Otto Romanowski: Sibelius pikaopas, versio SIBELIUS PIKAOPAS. versio Otto Romanowski

Transkriptio

1 Otto Romanowski: Sibelius pikaopas, versio SIBELIUS PIKAOPAS versio Otto Romanowski Tämä versio pikaoppaasta on tarkoitettu ohjatun opiskelun tukimateriaaliksi. Laajemmat selitykset löytyvät ohjelman mukana tulleesta manuaalista. Tämän julkaisun kopiointi tahi levittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty. original

2 Muutama huomio nuottikirjoituksesta Otto Romanowski: Sibelius pikaopas, versio Nuottikirjoitus on kieli sekä merkkijärjestelmä, jolla säveltäjä välittää musiikilliset ajatuksensa muusikoille edelleen esitettäväksi. Nuottikirjoituksena voidaan myös pitää minkä tahansa auditiivisen prosessin graafista esitystä. Nuottikirjoitus toimii siis soittajien esitysohjeena ja musiikin graafisena kuvauksena ja tallenteena. Musiikkiteoksen notaatio mahdollistaa myös teoksen epälineaarisen analyysin, joka merkitys on varsinkin tutkijoille tarpeen. Nuottikirjoitus on pitkän historiallisen tapakulttuurin muokkaama sopimusjärjestelmä, joka on varsin suuressa määrin riippuvainen sopimuksista, kulttuurista, tyylistä yms. ulkomusiikillisista tekijöistä. Notaatio ei siis kuvaa kohdettaan, musiikkia, mitenkään absoluuttisesti. Samasta nuottikuvasta kuullaan jatkuvasti eri "tulkintoja" eli esityksiä. Lieneekö nuottikirjoituksen epämääräisyys syynä musiikkiesitysten runsauteen? 1600-luvulla voimakkaasti kehittynyt ja vakiintunut nuottikirjoitus on liittynyt pääasiassa ns. perinteisiin soittimiin ja on keskittynyt kuvaamaan niihin liittyviä perinteisiksi katsottuja soittotapoja. Alati säveltäjien etsiessä uusia sointeja sekä niiden tuottamiseksi erilaisia uusia soittotapoja, on myös nuottikirjoitukseen kehitetty erilaisia uusia merkkejä ja merkintätapoja. Koska nuottikirjoitus on väljä ja epäeksakti musiikin kuvausjärjestelmä, on sen automatisointi tietokoneelle varsin haastava tehtävä. Tietokonehan ei tee mitään itse, vaan kaikki on täytynyt sille kuvata eksaktissa muodossa, joten tietokonenotaatiossa on useita eri ominaisuuksia ja toimintoja jotka meistä ihmisistä tuntuvat alkeellisilta sekä itsestäänselvyyksiltä. On syytä kuitenkin huomauttaa, että "itsestäänselvyydet" eivät ehkä olekaan niin selviä kuin ihminen olettaa. Ottakaamme esimerkiksi vaikkapa kahdeksasosa staccato-nuotti. Kuinkahan pitkäksi tuo sävel soitetaan? Miksi sitä ei voisi kuvata vaikkapa tarkalla notaatiolla eli kuudestoistaosa-nuotilla ja tarpeellisilla tauoilla? Entäpä kohotahti, onko sitä oikeasti edes olemassa? Entä onko kaarilla eroa? Notaatio sisältää lukuisia omituisuuksia, epämääräisyyksiä ja jopa ristiriitaisuuksia, mutta kysymykset eivät yleensä nouse esille, koska musiikkia opiskellaan opettajan tahi kuulohavainnon perusteella eli matkimalla. Opettaja tai äänite osoittaa omalla esimerkillään, perinnettä jatkaen, miltä työstettävän teoksen pitää kuulostaa. Notaatio onkin pääasiassa muistiinpanoväline, joka auttaa myöhemmin palauttamaan mieliin kuvaamansa teoksen soivan asun. Nuottikirjoitusohjelmat jakautuvat kahteen pääryhmään 1 ; nuotinpiirto-ohjelmat ja nuottikirjoitus-ohjelmat. Nuotinpiirto-ohjelmat ovat graafisia sovelluksia, jotka eivät pyrikään soittamaan niillä tuotettuja dokumentteja. Tällaisella ohjelmalla on varsin helppoa luoda graafisia partituureja sekä oppi- ja harjoituskirjamateriaalia. Valitettavasti näitä sovelluksia on harvassa, koska ne eivät palvele suuren yleisön tarpeita; tekijähän joutuu kuvittelemaan, kuinka hänen teoksensa soi. Yleisempiä ovatkin nuottikirjoitus-ohjelmat, jotka siis pystyvät myös soittamaan niillä nuotinnetun musiikin. Ne myös pystyvät kääntämään MIDI-tiedostoja (.mid päätteiset musiikkitiedostot) nuottikirjoitukseksi ja päinvastoin. Tosin on muistettava, että artikulaatiot yms. eivät kuulu MIDI-tiedostoformaattiin, joten käännöksen tulosta täytyy vielä muokata runsaasti. Nämä nuottikirjoitus-ohjelmat edellyttävät ja olettavat tiettyjä perussääntöjä. Ohjelma osaa mm. kirjoittaa G-avaimen oletetulle paikalle sekä se tietää etumerkkien järjestyksen yms. Luovalle tekijälle jotkut näistä säännöistä ovat joskus rajoite, jolloin on syytä palauttaa mieliin paperin ja kynän olemassaolo. Yleinen harhaluulo on myös se, että jokainen musiikkia tuottava henkilö omaa nuottikirjoituksen graafista silmää vaativan taidon. Nuottikuva on taidetta myös silmälle! Muutama varoituksen sananen: - nuotinnusohjelmat eivät helpota musiikin kirjoittamista eivätkä luovaa prosessia, ne ainoastaan auttavat teoksen jälkikäsittelyssä (oikosoitto, stemmojen irrotus, korjaukset, selkeys jne.). - monasti on syytä harkita tarkkaan onko aiheellista ja ennen kaikkea aikaa tehdä nuotti tietokoneella - "Joka koneeseen tarttuu, se koneeseen hukkuu" (O. Romanowski 1976) 1 Otto Romanowskin 1977 määrittelemä jako sekä terminologia. original

