Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Transkriptio

1 Satakuntaliitto Satakunnan maakuntakaava Aloitusvaihe Satakunnan maakuntakaavan Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS/

2 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVAN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS/ Maakuntakaavatoimikunta ( luonnos/ ) Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu ( luonnos/ ) Maakuntahallitus ( OAS/ ) Nähtävillä SATAKUNTALIITTO

3 SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? Mihin maakuntakaavan laatiminen perustuu? Mitä aluetta maakuntakaava koskee? Miten Punkalaitumen siirtyminen Pirkanmaalle vaikuttaa? Mitä asioita maakuntakaavassa käsitellään? Ketkä maakuntakaavan laativat? Mitkä ovat maakuntakaavan oikeusvaikutukset? MITKÄ ASIAKIRJAT OHJAAVAT MAAKUNNAN SUUNNITTELUA? Miten lainsäädäntö ohjaa maakunnan suunnittelua? Miten maakuntasuunnitelma ohjaa Satakunnan kehittämistä? Miten maakunnan sijainti, luonto ja aluerakenne vaikuttavat kaavoitukseen? MITEN MAAKUNTAKAAVAN TAVOITTEET ASETETAAN? Miten valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) on otettava huomioon? Miten valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maakunnallistetaan? Mitä tavoitteita maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa ottamaan huomioon maakuntakaavassa? Mitä konkreettisia tavoitteita maakuntasuunnitelma (-luonnos) antaa maakuntakaavalle? Mitkä ovat maakuntasuunnitelman keskeiset yhdyskuntarakenteen eheyttämistä koskevat tavoitteet MITÄ TIETOPOHJAA ON JO OLEMASSA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDIKSI? Satakunnan seutukaavan 5 tietopohja Euroopan unionin direktiivit ja suositukset Selvitykset MITEN KAAVAN VAIKUTUKSIA ARVIOIDAAN? Mihin asti maakuntarajan yli kaavalla saattaa olla vaikutuksia? Mitä vaikutuksia kaavalla voi olla? Millä menetelmillä vaikutuksia arvioidaan? Laaditaanko valmisteluvaiheessa vertailua varten vaihtoehtoja? KETKÄ VOIVAT VAIKUTTAA KAAVAN LAADINTAAN? Keitä ovat osalliset? Missä vaiheessa ja miten maakuntakaavan laatimiseen voi vaikuttaa? MITEN VIRANOMAISET VAIKUTTAVAT MAAKUNTAKAAVAN LAADINTAAN? Viranomaisyhteistyö MISTÄ SAA TIETOA KAAVOITUKSEN ETENEMISESTÄ? Tiedottaminen ja vuorovaikutus Kaavoituksen aikataulu Yhteystiedot...27 LIITTEET

4 ALKUSANAT Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki on parantanut aiempaan nähden mahdollisuuksia saada tietoa kaavoituksesta, seurata sitä ja osallistua kaavan laadintaan. Lain yhtenä tavoitteena on turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. Tämän asiakirjan tarkoitus on antaa maakuntakaavan asianosaisille ja maakuntakaavasta kiinnostuneille tahoille kuva kaavoituksen etenemi sestä ja vaikutusmahdollisuuksista maakuntakaavatyön eri vaiheissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan muuttaa ja täydentää työn edetessä aina kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen asti. Ajantasainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä internetissä Satakuntaliiton kotisivuilla. Satakunnan maakuntakaava laaditaan viidessä eri vaiheessa, joissa kansalaisilla ja muilla osallisilla on mahdollisuus antaa palautetta ja ottaa kantaa kunkin suunnitteluvaiheen sisältöön ja osallistumismenettelyihin. Vaiheet ovat : I aloitusvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä huhti-toukokuussa 2003 II a tavoite- ja Raportti nähtävillä joulu- tammikuussa II b valmisteluvaihe Vaihtoehtojen vertailu ja arviointi, nähtävillä vuoden 2005 alussa III ehdotusvaihe Maakuntakaavaehdotus virallisesti nähtävillä vuoden 2005 lopulla IV hyväksymisvaihe Maakuntavaltuusto hyväksynee maakuntakaavan keväällä 2006 V vahvistamisvaiheessa maakuntakaava vahvistettavaksi ympäristöministeriöön. Punkalaitumen kunta siirtyy valtioneuvoston päätöksen nojalla (VNp 899/2002) Pirkanmaan maakuntaan Satakuntaliitto laatii kokonaismaakuntakaavan siten, että Satakunnan maakuntakaavan aikataulu voidaan sopeuttaa Punkalaitumen siirtymävaiheessa Pirkanmaan liiton maakuntakaavan kokonaisaikatauluun. Kaavaluonnoksen käsittely ja valmistelu siirtyvät Satakuntaliitosta Pirkanmaan liittoon vuoden 2005 alusta lähtien. Punkalaitumen kunnan asukkaat ja osalliset voivat osallistua alueensa kaavan laadintaan kaikissa vaiheissa tämän asiakirjan mukaan, koska siirtymävaihe ei aiheuta oleellisia muutoksia käytännön osallistumismenettelyihin. Suunnitelmasta annettavien kannanottojen ja mielipiteiden Pirkanmaan liiton käsittelijän osoitetiedot ilmoitetaan erikseen siirtymävaiheessa. Pirkanmaan tekeillä olevaan maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan lisätään Punkalaitumen alueen maakuntakaavan laatimista koskevat tätä asiakirjaa vastaavat osallistumis- ja vuorovaikutus tiedot. Satakunnan maakuntakaavan eri vaiheita koskevien asiakirjojen nähtävillä olosta ilmoitetaan Satakunnan maakuntaliiton virallisissa ilmoituslehdissä ja tarvittaessa muissa alueella ilmestyvissä sanomalehdissä sekä kuntien ilmoitustauluilla ja kirjastoissa. Satakuntaliitto Maakuntahallitus 1

5 1 MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? Maakuntakaava on uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kartalla esitetty yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä. Satakunnan alueelle laadittavan ensimmäisen maakuntakaavan nimi on Satakunnan maakuntakaava 1. Uusi maakuntakaava on seutukaavaa yleispiirteisempi. Maakuntakaavassa keskitytään valtakunnallisiin, ylimaakunnallisiin, maakunnallisiin, seudullisiin ja ylikunnallisiin kysymyksiin. Esitystapa noudattaa ympäristöministeriön kaavamerkintäasetuksen merkintöjä ja ympäristöministeriön oppaan no. 6 (Maakuntakaavan sisältö ja esitystapa) suosituksia kaavamerkintöjen ja määräysten käytöstä. 1.1 Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen suunnitelma Satakunnan maakuntakaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä vaikutusten arvioimisesta. Suunnitelman tarkoitus on antaa maakuntakaavan asianosaisille ja maakuntakaavasta kiinnostuneille tahoille kuva kaavoituksen etenemisestä ja vaikutusmahdollisuuksista maakuntakaavatyön eri vaiheissa.. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa työn edetessä. 1.2 Mihin maakuntakaavan laatiminen perustuu? Vuoden 2000 alussa voimaan tullut maankäyttö - ja rakennuslaki (MRL) on tuonut muutoksia kaavoitukseen ja rakentamiseen. Uudistukset heijastuvat myös maakuntakaavan laadintaan. Kaavajärjestelmä kokonaisuudessaan on muuttunut siten, että maakuntakaava on kuntien yhteisen yleiskaavan ohella ainoa vahvistettava kaavamuoto. Kunnat vastaavat yleis- ja asemakaavoista ja niiden hyväksymisestä. Maakuntakaava ja kuntien yhteinen yleiskaava vahvistetaan ympäristöministeriössä - Valtio- Valtakunnalliset alueidenkäyttöneuvosttavoitteet hyväksyy - Maakunnan liitto laatii ja MAAKUNTAKAAVA hyväksyy - Ympäristöministeriö vahvistaa KUNTIEN YHTEINEN YLEISKAAVA -Kuntien yhteinen toimielin hyväksyy YLEISKAAVA - Ympäristöministeriö vahvistaa - Kunta laatii ja hyväksyy Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaava on ohjeena yleis- ja asemakaavoitukselle. Yleiskaavoituksessa määritellään kunnan yhdyskuntarakenne ja maankäyttö asumisen, työpaikkojen, virkistyksen ja liikenteen tarpeisiin. Yleiskaava on ohjeena asemakaavoitukselle. Asemakaavassa esitetään yksityiskohtaisemmin mm. kuinka paljon ja mitä tonteille saa rakentaa. ASEMAKAAVA - Kunta laatii ja hyväksyy Kuva 1. Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä (YM MRL 2000, Opas 6) 3

