1. Ympäristöjohtaminen Vastuutahot Vastaus / muutos vuodesta 2010 / hyvän käytännön kuvaus. Kaikki hallintokunnat. Kaikki hallintokunnat

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnitteluvirasto HELSINGIN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 2011 Liite 1 Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain 2011 Vastauksissa toivotaan tiivistä esitystapaa ja alla olevien teemojen lisäksi pyydetään toimittamaan lyhyitä kuvauksia mahdollisista ympäristöasioiden edistämisen hyvistä käytännöistä hallintokunnissa. Näistä vastauksista kootaan kappale kuusi Ympäristönsuojelun hyvät käytännöt hallintokunnissa. Lisäksi vastaukset julkaistaan ympäristöraportin hallintokuntaliitteenä Internetissä osoitteessa josta löytyvät myös aikaisemmat ympäristöraportit. 1. Ympäristöjohtaminen Vastuutahot Vastaus / muutos vuodesta 2010 / hyvän käytännön kuvaus Miten ympäristöasioiden hallinta on toteutettu hallintokunnassanne ja kenelle ympäristöasiat ovat vastuutettu? Mitä ympäristöjohtamisen osa-alueita (esim. ympäristökatselmus, -politiikka, -strategia, -ohjelma, -tavoitteet, -auditoinnit) hallintokunnassanne on toteutettu/sovellettu? Onko hallintokunnassa käytössä tai suunnitteilla ympäristöjärjestelmä (esim. ISO 14001, Kaupunkisuunnitteluvirasto on asiantuntijavirasto, jonka toimialana ovat ympäristönäkökohdat huomioiva maankäytön ja liikenteen suunnittelu. Ympäristöjohtaminen on osa muuta kaupunkisuunnittelun tavoitteita koskevaa johtamista. Ympäristöön liittyvät asiat kuuluvat jokaisen suunnittelijan vastuulle omalla sektorillaan. Ympäristötavoitteet ovat osa viraston ydintehtävää eli maankäytön suunnittelua, eivätkä ne ole erotettavissa omaksi strategiakseen. Vuosiseurannassa ympäristötavoitteet ovat tärkeä osa viraston tavoitteita ja tärkeimmät niistä näkyvät viraston tuloskortissa. Lisäksi ympäristöohjelmaan on koottu vielä erikseen viraston kaikki ympäristötavoitteet. Suunnittelun yhteydessä tarkastellaan hankkeiden vaikutuksia ympäristöön, ympäristötekijöiden maankäytölle asettamia reunaehtoja sekä hankkeiden suhdetta kaupunkirakenteeseen, kaupunkikuvaan ja liikennejärjestelmään. Suunnittelun yhteydessä tehdään etenkin meluun, tärinään, ilmanlaatuun, maaperän ja sedimenttien pilaantuneisuuteen sekä laitosten riskeihin liittyviä selvityksiä, arviointeja ja suunnitelmia. Lisäksi tehdään maisema-, luonto- ja virkistysalueita koskevia selvityksiä ja suunnitelmia. Vuoden 2011 aikana valmisteltua ympäristöohjelmaa testataan ja arvioidaan vuoden 2012 aikana.