3 Otto Romanowski: Sibelius pikaopas, versio Taustaa Oletamme, että osaat tietokoneesi peruskäytön (osoitus, raahaaminen, molemmat hiiren painikkeet, näppäinkomentojen antaminen, hakemistorakenteen käytön jne.). Toivottavasti omistat myös tietokoneeseen liitetyn MIDI-sovittimen (se voi olla jo äänikortissasi), johon olet liittänyt MIDI-koskettimistosi ja syntetisaattorisi. Jos koskettimisto ja syntetisaattori ovat sama laite niin muista asettaa soittimessasi LocalControl-asetus OFF-tilaan jotta et kuulisi kaikkia ääniä kahtena. Ohjelman ohjaukseen käytettävät näppäinkomennot annetaan Windows-ympäristössä pitämällä ctrl- tahi alt-näppäintä alhaalla ja painamalla sitten jotain näppäimistön painiketta (esim. ctrl-a tahi alt-2). MacOS-ympäristössä ctrl-näppäintä vastaa hannunvaakuna(cmd)-näppäin (esim. a). Siis kun tässä oppaassa pyydetään painamaan cmd-jotain (eli jotain), niin Windows-ympäristössä painetaan ctrl-jotain. Windows-ympäristössä on hiiressä kaksi painiketta vasen (1-painike) ja oikea (2-painike). MacOS-ympäristössä saadaan 2-painike simuloitua painamalla Macintosh-näppäimistön ctrl-näppäintä sekä klikkaamalla hiirtä. Tämä tietysti vain silloin mikäli sinulla ei ole MacOS-ympäristössä kaksipainikkeista hiirtä, jossa olet asettanut 2-painikkeelle ctrl-click toiminnon. Kun tässä oppaassa puhutaan osoittamisesta, niin sillä tarkoitetaan hiiren 1-painikkeella (vasen) klikkaamista. Oikeanpuolimmaisen painikkeen (2-painikkeen) klikkauksesta käytetään ilmaisua 2-osoittaa. Kaksoisosoittaminen tarkoittaa, että hiiren 1-painiketta klikataan nopeasti kahdesti peräkkäin. Vaihto-osoittamisella laajennetaan mm. aktivointeja. Se tapahtuu osoittamalla ensin normaalisti jossain ja osoittamalla sitten jossain muualla vaihto-näppäin (shift) alaspainettuna. Näin alue laajee ensiosoituksesta vaihto-osoitukseen saakka. Sibeliusta ohjataan paljolti käyttämällä tietokoneen näppäimistön numeronäppäimistö-osaa. Ergonomisesti suositeltavaa onkin siirtää hiiri (suosittelen ns. track-ball mallia) näppäimistön vasemmalle puolelle. Näin oikea käsi liikkuu mahdollisimman vähän ja vasen käsi hoitaa osoittamisen. Monissa hiiri-ohjaimissa on mahdollista vaihtaa vasemman ja oikean painikkeen toiminnot keskenään (suosittelen mikäli käytät hiirtä vasemmalla puolella). Tällöin siis 1-painike on hiiren oikealla puolella ja 2-painike vasemmalla. Jos tupeksit tehdessäsi tämän oppaan harjoituksia, niin voit aina perua viimeisimpiä toimintojasi näppäinyhdistelmällä ctrl-z (MacOS: z). Painamalla tuota kullanarvoista näppäinyhdistelmää, voit perua lähes kaikki tekemäsi toiminnot. Mikäli olet täysin pihalla, lopeta ohjelma (Win: alt-f4 tai File/Exit, MacOS: q tai File/Quit) äläkä tallenna mitään. Aloita iloisin mielin sitten kaikki taas uudestaan. Muista, että syöttäessäsi nuotteja, älä käytä delete-näppäintä, vaan korjaa virheellinen korkeus ylös/alas-nuolilla ( ) tahi peruuta taaksepäin korjaamaan virheellistä kestoa vasen-nuolinäppäimellä ( ). Tässä oppaassa ei esitetä eri toiminnoista kaikkia mahdollisia toteutustapoja, vaan keskitytään selkeimpiin ratkaisumalleihin. Kokenut käyttäjä opiskelee englantia ja lukee manuaalia! MacOS näppäimistö (PC-näppäimistö on lähes samanlainen): Muistathan tallentaa usein! Elämäsi tärkein näppäinyhdistelmä! Windows: ctrl-s MacOS: s original

4 Otto Romanowski: Sibelius pikaopas, versio Nuotintamisen taustatietoja Kaariviivat Musiikissa on kaksi eri kaariviivaa; sidekaari ja yhdyskaari Sidekaari (slur) liittyy fraseeraukseen ja osoittaa, että sen rajaamat nuotit täytyy esittää sitoen (legato). Sibelius-ohjelmassa sidekaari asetetaan aktivoituun nuottiin painamalla näppäimistön S- tahi s-kirjainta riippuen siitä halutaanko kaaren piirtyvän ylä- vaiko alakautta. Kaarta pidennetään välilyöntinäppäimellä ja lyhennetään vaihto-välilyönnillä. Yhdyskaari (tie) yhdistää kaksi samankorkuista nuottia yhteiseksi kestoksi. Yhdyskaari saadaan syöttämällä ensin ensimmäinen nuotti viivastolle ja painamalla sitten numeronäppäimistön enter-näppäintä, jolloin nuottiin ilmestyy kaari. Seuraava samankorkuinen nuotti syötetään normaalisti. Näin toteutettu yhdyskaari vaikuttaa mm. laulun sanojen tavutukseen. Moniäänisyys Polyfonia tarkoittaa, että samalla viivastolla on useamman itsenäisen äänen (voice) melodialinjoja (esim. sopraano ja altto). Homofonia kuvaa yhden äänen materiaalia. On syytä huomauttaa, että kaksi samanaikaisesti soivaa ääntä voi olla joko homofoninen sointu tahi kahden eri äänen polyfoninen intervalli. Sibelius-ohjelmassa jokainen nuottirivi omistaa neljä itsenäistä ääntä; voice 1 4. Pianosatsissa voi siis sekä oikea että vasen käsi soittaa kukin omaa neliäänistä kudostaan. Analysoi materiaalisi ennen nuotintamista ja huomioi mahdollinen polyfonia! Työjärjestys Seuraavassa eräs mahdollinen työjärjestys notaatioprosessiin: - tee teoksestasi ensin lyijykynällä raakavedos paperille (selvitä moniäänisyys, kaaret etc.) - aseta sitten ohjelmassa nuottiarkin ominaisuudet (paperikoko, soitinvalikoima, sävellaji ja tahtilaji kohotahtineen) - syötä aluksi vain nuotit viivastoille ilman kertauksia aloittaen äänestä 1 (voice 1) ja lisää sitten muut äänet (voice 2 4) - aseta sitten vasta kertausmerkit ja maalit (voit nyt oikokuunnella teoksesi) - aseta loput merkit ja esitysviitteet (artikulaatiot, lyriikka, sointumerkit etc.) - suorita sivuntaitto valitsemalla nuottikuvan suuruus sekä asettamalla halutut rivivaihdot - tulosta tarkista korjaa tallenna original

5 Sibelius-ohjelman käyttöliittymä Ohjelmassa on kaksi eri toimintatilaa; osoitustila ja syöttötila. Otto Romanowski: Sibelius pikaopas, versio Toimintatila ilmenee hiiren kursorista: osoitustila syöttötila Osoitustilassa kursori on normaalin kaltainen ja silloin sillä osoitetaan ja aktivoidaan asioita. Syöttötilassa kursori on värikäs ja on kallellaan oikealle. Tällä kursorilla syötetään partituuriin eri elementtejä. Muista aina poistua syöttötilasta, muuten tökit paperille koko ajan yllättäviä asioita ja tulos voi olla liian moderni! Osoittaminen - aktivointi Syöttötilasta poistutaan esc-näppäimellä! Kaikki näkyvät elementit ovat liikuteltavia. Monasti täytyy elementtiä liikauttaa hiirellä hieman runsaammin, jotta se "irtoaa" oletuspaikastaan. Osoitustilassa voit tarttua hiirellä valkoisesta paperista ja siirrellä sitä. Yleensä arkkia kannattaa kuitenkin liikuttaa navigointiikkunassa (se pieni kuvaruutu kuvaruudun vasemmassa alalaidassa), jolloin esim. voimassa oleva aktivointi ei peruunnu. Tämä on hyödyllistä varsinkin kun haluat aktivoida laajoja alueita. Ohessa luettelo eri osoitustavoista, aktivoinneista sekä mihin niitä yleensä käytetään: osoita > mikä aktivoituu voit mm. tehdä osoita tahdin sisällä tyhjässä kohdassa > tahdin sisältö tyhjennä tahdin (-tien) sisältö nuoteista yms. kaksois-osoita tahdin sisällä > rivin sisältö tyhjennä rivin sisältö nuoteista yms. kolmois-osoita tahdin sisällä > stemma ja/tai sisältö tyhjennä stemman sisältö tai poista koko stemma cmd-osoita tahtia > koko tahti poistaa koko tahdin (-t) partituurista elementtiä (nuotti, tauko, tavu etc.) > elementti elementin kestomuutos tai artikulaation lisäys Monasti joudut laajentamaan aktivointiasi suuremmalle alueelle tahi haluat aktivoida useampia kohteita. Alueen aktivointia laajennetaan vaihto-osoittamalla. Useampia objekteja (nuotti, tauko, dynamiikka jne.) aktivoidaan enemmän -osoittamalla. Monistaminen Aktivoitu alue monistuu uuteen paikkaan alt-osoittamalla. Sibeliuksessa ei kannata käyttää perinteistä copy/paste toimintoa. Apuikkunat Navigaattorissa voit liikutella dokumenttisi näkymää (raahaa valkoista osaa) Ominaisuuspaletissa (Properties) voit muuttaa aktivoitujen elementtien ominaisuuksia Syötettävä materiaali Syöttöpaletista (Keypad) valitset syötettävän materiaalin. Syöttöpaletin elementtejä aktivoidaan numeronäppäimistöltä. Huomaa, että syöttöpaletissa on monta välilehteä joita voit selata numeronäppäimistön + ja näppäimillä. Käytä numeronäppäimistöä, se kannattaa! original