6 1.3 Mitä aluetta maakuntakaava koskee? Satakunnan maakuntahallitus päätti käynnistää Satakunnan maakuntakaavan 1. laatimisen. Päätöksen mukaisesti Satakunnan maakuntakaavan suunnittelualueeseen kuuluvat kaikki Satakuntaliiton 28 jäsenkuntaa(vuonna 2003). Maakuntakaava laaditaan koko Satakunnan alueelle, joka kattaa seuraavat seutukunnat: Porin seutukunta, Rauman seutukunta, Kaakkois-Satakunnan seutukunta ja Pohjois- Satakunnan seutukunta ja seuraavat kunnat: Eura, Eurajoki, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kiikoinen, Kiukainen, Kodisjoki, Kokemäki, Kullaa, Köyliö, Lappi, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Pori, Punkalaidun, Rauma, Siikainen, Säkylä, Ulvila ja Vampula. SATAKUNTA Kunnat ja seutukunnat 2003 Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Karvia Honkajoki Merikarvia POHJOIS-SATAKUNNAN SEUTUKUNTA Siikainen Kankaanpää Jämijärvi Pomarkku Noormarkku Lavia Pirkanmaa PORIN SEUTUKUNTA Pori Kullaa Ulvila Kiikoinen Luvia Eurajoki Nakkila Harjavalta Kiukainen Kokemäki Rauma RAUMAN SEUTUKUNTA Lappi Kodisjoki Eura KAAKKOIS-SATAKUNNAN SEUTUKUNTA Huittinen Köyliö Vampula Säkylä Punkalaidun km Varsinais-Suomi S A T A K U N T A L I I T T O Häme Kuva 2. Satakunnan seutukunnat ja kunnat

7 1.4 Miten Punkalaitumen siirtyminen Pirkanmaalle vaikuttaa? Punkalaitumen kunta siirtyy valtioneuvoston päätöksen nojalla (VNp 899/2002) Pirkanmaan maakuntaan Sekä Pirkanmaan liitossa että Satakuntaliitossa on meneillään maakuntakaavan laatiminen, mikä maakunnan vaihdon vuoksi edellyttää erityistoimia Punkalaitumen kunnan osalta. Menettelytavasta on neuvoteltu ympäristö ministeriön, Pirkanmaan liiton ja Punkalaitumen kunnan kanssa. Satakuntaliitto laatii kokonaismaakuntakaavan siten, että Punkalaitumen kunta siirtyy Pirkanmaan maakuntaan 2005, mistä johtuen Punkalaitumen alueelle Satakunnan maakuntakaava laaditaan Pirkanmaan liiton maakuntakaavan kokonaisaikatauluun sopeuttaen. Tarvittaessa Punkalaitumen kaava -alue laaditaan muusta maakunnan alueen suunnittelusta poikkeavasti oman aikataulunsa ja työohjelmansa mukaan, josta tiedotetaan erikseen sekä Pirkanmaan että maakuntakaavan osallistumis- arviointisuunnitelmissa. Kun Satakunnan maakuntakaavatyössä käsitellään Punkalaitumen asioita, kutsutaan maakuntakaavatoimikunnan kokouksiin asiantuntijoiksi Pirkanmaan liiton ja Punkalaitumen kunnan edustajat. Liitteenä 3 on Punkalaitumen alueen maakuntakaavan alustava työohjelma ja aikataulu. 1.5 Mitä asioita maakuntakaavassa käsitellään? Maakunnan suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VN ) huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Satakunnan maakuntakaava laaditaan ns. kokonaiskaavana, joka sisältää kaikki tärkeimmät alue- ja yhdyskuntasuunnittelun osa-alueet. Maakuntakaavassa käsitellään mm. seuraavia asioita: Satakunnan maakuntakaavan aiheet asunto- ja työpaikka-alueet seudullisen liikennejärjestelmän periaatteet maisema-aluekokonaisuudet ja kulttuuriperintö maa- ja metsätalousalueet virkistys- ja suojelualueet kaupan suuryksiköt tai suurmyymälät suuret hankkeet, joilla on maakunnallisia vaikutuksia jätehuolto, vesihuolto, energiahuolto vesi- ja maa-ainesvarojen käyttö 5

8 1.6 Ketkä maakuntakaavan laativat? Maakuntakaavan laatiminen edellyttää monen eri tahon yhteistyötä. Maakuntakaavan laadinnassa tavoitteena on prosessi, johon alueidenkäytön suunnittelijoiden lisäksi alueviranomaisten, muiden alojen asiantuntijat sekä elinkeinoelämän, asukkaiden, maanomistajien kansalaisjärjestöjen edustajat tuovat oman panoksensa ja näkemyksensä. Avointa toimintatapaa edellyttää myös laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999). Laki korostaa kansalaisten mahdollisuutta saada tietoa valmisteltavista asioista. Maakuntakaavaa laadittaessa ollaan lakisääteisessä yhteistyössä ympäristöministeriön ja alueellisen ympäristökeskuksen kanssa. MAAKUNTAVALTUUSTO MAAKUNTAHALLITUS MAAKUNTAKAAVA-TOIMIKUNTA MK-TK MH:n ryhmien edustajat 4 hlöä Asiantuntijoina alueidenkäytön toimialan suunnittelijat aluekehityksen toimialan edustajat SEURANTA- JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI sidosryhmien asiantuntijaedustajat SATAKUNTALIITON MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELIJAT KANSALAIS- OSALLISTUMINEN Tämän OAS:n mukaan SIDOSRYHMÄ- TYÖSKENTELY viranomaiset: ym. Kuva 3. Satakunnan maakuntakaavan laatimisen vuorovaikutusjärjestelmän kuvaus 6

