Luento 2.1 ja 2.2 Rakennuksen toiminnallinen turvallisuus ja rungonsuunnittelu
|
|
- Sanna Kivelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luento 2.1 ja 2.2 Rakennuksen toiminnallinen turvallisuus ja rungonsuunnittelu Asuntosuunnittelu ja käytettävyys Paloturvallisuus Poistumisturvallisuus, hissit Väestönsuojat Räjähdysvaaralliset aineet (ATEX-määräykset) Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 1
2 Rakennuksen runkoon vaikuttavia asuntosuunnittelun ohjeita (Rak.määr. G1) Asuinhuone huoneala vähintään 7 m 2. Huonealaan ei lueta 1600 mm matalampaa tilaa huonekorkeus 2500 mm, pientaloissa 2400 mm huonekorkeus ei saa olla 2200 mm oltava ikkuna, jonka valoaukko 1/10 huonealasta. Huoneen ikkunan tai osan siitä tulee olla avattavissa. Pääikkunan edessä pääsääntöisesti 8 m rakentamatonta tilaa asuinhuoneen lattian oltava pääikkunan kohdalta maanpinnan yläpuolella Asuinhuoneisto Huoneistoala vähintään 20 m 2 Huoneistossa tai sen käytössä tilat säilytystä ja huoltoa varten (vaatehuolto, irtaimisto, polkupyörät, lastenvaunut, ulkoiluvälineet) Oltava käymälä, tilat hygienian hoitoon ja ruuan laittoon Ovien ja kulkuaukkojen vapaan leveyden oltava vähintään 800 mm Rakennus Kerrostalon kerroskorkeuden on oltava vähintään 3000 mm Kerrostalo, jossa käynti asuinhuoneistoihin on sisääntulon kerrostaso mukaan lukien kolmannessa tai ylemmässä kerroksessa, on varustettava hissillä Liikuntaesteiset otettava huomioon kulkuteiden suunnittelussa Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 2
3 Rakennuksen käyttöturvallisuus ja rungon suunnittelu (Rak.määr. F2) Käyttöturvallisuus Rakennus on suunniteltava, rakennettava ja varustettava siten, ettei sen käyttöön, huoltoon tai ylläpitoon liity vaaraa, jota ei voida pitää hyväksyttävänä. (Vaara ei kata käyttäjien tietoista tai tahallista riskinottoa) Kulkukorkeus: kulkuväylän vapaa vähimmäiskorkeus on pääsääntöisesti 2100 mm Ulkonevan rakennusosan, esim. parveke, etäisyys maasta vähintään 2200 mm, jollei kohdetta suojattu törmäysvaaralta Porras Jos ei ole hissiä, portaisiin lepotasot kerrostasanteiden välille Portaiden askelmien välistä suurin putoava kuutio 110 x 110 x 110 mm, asunnossa 100 x 100 x 100 mm Porrassyöksyn ja tasanteen sivupinnoilta putoavan kuutio 50 x 50 x 50 mm. Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 3
4 Rakennuksen käyttöturvallisuus ja rungon suunnittelu (Rak.määr. F2) Kaide Rakennettava kun putoamiskorkeus 500 mm Tyypiltään suojakaide, kun putoamiskorkeus 700 mm ja lapsilla on pääsy kohteeseen. Suojaavan osan korkeus vähintään 700 mm tasanteen tai askelman pinnasta 200x200x 200 Avokaide mahdollinen kohteissa, joihin lapsilla ei ole pääsyä tai joissa ei ole putoamisvaaraa. Avokaiteessa vaakajohteet niin, ettei johteiden keskinäinen etäisyys tai etäisyys portaasta ja tasanteesta ylitä 500 mm. Kaiteen korkeus riippuu putoamiskorkeudesta. Jos putoamiskorkeus 6 m, kaiteen korkeus 1200 mm, josta suojaavan osan osuus 900 mm x30x30 huoltokohteissa 1100 Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 4
5 Rakennuksen käyttöturvallisuus ja rungon suunnittelu (Rak.määr. F2) Lasirakenteet Mitoituksella ja lasityypillä vältettävä lasin rikkoutuessa henkilöiden putoamisvaara ja sirpaleiden putoamiseen liittyvä haavoittumisvaara Törmäyskuorman kestävänä ns. turvalasina käytetään karkaistua, laminoitua tai lankalasia. Karkaistua lasia ei käytetä kohteissa, joissa lasin rikkoutumiseen liittyy putoamisvaara Ikkunat, lasiseinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne helposti havaita Turvalasin käyttöä vaativia etäisyyksiä yleisön käyttöön tarkoitetuissa tiloissa Ikkuna tai lasiseinä Kulkuväylän ovi Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 5
6 Rakennuksen käyttöturvallisuus ja rungon suunnittelu (Rak.määr. F2) Huollon turvallisuudesta Kaikkiin rakennuksen osiin, joissa on säännöllisesti ylläpitoa vaativia rakenteita tai laitteita, on järjestettävä pääsy ja työskentelymahdollisuus henkilöturvallisuutta vaarantamatta Yli kaksikerroksisissa rakennuksissa ullakolle on päästävä sekä ulko- että sisäkautta Talotikkaiden oltava kestäviä, kiinteästi asennettuja sekä turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja Katolle sijoitettava kattokulkutie toteutettava soveltaen kattosiltaa, lapetikasta, kattoporrasta, askeltasoja ja jalkatukia Talotikas Kattosilta Lapetikas Askeltaso ja jalkatuki Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 6
7 Rakennusten paloturvallisuuteen liittyviä määritelmiä (RakMk E1) Palo-osasto Osastoiva rakennusosa Palomuuri Palosulku Poistumisalue Uloskäytävä Palokuorma Palonkestävyysaika Rakennuksen osa, josta palon leviäminen on määrätyn ajan estetty osastoivin rakennusosin tai muulla tehokkaalla tavalla Asetetun paloluokan vaatimukset täyttävä, palo-osastoja erottava rakennusosa Seinä, joka määrätyn ajan estää palon leviämisen sen toiselle puolelle ja kestää siihen liittyvän rakennuksen tai sen osan sortumisen Osastoitu tila kahden palo-osaston välillä Poistumisessa yhtenäinen rakennuksen osa, usein myös palo-osasto Poistumisalueelta suoraan ulos johtava ovi tai tila, jonka kautta poistuminen palossa turvattu maan pinnalle tai muulle turvalliselle paikalle Tilassa täydellisessä palamisessa vapautuva lämpömäärä. Palokuorman tiheys MJ/m 2 lasketaan huoneistoalan neliömetriä kohti Minuutteina aika, jonka rakennusosan on todettu täyttävän sille asetetut vaatimukset Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 7