6 Otto Romanowski: Sibelius pikaopas, versio Seuraavaksi suoritamme mallitehtävän: Tässä tehtävässä käytämme seuraavia toimintoja: - uuden dokumentin luominen ja määrittely (mm. soittimet, sävellaji- ja tahtiosoitukset, kohotahti) - nuottien sisään syöttö askellusmenetelmällä (näppäimistö ja MIDI) sekä lisämerkintöjen asettaminen - polyrytmin nuotinnus ja tremolo - moniäänisen musiikin syöttö - sidos- ja yhdyskaaret - kertaus-, maali- ja lisämerkinnät - elementtien piilotus 1) Käynnistä Sibelius (mikäli et sitä jo ole tehnyt) ja sinulle avautuu alkuvalikko josta voit käynnistää eri toimintoja. Osoita Start a new score -painiketta, koska aloitamme uuden teoksen. Paina sitten OK. original

7 Otto Romanowski: Sibelius pikaopas, versio ) Olet aloittanut ohjatun uuden dokumentin määrittelyn, jonka tuloksena luot itsellesi viivastoidun nuottipaperin. Tässä ikkunassa voit valita jonkin työpohjan, jota muokkaat sitten sopivaksi tai rakennat oman nuotiston tyhjälle paperille. Voit määritellä paperikoon sekä asemoinnin (Portrait = pysty, Landscape = vaaka) 3) Emme tyydy valmiiseen työpohjaan vaan teemme nuotistomme itse. Valitsemme pohjapaperiksi Blank ja painamme Change Instruments... Tässä ikkunassa valitset soittimia eri kokoonpanoista ja ryhmistä, lisäät niitä partituuriisi (Add to Score) sekä muutat ohjelman sinulle automaattisesti ehdottamaa viivastojen järjestystä (Up / Down). 4) Valitse Common instruments ja lisää partituuriisi: Keyboards/Piano, Singers/Voice sekä Woodwind/Clarinet in Bb. Valitse sitten Staves in score -sarakkeessa Voice ja nosta se ylimmäksi (Up). Paina lopuksi OK. Palaat edelliseen ikkunaan josta jatkat sitten eteenpäin painamalla Next > -painiketta. Seuraavassa ikkunassa asetat nuottikirjoituksen "tyylin" sekä siihen liittyvät kirjasimet. Valitse (Unchanged). Paina Next > original

8 Otto Romanowski: Sibelius pikaopas, versio ) Tässä ikkunassa asetetaan tahtilaji, mahdollinen kohotahti ja sen kesto (!), tempomääre sekä metronomimerkintä Aseta yllä olevat vaihtoehdot (valitse Tempo text -ponnahdusvalikosta Allegro). Huom.! Mikäli haluat tehdä yhdistettyjä tahtilajeja, esim. 2+3, niin osoita Other-painiketta ja kirjoita numerolaatikkoon 2+3 sekä valitse sopiva alajako. Lisäksi voit määritellä painikkeesta Beam and Rest Groups... miten palkitus jakautuu eri kestoryhmien välillä. Paina OK (jos kävit katsomassa em. ikkunaa) ja sitten Next > 6) Tämä on sävellajin määrittelyikkuna. On hyvä selvittää kappaleen moodi, koska Sibelius tuntee asteikon enharmoniset merkintäsäännöt. Duurilla (Major keys) ja mollilla (Minor keys) on siis vissi ero! Aktivoi Major keys painike sekä valitse D-major ja paina Next > original

9 Otto Romanowski: Sibelius pikaopas, versio ) Tässä viimeisessä ikkunassa voit asettaa nuottiisi lisätietoja. Täytä tekstikentät mallin mukaisesti ja paina Finish. Eteesi avautuu nyt määrittelemäsi nuottiarkki: Ennen kuin alamme syöttää musiikkia, niin tutustu ikkunan yläosassa olevaan työkalupalkkiin: Painikkeet vasemmalta oikealle ovat: aloita uusi, avaa entinen, skannaa painettu nuotti, tallenna, luo partituurista äänitiedosto, tulosta, peru, korvaa peruminen, aktivoi suurennus, anna suurennus/pienennys numeroina tai valitse esiasetus, katso nuottia jatkumona (ei sivutettuna), näytä vain aktivoitu (-dut) viivasto (-t), vaihda soivan/transponoidun partituurin välillä, valitse stemmanäkymä, vaihtele partituuri/stemma -näkymien välillä, avaa referenssi-manuaalin, erilaisein apuikkunoiden näyttö/piilotus (9 kpl). Painele B-duuri etumerkeillä varustettua painiketta ja huomaat, että partituurissa klarinettistemma muuttuu soivasta notaatiosta transponoituun ja päinvastoin. Palaa takaisin soivaan eli transponoimattomaan ulkoasuun. Voit mukauttaa näkymän suurennusta/pienennystä itsellesi sopivaksi suurennuslasin vieressä olevan tekstilaatikon ponnahdusvalikosta. original

10 Otto Romanowski: Sibelius pikaopas, versio Nuottien syöttäminen Sibeliuksessa on useita eri tapoja syöttää musiikkia viivastolle. Kaikille eri tavoille yhteinen peruslogiikka on: ensin kesto ja sitten sävel. Toista äskeistä lausetta samalla hytkyen. Se virkistää. Suosituimpia syöttömuotoja ovat näppäimistösyöttö sekä askelsyöttö MIDI-koskettimistolta. Näppäimistösyötössä annetaan heti keston jälkeen näppäimistöltä juurisävelen nimi (a, b, c, d, e, f, g). Ohjelma kirjoittaa annetun kestoisen nuotin edellisen nuotin oikealle puolelle. Nuoli ylös/alas askeltaa juuri annettua säveltä ylö/alas. Mikäli oktaaviala on väärä, kannattaa juuri syötetty nuotti korjata välittömästi cmd-nuolinäppäimillä (cmd-ylös ja cmd-alas). Sitten taas jatketaan syöttämistä (kesto ja nuotti). Sointuja tehdään lisäämällä juuri ilmestyneeseen nuottiin intervalleja ylöspäin (kirjoitusnäppäimistön numerorivi) tai alaspäin (vaihto-numerorivi). Tauko tuotetaan painamalla numeronäppäimistön nollaa (ensin kesto ja sitten nolla). MIDI-askelsyötössä annetaan ensin nuotin (soinnun) kesto numeronäppäimistöltä ja soitetaan sitten säveltä (-iä) vastaava (-t) MIDI-kosketin (-met). Tauko tuotetaan painamalla numeronäppäimistön nollaa (ensin kesto ja sitten nolla). 8) Osoita nuolella ensimmäistä tahtia (viivaston sisällä). Tahti aktivoituu, josta merkkinä sininen kehys. Paina näppäimistöltä n-kirjainta (new note) ja tahtiin ilmestyy sininen pystykursori, nuoli muuttuu syöttönuoleksi sekä sen kohdalle ilmestyy viivastolle "haamunuotti" jonka avulla on helppoa osua myös apuviivoille. Nuottien syöttö aktivoituun kohtaan aloitetaan aina n-kirjaimella 9) Tarkista, että Keypad-paletissa on kahdeksasosanuotti sinisenä, mikäli ei ole, paina numeronäppäimistön numeroa 4. Paina numeronäppäimistön 0. Ensimmäiseen tahtiin jää tauko ja sininen pystykursori siirtyy seuraavaan tahtiin. Ensimmäinen tahtihan oli asetettu kohotahdiksi, joten se on nyt täynnä. Kirjoita rauhallisesti seuraavat kirjaimet tietokoneen kirjoitusnäppäimistöltä: d e d Nuotit ilmestyvät viivastolle ja pystykursori siirtyy eteenpäin osoittaen seuraavan nuotin/tauon paikan. Mikäli teet virheen, korjaa juuri ilmestynyt nuotti oikealle korkeudelle nuoli-ylös ja alas näppäimillä. Älä koskaan korjaa nuottivirhettä delete-näppäimellä!!! Liiku tarvittaessa eteen- ja taaksepäin vasen/oikea nuolinäppäimillä sekä korjaa kestot ja korkeudet. Kun peruutat vasen-nuolinäppäimellä, niin syöttökursori häviää. Korjattuasi korkeuden/keston, siirry eteenpäin nuoli-oikealle näppäimellä ja paina taas n-kirjainta (= new-note) jolloin saat syöttökohdan osoittavan kursorin taas näkyviin. Jatka eteenpäin kirjoittamalla kirjaimet: a b c d c b (huom. anna vain kantasäveliä, etumerkit huolehtivat muusta) Vaihda nyt kestoa painamalla numeronäppäimistön numeroa 5. Kirjoita kirjain: a Vaihda taas kestoa painamalla numeronäppäimistön numeroa 4 Paina numeronäppäimistön 0 (= tauko). Kirjoita kirjaimet: b e c Vaihda kestoa (numeronäppäimistön 5). Kirjoita kirjain: d Poistu syöttötilasta painamalla esc-näppäintä (varmuuden vuoksi muutamia kertoja poistaaksesi kaikki aktivoinnit). original

