Lapin yliopisto. Kielikeskuksen laatukäsikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapin yliopisto. Kielikeskuksen laatukäsikirja"

Transkriptio

1 Lapin yliopisto Kielikeskuksen laatukäsikirja

2 2 KIELIKESKUKSEN LAATUKÄSIKIRJA 1. JOHDANTO JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖHALLINTO Kielikeskuksen johtaminen Kielikeskuksen muu hallinto Toiminnan ylläpito ja kehittäminen KOULUTUS Kielikeskuksen tehtävät ja profiloituminen Perusopetus, jatkokoulutus ja elinikäinen oppiminen Opetussuunnittelu Opetus Opintojen ja osaamisen arviointi Opintojen tukeminen Opettajarekrytointi Korvaavuuksien käsittely OPISKELIJAPALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKIMUS KÄÄNNÖS JA OIKOLUKUPALVELU YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS KANSAINVÄLINEN TOIMINTA KIELIKESKUKSEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTOIMENPITEET LIITTEET

3 3 Vuonna 2020 Lapin yliopiston kielikeskus tunnetaan alueellaan vahvana asiantuntijana kieleen, viestintään ja kulttuuriin liittyvissä kysymyksissä. Kielikeskus on aktiivinen toimija kansallisessa kielikeskusverkostossa ja tekee yhteistyötä alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Kielikeskus tarjoaa kattavan ja monipuolisen kielivalikoiman sekä mahdollistaa kieli ja viestintätaitojen syventämisen erityisesti tärkeimpien kielten kohdalla. Kielikeskuksen opetus pohjautuu ajantasaiseen tutkimukseen ja opetuksen laatu varmistetaan muun muassa toimivan palautejärjestelmän avulla. Tutkintoihin kuuluvien kieli ja viestintäopintojen lisäksi kielikeskus tunnetaan laadukkaasta henkilöstökoulutuksesta, käännös ja kielentarkistuspalveluista sekä soveltavan kielentutkimuksen näkökulmasta. Yhteisen opetuksen yksikön strategia 2020

4 4 1. JOHDANTO Tämä Lapin yliopiston kielikeskuksen laatukäsikirja on tarkoitettu kuvaukseksi kielikeskuksen toiminnasta, keskittyen niiden menettelytapojen ja tehtävien esiin nostamiseen, joista laadukas toiminta muodostuu. Käsikirjassa painottuu kielikeskuksen perustehtävän eli opetuksen osuus. Muita käsiteltäviä asioita ovat johtamisen ja henkilöstöhallinnon rakenteet ja tehtävät, laatutyöhön olennaisesti liittyvän opiskelijapalautejärjestelmän kuvaus ja kielikeskuksen tarjoaman käännös ja oikolukupalvelun kuvaaminen. Laatukäsikirjassa on käsitelty myös tutkimusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja kansainvälistä toimintaa, joiden rooli kielikeskuksen toiminnassa kasvaa jatkuvasti. Kielikeskuksen laatukäsikirjaa päivitetään säännöllisin väliajoin. Viimeisin päivitys on tehty JOHTAMINEN JA HENKILÖSTÖHALLINTO 2.1. Kielikeskuksen johtaminen Kielikeskuksen hallintoa hoitavat johtokuntana toimiva opetusneuvosto ja kielikeskuksen johtajan tehtävään määrätty vastuuhenkilö oman toimensa ohella. Kielikeskuksen johtokuntana toimivan opetusneuvoston tehtävät ovat samat, kuin Lapin yliopiston johtosäännössä on merkitty erillisen laitoksen johtokunnan tehtäviksi. Opetusneuvostoon kuuluu puheenjohtaja ja enintään 10 jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Kokoonpanossa noudatetaan yliopistolain 12 :n 1 momenttia. Hallitus nimeää opetusneuvoston jäsenet tiedekuntia ja muita opetusta antavia yksiköitä sekä ylioppilaskuntaa kuultuaan. Opetusneuvoston puheenjohtajana toimii opetuksesta vastaava vararehtori. Neuvosto valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Opetusneuvoston toimikausi on kolme lukuvuotta. Opetusneuvoston tehtävänä kielikeskuksen hallinnossa on: hyväksyä opetussuunnitelmat sekä käsitellä keskeiset kehittämishankkeet ja toimintakertomus tehdä esityksiä virkojen perustamiseksi ja täyttämiseksi tehdä virkanimityksiin ja virkavapauksiin liittyviä päätöksiä ja esityksiä siten kuin siitä on erikseen johtosäännössä määrätty hyväksyä tarvittaessa yksikön sisäinen organisaatio ja tehtäväjako ratkaista ne asiat, jotka laitoksen johtaja niiden laajakantoisuuden tai periaatteellisen tärkeyden vuoksi saattaa johtokunnan ratkaistavaksi. Kielikeskuksen johtajan tehtävänä on: johtaa, valvoa ja kehittää yksikön toimintaa johtaa yksikön toiminta ja taloussuunnittelua sekä osallistua yksikön tulosneuvotteluihin huolehtia yksikön ulkoisesta ja sisäisestä tiedottamisesta toimia yksikön henkilökunnan esimiehenä käydä kehityskeskustelut yksikön henkilökunnan kanssa ja valvoa, että yhteistoimintamenettelyä noudatetaan tehdä virkanimityksiin ja virkavapauksiin liittyviä päätöksiä ja esityksiä siten kuin siitä on erikseen johtosäännössä määrätty tehdä virkojen perustamisesityksiä siten kuin siitä on erikseen määrätty ottaa tuntiopettajat tai vastaavat sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty tai määrätty tehdä opetusneuvostolle esitys yksikön sisäisestä organisaatiosta ja tehtäväjaosta tehdä hallintojohtajalle esitys johtajan varahenkilön nimeämiseksi päättää sopimuksista siten kuin siitä on erikseen määrätty käsitellä ne yksikölle kuuluvat asiat, joista ei ole toisin säädetty tai johtosäännössä määrätty.

5 5 Johtaja voi siirtää asian, joka on laitoksen kannalta periaatteellisesti tärkeä, opetusneuvoston ratkaistavaksi. Opetusneuvosto puolestaan voi siirtää toimivaltaansa asioissa, jotka eivät ole yksikön kannalta periaatteellisesti tärkeitä johtajan käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi asian kiireellisyyden vuoksi tai ajanjaksoina, jolloin opetusneuvosto ei kokoonnu Kielikeskuksen muu hallinto Henkilökunta osallistuu kielikeskuksen toiminnan ohjaamiseen erilaisten pienryhmien kautta. Näiden lisäksi kielikeskuksen toimintaperiaatteisiin kuuluu avoin vuorovaikutus henkilökunnan ja johtajan välillä. Henkilöstökokous: pidetään kerran kuussa kokouksessa käsitellään yhteistoimintalain edellyttämät asiat toimii keskustelu ja tiedotusfoorumina kokouksella ei ole virallisen hallintoelimen päätäntävaltaa, mutta siellä voidaan sopia yhteisistä toimintatavoista ja säännöistä Aineryhmät: aineryhmiä on neljä: englanti, ruotsi, viestintä ja vähemmän opetetut kielet englannin aineryhmä koostuu englannin ja ruotsin aineryhmä ruotsin opettajista viestinnän aineryhmä koostuu tieteellisen kirjoittamisen, puheviestinnän, kansainvälisen viestinnän ja suomea ulkomaalaisille opettajista vähemmän opetettujen kielten aineryhmä koostuu saksan, ranskan, venäjän, espanjan, italian, kiinan ja japanin opettajista kokoontuvat vastuulehtoreiden kutsusta valmistelevat henkilöstökokouksessa käsiteltäviä asioita (tuntijaot, materiaalit, menetelmät, opetuksen kehittäminen, yksikön yleiset järjestelyt oman kielen/työn kannalta) arvioivat aineryhmää koskevaa opiskelijapalautetta ja reagoivat siihen Vastuulehtorit: kukin aineryhmä valitsee keskuudestaan yhden opettajan vastuulehtoriksi vastuulehtoreita on neljä vastuulehtorit vievät asiat aineryhmänsä pohdittavaksi ennen henkilöstökokousta Kehittämisseminaari: pidetään kerran lukukaudessa seminaarin tarkoituksena on ammattialaan liittyvän tietämyksen lisääminen opettajat pitävät vuorollaan alustuksia referoiden lukemaansa ammatillista ja tieteellistä kirjallisuutta, esittelemällä opetuskokeilujaan, menetelmiään ja tutkimussuunnitelmiaan tai esittämällä yhteenvetoja koulutustilaisuuksista, joihin ovat osallistuneet mahdollisuuksien mukaan kutsutaan ulkopuolisia kouluttajia Toiminnan ylläpito ja kehittäminen Kielikeskus tarjoaa kattavan ja monipuolisen kielivalikoiman sekä mahdollistaa kieli ja viestintätaitojen syventämisen erityisesti tärkeimpien kielten kohdalla. Kielikeskuksen opetus pohjautuu ajantasaiseen tutkimukseen, ja opetuksen laatu varmistetaan muun muassa toimivan palautejärjestelmän avulla. Opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään myös laajempien arviointihankkeiden tuloksia. Tutkintoihin kuuluvien kieli ja viestintäopintojen lisäksi kielikeskus tunnetaan laadukkaasta henkilöstökoulutuksesta sekä käännös ja kielentarkastuspalveluista. Laadukas opetus varmistetaan esittelemällä opetussuunnitelma tiedekunnille ja kehittämällä sitä yhdessä niiden kanssa keräämällä opiskelijapalautetta ja siihen reagoimalla keskustelemalla ainekonferenssissa opiskelijapalautteesta ja suunnittelemalla toimenpiteitä

