KESKIVIIKKO 20. HELMIKUUTA 2008

Transkriptio

1 1 KESKIVIIKKO 20. HELMIKUUTA 2008 Puhetta johti puhemies Hans-Gert PÖTTERING 1. Istunnon avaaminen (Istunto avattiin klo 9.05.) 2. Poliittisten ryhmien kokoonpano: ks. pöytäkirja 3. Lissabonin sopimus (keskustelu) Puhemies. (DE) Esityslistalla on seuraavana Richard Corbettin ja Íñigo Méndez de Vigon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö Lissabonin sopimuksesta (2007/2286(INI)) (A6-0013/2008). Richard Corbett, esittelijä. (EN) Arvoisa puhemies, Íñigo Méndez de Vigolla ja minulla on kunnia esitellä tämä mietintö parlamentille perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan puolesta. Mietinnössä ei keskitytä kovinkaan paljon historiaan ja siihen, kuinka päädyimme nykyiseen tilanteeseen. Sen sijaan mietinnössä vertaillaan selkeästi, parantaako uusi sopimus Euroopan unionia verrattuna nykyisiin sopimuksiin ja tekevätkö Lissabonin sopimuksella tarkistetut sopimukset Euroopan unionista tehokkaamman, demokraattisemman ja paremman sen kansalaisille. Olemme työskennelleet tämän parissa, ja päätelmämme on selvä. Ensinnäkin demokraattisen vastuun osalta unioni saa järjestelmän, jossa kansalliset parlamentit tarkistavat ensin kaiken tulevan lainsäädännön, joka sitten siirtyy ministerineuvostolle. Se koostuu samoille kansallisille parlamenteille vastuuvelvollisista ministereistä ja Euroopan parlamentista, jonka kansalaiset ovat valinneet suoraan edustajakseen Euroopan tasolle. Tällaista valvonnan tasoa ei esiinny missään toisessa kansainvälisessä rakenteessa. Yhdessäkään kansallisvaltion ylittävässä tasossa ei WTO:ssa, Maailmanpankissa, kansainvälisessä valuuttarahastossa eikä Natossa ole sellaista sisäänrakennettua parlamentaarisen valvonnan tasoa, jonka me saamme tämän uuden sopimuksen myötä. Uudella sopimuksella Euroopan parlamentin valta kasvaa myös muissa yhteyksissä. Valitsemme komission puheenjohtajan, ja meillä yhdessä neuvoston kanssa on täydet toimivaltuudet Euroopan unionin koko talousarvion osalta. Maatalousmenoja ei enää eristetä parlamentin valvonnan ulkopuolelle. Parlamentilla on oikeus estää komissiota toteuttamasta toimia, joista se on eri mieltä komission kanssa. Parlamentilla on oikeus kumota vallan siirtäminen komissiolle, jos koemme sen tarpeelliseksi. Huomaan, että komission jäsen näyttää jo huolestuneelta, mutta kyse on tärkeästä, demokraattisesta turvatoimesta. Parlamentilla on myös oikeus tehdä ehdotuksia perussopimuksen tuleviin tarkistuksiin, ja parlamentin oikeutta ratifioida ja hyväksyä kansainvälisiä sopimuksia on laajennettu. Viimeistään tällä perussopimuksella Euroopan unionin demokraattisuus kohentuu merkittävästi. Lisäksi tällä sopimuksella parannetaan unionin kansalaisten tilannetta. Sopimukseen kuuluu tietenkin perusoikeuskirja, jolla taataan kaikkialla unionissa, että unionin toimielimissä tai sen lainsäädännöllä ei voida rikkoa ihmisoikeuksien perusvaatimuksia, vaan Euroopan unionin toimielinten on noudatettava niitä. Sopimuksella taataan, että Euroopan unionin toimivalta on kansalaisille selvempää. Sopimuksella voidaan myös onnistua lieventämään turhia pelkoja siitä, että kehittäisimme Euroopan unioniin keskitettyä supervaltaa. Lisäksi sopimuksen ansiosta Euroopan unionista tulee tehokkaampi ja kykenevämpi toimimaan niillä politiikanaloilla, joilla haluamme toimia yhdessä Euroopan tasolla. Määräenemmistöpäätösten laajentaminen, komission koon järkeistäminen, ulkosuhde-edustuksen paikkojen yhdistäminen yhdeksi korkean edustajan viraksi, Eurooppa-neuvoston pidempi puheenjohtajuuskausi ja muut toimenpiteet tekevät koneistostamme tehokkaamman ja samalla unionista kykenevämmän toimimaan niillä politiikanaloilla, joilla haluamme toimia. Nämä kaikki ovat merkittäviä parannuksia. Jotkut tietenkin surevat perustuslain menettämistä. Sehän oli kuitenkin jäsenvaltioiden suuren enemmistön ratifioima. Kansanäänestyksiä järjestäneissä maissakin kaikkiaan 26,6 miljoonaa ihmistä äänesti perustuslain puolesta ja 23 miljoonaa vastaan. Omassa maassanikin

2 perustuslaki hyväksyttiin toisessa käsittelyssä alahuoneessa 215 äänen suurella enemmistöllä. Perustuslakia kannatettiin useimmilta osin, mutta onkin todellinen testi saada 27 puoltavaa ja nolla kieltävää ääntä. Perustuslaki kohtasi varsin korkean kynnyksen eikä päässyt sen yli. Tämän takia jäsenvaltiot hylkäsivät sen, ja palasimme sen sijaan tarkistamaan aiempia perussopimuksiamme. Kuitenkin näiden tarkistusten sisältö tekee unionistamme demokraattisemman, tehokkaamman ja suotuisamman kansalaisille. Suosittelen sopimusta parlamentille. (Suosionosoituksia) Íñigo Méndez de Vigo, esittelijä. (ES) Arvoisa puhemies, haluaisin myös yhtyä onnittelemaan Richard Corbettia. Mielestäni Richard Corbettin ja Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän jäsenen välinen yhteistyö osoittaa, mitä Eurooppa todella tarkoittaa. Vaikka meillä onkin erilaisia mielipiteitä ja asenteita, pystymme silti toimimaan yhdessä ja parantamaan eurooppalaisten elämää. Haluaisinkin kiittää Richard Corbettia hänen yhteistyöstään ja avustaan, joihin on aina voinut luottaa ja joiden tavoitteena tätä haluan korostaa on ollut toimia yhdessä ja olla rakentava torjumisen tai tuhoamisen sijaan. Arvoisa puhemies, kolme vuotta sitten Richard Corbett ja minä esittelimme parlamentille sopimuksen perustuslaista, ja nyt olemme Euroopan parlamentissa Lissabonin sopimuksesta vastaavia esittelijöitä. On selvää, arvoisa puhemies, että jotkut meistä olivat kunnianhimoisempia kuin tämä Lissabonin sopimus, ja luulen, että tämä parlamentti oli sopimusta kunnianhimoisempi. On myös selvää, että kyse on ainutkertaisesta tilanteesta. Ratifiointiprosessi ei ollut edennyt, ja oli löydettävä poliittinen ratkaisu, jollainen Lissabonin sopimus on. Jälleen kerran kyse on Euroopasta, joka pyrkii sopimuksiin ja sitoumuksiin keksiäkseen keinot kriiseihin ja kiperiin tilanteisiin. Richard Corbettin selvitys oli erittäin hyvä, ja toistankin siksi hänen sanomaansa siitä, mitkä ovat Lissabonin sopimuksen etuja nykyisiin perussopimuksiin verrattuna. Haluaisin lisätä yhden asian Richard Corbettin mainitsemiin asioihin: Lissabonin sopimus ei ole sopimus perustuslaista. Meidän oli jätettävä monia kunnianhimoisia tavoitteitamme matkan varrelle, mistä olen pahoillani, mutta mielestäni perustuslakisopimuksen olennaiset osat ovat Lissabonin sopimuksessa. Vaikka uusi sopimus ei olekaan sama, olemme onnistuneet säilyttämään olennaiset osat. Mitä nämä olennaiset osat sitten ovat? Mitä pidämme olennaisena? Olennaiset osat ovat niitä, joiden ansiosta Euroopan unionista tulee demokraattisempi ja tehokkaampi; niitä, jotka tuovat lisäarvoa kansalaisille. Arvoisa puhemies, pelkästään tämän pitäisi kannustaa Euroopan parlamenttia. Olemme Euroopan kansalaisten edustajia, ja kansalaisten pitäisi olla tekojemme kiintopisteenä. Elämme tärkeitä aikoja Euroopassa. Näimme tämän eilen Kosovon tilanteen yhteydessä. Euroopan on löydettävä reitti, jota pitkin voimme toteuttaa Euroopan kansalaisten meille asettamat odotukset. Eurooppa ei voi hoitaa politiikkaansa pistämällä päätään pensaaseen. Euroopan äänen on kuuluttava maailmassa, sen on oltava läsnä, ja sen on ratkaistava nykyisiä, esimerkiksi ilmastonmuutokseen, laittomaan maahanmuuttoon tai ydinaseiden leviämiseen liittyviä ongelmia. Meidän on selvitettävä nämä ongelmat. Lissabonin sopimuksella ja hyvät naiset ja herrat, tämä on keskeisin kysymys saamme käyttöömme välineet ja vallan ryhtyä toimiin. Tarvitsemme tietenkin poliittista tahtoa tavoitteiden toteuttamiseen, mutta Lissabonin sopimus antaa meille välineet nykytilanteen parantamiseen. Haluaisin puhua vielä rakentamisesta, yhdessä toimimisesta. Kuten sanoin jo aiemmin, kyse on Euroopasta. Lissabonin sopimuksen tukeminen tarkoittaa, että toimimme yhdessä, kuljemme samaa polkua. Kuten sanoin aiemminkin, on totta, että olemme hylänneet joitakin asioita. Paul Valéry, joka oli merkittävä runoilija ja kenties siksi myös merkittävä eurooppalainen, sanoi, että runo ei ole koskaan valmis, vaan vain hylätty. On totta, että olemme hylänneet joitakin asioita, mutta on myös totta, että jos meidän on palattava niihin uudelleen tulevaisuudessa, Euroopan parlamentti on tuolloin ensimmäisten joukossa. (Suosionosoituksia) Janez Lenarčič, neuvoston puheenjohtaja. (SL) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, suuret kiitokset. Puheenjohtajavaltion puolesta olen iloinen tästä mahdollisuudesta keskustella Lissabonin sopimuksesta. Haluaisin ensinnäkin kiittää Euroopan parlamenttia sen työstä ja erityisesti Richard Corbettia ja Íñigo Méndez de Vigoa heidän valmistelemastaan mietinnöstä.

3 3 Haluan heti aluksi sanoa, että olen samaa mieltä siitä, että uuden sopimuksen monet seikat voidaan arvioida myönteisiksi. On totta, että Eurooppa on kohdannut jo jonkin aikaa sisäisiä ja ulkoisia haasteita kansainvälisessä yhteisössä. Tämän takia tarvitsemme epäilemättä uudistuksia. Euroopan unionin tehokkuutta ja demokraattista oikeutusta haluttiin parantaa, minkä seurauksena jäsenvaltioiden johtajat allekirjoittivat Lissabonin sopimuksen viime vuoden joulukuussa. Lissabonin sopimuksen tuomista monista eduista on puhuttu paljon. Haluankin siksi mainita niistä vain tärkeimmät. Ensinnäkin sopimuksella varmistetaan, että kaikki toimielimet, jotka tukevat 27 jäsenvaltiota tai ovat niihin yhteydessä, toimivat menestyksekkäästi. Sopimuksella parannetaan tehokkuutta ja yksinkertaistetaan päätöksentekomenettelyä. Sillä laajennetaan demokratiaa ja toiminnan läpinäkyvyyttä ja tämä on tärkeää lähennetään Euroopan unionin toimintaa kansalaisiin. Yhteinen tavoitteemme on panna Lissabonin sopimus täytäntöön 1. tammikuuta Tämän takia tärkein tehtävämme on saada kaikki jäsenvaltiot ratifioimaan sopimus. Haluaisin tässä onnitella niitä viittä jäsenvaltiota, jotka ovat jo ratifioineet sopimuksen. Puheenjohtajavaltio tietää, että ratifiointimenettely kuuluu jäsenvaltioiden yksinomaisen ja itsenäisen toimivallan piiriin. Tästä huolimatta uskoisin, että voimme toivoa menettelyiden sujuvan esteettä, sujuvasti ja vaikeuksitta. Olemme vakuuttuneita siitä, että Lissabonin sopimus on hyvä sopimus ja hieno asiakirja, jonka ansiosta Euroopan unionin on helpompaa kohdata nykyiset haasteensa. Lissabonin sopimuksen täydellinen täytäntöönpano ja käyttöönotto vaativat tiettyjä ennakkotoimia. Puheenjohtajavaltio on tietoinen näistä ongelmista ja tietää, että tarvitaan yhtenäistä järjestelmää, jonka avulla ennakkotoimet voidaan hoitaa. Olemme olleet tiiviissä yhteistyössä tulevan puheenjohtajavaltion, Ranskan, ja muiden toimielinten kanssa. Puheenjohtajavaltio varmistaa, että valmistelevaa työtä valvoo korkein poliittinen taso, toisin sanoen Eurooppa-neuvosto, joka seuraa työn edistymistä tarkasti. Haluaisin painottaa, että uuden sopimuksen monet puolet toteutuvat vain, jos Euroopan komissio ehdottaa niitä, tai jos niissä tehdään tiivistä yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa. Puheenjohtajavaltio on tietoinen näistä seikoista ja valmistelee jokaisessa tapauksessa asiat niin, että asianosaiset osapuolet ovat toimissa mukana. Haluan lopettaa puheenvuoroni toteamalla, että kaikki valmistelutöihin osallistuneet ovat toimineet vastuuntuntoisesti. Toivon, että näin toimitaan jatkossakin, koska tämä on paras tapa edistää ratifiointiprosessin onnistumista ja Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanoa. Margot Wallström, komission varapuheenjohtaja. (EN) Arvoisa puhemies, otan tämän mietinnön tyytyväisenä vastaan ja onnittelen esittelijöitä heidän työstään esitellä mietintö täysistunnossa. Komissio on tietenkin täysin samaa mieltä siitä, että Lissabonin sopimus on erittäin myönteinen edistysaskel unionin tulevaisuudelle. Kuten olemme jo kuulleet, se vie meitä eteenpäin kohti tehokkaampaa, demokraattisempaa ja avoimempaa unionia. Politiikassa on osattava tehdä oikeat asiat, koska vain niin saamme demokraattisen legitimiteetin. On kuitenkin yhtä tärkeää tehdä asiat oikein. Mitä tahansa teemmekin valitessamme poliittista asialistaa ilmastonmuutoksesta ja energiasta, verkkovierailumaksuista, leikkikalujen ja elintarvikkeiden turvallisuudesta, liikenne- tai maatalouspolitiikasta, kaupasta tai mistä tahansa muusta, on erittäin tärkeää, että emme pidä taukoa, ennen kuin uusi sopimus on voimassa. Samaan aikaan meidän on kuitenkin muistettava myös kolikon toinen puoli: se, miten toimimme ja miten sopimus muuttaa toimintatapojamme ja miten voimme toimia tehokkaammin tehdessämme päätöksiä ja edistäessämme Euroopan unionin poliittista toimintaa ja ensisijaisia tavoitteita. Yksi sopimuksen tärkeimpiä asioita on se, miten sillä vahvistetaan Euroopan demokraattista legitiimiyttä muuttamalla parlamentin asemaa, lisäämällä yhteispäätöksiä, antamalla parlamentille enemmän valtaa talousarvioasioissa ja kansainvälisissä sopimuksissa ja luomalla suora yhteys Euroopan parlamentin vaalien tulosten ja komission puheenjohtajan valinnan välille. Sopimuksella luodaan myös kansallisille parlamenteille paremmat osallistumismahdollisuudet. Meillä on erittäin myönteisiä kokemuksia kansallisten parlamenttien osallistumisesta Euroopan unionin politiikanalojen ankkuroimiseen ja myös joidenkin osallistuvan demokratian osien käytöstä kansalaisten suoran osallistumisen mahdollistamiseksi.