11 Otto Romanowski: Sibelius pikaopas, versio ) MIDI-askelsyöttö: syötämme klarinetin osuuden käyttämällä MIDI-koskettimistoa ja numeronäppäimistöä Tarkista, että transponointi-painike on väritön (se B-duuri painike ikkunan yläosassa). Osoita hiirellä klarinetin kohotahtia ja paina n-kirjainta (new note). Tarkista, että Keypad-paletissa on neljäsosanuotti sinisenä (jos ei, näpäytä numeroa 4). Soita MIDI-koskettimistolta nuotti a 1 ja se ilmestyy viivastolle. Jatka rauhassa soittamalla nuotit: d 2 a 1 fis 1 Trioli tehdään siten, että ensin annetaan ryhmän ensimmäinen nuotti normaalikestoisena ja sitten painetaan cmd-3 (muuttaa nuotin trioliryhmän ensimmäiseksi). Loput ryhmän nuotit soitetaan normaalisti. Polyrytmi asetetaan antamalla ensin normaalikesto ja painamalla sitten cmd-"polynumeroa" Vaihda kestoa painamalla numeronäppäimistön numeroa 3. Soita trioliryhmän ensimmäinen nuotti: d 1 Paina cmd-3 jolloin tahtiin ilmestyy tauollinen trioliryhmä. Soita triolin kaksi muuta säveltä: cis 1 d 1 Soita uuden trioliryhmän ensimmäinen nuotti: e 1. Paina cmd-3 jolloin tahtiin ilmestyy tauollinen trioliryhmä. Täytä ryhmä soittamalla triolin kaksi muuta säveltä: fis 1 g 1 Vaihda kestoa painamalla numeronäppäimistön numeroa 4. Soita nuotit: a 1 b 1 a 1 g 1 Vaihda kestoa painamalla numeronäppäimistön numeroa 5. Soita nuotti: fis 1 Vaihda kestoa painamalla numeronäppäimistön numeroa 4. Soita nuotti: a 1 Vaihda kestoa painamalla numeronäppäimistön numeroa 3. Soita nuotti: h 1 Paina cmd-4 jolloin tahtiin ilmestyy tauollinen kvartoliryhmä. Soita kvartolin kolme muuta säveltä: cis 2 d 2 e 2 Tässä vaiheessa olet ehkä viimeisessä tahdissa eikä uusia tahteja vielä näy. Sibelius lisää automaattisesti uusia tahteja kun edellinen tahti on täynnä. Käsin niitä voi tarvittaessa lisätä komennolla cmd-b (ks. valikkoa Create/Bar). Vaihda kestoa painamalla numeronäppäimistön numeroa 5. Soita nuotti: d 2 Poistu syöttötilasta painamalla esc-näppäintä kaksi kertaa (= ensin poistut syötöstä ja sitten poistat jäljelle jääneen nuotin aktivointitilasta). 11) Vuorossa on piano-osuuden tuottaminen rivi kerrallaan. Älä huolestu soittovirheistä, vain kestovirheet täytyy heti korjata. Teemme tässä osiossa tietoisesti kestovirheen, jotta opimme korjaamaan sen syöttötilassa. Koska pianisteilla on sormia kosolti, on heillä tapana painella niitä holtittomasti eri aikaan. Tietämättään he tuottavat polyfonista musiikkia. Pikaisen analyysin tuloksena huomaamme, että oikean käden satsi on homofonista; siellä ei ole erikestoisia nuotteja päällekkäin. Vasemmassa kädessä taas on paikoitellen kaksiäänistä satsia (= eri kestoja päällekkäin). Osoita oikean käden kohotahtia ja paina n-kirjainta (= aloitat syöttämisen). Mikäli kesto ei ole neljäsosa, paina numeronäppäimistön numeroa 4 (tästä lähtien num4). Paina num0, sait tauon. Vaihda kestoa painamalla num5 jonka jälkeen numeronäppäimistön pilkkua (= pisteellinen puolinuotti). Soita samanaikainen seksti fis-d. Soita samanaikainen kvintti d-a. Nyt teemme tietoisen virheen "unohtamalla" muuttaa kestoa (aika tavallinen moka). Soita terssi e-g. Hups! Siinä on pisteellinen sointu kun piti olla puolinuottisointu. Rauhoitu. Hengitä syvään. Paina vasen-nuolinäppäintä jolloin poistut syöttötilasta mutta juuri luotu sointu jää aktiiviseksi (siniset nuotit). Anna uusi kesto näpäyttämällä numeronäppäimistön pilkkua. Nuotti palaa puolinuotiksi. Paina oikea-nuolinäppäintä ja aktivoit seuraavan elementin eli neljäsosatauon (voisit muuttaa senkin kestoa tahi korkeutta). Paina n-kirjainta ja siirryt syöttötilaan. Paina num4 ja soita kvintti e-h. Paina num5, soita fis-a. Paina num4, soita e-cis. Tremolo syötetään koko tahdin täyttävinä peräkkäisinä normaalinuotteina ja muutetaan myöhemmin tremolonotaatioksi. Paina num-pilkku (= pisteellinen neljäsosa) ja soita peräkkäin nuotit g ja h. Paina num4 ja soita seksti fis-d. Poistu syöttötilasta painamalla esc-näppäintä kaksi kertaa (poistut syöttötilasta ja poistat aktivoinnin). original

12 Otto Romanowski: Sibelius pikaopas, versio Tremolo SYÖTTÖPANEELI Toiseksi viimeinen tahti on seuraavan näköinen: Aktivoimme k.o. tahdin osoittamalla sen sisällä > sininen kehys. Valitsemme Keypad-paletista kolmannen välilehden: ja painamme numeronäppäimistön enter-näppäintä > tremolonotaatio. Asetamme tremolonopeuden painamalla numeronäppäimistön numeroa 3 (= kolme viivaa). Voila! Siinähän hän lepää. Poistumme syöttötilasta esc-näppäimellä ja palautamme Keypad-näkymän takaisin ensimmäiselle välilehdelle. 12) Pianosatsin vasemman käden polyfoninen notaatio. Koska vasemmassa kädessä on muutamissa tahdeissa kaksiäänistä satsia, teemme ylemmän äänellä 1 (voice 1) ja alemman äänellä 2 (voice 2). Osoita kohotahtia, varmista num4, paina num0 > teit tauon ja siirryit seuraavaan tahtiin. Seuraavan nuotin kesto on yhdistetty yhdyskaarella jäljempänä olevaan nuottiin: Paina num5 ja num-pilkku (pisteellinen puolinuotti), soita d. Sait pisteellisen nuotin. Paina nyt numeronäppäimistön enter-näppäintä ja lisäät yhdyskaaren. Koska seuraava kesto on sama, soita taas d. Vaihda kestoa ja soita H. Vaihda kestoa ja soita e. Seuraava tahti on vielä homofoninen (= ei eri kestoja päällekkäin)! Vaihda kestoa ja soita intervalli A-d. Vaihda kestoa ja soita intervalli A-e. Seuraava tahti on polyfoninen soitamme tällä kertaa siis vain äänen 1 ja lisäämme myöhemmin äänen 2. Vaihda kestoa ja soita e. Vaihda kestoa ja soita A. Seuraava tahti on taas homofoninen. Vaihda kestoa ja soita intervalli D-A. Poistu syöttötilasta esc-näppäimellä (kaksi kertaa). Toisen äänen syöttö ALT-2 (voice 2) Aktivoi (= osoita) kohotahdin jälkeinen tahti (jossa on pisteellinen sidottu d) ja paina n-kirjainta. Aseta syöttöääneksi voice 2 painamalla alt-2. Osoitin ja nuottisymbolit muuttuivat vihreiksi. (Muut äänet saisit alt-3 ja alt-4). Suorita syöttö vihreillä nuoteilla normaalisti eli; Aseta kesto num5 ja num-pilkku, soita D ja Fis. Aseta kesto num4 ja soita E, Fis, G. Poistu syöttötilasta esc-näppäimellä ja osoita toiseksi viimeistä tahtia (väliin jäänyt tahti oli homofoninen). Paina n-kirjainta ja alt-2. Aloitat jälleen toisen äänen syötön. Aseta kesto num4 ja soita E, D, Cis. Poistu syöttötilasta esc-näppäimellä (kaksi kertaa). original

