kontrahti Työympäristön kehittämisessä visuaalisuus on osa kokonaisuutta Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kontrahti Työympäristön kehittämisessä visuaalisuus on osa kokonaisuutta Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 2 2008"

Transkriptio

1 Vanha tiilikasarmi otettiin hyötykäyttöön Kohti vihreää toimistoa Upseerikerhon uusi elämä kontrahti Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti Työympäristön kehittämisessä visuaalisuus on osa kokonaisuutta

2 Kontrahti Sisältö Jari Härkönen 4 Vanha tiilikasarmi otettiin hyötykäyttöön 9 Aktiivisesti asiakkaan lähellä Olavi Hiekka johtaa Länsi- Suomen aluetta. 10 Toimitilojen ympäristövaikutus on merkittävä 12 Maailma paremmaksi toimisto kerrallaan WWF:n Green Offi ce antaa selkeät pelisäännöt ympäristökuormituksen vähentämiseksi. 17 Elinkaariajattelua suodatukseen Suodatinten tarjouskilpailussa pääpaino asetettiin elinkaariajattelulle, ei yksikköhinnoille. 18 On väliä miltä näyttää Myös julkisten tilojen olisi Reetta Ripatin mielestä kiinnitettävä huomiota toimiston visuaalisuuteen. 21 Pinnalla Innovatiivinen puumuovikomposiitti tuo tyyliä ja kestävyyttä terassille. 22 Upseerikerhon uusi elämä 4 Vanhalle tiilikasarmille uusi käyttö Puolustushallinto sai modernin Palvelukeskuksen. 10 Ekoteko toimitiloja kehittämällä Riitta Juutilainen ja Anne Sundqvist opastavat tehokkaaseen tilojen käyttöön. 26 Kolumni, Unto Eskelinen 27 Ammattilaisen valinnat 28 Esittelyssä Hyrylän varuskunta-alue 30 Uutiset 34 Resumé 22 Upseerikerho remontoitiin MMM:lle Ministeriön uusissa tiloissa korjattiin vain se, mikä oli pakko. 2 kontrahti

3 Pääkirjoitus Johanna Kannasmaa Hyvä ekologia on hyvää ekonomiaa Jari Härkönen Vuosia on puhuttu ympäristösuojelusta ja luonnonvarojen loppumisesta. Uhkakuvat suurista luonnonmullistuksista ilmaston lämpenemisen vuoksi on saanut ihmiset pelkäämään ja ajattelemaan tulevaisuutta. Elämme erikoista aikaa. Muutoksen tuulet ovat puhaltamassa, sillä ihmiskunta on sittenkin herännyt ajattelemaan tekemistensä vaikutuksia. Aikaisemmin ympäristöasioita pidettiin hömpötyksenä ja yritysten viherpesuna imagon kirkastamiseksi. Nykyään hyvä ympäristöasioiden hoito on jokaisen yrityksen olemassaolon peruselinehto. Lopultakin on ymmärretty, että hyvä ekologia on myös hyvää ekonomiaa. Myös Senaatti-kiinteistöt on uusien haasteiden edessä. Kuten olemme mediasta havainneet, energiankulutus ja tuottamistavat ovat suuremman kiinnostuksen kohteena kuin koskaan aikaisemmin. Kansalliset ja kansainväliset velvoitteet vaikuttavat toimintaamme, ja energiankulutusta on saatava vähäisemmäksi kaikissa rakennuksissamme. Tämä ei välttämättä ole helppoa, koska rakennuskantamme on hyvin moninainen, kuten ovat asiakkaittemme tarpeetkin. Pystyykö Senaatti-kiinteistöt vastaaman haasteeseen energiankulutuksen vähentämiseksi? Kyllä pystyy, sillä meillä on osaamista tarvittavien muutosten aikaansaamiseksi. Olemme tehneet yhteistyösopimuksen WWF:n kanssa Green Offi ce -palvelun edistämiseksi asiakkaittemme parissa sekä itse sitoutuneet siihen. Lisäksi toimitilojen suunnittelupalvelun avulla voimme huomattavasti vähentää toimintamme ympäristövaikutusta. Toimivat ja tilatehokkuudeltaan hyvät tilat ovat mitä parhainta ekologiaa ja ekonomiaa. Korkea käyttöaste sekä tilatehokkuus, energiatehokkuus, kiinteistöjen keskeinen sijainti ja motivoitunut henkilökunta miten tällä yhtälöllä voisimme epäonnistua? Unohdetaan se asenne, ettei omilla valinnoilla olisi merkitystä. Teemme nimittäin joka päivä useita valintoja, joilla on merkitystä ympäristönkuormitukseen. Isojenkin päätösten takana on se sama ihminen, joka tekee pieniä ratkaisuja jokapäiväisessä arjessa samojen arvojensa mukaan kuin työelämässä. Meillä on mahdollisuus jäädä historiaan sukupolvena, joka muuttaa maailman asennemuutoksella. Aurinkoista kesää odotellessa Juha Kortesalmi Ympäristöasiantuntija Jari Härkönen kontrahti

4 Rakennus numero 10 seisoo jykevänä Hämeenlinnassa Suomen kasarmin kulttuurihistoriallisessa ympäristössä. Vuosisadan alun punatiiliseen miehistörakennukseen on peruskorjattu modernit tilat Puolustushallinnon Palvelukeskukselle. Virpi Hopeasaari Vanha tiilikasarmi otettiin hyötykäyttöön 4 kontrahti

5 Jari Härkönen Puolustushallinnon Palvelukeskus on uusi palveluyksikkö, joka on syntynyt valtionhallinnon talous- ja henkilöstöhallinnon kehittämisen myötä. Palvelujen ja hallinnon saatavuuden, tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi hajautettujen virastojen hajautetusti tuotettuja toimintoja on yhtenäistetty ja keskitetty.»puolustushallinnon Palvelukeskus tuottaa puolustushallinnon virastoille henkilöstö- ja taloushallinnon volyymipalveluita kuten palkanlaskentaa, ostoreskontran palveluja ja maksatuksia. Voimme palvella muitakin valtionhallinnon virastoja. Puolustusvoimien ja puolustusministeriön lisäksi asiakkaanamme on myös ulkoasiainhallinto», kertoo Palvelukeskuksen johtaja Helena Lappalainen. Uusi yksikkö on toiminut Hämeenlinnassa kesäkuusta 2005 lähtien. Ensimmäiset tilat kaupungin keskustassa jäivät kuitenkin pieniksi ja Palvelukeskus joutui toimimaan kolmesta eri osoitteesta käsin. Suomen kasarmin peruskorjatuissa tiloissa Palvelukeskus toimii ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan saman katon alla. Runkovalmis rakennuskohde Puolustushallinnon Palvelukeskuksen uudet tilat sijaitsevat komeassa punatiilisessä kasarmirakennuksessa, joka on peräisin vuodelta Se on ehtinyt majoittaa vuosien varrella niin venäläisiä kuin suomalaisiakin sotilaita, etenkin tykistörykmenttejä. kontrahti