2 Ekokompassi) tai ympäristöohjelma? Onko ympäristöasiat kytketty henkilöstön palkitsemisjärjestelmiin ja jos on, miten (esim. onko tulospalkkiossa ympäristöasioita ja jos on, mitä?) Miten henkilöstö on sitoutettu ympäristöjohtamisen kehittämiseen ja onko ympäristöasioissa järjestetty koulutusta henkilöstölle? Miten ekotukitoiminta on organisoitu hallintokunnassanne? Miten ympäristöasiat on otettu huomioon sidosryhmäyhteistyössä? (esim. ympäristöjärjestöt, media, tutkimuslaitokset, asiakastyytyväisyysselvitykset, jne.) Tulospalkkiojärjestelmässä on ympäristöön liittyviä tavoitteita: joukkoliikenteen osuuden nostamiseen liittyvät tavoitteet, kaupunkirakenteen tiivistämiseen ja sen arviointiin liittyvät tavoitteet. Kaupunkisuunnittelun asiantuntijat osallistut oman alansa ympäristökoulutuksiin. Lisäksi virastossa järjestettiin meluntorjunta seminaari sekä korkearakentamisen seminaari. Virastossa on neljä ekotukihenkilöä, jotka koordinoivat mm. viraston kiinteistöön, paperin kulutukseen ja it-ekologiaan liittyviä ympäristöasioita. Virasto tekee tiivistä yhteistyöstä ympäristöjärjestöjen ja eri tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Ympäristöjärjestöille taataan mahdollisuus osallistua suunnitteluprosessien eri vaiheisiin. Tutkimuslaitosten kanssa on kehitetty yhdessä mm. ekologisen kestävyyden mittaamisen välineitä maankäytössä. Viraston info- ja näyttelytila Laiturilla jatkettiin kouluryhmille tarkoitettuja työpajoja, joissa perehdytään rakennettuun ympäristöön eri teemojen avulla. Virasto osallistui myös Ilmastoninfon toteuttamaan Laiturilla järjestettyyn "Elämäsi ostokori" -näyttelyyn. Kysymyksissä 2-5 raportoidaan teemoittain mitä tavoitteita (talousarviotavoitteet ja muut ympäristötavoitteet) on asetettu, millä mittareilla niitä on seurattu ja miten ne ovat toteutuneet. 2. Omaan ydintoimintaan liittyvät merkittävät ympäristönsuojelun tavoitteet Vastuutahot Vastaus / muutos vuodesta 2010 / hyvän käytännön kuvaus Oliko hallintokunnalla asetettu talousarvioon 2011 sitovia tavoitteita ja mitä ne olivat? Joukkoliikenteen kuljetusosuus aamuliikenteessä keskustaan on vähintään 72,5 %. Tavoite toteutui (72,52 %). Jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennematkojen yhteenlaskettu osuus kaikista matkoista kasvaa yhden prosenttiyksikön. Tavoite mitataan vasta syksyllä Joukkoliikenteen kuljetusosuus poikittaisliikenteessä vuorokausitasolla vähintään 20 %. Tavoite ei toteutunut (18,94 %). Laaditaan asemakaavoja pääosin raideliikenteen palvelualueelle. Tavoite toteutui. Asuntokaavoista 72 % ja toimitilakaavoista 76 % tehtiin raideliikenteen palvelualueelle.

3 Onko hallintokunnalla muita ympäristönsuojelun tavoitteita ja mihin ne on kirjattu? Viraston tuloskortin painopistealue: Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen ja muutoksen hidastaminen Kaupunkirakenteen eheyttäminen ja rajojen määrittely Ekologisen kestävyyden edistäminen maankäytön ja liikenteen suunnittelussa Kulttuuriympäristön vaaliminen Viheralueverkoston rakenteellinen vahvistaminen Keskeisimpien ympäristötavoitteiden toteutuminen: Täydennysrakentamisen asuntokerrosalaa toteutui kem 2. Kaavoituksen arviointi- ja seurantajärjestelmän (KARVI) käyttöä ja