8 Rakennusten paloluokitus (RakMk E1) Rakennukset Jaetaan kolmeen paloluokkaa P1, P2 ja P3, joista P1 on vaativin Rakennusosat Rakennustarvikkeet Kantavien ja osastoivien rakennusosien luokitusperuste on niiden palonkesto Vaatimukset esitetään symboleilla R kantavuus E tiiviys I eristävyys M iskunkestävyys (lisämääre) Mahdollisia kombinaatiota ovat: R, REI, RE, EI ja E. Palonkestävyysaika ilmoitetaan minuutteina yhdellä seuraavista luvuista: 15, 30, 45, 60, 90, 120, 180 ja 240 Seinän paloluokka esim. REI 60 ja siinä oleva ovi EI 30 tai E 30 Jaetaan luokkiin sen perusteella, miten ne vaikuttavat palon syttymiseen, leviämiseen ja savun muodostukseen Luokat: A1, A2, B, C, D, E, F. Lisämääreet s1, s2, s3 savuntuotto ja d1, d2, d3 pisarointi. Lattiapäällysteillä omat symbolit A1 FL jne. Katteilla oma luokitus, E1:ssä käytetään luokkaa B ROOF (t2) Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 8
9 Palokuormaryhmät Palokuorma MJ/m Käyttötapa Varastot, jotka ovat erillisiä palo-osastoja. (tuotantotilojen ja varastojen palokuormat kohdekohtaisia) Myymälät, näyttelyhallit, kirjastot, Asuinrakennusten kellariosastot (irtaimistovarastot) Moottoriajoneuvojen korjaus- ja huoltotilat Asunnot, majoitustilat ja hoitolaitokset Enintään 300 h-m 2 :n myymälät, toimistot, koulut, urheiluhallit, jne. Autosuojat Usein tilat, jotka on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 9
10 Rakennusten paloluokitus (RakMk E1) Olennaiset vaatimukset rakennusten turvallisuudelle tulipalossa: Kantavien rakenteiden kestettävä asetettu vähimmäisaika Palon ja savun sekä kehitys että leviäminen rakennuksessa on oltava rajoitettua Palon leviämistä lähistöllä oleviin rakennuksiin on rajoitettava Rakennuksessa olevien henkilöiden on voitava päästä poistumaan rakennuksesta tai heidät on voitava pelastaa muilla tavoin Pelastushenkilöstön turvallisuus on rakentamisessa otettu huomioon Rakennusten ja palo-osastojen luokittelu käyttötavan mukaan Asunnot Majoitustilat Hoitolaitokset Kokoontumistilat Työpaikkatilat Tuotanto- ja varastotilat (E2) Autosuojat (E4) Luokitusperusteena lisäksi rakennuksen koko ja henkilömäärä Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 10
11 Rakennuksen kokoa koskevat rajoitukset eri paloluokissa (E1) Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 11
12 Rakennuksen henkilömäärän rajoitukset eri paloluokissa (E1) Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 12
13 Rakenteiden kantavuuden säilyttäminen palotilanteessa Kantavuusmitoituksen lähtökohta on, että rakennus ei saa sortua määrättynä aikana palon alkamisesta. P1-luokan yli kaksikerroksiset rakennukset kestävät sortumatta palon ja sen jäähtymisvaiheen. Mitoitus voi perustua joko standardoituun lämpötila-aikakäyrän käyttöön tai oletetun palonkehityksen mukaisiin rasituksiin Rakenteiden palokestävyysvaatimukset on esitetty E1:n taulukossa P3:ssa ei yleensä vaatimuksia rakenteiden kantavuudelle. Poikkeuksena toinen ja sitä alemmat kellarikerrokset, joille vaatimus R 60 P2:ssa vaatimukset vaihtelevat välillä R 30-R 120 rakennuksen käyttötarkoituksen että rakenteen merkityksen mukaan P1:ssä vaatimus perustuu palokuormaan, rakennuksen käyttötarkoitukseen ja rakenteen merkitykseen. Vaihtelualue ensisijaisille kantavan rungon osille R 60-R 240. Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 13
14 Palo-osastointi (E1) Rakennus on jaettava palo-osastoihin: Kerrososastointi: rakennuksen kerrokset muodostavat omat palo-osastot Pinta-alaosastointi: koko valitaan siten, etteivät taloudelliset vahingot muodostu kohtuuttomiksi Käyttötapaosastointi: käytöltään tai palokuormaltaan erilaiset tilat omia palo-osastoja Rakennukseen, johon sijoitetaan palo- tai räjähdysvaarallinen tila, ei saa yleensä sijoittaa henkilöiden oleskelutiloja Palo-osaston enimmäisala (m 2 ) Rakennuksen käyttötapa P1 P2 P3 Asuinrakennukset Osastointi huoneistoittain Kerrokset Majoitus/hoito yöpymistilat Majoitus/hoito muut tilat Kokoontumis-, liike- ja työpaikkatilat Tuotanto- ja varastotilat Harkinnan mukaan Ullakot ja yläpohjan ontelot Kellarit Alapuolisten osastojen mukaan 400 Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 14
15 Osastoivat rakenteet (E1) Osastoivien rakenteiden on estettävä palon leviäminen määrätyn ajan Vaaditaan eristävyyttä I ja tiiviyttä E Vaatimus lievempi palo-osaston sisällä oleville osiin jakaville rakenteille esim. hotelleissa huoneiden seinät ja ovet kuin palo-osastojen välisille rakenteille Luokitusperusteena paloluokka, rakenteen sijainti, palokuorma ja kerrosluku Osastoivassa rakenteessa olevan aukon, esim. oven ja ikkunan, palonkestävyysaika on vähintään puolet rakenteen arvosta Luokkavaatimuksia osastoiville rakenteille taulukosta (E1) P3 P1 > 1200 MJ/ m 2 Kerrokset, osastoivat EI 120 EI 30 Kerrokset, osiin jakavat EI 15 EI 15 Ullakot, osastoivat EI 30 EI 30 Ullakot, osiin jakavat Ei 15 Ei 15 Kellaritilat EI 120 EI 30 Palomuuri: luokka P3: EI-M 60 luokka P2: EI-M 120 luokka P1: EI-M Palomuurin ovelta vaaditaan sama palonkestävyysaika kuin itse muurilta Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 15
16 Pinta-alaosastointi tuotanto- ja varastorakennuksissa (E2) Pinta-alaosastoinnissa luokitusperusteena myös palovaarallisuus ja palosuojaus Palovaara: luokassa 1 vaara vähäinen tai olematon luokassa 2 palo- tai räjähdysvaara suuri Palosuojaus: suojaustaso 1: tavallinen tai tehostettu alkusammutuskalusto suojaustaso 2: taso 1 + automaattisen ilmoituksen antava palohälytin Suojaustaso 3: taso 1 + automaattinen sammutuskalusto Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 16
17 Pinta-alaosastointi autosuojassa (E4) Muun rakennuksen osana oleva autosuoja on oma palo-osasto Suojan eri kerrokset kuuluvat samaan palo-osastoon, jos kerrosten välistä ajotietä ei osastoida Autosuojien osastoivien rakennusosien luokka yleensä EI 60, luokissa P2 ja P3 voi olla myös EI 30 Autosuojien enimmäispinta -alat m 2 P1 P2 P3 1-8 kerrosta maan päällä Maan alla 1-2 kerrosta maan päällä Maan alla Erillinen autosuoja Rakennuksen osana Suojaustaso Suojaustaso Suojaustaso 3 harkinnan mukaan harkinnan mukaan Enimmäispinta-aloihin poikkeuksia E4:ssä perustuen esim. suojan avoimuuteen Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 17