4 Mietintönne osoittaa tietenkin myös joitakin huolenaiheita perustuslaillisen lähestymistavan hylkäämisestä ja tiettyjen jäsenvaltioiden poikkeuslausekejärjestelyjen laajentamisesta. Olen sanonut aiemminkin, että tiedämme kaikki, että tämä oli hinta, joka meidän oli maksettava yksimielisestä sopimuksesta. Meidän kaikkien onkin huomattava, että mikään ei ole täydellistä, ei edes uudistussopimus. Se on kompromissi, mutta olemme päässeet siitä yhteisymmärrykseen. Ratifiointi on nyt käynnissä. Viisi jäsenvaltiota on jo hyväksynyt sopimuksen ja kymmenen muuta aloittanut järjestelyt. Matka on kuitenkin vielä pitkä, eikä prosessia voi pitää ennalta arvattavana. Tällä välin meidän on valmistauduttava siihen, minkä toivomme tapahtuvan ensi vuoden alussa eli sopimuksen voimaantuloon. Puheenjohtajavaltio Slovenia on esitellyt luettelon asioista, joissa tarvitaan sopimuksen täytäntöönpanoa koskevia toimia. Useista asioista on käyty jo alustavia keskusteluja, joita jatketaan tulevina kuukausina. Moniin näistä asioista tarvitaan komission ehdotus. Tällainen on esimerkiksi kansalaisaloite, joka on tärkeä määräys, jonka avulla unioni voidaan tuoda lähemmäs kansalaisia. Haluan tehdä kaiken voitavani varmistaakseni, että eurooppalaiset voivat ottaa tämän uuden demokraattisen välineen käyttöönsä mahdollisimman nopeasti sopimuksen tultua voimaan. Edellytyksenä on, että komission ehdotus on valmis ajoissa. Lisäksi on tärkeää neuvotella asiasta perinpohjaisesti ennen ehdotuksen hyväksymistä. Haluamme tietenkin tiedottaa teille tulevista kehitysaskeleista, ja toivomme, että voimme tehdä yhteistyötä. On myös erittäin tärkeää olla yhteydessä kansalaisiin ratifiointiprosessin aikana olipa ratifiointitapa mikä tahansa Eurooppa-neuvoston kesäkuussa tekemän ehdotuksen mukaisesti. Tämän takia ja myös mietintönne suositusten mukaisesti työskentelemme tiiviisti kansallisten viranomaisten ja Euroopan parlamentin tiedotustoimistojen kanssa. Haluankin kiittää siitä, että mietinnössä edellytetään aitoa yhteistyötä EU:n toimielinten ja kansallisten viranomaisten välillä, jotta Euroopan kansalaiset saavat selkeää ja puolueetonta tietoa sopimuksen sisällöstä. Tämä sopii täysin lähestymistapaamme, ja olemme iloisia, että voimme jakaa sopimusta koskevaa tiedotusmateriaaliamme yhdessä parlamentin ja sen tiedotustoimistojen kanssa jäsenvaltioissa. Meillähän on hyviä uutisia kerrottavana sopimuksesta, jolla pääsemme eteenpäin niiden politiikanalojen kehittämisessä, joista kansalaisemme ovat mielipidemittausten mukaan kiinnostuneita: ilmastonmuutoksesta ja energiasta, maahanmuuttokysymyksistä, kasvusta ja työllisyydestä, ympäristöstä ja EU:n asemasta maailmassa. Nämä ovat asioita, jotka auttavat meitä tekemään oikeat asiat oikein. Andrew Duff, ulkoasiainvaliokunnan lausunnon valmistelija. (EN) Arvoisa puhemies, yksi sopimuksen tärkeimpiä ominaisuuksia on, että se merkitsee uutta, yhteistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Sopimuksessa ehdotetaan merkittäviä muutoksia EU:n rakenteeseen, erityisesti korkean edustajan ylentämistä komission varapuheenjohtajaksi ja neuvoston puheenjohtajaksi, jonka alaisuudessa on kolmiosainen ulkoasiainhallinto. On tärkeää, että nämä järjestelyt ovat kunnossa sopimuksen tullessa voimaan: viivästymiset ja erimielisyydet tästä voittosaaliista hämmentävät kolmansia maita ja muuttavat yleiseurooppalaista mielipidettä kyynisemmäksi. Suosittelen ulkoasioiden valiokunnan lausuntoa parlamentille. Thijs Berman, kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnon valmistelija. (NL) Arvoisa puhemies, uudessa sopimuksessa tarjotaan upeita mahdollisuuksia kehitysyhteistyöhön. Siinä nimittäin edellytetään, että komission kehitysyhteistyötoimet täydentävät jäsenvaltioiden omia aloitteita. Näin komission ja jäsenvaltioiden väliselle koordinaatiolle aukeaa viimein mahdollisuus. Tämä onkin tarpeellista, ja sitä vaadittiin myös erittäin kriittisessä OECD:n kehitysapukomitean vertaisarvioinnissa. Toimien keskipisteenä on köyhyyden vähentäminen, mikä on hyvä. Nizzan sopimuksesta on pudotettu pois tärkeä lause. Siinä Euroopan kehitysrahasto nimenomaan rajattiin sopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Nyt Euroopan kehitysrahasto voidaan taas ottaa mukaan EU:n talousarvioon. Tämä onkin erittäin tarpeellista, koska se antaa Euroopan parlamentille viimein täyden demokraattisen valvonnan myös EU:n kehitystoiminnan toisen puolen osalta, mikä on sekä tarpeellista että hyvä. Ilman Euroopan parlamentin jatkuvaa valvontaa köyhyyden poistaminen ei kuitenkaan pysy EU:n ulkopolitiikan keskipisteessä. Valvontaan tarvitaan melkeinpä vielä kipeämmin Euroopan komission jäsentä, jonka vastuualueena olisi nimenomaan kehitysyhteistyö tulevaisuudessa. Carlos Carnero González, kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnon valmistelija. (ES) Arvoisa puhemies, haluaisin ensin onnitella yhteisesittelijöitä heidän erinomaisesta työstään ja kiittää heitä, koska he onnistuivat,

5 5 kenties poikkeuksellisesti tälle parlamentille, sisällyttämään kansainvälisen kaupan valiokunnan tärkeimmän ehdotuksen Lissabonin sopimusluonnoksen osalta. Sopimuksessa säilytetään tässä suhteessa Euroopan perustuslain keskeisimmät osat, mikä on erittäin tärkeää, koska, kuten moneen kertaan on jo todettu, yhteinen kauppapolitiikka kuuluu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Kun sopimuksen soveltamisalaa laajennetaan, siinä otetaan käyttöön myös yhteisön päätöksentekomenettely demokraattisemman ja tehokkaamman politiikan mukaisesti. Tämähän on loppujen lopuksi tärkein viesti, joka meidän on välitettävä kansalaisille Lissabonin sopimuksella. Olin valmistelukunnan jäsen. Olen ylpeä siitä, että Lissabonin sopimuksessa yhdistyvät laatimamme, maiden enemmistön tuolloin tukeman perustuslain tärkeimmät osat. Kuitenkin, kuten yhteisesittelijä Méndez de Vigokin sanoi, haluan muistuttaa, että emme ole vielä matkan päässä, tarinan lopussa. Kansainvälisen kaupan valiokunta haluaakin osoittaa joitakin asioita, jotka jätettiin pois. Tämä on nyt tilanteemme, ja tämä on sopimuksemme, joka on hyvä. Meillä on myös tulevaisuudennäkymämme, josta tulee parempi saavutustemme avulla. Costas Botopoulos, budjettivaliokunnan lausunnon valmistelija. (EL) Arvoisa puhemies, minulla on ollut kunnia olla budjettivaliokunnan esittelijä sopimuksen talousarviota koskevien muutoksien osalta. Aihe on yksi tuntemattomimmista, mutta uskoisin sen olevan myös kiinnostavimpia ja sopivimpia aiheita tämänpäiväiseen keskusteluumme, sillä puhummehan yleisistä muutoksista, joita Lissabonin sopimus on tuomassa elämäämme. Talousarviokysymysten osalta parlamentti saa neuvoston asemaa vastaavan aseman. Pakollisten ja ei-pakollisten menojen välillä ei tehdä enää eroa. Tästä lähtien päätämme kaikesta parlamenttina, erityisesti maatalouspolitiikassa, mikä on erittäin tärkeää. Muutakin on tekeillä. Parlamentin ja neuvoston tehtäviä ollaan jakamassa jatkuvasti talousarviomenettelyn osalta. Tämä tapahtuu kuitenkin vasta tulevaisuudessa, emmekä voi olla varmoja tuloksista. Tämä koskee mielestäni Lissabonin sopimusta kaiken kaikkiaan. Lissabonin sopimuksessa esitellään paketillinen poliittisesti kauaskantoisia muutoksia, jotka toimivat poliittisen asialistamme perustana. Mielestäni tämä uusi poliittinen asialista on sitä, mitä EU tällä hetkellä tarvitsee. On väärin väittää, että Lissabonin sopimus olisi tien pää. Se on päinvastoin tärkeä askel, jonka otettuamme pystymme toimimaan paremmassa ja tehokkaammassa kehyksessä ja saamme parlamentille paremmat mahdollisuudet. Tämä on erityisen tärkeää, jos pidämme mielessämme Euroopan perustuslaista saamamme kokemukset. Lissaboniin vieneen mutkikkaan tien tärkeimpänä seurauksena on, että Eurooppa ei sulkeutunut itseensä tai siirtynyt enemmän puolustuskannalle, vaan siitä tuli entistä sosiaalisempi. Tuloksena on enemmän yhteiskuntaa koskevia lausekkeita ja enemmän oikeuksia. Näillä keinoilla Eurooppaa yritetään saada avoimemmaksi ulospäin. Tämä on mielestäni tärkein oppimamme asia, ja sen tähden Lissabonin sopimus on ratifioitava. Ján Hudacký, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon valmistelija. (SK) Uusi eurooppalainen sopimus on joistakin puutteistaan huolimatta tärkeä asiakirja tulevalle, syvemmälle jäsenvaltioiden yhdentymiselle ja rakenteiden ja toimielinten tehokkaammalle ja joustavammalle toiminnalle sekä yksittäisten jäsenvaltioiden välillä että Euroopan unionin ja muun maailman välillä. Sopimuksella avataan samalla ovet unionin uusille laajentumisille uusiin jäsenvaltioihin, jolloin monien unelma yhteisen Euroopan kodista tulee todeksi. Perusoikeuskirjalla, josta tuli sopimuksen laillinen osa, on tietenkin oma, suuri merkityksensä. Se ei kuitenkaan ole kovin selvä, minkä tähden luonnollisista ihmisoikeuksista voi herätä kysymyksiä. Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan kantana on, että uudessa sopimuksessa on toisaalta tarpeeksi tilaa yhteisen politiikan toteuttamiselle. Toisaalta sopimuksella varmistetaan jäsenvaltioille toissijaisuusperiaatteen mukaisesti tarpeeksi toimivaltaa niiden oman kilpailupolitiikan ja strategioiden edistämiseen, esimerkiksi teollisuuden alalla. Eurooppalainen tutkimusalue vahvistaa tieteellistä ja teknologista ohjelmaa. Sen ansiosta tieteellistä tietämystä ja teknologiaa on helpompi siirtää, ja tiedemiesten ja tutkijoiden yhteistyö onnistuu rajoituksetta maiden rajoista huolimatta. Avaruustutkimusohjelmien osalta olemme iloisia, että sopimuksessa tarjotaan alustaa Euroopan avaruuspolitiikalle ja nimenomaan yhteistyötä Euroopan avaruusjärjestön kanssa. Sopimuksen tärkeä edistysaskel on yhteisestä energiapolitiikasta tehty sopimus, jossa painotetaan energian sisämarkkinoiden kehittämistä, varman saatavuuden takaamista, energiatehokkuutta ja energiansäästämistä, uudistuvien energialähteiden kehittämistä ja verkoston sisäisten yhteyksien parantamista. Yksittäisille