6 Puolustushallinnon Palvelu keskuksen johtaja Helena Lappalainen oli tiiviisti mukana perus korjaus hank keessa.»unettomia öitä ei tullut, vaikka aikataulu oli tiukka. Yhdessä suunnit telu tiimin kanssa ideointi sen sijaan oli erittäin innostavaa.» Viimeiset varusmiehet palvelivat rakennuksessa vuonna Sen jälkeen tiloja käytettiin enää varastona. Vuodesta 1977 lähtien rakennus on seissyt tyhjillään. Kun Senaatti-kiinteistöt ehdotti rakennuksen peruskorjaamista Puolustushallinnon Palvelukeskuksen tarpeisiin, rakennuksesta oli käytännöllisesti katsoen pystyssä vain ulkoseinät. Sisäpinnat oli vuosien kuluessa ehditty purkaa työllistämistöinä lähes kokonaan, mikä osoittautui onnenkantamoiseksi peruskorjaushankkeen kannalta.»rakennuksen runko oli tukeva ja vankka, lisäksi rakennuksessa oli melko hyväkuntoinen konesaumattu peltikatto. Myös ulommaiset vanhat ikkunat olivat vielä hyvässä käyttökunnossa. Hanketta oli helppo lähteä viemään eteenpäin, kun se oli valmiiksi ikään kuin runkovaiheessa», kertoo arkkitehti Johanna Virsu, joka johti hankkeen suunnittelua rakennutta- jakonsulttina toimineen Puolustushallinnon rakennuslaitoksen edustajana. Selkeät tarpeet ja tavoitteet Puolustushallinnon Palvelukeskuksen tarpeet ja rakennuksen tarjoamat edellytykset kohtasivat hankkeessa hyvin.»kun käyttäjätarpeet olivat tiedossa heti alusta saakka, etene minen oli selkeää. Rakennukseen pystyttiin helposti toteut tamaan alkuperäisten majoitustilojen huonejaon mukaan käyttä jien toivomat avonaiset ja vuorovaikutteiset tilat», kertoo Virsu.»Avotoimisto oli lähtökohtamme alusta saakka, sillä siitä oli kokemuksia jo edellisissä tiloissa. Myös valtionhallinnon palvelukeskuskonseptiajattelu perustuu avokonttoritoimintaan. Erityistarpeina meillä oli hissin saaminen rakennukseen sekä riittävän suurien arkistotilojen toteuttaminen», kertoo Helena Lappalainen. Käyttäjätarpeiden lisäksi myös kohteen kulttuurihistorialliset arvot piti ottaa huomioon. Vaikka rakennuksella ei ole varsinaista suojelumerkintää kaavassa, Museovirasto on määritellyt koko Suomen kasarmin alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi kohteeksi. 6 kontrahti

7 Kaikki kuvat Jari Härkönen»Tietotekniikka on integroitu näkymättömästi työpisteisiin.»»julkisivultaan rakennus säilytti entisen ilmeensä. Ainoastaan vanhat rapautuneet puu-ulko-ovet korvattiin uusilla lasiovilla», kertoo Virsu. Hyvää vuorovaikutusta Haastavinta hankkeessa oli tiukka aikataulu, joka kuitenkin pysyi kurissa samoin kuin budjettikin. Hankesuunnittelu alkoi huhtikuussa 2006, toteutussuunnittelu käynnistyi elokuussa 2006 ja helmikuussa 2007 alkoi rakentaminen. Uusiin tiloihin Puolustushallinnon Palvelukeskus pääsi muuttamaan jo marraskuun lopussa 2007.»Suunnitteluvaihe oli tiivis ja nopea, mutta Puolustusvoimat, Senaatti-kiinteistöt ja tuleva tilojen käyttäjä toimivat tehokkaasti yhteen ja tekivät nopeita päätöksiä. Myös arkkitehtisuunnittelusta vastannut Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy piti tiiviisti yhteyttä tulevaa käyttäjään», kertoo Virsu. Koko hankkeen etenemistä helpotti lisäksi se, että sisäpuolelta puretusta rakennuksesta tiedettiin melko tarkkaan, mitä se sisältää eikä eteen tullut rakentamisen aikana suuria yllätyksiä. Pääurakoitsijana hankkeessa toimi korjausrakentamiseen erikoistunut Rakennus Oy Paanurakenne. Vanhanajan tunnelmaa Muutaman kuukauden käytössä olleet uudet tilat ovat silmiinpistävän viehättävät. Uuden ajan tapa tehdä työtä on istutettu luontevasti vanhaa tunnelmaa henkivään rakennukseen. Entisten majoitustilojen jykevät tiilipylväät raamittavat avotoimiston avaraksi, mutta silti intiimiksi ja rauhalliseksi kokonaisuudeksi. Tietotekniikka on integroitu näkymättömästi työpisteisiin ja valon annetaan kulkea näyttävästi vanhoista ruutulasi-ikkunoista läpi koko tilan.»vanhojen sosiaali- ja varastotilojen paikalle on voitu sijoittaa meidän sosiaali- ja varastotilamme. Varsinaisia toimistohuoneita on muutama ja ne on sijoitettu luontevasti rakennuksen päätyihin», kuvailee Lappalainen. Tunnelmantuojaksi on jätetty esiin vanhaa punaista tiiliseinää. Entisajan käsintehdyissä tiilissä näkyy aikakautensa sormenjälkiä aivan konkreettisina painaumina. Yläkerroksen neuvottelutila on saanut Helge-nimensä tiiliin jääneen vanhan kaiverruksen mukaan. Pääosin vanhat tiiliseinät ovat saaneet päälleen kuultorappauksen ja maalin, jotta pölyä keräävien tiilipintojen allergisoivat vaikutukset estettäisiin. Tunnelmaa rakennukseen tuovat myös vanhat graniittiset portaat. Kaunis takorautakaide on kontrahti

8 Jari Härkönen Vesa-Matti Väärä Kasarmirakennuksen vanha tunnelmallinen puuovi on saanut sijansa taide-esi neenä perus korjat tujen tilojen aulassa. kuitenkin joutunut antamaan esteettisyydessään hiukan periksi työturvallisuudelle: kaidetta on korotettu vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Tilaa tuleviin tarpeisiin Helena Lappalaisen mukaan tilat ovat sekä viihtyisät että toimivat.»upouudet siistit tilat lisäävät työviihtyvyyttä ja tekevät työskentelystä tehokkaampaa ja miellyttävämpää. Uudelle organisaatiolle on myös tärkeää saada luotua yhtenäistä tiimihenkeä. Siinä hyvin toimivat tilat tulevat avuksi.» Lappalainen arvostaa myös tiloihin jäänyttä kasvunvaraa. Nyt Palvelukeskuksen 124 henkilöä mahtuvat tiloihin ongelmitta, mutta muuntojoustavuutta löytyy. Esimerkiksi neuvotteluhuoneiden seinäratkaisut antavat mahdollisuuden muuntaa tiloja helposti myös työpistekäyttöön. Todellinen aarre on yläkerran ullakkotila, joka toistaiseksi toimii vain talotekniikan läpikulkuväylänä. Tarvittaessa työskentelytiloja voidaan laajentaa myös sinne upeiden vanhojen kattoparrujen alle. Puolustus ja turvallisuus -toimiala on suurin asiakasryhmä Olavi Hiekan luotsaamalla Länsi- Suomen alueella. 8 kontrahti