9 Virallisesta päätöksenteosta vastaa Satakunnan maakuntavaltuusto ja hallitus. Maakuntahallituksen nimeämä maakuntakaavatoimikunta ohjaa työn etenemistä. Seutujen, kuntien, viranomaisten ja muiden sidosryhmien näkemykset kootaan kyselyllä, kuntakohtaisilla neuvotteluilla ja lausunnoilla. Kohdassa 6.3 esitetään tarkempi suunnitelma kansalaisten osallistumismahdollisuuksista. Kaavan valmistelutyö tehdään Satakuntaliiton virastossa. 1.7 Mitkä ovat maakuntakaavan oikeusvaikutukset? Maakuntakaavan oikeusvaikutukset kohdistuvat: yleis- ja asemakaavan laatimiseen ja muuttamiseen sekä muihin maankäyttö - ja rakennuslakiin perustuviin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi, viranomaisten toimintaan suunniteltaessa alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päätettäessä niiden toteuttamisesta, rakentamiseen niillä alueilla, joilla on voimassa MRL: 33 :n mukainen rakentamisrajoitus sekä suojelumääräysten kautta muihin rakentamista ja alueiden käyttöä koskeviin toimenpiteisiin. Maakuntakaavan huomioon ottaminen ja edistämisvelvoite koskee kaikkia sellaisia valtion ja kunnan viranomaisia, joilla on katsottava olevan alueiden käyttöön liittyviä suunnittelu- tai toteuttamistehtäviä. Velvoite koskee myös valtion liikelaitoksia. Velvoite koskee myös kuntaa alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisen ohjauksessa mm. siten, että kunnan tulee pyrkiä suuntaamaan kaavoitustaan sellaisille alueille, jotka edistävät maakuntakaavan toteuttamista. 2 MITKÄ ASIAKIRJAT OHJAAVAT MAAKUNNAN SUUNNITTELUA? 2.1 Miten lainsäädäntö ohjaa maakunnan suunnittelua? Satakunnassa on voimassa ympäristöministeriön vahvistama ja lainvoiman saanut Satakunnan seutukaava 5. Maakunnan kehittäminen ja suunnittelu perustuu maakuntasuunnitelmaan, joka on strateginen kehittämissuunnitelma. Maakuntasuunnitelman tavoitteet täsmentyvät ja konkretisoituvat Satakunnan maakuntaohjelmassa. Maankäytön suunnittelussa kehittämisen perusasiakirjana toimii maakuntakaava, joka ohjaa maankäyttöä ja sen toteuttamista. Satakunnan maakuntasuunnitelma on luonnosvaiheessa ja hyväksyttäneen maakuntavaltuustossa kesällä Satakunnan maakuntaohjelma laaditaan vuoden 2003 aikana. Maakuntavaltuusto hyväksynee ohjelman syksyllä Maakunnan suunnittelua ohjaavat maankäyttö - ja rakennuslain sekä alueiden kehittämislain lisäksi seuraavat lait: Ympäristönsuojelulaki (86 / 2000, YSL) Rakennussuojelulaki (60 / 1985) Kirkkolaki (154 / 1993) (asetus valtion omistuksessa olevista rakennusten suojelusta 480 / 1985) Muinaismuistolaki (295 / 1963) Luonnonsuojelulaki ( / ) Ulkoilulaki (606 / 1973) maastoliikennelaki (1710 / 1995) Laki yleisistä teistä (234 / 1954; 133/1999) 7

10 Sähkömarkkinalaki (386 / 1995; 138 / 1999) Metsälaki (1093 / 1996) Kestävän metsätalouden rahoituksesta annettu laki (1094 / 1996) Vesilaki (264/ 1961; 136/1999) Vesihuoltolaki (119 / 2001) Maa-aineslaki (555 / 1981) Kaivoslaki (503 / 1965) Jätelaki (1072 / 1993) Ilmailulaki (281 / 1995) Kemikaalilaki (744 / 1989) Saariston kehityksen edistämisestä annettu laki (494 / 1981). Seuraava kaavio esittää eri asiakirjojen suhteen toisiinsa, sekä lait, joiden perusteella asiakirjojen pääasiallinen sisältö laaditaan. MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ MAAKUNTA- SUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslaki Maakunnan tavoiteltu kehitys Kehittämislinjaukset Aikatähtäys v Alueiden kehi t- tämislaki MAAKUNTA- KAAVA Alueidenkäytölliset ratkaisut Aikatähtäys v MAAKUNTA- OHJELMA Kehittämistoimien suuntaaminen Aikatähtäys 3-5 v (Lähde: YM, Suuntana menestyvä maakunta, 514) Kuva4.Maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja maakuntaohjelman suhde toisiinsa 8

11 2.2 Miten maakuntasuunnitelma ohjaa Satakunnan kehittämistä? Maakuntasuunnitelmaluonnoksessa kehittämisen visioksi on valittu vaihtoehto VISIO KARHUN KÄMMEN LYÖ, jonka pääkohdat ovat seuraavat (MH käsittelee ): 1. Satakunta on itsenäinen ja asukkailla on hyvä elämä Vuonna 2030 Satakunnan maakunta on edelleen itsenäisenä olemassa. Aktiivisesti toimivat satakuntalaiset ovat sitoutuneet ja motivoituneet oman maakuntansa kehittämiseen hyvän elämän turvaamiseksi tasapuolisesti kaikille maakunnan asukkaille. Satakunnassa asuu noin asukasta, joista osa on maahanmuuttajia. Satakunnan toimijat ovat verkottuneet paitsi keskenään myös naapurimaakuntien toimijoiden kanssa sekä laajemmin Suomessa ja kansainvälisesti. Maakunta on aktiivinen toimija erityisesti Euroopan kasvualueen Itämeren piirissä. 2. Satakunnan kilpailukyky on vahvistunut Työllisyys on valtakunnan keskiarvossa, maakunnassa on edelleen vahva perusteollisuus ja pienten ja keskisuurten yritysten - erityisesti palvelualan yritysten - määrä on lisääntynyt. Satakunta on keskeinen osa elintarviketalouden ja -teollisuuden Suomea. Satamat palvelevat koko maan vientiteollisuutta. Maakunnan kilpailukyky on vahvistunut. Satakunta on yhtenäinen työmarkkina-alue, jonka osia kehitetään tasapuolisesti. 3. Koulutus on monipuolista ja laadukasta Monipuolinen innovaatioympäristö edistää perusteollisuuden sekä pienen ja keskisuurenyritystoiminnan uusiutumista. Maakunnassa on monitieteinen opiskelijan ja työntekijän verkostoyliopisto sekä eri puolilla maakuntaa toimiva ammattikorkeakoulu, jotka yhdessä muodostavat satakuntalaisen korkeakoululaitoksen. Toisen asteen ammatillinen koulutus vastaa julkishallinnon ja yritystoiminnan työelämän tarpeita. Peruskoulutus on kunnossa. Teknologian kehittyminen ja virtuaalitoimintojen hyödyntäminen koulutuksessa ja työelämässä ovat lieventäneet fyysisten etäisyyksien ongelmaa ja luoneet tasapuoliset kehittymismahdollisuudet maakunnan asukkaille. 4. Maaseudun vetovoima on lisääntynyt Satakunta saa väestöpohjaansa vastaavan osuuden valtion määrärahoista. Koulutus- ja tutkimusjärjestelmään panostetaan ja liikennejärjestelmää kehitetään määrätietoisesti. Koko maakunta on edelleen asuttu. Satakunnan alue- ja yhdyskuntarakenne on eheä, jota tukee maaseudun elinvoimainen kyläverkosto. Maakunnan sisäiset kehityserot ovat tasoittuneet. Maaseutu on elinvoimainen ja vetovoimainen osa maakuntaa, jossa taajamat ja haja-asutusalueet ovat vuorovaikutuksessa keskenään. 5. Kulttuuri ja luonto ovat vahvistaneet hyvää imagoa Kulttuuri- ja luonnonympäristöä on kehitetty kestävän kehityksen periaatteella. Vesien tilan huononeminen on saatu pysäytettyä. Kulttuurisektorista on tullut merkittävä elinkeinopoliittinen toimiala. Kulttuuri on monipuolisesti ja vetovoimaisesti tuotteistettu ja markkinoitu. Maakunnan yleinen vetovoima ja imago on vahvistunut. 9