6 6 käymällä lukukausien viimeisessä henkilöstökokouksessa arviointikeskustelua ja suunnittelemalla toimintaa kuulemalla työelämän edustajia säännöllisesti. Esimies käy kielikeskuksessa, kuten koko Lapin yliopistossa, vuosittain kehityskeskustelut yksikkönsä jokaisen työntekijän kanssa. Kehityskeskustelut pohjautuvat sekä työntekijän itsensä asettamiin kehittämistavoitteisiin että yliopiston ja yksikön strategisiin laatutavoitteisiin. Muuta kielikeskuksen toimintaa arvioidaan jatkuvasti, mutta erityisesti siitä käydään keskustelua lukukausien viimeisessä henkilöstökokouksessa sekä yksikön palautepöydässä. Yksikkö sitouttaa myös sivutoimiset opettajat osaksi työyhteisöä, varmistaa pitkäjänteisen opetussuunnittelun ja kehittää sivutoimisten opettajien palkkausta muiden kielikeskusten osoittamaan suuntaan. Kielikeskus tarjoaa opettajille mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Henkilökohtaisia tavoitteita luodaan ja niiden toteutumista seurataan yksikön tavoitteiden ohjaamana. Yksikkö mm. kiinnittää erityistä huomiota kehitys ja arviointikeskusteluihin. Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Lapin korkeakoulukonsernin kielipalveluiden työryhmä rakentaa pysyvää yhteistyömallia korkeakoulujen kielten ja viestinnän opetukseen. Työryhmä on kartoittanut yhteistyön kohteita tavoitteenaan tiivistää yhteistyötä asteittain vuoteen 2011 mennessä. Yhteistyön tavoitteena on varmistaa laadukas ja kattava opetustarjonta Lapin korkeakoulukonsernin kaikilla kampuksilla. Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskuksen toimintaa tukevat yhdessä laadittava korkeakoulukonsernin kielistrategia, muut toimintaa ohjaavat suunnitelmat ja erilaisten käytänteiden yhtenäistäminen. 3. KOULUTUS 3.1. Kielikeskuksen tehtävät ja profiloituminen Kielikeskuksen perustehtävänä on huolehtia yliopiston perustutkintoihin sisältyvästä ja muusta kielen, kulttuurin ja viestinnän opetuksesta. Kielikeskus tarjoaa myös käännös ja kielentarkastuspalveluja ja tukee toiminnallaan yliopiston kansainvälistymistä. Lisäksi yksikkö tarjoaa henkilöstökoulutusta. Tutkinto opetuksen lisäksi kielikeskus suunnittelee ja toteuttaa opintojaksoja yhdessä muun muassa avoimen yliopiston, tutkijakoulun ja yliopiston maisteriohjelmien sekä muiden erillisten opinto ohjelmien kanssa. Kielikeskus toimii myös aktiivisena jäsenenä Suomen yliopistojen kielikeskusten verkostossa ja kehittää kansainvälisiä yhteyksiään. Erilaiset hankkeet, kuten laatua, kehittämistä ja arviointia koskeva, kieli, kulttuuri ja viestintäopintoihin keskittyvä LAAKEA hanke ja kieli ja viestintäopintojen koordinaatiohanke KIEVI, syventävät kielikeskusten yhteistyötä. Kielikeskuksen opetus profiloituu arktisen luonnon ja kulttuurin vuorovaikutukseen, matkailuun ja elämyksellisyyteen, kansainvälisyyteen ja erikoistuneisuuteen. Pohjoisuus ja arktisuus heijastuu panostuksena pohjoisen alueen kielten ja kulttuurien opetukseen, alueellisen koulutustarjonnan varmistamisena ja sivuainekokonaisuuksien (erityisesti suomen kielen, venäjän ja kulttuurienvälisen viestinnän opintokokonaisuudet) kehittämisenä. Myös pääasiassa pohjoiselle alueelle suuntautuvat kansainväliset yhteydet ja julkaisutoiminta tukevat profiilialuetta. Kielikeskus profiloituu matkailuun ja elämyksellisyyteen varmistamalla monipuolisen ja kattavan kielen, kulttuurin ja viestinnän opetustarjonnan sekä mahdollistamalla opiskelijoille kielitaidon syventämisen useammassa opetetussa kielessä. Kielten ja kulttuurien sivuainekokonaisuuksia kehitetään edelleen ja niiden säännöllinen järjestäminen varmistetaan. Vähemmän opetetuista kielistä tarjotaan resurssien mukaan

7 7 perus ja jatkokurssien lisäksi kulttuurikurssi. Yhteistyötä paikallisten ja alueellisten toimijoiden (mm. yritykset) kanssa kehitetään. Kielikeskuksen henkilöstö ja opiskelijat edustavat eri kieliä ja kulttuureja. Kansainvälisyys näkyykin opetustarjonnan lisäksi yksikön kaikissa arkitoiminnoissa. Kielikeskus tukee yliopiston kansainvälistymistä varmistamalla monipuolisen kieli ja kulttuuritarjonnan, kehittämällä edelleen vaihto opiskelijoille ja vieraskielisille tutkinto opiskelijoille tarjottavia suomen kielen opintoja, tarjoamalla käännös ja kielentarkistuspalveluja sekä antamalla henkilöstökoulutusta esimerkiksi vieraalla kielellä opettamisessa. Perusopetuksen erikoistuneisuus tarkoittaa kieli ja viestintäopintojen yhteyttä eri koulutusalojen opintoihin. Opetusta integroidaan entistä selkeämmin koulutusalojen opetukseen tai opetussisältöihin yhdessä tiedekuntien toimijoiden kanssa. Oppimisen tavoitteellisuus varmistetaan ohjaamalla opiskelijoita suunnittelemaan kieli ja viestintäopintonsa yhdessä oman alan opintojen kanssa. Erityisesti maisterivaiheen opetusta suunnataan työelämän ja koulutusalojen vaatimusten mukaan. Kielikeskus tukee henkilöstönsä jatkuvaa kouluttautumista omilla erityisosaamisen alueillaan Perusopetus, jatkokoulutus ja elinikäinen oppiminen Kielikeskuksen perusopetusta ovat tutkintoihin kuuluvat kieli ja viestintäopinnot. Niitä tarjotaan molemmissa kotimaisissa ja ensimmäisessä vieraassa kielessä sekä joidenkin koulutusalojen kohdalla toisessa vieraassa kielessä. Kielikeskus tarjoaa lisäksi vieraiden kielten perus ja jatkokursseja, viestinnän täydentäviä opintojaksoja, suomen kielen opintojaksoja vaihto opiskelijoille sekä sivuainekokonaisuuksia useissa kielissä ja kulttuurienvälisessä viestinnässä. Maisterivaiheen syventäviä kursseja on tarjolla eri oppiaineissa. Kielikeskus tarjoaa opetusta seuraavissa aineissa: englanti espanja italia japani kiina ranska ruotsi saksa suomi venäjä viestintä Kielikeskus osallistuu jatkokoulutuksen järjestämiseen tarjoamalla monipuolisia, soveltavia ja syventäviä kieli ja viestintäopintoja jatko opiskelijoille. Kielikeskuksen opetushenkilöstö osallistuu monipuolisesti tutkijakoulun toimintaan. Kielikeskuksen opetus on vahvasti edustettuna myös avoimen yliopiston tarjonnassa. Yksikkö suunnittelee opetustaan aikuiskoulutuksen tarpeiden näkökulmasta ja kehittää opetustarjontaa yhdessä avoimen yliopiston kanssa. Huomioitavia asioita ovat muun muassa opintojen sijoittuminen, aikatauluttaminen ja opetusmenetelmien taso. Tavoitteena on löytää juostavia suoritustapoja ja kehittää monimuoto opetusta. Yksikkö tekee tiivistä yhteistyötä maakuntakorkeakoulun kanssa ja tarjoaa kielen, kulttuurin ja viestinnän opetusta maisterikouluille. Palautejärjestelmää kehitetään aikuiskoulutuksen erityisten tarpeiden tunnistamiseksi ja saatu palaute liitetään opetuksen kehittämis ja opetussuunnittelutyöhön. Kielen ja kulttuurin opintokokonaisuuksien sisältöjä on lisäksi suunnattu vastaamaan työelämän tarpeisiin. Soveltuvien opintojaksojen suunnittelussa otetaan laajasti huomioon alueen yritysten ja muiden toimijoiden näkökulmat. Näille tarjotaan myös täydennyskoulutusta avoimen yliopiston kautta.

