Tuottoa vai suojelua?

Transkriptio

1 Tuottoa vai suojelua? Matti Kärkkäinen professori ja puuntuottaja 53. Nordean metsäpäivä Kokoushotelli Rantapuisto, Vuosaari

2 Talouselämän kannalta metsätalous on ollut menestys Markkinahakkuut ovat lisääntyneet. Markkinahakkuiden arvo on lisääntynyt. Hakkuiden lisääntymisestä huolimatta metsävarat ovat lisääntyneet. Vahvan ja laadukkaan kotimaisen puuntarjonnan ansiosta maahan on kehittynyt mittava metsäteollisuus. Maankäyttö on ollut vastuullista. Matti Kärkkäinen 27 2

3 Markkinahakkuut Tilavuus milj. m Vuosi Veromuutos

4 Havutukin markkinahakkuut Tilavuus milj. m Vuosi

5 Lehtitukin markkinahakkuut Tilavuus milj. m Vuosi

6 Tilavuus milj. m Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla Inventointiaika 6

7 Tilavuus milj. m Männyn tilavuus metsä- ja kitumaalla Inventointiaika 7

8 Kuusen tilavuus metsä- ja kitumaalla Tilavuus milj. m Inventointiaika 8

9 Tilavuus milj. m 3 Koivun tilavuus metsä- ja kitumaalla Inventointiaika 9

10 Muun lehtipuun tilavuus metsä- ja kitumaalla Tilavuus milj. m Inventointiaika 1

11 Puuston vuotuinen kasvu metsä- ja kitumaalla Tilavuus milj. m Inventointiaika 11

12 Yli 3 cm olevan männyn tilavuus Etelä-Suomen metsämaalla Tilavuus milj. m Inventointiaika 12

13 Yli 3 cm olevan kuusen tilavuus Etelä-Suomen metsämaalla Tilavuus milj. m Inventointiaika 13

14 Yli 3 cm olevan lehtipuun tilavuus Etelä-Suomen metsämaalla Tilavuus milj. m Inventointiaika 14

15 Yli 3 cm olevan männyn tilavuus Pohjois-Suomen metsämaalla Tilavuus milj. m Inventointiaika 15

16 Yli 3 cm olevan kuusen tilavuus Pohjois-Suomen metsämaalla Tilavuus milj. m Inventointiaika 16

17 Yli 3 cm olevan lehtipuun tilavuus Pohjois-Suomen metsämaalla Tilavuus milj. m 3 4, 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Inventointiaika 17

18 Suojelutilanne Matti Kärkkäinen 27 18

19 Koko puusto (ml. suojelu) ja puuntuotantopuusto Tilavuus milj. m Mänty Kuusi Raudus Hies Muu lehtip. Koko puusto Puuntuotantopuusto 19

20 METSOn luonnonarvokauppa Yksityinen metsänomistaja tekee tarjouksen monimuotoisuuden kannalta arvokkaasta luontokohteesta ja saa kohteen luontoarvoja ja hakkuutulojen viivästymistä vastaavan korvauksen. Luonnonarvokaupassa maanomistaja ylläpitää sovittuja luontoarvoja tietyllä kohteella korvausta vastaan määräajan. Matti Kärkkäinen 27 2

21 Omistajan näkökulma + Perustuu vapaaehtoisuuteen: miellyttää. + Maanomistus säilyy. + Tuotto ilman hintariskiä. Saattaa alentaa tilan markkinahintaa. Sopimuksen päätyttyä kohteen palautuminen metsätalouskäyttöön epävarmaa myös ilman korvauksen jatkumista (psykologinen sitoutuminen). Matti Kärkkäinen 27 21

22 Valtion näkökulma + Perustuu vapaaehtoisuuteen: mielialat pysyvät myönteisinä. Kallis valtiolle, koska verotulot menetetään kaikesta kotimaisen raakapuun jalostustoiminnasta (ks. kerrannaisvaikutukset). Vaikeuttaa uusia poliittisia ratkaisuja sopimusajan jälkeen. Taloudellisesti tehoton, koska monien kohteiden luontoarvot säilyisivät muutenkin. Matti Kärkkäinen 27 22

23 Kerrannaisvaikutukset Sahateollisuus: 2,11 Vaneri- ja muu levyteollisuus: 1,75 Muu puutuoteteollisuus: 2,5 Massa- ja paperiteollisuus: 1,97 Paperituoteteollisuus: 1,95 Huonekaluteollisuus: 1,8 Lukuohje: jos sahateollisuuden tuotanto lisääntyy yhden yksikön, kotimaisen tuotannon muutos on 2,11 yksikköä. 23

24 Tarvitaanko luonnonarvokauppaa? Markkinataloudessa valtiovalta ryhtyy toimiin vain silloin, jos jokin luontohyvä ei toteudu markkinoilla. Ovatko kaikki luonnonarvokaupan kohteet sellaisia, että luontoarvoja menetettäisiin ilman valtion väliintuloa? Matti Kärkkäinen 27 24

25 Luonnontilaisen suon tapaus Suurta suoaluetta ympäröivät laajat kallioalueet, minkä vuoksi suolla ei ole arvoa turvetuotannossa: suota ei voi ojittaa kohtuukustannuksin, kun vesi ei kiipeä vastamäkeen (ja nykyisillä sähkön hinnoilla pumppaus ei kannata). Samasta syystä suoalueella ei ole paljoakaan metsätalousarvoa. Ilman luonnonarvokauppaakin suo pysyy ikuisesti luonnontilaisena suona. Pitäisikö METSOn pysyä poissa tällaisilta kohteilta? Matti Kärkkäinen 27 25

26 Päätelmät Tarvitaan kansantaloudellisia selvityksiä, mitä kerrannaisvaikutuksia toteutumattomalla puuntuotannolla on, ja kuinka paljon METSO todellisuudessa maksaa. On keskitettävä valtion väliintulo vain tapauksiin, jolloin luontohyvä on aidosti vaarassa. Jos luontohyvä säilyy ilman valtiota, aina parempi. Matti Kärkkäinen 27 26