6 jäsenvaltioille annetaan sopimuksessa mahdollisuus tehdä päätöksiä jatkossakin omista energiayhdistelmistä, mikä on myös etu. Lisäksi olen iloinen voidessani todeta, että sopimukseen sisältyy Euratom-pöytäkirja, jonka alkuperäinen oikeusvaikutus säilyy. Olen varma, että näin luodaan tarvittavat olosuhteet ydinvoiman järkevälle ja turvalliselle kehittämiselle. Gérard Deprez, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. (FR) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta ilmaisee tukensa kollegoidemme Corbettin ja Méndez de Vigon laatimalle mietinnölle. Olemme erityisesti ilahtuneita siitä, että mietinnössä korostetaan asia on itsestään selvä, mutta mainitsemisen arvoinen että Lissabonin sopimus tuo eniten muutoksia vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aloille, sillä pilarijakoa ei enää jatketa ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa ja poliisiyhteistyö siirretään yhteisön menettelytavan alaisiksi. Vaikka tämä onkin merkittävä edistysaskel, omalla alallamme se otetaan vastaan varauksella, jota on vaikea hyväksyä. Kollegoidemme pitäisi tietää, että kaikki toimenpiteet, jotka olisi hyväksytty kolmannen pilarin mukaisesti ennen sopimuksen voimaantuloa, pysyvät nyt Lissabonin sopimuksen takia komission valvonnan ja myös Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen alaisina viiden vuoden ajan esimerkiksi perusoikeuksia ja vapautta koskevilla herkillä aloilla. Meidän on vaikea niellä tätä rajoittavaa säännöstä, arvoisa puhemies, ja vakuutammekin, että olemme päättäneet saattaa sen tehottomaksi kaikkien niiden toimien kohdalla, jotka hyväksytään ennen nykyisen parlamenttikauden loppua. Toivomme, että toimielinten väliset neuvottelut Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston välillä aloitetaan mahdollisimman nopeasti, jotta tämän ongelman ratkaisusta päästään sopimukseen. Joseph Daul, PPE-DE-ryhmän puolesta. (FR) Arvoisa puhemies, arvoisat neuvoston puheenjohtaja ja komission varapuheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat, kuten kaikki muutkin, haluaisin ensin osoittaa kiitokseni ja onnitteluni kollegoillemme Íñigo Méndez de Vigolle ja Richard Corbettille Lissabonin sopimusta koskevasta mietinnöstä ja erityisesti heidän erinomaisesta työstään. Ystävänä voin kuitenkin sanoa heille, että tätähän heiltä pyydettiinkin. Käymme keskusteluamme hetkenä, jona viisi jäsenvaltiota on jo ratifioinut sopimuksen ja Puola on ilmoittanut aloittaneensa ratifiointiprosessin. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien jäsenien puolesta ja PPE-DE-ryhmän keskuudessa haluaisin toistaa, kuinka tärkeä sopimus on eurooppalaisen dynamiikan uudelle kukoistukselle. Kahden vuoden umpikujan ja toimielinepäilysten jälkeen Euroopan unioni on antanut itselleen välineet, joita se tarvitsee toimiakseen tehokkaasti. PPE-DE-ryhmän jäsenet uskovat, että sopimuksella EU:sta tulee demokraattisempi, näkyvämpi ja näin myös vaikutusvaltaisempi sekä omien rajojensa sisällä että maailmanlaajuisesti. Lissabonin sopimus osoittaa paluuta politiikkaan Euroopassa. Esittelijät painottivat demokratian lisääntymistä, selkeyttä ja näkyvyyttä ja Euroopan unionin tehokkuuden vahvistamista Lissabonin sopimuksen tärkeimpinä etuina. Demokratia vahvistuu Euroopan parlamentin, ainoan yleisillä suorilla vaaleilla valitun toimielimen, vallan laajentamisella. Yhteispäätöksistä tulee sääntö. Komission puheenjohtaja on Euroopan parlamentin valitsema. Kansallisten parlamenttien asemaa parannetaan toissijaisuuskysymyksissä. Näistä asioista ryhmämme on innoissaan. Eurooppa ei ole enää poissa kansallisista keskusteluista. Kansalaisilla ei ole enää tekosyitä arvosteluun. Kansalaisilla on nyt aloiteoikeus. He voivat kerätä 27 jäsenvaltion kansalaisilta miljoona allekirjoitusta ja esittää komissiolle suoran pyynnön uudeksi ehdotukseksi. Lisäksi kansalaisten oikeuksia suojellaan perusoikeuskirjalla, jolla on sopimukseen kirjattu sitova oikeusvaikutus. Olemme ylpeitä tästä edistyksestä. Kun neuvoston lainsäädäntökeskustelut avataan yleisölle, Euroopasta tulee avoimempi, ja kun Euroopan unionin toimivaltaa selkeytetään, sen toiminnasta tulee ymmärrettävämpää. Määräenemmistöäänestysten laajentaminen neuvostossa pienentää vaaraa joutua umpikujaan toimielimissä ja mahdollistaa tarvittavien yhteisten politiikanalojen käyttöönoton. Lisäksi Eurooppa varmistaa asemansa poliittisena toimijana kansainvälisellä näyttämöllä. EU:n ääni kuuluu aloilla, joilla sillä on toimivaltaa. EU tekee tarpeelliset päätökset energiapolitiikan, ulkopolitiikan, oikeus- ja poliisiyhteistyön ja ympäristöpolitiikan aloilla. Sopimuksessa esitellään oikeusperusta energian saatavuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevalle eurooppalaiselle politiikalle. Ulkopolitiikassa EU:ta edustaa vihdoin unionin ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan korkea

7 7 edustaja. Muuttuvassa maailmassa, monenlaisia haasteita kohdatessaan Euroopan unionilla on oltava keinot, joilla se pystyy vahvistamaan asemansa keskeisenä tekijänä kumppaneilleen koko maailmassa. Havaitsin jo jokin aika sitten Lähi-idässä, että Euroopalta odotetaan enemmän. Kyse ei ole pelkästään siitä, että Euroopan pitäisi olla maksajana, vaan että sen olisi kannettava koko poliittinen painoarvonsa, mikä koskee myös Kosovon ja Balkanin alueen tapauksia. Poliisi- ja oikeusyhteistyön alalla on erittäin tärkeää, että EU ryhtyy määrätietoisiin, yhtenäistettyihin toimiin rikollisuuden ja terrorismiuhan maailmanlaajuistumisen vastustamisessa. Lissabonin sopimuksella EU saa välineet, joilla voidaan ryhtyä kauaskantoisiin uudistuksiin näissä tavoitteissa. Jos Euroopan unioni on ymmärrettävä ja yhtenäisempi, se pystyy puolustamaan paikkaansa maailman johtavana ilmaston lämpenemisen vastustajana. Se lähettää myös selvän viestin kehittyville talouksille ja kannustaa niitä ottamaan käyttöön aidosti kestävän kehityksen strategian. PPE-DE-ryhmän jäsenet uskovat, että mainittujen alojen olisi kuuluttava Euroopan politiikanaloihin. Tietenkin monet meistä kuten esittelijä osoitti paheksuvat sitä, että perustusoikeudellisesta lähestymistavasta oli hylättävä maininta Euroopan symboleista. Tällä hetkellä suurin haaste on sopimuksen ratifiointi. PPE-DE-ryhmän jäsenten puolesta vetoan jäsenvaltioita seuraamaan Unkarin, Slovenian, Romanian, Maltan ja Ranskan esimerkkiä ja ratifioimaan Lissabonin sopimus ripeästi, jotta se voi tulla voimaan vuonna Kiitän mielenkiinnostanne ja toivon, että sosiaalidemokraattisen ryhmän puheenjohtaja Martin Schulz seuraa tänään esimerkkiäni. (Suosionosoituksia) Martin Schulz, PSE-ryhmän puolesta. (DE) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, voin varmastikin säästää vaivojani puheenvuorossani ja jättää Corbettin ja Méndez de Vigon mietinnön yksityiskohdat käsittelemättä. Läsnä olevien valiokuntien esittelijät ja yhteisesittelijät ovat käsitelleet niitä jo tarpeeksi hyvin. Voinkin ottaa vapauden esittää puheenvuorossani peruskysymyksen, joka liittyy siihen, että tällaisen päivänä kuin tänään, kun Euroopan parlamentti on antamassa mielipidettään Euroopan yhtenäisyyden historian perustavanlaatuisesta saavutuksesta, voisimme hengähtää hetkeksi ja pohtia, miksi teemme tätä. Mikä tämän toiminnan varsinainen tavoite on? Mihin tarvitsemme tätä sopimusta? Tämän maanosan ihmisten historiassa 100 vuotta on lyhyt aika. Jos mietitään vuotta 1908 sata vuotta sitten, Turkkia hallitsi sulttaani. Venäjällä hallitsivat tsaarit. Tämä kaupunki oli osa Vilhelm II:n hallitsemaa Saksaa. Ranskalla oli laaja siirtomaavalta, ja Yhdistyneellä kuningaskunnalla oma imperiuminsa. 50 vuotta sitten Adolf Hitlerin vallankaappauksesta, joka tapahtui 75 vuotta sitten, oli kulunut jo 25 vuotta. Tällä välin Josif Stalin oli tehnyt hirvittäviä rikoksiaan, Auschwitz oli jo menneisyyden tapaus, ja 50 vuotta sitten Nikita Hruštšovin johtama Neuvostoliitto ja Eisenhowerin hallitsema Yhdysvallat solmivat Jaltan sodanjälkeisen sopimuksen. 25 vuotta sitten Neuvostoliiton valta oli kulunut loppuun ja maailma lähtenyt Reaganomicsin väärille raiteille ainakin talouden osalta. Emme pysty tänään edes kuvittelemaan, mitä seuraavien 25 vuoden aikana tapahtuu. Ainoastaan yksi on varmaa: sata vuotta sitten puolta maailmaa hallinneet valtiot Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät voi varmistaa vaikutusvaltaansa nykyään tai 25:n, 50:n tai sadan vuoden päästä vain nostamalla näyttäviä lippuja salkoon. Sen sijaan meidän on pohdittava, kuinka pienemmässä maailmassa rajatummalla vaikutusvallalla tekijöitähän on nykyään enemmän, esimerkiksi Kiina, Intia ja Latinalainen Amerikka voimme taata tämän maailmankylän vastuuntuntoisina poliitikkoina, että kansamme, maamme ovat edelleen osa maailmanlaajuista demokratiaa, hyvinvointia ja sosiaalista vakautta. Emme pysty tähän enää yksin. Pystymme siihen joka tapauksessa vain yhdessä, eurooppalaisina. Yhdysvallat pystyy ehkä pärjäämään omillaan tässä maailmanlaajuisessa kilpailussa. Ehkä myös Kiina ja ehkä Intia joskin Kiina ja Intia ovat solmineet jo keskenään teknisluonteisia yhteistyösopimuksia. Kun puhumme tästä sopimuksestamme, haluaisin puhua myös siitä, miksi emme koskaan oikeastaan keskustele Kiinan ja Intian teollisuus- ja kehitysyhteistyöministereiden yhteistyösopimusta koskevista tapaamisista viime vuosina. Nämä maat, jotka muodostavat kolmanneksen maailman väestöstä, solmivat yhteistyösopimuksen! Vaan mitä me eurooppalaiset teemme? Pysymme oikeilla raiteilla, joskaan emme tarpeeksi tasaisesti emmekä täysin, mutta pysymme kuitenkin oikeilla raiteilla, joilla yhteistyö on voimaa. Yksin matkaa jatkavat putoavat kyydistä ajan mittaan. Ei pidä purjehtia lippulaivan perässä vaan tasaisessa laivojen rivistössä, yhdessä saattueessa; jossa alukset saapuvat turvallisesti satamaan. Näin voimme voittaa, sillä olipa kyse suuresta tai

8 pienestä valtiosta, olemme kaikki samassa rivissä tässä unionissa. Yhdistämme voimamme puitteissa, joissa voimme tehdä taloudellista, sosiaalista ja demokraattista yhteistyötä samanarvoisina maailman muiden alueiden kanssa ihmisoikeuksia puolustaen ja maailmanrauhaa turvaten. Tämä on sopimuksemme tarkoitus! Tämän takia me, parlamentin sosiaalidemokraatit ja sosialistit, haluamme tukea sopimusta ja sopimuksen esittelijöidemme kantaa, koska olemme vakuuttuneita, että tämä on oikea tie. Ne, jotka julistivat 100 vuotta sitten, että maailma paranisi saksalaisten tavalla, tai että Pax Britannica hallitsisi maailmaa, tai että Communauté Françaisessa Ranskan ylivoima siirtyisi valtaan, tai että tuolloin Moskovassa vallinnut maallisen ja kirkollisen vallan yhdistelmä tarkoittaisi, että meidän olisi palvottava yhtä henkilöä keisarina ja jumalana; niille, jotka sanoivat maailmalle, että tärkeintä olisi kokoontua yhden lipun taakse eikä niinkään tavoitella rauhanhenkeä, jota me pidämme tärkeimpänä; niille, joiden mielestä kansallismielisyys ja kansallinen ensisijaisuus oli tärkein tavoite, niille voimme sanoa vain, että 100 vuotta historiaa osoittaa toista. François Mitterrand oli oikeassa sanoessaan täällä parlamentissa, että kansallismielisyys tarkoittaa aina yhtä asiaa, sotaa. Euroopan historiassa olemme saaneet todisteita siitä, että äärimmäinen kansallismielisyys tarkoittaa aina sotaa. Tähän voimme vastata, että kansallismielisyys ei koskaan ole tulevaisuuden ratkaisu! Kansojen välinen yhteisvastuu on tulevaisuuden ratkaisu, ja siihen sopimuksessa pyritään. (Suosionosoituksia) Andrew Duff, ALDE-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, maailma odottaa Euroopan unionilta suurempaa toimintakykyä kaikkialla maailmassa. Unionissa on paljon ihmisiä, jotka toivoisivat näkevänsä, miten hallintojärjestelmäämme koskevat, loppumattomilta vaikuttavat erimielisyydet päättyvät. Vaikka olenkin viihtynyt hyvin HVK:ssa ja aiemmin valmistelukunnassa, luulen voivani puhua meidän kaikkien puolesta ja sanoa, että olemme samaa mieltä siitä, että meidän olisi päästävä sopuun näistä riitakysymyksistä erittäin pitkäksi aikaa. Odotan tosiaankin aikaa, jolloin voimme keskittyä parantamaan Brysselistä ja Strasbourgista ulosvirtaavan politiikan laatua. Tuo aika on käsillä, kun Lissabonin sopimus astuu voimaan, koska siinä poliittinen muutos yhdistyy onnistuneesti toivottuihin ja tarpeellisiin vallan, välineiden ja menettelytapojen uudistuksiin. Täällä istuntosalissakin on varmasti niitä, jotka mieluummin hylkäisivät sopimuksen ja palaisivat takaisin Nizzan sopimuksen aikaan tai kenties jopa 1800-luvun ajattelumalleihin. Näin ajatteleviin kuuluu valitettavasti myös Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivinen puolue, joka ei onnistu esittämään yhteistä eurooppalaista ratkaisua yhteisiin ongelmiin, joita eurooppalaisina kohtaamme. Tiedän, että Yhdistynyt kuningaskunta on oudosti eristyksissä, ja on totta, että jopa sen hallitus pelkää kansallismielisten ja muukalaisvihaisten kohtaamista ja on vaatinut itsepuolustukseksi poikkeuslausekkeita, joilla se voi jättäytyä pois Euroopan yhtenäisyyden tärkeimmiltä alueilta, jolloin Yhdistynyt kuningaskunta joutuu joskus syrjään. Liberaalidemokraatit ovat tästä pahoillaan ja odottavat aikaa, jolloin Yhdistynyt kuningaskunta löytää sopivan paikan tämän hienon sopimuksen lupaamasta vahvemmasta, yhdentyneemmästä, demokraattisesta ja tehokkaasta unionista. (Suosionosoituksia) Brian Crowley, UEN-ryhmän puolesta. (GA) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin johtajat allekirjoittivat Euroopan unionista tehdyn uudistussopimuksen viime joulukuussa. Sopimuksella varmistetaan, että Euroopan unioni toimii tulevina vuosina tehokkaammin. Tehokkaampi unioni tarkoittaa vahvempaa taloutta Euroopalle ja Irlannille. Kenen tahansa 50-vuotiaan on muututtava voidakseen vastata uusiin haasteisiin. Irlantilaisilla on hyvät syyt äänestää sopimuksen puolesta. (EN) Euroopan unioniin liittymisen taloudelliset ja rahoitukselliset edut ovat itsestään selviä kenelle tahansa jäsenvaltioissa. Yhtenäismarkkinat ovatkin olleet yksi tärkeimmistä kehitysaskeleista Euroopan unionin viimeisten 30 vuoden kehityksen aikana. On myös selvää, että mikä tahansa kuudella jäsenvaltiolla aloittanut järjestö tarvitsee sääntöjen muuttamista kehittyessään ja kasvaessaan. Siksi uskonkin, että irlantilaiset äänestävät tulevassa, sopimusta koskevassa kansanäänestyksessä sopimuksen puolesta. He äänestävät sen puolesta, koska he ovat nähneet Irlantiin tulleet valtavat suorat ulkomaiset sijoitukset. He ovat nähneet infrastruktuurin valtavan kehityksen ja Irlannin-saaren kehityksen. He ovat nähneet valtavan määrän työtä, jota Irlannissa on tehty rauhanomaisesti ja joka on saattanut aiemmin jaetun yhteisön yhteen. Ne, jotka osoittavat sormella ja sanovat, että Eurooppa on väärässä ja paha, tai käskevät katsomaan, millaista toimintaa Euroopassa harjoitetaan, jättävät täysin huomiotta paikan päällä näkyvät