8 Opetussuunnittelu Kielikeskuksen opetussuunnittelutyön lähtökohtana on kieli ja viestintätaitojen yhteys koulutusalojen tuottamaan asiantuntijuuteen. Opetusta suunnitellaan ja kehitetään yhdessä tiedekuntien ja muiden sidosryhmien kanssa, mikä mahdollistaa kysynnän ja tarjonnan mahdollisimman hyvän kohtaamisen. Lisäksi opetussuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota erilaisiin opiskelijaryhmiin ja opetusmenetelmiin. Yksikkö on mukana maisteriohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa kieliopintojen osalta. Kielikeskukselta on edustaja tiedekuntien opetussuunnittelutyöryhmissä, ja kielikeskuksen amanuenssi osallistuu opintopäälliköiden kokoontumisiin, joissa keskustellaan ajankohtaisista opintoihin liittyvistä asioista ja sovitaan opintohallintoon liittyvistä käytännöistä ja järjestelyistä. Opetussuunnitelmat (opinto opas) hyväksytään opetusneuvostossa. Koska kielikeskus toimii yliopiston ja useiden ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa, on oppiaineiden opetussuunnittelutyö käytännössä jatkuvaa ja tarpeita ennakoivaa. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että lukukausien aikana seurataan opintojaksojen riittävyyttä ja opiskelijoiden valintoja, opettajien saamaa palautetta sekä neuvotellaan yhteistyötahojen kanssa. Opetussuunnittelussa huomioidaan sekä opintokokonaisuudet että yksittäiset opintojaksot. Seuraavan lukuvuoden opetuskokonaisuuden suunnittelu käynnistyy viimeistään alkuvuodesta yksikön yleisten linjausten pohjalta. Tässä työssä otetaan huomioon sekä opiskelijoiden että sidosryhmien, kuten tiedekuntien ja työelämän, tarpeet ja palaute. Tavoitteena opetussuunnitelmien laadinnassa ovat korkeatasoiset tutkinnot. Tähän pyritään tarjoamalla monipuoliset kieli ja viestintäopinnot sekä kandi että maisterivaiheessa. Tarjonnassa on huomioitu EU:n kolmikielisyyssuositus. Laadukkaisiin tutkintoihin tähdätään myös tutkintorakenneuudistuksen yhteydessä aineryhmittäin uudistetuilla opetussuunnitelmilla. Työtä on tarkoitus edelleen kehittää ja ottaa huomioon alan uusin tutkimus ja työelämän tarpeet. Tämän lisäksi opetussuunnitelmissa hyödynnetään tiedekuntakontakteja ja ulkopuolisia sidosryhmiä yliopiston vahvuusalueilla. Opetussuunnitelmien tulee olla yliopiston tavoitteiden mukaisia ja niissä tulee näkyä profiloituminen pohjoisuuteen. Näiden toteutumiseksi opetussuunnitelmissa otetaan huomioon yliopiston strategiset tavoitteet. Profiloituminen pohjoisuuteen näkyy erityisesti venäjän kielen, suomi vieraana kielenä sekä pohjoismaisten kielten opetuksessa. Opettajat ja aineryhmät seuraavat tavoitteiden toteutumista. Opetussuunnitelmissa huomioidaan myös palautejärjestelmän ja laajempien opetuksenarviointihankkeiden tulokset. Kielikeskus kerää palautetta toiminnasta ja kaikista opetettavista aineista yliopiston yhteisellä, weboodissa olevalla palautelomakkeella, jota on täydennetty muutamalla omalla kysymyksellä. Tämän lisäksi opettajat keräävät palautetta omasta opetuksestaan joko itse kehittämillään, omiin tarkoituksiin soveltuvilla palautelomakkeilla tai yksikön yhteisellä palautelomakkeella. Opettajat saavat kurssipalautetta myös suullisissa keskusteluissa opiskelijoiden kanssa ja oppimispäiväkirjan kirjoituksista. Palautetta hyödynnetään opetusmenetelmien ja sisältöjen suunnittelussa sekä aineryhmittäin tehtävässä oppiaineiden kehittämistyössä. Kielikeskuksen tavoitteena on lisäksi opetussuunnitelmiin sisäänrakennettu kansainvälisyys. Kansainvälisyys onkin läpäisyteema ja erottamaton osa kielenopetusta. Vieraan kielen opintojaksoissa opetus toteutetaan mahdollisuuksien mukaan opetettavalla kielellä. Opetukseen osallistuvat suomalaiset perusopiskelijat, ulkomaalaiset tutkinto opiskelijat ja vaihto opiskelijat Opetus Opintojakson opetuksen käytännön suunnittelu rakentuu opetusneuvostossa hyväksytyn opetussuunnitelman pohjalle. Suunnitteluun kuuluu muun muassa työnjaosta sopiminen, aikataulutus ja opetussisällön tarkempi määrittely. Vastuussa opetuksen käytännön suunnittelusta ovat oppiaineet ja oppiaineiden opettajat. Opetustilanteet pohjautuvat suunnitelluille käytännöille, ja ovat opettajien ja opiskelijoiden vuorovaikutuksellisia prosesseja, jotka tähtäävät hyväksyttyihin opintosuorituksiin. Tieto

9 9 suorituksista toimitetaan opiskelupalveluille, jossa ne talletetaan opintorekisteriin. Suoritukset ovat nähtävissä tämän jälkeen WebOodissa. Opetuksesta kerätään palautetta, jota käytetään hyväksi opintojakson kehittämisessä, opetuksen käytännön suunnittelussa sekä opetussuunnitelmatyössä. Opetuksessa kielikeskus hyödyntää erilaisia opetusmenetelmiä ja uusien oppimisympäristöjen tarjoamia mahdollisuuksia. Osaamista syvennetään osallistumalla yliopistopedagogiseen koulutukseen, eri tieteenaloilla käytäviin keskusteluihin sekä pedagogisia valmiuksia kohottaville kursseille. Tavoitteena on vahvistaa kielikeskusta oppivana organisaationa esimerkiksi vertaisoppimisen avulla sekä integroimalla palautejärjestelmät osaksi jatkuvaa kehittymistä. Opetus ja viestintäteknologiat valjastetaan aiempaa laajemmin kieli ja viestintäopetuksen tarpeisiin. Kielikeskuksen tavoitteena on, että monimuoto opetus on luonnollinen osa yksikön opetustarjontaa. Hankkeiden ja opetuskokeilujen kautta pyritään purkamaan ennakkoasenteita, joissa vuorovaikutuspainotteinen taito opetus ja verkko opetus nähdään vastakkaisina, sekä etsimään uusia menetelmiä. Myös langattoman kampuksen tarjoamia mahdollisuuksia pyritään hyödyntämään opetuksessa. Kokonaistyöajassa annetaan mahdollisuus kouluttautua uusien opetusmenetelmien käyttöön. Opettajat suunnittelevat osan omasta opetuksestaan toteutettavaksi verkko opetuksena. Tämä edellyttää riittävän hyviä laiteresursseja, teknistä toteuttajaa sekä mahdollisuutta opiskelumateriaalin jatkuvaan ylläpitoon ja uusimiseen. Lapin yliopiston laatutavoitteen mukaisesti gradunteon tulee olla luonteva osa sujuvaa oppimisprosessia. Kielikeskus vaikuttaa tähän prosessiin omalta osaltaan antamalla ammatti ja tiedepainotteista kielen ja viestinnän opetusta, joka tukee opintojen edistymistä ja pro gradu työn tekemistä. Kielikeskus on myös laatinut ohjeet kypsyysnäytteen kieliasua varten. Näiden lisäksi kielikeskus tarjoaa akateemisen kirjoittamisen ja esittämisen seminaaritaitokursseja opiskelijoille, sekä vastaa maisteriohjelmien kielikoulutuksesta. Maisterivaiheen kirjoittamisen kurssit keskittyvät nimenomaan tutkimuskirjoittamiseen Opintojen ja osaamisen arviointi Opintojen arviointi pohjautuu yliopiston määrittelemään arviointijärjestelmään ja asteikkoon. Kieli ja viestintäopinnot arvostellaan hyväksytty/hylätty periaatteella lukuun ottamatta ruotsin kieltä, joka on arvosteltu hyvä/tyydyttävä/hylätty asteikolla. Käytäntö perustuu kielilakiin (423/2003) ja kielitaitolakiin (424/2003) julkisyhteisöjen henkilöstön suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta. Kielen käytön ja kulttuurin ja viestinnän opintokokonaisuuksissa arvostelu on viisiportainen 1 5. Oppiaineen vastuulla on arvioinnin soveltaminen. Siihen kuuluu arviointikriteereistä keskusteleminen ja sopiminen, tenttien ja muiden suoritusten arviointi, ohjaus ja palaute, seminaariosallistumisen seuranta sekä opiskelijan oppimistilanteen seuranta. Saatuaan arvioinnin opiskelijalla on mahdollisuus saada palautetta suorituksistaan. Halutessaan hän voi ryhtyä oikaisumenettelyyn, josta säännellään opintosuorituksia ja opiskelijan oikeusturvaa koskevassa johtosäännössä. Opitun tunnistamisessa ja tunnustamisessa noudatetaan monipuolisesti erilaisia menetelmiä. Kielikeskusta koskevat menettelytavat opitun tunnistamisessa ovat: alkukoe, tasokoe, perinteinen tentti, rästitentti, essee, haastattelu ja luentopäiväkirja. Alkukokeita järjestetään kielikeskuksen rästitenttipäivinä ruotsin ja englannin kielissä. Alkukokeita ei järjestetä saksan, ranskan, venäjän, espanjan tai saamen kielissä. Alkukoe on tarkoitettu lähinnä niille opiskelijoille, jotka ovat kehittäneet kielitaitojaan lukion jälkeen, koska kokeessa testataan myös ammattipainotteista kieltä. Alkukokeen suorittamismahdollisuudesta on mainittu WebOodin kurssikuvauksissa. Alkukokeeseen saa osallistua vain kerran. Ruotsin alkukokeella voi vapautua vain ruotsin pakollisista peruskursseista. Ruotsin alkukoe koostuu kahdesta osasta: kirjallinen taito ja suullinen taito. Jos opiskelija on selviytynyt erinomaisesti (80 % tehtävistä oikein) kirjallisesta osasta, myös hänen suullinen taitonsa testataan. Kummastakin osasta erinomaisesti selviytyneet saavat suoritusmerkinnät sekä ruotsin suullisesta että kirjallisesta opintojaksosta. Englannin alkukokeen erinomaisesti selviytyneet (80 % tehtävistä oikein) saavat suoritusmerkinnän tekstin ymmärtämisen opintojaksosta.