9 Aktiivisesti asiakkaan lähellä Virpi Hopeasaari Senaatti-kiinteistöjen organisaatio uudistuksen myötä muodostettua uutta Länsi-Suomen aluetta johtaa Olavi Hiekka. Myös Puolustushallinnon Palvelukeskuksen uudet tilat kuuluvat Hiekan alueeseen. Länsi-Suomen alue ulottuu Ahvenanmaalta Varsinais-Suomen ja Satakunnan kautta Kanta-Hämeeseen saakka. Päätoimipaikka on Turku. Toinen toimipiste sijaitsee Hämeenlinnassa.»Alue on integroitunut hyvin yhteen. Kiinteistö päälliköt toimivat kuten ennenkin ja kiinteistöjen rutiiniasiat hoituvat tuttuun tyyliin. Asiakkuuksien hoito tapahtuu Turusta ja johtava asiantuntija toimii kiinteistöpäällikköjen apuna esimerkiksi uusia tilaratkaisuja tarjottaessa», Olavi Hiekka kertoo. Olennaista ei Hiekan mukaan ole organisaatio sinänsä vaan se, että asiakkaille tarjottavat palvelut toimivat hyvin.»tarjoamme asiakkaillemme aktiivisesti uusia ratkaisuja. Jokaisessa kohteessa pyrimme olemaan entistä voimakkaammin läsnä asiakkaiden toiminnoissa ja tarpeissa.» Mukana muutoksessa Senaatti-kiinteistöjen asiakkaina Länsi-Suomen alueella ovat muun muassa yliopistot ja korkeakoulut, vankilat, poliisi-, vero-, oikeus- ja puolustushallintoa. Suurin yksittäinen asiakas on Turun yliopisto. Tyypillistä on puolustus- ja turvallisuussektorin merkittävä rooli. Alueella on useita suuria varuskuntia ja paljon vankiloita. Esimerkiksi Turun uusi vankila on yksi suurimmista kohteista Senaatti-kiinteistöjen mittakaavassa.»myös läänihallinnon lähivuosien suuret muutokset näkyvät toiminnassamme, onhan alueellamme kaksi suurta hallintokaupunkia. Hallintouudistuksen tilamuutostarpeisiin vastataan aktiivisesti ja huolella.» Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Jokioisissa on yksi Kanta-Hämeen suurista asiakkaista. Myös sen toiminnassa on edessä muutoksia, joiden hallinta on Länsi-Suomen alueelle tärkeä haaste.»oma lukunsa ovat yliopistomaailmaan tulossa olevat muutokset. Emme vielä tiedä niiden käytännön vaikutuksia, mutta joka tapauksessa ne koskettavat meitä voimakkaasti», arvioi Hiekka. Kiinteistöjä joka lähtöön Kaikkiaan Länsi-Suomen alueella on kiinteistöä: uusia, vanhoja, pieniä ja suuria.»joukossa ovat esimerkiksi Senaatti-kiinteistöjen vanhimmat arvorakennukset Maaherran makasiini ja hovioikeuden rakennus eli Akatemiatalo Turussa. Suuri ylpeydenaiheemme on vuoden hankkeeksi valittu Merivoimien Esikunnan kasarmirakennus. Uusinta rakennuskantaa edustavat Turun vankila ja ICT-talo.» Hiekka pitää alueensa rakennuskantaa suhteellisen hyväkuntoisena. Alueella kuitenkin tunnistetaan ja tunnustetaan myös tiettyjen huonommassa kunnossa olevien rakennusten ongelmat, esimerkiksi sisäilma-asiat, joiden edessä työtä tehdään Hiekan mukaan nöyränä ja vakavuudella. Liikuntaa, musiikkia ja Leijonia Valmistuttuaan maanmittariksi Teknillisestä korkeakoulusta Hiekka työskenteli 13 vuotta maanmittauslaitoksen palveluksessa muun muassa Vaasassa. Seuraava 13 vuoden rupeama kului kiinteistöarvioinnin ja toimitilavälityksen tehtävissä. Vuonna 2004 Hiekka siirtyi Senaatti-kiinteistöjen palvelukseen.»tämä paikka tuntuu hyvältä ja omalta. Tämän putken pituutta en lähde enää ennustamaan», Hiekka naurahtaa. Mielenkiintoisen työn ohella Hiekan elämän täyttää perhe ja vanhan kotitalon maille Sauvoon rakennettu vapaa-ajan asunto. Omakotiasumisesta lasten kasvamisen myötä luopuneelle se tarjoaa sopivasti puuhaa. Hiekan sydäntä lähellä ovat myös Lions Club -toiminta ja liikunta. Hän pelaa tennistä, sauvakävelee ja pyöräilee.»vaimon kanssa olemme klassisen musiikin suurkuluttajia. Siihen Turussa on hyvät mahdollisuudet.» kontrahti

10 Johanna Kannasmaa Toimitilojen ympäristövaikutus on merkittävä Tuija Holttinen Jokainen yksittäinen ihminen ja työyhteisö kuormittaa käyttäytymisellään ympäristöä. Yllättävän paljon ympäristökuormitukseen voi vaikuttaa tarkastelemalla toimitilojen käyttöä. Tilojen tarkkaan mietityllä käytöllä tehdään ympäristöteko; ekologisinta ja vastuullisinta on olla rakentamatta uutta ja käyttää sen sijaan nykyisiä tiloja ja resursseja tehokkaammin. Sitran toimialajohtaja Seppo Junnila on tutkinut toimitilojen tehokkaan käytön merkitystä organisaation ympäristökuormituksessa. Hän toteaa, että tietotyötä tekevien palveluorganisaatioiden ympäristökuormituksesta yli puolet muodostuu toimitilojen käytöstä. Kuormitus muodostuu käytettävien tilojen kokonaislaajuudesta, niiden rakentamisesta, käytöstä ja ylläpidosta. Tästä energiankulutus on noin kolme neljäsosaa. Senaatti-kiinteistöt on siis tilantarjoajana merkittävässä asemassa, kun lähdetään pohtimaan, miten ympäristökuormitusta voitaisiin alentaa. Energian säästö on myös taloudellista säästöä Senaatti-kiinteistöjen Toimistot-toimialalla johtavana asiantuntijana toimiva Riitta Juutilainen kertoo kestävän kehityksen tavoitteiden kuuluneen Senaattikiinteistöjen toimintaan jo pitkään. Ympäristönäkökohdat huomioidaan tilatarpeen ja tilojen suunnittelussa, niiden toteutuksessa ja ylläpidossa.»senaatti-kiinteistöjen ympäristöohjelmissa yksi tavoite on energiankulutuksen vähentäminen, ja tähän tavoittee- 10 kontrahti

11 Info Senaatti-kiinteistöjen keinoja ympäristö vaikutusten pienentämiseksi: Ympäristöasioita hallitaan ISO 14001:2004 -standardin mukaisesti laaditun ja sertifi oidun ympäristöjärjestelmän avulla. Ympäristöjärjestelmän keskeiset tavoitteet ovat nykyisen kiinteistökannan energiankulutuksen vähentäminen, uudisrakennus- ja perus korjaushankkeiden ympäristöominaisuuksien parantaminen ja jätehuoltojärjestelyjen kehittäminen Työympäristön optimaalisen laajuuden määrittäminen: Optimaze.net Strategialähtöinen tavoitteenasettelu ja muutosjohtaminen: Strategia lähtöisen työympäristökehittämisen palvelu Työympäristöjen toteuttaminen ekologisen rakennuttamisen prosessin kautta Ympäristönäkökulman huomioiminen kiinteistönhoidossa ja kunnossapidossa Yhteistyö käyttäjien kanssa esim. WWF:n Green Offi ce -palvelun käyttöönotto Jatkuva parantaminen ympäristö järjestelmän, kehitys- ja tutkimushankkeiden kautta seen vaikuttaa luonnollisesti asiakkaan toiminta kiinteistössä. Ympäristöasiathan ovat jokaiselle ihmiselle henkilökohtainen haaste. Valtiohallinnon organisaatioille se on myös osa hallitusohjelmassa nimettyjä vaatimuksia». Juutilainen muistuttaa, ettei energian säästäminen ole pelkkää energian kulutuksen vähentämistä, vaan se tuottaa samalla myös taloudellista säästöä. Ekologia ja ekonomia kulkevat pitkälti käsi kädessä. Usein sama ratkaisu palvelee molempia tavoitteita. Tilojen käyttöaste toimii mittarina Kun tietotyötä tekevien organisaatioiden tilojen käyttöasteita on tutkittu, on huomattu, että työpisteiden käyttöaste on Evata Pöyryn tutkimusten mukaan keskimäärin 46 prosenttia. Lisäksi keski määrin 27 prosenttia on tilapäisesti ilman käyttäjää ja 27 prosenttia on koko naan poissa toimistolta. Oma työpiste onkin monella tyhjänä merkittävän osan työpäivästä ja -viikosta. Tyhjänä olevia tiloja kuitenkin valaistaan, lämmitetään, jäähdytetään ja ylläpidetään lähes samalla tavalla kuin tehokkaassa käytössä olevia. Työympäristökehittämisen asiantuntija Anne Sundqvist tutkii ja hakee»haluamme haastaa asiakkaamme tekemään meidän kanssamme yhteistyössä vielä kestävämpiä ratkaisuja», sanovat Riitta Juutilainen ja Anne Sundqvist. päivittäisessä työssään erilaisia näkökulmia ja ratkaisuja työympäristöjen kehittämiseen. Työhön liittyy myös selkeä ympäristönäkökulma. Hän sanoo, että ympäristökuormituksen tarkastelussa on olennaista tarkentaa energiankulutuksen seurannan mittareita.»tyypillisesti järjestelmät raportoivat energiankulutusta kiinteistössä kuutiota kohti. Asiantuntijat osaavat tulkita kuutiotietoja. Kun tätä tietoa tulkitaan asiakkaiden muiden toimitilojen mittareiden mukaan neliöille, saadaan uutta, ymmärrettävämpää tietoa. Energiankulutus tulkittuna käytössä olevan tilatehokkuuden perusteella yksilötasolle osoittaa, mikä vaikutus tulee siitä, käyttääkö kiinteistöä iso vai pieni henkilömäärä.» Vaikka parempi tilatehokkuus edellyttää tehokkaampaa ja modernimpaa ilmastointi- ja jäähdytystekniikkaa, kokonaisenergiataloudellisesti se on lopulta kuitenkin edullisin ratkaisu. Esimerkiksi eräässä pilottianalysoinnissa päädyttiin karkean laskennan perusteella havaintoon, jonka mukaan sama mikä pätee liikenteen päästöissä kimppa-autoilua ja yksityisautoilua verrattaessa, pätee myös rakennuksen energiankulutukseen. Käyttäjämäärien kasvaessa kiinteistön energiankulutus kasvaa; käyttäjää kohden energiankulutus kuitenkin oleellisesti vähenee.»esimerkkitapauksessa tutkittiin tilarakenteen muuttumisen ja työpistekohtaisen tilankäytön tehostumisen vaikutusta ilmastonmuutokseen. Hiilidioksidipäästöissä mitattuna säästöä syntyi useita satoja kiloja työntekijää kohden vuositasolla arvioituna. Tämä kerrotta- essa koko organisaation henkilömäärällä päästiin huikeisiin lukuihin, joilla on paitsi ympäristö- myös taloudellista vaikutusta», Sundqvist kertoo. Kiinteistön energiankulutus tulee siis jakaa käyttäjämäärällä. Erot kiinteistöjen välillä ovat merkittäviä riippuen myös siitä, kuinka paljon rakennuksessa on isoja yksittäisiä huoneita ja auloja verrattuna vaikkapa yhteisöllisempään työympäristöön, jossa on haettu myös tilankäytön optimointia. Käyttäjämäärien kasvaessa ja käyttöasteiden parantuessa ollaan myös ympäristövaikutukseltaan järkevämmissä ratkaisuissa.»hienoa olisi, jos olisi olemassa helppoja työkaluja, joilla jokainen työntekijä voisi arvioida elämänsä kokonaisympäristövaikutusta niin työ- kuin vapaa-ajan ratkaisuissa. Miksei voisi jopa toteuttaa henkilökohtaisella tasolla päästökauppaa? Työnantajat voisivat myös tarjota mahdollisuuksia henkilökohtaisiin valintoihin tai vaihtoehtoisesti valmiiksi mietittyjä arvopohjaisia ratkaisuja esimerkiksi työtilojen paikan, mitoituksen, teknisten ominaisuuksien ja yhteyksien suhteen joilla kaikilla olisi selkeä yhteys ympäristöasioihin.» Yhteistyöllä kestäviin ratkaisuihin Sekä Sundqvist että Juutilainen korostavat kuitenkin, että kaikki on lopulta kiinni kiinteistössä toimivan asiakkaan omista linjauksista ja päätöksistä. Senaatti-kiinteistöt tarjoaa osaamista, tutkimuksia ja työvälineitä, mutta asiakas itse on oman toimintansa ja organisaationsa asiantuntija, joka päättää juuri heille sopivasta ratkaisusta ja etenemistavasta.»me tuomme erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja työympäristönäkökulmasta. Asiakas lisää tähän arvionsa oman toimintansa näkökulmasta ja valitsee itselleen oikean ja sopivan, jonka me yhteistyössä toteutamme», Riitta Juutilainen ja Anne Sundqvist sanovat. kontrahti