18 Palomuurin iskunkestävyys Standardin EN mukaan palomuurin on kyettävä vastustamaan standardissa EN määriteltyä vaakasuoraa iskukuormaa Kuormitustesti on suoritettava 5 minuutin kuluessa vaaditun palonkestoajan päättymisestä. Kuormaa kantava seinälle on tehtävä kaksi kuormitusta kun seinä on kuormitettu ja yksi testi kun kuormana on vain omapaino Osa 1: teräs vaijeri 10 mm Osa 2: teräs vaijeri 5 mm Osa 3: lyijypainoilla täytetty säkki, jonka massa 200 kg Osa 4: teräsvaijeri 6 mm 1500 mm Mukaeltu standardista EN Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 18
19 Teräsbetonista tehtyjen osastoivien seinien minimipaksuuksia (EN ) Osastoivat seinät, jotka eivät ole kuormaa kantavia EI 30 EI 60 EI 90 EI 120 EI 180 EI mm 80 mm 100 mm 120 mm 150 mm 175 mm Osastoivat kuormaa kantavat seinät Seinän paksuuteen vaikuttaa voiko lämpörasitus vaikuttaa samanaikaisesti seinän molemmille pinnoille, kuinka suuri on palon aikainen kuormitus suhteessa seinän kapasiteettiin normaalilämpötilassa Suojabetonipaksuus voi määräytyä palotilanteesta Palomuuri normaalipainoisesta betonista 200 mm raudoittamaton betoniseinä 140 mm raudoitettu kuormaa kantava seinä 120 mm raudoitettu kuormaa kantamaton seinä REI 30 REI 60 REI 90 REI 120 REI 180 REI mm mm mm mm mm mm Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 19
20 Poistumisreitit rungon suunnittelussa (E1) Rungon suunnitteluun vaikuttavia vaatimuksia ovat Etäisyys uloskäytävään Uloskäytävien lukumäärä Uloskäytävien mitat Uloskäytävien rakenteet ja toiminta Ohjeellinen arvo kulkureitin pituudelle uloskäytävään on 30 tai 45 m. Pituuteen vaikuttaa käyttötapa sekä mahdollisten uloskäytävien lukumäärä Uloskäytäviä vähimmäissuositus 2, kerrostaloissa sallitaan myös yksi uloskäytävä, jos on olemassa varatie esim. palokunnan toimenpitein Uloskäytävän korkeus 2100 mm ja leveys: 1200 mm, jos henkilömäärä 60 saa toinen poistumistie olla 900 mm yhteenlaskettua leveyttä lisätään 400 mm seuraavaa 60 henkeä kohti 120 hengen jälkeen Poistuvien henkilöiden määrät annettu E1:ssä rakennustyypeittäin, tyypillinen arvo 10 m 2 /henkilö Uloskäytävät toimivat useimmiten omina palo-osastoina, joille ovat omat paloluokat Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 20
21 Kulkuväylät ja rungon suunnittelu (RakMk F1) Määräykset koskevat hallinto- ja palvelurakennuksia ja niihin liittyviä tiloja, työtiloja soveltuvin osin sekä asumiseen liittyviä tiloja, jos niiden edellytetään soveltuvan liikkumisesteisille Liikkumisesteiselle tarkoitetun autopaikan leveys on vähintään 3.6 m ja pituus 5m Kulkuväyliä mitoitettaessa pyörätuolin tilavarauksen lähtökohtana voidaan pitää pyörähdysympyrää, jonka säde on 1500 mm (asuinhuoneistossa 1300 mm) Sisäänkäyntien ja kulkuväylillä sijaitsevien ovien vapaa leveys 850 mm (asuinhuoneistossa 800 mm). Kulkuväylistä huoneisiin johtavien ovien vapaa leveys 800 mm Hissin korin ovisivun leveys 1100 mm ja korin syvyys 1400 mm. Suositeltu leveys vähintään 1340 mm Liuskan kaltevuus 8% ja yhtäjaksoinen pituus 6 m, jota seuraavan lepotason pituus 2. Yhtäjaksoinen liuskan kaltevuus 5%. Esim. 960 mm korkuinen nousu vastaa 14 m liuskaa Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 21
22 Poistumisturvallisuuden arviointi Määräyspohjainen suunnittelu Varmistettava, ettei tulipalo ja sen tuottama savu vaaranna poistumista Suomen määräyksissä vaatimukset ovat samat kaikille yli 16-kerroksisille rakennuksille Toiminnallinen numeeriseen simulointiin perustuva suunnittelu Simuloinnissa joudutaan ihmisten reagointi ja toiminta nykyisin keskiarvoistamaan tai kuvaamaan jatkossa tilastollisesti Kokeellisesti verifioitu simulointimalli on hyvä työkalu kohdekohtaiseen poistumisturvallisuuden suunnitteluun Esimerkki simulointiohjelman tulosteesta Esimerkki simulointiparametrin vaikutuksesta tulokseen. Punainen käyrä on kokeellinen tulos. (poistuneet henkilöt ajan funktiona) Lähde: Tommi Nieminen, Simulointi korkeiden liikerakennusten poistumisturvallisuuden kehittämisessä, Diplomityö, 2011 Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 22
23 Henkilöhissit Rungon osana hissikuilu voi toimia jäykistävänä rakenteena, mutta se vaikuttaa rungon suunnittelussa ainakin tilavarauksena Hissille asetettavia toiminnallisia vaatimuksia ovat: Pysähdystasojen lukumäärä Nostokorkeus Nostonopeus, tyypillisesti 1-2 m/s Oville asetettavat palovaatimukset esim EI 30 (EN 81-58) Hissitilojen suunnitteluohjeita valmistajilta ja esim. RT-kortista RT Hissikuilu: korin sisäkorkeus ylätila oven korkeus nostokorkeus työaukko kuoppa Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 23
24 Hissikuilun kokoluokista esimerkkejä Asuintalojen hissikuilut: Liiketilojen hissikuilut Kuilun leveys: 1650 mm Kuilun syvyys: 1800, 2010, 2500, 2710 mm Ylätila: 3600, 3850 mm Kuoppa: 1150 mm 320 kg/ 4 h Hissien kuljetuskapasiteetti: 8 henkeä/ 630 kg 13 henkeä/ 1000 kg Lähde kg/ 21 h Lähde Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 24
25 Esimerkki palo- ja poistumisturvallisuuden vaikutuksesta julkisivuun Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 25
26 Taustana väestösuojille: Törmäyskuorman vaikutusmekanismeja (impact loading) Tutkittavat mekanismit paikallinen vaurio rakenteen toiminta kokonaisuutena esim. taivutukselle jne. Paikalliset mekanismit Tunkeutuma (peneration) Lävistys (perforation) Taustapinnan lohkeilu (scabbing) Törmäyspinnan lohkeilu (spalling) missiili törmäyspinnan lohkeilu Lävistys tunkeuma rakenne raudoitus Koko rakenteen toiminta Taustapinnan lohkeilu Törmäyskuomille mitoitusperuste on törmäysenergian sitominen Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 26