10 10 Englannin kirjoittamiskursseissa jotkut opettajat ovat käyttäneet kaikille pakollista tasokoetta, jotta saadaan selville opiskelijoiden lähtötaso. Kokeen erinomaisesti selvittänyt on myös saanut suoritusmerkinnän kirjoittamiskurssista. Haastatteluja käytetään ruotsin ammattipainotteisissa peruskursseissa, jotta voitaisiin arvioida opiskelijan suullinen kielitaito kielitaitoasetuksen edellyttämällä tavalla. Kielikeskus järjestää myös vuosittain neljä uusintatenttipäivää, jolloin voi tenttiä kielikeskuksen kursseja. Tentin siirtoja muihin oppilaitoksiin ei hyväksytä. Kielikeskuksen rästitenttiin voi ilmoittautua, mikäli 1. on käynyt kurssin ja osallistunut kurssin jälkeiseen tenttiin ja yhteen uusintaan. 2. osallistuu ruotsin ja englannin alkukokeeseen. 3. muussa tapauksessa sopii asiasta etukäteen opettajan kanssa. Eurooppalainen viitekehys Kielitaidon mittaamisessa käytetään eurooppalaista viitekehystä. Tämä sama arviointiperusta on käytössä kaikissa yliopistoissa. Eurooppalainen viitekehys on Euroopan neuvoston kehittämä kielten oppimisen, opetuksen ja arvioinnin yleiseurooppalainen kehys, joka määrittelee ja kuvaa kielitaidon kuutta taitotasoa peruskäyttäjätasolta taitavan kielenkäyttäjän tasolle asteikolla A1 C2. Viitekehys toimii sekä opiskelijan itsearvioinnin että kielikurssien suunnittelun perustana. Lisäksi se toimii kansainvälisen kielenoppimisen arvioinnin pohjana esim. päätettäessä ulkomailla suoritettujen kieliopintojen korvaavuuksista. PERUSTASON KIELENKÄYTTÄJÄ A1 Perustarpeet ja hyvin tutut aiheet yksinkertaisin ilmauksin A2 Sosiaalinen kanssakäyminen ja lyhyt kerronta ITSENÄINEN KIELENKÄYTTÄJÄ B1 Selviytyminen kielialueella B2 Säännöllinen vuorovaikutus syntyperäisten kanssa TAITAVA KIELENKÄYTTÄJÄ C1 Monipuolinen ja tehokas kielellinen ilmaisu C2 Virheetön, täsmällinen ja sopiva kielenkäyttö vaativissa tilanteissa Liitteenä olevassa taulukossa on kuvattu eurooppalaisen viitekehyksen itsearviointitaulukko. Se on itsearviointiin perehdyttämiseen tarkoitettu kuuteen taitotasoon perustuva kehys opiskelijan oman arvioinnin välineeksi. Sen tarkoituksena on auttaa opiskelijaa sekä määrittämään karkealla tasolla oma kielitaitotaso että valitsemaan itselleen sopivan tasoinen kurssi kielikeskuksen opetustarjonnasta, jossa ruotsin ja vieraan kielen kurssit on asetettu taitotasoasteikolle Opintojen tukeminen Kielikeskus huomioi toiminnassaan erilaisten opiskelijaryhmien oppimisen edellytykset. Kielikeskuksessa on laaja kirjo erilaisia tapoja opiskella, kuten valmentavia verkkokursseja, etäkursseja, intensiivikursseja ja itseopiskelumahdollisuuksia. Kielikeskus pyrkii aina myös soveltamaan uusimpia oppimisteorioita. Yhdessä YTHS:n, tiedekuntien ja opiskelijapalvelujen kanssa kielikeskus järjestää esiintymisjännityksen kohtaamiseen tähtääviä kursseja. Lisäksi ulkomaalaisille tutkinto opiskelijoille tarjotaan suomen kielen kursseja.

11 11 Lapin yliopiston laatutavoitteena on, että jokaisella yliopiston opiskelijalla on käytössään HOPS. Koska kielikeskus antaa opetusta koko yliopiston opiskelijoille, vaatii tavoitteeseen reagointi erityisjärjestelyjä kielikeskuksessa. Kielikeskus on vastannut tavoitteeseen kiinnittämällä huomiota opettajatutor järjestelmään. Opettajatutoreille tarjotaan mahdollisuus koulutukseen, joka antaa valmiudet kehittää HOPS järjestelmää. Tässä vastuutahona toimii opetuksen kehittämispäällikkö. Kielikeskus on huomioinut myös yliopiston tavoitteen, jonka mukaisesti jokaisella opiskelijalla tulee olla sekä opettaja että opiskelijatutor. Tähän vastatakseen kielikeskus tekee yhteistyötä tiedekuntien opiskelijatutorien kanssa. Kielikeskuksen edustajat tiedekuntien opetussuunnitelmatyöryhmissä vastaavat tutoroinnin huomioimisesta Opettajarekrytointi Lapin yliopisto on asettanut yhdeksi laatutavoitteekseen, että yliopisto opettaja on hyvä opettaja, harjoittaa tieteellistä tai taiteellista toimintaa ja on sitoutunut yliopiston yhteisiin arvoihin ja tavoitteisiin. Kielikeskus vastaa tavoitteeseen kiinnittämällä rekrytoinnissaan huomiota pedagogiseen pätevyyteen, hyvään opetustaitoon, kyseisen tieteenalan pätevyyteen sekä opetettavan aineen hallintaan. Tavoitteiden toteuttamiseksi opettajia kannustetaan myös lisä ja täydennyskoulutukseen sekä jatkokouluttautumaan. Yliopiston tiedeyhteisön tulisi olla myös monitieteinen ja monikulttuurinen. Tältä osin koko yliopistoa koskeva laatutavoite ei vaadi kielikeskukselta erityisiä toimia, sillä yksikön opettajakunta on perinteisesti monikielistä, kulttuurista ja tieteistä. Tulevaisuuden tavoitteena kuitenkin on kiinnittää erityistä huomiota rekrytoitavien opetusansioihin, kielitaitoon, koulutushalukkuuteen sekä sitoutumiseen yksikköön ja yliopistoon, sen profiiliin ja monitieteisyyteen, kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuden edistämiseen. Myös uusien opettajien perehdyttäminen on oleellinen osa opettajarekrytointia Korvaavuuksien käsittely Aiemmin opitun tunnustaminen eli korvaavuudet ja hyväksiluku (mm. essee, tentti, referaatti) hoidetaan oppiaineittain. Korvaamisella tarkoitetaan tutkintoon kuuluvien kieli ja viestintäopintojen korvaamista muualla suoritetuilla vastaavilla opinnoilla. Kieliopintojen korvaavuudet anotaan kielikeskuksesta korvaavuuslomakkeella, joita löytyy kielikeskuksen kansliasta ja verkkosivuilta. Lomake täytetään hakijan tietojen osalta. Hakemukseen liitetään todistusjäljennös suoritetuista opinnoista sekä opintojen sisältökuvaus (esim. kopio opintooppaasta). Liitteistä tulee käydä ilmi mm. oppilaitoksen nimi ja aste (ulkomailla suoritetuissa kursseissa muutettuna vastaavaan suomalaiseen oppilaitokseen), tiede tai koulutusala, johon käyty kurssi sisältyy, kurssin laajuus: tuntimäärä sekä opintopiste /opintoviikkomäärä, arvosana (muissa kuin yliopistoissa suoritetuissa opinnoissa), kurssin sisältö siten, että kuvauksen perusteella on mahdollista arvioida vastaavuus ja suorituksen ajankohta. Valmiit hakemukset liitteineen joko viedään tai postitetaan kielikeskuksen kansliaan. Lomakkeet täytetään kielittäin eli saman kielen kurssien korvaavuutta haetaan yhdellä lomakkeella (esim. viestintä, ruotsi, englanti, saksa). Jokaiseen lomakkeeseen liitetään tarvittavat todistukset ja muut dokumentit. Valmis hakemus jätetään kielikeskuksen kansliaan, josta se toimitetaan oppiaineen vastuuhenkilölle. Hakemukset käsitellään aineryhmittäin, jolloin yksittäistä hakemusta voidaan verrata oppiaineen linjauksiin opintojen korvaavuuksista. Mikäli korvaavuus hylätään, ilmoittaa vastuuhenkilö hylkäyksestä sähköpostitse hakijalle. Hakija voi halutessaan tehdä päätöksestä oikaisuvaatimuksen opintosuorituksia ja opiskelijan oikeusturvaa koskevan johtosäännön mukaisesti. Hyväksytyt korvaavuudet viedään opintorekisteriin kielikeskuksessa ja kurssin opettaja ilmoittaa muista sähköpostitse suoraan opiskelijalle. Mikäli aikaisemmat opinnot luetaan hyväksi, tieto siitä on näkyvissä opintorekisterissä. Mikäli osa suoritettavista opinnoista luetaan hyväksi, tieto siitä on näkyvissä opintorekisterissä. Kurssin opettaja ilmoittaa tällöin hakijalle täydennystavasta.