12 2.3 Miten maakunnan sijainti ja aluerakenne vaikuttavat kaavoitukseen? SATAKUNTA Aluerakenne Pohjanmaa Merikarvia Merikarvianjoki Pohjanlahti Pori Luvia Nakkila Harjavalta Eurajoki Rauma Lappi Eurajoki Siikaisjärvi Pomarkku Noormarkku Lavia Ulvila Kullaa Kiikoinen Kiukainen Kokemäki Eura Köyliö Karvianjärvi Etelä-Pohjanmaa Karvia Honkajoki Siikainen Kankaanpää Jämijärvi Jämijärvi Isojärvi Lapinjoki Leväsjoki Karhijärvi Joutsijärvi Kokemäenjoki Huittinen Kodisjoki Vampula Säkylä Karvianjoki Sääksjärvi Köyliönjärvi Puurijärvi Loimijoki Punkalaitumenjoki Pirkanmaa Punkalaidun Pyhäjärvi Koskeljärvi km S A T A K U N T A L I I T T O Varsinais-Suomi Häme Maakunnan tasapainoinen aluerakenne ja sen sijainti Pohjanlahden länsirannikolla luovat hy vät suunnittelun lähtökohdat. Maakuntakaavassa pyritään entisestään vahvistamaan näitä Satakunnan luontaisia vahvuuksia maankäyttö - ja verkostova- yhdyskuntatekniikan rauksin. Samoin pyritään varmistamaan se, että tulevaisuudessakin maakunnan ympäristön kilpailuvaltteina säilyvät alueen kansallispuistot, monipuoliset ja arvokkaat luontokohteet, hyvälaatuiset pohjavedet sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema -alueet ja kulttuuriympäristöt. Näin maakuntakaava osaltaan turvaa monimuotoisen ja hyvän elinympäristön säilymisen maakunnan tulevillekin asukkaille kestävän kehityksen ohjaamin keinoin. Taajama-alueilla maakuntakaavan keskeisenä lähtökohtana on taloudellinen yhdyskuntarakenne. Kuva 5. Satakunnan aluerakenne Kaikessa maankäytössä pyritään ensisijaisesti hyödyntämään olevia verkostoja ja rakenteita. Uudet rakentamisalueet pyritään sijoittamaan välittömästi nykyisen rakenteen yhteyteen ja välialueille. Maakunnan omat tavoitteet ja sisällöllinen laajuus muotoutuu kaavaprosessin kuluessa vuorovaikutteisen suunnittelun kautta. Uusi maakuntakaava korvaa Satakunnan seutukaavan 5 sekä aiemmista seutukaavoista voimassa olevat alueet. 10

13 3 MITEN MAAKUNTAKAAVAN TAVOITTEET ASETETAAN? Maakuntakaavan perustavoitteet määritellään maankäyttö- ja rakennuslain valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä maakuntakaavan sisältövaatimusten (MRL 28 ) pohjalta Satakunnan maakunnalliset olosuhteet ja erityistarpeet huomioiden. Maakunnallisten tavoitteiden määrittelyssä perustana on Satakunnan maakuntasuunnitelman strategiset linjaukset sekä tarvittaessa tulevasta maakuntaohjelmasta yksityiskohtaisemmat seutu ja / tai kuntakohtaiset erityistavoitteet. Luonnollisesti yhtenä keskeisenä lähtöaineistona on voimassa olevan Satakunnan seutukaavan 5 tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet. Maakuntakaavan tavoitteet asetetaan nähtäville ja lausuntokierrokselle talvella Miten valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) on otettava huomioon? Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen ja huomioon ottaminen Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (MRL 24 1 mom.) (Yleistavoitteilla 24 2 mom. oikeusvaikutus Valtion (MRL vain yleispiir- viranomaiset 24 teisiin kaavoihin 2 mom.) Maakuntakaava (MRL 32 ) Yhteistyö Yleiskaava (MRL 42 ) Asemakaava Valtakunnallista alueidenkäyttötavoitteista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet päättää valtioneuvosto. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka ovat periaatteellisia yleistavoitteita tai erityistavoitteita tai kaavoitusta koskevia vel voitteita tai reunaehtoja ja ne täsmentyvät kaavoitusprosessin kautta. Tavoitteiden ryhmittely 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkisty skäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuoto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Kuva 6. Valtakunnallisten alueiden käyttö - tavoitteiden toteuttaminen (YM MRL 2000, Opas 6) Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava tavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. (MRL 24 ) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kohdennetaan kaavoitustyön kuluessa maakuntakaavan konkreettisiksi tavoitteiksi ja maankäyttöratkaisuiksi vuorovaikutteisen prosessin kautta. 11

14 3.2 Miten valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maakunnallistetaan? Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen maakuntakaavoituksessa! Tavoitteet konkretisoidaan ensisijaisesti maakuntakaavoituksessa! Maakuntakaavoituksessa tavoitteet sovitetaan maakunnallisten ja paikallisten olosuhteiden ja tavoitteiden kanssa! Tavoitteet välittyvät kuntien kaavoitukseen pääosin maakuntakaavan ohjausvaikutuksen välityksellä! Maakuntakaavoituksen ajantasaisuus on välttämätöntä tavoitteiden toteuttamisen edistämiseksi! Myös maakuntasuunnitelmassa ja ja maakuntaohjelmissa otetaan huomioon tavoitteet ja edistetään niiden toteuttamista Valtakunnallisissa tavoitteissa ei erikseen korostu mitään konkreettisia erityisesti Satakuntaa koskevia erityistavoitteita. Siten valtakunnalliset tavoitteet toimivat lähinnä maakuntakaavan suunnittelua ohjaavina hyvän aluesuunnittelun periaatteina maakuntakaavan. kokonaisrakennetta, elinympäristön laatua, virkistystä ja suojelua sekä yhdyskuntateknistä verkkoa koskevissa aluevarausratkaisuissa Maakuntakaavan aluevarausten kautta valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet siirtyvät kuntakaavoituksen tavoitteiksi. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita konkretisoidaan maakuntakaavan aluevarauksiin liittyvillä suunnittelu- ja rakentamismääräyksillä. Valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti kiinnitetään Satakunnan maakuntakaavassa erityistä huomiota koko maakunnan aluerakenteen (esim. palveluverkon kattavuuden tu rvaaminen, väestö - ja työpaikkakehitykseltään taantuvat alueet) tasapainoiseen kehittämiseen sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista tukeviin ratkai- suihin. (uudet vetovoimaiset työpaikka-alueet, toimiva liikenne- ja kuljetusverkosto jne.) Tavoitteena Satakunnassa on eheyttää yhdyskuntarakennetta, rakentaa ihmisen mi ttaisia ympäristöjä ja välttää luonnon pirstoutumista. Yhdyskuntarakennetta eheyttämällä voidaan turvata kaikkien väestöryhmien palveluja ja liikkumismahdollisuuksia. Päivittäinen liikkumistarve ylittää usein kuntarajat, joten seudulliset tarkastelut ovat välttämättömiä. Uusien rakentamisalueiden sijoittelussa aina selvitetään joukkoliikenteen toteuttamismahdollisuudet. Väestöltään vähenevillä seuduilla korostuvat yhdyskuntarakenteen kokonaishallinta (esim. olevien keskusten tukeminen), palvelujen saatavuus ja tarkoituksenmukainen sijoittelu (esim. palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestö - ryhmien saavutettavissa). Valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti Satakunnan maakuntakaavassa asetetaan tavoitteeksi luonnon monimuotoisuuden turvaaminen (esim. riittävän laajojen ja monipuolisten alueiden varaaminen suojeluun ja kansallispuistojen toteutuksen edistäminen) sekä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien maisema-alueiden ja kulttuuri- ympäristöjen vaaliminen. (esim. tiedon levittäminen maisemanhoidon kysymyksistä ja kulttuuriperinnön hoidosta). 12