13 Otto Romanowski: Sibelius pikaopas, versio Kertausmerkit ja maalit valikko: CREATE/BARLINE/... ja CREATE/LINE... 13) Valitse Create-valikosta alavalikko Barline ja sieltä Start Repeat. Hiiri muuttuu värilliseksi (syöttötila). Osoita kohotahdin jälkeisen tahdin alussa lähellä tahtiviivaa ja sinne ilmestyy alkukertausmerkki. Valitse Create/Barline/End Repeat ja osoita kolmanneksi viimeisen tahdin loppuosassa lähellä tahtiviivaa. Kertausmerkki poistetaan osoittamalla sitä ja painamalla delete-näppäintä. Valitse 1. maali valikosta Create/Line... ja aseta se vetämällä kohdalleen (aloita vetäminen tahdin kolme yläpuolella ja vedä hiirellä oikealle kertausmerkkiin saakka). 2. maalin saat Create/Line... valikosta ja vedä se samoin paikoilleen. Voit muokata maaliviivoja osoittamalla niiden päätepistettä ja vetämällä pientä neliötä. Maali poistetaan osoittamalla sitä ja painamalla delete-näppäintä. Sidekaaret s/s tai valikko: CREATE/LINE... Side- eli legatokaari (slur) asetetaan alkamaan aktivoidusta nuotista joko valitsemalla kaari valikosta Create/Line... tahi mieluummin painamalla s-kirjainta. Iso-S kirjain piirtää kaaren alakautta (iso kun on painava). 14) Osoita klarinetin kolmannen tahdin h:ta ja se aktivoituu. Paina s-kirjainta. Saat kaaren kahden vierekkäisen nuotin väliin. Sidekaaren pituutta kasvatetaan painamalla välilyöntinäppäintä ja jos huristeltiin vahingossa kohteen ohi, niin kaari lyhenee vaihto-välilyönnillä. Lopeta kaaren piirto esc-näppäimellä. Pianosatsin vasemman käden kolmannen tahdin bassossa (voice-2) oleva kaari venyy liian pitkäksi, koska se hamuaa 2-äänen seuraavaa nuppia. Sinun on asetettava se oikean pituiseksi hiirellä vetämällä (kaaren hännän pikkuneliöstä). Aseta kaaret mallitehtävän mukaisesti. Voit aina jälkeenpäin muuttaa kaaren pituutta osoittamalla sen alku/loppukärkeä jolloin siihen ilmestyy pieni tartuntaneliö. Voit siirrellä sitä neliöstä tarttuen tahi käyttäen välilyönti/vaihto-välilyönti näppäimiä. Kaaren muotoa voi säätää tarttumalla sitä keskikohdasta ja liikuttelemalla sitä. Kaari poistetaan osoittamalla sitä ja painamalla delete-näppäintä. Artikulaatiomerkit SYÖTTÖPANEELIN VÄLILEHDET Nuottiin liittyvän artikulaation voi asettaa jo syöttövaiheessa keston annon yhteydessä. Monasti vain on joutuisampaa syöttää ensin nupit ja vasta sitten loput. 15) Osoita klarinetin kohotahdin nuottinuppia aktivoidaksesi sen. Paina numeronäppäimistön kauttaviiva-näppäintä. Katso ja hämmästy, sait staccato-pisteen. Paina oikea-nuolinäppäintä aktivoidaksesi seuraavan nuotin ja paina taas num-/. Suorita toiminto kahdelle muullekin sävelelle. Voit asettaa artikulaation (yms.) myös aktivoimalla koko tahdin. Aktivoi toinen tahti osoittamalla tahdin sisällä tyhjässä kohdassa > sininen kehys Paina num-/ ja kaikkiin nuotteihin ilmestyi staccato-piste. Poista aktivointi esc-näppäimellä. Fermaatin löydät syöttöpaneelin (Keypad) vastaavalta välilehdeltä kohdasta num-1. Aktivoi nuppi ja näpäytä num-1 (kun sinulla on fermaatti-välilehti näkyvillä). Fermaatin (tms.) saa nuotin toiselle puolelle seuraavasti: poistu edellisestä toiminnosta (esc) ja aktivoi fermaatti (tai muu merkki) nuotin kohdalla. Paina x-kirjainta (tai valikko Edit/Flip) ja merkki vaihtaa puolta. Artikulaation (-t) saa pois aktivoimalla nuottinuppi ja painamalla uudestaan vastaavaa artikulaationäppäintä. original

14 Otto Romanowski: Sibelius pikaopas, versio Dynamiikkaviivat h/h tai valikko: CREATE/LINE... Crescendo- (pikku-h)/diminuendo (Iso-H) viiva (hairpin) asetetaan aktivoituun nuottiin joko valitsemalla valikosta Create/Lines... tai painamalla kirjainta h/h. Pikku-h tuottaa crescendon (alkaa pienestä) ja Iso-H tuottaa diminuendon (alkaa isosta). Merkin pituutta säädetään samalla tavalla kuin sidekaarta eli välilyönti venyttää ja vaihto-välilyönti supistaa. 16) Aseta crescendot paikoilleen. osoita laulun viidennen tahdin h:ta aktivoidaksesi sen ja paina h-kirjainta. Laajenna välilyöntinäppäimellä (supista vaihto-välilyönnillä). Voit muuttaa dynamiikkaviivan paikka tarttumalla siitä kiinni ja siirtelemällä sitä. Dynamiikkaviiva poistetaan osoittamalla sitä ja painamalla delete-näppäintä. Lyriikka eli lauluteksti cmd-l tai valikko: CREATE/TEXT/... Laulun sanojen tavut kiinnitetään elementteihin (nuotti/tauko). Tästä syystä on erityisen tärkeää, että melodiassa on sidotuissa kestoissa käytetty oikeanlaista yhdyskaarta (tie eli numeronäppäimistön enter-näppäin). Laulun tavut ja sanat kirjoitetaan käyttämällä tavuviivaa ja välilyöntejä. Tavuissa voi liikkua ja niitä korjailla käyttämällä vasen-/oikea nuolinäppäimiä tai myöhemmin kaksoisosoittamalla tavua. 17) Valitse valikosta Create/Text/Lyrics line 1 ja osoita laulumelodian ensimmäistä nuppia. Nupin alle ilmestyy pieni musta pystykursori johon kirjoittamasi tavu tarttuu. Ennen kuin alat kirjoittaa tavujasi, niin paina huviksesi hiiren 2-painiketta. Saat ponnahdusvalikon, jossa on valtavasti erilaisia symboleja. Aina kun olet kirjoittamassa jotain voit 2-painikkeella katsoa mitä Sibelius sinulle tarjoaa! Kirjoita tavutettuna laulun sanat mallin mukaan. Lopeta esc-näppäimellä. Tavuja korjaat delete- tai nuolinäppäimillä. Toisen säkeistön aloitat muuten samalla tavalla mutta valitset valikosta Create/Text/Lyrics line 2. Osoitat nuppia jne. Dynamiikkatekstien asetus cmd-e tai valikko: CREATE/TEXT/EXPRESSION 18) Valitse valikosta Create/Text/Expression ja osoita kursorilla laulun kohotahdin alla. Saat tekstikursorin. Paina hiiren 2-painiketta ja valitse haluamasi dynamiikka. Poistu syöttötilasta esc-näppäimellä. Voit tarttua kiinni juuri kirjoittamastasi merkistä ja asemoida sen haluttuun paikkaan. Aseta loput dynamiikat äskeiseen tapaan. Dynamiikkamerkki poistetaan osoittamalla sitä ja painamalla delete-näppäintä. original