12 12 Mikäli aikaisempia opintoja ei lueta hyväksi, kurssin opettaja ilmoittaa päätöksestä sähköpostitse. Korvaavuusperusteina käytetään valtakunnallista kielikeskusten johtajien neuvoston suositusta ja oppiaineittaan määrittyviä yhteisiä linjauksia. Korvaavuuksia ja korvaavuusperusteita koskeva tieto on koottu yksikön verkkosivuille. 4. OPISKELIJAPALAUTEJÄRJESTELMÄ Tavoitteena on, että palautejärjestelmä toimii ja että jokaisella palautetasolla on keräämisestä tai koordinoinnista vastaava taho. Palautetta hyödynnetään ja viedään toimenpiteiden tasolle. Lisäksi opetusta arvioidaan jatkuvasti, mikä yhdessä toimivan palautejärjestelmän kanssa toimii laadun mittarina. Opiskelijat ovat mukana toiminnassa ja palautteesta raportoidaan heille säännöllisesti. Palautejärjestelmää kehitetään jatkuvasti. Palautekanavat, tehtävät ja vastuut Kielikeskuksen palautejärjestelmä on osa Lapin yliopiston yhteistä palautejärjestelmää. Näin myös palautejärjestelmän prosessikaavio on yhteinen yliopiston kanssa. Opiskelijapalautetta opetuksesta ja oppimisesta saadaan neljästä eri lähteestä: opettajien keräämä kurssipalaute, oodijärjestelmästä saatava palaute, ylioppilaskunnan Anna Palaa palaute ja palaute, jota saadaan tiedekuntakierroksella. Lisäksi kielikeskuksen verkkosivuilla on erillinen palautelomake, jonka kautta voi antaa myös opiskeluun liittyvää palautetta. Opettajien itse keräämä palaute kohdentuu lähinnä suoraan opettajien opetukseen ja opetuksen sisältöön. Opettajat lukevat saamansa kurssikohtaisen palautteen ja oodi palautteen ja reagoivat siihen välittömästi, jos kokevat tarpeelliseksi. Kielikeskuksella on käytössä palautelomake, jota opettajat voivat halutessaan käyttää. Opettajat käsittelevät palautetta esimiehensä tai oppiaineen vastuuhenkilön kanssa. Syksyn opetuksen palautteesta oppiaineryhmät voivat halutessaan järjestää oman palautepäivän kevätkauden opetuksen suunnittelua varten. Oppiaineen vastuuhenkilö vastaa arvioinnin hyödyntämisestä opetussuunnitteluun. Oodijärjestelmästä saadaan lähinnä palautetta opetuksen suunnittelusta, toimivuudesta, laadusta ja yleisestä tyytyväisyydestä. Oodipalautteen kerää jokainen opettaja itse ja kerran vuodessa ajetaan oodipalautteen yhteenvedot kursseittain. Nämä palautteet säilytetään kielikeskuksen kansliassa. Ylioppilaskunnan palaute mittaa yleistä tyytyväisyyttä. Opiskelijat voivat jättää palautetta kielikeskuksen käytävällä olevaan palautelaatikkoon. Tämän palautteen kerää ja kokoaa ylioppilaskunta. Anna Palaa palaute on puolestaan koko yliopiston kaikkea opetusta koskeva ylioppilaskunnan keräämä palaute. Tiedekuntien palautteesta keskustellaan tiedekuntien opetussuunnittelutyöryhmissä ja kerrotaan tiedekuntakierroksilla. Opetussuunnittelutyöryhmät toimivat jatkuvasti, tiedekuntakierroksia tehdään tarpeen mukaan. Kielikeskuksesta on nimetty vastuulehtoreita tiedekuntien opetussuunnitelmatyöryhmiin. Tiedekuntakierroksesta vastaa johtaja. Varsinainen koko kielikeskuksen palautepäivä pidetään kerran vuodessa keväällä touko kesäkuun taitteessa. Tässä tilaisuudessa jokainen oppiaine esittelee saamansa palautteen ja kertoo, miten tulee siihen reagoimaan. Myös ylioppilaskunta on kutsuttu tähän tilaisuuteen kertomaan yksikön saamasta Anna Palaa päivän palautteesta. Palautepäivän ideana on keskustelun monipuolisuus ja vuorovaikutteisuus sekä opettajat että opiskelijat esittävät omia näkökulmiaan tilaisuudessa. Kielikeskuksen palautepäivän järjestämisestä vastaa johtaja ja käytännön järjestelyistä kanslia. 5. TUTKIMUS Kielikeskuksen tutkimustoiminta on nykyisellään yksittäisten toimijoiden varassa, eikä yksiköllä ole yhtenäistä tutkimusstrategiaa. Kielikeskuksen tavoitteena on nostaa tutkimus yhdeksi perustoiminnoksi siten, että kielikeskuksessa tehtävä tutkimus tukee yksikön peruskoulutustehtävää. Kielikeskuksen henkilöstöä

13 13 kannustetaan akateemiseen pätevöitymiseen, ja tutkimuksen ja opetuksen suhdetta tarkastellaan myös koko yksikön tasolla. Lapin yliopiston laatutavoitteen mukaisesti opetuksen tulee perustua tutkimukseen. Tavoitteen toteutumiseksi opetushenkilökunnan mahdollisuus osallistua alansa seminaareihin turvataan. Lisäksi yliopisto tukee opettajien mahdollisuutta päivittää kielitaitoaan kielen kotimaassa. Opettajien vastuulla on kieli ja viestintätieteen, opetettavan kielen ja kulttuurin sekä yliopiston tieteenalojen tutkimuksen seuraaminen. Opettajia kannustetaan tutkimustyöhön. Tutkimusta tukevana toimintana kielikeskus antaa tutkijoille koulutusta esiintymistaidossa ja englanninkielessä. Lisäksi kielikeskus tarjoaa tutkijoille käännöspalveluita 6. KÄÄNNÖS JA OIKOLUKUPALVELU Käännös ja oikolukua koordinoi kielikeskuksen kääntäjä, joka päättää vastaanotettavista töistä työtilanteen ja toimeksiantotyypin perusteella. Ongelmatapauksissa menettelytavasta neuvotellaan asiakkaan, kääntäjän ja kielikeskuksen johtajan kanssa. Koordinaattori kutsuu osapuolet koolle tarvittaessa. Käännös ja oikolukupalvelu on yliopiston sisäistä palvelutoimintaa. Käännöksiä tehdään suomesta englantiin ja englannista suomeen. Oikoluvussa kieli tarkistetaan siten, että varsinaiset kielivirheet poistetaan ja selkeät tyylilliset poikkeamat korjataan. Oikoluku ei ole tekstin tuottamista, toimittamista tai referointia. Käännös ja oikolukupalvelussa etusijalla ovat lyhyehköt tekstit, jotka liittyvät yliopiston yleiseen profiiliin. Tällaisia töitä ovat esimerkiksi esitelmät, Suomen akatemialle menevät hakemukset, artikkelit ja esittelymateriaalit. Laajat tekstit kuten väitöskirjat ja muut opinnäytetyöt sitovat oikolukijan ajan kuukausiksi, joten niitä otetaan vastaan vain, jos tähän on jokin erityinen syy ja jos kääntäjäresurssit antavat myöten. Kielikeskuksen verkkosivulla on sähköisesti täytettävä lomake, josta käy ilmi olennainen tieto toimeksiantoja varten. Kääntäjän lisäksi kielikeskuksen opettajat kääntävät ja oikolukevat sekä omana työnään että myös osana kokonaistyöaikaa. 7. YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS Kielikeskus ottaa toiminnassaan huomioon yliopiston alueellisen peruskoulutuksen sekä alueellisen kehittämistoiminnan vahvistumisen yliopiston kolmantena tehtävänä. Yhteiskunnallisista tehtävistä yksikkö vahvistaa alueiden elinvoimaisuutta tekemällä tiivistä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Yksikkö tiivistää yhteistyötä alueen korkeakoulujen kanssa vähemmän opetettujen kielten opetustarjonnan varmistamiseksi, sekä tarjoaa käännös ja kielentarkastuspalveluita ja kehittää edelleen näiden järjestämistä Lapin korkeakoulukonsernissa. Yksikkö osallistuu maakunnalliseen opetukseen avoimen yliopiston ja maakuntakorkeakoulun kautta. Kielikeskuksen opetushenkilöstö osallistuu avoimen yliopiston kielten opetuksen toteuttamiseen eri puolilla maakuntaa. Lisäksi kielikeskuksen opettajat osallistuvat alueen kansainvälistämiseen kääntämällä ja oikolukemalla myös ulkopuolisten tekstejä sekä pystyvät tarvittaessa tulkkaukseen, esimerkiksi oikeudessa. Yksikkö antaa kielentarkastus ja käännöstuen projektien julkaisujen tuottamisessa. Tulevaisuudessa kielikeskus pyrkii tiivistämään opetus ja opettajavaihtoyhteistyötä muun muassa Murmanskin pedagogisen yliopiston ja Pomorin valtion yliopiston kanssa Arkangelissa, sekä luomaan toimivan yritysyhteistyöverkoston.