9 9 muutokset: sosiaalisen, taloudellisen, kulttuurisen kehityksen. Itse asiassa monet, jotka puhuvat Euroopan toiminnasta maailmanlaajuisesti, unohtavat, että pelkästään vuonna 2006 Euroopan unioni ja sen 27 jäsenvaltiota osoittivat 46 miljardia euroa kehitysmaille, mikä on suurin kehitysapulahjoitus koko maailmassa. Olenkin varma, että kun irlantilaisille selitetään nämä seikat kunnolla tulevina kuukausina, voidaan taata, että he ratifioivat sopimuksen. Johannes Voggenhuber, Verts/ALE-ryhmän puolesta. (DE) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, tarvittiin kahdeksan vuotta, kaksi valmistelukuntaa, kolme hallitustenvälistä konferenssia ja kaksi sopimusehdotusta, jotta päästiin tulokseen, jota olemme tänään arvioimassa. Haluaisinkin nyt pitkähkön ajan jälkeen lausua henkilökohtaisen kiitokseni mahdollisuudesta edustaa parlamenttia molemmissa valmistelukunnissa ja olla läsnä Euroopan parlamentin esittelijänä sekä EU:n perusoikeuskirjaa että perustuslakia varten yhdessä Andrew Duffin kanssa. Tämä oli poliittisen elämäni suurin kunnianosoitus, kiitokset siitä. Lissabonin sopimuksen sisältöä ja saavutuksia voidaan tarkastella yksityiskohdittain, joita kyllä riittääkin! Perustana on historian ensimmäinen ylikansallinen sopimus. Ajanmukaisimmasta ja laajimmasta perusoikeuksien kokoelmasta on tulossa eurooppalaista lakia. Sosiaalisten tavoitteiden ja oikeuksien ankkuroinnilla näytetään tietä seuraavalle tehtävälle: Euroopan sosiaalisen unionin luomiselle ja rakentamiselle. Omalla oikeushenkilöydellään unioni muuttuu löyhää yhteistyötä tekevien valtioiden foorumista historiallisesti merkittäväksi, itsenäiseksi tekijäksi. Jos haluamme onnistua sopimuksen elvyttämisessä, poliittisen yhtenäisyyden on lakattava olemasta eliitin ja valtionkanslereiden hanke ja muututtava res publicaksi, yleiseksi asiaksi. En ole kuitenkaan nyt varma, ymmärrämmekö, että teemme tämän arvion erittäin vaikeissa ja erityisissä olosuhteissa Euroopan historiassa. Der Spiegel -lehden viimeisimmästä numerosta luin Henry Kissingerin, Yhdysvaltain entisen ulkoministerin, lausunnon, joka päättyi seuraavasti: Eurooppalaiset eivät halua ymmärtää. Vaikka ymmärränkin hyvin Martin Schulzin vaistomaisen päänpudistuksen, haluaisin tässä tapauksessa lainata ulkopuolista ääntä. Henry Kissinger kuvailee kansallisvaltioiden Euroopan katoamista aikamme suurimmaksi haasteeksi. Hän kirjoittaa, että ongelmana on nyt, että kansallisvaltiot eivät ole antaneet Euroopan unionille vain osaa itsemääräämisoikeudestaan, vaan myös osan omista tulevaisuudensuunnitelmistaan. Valtioiden tulevaisuus on nyt sidottu Euroopan unioniin, eikä EU ole vielä saavuttanut kansallisvaltioihin verrattavaa näkemystä ja luotettavuutta. Tämän takia Euroopan menneisyyden ja tulevaisuuden välillä on tyhjiö. Tämä Kissingerin antama kuvaus on paras, joka meillä on tällä hetkellä sopimuksesta. Kuvauksessa esitetään erittäin selvästi se, mitä hallitukset ovat tehneet perustuslakiluonnokselle. Olemme itse lisänneet reunahuomautuksia ja muutoksia, joilla suojaamme saavutettuja etuja, ja sitten tuemme tekstiä nenää nyrpistäen, mikä merkitsee häviötä eurooppalaiselle hengelle ja vallalle, identiteetin luomiselle, luotettavuuden saavuttamiselle ja kansalaisten puolelleen saamiselle. Eurooppa tarkoittaa voimaa luoda uusia alkuja, laatia uusia järjestyksiä, löytää uusia ratkaisuja, aloittaa joka päivä alusta uudelleen ja uudelleen. Euroopan voimat olivat vähissä puhun tässä melko suoraan kansallisten hallitusten ja valtionkanslioiden taantumuksellisen asenteen, Euroopan perustuslain kielen ja perustuslakiin liittyvien uudistusten takia. Tämän tiedostamisen ei kuitenkaan pidä harhauttaa meitä näkemästä tämän sopimuksen aitoja saavutuksia. Kansalaisista ei ole onnistuttu tekemään Euroopan unionin hallitsijoita, joten tämän parlamentin ensimmäinen tehtävä tulevaisuudessa on toimia perustuslain hengen mukaisesti, muuttaa unioni kansalaisten liitoksi valtioiden liiton sijaan ja löytää voimat tehdä Euroopan yhdentymisestä res publica ja osoittaa Euroopan vahvuus luomalla uusia identiteettejä kansalaisten kanssa. (Suosionosoituksia) Mary Lou McDonald, GUE/NGL-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, Lissabonin sopimus on demokraattisen valvonnan alainen vain Irlannissa. Muissa valtioissa selvästikin pelätään kansanäänestyksiä, ja ihmettelen miksi. Mistä tämä pelko johtuu, vaikka puhumme niin paljon demokratiasta? Kuka täällä pelkää kansan ääntä? Puhumme täällä täysistuntosalissa rauhan kieltä, ja kuitenkin Lissabonin myötä olemme sitoutuneet kasvattamaan unionin sotilasmenoja entisestään ja jatkamaan aseteollisuuden tukemista Euroopassa. Haluammeko välttämättä matkia Yhdysvaltoja? Uskommeko todella, että Yhdysvaltojen eurooppalainen vastine edistää rauhallista maailmaa? Minä en usko.

10 Uskomme edelleen myyttiin siitä, että EU arvostaa julkisia palveluja ja työntekijöiden oikeuksia, vaikka kaikki näkyvät todisteet kertovat vastakkaista. Kysykääpä Vaxholmin asukkailta tai Irish Ferries -varustamon työntekijöiltä EU:n sitoutumisesta työntekijöiden oikeuksien puolustamiseen. Miksi onnittelemme itseämme siitä, että annamme merkittävää apua kehitysmaihin, ja samalla suunnittelemme kumppanuussopimuksia, jotka pakottavat köyhät maat avaamaan markkinansa Euroopan taloustavoitteille? Miten kukaan meistä demokratiaan, rauhaan tai julkisiin palveluihin uskovista täällä tänään voi tukea Lissabonin sopimusta? Tässä sopimuksessa ei ole kyse uudistuksesta tai tehokkuudesta. Sopimus on avoin valtakirja tulevalle demokratian rapistumiselle, ja pelkästään sen itseään korjaavat lausekkeet todistavat tästä. Se on lisääntyvän yksityistämisen peruskirja. Sillä ei edistetä ympäristöä, ei tuoda mitään uutta työntekijöiden oikeuksien suojeluun, ja sillä annetaan vahvoille EU:n toimielimille vapaat kädet unionin sotilaallistamiselle. Tukisivatko Euroopan ihmiset tällaista sopimusta? Luulisin, että eivät, ja ehkäpä heidän mielipidettään ei siksi kysytäkään. Irlantilaisena naisena ja ylpeänä eurooppalaisena haluan, että maallani on vapaus päättää asioista kansamme edun mukaisesti. Haluan, että kaikilla jäsenvaltioilla, suurilla ja pienillä, on myös tämä oikeus. Yhdessä ja demokraattisesti voimme saada aikaan myönteisen muutoksen, joka on edullinen omille kansalaisillemme ja maailmankylän kansalaisille. Meidän on uudistettava Euroopan unionia, jotta voimme saavuttaa nämä asiat ja jotta voimme luoda Euroopan, jota kansalaisemme haluavat ja jonka he ansaitsevat. Lissabonin sopimus on huono kauppa Irlannille, Euroopalle ja koko maailmalle. Nigel Farage, IND/DEM-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentti työskentelee täällä tällä hetkellä sellaisen keskustelun ja sitä seuraavan äänestyksen parissa, joka ei ole mitään muuta kuin valtava petos. Täällä kerrotaan sarja valheita, koska Euroopan ihmisille ei haluta järjestää heille luvattuja kansanäänestyksiä. Tässä näkyy, miten poliittisen luokan tahto hallitsee kansalaisten yläpuolella. Tiedämme kaikki totuuden: Lissabonin sopimus on yhtä kuin EU:n perustuslaki. Toimivaltoja ja veto-oikeuksia on täsmälleen sama määrä. Sopimus on käytännössä identtinen perustuslain kanssa joka suhteessa, ja se on perustuslaillinen sopimus, koska siinä Euroopan unionille annetaan täysi oikeushenkilöys ja mikä vielä pahempaa mahdollisuus korjata tätä sopimusta tulevaisuudessa ilman hallitustenvälistä konferenssia. Sopimuksessa EU:lle annetaan mahdollisuus säätää lakeja kirjaimellisesti elämämme jokaisesta asiasta. Minulle tosin sanottiin, että huolet ovat turhia, koska sopimuksesta poistettiin lippu ja hymni. No, nostetaanpa niistä toinen salkoon! Edessämme on upea, suuri lippu. Se on hölynpölyä. Se on kaikki osa valhetta. Totuus on, että olette liian jänishousuja järjestämään kansanäänestystä. Ette halua kuulla kansan ääntä ja turvaudutte nyt totalitaarisiin keinoihin, jotta sopimus saadaan läpi. Kuulimme Daniel Cohn-Benditin sanovan, että sopimuksen vastustaminen on mielisairasta. Kuulimme Martin Schulzin sanovan, että ne meistä, jotka vastustivat hanketta aivan halpamaisesti, käyttäytyivät kuin natsit 1930-luvulla. Luulisin, että tavallinen kunnon kansalainen Euroopasta saa itse selville, ketkä kuuluvat ääriryhmään. Toivon Irlannin kansalle ja demokratiaan uskoville paljon menestystä seuraavien kuukausien aikana. Toivon, että he vastaavat raikuvasti ei, ja toivon, että Euroopan ihmisten ääntä kuunnellaan sen sijaan, että kuunneltaisiin vain teidän, poliittisen luokan, ääntä. Voitte olla tyytyväisiä tänään, mutta teitä halveksitaan entistä enemmän. Jim Allister (NI). (EN) Arvoisa puhemies, en hyväksy tätä mietintöä enkä hyväksy sopimusta, jota mietinnössä tuetaan. Ennen Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestyksiä kuulimme tässä parlamentissa paljon tyhjiä sanoja kansan tahdosta. Miksi? Siksi, että EU:n poliittinen eliitti kaikessa ylimielisyydessään uskoi, että heidän propagandansa perustuslaista olisi onnistunut huijaamaan ihmisiä. Kun ihmiset tajusivat asioiden oikean laidan, poliittinen eliitti lähti yhtäkkiä karkuun häntä koipien välissä ja on tuolla matkalla edelleen kauhistuneena siitä, että äänestäjät saattaisivat hylätä sopimuksen uudelleen. Tämän takia viimeisten kolmen vuoden keskipisteenä on ollut hallitustenvälisen salaliiton hautominen, jotta perustuslaki voitaisiin tyrkyttää eurooppalaisille uskaltamatta kysyä edes heidän mielipidettään. Voi mitä ylimielisyyttä ja tyranniaa! Tämä sopii tietysti, koska perustuslailla halutaan lähinnä siirtää kansallista valtaa entistä enemmän Brysselin itsevaltiaille, jotka ovat tosiaankin liian pelkurimaisia järjestämään kansanäänestystä.

