23 verotoimistoa, seitsemän yritysverotoimistoa ja Konserniverokeskus sekä 100 muuta palvelupistettä. Verohallinnon henkilöstömäärä on noin henkeä.»yksikkömme ovat hajallaan ympäri Suomea, joten matkustelemme myös paljon. Nyt tarkoitus on samalla miettiä, miten yhteydenpitoa voisi tehostaa muilla tavoin», Mirjami Laitinen kertoo. 16 kontrahti

17 Camfi l Oy Liikenneruuhkissa, ulkoilmasuo dattimissa ja ihmisten keuhkorakkuloiden pinnalla on miljardeja pakokaasuhiukkasia. Koska Senaatti-kiinteistöt haluaa viedä ympäristöasiat juhlapuheista käytäntöön, se uskaltautui tiettävästi maailmallakin ainutlaatuiseen ilmanvaihtosuodattimien tarjouskilpailuun. Siinä painotettiin elinkaariajattelua suodattimien yksikköhintojen sijaan. Marjo Tiirikka Elinkaariajattelua suodatukseen Julkisen sektorin hankintakilpailuissa voittaa pääsääntöisesti halvin tar jous. Senaatti-kiinteistöjen, Puolustushal lin non rakennuslaitoksen sekä Helsingin yliopiston yhteisessä suodattimien tarjous kilpailussa haettiin puolestaan elinkaaritaloudellisesti edullisimpia suo dattimia. Tähän päästiin laskemalla kolmen vuoden suodatuksen kustannus LCCelinkaarikustannusten laskentaohjelmalla.»kyse ei siis ollut suodatinten vaan suodatuksen tarjouskilpailusta», talotekniikan asiantuntija Teppo Malm Senaatti-kiinteistöistä täsmentää. Laskentaohjelma ottaa huomioon valittuna aikana suodattimien hankintakustannuksien lisäksi valitun suodattimien aiheuttaman sähköenergian kulutuksen.»hyvä, hiukan kalliimpi suodatin saattaa tulla energiataloudellisesti ajateltuna lopulta kuitenkin edullisimmaksi.» Laskentaohjelman käytöllä halutaan parantaa hankintayksiköiden rakennusten energiataloutta ja auttaa niitä sekä omien yhteiskuntavelvoitteiden että valtion asettamien energian säästötavoitteiden saavuttamisessa.»mietimme pitkään, uskallammeko hankkeeseen lähteä. Suodatintoimittajat markkinoivat energiataloudellisia ratkaisuja, mutta laskentaohjelmien tasosta ja käytön laajuudesta emme olleet varmoja. Ilmoituksen perusteella kyselyjä tilattiin kahdeksan ja tarjouksia saimme lopulta kolme.» Tarjouskilpailussa voiton nappasi Camfil Oy, joka on yksi maailman suurim mista ilmansuodattimien valmistajista. Sopimuskausi alkoi helmikuussa ja päättyy tammikuun loppuun Lisäksi varataan yksi optiovuosi. Kaikkiaan hankinnan arvo on noin euroa vuodessa. Tarjoukseen sisältyy myös olemassa olevien kohteiden suodatinvalintojen laskentaa LCC-ohjelmalla sekä huoltohenkilökunnan koulutusta. Ilmanvaihdon suodatintekniikkaa käsitteleviä koulutustilaisuuksia järjestetään kaikkiaan yhdeksän eri puolilla Suomea. Koko jalanjälki mukaan Tyypillisessä toimistorakennuksessa ilmastoinnin osuus sähköenergian kokonaiskulutuksesta on noin kolmannes, josta puolestaan suodatuksen osuus on prosenttia.»suurimmat vuokralaisemme maksavat sähkön itse. Tällöin säästö menee suoraan heidän pussiinsa.» Ilmanvaihtosuodattimien tarjouskilpailussa ei ollut kuitenkaan kyse pelkästään taloudellisista seikoista vaan paljon laajemmasta kokonaisuudesta. Teppo Malm uskoo, että seuraavassa vaiheessa tarjouspyynnöissä on mukana jo suodattimien hävitys. Tulevaisuudessa tullaan ottamaan huomioon suodattimen luontoon jättämän