14 14 8. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Kielikeskuksen kansainvälinen toiminta kytkeytyy pääosin opetukseen. Kansainvälisyys näkyy esimerkiksi siinä, että kielikeskus tarjoaa ulkomaalaisille tutkinto opiskelijoille mm. englannin kielen, akateemisen kirjoittamisen ja puheviestinnän kursseja sekä kielen ja kulttuurin kokonaisuuksia saksan, suomen, englannin ja venäjän kielessä sekä kulttuurien välisessä viestinnässä. Opetus, tutkimus ja hallintohenkilökunnalle kielikeskus tarjoaa vieraiden kielten, esim. englannin ja venäjän kielen opetusta. Kotikansainvälisyyden näkökulmasta Tandem vaihto opiskeluohjelma on toimiva esimerkki ulkomaisten ja kotimaisten opiskelijoiden välisestä yhteisestä toiminnasta. Se on kielikeskuksen ohjaama ja valvoma parityöskentelyohjelma, jossa opiskelijat opastavat toisiaan omaan kieleensä ja kulttuuriinsa. Opiskelijat tapaavat toisiaan säännöllisesti, mikäli mahdollista viikoittain, ja keskustelevat ennalta sovituista teemoista. Kurssin alussa sovitaan käsiteltävistä sisällöistä sekä seurantapäiväkirjan laajuudesta yhdessä kielikeskuksen opettajan kanssa, jolle myös raportoidaan tapaamisten kulusta ja oppimisen edistymisestä seurantapäiväkirjan avulla. Toinen esimerkki kotikansainvälisyydestä kielikeskuksen toiminnassa on kielikeskuksen yhteistyössä menetelmätieteiden laitoksen kanssa toteuttama Intercultural Communication Program (ICP). Sen tarkoituksena on vastata modernin työelämän haasteisiin ja parantaa opiskelijoiden mahdollisuuksia toimia kansainvälisessä työympäristössä. Opintokokonaisuus on 25 opintopisteen laajuinen. Erasmus vaihtoon lähtevät opiskelijat ja harjoittelijat voivat hakea intensiivisille kielivalmennuskursseille, joita järjestetään Euroopan harvinaisemmissa kielissä vaihdon kohdemaassa. EILC kurssit on tarkoitettu kyseiseen maahan vaihtoon lähteville Erasmus opiskelijoille ja harjoittelijoille sekä Comeniusapulaisopettajille. Kielikeskus osallistuu EILC kurssien järjestämiseen Erasmus vaihtoon Suomeen saapuville. Kielikeskus pyrkii lisäksi kehittämään yhteistyötä tiedekuntien kanssa vierailevien opettajien ja tutkijoiden ammattitaidon hyödyntämiseksi. Kulttuuriyhteyksiä vaalitaan mm. seuraaville tahoille: Pohjola Norden, British Council, Goethe Institut, ulkomaiset yliopistot, mm. Murmanskin pedagoginen yliopisto, ja yhteistyöorganisaatioihin, kuten CercleS. 9. KIELIKESKUKSEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTOIMENPITEET Toimenpiteet koottuna Perusopetus Kielikeskuksen ja tiedekuntien yhteisellä opetussuunnittelulla koulutuskysyntä ja tarjonta kohtaavat. Opetussuunnittelussa hyödynnetään yliopiston ulkopuolisia sidosryhmiä ja otetaan huomioon erilaiset opiskelijaryhmät ja opetusmenetelmät. Yksikkö on mukana maisteriohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa kieliopintojen osalta. Yksikkö lisää verkko opetustaan siltä osin, kun se on oppimisen kannalta tarkoituksenmukaista. Yksiköllä on yliopiston palautejärjestelmän lisäksi sisäinen palautejärjestelmä. Opettajarekrytoinnissa noudatetaan avoimuutta ja yleisiä kelpoisuusehtoja. Huomiota kiinnitetään opetusansioihin, kielitaitoon, koulutushalukkuuteen sekä sitoutumiseen yksikköön ja yliopistoon, sen profiiliin ja monitieteisyyteen, kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuden edistämiseen. Uudet opettajat perehdytetään. Jatkokoulutus Kielikeskus tarjoaa monipuolisia, soveltavia ja syventäviä kieli ja viestintäopintoja jatko opiskelijoille. Kielikeskuksen opetushenkilöstö osallistuu monipuolisesti tutkijakoulun toimintaan.

15 15 Tutkimus Kielikeskus antaa tutkijoille koulutusta esiintymistaidossa ja antaa englannin kielen opetusta tutkijoille. Kielikeskus tarjoaa tutkijoille käännöspalveluita. Kielikeskus kehittää oman alansa tutkimustoimintaa. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Kielikeskus osallistuu aktiivisesti korkeakoulukonsernin toiminnan kehittämiseen kieli ja viestintäopintojen osalta. Kielikeskus kehittää opetus ja opettajavaihtoyhteistyötä. Kielikeskus osallistuu maakunnalliseen opetukseen avoimen yliopiston ja maakuntakorkeakoulun kautta. Kielikeskuksella on toimiva yritysyhteistyöverkosto. Kielikeskus tarjoaa kielentarkastus ja käännöstukea projektien julkaisujen tuottamisessa. Aikuiskoulutus Kielikeskuksen opetus on vahvasti edustettuna avoimen yliopiston tarjonnassa. Yksikkö kehittää tätä opetustarjontaa yhdessä avoimen yliopiston kanssa ja suunnittelee opetustaan myös aikuiskoulutuksen tarpeiden näkökulmasta. Yksikkö tekee tiivistä yhteistyötä myös maakuntakorkeakoulun kanssa. Kielen ja kulttuurin opintokokonaisuuksien sisältöjä suunnataan vastaamaan työelämän tarpeisiin. Soveltuvien opintojaksojen suunnittelussa otetaan laajasti huomioon alueen yritys ja muiden toimijoiden näkökulma. Opetusta tarjotaan avoimen yliopiston kautta myös täydennyskoulutuksena alueen toimijoille. Yksikkö tarjoaa kielen, kulttuurin ja viestinnän opetusta maisterikouluille. Yksikkö huomioi aikuisopiskelijoiden tarpeet opetuksen suunnittelussa, mm. opintojen sijoittumisen, aikatauluttamisen ja opetusmenetelmien tasoja tarkastellaan aikuisopiskelijan näkökulmasta. Monimuoto opetusta ja joustavia suoritustapoja kartoitetaan. Palautejärjestelmää kehitetään aikuiskoulutuksen erityisten tarpeiden tunnistamiseksi. Saatu palaute liitetään opetuksen kehittämis ja opetussuunnittelutyöhön. Kansainvälinen toiminta Kielikeskus järjestää suomen kielen opetusta vaihto opiskelijoille ja ulkomaisille tutkinto opiskelijoille. Kielikeskus tuottaa englanninkielistä kieli, viestintä ja kulttuuriopetusta. Yksikkö huolehtii kattavasta kielten opetustarjonnasta ja kehittää kielenopetusta yhdessä tiedekuntien ja yliopiston kansainvälisten toimijoiden kanssa. Yksikkö tiivistää yhteistyötä alueen korkeakoulujen kanssa vähemmän opetettujen kielten opetustarjonnan varmistamiseksi. Yksikkö tarjoaa käännös ja kielentarkastuspalveluita ja kehittää edelleen näiden järjestämistä Lapin korkeakoulukonsernissa. Yksikkö kehittää yhteistyötä kumppanuusyliopistojen kanssa. Johtaminen Kielikeskus tuottaa Lapin korkeakoulukonsernin kielistrategian yhdessä alueen korkeakoulujen kanssa. Yksikkö yhtenäistää toimintaa ohjaavat strategiat ja suunnitelmat. Henkilökohtaisia tavoitteita luodaan ja niiden toteutumista seurataan yksikön tavoitteiden ohjaamana. Yksikkö kiinnittää erityistä huomiota kehitys ja arviointikeskusteluihin. Kielikeskuksen organisaatiota ja johtamista selkiytetään ja johtamiselle varmistetaan riittävät resurssit.

16 16 Yliopistoyhteisön kehittäminen Kielikeskus kiinnittää erityistä huomiota henkilöstön rekrytointiin. Yksikkö sitouttaa sivutoimiset opettajat osaksi työyhteisöä, varmistaa pitkäjänteisen opetussuunnittelun ja kehittää sivutoimisten opettajien palkkausta muiden kielikeskusten osoittamaan suuntaan. Kielikeskus tarjoaa opettajille mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen.