12 Pia Holm Maarit Seeling Green Office -palvelu ohjaa arjen ekotekoihin Maailma paremmaksi toimisto kerrallaan WWF Suomi ja Senaatti-kiinteistöt lyöttäytyivät yhteen toimistojen ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Green Offi ce -palvelu antaa selkeät pelisäännöt, joilla pienentää ihmisen jättämää ekologista jalanjälkeä. 12 kontrahti

13 Tuntuuko tutulta: työpaikan jokainen kone ja laite on joka hetki täydessä käyttövalmiudessa? Toimiston jokaisessa huoneessa on täysi valaistus myös niissä, joissa kukaan ei ole? Tuleeko tulostettua turhaan? Entä miten on jätteiden lajittelun laita? Päätyvätkö paperit, paristot ja kahvipurut samaan pussiin? Senaatti-kiinteistöt tarjoaa asiakkailleen nyt ensimmäisenä toimitilavuokraajana ympäristöasioita edistävää Green Office -palvelua. Se allekirjoitti asiaa koskevan yhteistyösopimuksen WWF Suomen kanssa tammikuussa 2008.»Omia tapojaan hiukan muuttamalla jokainen pystyy vaikuttamaan ympäristönsä hyvinvointiin. Kun pieniä puroja on tarpeeksi, niistä kertyy iso virta», Senaatti-kiinteistöjen ympäristöasiantuntija Juha Kortesalmi huomauttaa. Kaksivuotisen yhteistyösopimuksen tarkoituksena on edistää Green Office -palvelun käyttöönottoa valtionhallinnossa. Green Office -kriteerien tavoitteena on muun muassa konkreettisesti vähentää toimistotyöstä syntyvien kasvihuonepäästöjen määrää. Samalla työpaikat voivat saavuttaa säästöjä materiaali- ja energiakustannuksissa. Sopimuksen mukaisesti WWF tuottaa palvelun ja Senaatti-kiinteistöt edistää sen käyttöönottoa omien asiakaskontaktiensa kautta, muun muassa tarjoamalla neuvonta-apua toiminnan käynnistämisessä tai olemalla mukana sopimusneuvotteluissa.»hyvää asiaa kannattaa edistää», Kortesalmi summaa yhtiön päätöstä olla mukana hankkeessa. Energiakulut alas Senaatti-kiinteistöillä on päätökselleen painavat perustelut. Juha Kortesalmi muistuttaa Green Office -hankkeen tukevan Senaatti-kiinteistöjen jokapäi-»senaatti-kiinteistöt on ottanut ympäristö- ja yhteiskunta vastuuasiat uuden strategiakautensa keskeiseksi päämääräksi.» Aulis Kohvakka, toimitusjohtaja väiseen toimintaan kuuluvia yhteiskuntavastuutavoitteita sekä ylipäänsä pyrkimystä vähentää energiankulutusta kiinteistöissään.»meidän on muututtava vastataksemme asiakkaidemme ja toimintaympäristömme vaatimukseen. Vähentämällä energiankulutusta voimme osaltamme olla mukana ilmastonmuutostalkoissa. Green Office -kriteerien käyttöönotto työelämässä tuo asian henkilötasolle, käytännön tekemiseen toimistomaailmassa. Tavoitteena tietysti on, että tätä kautta ihmiset ymmärtävät, että heidän kontrahti

14 Info Mikä on Green Office? WWF:n Green Offi ce on toimistoille suunnattu ympäristöpalvelu. Sen avulla työpaikat voivat sekä vähentää ympäristökuormitustaan että saavuttaa säästöjä materiaali- ja energiakustannuksissa. Samalla se ohjaa jokaista arjen ekotekoihin. WWF luovuttaa Green Offi ce -tunnuksen käyttöoikeuden toimistolle, jonka ympäristöohjelma täyttää tietyt kriteerit. Toimistojen tulee muun muassa valita keskuudestaan Green Offi ce -vastaava, laatia ympäristöohjelma, kierrättää ja lajitella jätteet, säästää energiaa ja siten vähentää hiilidioksidipäästöjä, lisätä henkilöstönsä tietämystä ympäristöasioissa sekä sitoutua ympäristöasioittensa jatkuvaan parantamiseen. Palveluun liittymisen jälkeen toimistolla on vuosi aikaa saada ympäristöjärjestelmänsä valmiiksi. WWF tarkastaa Green Offi ce -toimistot säännöllisesti. Lisätietoja Tähän mennessä Green Offi ce -kriteerit on täyttänyt yli 80 organisaatiota. omilla tekemisillään ja valinnoillaan on merkitystä niin työpaikoilla kuin kotonakin», Kortesalmi sanoo. Senaatti-kiinteistöjen laajaan asiakaskuntaan kuuluvat kaikki valtionhallinnon merkittävät toimijat. Rakennuksia on yli Yhteensä se tekee runsaat kahdeksan miljoonaa neliömetriä.»toteutuessaan Green Office -palvelun vaikutus on mittava. Ympäristöasioiden lisäksi sillä on lisäksi selkeää taloudellista merkitystä, joten palvelun käyttöönotto tukee myös valtion tuottavuustavoitteita», Kortesalmi sanoo. Senaatti-kiinteistöjen asiakkaat ovat hänen mukaansa ottaneet hyvin vastaan ajatuksen vihreämmästä toimistosta. Hanke on lähtenyt etenemään nopeammin kuin mitä alussa edes suunniteltiin. Kortesalmi aistii viimevuotisten leutojen talvien myötä virinneen ilmastonmuutoskeskustelun osaltaan muuttaneen Pia Holm 14 kontrahti Jukka Liede