27 Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus Peruste rakentamiselle: pelastuslaki 379/2011 luku 11 pykälä 71 Kohderyhmä: rakennuksessa asuvat tai muutoin oleskelevat henkilöt Tavoite annettava turva mahdollisilta asevaikutuksilta, rakennussortumilta sekä ionisoivalta säteilyltä ja myrkyllisiltä aineilta. rakennettava, jos kerrosala 1200 m 2 ja rakennuksessa asutaan tai työskennellään pysyvästi. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennuksille kerrosalueraja on 1500 m 2 rakentamisvelvoite ei koske maatilatalouden tuotantorakennuksia ja rakentamisvelvoitteeseen aluehallintovirasto voi myös myöntää helpotuksia voidaan normaalioloissa käyttää muuhun tarkoitukseen, jos voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 27
28 Väestönsuojan koko ja sijoitus (Valtioneuvoston asetus väestönsuojista ) Väestönsuojan suojatila 2% rakennuksen kerrosalasta Myymälä, teollisuus-, tuotanto ja kokoontumisrakennuksilla sekä varastotiloilla 1% kerrosalasta Suojatila 20 m 2 Suojatila henkilöä kohti pääsääntöisesti 0,75 m 2 Varsinaiseen suojatilaan ei kuulu sulkutila tai teltta eivätkä tekniset tilat Väestönsuojan etäisyys rakennuksesta, jota varten se on tehty: suojelukohteessa 250 m, tapauskohtaisella päätöksellä voidaan rakennusluvalla sallia etäämmällekin Väestönsuojan suojaluokka määräytyy väestönsuojan koon perusteella: Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 28
29 Väestönsuojan kuormitukset ja rakenteiden paksuus (Valtioneuvoston asetus väestönsuojista ) Vaatimus paineen kestokyvylle Vaatimus teräsbetonirakenteiden paksuudelle Väestönsuojan luokka Painekuorma [kpa] S1 (teräsbetoninen) 100 S2 (teräsbetoninen) 200 Kalliosuoja 300 Väestönsuojan luokka Katto ja ympärysseinät [mm] Lattia, välipohjat, pilarit [mm] S1 (teräsbetoninen) S2 (teräsbetoninen) Kalliosuoja (painetta kantavat teräsbetoniseinät) Välipohjan oleskelukuormasta otetaan huomioon 1/3 Kuormien osavarmuuskerroin on 1 Asevaikutusten tärähdyskuormitukset on otettava huomioon S1-luokan perustuksen mitoituksessa otetaan huomioon ¼ pystysuoraan vaikuttavista paine- ja sortumakuormista Nimettyjä ominaislujuuksia voidaan korottaa enintään 20 % Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 29
30 S1 luokan teräsbetonisten väestönsuojien rakenteesta (Sisäasianministeriön asetus 506/ ) suojatila Korkeus 2,3 m, kanavien ja palkkien kohdalla 2,0 m Jos suoja-ala on yli 90 m2, on se jaettava vähintään kahteen osastoon teräsbetoniseinällä sulkuhuone Sulkuhuone tai sulkuteltta pakollinen, lattia 2,5 m 2 käymälä Kuivakäymälä jokaista suojatilan alkaa 20 m 2 kohti poistumisreitit Sisääntuloreitin lisäksi vähintään yksi hätäpoistumisreitti sirpalesuojaus Vähintään 200 mm teräsbetonia tai 30 mm terästä Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 30
31 S1 luokan teräsbetonisten väestönsuojien rakennemitoituksesta (Sisäasianministeriön asetus 506/ ) hätäpoistumistie Sortumakuorma 25 kpa suojaluukuista ym. välittyvä painekuorma ympärysrakenteille tärähdyskuormitus Otetaan mitoituksessa huomioon 1,5 kertaisena Rakenteet mitoitettava tärähdyskuormalle, jonka suuruus on rakenteen massa kaksinkertaisena Betonin ja teräksen ominaislujuuksia voidaan korottaa enintään 20 % Betonirakenteet vähintään C25/30 rakenneluokka 2, raudoituksen kokonaistasavenymä 5 % Pää- ja jakoraudoituksen halkaisija vähintään 8 ja enintään 20 mm Terästen keskiöväli molempiin suuntiin sisäpinnassa enintään 150 mm ja ulkopinnassa 300 mm Minimiraudoitus molemmissa pinnoissa ja suunnissa vähintään 0,17 %:a poikkileikkausalasta Maanvaraisessa laatassa saadaan käyttää yhtä verkkoa Katon sisäpinnassa raudoituksen lisäksi pääraudoitukseen sidottu teräsverkko tai betoniin kiinnittyvä poimulevy Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 31
32 ATEX-direktiivit ja rakennesuunnittelu (explosive atmosphere) Koskevat räjähdysvaarallisia tiloja, niissä työskentelyä ja niissä käytettäviä laitteita EX-tiloja on mm. energian tuotannossa, kemian-, lääke, elintarvike-, puunjalostusteollisuudessa sekä palavien nesteiden tai kaasujen valmistuksessa, käsittelyssä tai varastoinnissa Vetyräjähdys ksyloosin hydrauslaitoksella Onnettomuustutkintaraportti Dnro 1062/36/2004 Räjähdyksen vahingollisten vaikutusten vähentämiseen voidaan vaikuttaa myös rakenteellisin toimenpitein: Räjähdyksenkestävä rakennustapa Räjähdyspaineen alentaminen Räjähdyksen vaimentaminen Liekkien ja räjähdyksen leviämisen estäminen Valvova viranomainen: Turvatekniikan keskus Rakennuksen rungon suunnittelu I Talonrakennustekniikka 32
Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö
Rakennusten paloturvallisuus Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö www.pelastustoimi.fi https://prontonet.fi/ Kaikki tulipalot 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2001-2003 keskiarvo
LisätiedotPuu pintamateriaalina_halli
1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla - ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja C-s2, d1-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan käyttää
LisätiedotRakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö
Rakennusten paloturvallisuus Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö https://prontonet.fi/ 7000 Rakennuspalot, -palovaarat ja rakennuskanta 1550000 6000 5000 4485 6234 6267 6013 5906 5727 5958 5211 5519 5290
Lisätiedot7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Porrashuone Avoin luhtikäytävä Varatienä toimiva parveke
7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Rakennuksesta tulee voida poistua palotilanteessa ohjattua reittiä pitkin turvallisesti ja nopeasti. Puurunkoisessa rakennuksessa poistumisjärjestelyt
LisätiedotUloskäytävät ja lukitukset
2014 Uloskäytävät ja lukitukset Päijät-Hämeen pelastuslaitos 25.11.2014 Sisältö 1. Yleistä... 2 2. Uloskäytävien vähimmäisleveys... 2 3. Kulkureitin pituus... 3 4. Uloskäytävien merkitseminen ja valaiseminen...
LisätiedotLainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011
1.0 ULLAKON JA YLÄPOHJAN ONTELON MÄÄRITELMÄ Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011 Ullakko Rakennuksen yläpohjan ja vesikaton välinen tila, jossa on mahdollista
LisätiedotSFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013)
Pohjois-Savon pelastuslaitos Hyväksytyt poikkeamat Riskienhallinta 25.9.2014 1/6 Automaattisten sammutuslaitteistojen suunnitelussa hyväksyttävät poikkeamat. SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1
LisätiedotONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 2012 ESPOO
ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 2012 ESPOO Rakenteellisen paloturvallisuuden huomioon ottaminen lupakäsittelyssä Vanhempi opettaja Heikki Nupponen PALOTEKNISTEN ASIOIDEN KÄSITTELYJÄRJESTYS RAKENNUSSUNNITELMIEN
LisätiedotPaloturvallinen puutalo RoadShow Palo-opas. Tero Lahtela
Paloturvallinen puutalo RoadShow 2018 Palo-opas Tero Lahtela Asetus Perustelumuistio Asetuksen lukeminen Yleinen vaatimus Palon leviämistä lasitetuilla parvekkeilla tulee rajoittaa Yli 2-krs. rak. lisävaatimus
LisätiedotPalotarkastusinsinööri Jarkko Heikkinen
Palotarkastusinsinööri Jarkko Heikkinen jarkko.heikkinen@ouka.fi 044-703 8684 Palotarkastusinsinööri Jarkko Heikkinen Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos Tulevaisuus tuo muutoksia! Rakentamismääräyskokoelman
LisätiedotJätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen
Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on
LisätiedotYM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta eristeiden kannalta. Paloseminaari Tuuli Kunnas
YM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta eristeiden kannalta Paloseminaari 2018 6.2.2018 Tuuli Kunnas Kaksi vaihtoehtoa paloturvallisuusvaatimusten täyttämiseen Asetuksessa esitettyjen luokkien ja
LisätiedotSUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA
F2 SEINÄTIKAS 5.2. PÄÄSY ULLAKOLLE JA KATOLLE 5.2.1. Yli kaksikerroksisissa rakennuksissa ullakolle ja katolle tulee päästä sekä sisä- että ulkokautta. Ulkopuolinen pääsy järjestetään talotikkaita tai
LisätiedotRakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:
Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,
LisätiedotPALOTURVALLISUUDEN OLENNAISET VAATIMUKSET (MRL
LUENNON SISÄLTÖ PALOTURVALLISUUDEN OLENNAISET VAATIMUKSET (MRL 117) UUSI ASETUS PALOTURVALLISUUDESTA (VOIMAAN 1.1.2018) SAVUNPOISTON PERIAATTEET TIMO O SALMI DIPL.INS, FISE PV 1 117 b (Maankäyttö- ja rakennuslaki,
LisätiedotParveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)
4.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (max /P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta
LUONNOS 09.10.2019 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan rakennusten paloturvallisuudesta
Lisätiedot5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET 5.2 SUOJAVERHOUSTEN TOTEUTTAMINEN 5.3 SUOJAVERHOUSVAATIMUKSET P2-PALOLUOKAN RAKENNUKSESSA
5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET Suojaverhouksella tarkoitetaan rakennusosan pinnan muodostamaa osaa, joka suojaa alustaansa määrätyn ajan syttymiseltä, hiiltymiseltä tai muulta vaurioitumiselta.
LisätiedotUusi ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta
Uusi ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Paloturvallisuus ja standardisointi 2018, Espoo Jorma Jantunen Uudet säädökset 1.1.2018 ja tuleva ohjeistus Vuonna 2017 vireille tulleet
LisätiedotSPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-08652-12 SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen 2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen
LisätiedotEläinrakennuksen palo-osastointi
1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään maatalouden tuotantorakennusten paloteknisiä määräyksiä. Maatalouden tuotantorakennusten suunnittelussa noudatetaan Suomen rakentamismääräyselman
LisätiedotRAKENNUSVALVONTA OULU
Pientalon laatu: PALOKORTTI, versio 12.02.2008 1 (8) Kortissa on Oulun rakennusvalvonnan ja alueen pientalotehtaiden (Kastelli, Jukka-talo, Finndomo ja Designtalo) sekä Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus. autosuojien paloturvallisuudesta
E4 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Autosuojien paloturvallisuus Ohjeet 2005 Ympäristöministeriön asetus autosuojien paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 2005 Ympäristöministeriön
LisätiedotTTY:n Palolaboratorio esittäytyy. Mikko Malaska Professori, Rakennustekniikan laboratorio, TTY Sustainable steel construction
TTY:n Palolaboratorio esittäytyy Mikko Malaska Professori, Rakennustekniikan laboratorio, TTY 18.1.2017 Sustainable steel construction Paloturvallisuuden olennainen vaatimus 1.2.1 / RakMK E1 Rakennuksen
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta
Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät pelastustoimen laitteista, Sokos Hotel Vantaa 16.10.2018 Jorma Jantunen MRL Olennaiset tekniset vaatimukset
LisätiedotVaratiejärjestelyt ja palo-ovet Autosuojat Etäisyydet rajanläheisyyteen rakennettaessa Tuomo Kukkonen,
Varatiejärjestelyt ja palo-ovet Autosuojat Etäisyydet rajanläheisyyteen rakennettaessa Tuomo Kukkonen, 044-703 8680 Dia 1 Varatiejärjestelyt Uloskäytävää vaikeakulkuisempi reitti, jota pitkin on mahdollisuus
LisätiedotKorkeiden rakennusten poistumisturvallisuus
Korkeiden rakennusten poistumisturvallisuus L2 Paloturvallisuus Oy Tommi Nieminen Runeberginkatu 5 B 00100 Helsinki p. 040 7029044 tommi.nieminen@l2.fi www.l2.fi Korkea rakentaminen Suomessa Uutta meille
LisätiedotParveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2)
4.6.0.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita enintään -kerroksisen P-paloluokan rakennuksen näkökulmasta.
LisätiedotREDI KALASATAMA. Asuintorni T3 paloturvallisuus
REDI KALASATAMA Asuintorni T3 paloturvallisuus PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 9.-11.12.2015 Tommi Nieminen L2 Paloturvallisuus Oy Jukka Rasmus SRV Rakennus Oy Helsinki, Kalasatama REDI, Asuintorni T3 Kalasatama-REDI,
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07831-11 2 (6) Sisällysluettelo
2 (6) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ullakon yläpohjan palovaatimusten täyttyminen... 3 4 Yhteenveto...