kehittämistä jatkettiin ja aloitettiin yhteistyö Espoon ja Vantaan kanssa järjestelmän laajentamiseksi seudulliseksi. VTT:n kanssa yhteistyössä kehitetyn kaavoituksen ekotehokkuustyökalun (HEKO) käyttöä testattiin pilottialueilla Tullivuorentiellä ja Kalasatamassa. Vuonna 2010 HEKO:lla testattua Saukonlaiturin asemakaava-alueen ympäristötavoitteita vietiin eteenpäin työkalun avulla. Työkalun jatkokehittäminen siirtyy osaksi valtakunnallista Tekes-rahoitteista hanketta KEKO, jossa kehitetään valtakunnallinen ekotehokkuuden mittaamistyökalu kaavoitukselle. Yhdessä Tasken ja Helsingin energian kanssa pidettiin Honkasuon ekotehokkaan kaupunkikylän tontin varanneille useita kaava- ja energiaklinikoita, joissa varmistettiin energiatehokkaat ratkaisut sekä liittyminen kevytkaukolämpöön. Myös Motiva oli mukana ja Motiva tulee seuraamaan rakennusten valmistuttua niiden ekotehokkuutta. Kuninkaantammen kaavaluonnos valmistui. Sen kaavamääräyksissä on useita ympäristötavoitteisiin liittyviä määräyksiä, mm. matalaenergia rakentamisesta, sadepuutarhoista ja viherkatoista. Kuninkaantammi on myös kaupungin hulevesistrategian pilottikohde, jossa hulevedet on tarkoitus johtaa näkyvästi katu- ja puistoalueilla. Myös massatasapainosta on määräys, että tontilta syntyvä kiviaines on käytettävä paikanpäällä, esim. rakenteissa ja aidoissa. Saukonlaiturin asemakaavan lausuntovaihetta valmisteltiin varmistaen ympäristötavoitteiden saavuttaminen mm. kaavan

4 viherkattomääräyksen osalta. Käynnistettiin yhteistyö Helsingin yliopiston Viides ulottuvuus viherkatto-hankkeen kanssa. Bussi- ja raitiovaunuliikennettä nopeuttavia toimenpiteitä jatkettiin. Joukkoliikennejärjestelmiä kehitettiin yhdessä HSL:n kanssa. Jalankulkua ja pyöräilyä edistettiin useammalla hankkeella. Lapinlahden ja Tuomarikylän kartanon asemakaavan valmistuivat. Laadittiin Helsinkipuiston yleissuunnitelman osa-alueittaiset kehittämisperiaatteet sekä Itä-Helsingin kulttuuripuiston kehittämissuunnitelma. (Virasto on osallistunut aktiivisesti vuonna 2011: - Energiansäästöneuvottelukunnan toimintaan - PEK-työryhmään (Parhaat energiatehokkaat käytännöt) - Hulevesi- ja tulvastrategioiden toimeenpanon seurantaryhmään - Uudenmaan ilmaston muutoksen hillintä ja sopeutumisen strategiatyöhön - Itämerihaaste työryhmään - Bridge EU-tutkimushankkeeseen - Kaupunkiekologian yhteistyöryhmään - Matalaenergiarakentamiseen ja energiankulutuksen liittyvän yhteistyön kehittämiseen (KSV, Helen, Rakvv) - Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ2011) laatimiseen (mm. Ruuhkamaksuselvitys, Maankäyttö- ja raideverkkoselvitys sekä selvitys Liikennejärjestelmätason keinot ilmastonmuutoksen hillinnässä ) - EcoDrive-hankkeeseen (Tekesin rahoittama) - Valtakunnalliseen LIVE-verkostoon (Liikkumisen ohjaus) - Sähköautojen edistämishankkeeseen (SimBe) - Osallistuttiin Yhteiskäyttöautoilun edistämiseen Helsingin seudulla yhdessä HSL:n ja muiden seudun kaupunkien ja kuntien kanssa) - Osallistuttiin ympäristökeskuksen uuteen toimitaloon Viikkiin toteutetun pysyvän näyttelyn: "Rakennettu ympäristö, luonto ja ekologia ja miten rakentamisessa voidaan hillitä ilmastonmuutosta" aineiston tuottamiseen yhteistyössä Helsingin ympäristökeskuksen kanssa.