15 Otto Romanowski: Sibelius pikaopas, versio Sivun asettelu valikot: LAYOUT/DOCUMENT SETUP... ja HOUSE STYLE/ENGRAVING RULES Teemme vielä loppusilauksen ulkoasuun. Asemoimme systeemit ja muutamme koko nuottikuvan kokoa sekä nimeämme joitain soitinnimiä uudelleen. 19) Valitse valikosta Layout/Document Setup... ja saat muokkausikkunan: Kutista nuottikuvan kokoa (Staff size) arvoon 5.5, joka on mukava koko. Huomaa, että samalla myös systeemit asettuvat uuteen ulkoasuun kuvaruudulla. Paina OK Viivastojen katkaisu eli uuden systeemin aloittaminen Joskus haluat, että nuottirivi katkeaa halutun tahdin jälkeen. Se on helppoa: aktivoi tahtiviiva josta haluat uuden rivin alkavan ja paina return-näppäintä (rivivaihtonäppäin). Huom.! Joskus on vaikea osua tahtiviivaan ja monasti on hankala nähdä onko tahtiviiva aktivoitu eli sininen vai ei. Toimenpiteesi jälkeen viivasto katkeaa ja edellisen viivaston loppuun tulee hakanuoli, jolla Sibelius osoittaa, että nuotintaja on omavaltaisesti poikennut Sibeliuksen ehdottamasta kauniista rivijaosta. Mikäli haluat poistaa tekemäsi rivijaon niin aktivoi edellisen viivaston viimeinen tahti sekä laajenna aktivointia (vaihtoosoittamalla) seuraavan viivaston ensimmäiseen tahtiin ja valitse valikosta Layout/Format/Unlock Format. Viivastojen keskinäisen etäisyyden muuttaminen 20) Palattuamme taas paperinäkymään, muutamme viivastojen keskinäisiä etäisyyksiä raahaamalla niitä ylös tahi alas. Mikäli systeemit hypähtelevät omituisesti, niin kyseessä on Sibeliuksen automaattivälistys. Sibelius on niin ystävällinen, että se pyrkii asettamaan systeemit aina tasaisen kauniisti koko paperin pinta-alalle. Joskus tämä voi harmittaa pientä nuotintajaa. Silloin täytyy poistaa Sibeliuksen tasalevitykset (katso seuraavaa sivu). original

16 Otto Romanowski: Sibelius pikaopas, versio ) Jos haluat itse määrätä systeemien jakautumisen paperilla, niin valitse valikko House Style/Engraving Rules... ja saat oheisen valikkoikkunan. Valitse vasemmalta otsikko Staves ja laita avautuneessa välilehdessä kolmanteen kenttään ylhäältä arvoksi 100. Nyt Sibelius ryhtyy sivuntaittoon vasta kun sivu on enemmän kuin 100% täynnä, joka lienee harvinaista...toivottavasti... Tutki tämän ikkunan vasemman palkin eri vaihtoehtoja; toteat, että nuotintamisen maailma on monimutkainen. 22) Muuta soittimien nimiä kaksois-osoittamalla niitä ja pyyhkimällä tarpeettomat kirjaimet pois tahi kirjoita itse lisää. Poistu syöttötilasta esc-näppäimellä. Poista alempi Allegro sana osoittamalla sitä, se muuttuu siniseksi, ja paina delete-näppäintä. Merkkien piilottaminen valikko: EDIT/HIDE OR SHOW/... Lopuksi piilotamme viimeisen tahdin neljäsosatauot. 23) Aktivoi tauko ja valitse valikosta Edit/Hide or Show/Hide. Tauko muuttuu harmaaksi osoituksena siitä, että se ei tulostu paperille. Aktivoi useampi tauko cmd-osoittamalla niitä ja piilota ne lopuksi yhdellä komennolla: cmd-vaihto-h (tai valikosta). 25) Tallenna teoksesi ja kuuntele. Voit kuunnella teoksesi painamalla soittoikkunan vihreää Play-painiketta Teoksen transponointi Koko teos on tarvittaessa helppo transponoida uuteen sävellajiin seuraavasti: - aktivoi koko teos painamalla cmd-a (älä nyt vahingossa paina deleteä, kaikki poistuu!) - valitse valikko Notes/Transpose... - avautuneessa ikkunassa valitset transponoinnin joko sävellajin tai intervallin mukaan - kohdan Transpose key signatures aktivointi kannattaa olla päällä (= etumerkit muuttuvat) - kohdan Use double sharps/flats aktivointi kannattaa olla pois päältä (= ei tuplamerkkejä) Transponoinnin tuloksena myös nuotissa olevat sointumerkit transponoituvat! Tarkista transponoitu versio ja mikäli se ei miellytä, niin peru äskeinen toiminto cmd-z näppäinyhdistelmällä. original

17 Otto Romanowski: Sibelius pikaopas, versio Sointumerkkien liittäminen nuottiin valikko: Create/Text/Chord symbol Sointumerkkien liittämisessä pätee sama logiikka kuin lyriikan kirjoittamisessa sointumerkit kiinnitetään nuotteihin/taukoihin. Jos haluat kirjoittaa vain sointumerkkejä ilman näkyviä nuotteja, täytyy sinun silti luoda ensin nuotit mutta piilottaa ne sitten näkymättömiin. Teet sointutekstin seuraavasti: - valitse valikosta Create/Text/Chord symbol (tai paina cmd-k) - osoita nuppia johon haluat liittää sointusymbolin saat pystykursorin - joko kirjoitat soinnun (Bb kirjoitetaan: Bb, korotusmerkki on vaihto-3 eli #) - tai klikkaat kakkospainiketta pystykursorin kohdalla ja valitset valikosta materiaalia yhä uudelleen - siirry lopuksi välilyöntinäppäintä painaen seuraavaan haluttuun nuottiin Teet sointukaavion seuraavasti: - valitse valikosta Create/Chord diagram (tai paina vaihto-k) - saat valintaikkunan jossa määrittelet soinnun, muodon ja bassosävelen (saat myös sointumerkin näkyviin jos aktivoit vasemmassa alanurkassa olevan ruksin) - osoita nuppia johon haluat liittää sointukaavion - voit asemoida juuri tekemääsi kuvaa liikuttelemalla sitä hiirellä Lisäsäkeistöjen kirjoittaminen kappaleen loppuun valikko: Create/Text/Other Staff Text/Plain text Tämä kannattaa tehdä vasta kun teos on jo kaikilta muilta osin valmis sekä asemoitu paperille. Lisäsäkeistötkin "liitetään" johonkin tahtiin koska kaikki on aina kiinni jossain!? Prosessin logiikka piilee siinä, että ensin kiinnitetään kirjoitettu teksti edes johonkin josta se sitten siirretään haluttuun paikkaan. - valitse Create/Text/Other Staff Text/Plain text ja osoita alimman rivin 1. tahtia saat pystykursorin - kirjoita tekstistäsi muutama sana ja paina esc-näppäintä poistuaksesi syöttötilasta - tartu juuri kirjoittamaasi tekstipätkään ja siirrä se lopulliseen kohtaan paperia - kaksois-osoita tekstisi sisällä siirryt syöttö/muokkaustilaan - kirjoita loput tekstistäsi Soittimien lisääminen partituuriin valikko: Create/Instruments Valitse valikko Create/Instruments sekä tutki tämän oppaan sivua 7 ja siellä kohtaa 3 ja 4. Stemmojen muokkaus/tulostus työkalurivin Full Score -ponnahdusvalikko Tämä prosessi tehdään vasta sitten kun joku luotettava ulkopuolinen henkilö on tarkistanut partituurimme oikeellisuuden! Olemme itse sokeita ja kuuroja oman teoksemme virheille. Partituuri ja stemmat ovat vain teoksemme kaksi erilaista näkymää. Voit tarkastella ja muokata stemmojasi valitsemalla niitä ponnahdusvalikosta "Full Score". Stemman tulostus tapahtuu antamalla tulostukomento katsottaessa stemmaa. original