15 ihmisten asenteita myönteiseksi asialle.»kysyntä ja tarjonta kohtaavat Green Office -järjestelmässä poikkeuksellisen hyvin. Oikeastihan tämä on myös toimintojen tehostamista», Kortesalmi toteaa. Senaatti-kiinteistöt on ottanut myös omaan käyttöönsä Green Office -palvelun. Tavoitteena on, että sen kaikki 13 toimipistettä saavat vaatimusten täyttämisestä kertovan merkin ensi vuoden loppuun mennessä. Senaatti-kiinteistöillä on jo käytössään ISO sertifioitu ympäristöjärjestelmä, jonka osaksi Green Office -palvelu sopii. Ympäristöasiat on muutoinkin nostettu Senaatti-kiinteistöjen toiminnassa tärkeysjärjestyksen kärkeen.»senaatti-kiinteistöt on vahvasti mukana ilmastonmuutoksen torjunnassa ja ottanut ympäristö- ja yhteiskuntavastuuasiat uuden strategiakauden keskeiseksi päämääräksi», toimitusjohtaja Aulis Kohvakka Senaatti-kiinteistöistä toteaa. Kiinnostus kasvanut huimasti WWF Suomen Green Office -päällikkö Helka Julkunen kertoo toimistojen kiinnostuksen palvelua kohtaan kasvaneen muutamassa vuodessa huimasti. Kun hanketta käynnistettiin, tavoitteena oli saada mukaan kahdeksan uutta organisaatiota vuosittain. Nyt yksistään tämän vuoden maaliskuun loppuun mennessä Green Office -tunnuksen oli saanut jo 20 uutta toimistoa.»tähän mennessä kriteerit on täyttänyt yli 80 organisaatiota. Lisäksi vuoroaan odottaa suuri joukko yrityksiä, joissa tarkastusta ei ole vielä tehty tai jotka eivät ole vielä läpäisseet sitä. Mukaan on tullut paljon isoja yrityksiä ja kokonaan uusia toimialoja. Joka tapauksessa määrä on yli odotustemme», Julkunen iloitsee. Jokaisella Green Office -yrityksellä on oma ympäristöohjelma, jonka toteutumista seurataan vuosittain. Ohjelmaan on kirjattu toimenpiteet, vastuuhenkilöt ja aikataulut niin energian säästöön, liikkumisesta aiheutuvan ympäristökuormituksen vähentämiseen kuin materiaalien käytön tehostamiseenkin.»ihmiset ovat nyt toden teolla heränneet ilmastonmuutokseen ja haluavat tehdä asioille jotain. Samoin Itämeren tila ja jäätiköiden sulaminen puhuttelevat. Yleinen tietoisuus ympäristöongelmista on kasvanut», Julkunen arvioi. Hän tähdentää, että omilla teoilla on aivan ratkaiseva vaikutus tilanteen muuttamisessa.»otetaan esimerkiksi vaikkapa tietokoneiden ja muiden laitteiden stand by -toiminnot. Jos luopuisimme niistä, voisimme säästää sähköä noin kerrostaloasunnon kuluttaman määrän. Kyse on asenteesta», Julkunen sanoo. Green Officen suosion yhdeksi syyksi hän arvioi sen helppouden. Palvelu tarjoaa valmiin ympäristöohjelmapohjan, kontrahti

16 Antonin Halas jota on helppo työstää omien tarpeiden mukaan edelleen ilman mittavia koulutusjärjestelyjä.»järjestämme myös noin neljä kertaa vuodessa verkostotapaamisia. Ne ovat olleet hyvin suosittuja. Tapaamisissa vaihdetaan ajatuksia ja kokemuksia tietystä teemasta. Samalla osallistujat näkevät, mitä muissa toimipaikoissa on tehty ja miten niissä on edetty», Julkunen kertoo. Info Toimiston 10 ekotehokkuutta parantavaa ohjetta: 1. Käytä sähköistä tiedonhallintaa paperin asemesta aina kun voit. 2. Aktivoi energiansäästöasetukset tietokoneeseesi ja muihin laitteisiin. Ei juhlavalaistusta arkena. 3. Käytä vihreää sähköä tai hanki vihreitä sertifi kaatteja. 4. Järjestä liikematkojen sijaan video- tai puhelinneuvotteluja. Välttämättömien lentomatkojen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt voi kompensoida. 5. Harrasta hyötyliikuntaa työmatkoilla tai käytä julkisia kulkuvälineitä. 6. Anna liikelahjaksi ja aloitepalkkioksi palveluita tavaran sijaan. 7. Kuluta harkiten, käytä uudelleen, kierrätä! Lajittele toimiston jätteet. 8. Käytä ekologisia toimistotarvikkeita kuten kierrätettäviä mustekasetteja, uusiomuovikalvoja ja täytettäviä kyniä. 9. Viherrä hankinnat. Suosi vuokraamista ja leasing-sopimuksia. 10. Sovella ympäristöystävällisiä toimintatapoja myös vapaaajallasi. Lähde: WWF Suomi Verohallinnon Green Office -palvelun sopimus allekirjoitettiin maaliskuussa. Kuvassa WWF Suomen pääsihteeri Timo Tanninen (vas.), verohallinnon pääjohtaja Mirjami Laitinen sekä verohallinnon hallintojohtaja Kari Huhtala. Verohallinto näyttää mallia Verohallinto lähti ensimmäisenä valtion hallinnon yksikkönä mukaan Green Offi ce -yhteistyöhön. Tavoitteena on, että kaikki verohallinnon toimipaikat saavat Green Offi ce -merkin vuoden 2011 loppuun mennessä. Tämän vuoden aikana palvelun on ottamassa käyttöön neljä yksikköä. Verohallituksen pääjohtaja Mirjami Laitinen tunnustaa, ettei vero hallinto liittynyt palveluun pelkästään vihreyden takia; toinen yhtä merkit tävä puoli asiaa ovat tavoiteltavat kustannussäästöt.»olemme jo jonkin aikaa kiinnittäneet huomiota omiin toimintatapoihimme. Paperia kuluu aika surutta muistioihin ja monisteisiin, monistushuoneet uhkuvat lämpöä ja kokoushuoneisiin unohtuvat yleensä valot, kun niistä poistutaan. Aika moni on ruvennut samanaikaisesti miettimään, onko tämä kaikki tosiaan välttämätöntä. Päätimme, että on korkea aika ryhtyä käyttämään tervettä talonpoikaisjärkeä», Laitinen toteaa. Uudet tuulet alkoivat puhaltaa, kun verohallinnon Jyväskylän yksikön muutti uusiin toimitiloihin runsas vuosi sitten. Yksikössä päätettiin muuton myötä ryhtyä kiinnittämään aikaisempaa parempaa huomiota toiminnan ympäristövaikutuksiin.»ajattelimme, että miksei saman tien tehdä samanlaiset linjavedot koko hallintoon, kun yhdessä yksikössä kuitenkin jo toimitaan ympäristöperiaatteiden edellyttämällä tavalla. Nyt tarkoituksemme on, että kestävän kehityksen periaatteista tulee osa arkipäiväistä toimintaamme.» Verohallinnossa on 23 verotoimistoa, seitsemän yritysverotoimistoa ja Konserniverokeskus sekä 100 muuta palvelupistettä. Verohallinnon henkilöstömäärä on noin henkeä.»yksikkömme ovat hajallaan ympäri Suomea, joten matkustelemme myös paljon. Nyt tarkoitus on samalla miettiä, miten yhteydenpitoa voisi tehostaa muilla tavoin», Mirjami Laitinen kertoo. 16 kontrahti