11 11 József Szájer (PPE-DE). (HU) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, haluaisin ensinnäkin huomauttaa, että kenenkään ei sovi julistaa itseään täällä parlamentissa kaikkien ihmisten edustajaksi ja puhua kaikista muista esittäessään kuitenkin vain poliittisen eliitin kantaa. Tällaista asennetta ei voi hyväksyä. Monet tässä täysistuntosalissa ja monet edustamamme kansalaiset Euroopassa pitävät vahvempaa Eurooppaa tarpeellisena. Viime aikoina uudet jäsenvaltiot ovat myös huomanneet, että Euroopan ongelmana ei ole se, että Eurooppa rajaisi itsemääräämisoikeuttamme tai veisi mahdollisuuksiamme, vaan se, että se ei ole tarpeeksi kykeneväinen yhteisiin toimiin. Uudella Lissabonin sopimuksella parannetaan juuri tätä. Monet eivät tietenkään ole täysin tyytyväisiä Lissabonin sopimuksen sisältöön. Samalla voimme sanoa ajan olevan kypsä kun Lissabonin sopimus on ratifioitu aikakaudelle, jolloin voimme käynnistää uuden Euroopan, Lissabonin sopimuksella luodun uuden rakenteen. Tarvitsemme toisin sanoen vahvempaa Eurooppaa ja rauhallista yhteensovittamisen kautta tulevina vuosina. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että asiakirjassa nimenomaisesti kielletään vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden syrjiminen. Puhumme Euroopan unionissa paljon arvoista ja monimuotoisuudesta, mutta yleiseurooppalainen vähemmistöjen suoja on ollut toistaiseksi heikolla pohjalla. Tällä mahdollisuudella ja siihen johtavalla reitillä Euroopalle avautuu uusia teitä, joilla se voi muuttaa näihin aiheisiin yleensä liittyvät puheensa teoiksi. Loppujen lopuksi emme voi puhua arvoista ja yhteisistä periaatteista, jos jätämme Euroopan perustan, vähemmistöt ja yksittäiset etniset yhteisöt, prosessin ulkopuolelle. Olen sopimuksen puolella ja onnittelen esittelijöitä. Hannes Swoboda (PSE). (DE) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, täällä on puhuttu jo paljon siitä, mitä ihmiset Euroopassa haluavat. Liityn edellisen puhujan sanoihin ja kysyn, miksi haluatte vahvemman Euroopan unionin. Toiset pitävät globalisaatiota tärkeänä mahdollisuutena, johon he haluavat myös Euroopan tarttuvan. Moni todennäköisesti enemmistö pitää globalisaatiota vaarana. Sitä pelätään, ja sen haitoista halutaan eroon Euroopan avulla. Tässä sopiikin kysyä, mitä uudistussopimuksella tällä sopimuksella, josta esittelijät ovat laatineet erittäin hyvän mietinnön saadaan? Vastaus on selvä: uudistussopimuksella Euroopan unioni vahvistuu luopumatta demokratiasta. Asiahan on päinvastoin: demokratiaa on liikaakin Euroopan parlamentille ja kansallisille parlamenteille, ja Euroopan unioni voi vieläpä toimia sopimuksen antamin edellytyksin. Tämä on ratkaisevan tärkeää. Kantani onkin, että monia kansalaisten toiveita on otettu huomioon. Mitä meidän sitten olisi tehtävä yhteisellä toimintakyvyllämme, joka henkilöityy erityisesti korkeassa edustajassa, jolla on paremmat toimivaltuudet kuin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alan komission varapuheenjohtajalla? Yhdessä esimerkiksi uudistussopimuksen Euroopan unionille tuomien energiakysymysten ja lisäenergiamahdollisuuksien kanssa voisimme lopulta noudattaa laillisesti pätevää energiaan liittyvää ulkopolitiikkaa, jolla pääsisimme parempaan aloitusasemaan suhteessa Venäjään ja muihin merkittäviin energiavaltoihin. Voimme edustaa työntekijöidemme ja taloutemme etuja paremmin ulkomaankaupan toimivallalla kansainvälisissä kauppasuhteissa. Ympäristötoimivallallamme voimme varmistaa, että päästökauppamme ja muut ympäristötavoitteemme eivät tarkoita taloutemme ja työntekijöidemme tuhoamista, vaan parempaa ymmärrystä ympäristöstä maailmanlaajuisesti. Tuen esittelijöiden työtä täysin. Uudistussopimuksen tärkein ansio on, että sillä varmistetaan Euroopan unionin parempi toimintakyky ja demokratia samanaikaisesti. Bronisław Geremek (ALDE). (PL) Arvoisa puhemies, kun Euroopan unionin valtiot hyväksyvät Lissabonin sopimuksen, tapaus on merkittävä Euroopan ja Euroopan unionin historiassa. Tänään meille esitelty mietintö antaa parlamentille mahdollisuuden osoittaa selkeästi, kuinka tärkeää Lissabonin sopimuksen hyväksyminen on. Toivon, että sopimus ratifioidaan, aivan kuten se allekirjoitettiinkin. Olen tyytyväinen, että oma maani, Puola, ilmoittaa Lissabonin sopimuksen nopeasta ratifioinnista. Haluaisin myös nähdä ratifioidun sopimuksen ja perusoikeuskirjan välillä sisäistä yhtäläisyyttä. Perusoikeuskirjassa määritellään Euroopan unionin arvomaailma, ideologinen kulmakivi. Olisikin aivan käsittämätöntä sanoisin jopa poliittista skitsofreniaa erottaa toisistaan nämä kaksi, Lissabonin sopimus ja perusoikeuskirja. Ne ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa. Olen vakuuttunut, että Lissabonin sopimuksen ansiosta unionillamme on mahdollisuus yhdistyä yhdeksi joukkueeksi. Sopimuksella luodaan mekanismeja. Tällä sopimuksella ei aseteta jäykkää ja yksiselitteisesti määritettyä laillista kehystä. Siinä määritetään mekanismeja, joilla Euroopan unioni voi vakiinnuttaa yhdentymisensä. Sopimuksella luodaan tulevaisuus, jossa Euroopan unionilla on poliittinen ulottuvuus.

12 Sillä luodaan tulevaisuus, jossa Euroopan unioni pystyy rakentamaan yhteisvastuullista politiikkaa. Sillä luodaan tilanne, jossa monet Euroopan unionin toimielimet voivat työskennellä yhdessä. Ja kenties tärkeimpänä kaikista, sillä luodaan tila kansalaisille ja heidän arkihuolilleen, heidän halulleen osallistua eurooppalaiseen toimintaan. Mielestäni sopimuksella kehitetään eurooppalaista henkeä, jonka ansiosta sopimusta voidaan myös tulkita. Sopimuksen monimerkityksellisyydestä muodostuu varsinkin parlamentille, mutta myös muille toimielimille, kenttä, jossa ne voivat ottaa käsittelyyn asioita, joita haluamme kehittää. Euroopan unionin presidentinhän, tai parlamentin puheenjohtajan, ulkoasiainministerin, korkean edustajan, asema riippuu täysin ihmisistä ja yhteistyöstä. Arvoisa puhemies, uskallankin sanoa toivovani, että tulevaisuudessa nämä neljä Euroopan unionin päätehtävää saavat alkunsa vaaleista. Mielestäni Lissabonin sopimuksella annetaan nytkin mahdollisuus yhdistää komission puheenjohtajan ja unionin presidentin asemat. Tämä vahvistaisi Euroopan unionia. Bogdan Pęk (UEN). (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan yhdentyminen ei sellaisenaan ole pahasta, vaan oikeastaan päinvastoin. Jos se hoidettaisiin rehellisesti yhteisvastuun ja demokratian aidon laajentumisen periaatteita noudattaen, se voitaisiin hyväksyä yleisesti. Kuitenkin tästä rakennuksesta ja Euroopan unionista nykyään huokuva henki on yleistä tekopyhyyttä. Ei ole epäilystäkään siitä, että tämän näennäiseurooppalaisen valtion perustaminen sopimuksessa annetuille periaatteille rajoittaa merkittävästi aitoa demokratiaa, josta tulee tällöin vain nimellistä. Parlamentissa itsessäänkin parlamentin jäsenet rajoittavat ilmaisunvapauden ja poliittisen tahdon ilmentämisen demokratiaa. Eurooppalaiset toimielimet ja virkakoneisto omivat tärkeimmät vallan alat, eikä suurimmalla valtiolla ole mahdollisuutta tehdä Euroopan rajojen muuttamista vaativaa, selkeän fasistista puoluetta laittomaksi. Puhutte yhteisestä energiapolitiikasta. Miksi tässä parlamentissa ei olla yleisesti tyrmistyneitä putkesta, jota Saksa ja Venäjä suunnittelevat kulkemaan Itämerelle Puolan, Liettuan ja Viron ohi, jolloin Venäjä saisi mahdollisuuden keskeyttää energiantoimituksen näihin valtioihin? Tämän takia meillä ei ole luottamusta hyviin tarkoitusperiinne. Luottamus on tulevaisuuden perusta, sillä kehitys voi perustua vain totuudelle. Ian Hudghton (Verts/ALE). (EN) Arvoisa puhemies, olen täysin samaa mieltä siitä, että 27 jäsenvaltion Euroopan unionissa on tarpeellista päivittää työskentelysääntöjä ja järjestelyjä, jotka toimivat 15 jäsenvaltion unionissa tai pienemmässä unionissa. Olen samaa mieltä myös siitä, että suuri osa Lissabonin sopimuksen sisällöstä, esimerkiksi parlamentin toimivallan lisääminen ja neuvoston päätöksenteon selventäminen, on myönteistä ja järkevää. Kuitenkin tarkastellessani yksityiskohtia skotlantilaisena edustajana olen erittäin huolestunut joistakin puutteista, jotka komission jäsen Wallström myönsi. Ensinnäkin kansallisille parlamenteille on annettu uutta valtaa puuttua asioihin, mutta tämä ei tietenkään koske Skotlannin kansallista, hajautetun hallinnon parlamenttia tai muita valtiottomia kansoja. Toiseksi sopimusprosessissa ei onnistuttu vastaamaan kysymykseen Euroopan parlamentin yhdestä ainoasta toimipaikasta, minkä takia vaellamme sietämättömästi Brysselin ja Strasbourgin välillä. Kolmanneksi en tue yhteisen kalastuspolitiikan liittämistä sopimukseen yhtenä siinä luetelluista unionin neljästä yksinomaisesta toimivallasta. Pelkään, että kalatalouden hallinta ja sen perinpohjainen uudistaminen voisivat hankaloitua, jos säilytämme yhteisen kalastuspolitiikan, josta on tullut ylikeskitetty, epäonnistunut yritys. Tämä on erityisen omituista hetkellä, jolloin neuvosto viime joulukuussa otti alustavan askeleen kohti hajauttamista, kun se tunnusti Skotlannin käyttöönottamat vapaaehtoiset toimenpiteet ja antoi sille mahdollisuuden alueelliseen valvontaan tänä vuonna. Puolueeni kannatti kansanäänestystä perustuslaista. Tämän sopimuksen oikeudellinen asema on ehkä toinen, mutta sisältö sama. Tämän takia Skotlannin kansallispuolue pysyy kannassaan ja tukee kansanäänestystä tästäkin sopimuksesta. Emme pelkää Eurooppaa koskevaa julkista keskustelua. Näkemyksellemme on päinvastoin keskeistä, että Skotlannin ja EU:n välille luodaan uusi suhde. Haluan Skotlannin liittyvän Euroopan kansojen perheeseen ja toimivan päätöksenteossa rakentavasti jäsenvaltiona sivustatarkkailijan osan sijaan. Sylvia-Yvonne Kaufmann (GUE/NGL). (DE) Arvoisa puhemies, minä olen Euroopan puolella, ja siksi vasemmiston jäsenenä tuen Lissabonin sopimusta. En kuitenkaan ole samaa mieltä voimistuneesta sotilaskysymysten painottamisesta. Haluaisin muistuttaa parlamenttia nyt, että sopimuksella saavutetusta Euroopan syvemmästä yhdentymisestä keskusteltiin kiivaasti euroskeptisten ja erityisesti kansallismielisten

13 13 tahojen kanssa. Saavutuksia on nyt puolustettava, ja toivon, että Euroopan unionin kokonaisvaltainen uudistus voi astua voimaan. Lissabonin sopimuksessa säilytetään useita entisen perustuslain parannuksia. Erityisesti siinä ohjataan Euroopan unionia demokraattisemmaksi ja lähemmäksi sen kansalaisia. Unioni voi suuntautua myös enemmän sosiaalikysymyksiin. Mielestäni Maastrichtin sopimuksen uusliberaalit siteet on vihdoin katkaistu juurruttamalla sopimukseen esimerkiksi täyden työllisyyden tavoite, mikä on tehty kestävällä sosiaalisen markkinatalouden perusperiaatteella, horisontaalisella sosiaalilausekkeella, jonka mukaan kaikki säädökset on jatkossa tarkistettava sosiaalisten tavoitteiden huomioinnin varmistamiseksi, ja uudella, yleishyödyllisiä palveluita koskevalla pöytäkirjalla. Lissabonin sopimuksessa tarjotaan mahdollisuutta laajentaa talous- ja rahaliittoa sosiaalisella liitolla. Tämän takia uusliberaali ajanhenki Euroopassa on ajettava kauemmas pois. Sen kannattajat eivät pysty muuttamaan EU:ta vapaakauppa-alueeksi ilman sosiaalista vastuuvelvollisuutta. Kiire verojen vähentämiseen ja palkkojen polkemiseen, sekä näiden suorat sosiaaliset seuraukset, on saatava päätökseen, ja kaikissa jäsenvaltioissa on otettava käyttöön vähimmäispalkka. Jens-Peter Bonde (IND/DEM). (EN) Arvoisa puhemies, lupaan edelleen tarjota pullollisen erittäin hyvää viiniä sille, joka antaa minulle yhdenkin esimerkin laista, joka voidaan hyväksyä perustuslailla, mutta ei Lissabonin sopimuksella. Mielestäni oikeudelliset velvoitteet ovat täsmälleen samat. Ainoana erona on esitystapa. Sarkozyn esittelemä minisopimus onkin nyt noin sivua pitkä hylätyn perustuslain 560 sivun sijaan. Enemmistöllä on oikeus tukea sopimusta, mutta teillä ei ole oikeutta kieltäytyä Lissabonin sopimuksen tavallisesta parlamentaarisesta valvonnasta. Olen esittänyt yli 700 vakavaa kysymystä eri artiklojen tulkinnasta. Ette tiedä vastauksia. Ette osaa selittää, miksi tanskankielisestä käännöksestä on unohdettu uusi lisäkansalaisuus tai miksi kansallisilta hallituksilta on poistettu oikeus esittää omia komission jäseniä. Useimmat teistä eivät ole lukeneet eivätkä pysty lukemaan sopimusta, koska ette ole vielä saaneet hallitustenvälisessä konferenssissa käytyjen neuvotteluiden koko sisältöä konsolidoituna versiona. Hyväksytte salailun avoimuuden sijaan. Hyväksytte parlamentaarisen demokratian vähentämisen sen sijaan, että vaatisitte tälle parlamentille oikeutta edustaa sen äänestäjiä, tutkia asiaa perin pohjin äänestäjiemme puolesta ja kyseenalaistaa täytäntöönpano edustamiemme puolen miljoonan kansalaisen puolesta. Andreas Mölzer (NI). (DE) Arvoisa puhemies, jälleen kerran meille kerrotaan, että Euroopasta tulee toimiva Lissabonin sopimuksen ansiosta. Meille kerrotaan, että sopimuksen ansiosta voimme toimia tarmokkaasti. Suhtaudun tähän sopimukseen erittäin kriittisesti ja voin vain toivoa lastemme ja lastenlastemme puolesta, että sen lupaukset pitävät. Sillä jos niin ei tapahdu, jos sopimus vie meidät umpikujaan, silloin Jumala meitä auttakoon. Yksi asia on varma: tällä sopimuksella, jota EU:n järjestelmä puskee läpi hinnalla millä hyvänsä, on huono onni siitä yksinkertaisesta syystä, että siinä halveksitaan kaikkea, mitä demokraattisissa politiikoissa voidaan halveksia. Kansalliset parlamentit jätetään tietenkin huomiotta. Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestystulokset käännettiin tietenkin taas hiljaa päälaelleen. Jos Irlanti äänestää sopimusta vastaan, löydetään todennäköisesti keinot jättää äänestystulos huomiotta. Vastustan tätä sopimusta, koska puolustan Eurooppaa! Timothy Kirkhope (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, tässä Lissabonin sopimusta tukevassa mietinnössä osoitetaan selvästi, että kyse on huomattavasta parannuksesta nykyisiin sopimuksiin. Siinä perustellaan, että kaikkien jäsenvaltioiden olisi suotavaa ratifioida Lissabonin sopimus kuluvan vuoden loppuun mennessä, ja väitetään, että sopimuksella saadaan vankka kehys unionin kehittämiselle eteenpäin tulevaisuudessa. Brittikonservatiivina minun on sanottava, että en voi valitettavasti olla kaikesta tästä samaa mieltä, mutta esitän tämän kantani kuitenkin ystävällisesti enkä äärimmäisellä tai nihilistisellä asenteella, kuten muut tuntuvat tekevän. Olen alusta alkaen tehnyt selväksi, että tämä sopimus tai perustuslaki ei ole paras tapa edistää Eurooppaa tällä hetkellä. Konservatiivit tukevat itsenäisten, tiivistä yhteistyötä tekevien valtioiden Eurooppaa, joka vastaa globalisaation, maailmanlaajuisen köyhyyden ja ilmaston lämpenemisen haasteisiin, minkä toiset ovatkin jo todenneet. Nämä ovat ensisijaisia tavoitteita, ja niissä on tehtävä yhteistyötä. Tosiaankin kollegani, Yhdistyneen kuningaskunnan varjoulkoministeri William Hague, sanoi keskustelussa Lontoossa, että konservatiivit ovat vahvimpia puolestapuhujia Euroopan unionille, jossa kansat työskentelevät yhdessä vahvistaakseen talouksiamme, antavat kuluttajillemme mahdollisuuksia ja muuttavat yhteiset arvomme tehokkaaksi toiminnaksi tärkeissä kysymyksissä, joita maailmamme nykyään kohtaa.