LisätiedotEläinrakennuksen palo osastointi
1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään maatalouden tuotantorakennusten paloteknisiä määräyksiä. Maatalouden tuotantorakennusten suunnittelussa noudatetaan Suomen rakentamismääräyselman
LisätiedotKäyttöturvallisuus portaat
Käyttöturvallisuus portaat Hirsitaloteollisuus ry:n Vuosikokousseminaari Anne Juopperi Porrasvalmistajat r.y Puheenjohtaja Porrasvalmistajat r.y Porrasvalmistajat ry on alun perin puuportaita valmistavien
LisätiedotRakennusten paloturvallisuus, luonnos Lausunnon jättöaika oli Lausunto pyydetty usealta taholta Dia 1
Rakennusten paloturvallisuus, luonnos Lausunnon jättöaika oli 10.2.2017 Lausunto pyydetty usealta taholta Dia 1 Rakennusten paloturvallisuus, luonnos Annetaan asetuksen muodossa Samaan asetukseen kootaan
LisätiedotAsuin- majoitus ja työtilojen suunnittelu. Ilkka Korhonen, Kuopion AL. rakennusvalvonta
Asuin- majoitus ja työtilojen suunnittelu, Kuopion AL. rakennusvalvonta MRL:n muutos 812/2017 117 j Asuin-, majoitus- ja työtilat Asuin-, majoitus- ja työtilassa on oltava ikkuna luonnonvalon saamiseksi
LisätiedotG1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA. Ympäristöministeriön asetus. asuntosuunnittelusta
G1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Asuntosuunnittelu Määräykset ja ohjeet 2005 Ympäristöministeriön asetus asuntosuunnittelusta Annettu Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2004 Ympäristöministeriön päätöksen
LisätiedotParveke ja luhtikäytävä (3-8/P2)
.6.0 Parveke ja luhtikäytävä (-8/P).0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen parvekkeen ja luhtikäytävän paloteknisiä määräyksiä ja ohjeita 8-kerroksisen P-paloluokan asuin-
LisätiedotRakenteiden sisältämät palokuormat ja niiden suojaaminen. Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy
Rakenteiden sisältämät palokuormat ja niiden suojaaminen Esko Mikkola KK-Palokonsultti Oy Taustaa Rakennusten paloturvallisuussuunnittelun lähtökohtana ovat rakennusten paloluokat, jotka rajoittavat niiden
LisätiedotHIKLU. Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita. Jarkko Häyrinen Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asentaminen
HIKLU Rakenteellinen paloturvallisuus Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita Jarkko Häyrinen 7.2.2012 Sähköverkkoon kytkettävien Sähköverkkoon kytkettävillä palovaroittimilla varustettavat
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta. Jorma Jantunen Puupäivät 2017, Helsinki
Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Jorma Jantunen Puupäivät 2017, Helsinki Esityksen sisältö Puukerrostalojen käyttötarkoitukset Puun käyttömahdollisuudet puukerrostalojen sisäpintana,
LisätiedotULKOVERHOUSTEN PALOTURVALLISUUS
ULKOVERHOUSTEN PALOTURVALLISUUS - Määräykset ja ohjeet - Paint from Finland -tapahtuma Teknos 9.9.2014 Tero Lahtela PINTALUOKAT Suuntaa-antavia esimerkkejä seinä- ja kattomateriaalien paloluokituksesta
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 e :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 958/2012:
LisätiedotVÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMIS- VELVOLLISUUS
VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMIS- VELVOLLISUUS OHJE Marraskuu 2014 Korvaa ohjeen Joulukuu 2012 1.0 VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISVELVOLLISUUS UUDISRAKENNUKSISSA pelastuslaki 71 Velvollisuus rakentaa väestönsuoja koskee
LisätiedotHallirakennuksia koskevat palomääräykset - Esiselvitys
Hallirakennuksia koskevat palomääräykset - Esiselvitys Hallirakennuksia koskevat palomääräykset - Esiselvitys 1 ALKULAUSE Puurakenteet ovat kilpailukykyinen vaihtoehto hallirakentamiseen. Puu on monipuolinen,
LisätiedotRIL Rakenteellinen paloturvallisuus. Yleiset perusteet ja ohjeet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry
RIL 195-1-2018 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Rakenteellinen paloturvallisuus Yleiset perusteet ja ohjeet 2 RIL 195-1-2018 RILin julkaisuilla on oma kotisivu, joka löytyy osoitteesta www.ril.fi/kirjakauppa
LisätiedotRANTA-ALUEEN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOS VAKITUISEKSI ASUINRAKENNUKSEKSI
Rakennusvalvonta 22.1.2016 1 RANTA-ALUEEN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOS VAKITUISEKSI ASUINRAKENNUKSEKSI POIKKEAMISLUPA Ranta-alueella maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 171 :n mukaan rakennuksen
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta
E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA 1 Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2002 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2002
LisätiedotOnnettomuuksien ehkäisy / TP 4.3.2010
1 Ohje on laadittu yhteistyössä; Helsingin pelastuslaitoksen, Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa Itä-Uudenmaan pelastuslaitos;
Lisätiedot11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET
11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET 11.1 LVIS-HORMIT Perinteisesti kerrostalossa huoneistoa palvelevat LVI-hormit ovat kylpyhuoneessa ja keittiössä. Tällöin hormi lävistää huoneistojen välisen välipohjan,
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Pelastuslaitos Päätös Pelastuslaitos lausuu ympäristöministeriön asetusluonnokseen seuraavaa:
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) 5 Pelastuslaitoksen lausunto luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi rakennusten paloturvallisuudesta HEL 2016-013763 T 03 00 00 Päätös lausuu ympäristöministeriön
LisätiedotTietopaketti hirsitaloja koskevista palomääräyksistä julkisissa rakennuksissa
Tietopaketti hirsitaloja koskevista palomääräyksistä julkisissa rakennuksissa Hirren käyttötarve julkisten rakennusten (päiväkodit, koulut, toimistot, yms.) seinärakenteissa on yhä kasvavan kiinnostuksen
LisätiedotOlennainen rakenneosa palossa
1.0 SOVELTAMISALA Tässä teknisessä tiedotteessa käsitellään puurakenteisen hallirakennuksen yläpohjan rakenteita palotilanteen näkökulmasta. Tarkoituksena on esittää se, miten kantavat rakenteet tulee
LisätiedotRAKENTEELLINEN PALOTURVALLISUUS RAKENNUSSUUNNITTELUSSA. Rakennuksen paloluokka Palo-osastoinnin periaatteet Uloskäytäväsuunnittelu
RAKENNUSSUUNNITTELUSSA Rakennuksen paloluokka Palo-osastoinnin periaatteet Uloskäytäväsuunnittelu Suomen rakentamismääräyskokoelma E1 Rakennusten paloturvallisuus. Määräykset ja ohjeet 2011 (2002) E2 Tuotanto-
LisätiedotMITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ
MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ Puupäivä 2014 Tero Lahtela SPRINKLAUS SFS-5980 standardin 2-luokan sprinkleri Vähimmäisvaatimus 3 4 krs. P2-paloluokan asuinrakennukselle SFS-EN 12845 standardin OH-luokan sprinkleri
LisätiedotAjankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena
Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Onnettomuuksien ehkäisy 2012 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja UPL 9.2.2012 Onnettomuuksien ehkäisy Katto-
LisätiedotValtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä
Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Yliarkkitehti Niina Kilpelä Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Mitä ja miksi? Esteettömyys on hyviä perusratkaisuja, jotka palvelevat mahdollisimman
LisätiedotPuu pintamateriaalina_talo
1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla D-s2, d2- ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja B-s2, d0-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan
LisätiedotValtioneuvoston asetus
LUONNOS 8.6.2016 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 e :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se
LisätiedotKehärata projektina ja liikenneinfrana Tunneliturvallisuus
Kehärata projektina ja liikenneinfrana Tunneliturvallisuus 17.5.2016 Kehärata Kehäradalla on kaksi tunnelia; Lentoaseman tunneli, pituus 8230 m Kivistön tunneli, pituus 432 m Molemmat tunnelit täyttävät
LisätiedotOulun rakennusvalvonnan laatukortit Pientalon paloturvallisuus Tapani Hoppu
Oulun rakennusvalvonnan laatukortit Pientalon paloturvallisuus 5-11-2014 Tapani Hoppu Palokortissa esitetään Oulun rakennusvalvonnan ja alueen pientalotehtaiden sekä Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen
LisätiedotUUDET PALOMÄÄRÄYKSET MIKÄ MUUTTUI PUURAKENTAMISEN NÄKÖKULMASTA?