17 Camfi l Oy Liikenneruuhkissa, ulkoilmasuo dattimissa ja ihmisten keuhkorakkuloiden pinnalla on miljardeja pakokaasuhiukkasia. Koska Senaatti-kiinteistöt haluaa viedä ympäristöasiat juhlapuheista käytäntöön, se uskaltautui tiettävästi maailmallakin ainutlaatuiseen ilmanvaihtosuodattimien tarjouskilpailuun. Siinä painotettiin elinkaariajattelua suodattimien yksikköhintojen sijaan. Marjo Tiirikka Elinkaariajattelua suodatukseen Julkisen sektorin hankintakilpailuissa voittaa pääsääntöisesti halvin tar jous. Senaatti-kiinteistöjen, Puolustushal lin non rakennuslaitoksen sekä Helsingin yliopiston yhteisessä suodattimien tarjous kilpailussa haettiin puolestaan elinkaaritaloudellisesti edullisimpia suo dattimia. Tähän päästiin laskemalla kolmen vuoden suodatuksen kustannus LCCelinkaarikustannusten laskentaohjelmalla.»kyse ei siis ollut suodatinten vaan suodatuksen tarjouskilpailusta», talotekniikan asiantuntija Teppo Malm Senaatti-kiinteistöistä täsmentää. Laskentaohjelma ottaa huomioon valittuna aikana suodattimien hankintakustannuksien lisäksi valitun suodattimien aiheuttaman sähköenergian kulutuksen.»hyvä, hiukan kalliimpi suodatin saattaa tulla energiataloudellisesti ajateltuna lopulta kuitenkin edullisimmaksi.» Laskentaohjelman käytöllä halutaan parantaa hankintayksiköiden rakennusten energiataloutta ja auttaa niitä sekä omien yhteiskuntavelvoitteiden että valtion asettamien energian säästötavoitteiden saavuttamisessa.»mietimme pitkään, uskallammeko hankkeeseen lähteä. Suodatintoimittajat markkinoivat energiataloudellisia ratkaisuja, mutta laskentaohjelmien tasosta ja käytön laajuudesta emme olleet varmoja. Ilmoituksen perusteella kyselyjä tilattiin kahdeksan ja tarjouksia saimme lopulta kolme.» Tarjouskilpailussa voiton nappasi Camfil Oy, joka on yksi maailman suurim mista ilmansuodattimien valmistajista. Sopimuskausi alkoi helmikuussa ja päättyy tammikuun loppuun Lisäksi varataan yksi optiovuosi. Kaikkiaan hankinnan arvo on noin euroa vuodessa. Tarjoukseen sisältyy myös olemassa olevien kohteiden suodatinvalintojen laskentaa LCC-ohjelmalla sekä huoltohenkilökunnan koulutusta. Ilmanvaihdon suodatintekniikkaa käsitteleviä koulutustilaisuuksia järjestetään kaikkiaan yhdeksän eri puolilla Suomea. Koko jalanjälki mukaan Tyypillisessä toimistorakennuksessa ilmastoinnin osuus sähköenergian kokonaiskulutuksesta on noin kolmannes, josta puolestaan suodatuksen osuus on prosenttia.»suurimmat vuokralaisemme maksavat sähkön itse. Tällöin säästö menee suoraan heidän pussiinsa.» Ilmanvaihtosuodattimien tarjouskilpailussa ei ollut kuitenkaan kyse pelkästään taloudellisista seikoista vaan paljon laajemmasta kokonaisuudesta. Teppo Malm uskoo, että seuraavassa vaiheessa tarjouspyynnöissä on mukana jo suodattimien hävitys. Tulevaisuudessa tullaan ottamaan huomioon suodattimen luontoon jättämän jälki kokonaisuudessaan valmistuksesta, kuljetuksesta ja käytöstä hävittämisestä aiheutuvaan kuormitukseen asti.»kilpailutustavalla pyrimme ohjaamaan suodattimien kehitystä energiataloudellisimpiin ratkaisuihin. Lisäksi viestitämme selvästi, mitä tulevaisuudessa tulemme suodattimilta vaatimaan», Teppo Malm kertoo. Senaatti-kiinteistöjen käytännön mu kai sesti on ilmastonvaihtosuodattimien kilpailu tuk sen aineisto kaikkien saatavilla. Lisätietoja: Teppo Malm p , kontrahti

18 On väliä miltä näyttää Juha Myllymäki 18 kontrahti

19 Juha Myllymäki Marjo Tiirikka Nykyisin työtila on paljon muutakin kuin vain paikka tehdä töitä. Fyysisen ympäristön avulla viestitään yrityksen arvoista, mutta sen avulla voidaan myös tehostaa liiketoimintaa. Arkkitehti Reetta Ripatti pohtii työkseen, miten tämä tehdään. Kun asiakas astuu yrityksen ovesta sisään, hän voi heti tehdä päätelmiä sen toimintatavoista ja arvoista.»niin ulkopuolisille vierailijoille kuin henkilökunnalle itselleenkin fyysinen tila on yrityksen näkyvin osa, joten sille täytyy laittaa painoarvoa. Toiminnalle on luotava arvoisensa puitteet», sanoo Pöyry Evata Oy:n johtava konsultti Reetta Ripatti. Visuaalisuus on tärkeä osa kokonaisuutta, koska se heijastaa organisaation arvoja ja vaikuttaa mielikuvaan yhteisöstä. Se, mitä valinnoilla viestitään, vaikuttaa myös sisäisesti yksilöiden omaan käsitykseen työyhteisöstään. Reetta Ripatin mukaan on jo oivallettu, että julkisuuskuvaan vaikuttavaa brändiä ja imagoa ei voi erottaa omaksi alueekseen vaan kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ne kulkevat käsi kädessä sekä toiminnan että sisustusratkaisujen kanssa. Tyylikäs sisustaminen ei ole pörssiyhtiöiden yksinoikeus vaan julkisenkin sektorin olisi Ripatin mielestä panostettava visuaalisiin seikkoihin. Kun suuret ikäluokat lähtevät eläkkeelle, julkisyhteisöiden pitää olla houkutteleva vaihtoehto osaajista kilpailtaessa.»nuori polvi on tottunut tekemään töitä yleensä toisentyyppisissä tiloissa kuin esimerkiksi perinteisessä virastoympäristössä. Nuorille osaajille yrityksen ulkoinenkin houkuttelevuus ja mielikuvat yrityksestä ovat tärkeitä.» Pöyryn työympäristönkehittäjät ovatkin nostaneet vaikutuksellisuuden yhdeksi työympäristön tuloksellisuuden mittariksi. Tällä tarkoitetaan tapaa, jolla fyysinen ympäristö, yrityskuva ja brändi tukevat organisaation ydintoiminnan tavoitteita tai esimerkiksi käynnissä olevaa organisatorista muutosta ja kehitettävää toimintakulttuuria. Tiloja voidaan arvioida luonnollisesti myös tilakustannuksilla ja niiden optimoinnilla. Tuloksellisuutta voidaan mitata lisäksi tehostavuudella eli ydinliiketoiminnan tehostamisen ja keskeisten prosessien virtaviivaistamisen kautta tuotetulla lisäarvolla. Tilat kustannuksesta voimavaraksi Jos toimitilat nähtiin ennen lähinnä pakollisena menoeränä yrityksen liiketoiminnassa, nyt työympäristö on mahdollista muuttaa kustannuksesta voimavaraksi. kontrahti