15 3.3 Mitä tavoitteita maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa ottamaan huomioon maakuntakaavassa? Maakuntakaavan keskeiset sisällölliset tavoitteet on määritelty maankäyttö- ja rakennuslaissa. MRL:n 5 :n mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueidenkäytön taloudellisuutta; 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Maakuntakaavan sisältövaatimuksista säädetään myös maankäyttö - ja rakennuslain 28 :ssä: Maakuntakaavaa laadittaessa on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. kaava on mahdollisuuksien mukaan sovitettava maakuntakaava -alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Luonnonsuojelulain mukaisten luonnonsuojeluohjelmien ja - päätösten sekä maisema-aluetta koskevien perustamispäätösten tulee olla ohjeena kaavaa laadittaessa. Lisäksi maakuntakaavassa on kiinnitettävä erityistä huomiota: 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä alueidenkäytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajille tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. Mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. 13

16 3.4 Mitä konkreettisia tavoitteita maakuntasuunnitelma (-luonnos) antaa maakuntakaavalle? Maakuntasuunnitelmaluonnoksessa on luotu strategiset tavoitteet, jotka ovat perustana maakuntakaavalle. Maakuntasuunnitelmassa on osoitettu maakunnan tavoiteltu kehitys. Se on maakunnan liiton hyväksymä ja sen johdolla valmisteltu pitkän aikavälin strateginen asiakirja, jossa määritellään alueen eri toimijoiden yhteistyöhön perustuvan valmistelun tuloksena maakunnan kehityksen tavoitteet ja strategiat niiden toteuttamiseksi. Maakuntasuunnitelma kuvaa maakunnan tahtoa alueen kehittämisessä. Satakunnan maakuntavaltuusto on hyväksynee maakuntasuunnitelman kesällä Kokonaisuutena maakuntasuunnitelman kehittämisstrategia lähtee kestävän kehityksen mukaisesta, tuottavasta ja ekologisesti kestävästä ympäristön käytöstä. Maakuntasuunnitelmassa on konkreettisina tavoitteina esitetty mm. seuraavia kehittämiskohteita: 1. Satakunta hyvinvoinnin kärkialueena: Turvallinen ja viihtyisä elinympäristö sekä edullinen asuminen, Asukaslähtöinen, laadukas palvelutarjonta, Hyvinvointi- ja terveysteknologian osaaminen sekä verkottunut yhteistyö 2. Ympäristö ja aluerakenne kehittämisen perustana: Menestyminen edellyttää hyvää ympäristöä, Kunnat erikoistuvat ja seudut vahvistuvat, Perusteollisuus, monipuoliset elinkeinot ja toimivat verkostot antavat pohjan, Yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen kiinnitetään huomiota 3. Elinvoimainen maaseutu hyvän aluekehityksen takaajana: Maaseudun pienyritysten verkostoja vahvistetaan, Innovatiivisuutta aktivoidaan verkostojen ja ihmisten välisen kanssakäymisen kautta, Liikenneyhteyksiä ja järjestelmiä sekä tietoliikennettä kehitetään, Osaamista vahvistetaan ja panostetaan erityisesti jo kehittyneiden osaamiskeskittymien toimintaan, Maaseudun pysyvän runkoasumisen säilymistä tuetaan, myös kakkosasumisen edellytyksiä vahvistetaan, Riittävät peruspalvelut turvataan. 4. Vireä yritystoiminta kilpailukyvyn ehtona: Inhimillistä pääomaa lisätään jatkuvasti, maakunnallista ja seudullista innovaatioverkostoa ja - järjestelmää kehitetään ja laajennetaan, yrityskeskittymiä rakennetaan ja kehitetään edistämällä verkottumista, Julkisia ja yksityisiä palveluita turvataan ja kehitetään, Edistetään alihankintaverkostoja, Maakunnan saavutettavuutta parannetaan, Maakunnan keskeisten kehittämisorganisaatioiden sosiaalista pääomaa ja resursseja lisätään, Satakunnan imagoa ja tunnettuutta parannetaan 14

17 5. Innovaatio- ja osaamisjärjestelmä elinkeinoelämän kehittämisen tukena Uusia koulutusmalleja ja väyliä kokeillaan, Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä kehitetään valtakunnallisena edelläkävijänä, Innovaatiojärjestelmää vahvistetaan ja terävöitetään ja suunnataan alueellisesti tasapuolisesti osaamiskeskittymiin, Yliopistokoulutuksessa kehitetään edelleen kansainvälisiä, kansallisia ja alueellisia vahvuusaloja, Korkea-asteen ja toisen asteen yhteistyötä lisätään, myös toisen asteen oppilaitosten yhteistyöhön ja koulutuksen koordinointiin kehitellään uusia malleja, koulutustarpeiden ennakointijärjestelmää kehitetään. 6. Satakunta tekee tulosta kulttuurimaakuntana Lasten ja nuorten vapaa-ajan palveluita ja kulttuurista nuorisotyötä lisätään, Satakunnan matkailun markkinointiin ja koordinointiin panostetaan, Kulttuurihistoria, tapahtumat ja taidekohteet kehitetään kulttuurimatkailun kärkituotteiksi, Meren Maakunnan identiteettiä vahvistetaan nostamalla esiin Satakunnan ainutlaatuinen kulttuuriperintö ja toteutetaan kulttuurin tuotannon Satakunta lisäämällä koordinointia ja verkostoitumista, Ammattitaidetta ja ammattimaisesti ohjattua kulttuurin harrastamista tuetaan, lasten ja nuorten kulttuuria ja kansainvälistymistä tuetaan, Elinympäristöä kehitetään liikuntaan aktivoivaksi lähiliikuntapaikkojen kautta, rannikon, Kokemäenjoen ja muiden vesistöjen tuotteistaminen kehitetään luontomatkailun kärjiksi, Kulttuuriteollisuutta ja yrittäjyyttä tuetaan. 3.5 Mitkä ovat maakuntasuunnitelman keskeiset yhdyskuntarakenteen eheyttämistä koskevat tavoitteet? Yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen kiinnitetään huomiota Satakunnan aluerakenne tarjoaa monipuoliset edellytykset yhdistää asuminen, työ, palvelu- ja luontohakuisuus tavoilla, jotka ilmentävät ja toteuttavat erilaisia elämäntyylejä. Koko maakunnan asuttuna pitäminen ja ihmisten palvelujen turvaaminen edellyttää, että yhdyskuntarakennetta hajauttavia toimenpiteitä vältetään. Tavoitteena on monipuolinen taajamaverkosto sekä maaseudun asuttuna pitäminen täydentämällä ensisijaisesti olemassa olevaa taajama- ja kyläverkkoa sekä rakennuskantaa. Hajaasutuksen sijoittamista ohjataan suunnitelmallisesti siten, että myös se tukee olemassa olevan palveluverkon säilymistä eikä heikennä muulle maankäytölle asetettuja tavoitteita. Yhdyskuntarakenteesta johtuvat kustannukset pidetään kohtuullisina ja ympäristön laatua parannetaan edelleen. Taajamia kehitetään kunnallistalouden ja asukkaille aiheutuvien kustannusten kannalta edullisesti sisäisen kasvun periaatteella. Uuden perusrakenteen rakentamista vältetään, jos se on mahdollista korvata jo tehtyjen investointien käyttötehokkuutta lisäämällä. Suunnittelussa panostetaan kaavatalouteen ja maakuntakaavan ohella laaditaan seudulliset yleiskaavat, joissa keskeisinä teemoina ovat kaavatalous, elinkeinoelämän edellytysten parantaminen ja ympäristön laatu. Liikennejärjestelmäsuunnittelu kytketään kaavatyöhön. 15