5 3. Energiankulutukseen ja ilmastoasioihin liittyvät tavoitteet Miten vuoden 2011 energiansäästösuunnitelman toimenpiteet toteutuivat (sitova 2 % tavoite)? Onko hallintokunnassa tehty energiakulutusta vähentäviä toimenpiteitä? Mikä on energiankulutuksessa tapahtunut muutos edellisvuoteen verrattuna? Miten hallintokunta on osallistunut ilmastonmuutoksen hillintään ja/tai sopeutumiseen liittyvään toimintaan? Vastuutaho Vastaus / muutos vuodesta 2010 / hyvän käytännön kuvaus Sähkön kulutuksen osalta tavoite toteutui, mutta kaukolämmön osalta ei. IT-laitteissa on siirrytty energiasäästäviin malleihin. Vanhat mallit kuluttivat 19,2 kwh/vko kun uusien osalta kulutus on vain 6,5 kwh/vko. Työasemista jo 90 prosenttia on vaihdettu energiatehokkaampiin malleihin. Työasemien keskitetty virranhallinta sammuttaa näytön 20 minuutin käyttämättömyyden jälkeen ja vie työaseman lepotilaan 3 tunnin käyttämättömyyden jälkeen. Lisäksi työasemat ovat lepotilassa koko yön. Tulostimissa on siirrytty energiasyöpöistä värilasereista (kulutus 341,3 kwh/vuosi) energiatehokkaampiin monitoimilaitteisiin (kulutus 157,2 kwh/vuosi). Kohdevaloissa hehkulamppuja korvataan energiansäästölampuilla sitä mukaan kun hehkulamppuvarastot vähenevät. Kattovalaisimissa yleisin lampputyyppi on loisteputki. Kansakoulukatu 3 kiinteistön ikkunat on korjattu alkuperäiset, asemakaavalla suojellut ikkunat kunnostaen. Odotusten vastaisesti kunnostus ei ole tuonut vähennyksiä lämmityskuluihin. Sen sijaan lämmönjakohuoneen laitteiden uusiminen on vähentänyt lämmitysenergian kulutusta vuoteen 2010 verrattuna. Kansakoulukatu 3 kiinteistön kaukolämmön osalta vuodesta 2009 vuoteen 2010 säästöä kertyi 2,9 %, mutta vuoden 2011 kulutus pysyi vuoden 2010 tasolla. Muista kiinteistöistä ei ole tietoja saatavissa. Sähkön kulutuksessa on saatu säästöä vuodesta 2009 vuoteen ,8 % ja vuodesta 2010 vuoteen ,6 %. Kahdessa vuodessa yhteensä 12,4 %. Kaupunki- ja seututason työryhmät, Ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiatyö (HSY), Ilmastonäkökohdat: Hillintä ja sopeutuminen linkittyvät kiinteästi suunnitteluun eri kaavatasoilla. Esim. tuulisuus, hulevedet, aaltoilu, rantarakenteet yms. sopeutumiseen liittyvät näkökohdat ovat mukana

6 Onko ilmastoasioihin liittyviä tavoitteita asetettu ja miten ne ovat toteutuneet? Miten hallintokunta on toteuttanut kaupungin strategiaohjelman ilmastopoliittisia tavoitteita? suunnitteluratkaisuissa. Maankäytön suunnittelulla luodaan energiatehokkaan kaupunkiranteen edellytykset. Katso kohta 2. Katso kohta 2. (Täydennysrakentamisen edistäminen, energiaa säästävä kaupunkirakenne, kaupunkirakenteen eheyttäminen raideliikenteeseen tukeutuen, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen). 4. Jätehuolto ja jätteen synnyn ehkäisy Vastuutaho Vastaus / muutos vuodesta 2010 / hyvän käytännön kuvaus Miten laajasti eri jätelajit lajitellaan hallintokunnassa Ei muutosta vuoteen ja mitä on tehty jätteen synnyn vähentämiseksi? Jos hallintokunnalla on omia jätesopimuksia, miten jätemäärät ovat muuttuneet edellisvuodesta? Poistettava elektroniikka mm. käyttökelvottomat työasemat, on toimitettu Kuusankoski Oy:lle romutusta ja materiaalin kierrätystä varten Jätemäärien arviointi tehdään liitteessä Hankinnat Vastuutaho Vastaus / muutos vuodesta 2010 / hyvän käytännön