14 En usko, että edessämme oleva sopimus auttaisi meitä erityisesti tällaisissa suurissa haasteissa. Kaunopuheisten esittelijöidemme, jotka lainaavat Shakespearea kiireisessä asianajossaan, pitäisi mielestäni muistaa Kuningas Juhanan näytös V ja kohtaus II, jossa anoja sanoo, että hänet on päästettävä puhumaan maailman reilun pelin sääntöjen mukaan. Ehkäpä Yhdistyneessä kuningaskunnassa pääministerin olisi huomattava tämä ja annettava kansalaisilleen mahdollisuus sanoa sanottavansa tästä epäilemättä tärkeästä asiasta. Magda Kósáné Kovács (PSE). (HU) Kiitos, arvoisa puhemies. Richard Corbettin ja Íñigo Méndez de Vigon mietintö on erinomainen analyysi, ja siitä tulee pitkällä aikavälillä lähteenä käytettävä asiakirja. Se on tunnustuksen ja kiitosten arvoinen. Unkari oli ensimmäinen maa, joka ratifioi uudistussopimuksen. On merkittävää, että Unkarin erittäin pirstaleisella ja usein ristiriitaisella poliittisella kentällä suuri enemmistö äänesti ratifioinnin puolesta. Uudistussopimusta pidettiin yksimielisesti tarpeellisena, koska haluttiin päästä eroon siitä kuilusta, joka vanhojen ja uusien jäsenvaltioiden väliin oli kehittynyt liittymisen jälkeen. Samoin oltiin yksimielisiä siitä, että Euroopan unionin yhtenäisyyttä on vahvistettava ja unionin toimielinten ja toimien tehokkuutta parannettava. Meille Lissabon ei ole kuitenkaan pelkkä sopimus, jolla vastataan laajentumisen esiinnostamiin kysymyksiin. Meille säännökset, joilla vahvistetaan demokratiaa tässä monimutkaisessa etuverkostossa, ovat erittäin tärkeitä. Tärkeitä ovat myös ne säännökset, joilla laajennetaan parlamentin lainsäädäntö- ja tutkintavaltaa tai muutetaan neuvoston päätöksentekomenettelyjä. Olemme varmoja, että pienemmät, kokemattomammat, köyhemmät ja historiallisista syistä vähäosaiset maat hyötyvät tästä. Yksinkertaisen päätöksentekorakenteen ansiosta voimme olettaa, että edut tulevat selvästi ilmi ja että poliittisista neuvotteluprosesseista tulee avoimempia. Tulevaisuutemme perustuu yhteistyöhön, ja Euroopan kansalaisten on havaittava yhteistyön tulokset ja edut. Myös syystä tai toisesta, esimerkiksi historian tai sotien takia, vähemmistöön joutuneiden on havaittava nämä tulokset ja edut. Lissabonin sopimus antaa heille uuden mahdollisuuden ja välineen taistella kansallismielisyyden uhkaa vastaan. Lissabonin sopimuksesta muodostuu symbolinen kaari Lissabonin strategiaan, sillä perusoikeuskirjassa käsitellään sosiaalisia oikeuksia muiden perusihmisoikeuksien ohella. Olemme varmoja, että tämä tuo myös Euroopan unionin kansalaisia lähemmäs toisiaan. Kiitos, arvoisa puhemies. Anneli Jäätteenmäki (ALDE). () Arvoisa puhemies, lisääntyvä yhteistyö Euroopan tasolla on tärkeää. Toivottavasti saadaan uudet sopimukset niin, että keskustelu voi siirtyä sisältökysymyksiin. Kolme asiaa. Ensinnäkin Euroopan parlamentin lainsäädäntövalta kasvaa huomattavasti, jos uusi sopimus tulee voimaan. Tulee 40 uutta politiikan toimialaa; tämä tarkoittaa, että meidän parlamentin jäsenten työmäärä kasvaa huomattavasti. Tämä edellyttää sitä, että parlamentin työ organisoidaan uudelleen, niin että me pystymme toimimaan tehokkaasti, demokraattisesti ja avoimesti. Parlamentti ei tulevaisuudessa ole enää keskustelukerho, vaan erittäin tärkeä lainsäädäntöelin, joka vaikuttaa eurooppalaisten elämään. Se vaatii vastuullista parlamenttia, se vaatii sitä, että parlamentin jäsenet ovat valmiita monipuolisesti perehtymään asioihin eikä esimerkiksi kuuntelemaan vain yhtä tai kahta lobbaria. Sitten toinen asia, ulkopolitiikka. Nyt olisi korkea aika miettiä uuden presidentin, korkean edustajan ja komission puheenjohtajan toimivalta-asioita ulkopoliittisissa kysymyksissä. Muuten tulee hankaluuksia, muuten ulkopuolella ei tiedetä, kehen otetaan yhteyttä. Me kaikki tiedämme, että kulissien takana käydään kovaa keskustelua näistä valtasuhteista, mutta tämä keskustelu voisi olla avointa. Ja tämä keskustelu eri toimijoiden toimivaltuuksista on mielestäni paljon tärkeämpää kuin henkilökeskustelu. Sekin on toki tärkeää. Sitten toiseksi vielä ulkopolitiikasta, sehän pysyy hallitusten välisenä, mutta toivomuksena on, että EU pystyisi puhumaan yhdellä äänellä ja yhtenäisesti. Ja tämä vaatii kyllä todellista asennemuutosta jäsenvaltioilta. EU:n ilmastovaliokunta vieraili juuri Intiassa, ja saimme kuulla, että siellä EU:ta ei juuri tunneta eikä sillä ole intialaisille juuri merkitystäkään. Merkitystä heille on, kun presidentti Sarkozy tai pääministeri Brown vierailee. Ja kun EU:n ulkoministerit vierailevat ulkopuolisissa maissa, heidän listansa, agendansa on täysin kansallinen. Jos puhutaan EU:sta, se voi olla yhdessä pienessä sivulauseessa, mutta ei millään muulla tavalla. Jos näin jatkuu, saamme kyllä kauan odottaa sitä, että EU:sta tulisi vahva ulkopoliittinen toimija. Roberts Zīle (UEN). (LV) Kiitos, arvoisa puhemies. Lissabonin sopimus ei ole kenties kovinkaan suuri saavutus niille, jotka halusivat ratifioida perustuslakisopimuksen. Epäilemättä se ei ole kuitenkaan saavutus euroskeptikoillekaan, jotka eivät halunneet enää uusia EU:n tason sopimuksia. Sopimus on siis klassinen poliittinen kompromissi, ja sellaisena se olisi ratifioitava kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Euroopan parlamentin

15 15 vastuualueet ovat laajenemassa Lissabonin sopimuksen myötä, mikä tarkoittaa uusia velvollisuuksia meille. Kaikkien Euroopan unionin toimielinten on osoitettava Euroopan kansalaisille, että ne pystyvät aitoon eurooppalaiseen yhteisvastuuseen taloudellisesti herkillä aloilla, jotta emme päädy uusiin yhteisvastuuvaatimuksiin energia-alalla, kuten Euroopan alueen vapaakauppaperiaatteen käyttöönotossa tapahtui palveludirektiivin yhteydessä. Paljon riippuu kuitenkin meistä. Toivonkin, että kaikkien jäsenvaltioiden edustajat niin parlamentissa kuin muissakin Euroopan unionin toimielimissä ymmärtävät, kuinka tärkeää tämän osoittaminen on Euroopan kansalaisille. Kiitos. Puhetta johti varapuhemies Gérard ONESTA Esko Seppänen (GUE/NGL). () Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Unkarin parlamentti ratifioi Lissabonin sopimuksen ennen kuin se oli sille virallisesti toimitettu. Se ei siis tiennyt, mitä se hyväksyi. Tässä asiassa, jossa Euroopan parlamentilla ei ole mitään laillista toimivaltaa, mekin joudumme naurunalaisiksi, kun meillä ei ole käsittelyn pohjana sopimuksen konsolidoitua versiota. Ilman sitä sopimus on niin meille kuin EU-kansalaisillekin lukukelvoton. Ryhmämme ei hyväksy sopimusta. EU militarisoidaan ja se kehittyy kohti sotilasliittoa. Sillä ei lisätä sosiaalista Eurooppaa eikä se edistä ihanteellista demokratiaa. Sopimuksella jäsenmaat sitoutuvat lisäämään sotilaallisia voimavaroja operointiin jäsenvaltioiden alueen ulkopuolella ja entisissä siirtomaissa. EU:n sotilasoperaatioita voidaan panna toimeen ilman YK:n mandaattia, eli kansainvälisen oikeuden näkökulmasta myös laittomasti. EU:n perustuslakiin ei konventissa saatu artiklaa pakollisesta YK:n mandaatista. Sen estivät EU:n Nato-maat, joille ei ole vierasta käydä laittomia sotia, kuten Irakissa. EU:lla on myös käytössään rauhaan pakottamiseen eli sotiin muissa maissa Nato-yhteensopivat taistelujoukot. Samoja aseita käyttävät myös Naton NRF-iskujoukot. Lissabonin sopimus on täydellisesti Nato-yhteensopiva, ja EU:lle pannaan sillä päähän Nato-hattu. Tulkinta EU:n omien kollektiivisten ja sotilaallisten turvatakuiden merkityksestä on epäselvä. Kun jäsenvaltiot sitoutuvat kaikin käytettävissä olevin keinoin auttamaan toisia jäsenvaltioita, nämä kaikki käytettävissä olevat keinot saattavat olla myös sotilaallisia. Jos niin on, ja niitä käytetään, EU on silloin myös sotilasliitto. Kathy Sinnott (IND/DEM). (EN) Arvoisa puhemies, vastustan Lissabonin sopimuksesta annettua mietintöä, koska se on annettu tälle parlamentille kiireessä ja ennen, kuin jäsenet ovat saaneet sopimusta luettavassa, asiayhteyden huomioivassa muodossa. Meille on lähetetty tarkistuksia, jotka sellaisinaan ovat järjettömiä. Äänestäisimmekö täällä parlamentissa muista mietinnöistä, jotka perustuisivat tarkistuksiin, ilman varsinaisen asiakirjan näkemistä? Pitääkö meidän vain luottaa tähän mietintöön? Äänestäjämme eivät ole lähettäneet meitä Strasbourgiin lainsäätäjiksi toimimaan näin. Olen kotoisin Irlannista. Me järjestämme kansanäänestyksen. Kun uutiset sopimuksesta leviävät, saan päivittäin lisää sopimukseen liittyviä vaatimuksia. Kun minun on sanottava kansalaisille, ettei sopimuksesta ole luettavaa versiota, he eivät voi uskoa sitä. Mutta kun kerron heille, että se johtuu hallitustenvälisen konferenssin määräyksestä, he ovat vihaisia. En epäile hetkeäkään, etteivätkö näin tuntisi myös ne turhautuneet eurooppalaiset, joilta kansanäänestys on kielletty. Voin vain kuvitella, miten ihmiset reagoivat, kun he kuulevat, että heidän edustajansa Euroopan parlamentissa hyväksyivät tämän mietinnön sopimuksesta, jota he eivät edes lukeneet. Kerronpa teille salaisuuden. Kansalaisemme ovat älykkäitä, ajattelevia ja täysin kykeneväisiä ottamaan demokraattisen asemansa omaan hallintaansa. Tämänpäiväiset ja koko Lissabonin prosessin aikaiset toimemme ovat kansalaistemme pettämistä. Ja juuri näiden samojen kansalaisten yhteistyötä ja ahkeraa työskentelyä tarvitsemme päästäksemme eteenpäin Euroopan projektissa. Varoitankin teitä, että teidän ei pidä yllättyä, jos nämä samat, pitkään kärsineet kansalaiset kieltäytyvät jonakin päivänä yhteistyöstä. Ashley Mote (NI). (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kysyä, miksi Lissabonin sopimus on niin vaikeaselkoinen, jos se kerran on niin hyvä. Siksikö, että jäsenvaltioista on tehty EU:n teoreettisten herrojen sijaan sen palvelijoita? Siksikö, että sopimuksella säädetään lakeja sen sijaan, että siinä luotaisiin puitteet