18 Yhdyskuntarakenteen eheyttämistä edesautetaan kehittämällä kuntien keskusten vetovoimaa asuin- ja työympäristönä sekä olemassa olevien kylien vahvuuksia. Hyvin suunniteltu rantarakentaminen ja maaseudun uudisrakentaminen vahvistavat omalta osaltaan maakunnan vetovoimaa ja maaseudun asuttuna pitämistä. Tavoitteena yhdyskuntarakenteessa on pitää koko maakunta asuttuna. Maaseudulle ja hajaasutusalueelle muutetaan ympäri stön laadun, suurten tonttien, asumisen väljyyden ja yksilöllisten rakentamismahdollisuuksien perusteella, joihin luodaan myös Satakunnassa edellytyksiä. Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä on tärkeää luoda monenlaisia vaihtoehtoja asumiselle sekä edellytyksiä erilaisille elämäntavoille. Maaseudulla asuminen ja toimiminen mahdollistaa monien kestävän kehityksen rakentamisratkaisujen sekä energia- ja jätehuoltojärjestelmien toteuttamisen. Tästä syystä rakentamismahdollisuudet myös haja-asutusalueelle on tärkeää turvata. Myös näillä asioilla on tärkeä merkitys yhdyskuntarakenteen muotoutumisen perusteina, kun yhdyskuntarakenteen kehittämistä linjataan, eikä ainoastaan yhdyskuntataloudellisilla kustannuksilla. Kehittämispolut: Toimenpiteet kohdennetaan seuraaviin painopisteisiin: Yhdyskuntarakenteesta aiheutuvat kustannukset pidetään alhaisina Suunnittelussa panostetaan kaavatalouteen Kuntien keskusten ja kylien vetovoimaisuutta kehitetään Haja-asutuksen roolia osana kestävää kehitystä vahvistetaan Maakuntakaavan tavoitteet täsmentyvät prosessin tavoitevaiheen aikana syksyllä 2003 ja maakuntahallitus hyväksyy ne erikseen. 16

19 4 MITÄ TIETOPOHJAA ON JO OLEMASSA SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDIKSI? 4.1 Satakunnan seutukaavan 5 tietopohja Keskeisenä lähtöaineistona maankäytöllisissä ratkaisuissa on voimassa oleva Satakunnan seutukaava 5. Maakuntakaavaa laadittaessa arvioidaan nykyisen seutukaavan aluevaraukset ja niihin sisältyvät muutostarpeet. Maakunnan kehitystä kuvaavat tilastolliset aineistot ja laskelmat sekä trendit muodostavat perustan maankäyttövarausten muutostarpeiden arvioinnille. Asumiseen, palveluihin, liikenteeseen, elinkeinoihin ja ympäristöön liittyviä kysymyksiä on selvitetty laajasti maakuntakaavoitustyön pohjaksi vuosien ajan ja selvitystyötä jatketaan, tarkistetaan ja täydennetään suunnittelutyön kuluessa. Selvityksien ja hankeraporttien tietopohjan sisältöä, laajuutta ja kattavuutta on analysoitu valtakunnallisten tavoitteiden valossa Satakuntaliitossa lisäselvitystarpeiden kartoittamiseksi. 4.2 Euroopan unionin direktiivit ja suositukset Euroopan unionin luonto - ja lintudirektiiviin perustuva NATURA 2000 ohjelma ja Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat, ESDP (European Spatial Development Perspective) ovat keskeisiä lähtökohta- ja tavoiteaineistoja maakuntakaavalle. NATURA ohjelma on tarkasti määriteltyihin alueisiin liittyvä luonnonsuojelua ja eliölajien elinympäristöjä koskeva ohje. ESDP on suositus, joka on ryhmitelty kolmeen pääryhmään: 1. tasapainoisen ja monikeskuksisen kaupunkijärjestelmän luominen sekä kaupungin ja maaseudun välisen suhteen uudistaminen, 2. infrastruktuurin ja tiedon yhdenmukaisen saatavuuden 3. varmistaminen ja luonnon ja kulttuuriperinnön järkevä hoito ja suojeleminen. Vesipuitedirektiivi linjaa ja yhtenäistää vesiensuojelutoimia jäsenmaissa vuosikymmeniksi eteenpäin. Vesipuitedirektiivin tarkoituksena on turvata vesien koko eliöstön hyvinvointi sekä erilaisten vesien käyttömahdollisuudet. Direktiivi ympäristön melun arvioinnista ja hallinnasta hyväksyttiin kesällä Sen tavoitteena on määritellä yhteinen toimintamalli, jonka avulla ympäristömelulle altistumisen haitallisia vaikutuksia ihmisen terveyteen vältetään, ehkäistään ja vähennetään. Myös muut Euroopan ja maailmanlaajuiset ympäristöpolitiikkaan ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät kansainväliset sopimukset ja suositukset ovat globaaleja ja Euroopan laajuisia tavoitteita ja tausta -aineistoja maakuntakaavalle. 4.3 Selvitykset Maakuntakaavan lähtökohta -aineistoja voimassa olevan seutukaavan ohella ovat valmiit tai valmisteilla olevat eri toimialoja koskevat suunnitelmat ja selvitykset. Satakuntaliitossa on laadittu erillinen analyysi tarvittavista lisäselvityksistä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden perusteella sekä arvioitu olemassa olevien selvitysten riittävyys, kattavuus ja ajanmukaisuus. Tähän asiakirjaan on luetteloitu aiemmin tehdyt, meneillään olevat maakuntakaavoitusta palvelevat selvitykset ja tämän hetkinen arvio lisäselvitysten tarpeesta. Lisäselvitystarpeita voi tulla esiin maakuntakaavan lähtökohtatietoja tarkennettaessa sekä osallistumisprosessin aikana. 17

20 Satakuntaliiton julkaisusarjassa olevia selvityksiä, joita on tehty Satakunnan seutukaavan 5 laatimisen jälkeen: Satakunnan tietoverkko Satakunnan luonnonsuojeluselvitys osaraportti I: Luonnontilahallinnon opas, -osaraportti II: Luontokartoitusaineisto Satakunnan matkailustrategia vuosille Liikenteen kehittämistarpeet Porin seudulla 2000 Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, 2002 Luonnontilan hallinnan talous: luonnonarvokaupan kehittämishankkeen raportti, 2002 Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen, loppuraportti valmistuu Muita selvityksiä: Hämeenkankaan-Pohjankankaan harjuselvitys, v (LoSyk) Satakunnan energiatase ja energiatuotannon kasvihuonepäästöt 1999 /Satakunnan energiatoimisto Karvianjoen vesistöalueen turvetuotannon vesiensuojelun toimenpideohjelma, v (LoSyk) WFA:n luontomatkailunstrategia, v Pohjavesialuekansiot kunnittain, v (LoSyk) Pohjavedet Lounais-Suomessa, v (LoSyk) Alueellisen jätesuunnitelman tarkistus, v (LoSyk) Suomen tärkeät lintualueet FINIBA, v (BirdLife ja SYKE) Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisstrategia 2002 (LoSyk) Natura 2000 aineistot Porin lentoasema: Lentomelualueet 1998 ja 2010, v Rauman Kokemäen alueen vesihuollon yleisselvitys 1994 Pohjois-Satakunnan vedenhankinnan yleissuunnitelma 1997 Kokemäenjokilaakson vesihuollon kehittämissuunnitelma 2002 Huittisten Loimaan seudun alueellisen vesihuollon kehittämissuunnitelma (laadinta käynnissä) Lisäksi vuonna 2003 on käynnissä selvityksiä ja hankkeita, joilla on merkitystä myös maakuntakaavoituksen kannalta: Luonnonarvokaupan kokeilun käynnistyminen Satakunnassa v Moreenimuodostumien valtakunnallinen inventointiprojekti (MORMI), valmistuu v (YM, GTK) Maakäyttö maaseudun kehittämisessä -hanke (päättyy huhtikuussa 2003 Lounais-Suomen metsäkeskus) Satakunnan vesistöjen tilan parantamisohjelma, SATAVESI, (käynnistyi v.2002). Kallioainesten oton reunaehdot Satakunnassa (Satakunnan luonnonsuojelupiiri) Porin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tuulivoimalalle soveltuvien alueiden määrittely /Länsituuli-projekti Melutasoltaan hiljaisten alueiden pilotti selvitys Satakunnassa / HiljaPiSa-projekti Länsi-Suomen alueen luonnonvarasuunnitelman tarkistus käynnistynee toukokuussa 2003 (Metsähallitus) 18