kuvaus Miten ympäristöasiat on otettu huomioon hankinnoissa? Onko hallintokunta tehnyt tarjouspyyntöjä, joissa on (ollut) mukana ympäristönäkökohtia/ehdottomia ympäristövaatimuksia? Jos on, mitä ympäristönäkökohtia/vaatimuksia on käytetty? Käytetäänkö energiatehokkuutta kriteerinä? Tietoja ostopäätöksistä, joissa ympäristökriteerit ovat mukana. (Hank raportoi tietyn tuoteryhmän/vuosi). Hank / kaikki Ei muutosta vuoteen Liikennevalojen LED-uusintoja jatkettiin: vanhoja hehkulamppuopastimia korvattiin olemassa olevissa vanhoissa risteyksissä LEDeillä, noin 20 risteyksen vuosivauhdilla. Liikennevalojen uusinnoissa käytettävien LED-yksiköiden ja uusiin risteyksiin tulevien kokonaisten LED-opastimien hankinnoissa yhtenä vertailukriteerinä on energiankulutus (tehontarve). Energiatehokkuus otetaan pääsääntöisesti huomioon arviointikriteerinä suunnittelukilpailuissa. Mm. Kruunuvuorenrannan valot - suunnittelukilpailussa arvostelukriteereinä olivat mm. energiatehokkuus ja elinkaariominaisuudet ja Helsinki Townhouse -suunnittelukilpailun yhtenä kriteerinä oli ekologinen kestävyys. Kyllä, katso edellä. IT-laitteiden hankinnassa noudatetaan kaupungin tekemiä hankintasopimuksia. Työasemien osalta Fujitsu Siemens Computers on ensimmäinen tietotekniikkavalmistaja, joka on ryhtynyt käyttämään

7 Green IT-merkintää. Jotta merkinnän saa, pitää työaseman olla valmistettu halogeenittomista materiaaleista, ohjekirjan tulee olla kloorittomasta paperista, yhden ihmisen on kyettävä purkamaan kone tavallisilla työkaluilla sekä kaikki yli 25 grammaa painavat muoviosat tulee merkitä ISO 11469:2000 -standardin mukaisesti, jotta kierrätettävät muovit ovat tunnistettavissa. Lisäksi virtalähteen tehokkuuden on oltava vähintään 80 prosenttia ja kannettavissa 85 prosenttia, kuormituksen ollessa joko 20, 50 tai 80 prosenttia. Sopimustuotteet ja palvelut, joissa on Hank ympäristökriteerit mukana. Yhteishankinnat, joissa on mukana ympäristökriteerejä ( :ssa ja kpl:ssa), mitä Hank, Stara, Helen ympäristökriteereitä on käytetty? 6. Kuljetukset ja liikkuminen Vastuutaho Vastaus / muutos vuodesta 2010 / hyvän käytännön kuvaus Miten ympäristöasiat on otettu huomioon kuljetuksissa ja liikkumisessa? Henkilökunta käyttää pääsääntöisesti julkisia kulkuvälineitä sekä kodin ja työpaikan välisillä matkoilla että työasiamatkoilla, vain 6 % henkilöstöstä käyttää henkilöautoa. Viraston henkilökunnan autopaikat muuttuivat maksullisiksi vuonna On, vuonna Onko hallintokunta tehnyt liikkumissuunnitelmaa? Käyttääkö hallintokunta CityCarClubia tai muuta Käyttää CityCarClubia, vuodesta 2007 lähtien. yhteiskäyttöautopalvelua? Polttoaineenkulutus litroissa. Polttoaineverot Stara / kaikki Noin litraa. ilmoitetaan liitteessä 2. HUOM! Hallintokunnat raportoivat muut kuin Staralta ostetut polttoaineet. 7. Ympäristöriskit Vastuutaho Vastaus / muutos vuodesta 2010 / hyvän käytännön kuvaus Mitkä ovat hallintokunnan merkittävimmät ympäristöriskit ja miten niitä on pyritty vähentämään ja/tai hallitsemaan? Ei muutosta vuoteen Riskien minimointi kuuluu oleellisesti kaupunkisuunnitteluviraston viranomaistoimintaan. Kaupunkiympäristöä uhkaavien riskien torjuntaan ja vähentämiseen vastataan kaavoituksessa ja sitä tukevissa toiminnoissa yhdessä muiden viranomaisten kanssa edellisissä kohdissa kuvatuilla tavoin.

8