UUDET PALOMÄÄRÄYKSET MIKÄ MUUTTUI PUURAKENTAMISEN NÄKÖKULMASTA? Paloturvallinen puutalo roadshow 2018 Mikko Viljakainen, toimitusjohtaja Puuinfo Säädösten rakenne ENNEN ASETUKSILLA ANNETUT SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYS-KOKOELMAN
LisätiedotMARJATILA TYÖNANTAJANA. Majoitustilat ja niille asetettavat vaatimukset. Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen
MARJATILA TYÖNANTAJANA Majoitustilat ja niille asetettavat vaatimukset Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Turvallinen työskentely ympäristö? Yhteisillä tiedolla Yhteisillä
LisätiedotT-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04
T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Harri Koskenranta Fyysinen turvallisuus 4.2.2004: Kuorisuojaus Arvot Suojaustoimenpiteet Uhkat Tunnistetaan Luokitellaan Mitoitetaan Otetaan
LisätiedotPyörätuolihissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen
Pyörätuolihissit Pyörätuolihissit ovat kevytrakenteisia pystyhissejä tai porrashissejä jotka soveltuvat yleensä melko pieniin tasoeroihin. Kerroksesta toiseen siirtymisessä on uudisrakennuksissa käytettävä
LisätiedotVÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISVELVOLLISUUS
OHJE VÄESTÖNSUOJAN RAKENTAMISVELVOLLISUUS Ohjeessa kerrotaan väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta erilaisissa rakennuskohteissa. UUDISRAKENNUKSET Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus uudisrakennuksissa
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo
2 (4) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuote- ja rakennemäärittelyt sekä palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinän tuuletusraon palovaatimusten täyttyminen...
LisätiedotPelastuspäällikkö Petri Talikka
Pelastuspäällikkö Petri Talikka AIHEALUEET Keskeiset hoitolaitoksien paloturvallisuutta koskevat säädökset, mm.: Pelastuslaki Laki pelastustoimen laitteista Suomen rakentamismääräyskokoelma muut määräykset
LisätiedotSALI A. REIJONEN PEKKA PASSIIVINEN PALOSUOJAUS
SALI A. REIJONEN PEKKA PASSIIVINEN PALOSUOJAUS Puupäivä 10.11.2016 RAKENNUKSEN PASSIIVINEN PALOSUOJAUS Estää syttymistä, palon leviämistä sekä varmistaa rakenteiden kantavuuden palotilanteessa osana rakenteita.
LisätiedotRakennusvalvontojen TOPTEN paloturvallisuuskäytännöt Kirsi Rontu / Helsingin rakennusvalvonta
Rakennusvalvontojen TOPTEN paloturvallisuuskäytännöt Kirsi Rontu / Helsingin rakennusvalvonta SISÄLTÖ Säädösperuste Säädösten soveltamisesta www.pksrava.fi / Topten korttiluettelo Kortit 117 b : 01, 23,24,25,26,27,28
LisätiedotHIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA
OHJE 35/13/RIHOS 1 (5) Ohje on laadittu yhteistyössä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa.
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus
Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 b :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 958/2012:
Lisätiedot3/11 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta
E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2011 3/11 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta
Lisätyt asiat esitetty alleviivattuna, poistetut yliviivattu. E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2011 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta
E1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2011 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Ympäristöministeriön
LisätiedotKingspan seinä- ja kattoelementtien soveltuvuus eri paloluokkien rakennuksiin ja käyttökohteisiin
TUTKIMUSRAPORTTI TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01280-13 Kingspan seinä- ja kattoelementtien soveltuvuus eri paloluokkien rakennuksiin ja käyttökohteisiin Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Esko Mikkola Julkinen
LisätiedotAsuinrakennuksista ja asuntojen mitoituksesta.
Asuinrakennuksista ja asuntojen mitoituksesta. Hannu Hirsi Asuinrakennukset : Asuintalot 2 1 Kerrostalotyypit : Pienkerrostalot I Pienkerrostalot II Sivukäytävätalot Lamellitalot 3 Kerrostalotyypit jatkuu...
LisätiedotANTENNIALAN TEKNIIKKAPÄIVÄ Rantasipi Hyvinkää, 8.11.2012
ANTENNIALAN TEKNIIKKAPÄIVÄ Rantasipi Hyvinkää, 8.11.2012 KAAPELIEN PALOTURVALLISUUS JA PALOKATKOT Esityksen sisältö: paloturvallisuutta koskevat määräykset kaapelit palokatkot 1 RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUS
LisätiedotTulosyksikköohje 11 03 15.01.2014
Vahvistus pvm 08.11.2009 Sivu 1(5) Tämä ohje kumoaa aikaisemmat palo-ovien ja luukkujen hyväksyttämistä koskevat ohjeet ja ohje astuu voimaan välittömästi. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos; Vantaa, Nurmijärvi,
LisätiedotLUP:n yhteistyöseminaari
LUP:n yhteistyöseminaari 23.10.2018 Valtuustotalo Lupa-arkkitehti Tiina Reponen PKS-yhteistyö alkoi vuonna 2009: 1-2 tapaamista vuosittain vaihdellen PKS-kuntien välillä ensimmäiset PKS-kortit maaliskuussa
Lisätiedot3 RAKENNUKSEN PALOTURVALLISUUDEN SUUNNITTELU. Kaava PALOKUORMA JA PALOKUORMARYHMÄT 3.2 RAKENNUKSEN KERROSMÄÄRÄ JA KORKEUS. 3.2.