16 lainsäätämiselle? Siksikö, että siinä ei tarjota tarkastuksia ja arviointeja tulevien lainsäätäjien valvomiseksi? Siksikö, että siinä vahvistetaan valta itsestään jatkuvaan virkakoneistoon? Kuten edellisellä sopimuksella myös tällä sopimuksella EU:lle annetaan pysyvä oikeus omia lisää valtaa ilman tulevia sopimuksia törkeää vallan kahmintaa. Tällainen epädemokraattinen valta on laitonta Yhdistyneessä kuningaskunnassa, koska yksikään Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti ei voi sitoa seuraajiaan. Margot Wallström sanoi, että sana perustuslaki poistettiin, jotta vältettäisiin ongelmia brittien kanssa, mikä onkin aivan totta! Meidän on lähdettävä, otettava kaksi miljoonaa euroa tunnilta mukaamme, ja me kaikki pärjäisimme paremmin. Elmar Brok (PPE-DE). (DE) Arvoisat puhemies, komission varapuheenjohtaja ja neuvoston puheenjohtaja, en käsitä enää Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolueen ja muiden puolueiden edustajien puheita. Minulle opetettiin, että Westminsterin järjestelmä parlamentaarisesta demokratiasta antaisi täyden demokraattisen laillisuuden. Näinhän täällä juuri tapahtuu. Äänestäjämme valitsivat meidät tekemään päätöksiä, aivan samoin kuin kansallisten parlamenttien kollegamme valittiin, ja näin meillä on täysi demokraattinen valta tehdä päätöksiä. Täällä tuhotaan parlamentaarisen demokratian valtaa populistisin tavoin, ja teidän on otettava siitä vastuu. (Suosionosoituksia) Toiseksi haluan kiittää Richard Corbettia ja Íñigo Méndez de Vigoa ja mainita tässä yhteydessä, että on selvää, että tällä sopimuksella suljetaan Euroopan unionin demokraattinen porsaanreikä. Täydet yhteispäätösoikeudet Euroopan parlamentille, komission puheenjohtajan valitseminen Euroopan parlamentille, kansainvälisten sopimusten ratifiointipakko Euroopan parlamentille, kansallisten parlamenttien vahvistaminen en halua mennä yksityiskohtiin. Toimintamme täällä Euroopan unionissa on ainutlaatuista, sillä emme enää ratkaise kansalaistemme erilaisia etuja tankein ja asein niin kuin aiemmin, vaan keskusteluin ja demokraattisin äänestyksin. Tämä on todellinen, suurenmoinen ero verrattuna siihen, millainen Euroopan historia on tähän mennessä ollut, ja kaikki tämä perustuu valtioiden ja ihmisryhmien väliseen tasa-arvoisuuteen. Meidän on valittava nyt oikea suunta. Läntisellä Euroopalla on ollut hyvä onni 60 vuoden ajan, ja Euroopan jälleenyhdistymisestä vuodesta 1990 alkaen useilla Euroopan alueilla on ollut hyvä onni. Haluamme nyt vahvistaa tätä, jotta sisäinen rauhanprosessimme antaisi meille paremmat päätöksentekomahdollisuudet sopimuksen kautta ja jotta voisimme kohdata maailman tulevaisuuden haasteet ja ratkaista energiahuollon varmuuteen, ulkoiseen turvallisuuspolitiikkaan, terrorismiin ja moneen muuhun liittyvät ongelmat. Tämä on vastaus näihin haasteisiin. Íñigo Méndez de Vigo lainasi Paul Valérya, ja haluaisin tehdä samoin: Eurooppa joko yhdistyy tai muuttuu Aasian mantereen umpilisäkkeeksi. Tästä on kysymys. Onko Euroopalla selviytymismahdollisuuksia, jos teemme yhteistyötä, yhdistämme voimat ja annamme niille demokraattisen vallan ja ohjauksen, vai häviämmekö me eurooppalaiset maailmankartalta? (Suosionosoituksia) Enrique Barón Crespo (PSE). (ES) Arvoisat puhemies, neuvoston puheenjohtaja ja komission varapuheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat, suhtaudun myönteisesti kollegoideni Corbettin ja Méndez de Vigon laatimaan mietintöön, koska se vastaa sitä, mitä Euroopan parlamentti on tehnyt alusta alkaen. Olen varma, että esimerkiksi puhemiehet Robert Schuman ja Paul-Henri Spaak tai Konrad Adenauer olisivat allekirjoittaneet Lissabonin sopimuksen. Spinellin sopimushan johti 1980-luvun puolivälissä suuntaukseen, jonka tuloksena syntyi perustuslaki. Vastaavasti Euroopan unionin avoin perustuslakiprosessi johti Lissabonin sopimukseen. Tämän takia mietinnössä puolustetaan mielestäni saavutettua edistystä ja lähetetään se eteenpäin. Samanaikaisesti mietintö edustaa kuitenkin tahtoa yhdentää Euroopan unionia poliittisena ja demokraattisena liittona. Haluaisin huomauttaa asioista, joita meidän on opittava, ja erityisesti perustuslakisopimuksen ratifioinnista. Kuulen paljon puhetta kansanäänestyksistä niiltä, jotka vastustavat etenemistämme. Osallistuin tietenkin maassani järjestettyyn kansanäänestykseen, ja me voitimme. Tämä meidän onkin opittava: yhdessä päättämiämme asioita ei voida alistaa tai pitää pienen vähemmistön päätösten panttivankina. Meidän on demokraatteina pohdittava sitä, miten kaikki meistä ratifioivat haluamamme. Emme voi hyväksyä, että me kaikki olemme riippuvaisia pienen vähemmistön teoista, ja mielestäni tämä on tärkeää oppia tulevaisuutta varten.

17 17 Arvoisa puhemies, haluaisin lopettaa seuraavaan huomioon: Euroopan parlamentti on ollut aina Euroopan etujoukoissa, johtoasemassa. Meidän on nyt siis ryhdyttävä toimiin useissa poliittisissa päätöksissä, joita on tehtävä jopa ennen seuraavia vaaleja, koska tämän sopimuksen pitäisi tulla voimaan 1. tammikuuta Demokratiassa, yhteispäätöksissä, nimityksissä ja Euroopan parlamentin mukauttamisessa on vielä paljon tehtävää. (Suosionosoituksia) Marian Harkin (ALDE). (EN) Arvoisa puhemies, olen yksi tämän parlamentin 13 jäsenestä, joilla on mahdollisuus äänestää Lissabonin sopimuksesta kansanäänestyksessä, ja olenkin tyytyväinen voidessani tukea sitä. Niin kuin mikä tahansa asiakirja, tämäkään ei ole täydellinen, kuten komission jäsen Wallström sanoi. Se on kompromissi, mutta sillä mennään oikeaan suuntaan. Aikarajoitusten takia pitäydyn puheessani vain yhdessä aiheessa. Sopimuksessa säilytetään toissijaisuusperiaate, jonka mukaan teemme päätökset aina tarkoituksenmukaisimmalla tasolla. Irlannissa sopimusta vastustavat tahot väittävät muun muassa, että Lissabonin sopimus on itseään korjaava, vaikka 48 artiklan 4 kohdassa sanotaan suhteellisen selvästi, että sopimuksen muutokset tulevat voimaan vasta, kun kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet ne valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti. Tästä toissijaisuusperiaatteessa nimenomaan on kyse. Ajoittain yllätyn vaikkei sen pitäisikään olla enää yllättävää tämän parlamentin keskusteluissa siitä, että jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeudesta pisimpään ja äänekkäimmin puhuvat henkilöt ovat samoja, jotka yrittävät heikentää samaa itsemääräämisoikeutta läksyttäen ja komennellen jäsenvaltioita järjestämään kansanäänestyksiä silloinkin, kun kansallinen lainsäädäntö, ja täten siis itsemääräämisoikeus ja toissijaisuus, sanelevat toisin. Lissabonin sopimuksella jäsenvaltioilla säilyy täysivaltainen oikeus tällaisiin päätöksiin, ja tämän ja monen muun syyn takia kannatan sopimusta. Konrad Szymański (UEN). (PL) Arvoisa puhemies, Lissabonin sopimus oli vaikea kompromissi kaikille mukana olleille puolueille, joten olen ihmeissäni lukiessani tästä mietinnöstä sanoja, jotka eivät ole mitään muuta kuin perustan valmistelua EU:n perustuslaillistamiseen tähtääville kampanjoille. Meidän olisi pikemminkin opittava hyväksymään symbolisten piirteiden poissaolo, neuvoston äänestysjärjestelmien kompromissit tai poikkeuslausekesopimukset. Ehdottaisin myös, että oppisimme hyväksymään sen, että perustuslakimenetelmä on tuonut EU:lle ongelmia, jotka olemme kuitenkin onnistuneet ratkaisemaan perinteisissä hallitustenvälisissä neuvotteluissa. EU ei tarvitse pysyvää toimielinkeskustelua; se tarvitsee poliittista tahtoa ja yhteisiä ja hyödyllisiä päämääriä. Irena Belohorská (NI). (SK) Hyvät naiset ja herrat, on hienoa huomata, miten Euroopan parlamentti seuraa ja tekee aloitteita aktiivisesti Lissabonin sopimuksen ratifiointiprosessissa. Olen tyytyväinen, että sain osallistua Eurooppa-valmistelukuntaan ja työskennellä 1,5 vuotta laatien perustuslakisopimusta, vaikka siinä sitten epäonnistuttiinkin. Sitä seuraava Lissabonin sopimus on poliittinen kompromissi, ja se on tasapainoinen ja hyvä asiakirja. Muiden tärkeiden uudistusten ohella sopimuksella laajennetaan yhteispäätösmenettelyn toiminta-alaa. Meille Euroopan parlamentissa tämä tarkoittaa, että meillä on nyt valtaa enemmän kuin koskaan parlamentin perustamisesta alkaen. Olen tyytyväinen tähän, koska se todistaa, että politiikka muuttuu nykyaikaisemmaksi ja demokraattisemmaksi 2000-luvun Euroopassa. Samalla asiakirjassa annetaan lisää joustavuutta Euroopan unionille, jossa on tällä hetkellä 27 jäsenvaltiota. Voimmekin havaita myös kansallisten parlamenttien osallistuvan entistä enemmän asiakirjojen valmistelutyöhön Euroopan unionissa. Tässä yhteydessä minun on esitettävä pahoitteluni Slovakian tilanteesta, sillä siellä perustuslakisopimuksen ratifioinnissa ei ollut mitään ongelmia, mutta tästä uudesta ratifioinnista on tullut hankalaa poliittisen pelin seurauksena. Haluan kuitenkin uskoa, että myös slovakialaiset poliitikot huomaavat, kuinka tärkeä tämä asiakirja on, ja että ratifiointi sujuu ongelmitta. Haluan sanoa vielä yhden asian. Tässä parlamentissa käydyt keskustelut korostavat, arvoisa puhemies, eroja siinä, miten Eurooppa-neuvosto ja Euroopan parlamentti käsitetään. Keskusteluista huomataan, että viestintä tällä alalla ei todennäköisesti ole kovinkaan hyvää. Itse asiassa Lissabonin sopimuksen allekirjoittaneiden pääministerien allekirjoitukset asetetaan kyseenalaisiksi. Tämä on vakava kysymys. Alexander Stubb (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, ennen tavanomaisia kolmea kohtaani haluan asettaa kyseenalaiseksi UKIP-puolueen Nigel Faragen esittämät asiat. Hän puhui jänishousuista. Voisimme kenties

18 olettaa, että jotakin tapahtuu äänestyksen aikana, ja haluaisinkin sanoa, että äänestyksessä vaatteet ovat aatteet. Katsotaanpa, miten UKIP on pukeutunut. Esitän kolme näkökohtaa. Ensinnäkin olemme Euroopan unionissa jatkuvassa muutoksen tilassa. Käsittelimme täällä kaksi vuotta sitten samanlaista mietintöä, ja haluan todellakin onnitella esittelijöitä, Richard Corbettia ja Íñigo Méndez de Vigoa, hyvin tehdystä työstä. Vuoden 2005 tapahtumat olivat epäonnisia. Siitä lähtien olemme vain yrittäneet hallita kriisiä. Tästä Euroopassa on kysymys. Meidän on ratkaistava ongelmia, ja me ratkaisimme sopimusongelman ja pääsemme nyt toivottavasti eteenpäin. Toinen asiani on, että edessämme oleva sopimus on mielestäni erinomainen parannus Nizzan sopimuksesta. Sillä parannetaan tehokkuutta: saamme enemmän määräenemmistöpäätöksiä, saamme oikeushenkilöyden, saamme paljon lisää ulkosuhteisiimme ja oikeus- ja sisäasioihin. Sopimuksella parannetaan myös demokratiaa. Euroopan parlamentin valta kasvaa, perusoikeuskirjasta tulee osa sopimusta, ja kansalliset parlamentit saavat lisää valtaa. Tämä sopimus on siis monilta osin erinomainen parannus Nizzan sopimukseen. Kolmanneksi ja viimeiseksi haluan muistuttaa kuitenkin, että nyt on aika siirtyä eteenpäin. Onnittelen niitä viittä maata, jotka ovat jo ratifioineet sopimuksen. Mitä aiemmin saamme sopimuksen läpi, sitä parempi se on meille kaikille, sillä nyt on aika siirtyä eteenpäin, keskittyä oikeisiin asioihin, lainsäädäntöön, terävien eurooppalaisten päätösten tekoon. Näitä asioita toteuttaessamme emme saa kuitenkaan unohtaa, että meillä on visio. Visiona on yhtenäinen Eurooppa, koska Euroopan unioni on ainoa järjestö, joka on antanut meille neljä asiaa. Nuo neljä asiaa ovat rauha, vauraus, vakaus ja turvallisuus. Bernard Poignant (PSE). (FR) Arvoisa puhemies, sopimukset ovat kuin synnytyksiä: toisissa tarvitaan epiduraalipuudutusta, toisissa keisarileikkausta. Jälkimmäinen koskee tätä sopimusta, ja huomaatte vielä, että sopimuksesta kasvaa kaunis lapsi. Sopimusta yritettiin kahdesti, mutta se on nyt jo menneisyyttä. Sopimus on puutteellinen, keskeneräinen, mutta se on parempi kuin ei mitään. Sopimuksella saadaan päätökseen maanosan uudelleenyhdistyminen, joka alkoi 9. marraskuuta Omalla tavallaan sopimus päättää myös toisen maailmansodan. Tietenkin sopimusta syytetään siitä, että sillä luotaisiin päättäväisesti liberaali Eurooppa. Eurooppa olisi voinut olla totalitaarinen, ei vähempää! Toivon, että tämä sopimus ei merkitse yhden kauden loppua, vaan toisen alkua. Odotan jo innolla, kenestä tulee Euroopan presidentti, koska koko maailma seuraa tätä valintaa ja tämä henkilö on kyseisen elimen luoja. Haluan jo sanoa tälle henkilölle: Älä jää toimistoosi. Matkusta kaikkialla Euroopassa, älä pelkästään pääkaupungeissa vaan kaikilla Euroopan alueilla. Haluan sanoa hänelle myös: Matkusta kaikkialla maailmassa. Matkusta paikkoihin, joissa vapaudesta ei piitata ja ihmisoikeuksia rajoitetaan, sinne, missä vielä on sotia ja selkkauksia. Näytä, että Euroopalla on nimi, kasvot, osoite ja puhelinnumero. Tällä henkilöllä, olipa hän nainen tai mies, on ratkaiseva asema. Näemme jatkossa, mitä tällä viralla tehdään. Tapaamisesta on jo sovittu kesäkuulle 2014, viiden vuoden päähän. Joko sopimuksesta saadaan hyvää kokemusta, se osoittautuu tehokkaaksi ja kansalaiset myöntyvät siihen, tai Euroopasta ei enää pidetä. Tämän takia tuleva parlamenttikausi on todennäköisesti ratkaiseva siinä suhteessa, miten kansalaiset sitoutuvat Eurooppaan. Cristian Silviu Buşoi (ALDE). (RO) Hyvät naiset ja herrat, haluaisin ensin onnitella esittelijöitä. Tämä on tosiaankin hyvä mietintö. Vaikka unionin tunnusmerkeistä luovuttiinkin ja vaikka kesäkuussa pidetyssä Eurooppa-neuvostossa ja hallitustenvälisessä konferenssissa tehtiinkin kompromisseja, Lissabonin uudistussopimuksessa säilytetään entisen perustuslakisopimuksen tärkeimmät uudistukset, ja sillä otetaan iso askel eteenpäin Euroopan unionin uudistamisessa. Olen lähinnä iloinen Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien parantuneesta asemasta Euroopan unionin päätöksenteossa. Oma maani, Romania, oli yksi ensimmäisistä sopimuksen ratifioineista valtioista. Parlamentin jäsenet tukivat sopimusta äänten erittäin laajalla enemmistöllä. Omasta mielestäni päätelmien 10 kohta on mietinnän tärkein päätelmä. Vaikka sopimuksen ratifioinnista ovat vastuussa kansalliset parlamentit kaikissa paitsi yhdessä jäsenvaltiossa, on erittäin tärkeää tiedottaa asioista Euroopan unionin valtioiden kansalaisille, jotta toimielinuudistuksista tulee menestyksekkäitä. On Euroopan toimielinten tehtävä tiedottaa kansalaisille sopimuksesta. On meidän kaikkien, jokaisen Euroopan parlamentin jäsenen tehtävänä mennä valtioihimme ja selittää kansalaisille, että esittelemme niitä etuja, jotka Lissabonin sopimus tuo Euroopan tulevaisuuden rakentamiselle.