21 Seuraavissa suunnitteluvaiheissa täydennetään Satakunnan rakennusperintökohteet, laaditaan kyläverkkoselvitys, viher- ja virkistysalueverkko sekä analysoidaan alue- ja yhdyskuntarakenteen muutosta YKR-aineistolla. Selvitysten riittävyyttä arvioidaan työn kuluessa ehdotusvaiheeseen asti. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maankäyttö - ja rakennuslaki löytyvät osoitteesta: 19

22 5 MITEN KAAVAN VAIKUTUKSIA ARVIOIDAAN? 5.1 Mihin asti maakuntarajan yli kaavalla saattaa olla vaikutuksia? SATAKUNTA Vesistöjen valuma-alueet Lähde: SYKE/2002 Pohjanmaa yhteen sovitetaan liittojen välisissä neuvotteluissa. Etelä- Pohjanmaa Laadittavan maakuntakaavan välittömät vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Satakunnan maakuntaan. Maakuntakaavan luonteesta johtuen ja tarkastelu näkökulman perusteella vaikutusalue on kuitenkin maakuntaa laajempi. Luontainen vaikutusalue ulottuu naapuriliitojen alueelle. Asiointi- ja työmatkaliikenne voivat suuntautua maakuntarajan yli lähimpiin kuntakeskuksiin. Tietyissä tapauksissa vaikutusalue saattaa kehittämi s- vyöhykkeinä ulottua tätäkin laajemmalle alueelle. Pirkanmaa Valtakunnallisten yhdyskuntateknisen verkon varausten, kuten päätie- ja energiansiirtoverkoston osalta välilliset vaikutukset ulottuvat edellä kuvattua laajemmalle alueelle. Kuva7. Satakunnan vesistöjen valuma-alueet km S A T A K U N T A L I I T T O Varsinais-Suomi Häme Satakunnan laajojen vesireittien ja niiden valuma-alueiden myötä vaikutusalueiksi tulevat myös Kokemäenjoen ym. Pohjanlahteen laskevien reittien valuma-alueet. Ylimaakunnalliset kysymykset käsitellään ja 5.2 Mitä vaikutuksia kaavalla voi olla? Vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon maakuntakaavan tehtävä ja tarkoitus sekä aikaisemmin tehdyt selvitykset siinä laajuudessa, että maakuntakaavan toteuttamisen vaikutuksia voidaan arvioida riittävässä määrin: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta - ja energiatalouteen sekä liikente eseen kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön 20

23 Olemassa oleva ja suunniteltu yhdyskuntatekninen verkosto on merkittävin ympäristövaikutusten aiheuttaja. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat liikenne ja eri toimintojen maankäytöllinen sijoittuminen, päästöt, yhdyskuntarakenteen ympäristölliset ja sosio-ekonomiset vaikutukset sekä luonnonvarojen käytön vaikutukset. Maakuntakaavan vaikutuksia arvioidaan erityisesti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan sisältövaatimusten (maankäyttö - ja rakennuslaki 28 ) näkökulmasta. NATURA 2000 ohjelman alueisiin kohdistuvia vaikutuksia varaudutaan myös arvioimaan (LSL 10 luku). Kaavatyön kaikissa vaiheissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että kaavan toteuttaminen ei merkittävästi heikennä Natura 2000 verkoston kohteiden luonnonarvoja. Samoin arvioidaan tarvittaessa vaikutuksia luonnonsuojelulain 29 :n suojeltuihin luontotyyppeihin. Muina selvitysvelvoitteina voivat nousta esiin luonnonsuojelulain 47 :n suojeltavat lajit, 49 :n Euroopan yhteisön lajinsuojelua koskevat erityissäännökset sekä muinaismuistolain mukaiset kohteet. 5.3 Millä menetelmillä vaikutuksia arvioidaan? Vaikutusten arvioinnin menetelmät Maakuntakaavan toteuttamisen vaikutukset arvioidaan maankäyttömuodoittain ja tarpeen mukaan aluekohtaisesti. Koko kaavan toteuttamisen yhteisvaikutukset arvioidaan kokonaisuutena kaavalle asetettujen sisältövaatimusten näkökulmasta ja raportoidaan kaavaselostuksessa. Kokonaisvaikutukset hahmotellaan synteesinä kaikesta saadusta aineistosta. Vaikutusten arviointi kulkee täydentyvästi läpi koko kaavan valmisteluprosessin. Valmisteluvaiheessa vaikutuksista tehdään osallisten käsittelyyn väliraportti. Vaikutusten arviointimenetelmänä käytetään suunnitteluaineistoon perustuvia asiantuntija-arvioita, joita käsitellään muun muassa seutukunnittaisissa tilaisuuksissa. Lausuntojen ja mielipiteiden käsittely on myös keskeinen osa vaikutusten arviointia. Suunnittelun ja maankäytön eri osa-alueista on jo nykytilanteessa runsaasti suunnittelu- ja inventointiaineistoa. Aineistosta on laadittu erillinen selvitys, joka on nähtävillä tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman ohella. Valmis aineisto otetaan huomioon ja hyödynnetään suunnittelussa maankäyttö - ja rakennuslain 1 :n mukaisesti. Olemassa olevan aineiston ajantasaisuus tarkistetaan. Tarvittaessa tehdään lisäselvityksiä. Aiemmissa suunnitteluvaiheissa tehtyjen arviointien riittävyys on keskeinen kysymys erityisesti isoissa infrastruktuurihankkeissa, kuten tie-, lentokenttä -, jätehuolto - ja energiansiirtoverkostojen sekä myös turvetuotannon aluevarauksissa. Vaikutusarviointien täydentämisestä sovitaan viranomais- ja yhteistyötahojen neuvotteluissa. Vaikutusten arviointi on keskeinen osa vuorovaikutteista suunnittelua. Arviointiin voi vaikuttaa maakuntakaavan valmistelun eri vaiheissa (katso kohta 6.2). Maakuntakaavan vaikutusten käsittely eri vaiheineen muodostaa prosessin, joka muokkaa suunnittelutyön edetessä osaltaan kaavan sisältöä. 21