18 Otto Romanowski: Sibelius pikaopas, versio Yhteenveto notaatioprosessista 1. Syötetään nuotit > oikokuunnellaan 2. Kertaukset ja maalit (Create/Barline sekä Create/Line -valikot) > oikokuunnellaan 3. Lisätään artikulaatiot, kaaret ja dynamiikat sekä muut erikoismerkit (Create-valikko) 4. Lyriikka (Create/Text-valikko) 5. Asetetaan nuottikuvan koko (Layout/Document Setup valikko) 6. Rivitetään musiikki (osoita tahtiviivaa ja paina Return-näppäintä) 7. Tarkistetaan tahtinumerointi etc. (House Style/Engraving Rules... valikko) 8. Tulostetaan koevedos > oikoluetaan ja -katsellaan Tärkeitä näppäimiä/osoituksia/toimintoja - n-kirjain aloittaa uuden nuotin syöttämisen - x-kirjain kääntää aktivoidun elementin toiselle puolelle (esim. nuottivarren tahi artikulaation) - alt-1 4 täsmentää/vaihtaa syötettävän stemmanumeron (voice 1 4) - alt-osoittaminen monistaa osoituspaikkaan aktivoidun materiaalin - vasen/oikea nuolinäppäimet aktivoivat elementtejä taakse-/eteenpäin - ylös/alas nuolinäppäimet siirtävät aktivoitua elementtiä ylös-/alaspäin (cmd-näppäimen kera liikutaan isommin askelein) Kommentit tervetulleita: Otto.Romanowski@iki.fi Lopuksi suppea englanti-suomi-englanti sanasto sekä Matti Ruipon mainio Create-valikon esittely. original

19 2005 Otto Romanowski Lyhyt englanti-suomi sanasto: englanti suomi kommentti accent aksentti accidental etumerkki alignment tasaus alto-clef alttoavain articulation artikulaatio esim. staccato, tenuto, fermaatti bar tahti barline tahtiviiva bass-clef F- eli bassoavain beat isku cautionary accidental etumerkki (tilapäinen) clef nuottiavain click metronomin tikitys composer säveltäjä concert pitch soivan korkeuden näyttö kun on kyseessä transponoivat soittimet esim. b-klarinetti copyright notice tekijänoikeustiedot countoff alkulaskenta lasketaan haluttu määrä tyhjiä tahteja alkuun distance etäisyys dynamics dynamiikka export siirrä tiedosto toiseen muotoon yleensä notaatio muutetaan MIDI-tiedostoksi expression artikulaatio-ohje file tiedosto flag väkä flip vaihda suuntaa varren tahi kaaren font kirjasin footer alatunniste g-clef G- avain head nuppi (nuotin) header ylätunniste hide piilota import tuo muu tiedostomuoto yleensä tuodaan MIDI-tiedosto instrument soitin key sävellaji key signature etumerkintä, sävellaji voice ääni (1, 2, 3 tai 4) samalla viivastolla olevan polyfonisen musiikin eri äänet layout nuotin näkyvä ulkoasu ledger (-line) apuviiva lyrics sanoitus (laulun) major duuri measure tahti minor molli multimeasure rest tauko (monitahtinen) open avaa page view sivunäkymä picup bar kohotoahti playback kuuntelu, soitto quantization kvantisointi, rytmitys rehearsal mark harjoitusmerkki repetition kertaus 1

20 2005 Otto Romanowski rest tauko save tallenna scroll view rullausnäkymä slur kaari (legato-) slur säekaari staff viivasto staff set viivastojen ryhmä stem varsi system viivastoryhmä esim. pianon molemmat viivastot, systeemissä on yleensä yhteinen tahtiviiva tablature kitaranotaatio tenor-clef tenoriavain text teksti tie sidos- tai yhdyskaari yhdistää kaksi eri kestoa (esim. tahtiviivan yli) onnistuu vain kahden samakorkuisen sävelen välillä time signature tahtilaji title otsikko yleensä teoksen nimi tuplet poikkeusjako, polyrytmi esim. trioli 2

21 2005 Otto Romanowski Vastaava suomi-englanti sanasto: suomi englanti kommentti alatunniste footer ylätunniste header aksentti accent alkulaskenta countoff lasketaan haluttu määrä tahteja alkuun alttoavain alto-clef apuviiva ledger (-line) artikulaatio articulation esim. staccato, tenuto, fermaatti artikulaatio-ohje expression avaa open avain (F- eli basso-) clef (bass-clef) avain (G-) clef (g-clef) avain (tenori) clef (tenor-clef) duuri major dynamiikka dynamics etumerkki accidental etumerkintä, sävellaji key signature etumerkki (tilapäinen) cautionary accidental etäisyys distance harjoitusmerkki rehearsal mark isku beat kaari (legato- tai säe-) slur kaari (sidos-, yhdys-) tie yhdistää kaksi eri kestoa (esim. tahtiviivan yli) onnistuu vain kahden samakorkuisen sävelen välillä kertaus repetition kirjasin font kitaranotaatio tablature kohotoahti picup bar kuuntelu, soitto playback kvantisointi, rytmitys quantization metronomin tikitys click molli minor nuotin näkyvä ulkoasu layout nuottiavain clef nuppi (nuotin) head otsikko title yleensä teoksen nimi piilota hide poikkeusjako, polyrytmi tuplet esim. trioli rullausnäkymä scroll view sanoitus (laulun) lyrics siirrä tiedosto muuhun muotoon export yleensä notaatio muutetaan MIDI-tiedostoksi sivunäkymä page view soitin instrument soivan korkeuden näyttö concert pitch kun on kyseessä transponoivat soittimet esim. b-klarinetti säekaari slur sävellaji key säveltäjä composer tahti bar tahti measure tahtilaji time signature 3

22 2005 Otto Romanowski tahtiviiva barline tallenna save tasaus alignment ääni (1, 2, 3 tai 4) voice samalla viivastolla olevan polyfonisen musiikin eri äänet tauko rest tauko (monitahtinen) multimeasure rest tekijänoikeustiedot copyright notice teksti text tiedosto file tuo muu tiedostomuoto import yleensä tuodaan MIDI-tiedosto vaihda suuntaa flip varren tahi kaaren varsi stem viivasto staff viivastojen ryhmä staff set viivastoryhmä system esim. pianon molemmat viivastot, systeemissä on yleensä yhteinen tahtiviiva väkä flag 4

23 SIBELIUS 5 CREATE- VALIKKO Matti Ruippo 2008 Tässä oppaassa esitellään Sibeliuksen keskeisen valikon, Create, toimintaa. Valikko avataan tavanomaisesti ikkunan yläreunasta, mutta se voidaan avata myös riippumatta siitä missä kohtaa hiiri on pitämällä ctrl-nappulaa alhaalla, kun hiiri painetaan pohjaan (Mac), tai hiiren kakkosnäppäimellä (Windows). Valikon komennoilla tuotetaan tahteja ja tahtimerkintöjä, graafisia merkkejä, tekstikenttiä, jne. Toimintoja esitellään samassa järjestyksessä, kuin ne esiintyvät itse valikossa. Create-valikon komennot toteutetaan kahdella eri tavalla: 1. Jos jokin tahti tai tahdinosa on aktivoitu, komento kohdistuu kyseiseen kohtaan. 2. Jos aktivointia ei ole tai komento ei sitä tarvitse, muuttuu nuoli komennon jälkeen siniseksi, jolloin komennon toimenpide osoitetaan nuolen avulla haluttuun paikkaan toimenpide tipautetaan paperille. Näppäinoikotiet. Esittelyn myötä tulee vaihtoehtoina näppäinoikoteiden käyttö. Tällainen ilmaistaan Macintoshissa cmdmerkillä. Kun komento voidaan siis suorittaa pitämällä cmd (apple)- näppäintä pohjassa sekä painamalla ao. kirjainta, on esitys esimerkiksi seuraavanlainen: cmd-b. Windows-käyttöjärjestelmässä vastaava menettely tehdään ctrlnäppäimen avulla (siis ctrl B). Lyhyyden vuoksi vain Macintoshmerkintä on käytössä. Pelkkä lihavoitu kirjain ilmaisee, että komennon voi tehdä painamalla yhtä kirjainta. Esimerkiksi Q-kirjain avaa nuottiavainikkunan. Valikoissa tai valintaikkunoissa esiintyvä englanninkielinen teksti ilmaistaan kursivointina. Kun valikosta otetaan jokin komento tai mennään alavalikkoon, käytetään toimenpiteestä > -merkkiä. Create>Barline>Start Repeat tarkoittaa sitä, että ensin avataan Createvalikko, valitaan sieltä Barline, jolloin avautuu apuvalikko. Sieltä valitaan Start Repeat. Create-valikon komentoja on mahdollista muokata. Tähän työkalut löytyvät House Style -valikosta. Kyseiset toiminnot käsitellään toisaalla.