20 Juha Myllymäki»Julkisenkin sektorin on syytä panostaa visuaalisuuteen.» Huolellinen tekninen suunnittelu takaa toimitiloille pidemmän elinkaaren ja pienemmät käyttökustannukset. Hyvin toimiva fyysinen työympäristö auttaa työntekijöitä työskentelemään tehokkaammin.»senaatti-kiinteistöjen hankkeissa olemme yhdessä verkostokumppaniemme kanssa porautuneet prosessien kehittämiseen. Tukemalla kehitettyjä prosesseja optimaalisella fyysisellä työympäristöllä työnteko on tehostunut ja sitä kautta organisaation tuottavuuskin on parantunut.» Monesti suuret toiminnan muutokset liitetään uusiin toimitiloihin muuttamisen tai tilojen peruskorjauksen yhteyteen, jolloin organisaatiotakin voidaan keikauttaa uuteen uskoon. Jos yritystai johtamiskulttuurista halutaan esimerkiksi osallistuvampaa ja näkyvämpää, voidaan päätyä tätä tukevaan monitilatoimistoon.»työympäristön kehittämistä voidaan käyttää hyödyksi laajempienkin muutosten jalkauttamisessa. Avainsana on nykyisin paitsi toiminnan ja tilojen muuntojoustavuus myös henkilöstön muutosvalmius jatkuvasti kehittyvässä toimintaympäristössä.» Tilakeskeisestä toimintalähtöiseksi Kun Reetta Ripatti 10 vuotta sitten alkoi keskittyä työssään työympäristön kehittämiseen, työn lähtökohtana olivat tilat ja niiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen. Esimerkiksi Hot desking -ajatusmallin mukaan työpisteet vaihtuivat työn mukana ja avotoimistoon siirtymisen perusteena oli tilankäytön tehokkuusajattelu. Nyt ajattelu on siirtynyt toimintalähtöiseksi ja oleellisinta on tapa, jolla organisaatio toimii. Työympäristön kehittäjät sukeltavat yhä syvemmälle yritysten strategioihin ja ydinprosesseihin. Suurennuslasin alle asetetaan lisäksi tavoitetila eli se, mihin suuntaan organisaatiota ollaan viemässä.»ennen mietittiin, millainen tila tukisi yrityksen toimintaa. Nyt pohditaan, miten paljon lisäarvoa tilan käyttö voisi yritykselle tuottaa ja miten tilat saadaan parhaiten tukemaan yrityksen tavoitteita», Ripatti tiivistää. Valtionhallinnossa ja kuntasektorilla toimintamallit ovat Reetta Ripatin mukaan yksityissektoria jäykempiä. Perinteet vaikuttavat sitkeästi, koska työntekijät ovat usein olleet pitkään samassa työpaikassa.»julkisyhteisöissä muutoskyky on ehkä heikompi kuin yksityissektorin puolella. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, ja meilläkin on ollut useita julkispuolen asiakkaita muutaman viime vuoden aikana.» Työympäristön kehittämisen suunta on kohti kokonaisvaltaisempaa ajattelua.»työympäristön kehittämisessä poraudutaan yhä syvemmälle yritysten strategioihin ja prosesseihin» Reetta Ripatti kertoo. Fyysistä ympäristöä tai toimitiloja ei enää ajatella niinkään erillisenä osatekijänä tai välttämättömänä kehyksenä yrityksen tai organisaation toiminnalle. Pikemminkin ne integroituvat kokonaisuuteen, johon kuuluvat tilan ja toiminnan lisäksi henkilöresurssit, yrityksen strategiset linjaukset sekä talouteen liittyvät asiat.»jos kiinteistö-, talous- ja henkilöstöpuoli, IT ja viestintä toimivat yrityksen sisällä saumattomana kokonaisuutena, yritys pystyy muuntojoustavasti vastaamaan toiminnassa tapahtuviin muutoksiin.» Poikkitoiminnallisuutta kehiin Reetta Ripatti työskenteli aiemmin Evatassa, joka nykyisin kuuluu yli sadan suunnittelijan Pöyry Architects Oy:hyn. Kymmenen hengen työympäristön kehittämisyksikön monitieteiseen tiimiin kuuluvat arkkitehtien ja sisustusarkkitehtien 20 kontrahti

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Yrityksen omistajat: Heikki Tuomilehto ja Petri Ijäs

Yrityksen omistajat: Heikki Tuomilehto ja Petri Ijäs www.halwest.com Halwest Ay:n toiminta alkoi maaliskuussa 2003 ja v. 2008 yhtiömuodoksi vaihtui Oy. Tuotevalikoimamme painottui Aluksi yrityksille ja yhteisöille suunnattuihin ergonomisiin ratkaisuihin.

Lisätiedot

Kestävä kehitys Turun alueen yliopistoissa ja korkeakouluissa klo ICT-talo, Joukahaisenkatu 3-5, luentosali Delta

Kestävä kehitys Turun alueen yliopistoissa ja korkeakouluissa klo ICT-talo, Joukahaisenkatu 3-5, luentosali Delta Kestävä kehitys Turun alueen yliopistoissa ja korkeakouluissa 13.5.2009 klo 12 16 ICT-talo, Joukahaisenkatu 3-5, luentosali Delta 12:15 Avaus ja KEOPS - keke - toiminnan esittely (Keops = korkeakoulujen

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Julkisen sektorin energiatehokkuusseminaari 25.4.2013 Satu Pääkkönen Mikä on Etevästi ELYssä -ohjelma? Uudenmaan ELYn ympäristöohjelma, johon on integroitu

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET 7.11.2007 Mauri Niemelä www.oulunisannoitsijatoimisto.fi Oulun Isännöitsijätoimisto Oy perustettu 1982 Oulun Seudun Talokeskus Oy omistajiksi 7/2004 Niemelä Mauri ja Arja nimen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin taidemuseo

Helsingin kaupungin taidemuseo Energiansäästön toimintasuunnitelma Helsingin kaupungin taidemuseo ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin taidemuseo vuoden 2016 talousarvion liitteeksi Hyväksytty Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Luotettava Laatutyömaa

Luotettava Laatutyömaa Luotettava Laatutyömaa Rakentamisen Laatu RALA ry Suomen Tilaajavastuu Oy Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennusliitto Lähtökohtana harmaan talouden ja rakentamisen

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Ryhmätyöprojekti, 9. luokka

Ryhmätyöprojekti, 9. luokka Ryhmätyöprojekti, 9. luokka Opettajan määräämissä noin kolmen hengen ryhmissä toteutetaan projekti, jossa yhdistyy yhtälöiden ratkaiseminen hahmotuskyky ja luovuus annettujen resurssien käyttö tutustuminen

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

Stora Enso Effex an Eye for Wood

Stora Enso Effex an Eye for Wood EnsoEffex Stora g tu p l Stora Enso Effex an Eye for Wood Stora Enso Effex an Eye for Wood Lähtökohtana luonnonmukaisuus Effex toistaa luonnon muotokieltä. Effex on: Aitoa puuta Luonnon inspiroima Luonnollinen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja

Peter Ström Asiakkuusjohtaja Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Kuvit teellinen visiokuva alueesta.

Kuvit teellinen visiokuva alueesta. UUSI KAUPUNGINOSA SK A TU KA U A EN U K IV IS N.K LL RE A O U TE ST Kuvit teellinen visiokuva alueesta. 2 TU TU 3 FREDRIKSBERG HERÄÄ HENKIIN. HELSINGISSÄ KALLION KUPEESSA, SIINÄ SATA- MAN JA RAUTATIEN

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 19.04.2016 KLO 12:30 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA JARMO VAITTINEN SENAATTI-KIINTEISTÖT

Lisätiedot

Yrityksen omistajat: Heikki Tuomilehto ja Petri Ijäs

Yrityksen omistajat: Heikki Tuomilehto ja Petri Ijäs www.halwest.com www.hh-kaluste.fi Halwest Ay:n toiminta alkoi maaliskuussa 2003 ja v. 2008 yhtiömuodoksi vaihtui Oy. Tuotevalikoimamme painottui Aluksi yrityksille ja yhteisöille suunnattuihin ergonomisiin

Lisätiedot

Hankintojen erityispiirteet onko meillä työkaluja? Loviisan ja Porvoon Yrittäjät Jouni Malmivaara/ Pontus Palmqvist

Hankintojen erityispiirteet onko meillä työkaluja? Loviisan ja Porvoon Yrittäjät Jouni Malmivaara/ Pontus Palmqvist Hankintojen erityispiirteet onko meillä työkaluja? Loviisan ja Porvoon Yrittäjät 11.1.2017 Jouni Malmivaara/ Pontus Palmqvist 1 Mottomme! Me yrittäjät elämme myymällä mutta me teemme voitot ja tulokset

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

TAVOITTEENA HYVIN JOHDETTU, TULOKSELLINEN JA UUSIEN RATKAISUJEN LÖYTÄMISEEN INNOSTAVA VALTIONHALLINTO

TAVOITTEENA HYVIN JOHDETTU, TULOKSELLINEN JA UUSIEN RATKAISUJEN LÖYTÄMISEEN INNOSTAVA VALTIONHALLINTO TAVOITTEENA HYVIN JOHDETTU, TULOKSELLINEN JA UUSIEN RATKAISUJEN LÖYTÄMISEEN INNOSTAVA VALTIONHALLINTO Valtionhallinnon henkilöstölle suunnatun kyselyn tuloksia 16.03.2012 Koonneet: Virpi Einola-Pekkinen