19 19 Mirosław Mariusz Piotrowski (UEN). (PL) Arvoisa puhemies, keskusteltuamme kahden vuoden ajan kiistellystä, Ranskan ja Alankomaiden hylkäämästä sopimuksesta olemme onnistuneet pääsemään kompromissiin ja hyväksymään tekstin, jonka oletetaan pelastavan eurooppalaisten elämä. Tässä on vain yksi ongelma: kaikki ovat sopineet tekstistä, jotkut jopa hyväksyneet sen, vaikka siitä ei ole vielä edes olemassa konsolidoitua toisintoa. Esittelijät myöntävät asian parlamentille toimittamansa asiakirjan 9 kohdassa. Lissabonin sopimus on tällä hetkellä saatavilla vain luettelona sopimuksiin tulevista tarkistuksista. Edes parlamentin jäsenet eivät ole nähneet konsolidoitua tekstiä, jäsenvaltioiden kansalaisista puhumattakaan. Tältäkö EU:n ja sen kansalaisten välisen, paljon puhutun lähentymisen pitäisi näyttää? Kansalaisilta on evätty oikeus kansanäänestykseen, mahdollisuus tutustua itse tekstiin ja osallistuminen siitä keskusteluun. Aiheutuiko tämä pelkästään teknisistä syistä vai yrittävätkö tämän hengentuotteen laatijat peitellä jotakin jälleen kerran? Perustuslakisopimuksen ja Lissabonin sopimuksen ratifiointihistoria osoittaa, että EU:n johtajat suhtautuvat ylimielisesti eurooppalaisiin ja demokraattisiin menettelyihin. Tämän takia mietintö on hylättävä. Reinhard Rack (PPE-DE). (DE) Arvoisa puhemies, Eurobarometri osoittaa aina, että noin 30 prosenttia Euroopan kansalaisista on euroskeptisiä ja tyytymättömiä. Tämä 30 prosenttia on hyvin kiinnostava. Se viehättää protestiryhmiä ja muita, joilla ei ole omaa politiikkaa, mutta jotka haluavat osansa tuosta 30 prosentista. Se viehättää niitä, joilla ei ole politiikkaa, johon he voisivat samastua, jolloin euroskeptismi on suoja, jonka taakse voi piiloutua. Sama 30 prosenttia viehättää myös niitä, joiden politiikka ei koskaan saa toisten hyväksyntää. Euroskeptismi on hyvä naamio muukalaisvihalle. Skeptisyyttä pidetään hyväksyttävänä, ainakin näiden 30 prosentin silmissä. Tätä taustaa vasten meidän olisikin harkittava kansanäänestysten edellyttämistä. Asianosaiset eivät oikeastaan ole huolissaan kansanäänestyksistä, eivätkä he pyri lisäämään demokratiaa, vaan pikemminkin he yrittävät valjastaa tuon 30 prosentin mahdollisen protestin ja käyttää sitä omiin päämääriinsä. Kuitenkin samat 30 prosenttia vetävät puoleensa vielä neljänneksenkin huomion. He edustavat tietyille viestimille markkinointikohderyhmää. EU:n vastustaminen myy hyvin näemme sen päivittäin iltapäivälehdistä. Omassa maassani, Itävallassa, vilkaisu otsikoihin riittää kertomaan, mistä on kyse. Kyse ei ole oletetusta korkea-arvoisesta maanpetoksesta, eikä kyse ole EU-teatterista. Kyse on siitä, että halutaan varmistaa, että nämä 30 prosenttia ostavat lehden päivittäin. Kuka vastustaisi kansallista kansanäänestystä? Kukaan ei voi vastustaa kansallista kansanäänestystä, mutta niitä olisi järjestettävä paljon useammin ja useammista aiheista, kuin tällä hetkellä järjestetään. Protesti auttaa siis vain sanomalehden omaa markkinaosuutta, lehden mahdollisuutta hallita, eikä tämä palvele demokratiaa. Tämä asia on tosiaankin pantava tänään merkille. (Suosionosoituksia) Genowefa Grabowska (PSE). (PL) Arvoisa puhemies, haluaisin onnitella kollegoitani erinomaisesta mietinnöstä ja välittää teille kolme uutista: kaksi niistä ovat erinomaisia, ja yksi on huono. Ensimmäinen hyvä uutinen on, että Puola on ratifioimassa Lissabonin sopimuksen. Puolan hallitus antoi lakiehdotuksen sopimuksen ratifioinnista eilen, ja 27. helmikuuta Puolan Sejm ja senaatti käsittelevät asiaa. Haluaisin painottaa, että sopimuksella on parlamentin suuren enemmistön tuki. Toinen hyvä uutinen on, että puolalaiset tukevat tätä eurooppalaista hanketta poikkeuksellisen vahvasti. Tuoreiden tutkimusten mukaan jopa 83 prosenttia puolalaisista on tyytyväisiä EU:n jäsenyyteen. Kun otetaan huomioon tämä laaja tuki, kansanäänestys olisi maassani merkityksetön. Muistakaa, että kansanäänestystä edellyttävät kollegat täällä parlamentissa puhuvat vain omasta puolestaan. Kolmas uutinen, se huono, on, että Puolalla on edelleen varauksia perusoikeuskirjan osalta, joten Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten lisäksi puolalaiset ovat ainoita eurooppalaisia, jotka eivät hyödy perusoikeuskirjan eduista. Vetoankin siksi neuvostoon ja puheenjohtajavaltio Sloveniaan, jotta ne valmistelisivat mekanismin yksinkertaistetulle mukaan kuulumiselle, jotta Puola ja myöhemmin ehkä Yhdistynyt kuningaskuntakin voisivat liittyä perusoikeuskirjaan. Roger Helmer (NI). (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin ensin vastata hyvälle kollegallemme Enrique Barón Crespolle, joka sanoi, ettemme voi antaa pienen vähemmistön tahdon olla eurooppalaisen hankkeen tiellä.

20 Omassa maassani mielipidemittaukset osoittavat, että noin 75 prosenttia Ison-Britannian kansalaisista haluaa kansanäänestyksen, ja kaksi kolmannesta äänestäisi siinä sopimusta vastaan. Jos Enrique Barón Crespo kutsuu tätä pieneksi vähemmistöksi, voin vain sanoa, että se ei vastaa omaa käsitystäni pienestä vähemmistöstä. Niin kuin monet kollegoistamme ovat osoittaneet, olemme äänestämässä jostakin, jota emme voi lukea. Meillä ei ole konsolidoitua tekstiä. Tämä on todellinen skandaali! Monet tämän parlamentin toisella puolella sanovat meille, että sopimus on hyvä. Olen kuullut kerta toisensa jälkeen, miten hyvä se on. Jos se on niin hyvä, miksi emme mene kaduille ja väittele asiasta ihmisten kanssa kansanäänestyksessä? Miksi oikein pelkäätte? Tässä eurooppalaisessa hankkeessa ollaan tänään hylkäämässä viimeisinkin väittämä demokraattisesta oikeutuksesta. Äänestämme tänään uudelleennimetystä perustuslaista näytöksessä, joka osoittaa hirvittävää halveksuntaa Euroopan kansalaisia ja demokraattisia arvoja kohtaan. Vuonna 2005 Ranskan ja Alankomaiden äänestäjät hylkäsivät perustuslain päättäväisesti. Olen hämmästynyt eurooppalaisten johtajien julkeasta röyhkeydestä, sillä he ovat muuttaneet vain esitystapaa, mutta eivät sisältöä yleistä mielipidettä uhmaten. Useimmat ranskalaiset ja alankomaalaiset Euroopan parlamentin jäsenet kannattavat mietintöä. En tiedä, miten he aikovat kohdata äänestäjänsä. En tiedä, miten he aikovat nukkua yönsä. Yhdistyneessä kuningaskunnassa työväenpuolueen hallitus rikkoi juhlallisen lupauksensa kansanäänestyksestä, vaikka kampanjaryhmien postitse järjestämissä mielipidemittauksissa yli 80 prosenttia äänestäjistä kannatti kansanäänestystä. Pusertamalla tämän toimenpiteen läpi yleisestä vastustuksesta huolimatta murratte sen Euroopan tärkeimpiä perustuksia, jota yritätte rakentaa. Meidän on kuunneltava ihmisiä. He vaativat kansanäänestystä. Jens-Peter Bonde (IND/DEM). (EN) Arvoisa puhemies, Richard Corbett on nyt esitellyt meille niin kutsutun konsolidoidun toisinnon sopimuksesta kymmenen kertaa. Tuota toisintoa ei kuitenkaan ole konsolidoitu niin, että voisimme tehdä siitä päätöksen, koska teksti esitetään siinä niin, kuin olisimme jo hyväksyneet Lissabonin sopimuksen. Konsolidoitu toisinto on sellainen laitos, jossa esiteltävä teksti on painettu lihavoituna ja poistuva teksti on painettu kursiivilla. Näin tekstiin voidaan suhtautua oikealla tavalla. Komission jäsen Wallström lupasi meille tällaisen toisinnon... (Puhemies keskeytti puhujan.) Rihards Pīks (PPE-DE). (LV) Arvoisat puhemies, komission varapuheenjohtaja ja neuvoston puheenjohtaja, kuunnellessani tänään kollegoitani muistin vanhan totuuden Raamatusta: on helppoa kritisoida, väheksyä, mutta on vaikeaa ja aikaa vievää rakentaa talo, luoda temppeli. Minun on muistutettava sopimusta kritisoivia siitä, että sen Lissabonin sopimuksen, perustuslakisopimuksen perusta luotiin Euroopan historian laajimmin edustetussa demokraattisessa foorumissa kansalaisjärjestöjen osallistuessa työhön ja joukkotiedotusvälineiden ollessa läsnä. Haluaisinkin siksi onnitella kollegoitani Méndez de Vigoa ja Corbettia mietinnöstä, josta aiomme äänestää. Mietintö on oikein hyvä yhteenveto, oikein hyvä yhteenveto, ja Jens-Peter Bonde on oikeassa sanoessaan, että tällä hetkellä konsolidoitu toisinto on saatavilla vain englanniksi. Ehdottaisinkin, että mietintö julkaistaisiin esitteenä, erittäin hyvänä yhteenvetona, koska kaikki eivät lue koko sopimusta. Käsittelen nyt sopimukseen otettuja todellisia kantoja. Monista hyvistä asioista on puhuttu, mutta kritiikkiäkin on ilmennyt. Mielestäni on erittäin hyvä, että yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on muotoiltu, kuten myös tarve yhteiselle energiapolitiikalle. Samalla on valitettavaa, että näiden politiikanalojen toteuttamiseen ei ole uusia välineitä ei komissio eikä parlamentti ole antanut tällaisia välineitä. Mitä tämä tarkoittaa? Tämä tarkoittaa, että meillä on vielä työtä edessämme, sillä nämä politiikanalat on esiteltävä ja toteutettava. Työstä onkin tehty oikeastaan jo puolet: perusta on luotu, mutta työn toinen puoli, toteuttaminen käytännössä, on meidän vielä tehtävä. Toivotan meille kaikille onnea. Kiitos. Adrian Severin (PSE). (EN) Arvoisa puhemies, täällä on mainittu Lissabonin sopimuksen ansiot ja kuvailtu, miten sopimuksella edetään kohti todellista kansalaisten unionia. On painotettu myös tarvetta ratifioida sopimus nopeasti. Haluaisin lisätä tähän kaksi huolenaihetta. Ensinnäkin markkinat, järjestäytynyt rikollisuus ja köyhyys ovat kaikki globalisoituneet, ja maahanmuuttajien tulva muistuttaa meitä tästä päivittäin. Kun auto-, tietokone-, lentokone- ja teräsyhtiöt liittyvät yhteen, uusia tai uudistuneita maailmanlaajuisia valtoja tulee esiin. Tästä huolimatta Eurooppa on edelleen jakautunut.