24 1. Bar Bar-komennosta avautuu alavalikko, jossa on kolme vaihtoehtoa: At End lisää tahteja kappaleen loppuun. Tämä on tehokkainta toteuttaa näppäinoikotienä cmd-b. Kokeile pitää näppäimiä pohjassa pitempään ja Sibelius juoksuttaa tyhjiä tahteja nuottisivulle vauhdikkaasti. Single aktivoi nuolen ja voit tipauttaa tyhjän tahdin keskelle partituuria. Klikkaa tahtia, jonka eteen haluat tyhjän tahdin. Toinen vaihtoehto on aktivoida tahdinosa halutussa tahdissa ja sen jälkeen hakea valikon komento, jolloin uusi tahti ilmestyy. Other-komennolla voit määrätä montako tahtia haluat nuolen kanssa tehdä. Siellä on vaihtoehtona tehdä myös tahtiosoituksesta poikkeavan mittaisia tahteja. Tällainen tarve tulee vastaa esimerkiksi silloin, kun on tehtävä vapaarytminen resitatiivi tai kohotahdin vuoksi vajaa tahti kappaleen loppuun. Kun Irregular on valittu, kerätään ponnahdusvalikosta aika-arvoja haluttu määrä. Esimerkissä ollaan luomassa kolmen kahdeksasosan mittaista tahtia. Uusi tahti tipautetaan nuottisivulle nuolella samaan tapaan kuin edellä. Poista tahti. Osoita haluttua tahtia, sen ympärille tulee sininen kehä. Poista tahti cmd-näppäin pohjassa Delete-näppäimellä, ja koko tahti häipyy. Tahdin sisältö sen sijaan poistetaan Delete-näppäimellä (ei cmd-näppäintä). Sibelius tekee tavalliset tahtiviivat automaattisesti sekä laittaa kappaleen loppuun paksun kaksoisviivan. 2

25 2. Barline Barline-komennon takana on alavalikko, jonka avulla voidaan luoda erilaisia tahtiviivoja. Niistä on kooste seuraavassa kuvassa. Valitse sopiva tahtiviiva ja pudota se nuolella haluttuun paikkaan. Tahtiviivan voi laittaa muuallekin kuin korvaamaan alkuperäistä, esimerkiksi keskelle tahtia. Tahtiviiva yhdistää eri stemmoja ja tätä yhdistelyä voi muuttaa seuraavasti: osoita joko tahtiviivan ylä- tai alapäätä ja sininen neliö ilmestyy. Raahaa neliötä ylös tai alas ja tahtiviiva muuttaa mittaa. (Ks. Seuraavat kuvat.) 3. Chord Diagram Kitaran sointuotteet tehdään Chord Diagram -komennolla (Shift-K). Valitse sointu Chord-valikoista, basson sävel määritetään Bassvalikosta. Valintojen mukaan Sibelius näyttää joukon erilaisia vaihtoehtoja, joita voi poimia osoittamalla. Edit-painikkeen kautta pääsee muokkaamaan sointua. Otteen nauhoja osoittamalla voi sointuotetta muokata, otemerkin yläpuolella voi määritellä kielen avoimeksi tai mykistetyksi. Lisäksi nauhaa pitkin nuolta raahaten voi tehdä barré-otteita. Sointuotteen sormituksen voi ohjeistaa Fingering text -kenttään. Show chord symbol -valinnalla voi näyttää sointuotteen lisäksi myös sen nimen, Show fingering text näyttää sormituksen. Huomaa, että itse sointuote ei transponoidu, jos kappaleen sävellajia muutetaan myöhemmin. Muokatun sointuotteen voi myös tallentaa tulevaa 3

26 käyttöä varten Add to library -painikkeen avulla. Sointuotteiden tallennus on näppärää esimerkiksi alkuopetuksessa, kun toistuvasti tarvitaan yksinkertaisia sointuotteita Chords Listed -kentässä määritellään, mitä sointuja Choose a Chord Diagram -kentässä on valittavana. Tuning-valikosta haetaan käytetty viritys. Valintaneliöstä määrätään, onko valittavana: ko. kappaleessa käytetyt soinnut (Chords used in score) yleisimmät kitarasoinnut (Common chords) kaikki vaihtoehdot (All chords) viereisestä valikosta voi valita kuinka laajat sointuotteet ovat käytössä (Max. stretch) kirjastoon tallennetut soinnut. Add to Library lisää vasemmasta kentästä aktivoidun soinnun aktiiviin kirjastoon. Delete from Library poistaa soinnun kirjastosta. Organize Libraries on käyttökelpoinen silloin kun haluaa esimerkiksi tehdä samasta kirjastosta eri versioita. 4

27 4. Clef Nuottiavaimia tehdään samalla tavalla kuin tahtiviivojakin, Create>Clef -komennolla avautuu ikkuna, jossa on eri vaihtoehdot tarjolla. Näppäinoikotie on Q. Tipauta avain sopivaan paikkaan. Jälleen avain voidaan laittaa myös aktivoimalla tahdinosa ja sitten valitsemalla sopiva avain. Avain voidaan poistaa aktivoimalla se ja painamalla Delete. Avainta voi siirtää hiirellä. Liikuttele avainta, samalla nuotit transponoituvat automaattisesti. Jos avain vaihtuu rivinvaihdon yhteydessä, edellisen viivaston loppuun tulee avain huomauttamaan vaihdoksesta. Tuon avaimen saa pois näkyvistä siten, että ensin valitset tarpeettoman avaimen, sitten komento Edit>Hide or Show>Hide tai cmd-shift-h. Valintaikkunan teksti Draw on subsequent staves kannattaa yleensä jättää voimaan. Jos valintaneliön tyhjentää, avain ei ilmesty seuraavien viivastojen alkuun. 5

28 5. Graphic Nuottisivulle voi sijoittaa kuvia sillä edellytyksellä, että kuvat on tallennettu TIFF-formaattiin. Create>Graphic avaa valintaikkunan, jonka avulla haetaan haluttu kuva. Jos jokin tahdinosa on valmiiksi aktiivinen, kuva ilmestyy siihen kohtaan, muutoin kuva tipautetaan nuolen avulla paikalleen. Kuvaa voi siirrellä ja venytellä hiiren avulla. Kuvakoon muuttaminen suuremmaksi heikentää kuvan laatua, joten ainoastaan muokkaus pienempään suuntaan on käyttökelpoinen. Mikäli on syytä palauttaa muokkauksen jälkeen kuva ennalleen, valitaan Layout>Reset Design. Kuva poistetaan aktivoimalla se ja painamalla Delete -näppäintä. Jos samaa kuvaa käytetään useasti samassa dokumentissa, on syytä kopioida ja sijoittaa se mieluummin kuin tuoda se dokumenttiin uudelleen. Tällä tavoin dokumentin koko ei tarpeettomasti kasva. Mikäli haluat käyttää jotain kuvaa, joka ei ole TIFF-formaatissa, avaa se kuvankäsittelyohjelmassa ja tallenna se sitten TIFFiksi. 6. Highlight Viivaston jokin osa voidaan korostaa keltaisella värillä. Aktivoi haluttu lue ja valitse Create>Highlight. Korostettua aluetta voidaan siirtää hiirellä raahaten. Sitä voidaan venyttää tarttumalla alueen reunaan ja se voidaan poistaa osoittamalla alueen reunaan ja painamalla Delete-näppäintä. Korostetut alueet voidaan kätkeä komennolla View>Highlights. Normaalisti korostuskenttä ei tulostu. Tulosta-ikkunassa voidaan valita tulostusta varten View menu options, jolloin ko. valikon kaikki näytetyt merkinnät tulostuvat. 7. Instruments Partituuriin voidaan lisätä tai siitä voidaan poistaa instrumentteja. Lisäksi niiden partituurijärjestystä voidaan muuttaa milloin vain. Tämä tapahtuu Instruments-komennolla (I). Näkyviin tulee tuttu ikkuna, josta valitaan sopiva soitinvalikoima (Choose from:) ja soitinperhe (Family:). Soitinvalikoimaksi valitaan yleensä Common Instruments, näin vältetään eksymästä Sibeliuksen tuntemaan soitinviidakkoon. Soitinperheestä valitaan haluttu soitin ja se lisätään Add to Score -painikkeella partituuriin. Soitin poistetaan siten, että se aktivoidaan ja painetaan Delete from Score -painiketta. Partituurijärjestystä vaihdetaan siten, että ensin aktivoidaan soitin ja sitten Move Up ja Down -painikkeilla vaihdetaan paikkaa. 6