jälki kokonaisuudessaan valmistuksesta, kuljetuksesta ja käytöstä hävittämisestä aiheutuvaan kuormitukseen asti.»kilpailutustavalla pyrimme ohjaamaan suodattimien kehitystä energiataloudellisimpiin ratkaisuihin. Lisäksi viestitämme selvästi, mitä tulevaisuudessa tulemme suodattimilta vaatimaan», Teppo Malm kertoo. Senaatti-kiinteistöjen käytännön mu kai sesti on ilmastonvaihtosuodattimien kilpailu tuk sen aineisto kaikkien saatavilla. Lisätietoja: Teppo Malm p , teppo.malm@senaatti.fi kontrahti

18 On väliä miltä näyttää Juha Myllymäki 18 kontrahti

19 Juha Myllymäki Marjo Tiirikka Nykyisin työtila on paljon muutakin kuin vain paikka tehdä töitä. Fyysisen ympäristön avulla viestitään yrityksen arvoista, mutta sen avulla voidaan myös tehostaa liiketoimintaa. Arkkitehti Reetta Ripatti pohtii työkseen, miten tämä tehdään. Kun asiakas astuu yrityksen ovesta sisään, hän voi heti tehdä päätelmiä sen toimintatavoista ja arvoista.»niin ulkopuolisille vierailijoille kuin henkilökunnalle itselleenkin fyysinen tila on yrityksen näkyvin osa, joten sille täytyy laittaa painoarvoa. Toiminnalle on luotava arvoisensa puitteet», sanoo Pöyry Evata Oy:n johtava konsultti Reetta Ripatti. Visuaalisuus on tärkeä osa kokonaisuutta, koska se heijastaa organisaation arvoja ja vaikuttaa mielikuvaan yhteisöstä. Se, mitä valinnoilla viestitään, vaikuttaa myös sisäisesti yksilöiden omaan käsitykseen työyhteisöstään. Reetta Ripatin mukaan on jo oivallettu, että julkisuuskuvaan vaikuttavaa brändiä ja imagoa ei voi erottaa omaksi alueekseen vaan kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ne kulkevat käsi kädessä sekä toiminnan että sisustusratkaisujen kanssa. Tyylikäs sisustaminen ei ole pörssiyhtiöiden yksinoikeus vaan julkisenkin sektorin olisi Ripatin mielestä panostettava visuaalisiin seikkoihin. Kun suuret ikäluokat lähtevät eläkkeelle, julkisyhteisöiden pitää olla houkutteleva vaihtoehto osaajista kilpailtaessa.»nuori polvi on tottunut tekemään töitä yleensä toisentyyppisissä tiloissa kuin esimerkiksi perinteisessä virastoympäristössä. Nuorille osaajille yrityksen ulkoinenkin houkuttelevuus ja mielikuvat yrityksestä ovat tärkeitä.» Pöyryn työympäristönkehittäjät ovatkin nostaneet vaikutuksellisuuden yhdeksi työympäristön tuloksellisuuden mittariksi. Tällä tarkoitetaan tapaa, jolla fyysinen ympäristö, yrityskuva ja brändi tukevat organisaation ydintoiminnan tavoitteita tai esimerkiksi käynnissä olevaa organisatorista muutosta ja kehitettävää toimintakulttuuria. Tiloja voidaan arvioida luonnollisesti myös tilakustannuksilla ja niiden optimoinnilla. Tuloksellisuutta voidaan mitata lisäksi tehostavuudella eli ydinliiketoiminnan tehostamisen ja keskeisten prosessien virtaviivaistamisen kautta tuotetulla lisäarvolla. Tilat kustannuksesta voimavaraksi Jos toimitilat nähtiin ennen lähinnä pakollisena menoeränä yrityksen liiketoiminnassa, nyt työympäristö on mahdollista muuttaa kustannuksesta voimavaraksi. kontrahti