Lisätiedot

HTH 2016 RAPORTOINNIN TULOKSET

HTH 2016 RAPORTOINNIN TULOKSET HTH 2016 RAPORTOINNIN 1.1.-30.6.2016 - TULOKSET TULOKSET Valtion henkilömäärät 2016 ennustea 2015issa Muutosissa Henkilö lkm. 73 000 73 300-0,2 % HTV 70 800 72 500-2,3 % Toimisto-HTV 50 700 51 400-1,3

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Mobiliteetti ja kommunikaatio

Mobiliteetti ja kommunikaatio Mobiliteetti ja kommunikaatio Kokemuksia tietoturvallisesta kommunikaatiopalvelusta hajautetussa ympäristössä Hannu Naumanen Järjestelmäpäällikkö 31.10.2012 HALTIK lyhyesti Toiminta alkanut 1.3.2008 Viraston

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

Sisäilmaongelmia työpaikalla?

Sisäilmaongelmia työpaikalla? Sisäilmaongelmia työpaikalla? Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Sisäilmasto-ongelmien kaksi yhteen kietoutunutta haastetta 1. Rakennuksen ongelma ja siihen

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi will invest into customer experience leadership Miten rakennetaan asiakaskokemuksen johtamiseen toimiva

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta 1 Sari Hildén, kiinteistöpäällikkö Tilakeskus Helsingin kaupungin rakennuskannan ikäjakauma Arvokiinteistöjä, palvelukiinteistöjä ja torppia, joissa

Lisätiedot

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa www.euronet50-50max.eu 50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa Rauma 9.11.16 Merja Pakkanen Vaasan yliopisto 50/50; idea Hankkeen tarkoituksena on vähentää energiankulutusta kouluissa (ja muissa

Lisätiedot

THL:n toimitilastrategia ja työympäristöjohtaminen Tutkimuslaitosseminaari Senaatti-kiinteistöt 4.11.2 Mikko Nissinen THL

THL:n toimitilastrategia ja työympäristöjohtaminen Tutkimuslaitosseminaari Senaatti-kiinteistöt 4.11.2 Mikko Nissinen THL THL:n toimitilastrategia ja työympäristöjohtaminen Tutkimuslaitosseminaari Senaatti-kiinteistöt 4.11.2 Mikko Nissinen THL 6.11.2013 THL 1 THL:n tehtävät Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien

Lisätiedot

Valaistus. Teollisuus. Case study. Carlo Casagrande. Valoisassa varastossa kelpaa työskennellä Lapinjärvi, Suomi

Valaistus. Teollisuus. Case study. Carlo Casagrande. Valoisassa varastossa kelpaa työskennellä Lapinjärvi, Suomi Valaistus Teollisuus Case study Carlo Casagrande Valoisassa varastossa kelpaa työskennellä Lapinjärvi, Suomi CoreLine Highbay Taustaa Vuonna 1959 perustettu Carlo Casagrande & Co Oy on kotimainen maahantuontiin

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 12.04.2016 KLO 12:30 TOIMITUSJOHTAJA JARI SARJO SENAATTI-KIINTEISTÖT KESKEISIMMÄT

Lisätiedot

Hyvinvointia työmatkaliikkumisesta. Fiksusti töihin työmatkaliikenteen viisaat valinnat seminaari Tiina Piensoho

Hyvinvointia työmatkaliikkumisesta. Fiksusti töihin työmatkaliikenteen viisaat valinnat seminaari Tiina Piensoho Hyvinvointia työmatkaliikkumisesta Fiksusti töihin työmatkaliikenteen viisaat valinnat seminaari 9.2.2016 Tiina Piensoho Näin Eterassa Miksi viisas liikkuminen on tärkeää Eteralle Työmatkaliikkumisen tutkimuksesta

Lisätiedot

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille www.ramirent.fi Korkeat standardit Monipuolisiin High Class-tiloihin sovelletaan standardeja, jotka ovat lähes yhtä tiukat kuin

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa Lea Gynther Webinaari 21.10.2014 Kurkistus suunnitelma-arkistoon TEM pyytänyt lähettämään tehdyt suunnitelmat Motivaan Voidaan

Lisätiedot

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal palveluita tuottaa Timbal Palvelut

Lisätiedot

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille IPT-työpaja #7 15-16.3 Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille Kyselytutkimus Tilaajan / käyttäjien edustajat 5 vastaajaa, joista: 5 APR:n jäsentä 2 projektipäällikköä 7 vastaajaa, joista:

Lisätiedot

Metsä Tissue Oyj ı 10/2014 ı 1

Metsä Tissue Oyj ı 10/2014 ı 1 Metsä Tissue Oyj ı 10/2014 ı 1 SAGA ja Metsä Tissue Yksi maailman johtavista tiivispaperin valmistajista SAGA-valikoimaan kuuluvat korkealaatuiset leivin- ja ruoanlaittopaperit koti- ja ammattikeittiöihin

Lisätiedot

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Miten hankitaan kestävää ja vastuullista palveluntuottajan näkökulma Paula Juvonen

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Miten hankitaan kestävää ja vastuullista palveluntuottajan näkökulma Paula Juvonen PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Miten hankitaan kestävää ja vastuullista palveluntuottajan näkökulma 24.11.2016 Paula Juvonen Arkea Oy Arkea Oy tuottaa ruoka-, siivous-, turvallisuus- ja kiinteistönhoitopalveluja.

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

TILAVISION TAVOITTEET

TILAVISION TAVOITTEET TILAVISION TAVOITTEET TOIMINTOJEN KESKITTÄMINEN JA JULKISTEN RAKENNUSTEN MONIKÄYTTÖISYYDEN LISÄÄMINEN TYÖYMPÄRISTÖN LAADUN TYÖN TUOTTAVUUDEN KÄYTTÖ- KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN YMPÄRISTÖTEHOKKUUDEN ASUINRAKENTAMISEN

Lisätiedot

Seurantaraportti 1-6/2016 Lekitek ohjausryhmä

Seurantaraportti 1-6/2016 Lekitek ohjausryhmä Seurantaraportti 1-6/2016 Lekitek ohjausryhmä 19.8.2016 Kokonaistaloudellinen katsaus: koko kuntakonsernin kiinteistöpalvelut 1-6/2015 t 1-6/2016 t Muutos Muutos % Henkilöstökulut 1 993,3 2 116,3 122,9

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä. Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus Sitran Energiaohjelman päätösseminaari

Kestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä. Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus Sitran Energiaohjelman päätösseminaari Kestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus Sitran Energiaohjelman päätösseminaari Kestävän arjen edistäminen alkaa rakennetusta ympäristöstä Kestävän

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti

Lapin ELY-keskuksen. monikanavaisesti Lapin ELY-keskuksen päätösluonnos TEpalveluiden tuottamisesta monikanavaisesti Taustat, tavoitteet ja muutokset Lapin liiton hallituksen kokous 22.6.2015 Strategiapäällikkö Tuija Ohtonen ja johtaja Marja

Lisätiedot

HÄVIKKIMESTARIN ESITTELY GREEN KEY -TE TAPÄIVÄ RUOKAHÄVIKISTÄ LOTTA TOIVONEN, YMPÄRISTÖJOHTAMISEN ASIANTUNTIJA

HÄVIKKIMESTARIN ESITTELY GREEN KEY -TE TAPÄIVÄ RUOKAHÄVIKISTÄ LOTTA TOIVONEN, YMPÄRISTÖJOHTAMISEN ASIANTUNTIJA HÄVIKKIMESTARIN ESITTELY GREEN KEY -TEEMAILTAPÄIVÄ RUOKAHÄVIKISTÄ 30.8.2016 LOTTA TOIVONEN, YMPÄRISTÖJOHTAMISEN ASIANTUNTIJA Lassila & Tikanoja Oyj 1 ESITYKSEN RUNKO Keruuseinä Tehtävänanto Miten ja miksi

Lisätiedot