3 RAKENNUKSEN PALOTURVALLISUUDEN SUUNNITTELU 3.1 PALOKUORMA JA PALOKUORMARYHMÄT Palokuorma on vapautuva kokonaislämpömäärä, kun tilassa oleva aine palaa täydellisesti. Palokuormaan luetaan kantavat, runkoa
LisätiedotPorrastietoa suunnittelijoille
Porrastietoa suunnittelijoille Ohjelma: Porrasvalmistajat ry:n esittely - puheenjohtaja Anne Juopperi, Lappiporras Oy Portaan aukon mitoitus - Anne Juopperi, Lappiporras Oy Portaiden ja kaiteiden mitoitus
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07056-11 2 (8) Sisällysluettelo
2 (8) Sisällysluettelo 1 Tehtävä... 3 2 Aineisto... 3 3 Palotekninen arviointi... 3 3.1 Tuotemäärittelyt ja palotekninen käyttäytyminen... 3 3.2 Ulkoseinien palovaatimusten täyttyminen... 4 4 Yhteenveto...
LisätiedotPoistumisturvallisuusselvitys ja poistumisturvallisuuden uudet vaatimukset
Poistumisturvallisuusselvitys ja poistumisturvallisuuden uudet vaatimukset Kirsi Rajaniemi Turvallisen asumisen koti -seminaari, 3.8.2011 Kokkola Vuosi 1999 Vuosi 2015 Sisäisen turvallisuuden ohjelma:
LisätiedotHarri Koskenranta
T-110.460 FYYSINEN TURVALLISUUS - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 3.2. 2005 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT 3.2. 2005 T-110.460 Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa,
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus
Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 b :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 958/2012:
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta, kokemuksia ja kehittämisideoita
Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta, kokemuksia ja kehittämisideoita Paloseminaari 2019 Paloturvallisuus ja standardisointi 6.2.2019 HILTON Kalastajatorppa Jorma Jantunen MRL Olennaiset
LisätiedotPOHJOLATALO ALUSTAVA PALOTEKNINEN SUUNNITELMA KAAVOITUKSEN TARPEISIIN VERSIO 30.01.2015
1 POHJOLATALO ALUSTAVA PALOTEKNINEN SUUNNITELMA KAAVOITUKSEN TARPEISIIN VERSIO 30.01.2015 Lupanumerot RATU Kaupunginosa Kortteli Tontit L2 Paloturvallisuus Oy Runeberginkatu 5B 00100 Helsinki e-mail: etunimi.sukunimi@l2.fi
LisätiedotTURVA- JA SUOJALASIT SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY. www.tasolasiyhdistys.fi. Copyright SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY
TURVA- JA SUOJALASIT 2015 Copyright www.tasolasiyhdistys.fi Sisällysluettelo Alkusanat 3 Ympäristöministeriön asetus 4 RakMK osa F2, Lasirakenteet 5 1. Turva- ja suojalaseille julkaistuja standardeja 6
LisätiedotHissit. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen
Hissit Suomen rakentamismääräyskokoelman osa F1 Tasoeroista määrätään F1:ssä mm. seuraavaa: Milloin kerroskorkeuden mittainen tai tätä suurempi tasoero järjestetään porrasyhteydellä, liikkumisesteetön
LisätiedotRakennusten paloluokitus, RakMK E1
Liite 5 Rakennusten paloluokitus, RakMK E1 Ploluokka P3 on vähiten vaativa ja se tulee yleesä kyseeseen yksi tai kaksikerroksisissa asuinrakennuksissa. Paloluokka P2 tulee kyseeseen yli kaksi- mutta alle
LisätiedotSuojaverhoukset TEKNINEN TIEDOTE 13.4.2012 1.0 SUOJAVERHOUS
1.0 SUOJAVERHOUS Suojaverhouksella tarkoitetaan verhousta, joka määrätyn ajan suojaa sen takana olevaa rakennetta syttymiseltä, hiiltymiseltä muulta vaurioitumiselta. Suojaverhouksen mitoitukseen ei ole
LisätiedotRTS 19:10. RAKENNUKSEN KÄYTTÖTURVALLISUUS Asetuksen 1007/2017 tuomat muutokset SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. UUDISTUKSEN PÄÄPIIRTEET
RTS 19:10 OHJEKORTTIEHDOTUS 14.3.2019 1 (5) RAKENNUKSEN KÄYTTÖTURVALLISUUS Asetuksen 1007/2017 tuomat muutokset Tässä ohjeessa esitetään keskeisimmat muutokset rakennuksen käyttöturvallisuutta koskevissa
LisätiedotTOIMINNALLINEN PALOTURVALLISUUSSUUNNITTELU
TOIMINNALLINEN PALOTURVALLISUUSSUUNNITTELU PALOTURVALLISUUS VAATIMUSTEN TÄYTTYMISEN OSOITTAMINEN Suomen rakentamismääräyskokoelma E1 (1.3.1) Suomen rakentamismääräyskokoelma E1 (1.3.2) Paloturvallisuuden
LisätiedotTEKNINEN TIEDOTE SISÄLTÖ PALONKESTÄVÄ NR YLÄPOHJA
TEKNINEN TIEDOTE PALONKESTÄVÄ NR YLÄPOHJA 1.8.2016 SISÄLTÖ 1.0 YLEISTÄ...2 2.0 PALOSSA KANTAVA ALAPAARRE...3 2.1 Alapuolinen palo...3 2.2 Yläpuolinen palo...5 2.3 Alapaarteen stabiliteetti...5 3.0 PALORISTIKKO...7
LisätiedotTURVALLISUUSKARTOITUS
TURVALLISUUSKARTOITUS Turvallisuus - Asuintalot Hämeenlinnan Seurakuntayhtymä - kiinteistötoimisto Verhonkatu 25-27, 13130, Hämeenlinna Raporttipäivä: 19.02.2013 Tarkastuspäivä: 28.01.2013 Muokkauspäivä:
LisätiedotRAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet
SUOJAUKSET T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 19.3.2007 UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää
LisätiedotT-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus. Harri Koskenranta 19.3.2007
T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 19.3.2007 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää
LisätiedotRAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet
SUOJAUKSET T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 14.3.2006 UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää
LisätiedotJOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011
JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.
LisätiedotTARVESELVITYSVAIHEEN PALOTEKNINEN SUUNNITELMA
LÄNSISATAMAN BUNKKERI TARVESELVITYSVAIHEEN PALOTEKNINEN SUUNNITELMA PALOTEKNINEN INSINÖÖRITOIMISTO MARKKU KAURIALA OY 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 2 2. PALOLUOKKA... 2 3. OSASTOINTI... 2 4. PALOKUORMAT...
Lisätiedot