20 Juha Myllymäki»Julkisenkin sektorin on syytä panostaa visuaalisuuteen.» Huolellinen tekninen suunnittelu takaa toimitiloille pidemmän elinkaaren ja pienemmät käyttökustannukset. Hyvin toimiva fyysinen työympäristö auttaa työntekijöitä työskentelemään tehokkaammin.»senaatti-kiinteistöjen hankkeissa olemme yhdessä verkostokumppaniemme kanssa porautuneet prosessien kehittämiseen. Tukemalla kehitettyjä prosesseja optimaalisella fyysisellä työympäristöllä työnteko on tehostunut ja sitä kautta organisaation tuottavuuskin on parantunut.» Monesti suuret toiminnan muutokset liitetään uusiin toimitiloihin muuttamisen tai tilojen peruskorjauksen yhteyteen, jolloin organisaatiotakin voidaan keikauttaa uuteen uskoon. Jos yritystai johtamiskulttuurista halutaan esimerkiksi osallistuvampaa ja näkyvämpää, voidaan päätyä tätä tukevaan monitilatoimistoon.»työympäristön kehittämistä voidaan käyttää hyödyksi laajempienkin muutosten jalkauttamisessa. Avainsana on nykyisin paitsi toiminnan ja tilojen muuntojoustavuus myös henkilöstön muutosvalmius jatkuvasti kehittyvässä toimintaympäristössä.» Tilakeskeisestä toimintalähtöiseksi Kun Reetta Ripatti 10 vuotta sitten alkoi keskittyä työssään työympäristön kehittämiseen, työn lähtökohtana olivat tilat ja niiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen. Esimerkiksi Hot desking -ajatusmallin mukaan työpisteet vaihtuivat työn mukana ja avotoimistoon siirtymisen perusteena oli tilankäytön tehokkuusajattelu. Nyt ajattelu on siirtynyt toimintalähtöiseksi ja oleellisinta on tapa, jolla organisaatio toimii. Työympäristön kehittäjät sukeltavat yhä syvemmälle yritysten strategioihin ja ydinprosesseihin. Suurennuslasin alle asetetaan lisäksi tavoitetila eli se, mihin suuntaan organisaatiota ollaan viemässä.»ennen mietittiin, millainen tila tukisi yrityksen toimintaa. Nyt pohditaan, miten paljon lisäarvoa tilan käyttö voisi yritykselle tuottaa ja miten tilat saadaan parhaiten tukemaan yrityksen tavoitteita», Ripatti tiivistää. Valtionhallinnossa ja kuntasektorilla toimintamallit ovat Reetta Ripatin mukaan yksityissektoria jäykempiä. Perinteet vaikuttavat sitkeästi, koska työntekijät ovat usein olleet pitkään samassa työpaikassa.»julkisyhteisöissä muutoskyky on ehkä heikompi kuin yksityissektorin puolella. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, ja meilläkin on ollut useita julkispuolen asiakkaita muutaman viime vuoden aikana.» Työympäristön kehittämisen suunta on kohti kokonaisvaltaisempaa ajattelua.»työympäristön kehittämisessä poraudutaan yhä syvemmälle yritysten strategioihin ja prosesseihin» Reetta Ripatti kertoo. Fyysistä ympäristöä tai toimitiloja ei enää ajatella niinkään erillisenä osatekijänä tai välttämättömänä kehyksenä yrityksen tai organisaation toiminnalle. Pikemminkin ne integroituvat kokonaisuuteen, johon kuuluvat tilan ja toiminnan lisäksi henkilöresurssit, yrityksen strategiset linjaukset sekä talouteen liittyvät asiat.»jos kiinteistö-, talous- ja henkilöstöpuoli, IT ja viestintä toimivat yrityksen sisällä saumattomana kokonaisuutena, yritys pystyy muuntojoustavasti vastaamaan toiminnassa tapahtuviin muutoksiin.» Poikkitoiminnallisuutta kehiin Reetta Ripatti työskenteli aiemmin Evatassa, joka nykyisin kuuluu yli sadan suunnittelijan Pöyry Architects Oy:hyn. Kymmenen hengen työympäristön kehittämisyksikön monitieteiseen tiimiin kuuluvat arkkitehtien ja sisustusarkkitehtien 20 kontrahti