24 5.4 Laaditaanko valmisteluvaiheessa vertailua varten vaihtoehtoja? Vaihtoehtoiset kaavaratkaisut Maakuntakaavoituksen vaihtoehtoina tarkastellaan ensisijaisesti nykyisen seutukaavan maankäyttöra t- kaisujen muutostarpeita. Vaihtoehtoisia maankäyttöratkaisuja sisältyy hankekohtaisiin selvityksiin, jotka ovat lähtöaineistona kaavaprosessissa. Vaihtoehdot tarkentuvat maakuntakaavan tavoitteisiin perustuen työn myöhemmissä vaiheissa. Vaikutusten arvioimisessa maakuntatasolla otetaan huomioon kaavan luonne, tehtävä ja tarkoitus. Maakuntakaavan sisällöllisen syvyyden vaikutusten arviointi painottuukin maakunnallisesta ja ylimaakunnallisesta näkökulmasta tehtävään arviointiin. Valmisteluvaiheessa esille nousevien vaihtoehtojen vaikutukset arvioidaan ja esitetään siten, että vaihtoehdot ovat vertailtavissa keskenään. Tällaisia tarkasteluja voi liittyä esimerkiksi merkittäviin liikenne- tai taajamaratkaisuihin. 22

25 6 KETKÄ VOIVAT VAIKUTTAA KAAVAN LAADINTAAN? 6.1 Keitä ovat osalliset? Osallistumis- ja arviointisuunnitelman on tarkoitus antaa maakuntakaavan asianosaisille ja maakuntakaavasta kiinnostuneille tahoille kuva kaavoituksen etenemisestä sekä vaikutusmahdollisuuksista maakuntakaavatyön eri vaiheissa. Maakuntakaavan vuorovaikutteiseen valmisteluun toivotaan osallistuvan kaikkien niiden asianosaisten ja sidosryhmien, henkilöiden ja yhteisöjen, jotka ovat kiinnostuneet maakunnan kehittämisestä tai haluavat vaikuttaa itseänsä koskeviin asioihin maakuntakaavan laatimisessa. Maankäyttö - ja rakennuslain mukaisesti Satakunnan maakuntakaavoitusprosessissa osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen tai työtekoon tai muihin oloihin saattaa kaavoituksella olla huomattavaa vaikutusta. Periaatteena on, että kaikilla osallisilla halutessaan on mahdollisuus sanoa mielipiteensä ja tulla kuulluiksi maakuntakaavaa laadittaessa. Vuorovaikutteinen suunnittelu käynnistyy tämän raportin nähtävillepanon ja lausuntokierroksen myötä huhtikuussa Satakunnan maakuntakaavoitusprosessissa mukana olevia kunta- ja viranomaistahoja ovat mm. seuraavat julkisia tehtäviä hoitavat yhtiöt ja yhteisöt: Maakuntakaavoitukseen osallisia maankäyttö - ja rakennuslain ( 63 )mukaan : Maanomistajat Maanomistajat Maanomistajia edustavat yhteisöt sekä kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset tai viranomaisluontoisia julkisia tehtäviä hoitavat yhtiöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (esim. maaseutukeskus, MTK, pienkiinteistöyhdistykset) Vaikutusalueen asukkaat ja heitä paikallisesti edustavat yhteisöt (kuten kylätoimikunnat, asukas- ja kaupunkiyhdisty kset) tai tiettyä väestöryhmää edustavat yhteisöt (kuten lasten ja nuorten yhteisöt, työttömien yhdistykset ) Yritykset, elinkeinonharjoittajat (kuten maanviljelijät, pienyri ttäjät, osuuskunnat) ja heitä edustavat yhteisöt Valtion viranomaiset keskushallintotasolla (kuten Museovirasto, Tiehallinto, Ratahallintokeskus, merenkulkulaitos ja ilmailulaitos) Valtion aluehallinnon viranomaiset (kuten Satakunnan TE- keskus, Lounais-Suomen ympäristökeskus,lounais-suomen metsäkeskus, Satakunnan maakuntamuseo, Turun tiepiiri, VR-Yhtymä / Porin toimipiste, Länsi-Suomen lääninhallitus, Metsähallitus, Länsi- Suomen luontopalvelut, Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimi sto) Satakunnan kunnat, naapurimaakuntaliitot. Maakuntatasolla toimivat yhteisöt (kuten Satakunnan luonnonsuojelupiiri, Satakunnan riistanhoitopiiri, Porin ja Rauman kauppakamarit ) Paikallisella tasolla toimivat yhteisöt (kuten tienhoitokunnat, vesiensuojeluyhdistykset jne.) Jotain erityistehtävää hoitavat yhteisöt (VAPO, energiayhtiöt/ -laitokset, vesiyhtiöt/ -laitokset jne.) 23

26 6.2 Missä vaiheessa ja miten maakuntakaavan laatimiseen voi vaikuttaa? Maakuntakaavan laadinnassa korostetaan maankäyttö - ja rakennuslain mukaisesti kansalaisten osallistumista, suunnittelun vuorovaikutteisuutta ja vaikutusten arviointia. Kaavan laatimisesta vastaa Satakuntaliitto. Laatimisen eri vaiheita käsitellään järjestettävissä kunta - ja seutukuntatilaisuuksissa. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen kannalta keskeiset valmisteluvaiheet on kuvat tässä kappaleessa ja raportin liitteissä 1-3. Liitteessä 1 on koko kaavoitusprosessin alustava työohjelma ja aikataulu. Liitteissä 2 on esitelty vaiheittain työn sisältö, kansalaisten osallistumistilaisuudet ja keinot sekä palautteen pääasiallinen sisältö. Liitteessä 3 on kuvattu Punkalaitumen kunnan alueelle laadittavan maakuntakaavan työohjelma ja aikataulu. Maakuntakaava laaditaan viidessä eri päävaiheessa: 1. ALOITUSVAIHE KEVÄT 2003 maakuntahallituksen aloituspäätös ensimmäinen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) osallistumis- ja arviointisuunnitelman käsittely maakuntahallituksessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan ja asetetaan nähtäville kuntiin kunta- ja sidosryhmäkysely ja neuvottelut maakuntavaltuuston info esiselvitysten jatkuminen 2a TAVOITEVAIHE SYKSY 2003, TALVI 2004 aloitusvaiheen palautteen käsittely maakuntahallituksessa, osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkennukset lähtötietojen arviointi ja tehtävät lisäselvitykset, nykytilan kuvaus ja tieto- jen päivitys tavoitteiden määrittely (myös mitoitustavoitteet ja valtakunnallisten tavoitteiden maakunnallistaminen) kuntaneuvottelut viranomais- ja sidosryhmäneuvottelut (osa teemakohtaisesti) maakuntahallituksen / -valtuuston mahdollinen maakuntakaavan tavoite- seminaari lähtökohdista ja tavoitteista 2b VALMISTELUVAIHE SYKSY 2004, TALVI ja KEVÄT 2005 tavoite- ja luonnosvaiheen palautteen käsittely maakuntahallituksessa ja tavoitteiden tarkentaminen kaavaluonnoksien tai teemojen vaihtoehtoisten ratkaisujen arviointi ja vertailu sekä vaikutusten arviointi maakuntavaltuuston maakuntakaavaseminaari / informointi jatkoneuvottelut tarpeen mukaan ja yhteistyö eri tahojen kanssa, maakuntahallitus käsittelee arvioinnin tulokset arviointien tulosten nähtävillä olo, kunta-/seutukuntakohtaiset esittelytilaisuudet, alustavat lausunnot viranomaisilta ja sidosryhmiltä, (MRL 62 ja MRA 30 ), kansalaisten huomautukset ja mielipiteet 24