17 17 Liite 1. Valvojaprofessori/oppiaine Oppiaine Laitostaso Tiedekunnat Rekry Opetusneuvosto Tietojärjestelmät, tietolähteet Laitoksen yleiset linjaukset opetussunnittelulle Suunnitteluttyön aloittava palaveri Mahdollinen työelämäpalaute, valmistuneiden palaute sidosryhmien palaute Opintokokonaisuuden suunnittelu Palautepäivän anti Tiedekuntien ops työ Palaute Opetuksen sisältöjen miettiminen Opintojaksojen suunnittelu Opetussuunnitelmaehdotelma valmis korjauspyyntö Ops:in hyväksyminen Korjausten tekeminen ei korjattavaa Ops valmis Opetus: opetussuunnitelman valmistelu

18 18 Liite 2. Opetusneuvosto Opettaja/oppiaine Hakija/Jatko opiskelija Opiskelupalvelut Tietojärjestelmät, tietolähteet Opetussuunnitelman hyväksyminen Opetustilanteessa kerätty palaute opetuksesta Opetuksen käytännön suunnittelu: työnjako, aikataulutus, sisältö, tilavaraus jne. Palaute Opetustilanteet: luennot, tentit, seminaarit, verkko opetus, esseet jne. Opitun arviointi ja suoritusten hyväksyminen Opitun osoittaminen ja palautteen antaminen Palaute Opintojakson kehittäminen Oodi Palaute Opetus: opintojakson opetus

19 19 Liite 3. Tietojärjestelmät, tietolähteet Opiskelija Oppiaine Opiskelijan oppimisen arvioiniti tehtävä Arviointijärjestelmä ja asteikko Oppimistavoitteet opintokokonaisuuksien ja pienempien jaksojen oppimistavoiteet, joiden saavuttaminen on arvioinnin perustana Opintosuorite Opetus ja ohjaus Opetussuunnitelman hyväksyminen Arvioinnin vastaanottaminen ja yksilöllinen mahdollisuus keskustella arvioinnin perusteista Arvioinnin soveltaminen tenttien ja muiden suoritteiden arviointi ohjaus ja palaute seminaariosallistumisen seuranta opiskelijan oppimistilanteen seuranta koko oppiaineen hlöstön toimesta arviointikriteereistä keskusteleminen ja sopiminen Opintosuorituksia ja opiskelijan oikeusturvaa koskeva johtosääntö Oikaisumenettely Arviointi suoritettu Opetus: opintojen arviointi

20 20 Liite 4. Ylioppilaskunta ja ainejärjestöt Tietojärjestelmät, Tiedekunta Oppiaine Opettaja Opiskelija Tukipalvelut Opetusneuvosto Tuso /kurkistusneuvottelut Tiedekuntaneuvosto tietolähteet Halutaan palautetta opetuksesta Luodaan palautelomake järjestelmään Opintojakson suoritus Pyydetään palautetta Opintojakson suoritus osaako opettaja weboodin käytön Kyllä Ei Haetaan apua O piskelija antaa palautetta suullisesti, lomakkeilla, oodiin Oodi A tk Palautelaatikot Oodi vastuuhlö kokoaa ja käsittelee yleispalautteen kokoaa ja käsittelee avoimen palautteen AnnaPalaa onko ongelma tukipalveluissa? Kyllä A tk palvelut, Hati, kirjasto ym. ei Palautepöytä Muistio Keskustelu tdk:n tai yksikön opetuksen laadusta ja opiskelijapalautejärjestelmän toiminnasta sekä vaikuttavuudesta. Muistio Muistio Yhteenveto Tiedoksi Tdk neuvosto Opsin vahvistus O PS työryhmän muutosehdotukset Intra Kurssiin tai opsiin tarvittavat muutokset kurssiin ja /tai opsiin tehdään tarvittavat muutokset Muistio henkilökuntalistalle Kurssi on kunnossa Palaute on käsitelty Opetus: Palautejärjestelmä

21 21 Liite 5. Opiskelija Kike Opiskelupalvelut Tietojärjestelmät, tietolähteet OPM Korvaavuutta haetaan Opiskelija hakee korvaavuutta kieli tai viestintäkurssista Amanuenssi antaa ohjausta Yksikön web sivut Lait ja asetukset mm. kielilaki Opiskelija laatii hakemuksen ohjeiden mukaan ja jättää sen Amanuenssi merkkaa sen vastaanotetuksi ja toimittaa hakemuksen vastuulehtorille Yliopistojen keilikeskusten johtajaneuvoston suositus Korvaavuden hyväksyntä EI KYLLÄ Lehtori esittelee hakemuksen aineryhmässä Tieto opiskelupalveluihin Opintosuoritus kirjataan Oodi Opiskelijalta pyydetään lisäselvitystä Opiskelija antaa lisäselvityksen Korvaavuuden hyväksyntä EI KYLLÄ Tiedote ja perustelut opiskelijalle Korvaavuus hylätään Tieto opiskelupalveluihin Opintosuoritus kirjataan Hyväksyykö päätöksen? EI KYLLÄ Hylätty hakemus ja päätös kirjataan Ottaa yhteyttä kikeen Ilmoittautuu kurssille Päästäänkö yhteisymmärrykseen? KYLLÄ KYLLÄ Korvaavuus hyväksytään Tieto opiskelupalveluihin Opintosuoritus kirjataan EI Opetusneuvosto käsittelee valituksen Opiskelija tekee valituksen Ilmoittautuu kurssille Korvaavuus on käsitelty Opetus: Korvaavuuksien käsittely

22 22 Liite 6. KIELITAIDON ITSEARVIOINTITAULUKKO A1 A2 B1 Kuullun ymmärtäminen Tunnistan tuttuja sanoja ja kaikkein tavallisimpia sanontoja, jotka koskevat minua itseäni, perhettäni ja lähiympäristöäni, kun minulle puhutaan hitaasti ja selvästi. Ymmärrän muutamia sanontoja ja kaikkein tavallisinta sanastoa, joka liittyy läheisesti omaan elämääni; esimerkiksi aivan keskeinen tieto itsestäni ja perheestäni, ostosten tekeminen, asuinpaikka ja työpaikka. Ymmärrän lyhyiden, selkeiden, yksinkertaisten viestien ja kuulutusten ydinsisällön. Ymmärrän pääkohdat selkeästä, yleiskielisestä puheesta, jossa käsitellään esimerkiksi työssä, koulussa tai vapaaaikana säännöllisesti esiintyviä ja minulle tuttuja aiheita. Tavoitan pääkohdat monista radio ja tvohjelmista, joissa käsitellään ajankohtaisia tai minua henkilökohtaisesti kiinnostavia asioita, kun puhe on melko hidasta ja selvää. Luetun ymmärtäminen Ymmärrän tuttuja nimiä, sanoja ja hyvin yksinkertaisia lauseita esimerkiksi ilmoituksissa, julisteissa ja luetteloissa. Pystyn lukemaan hyvin lyhyitä, yksinkertaisia tekstejä. Pystyn löytämään tiettyä, ennustettavissa olevaa tietoa jokapäiväisistä yksinkertaisista teksteistä, esimerkiksi mainoksista, esitteistä, ruokalistoista ja aikatauluista. Ymmärrän lyhyitä, yksinkertaisia henkilökohtaisia kirjeitä. Ymmärrän tekstejä, joissa on pääasiassa hyvin tavallista arkipäivän kieltä tai työhön liittyvää kieltä. Ymmärrän tapahtumien, tunteiden ja toiveiden kuvaukset henkilökohtaisissa kirjeissä. Suullinen vuorovaikutus Selviydyn kaikkein yksinkertaisimmista keskusteluista, jos puhekumppanini on valmis Pystyn kommunikoimaan yksinkertaisissa ja rutiininomaisissa Selviydyn useimmista tilanteista, joita syntyy

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 30.8.2018 HANNA SNELLMAN / OPINTOASIAT KIELIKESKUS Kielikeskus Linginno KIELTEN OPETUSTA KAIKILLE AKATEEMISILLE YKSIKÖILLE suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat

Lisätiedot

Tekniikan alan kieliopinnot

Tekniikan alan kieliopinnot Tekniikan alan kieliopinnot 29.8.2019 HANNA SNELLMAN / OPINTOASIAT KIELIKESKUS Kielikeskus Linginno KIELTEN OPETUSTA KAIKILLE AKATEEMISILLE YKSIKÖILLE suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 31.8.2017 Hanna Snellman Opintoasiat / Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat

Lisätiedot

Kieliopinnot KTM-tutkinnossa Hanna Snellman/Opintoasiat Kielipalvelut-yksikkö

Kieliopinnot KTM-tutkinnossa Hanna Snellman/Opintoasiat Kielipalvelut-yksikkö Kieliopinnot KTM-tutkinnossa 4.9.2017 Hanna Snellman/Opintoasiat Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelut: kielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

Kauppatieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Kielipalvelut-yksikkö

Kauppatieteellisen alan kieliopinnot Hanna Snellman Kielipalvelut-yksikkö Kauppatieteellisen alan kieliopinnot 1.9.2017 Hanna Snellman Kielipalvelut-yksikkö Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden

Lisätiedot

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 1 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 2 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot A1-kieli A2-kieli B1-kieli B2-kieli B3-kieli Viimeistään perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkava, ensimmäinen vieras

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Hyväksilukeminen... 3 2.1. Hyväksilukemismenettelyyn liitetään

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Tehtäväkokonaisuus KOULUTUS Apukysymyksiä Koulutuksen markkinointi Mm. www-sivut, esitteet,

Lisätiedot

Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenille. Dekaani, professori Matti Niemivuo siirtyy eläkkeelle 1.11.2013 lukien.

Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenille. Dekaani, professori Matti Niemivuo siirtyy eläkkeelle 1.11.2013 lukien. Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenille Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvosto kokoontuu valitsemaan dekaanin tiistaina 24.9.2013 klo 8.15 oikeustieteiden tiedekunnan kokoushuoneessa

Lisätiedot

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO kaikille englannin opiskelijoille to 21.4.2016 klo 16.00 Paikalla englannin oppiaineen pääedustaja professori Paula Kalaja, yliopistonopettaja Jaana Toomar ja amanuenssi Anna-Maria

Lisätiedot

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Kokouksen 12 / 2009 asialista

Kokouksen 12 / 2009 asialista Kokouksen 12 / 2009 asialista 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Ilmoitusasiat 3. Kasvatustieteiden tiedekunnan esitys yliopiston rehtorille dekaanin nimeämisestä 4. Esitys lisäjäsenten määräämiseksi

Lisätiedot

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun 1 Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun Korkea-asteen Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja 2 3 Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja Työelämän kielitaito

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Opas oppilaille, opetusharjoittelijoille ja ohjaaville opettajille 2014-2015 Sisällys YLEISTÄ TIETOA HARJOITUSMUSIIKKIOPISTOSTA HAKU VALINTAPERUSTEET

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat opinnot Ia 2014 Orientoivat opinnot 1a 27.8.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Tutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto,

Lisätiedot

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio 2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja

Lisätiedot

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen

Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näytön toteuttamista. Suunnittelee työssäoppimisen. Työssäoppimisjakson suunnitteleminen PROSESSIKAAVIO ammattiosaamisen arviointi (näytöt) (luonnos 5) 15.8.2007 1 (7) OPISKELIJAN PROSESSI Valmentaudun topjaksoon Valitsen ohjatusti työssäoppimis- ja näyttöpaikan Suunnittelen työssäoppimisen

Lisätiedot

Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin

Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin Tervetuloa opiskelemaan Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 1 Ennen opiskelua Tutustu hyvin opinto-ohjelmaan verkkopalvelussa: luentojen ajat ja

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 25.9.2015 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeiden määräysten kanssa kevään 2018 tutkintoon saakka. Näitä määräyksiä

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

2 Opintojen kesto ja laajuus

2 Opintojen kesto ja laajuus Wienin yliopisto Fennistiikan BA- opintojen tutkintovaatimukset (epävirallinen, lyhennetty suomennos) Alkuperäiset saksankieliset tutkintovaatimukset on julkaistu Wienin yliopiston ilmoituslehdessä (Mitteilungsblatt

Lisätiedot

Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena

Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena Eurooppalainen viitekehys kielitaidon kriteeriperustaisen arvioinnin tukena Forum Criteriorum seminaari Ari Huhta Soveltavan kielentutkimuksen keskus Jyväskylän yliopisto ari.huhta@jyu.fi Esityksen runko

Lisätiedot

9. KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT KAUPPATIETEISSÄ

9. KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT KAUPPATIETEISSÄ 44 Kieli- ja viestintäopinnot kauppatieteissä 9. KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT KAUPPATIETEISSÄ Vieraiden kielten taito on tärkeää kauppatieteilijälle. Tutkintoon on hyödyllistä liittää pakollisia kieliopintoja

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Kieli- ja viestintäkoulutus Languages and communication. Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta

Kieli- ja viestintäkoulutus Languages and communication. Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta Kieli- ja viestintäkoulutus Languages and communication Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta 4.9.2019 Yleistä kieliopinnoista Suomen kieli ja viestintä Sisällys Toinen kotimainen kieli Englanti Muut vieraat

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

Miten suunnittelen opintoni?

Miten suunnittelen opintoni? Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Miten suunnittelen opintoni? PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 2 SISÄLLYSLUETTELO Opintojen suunnittelu... 3 Tärkeitä

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTON PERUSOPETUKSEN OPISKELIJAPALAUTEJÄRJESTELMÄ

LAPIN YLIOPISTON PERUSOPETUKSEN OPISKELIJAPALAUTEJÄRJESTELMÄ LAPIN YLIOPISTON PERUSOPETUKSEN OPISKELIJAPALAUTEJÄRJESTELMÄ Yhdeksi perusopetuksen laatutavoitteeksi on määritelty kattava opetuksen palautejärjestelmä, jonka keskeinen osa on opiskelijapalaute. Laadukasta

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Savonian suomen opinnot

Savonian suomen opinnot Savonian suomen opinnot Mavasuomi B1.2 Muut suomen kurssit suomi Työelämän suomi B1.1 Suullinen suomi suomi B1.2 Pääsykoevalmennus suomi B2 Työkokeilu Suullinen suomi B2 suomi C1 Sairaanhoitajan suomi

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

tiedekuntaneuvoston jäsenet ja varajäsenet rehtori vararehtorit yhteisöjohtaja henkilöstöpäällikkö

tiedekuntaneuvoston jäsenet ja varajäsenet rehtori vararehtorit yhteisöjohtaja henkilöstöpäällikkö Kokouksen sihteeri Helena Juntunen KOKOUSKUTSU gsm 040 4844 111 Privatel 83 2409 (email: Helena.Juntunen(at)ulapland.fi) 9.12.2009 Kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenet ja varajäsenet

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN PALAUTE JA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OIKEUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA. (I) Opintojaksopalaute. (E) Maistereiden uraseuranta kysely

PERUSOPETUKSEN PALAUTE JA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OIKEUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA. (I) Opintojaksopalaute. (E) Maistereiden uraseuranta kysely PERUSOPETUKSEN PALAUTE JA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OIKEUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA (A) Hops ja tuutorointikysely Jakautuu (VIII) Vaihtoopiskelu (B) Notaarikysely OPINTOPOLKUKYSELY Yleinen osa MUU PALAUTE Erityinen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO

OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO Osaamistavoitteet Oikeustieteen maisterin tutkinnon (120 op) suorittanut henkilö: - on syventänyt ja laajentanut oikeusnotaarin tutkinnossa hankkimaansa oikeudellista osaamista

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia)

HOPS-ohjauksen vaiheet ovat seuraavat: (alleviivatut kohdat ovat ehopsin toiminnallisuuksia) HOPS-PROSESSI Teatterikorkeakoulun perustutkintojen tutkintosäännön 12 :n mukaan opiskelija laatii opintojensa suunnittelun tueksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Opintosuunnitelma on tutkintokohtainen.

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS PL 4600, 90014 Oulun yliopisto p. 029 448 2920 http://www.oulu.fi/kauppakorkeakoulu/ HOPS henkilökohtainen opintosuunnitelma Pelkkää KTM-tutkintoa suorittamaan siirtyvät opiskelijat Nimi: Opiskelijanumero:

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10. Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.2009 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Espoossa järjestetään perusopetusta

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti klo Tervetuloa! UEF ADUCATE

Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti klo Tervetuloa! UEF ADUCATE Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti 10.2.2015 klo 17.00-18 Tervetuloa! Kaikille avoin yliopisto Avoin yliopisto opetus vastaa yliopiston perusopetusta eli avoimessa yliopistossa tehdyt opintosuoritukset

Lisätiedot

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Korkeakoulujen kansainvälinen liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Kv-kevätpäivät, Vaasa 10.5.2017 Riitta Pyykkö Sisältö Kielivarannon monipuolisuus ja kielitaitotarpeet -selvityshanke Kielivaranto: mikä siihen

Lisätiedot

Kielikeskuksen järjestämät tutkintoihin kuuluvat viestintä- ja kieliopinnot. Marja Vettenranta

Kielikeskuksen järjestämät tutkintoihin kuuluvat viestintä- ja kieliopinnot. Marja Vettenranta Kielikeskuksen järjestämät tutkintoihin kuuluvat viestintä- ja kieliopinnot Marja Vettenranta 29.8.2018 Kandidaatin tutkinnon viestintäja kieliopinnot 15 op I Äidinkieli 5 op: suomi: KSUO6000 Akateemiset

Lisätiedot

Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta 11.3.2016

Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta 11.3.2016 Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta 11.3.2016 TEHTÄVÄNTÄYTTÖSELOSTE Muodin ja vaatetuksen professorin tehtävä ajalle 1.1.2017 31.12.2021 Toimintaympäristön kuvaus Lapin yliopisto on Euroopan unionin pohjoisin

Lisätiedot

Opintoihin orientointi

Opintoihin orientointi Opintoihin orientointi Tervetuloa opiskelemaan fysiikkaa Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 2.9.2014 1 Ennen opintojen alkua Tutustu huolellisesti ja hyvin opinto-ohjelmaan. Tee HOPS eli henkilökohtainen

Lisätiedot

Ahotointiin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia

Ahotointiin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia Helsingin yliopisto Oodi Sivu 1/6 Ahotointiin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia 1. Opiskelija on suorittanut HY:ssa monta matematiikan kurssia pääaineessaan ja on siirtynyt uuteen koulutusohjelmaan, jossa

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Pedagoginen viitekehys ohjaamassa kielikeskuksen kielija viestintäkoulutusta

Pedagoginen viitekehys ohjaamassa kielikeskuksen kielija viestintäkoulutusta Pedagoginen viitekehys ohjaamassa kielikeskuksen kielija viestintäkoulutusta Kaisa Alanen, Tiina Männikkö Tässä artikkelissa kerromme Tampereen yliopiston kielikeskuksen pedagogisesta viitekehyksestä ja

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Kielelliset. linjaukset

Kielelliset. linjaukset Kielelliset linjaukset 1 1 Aaltoyliopiston kielelliset linjaukset Aalto-yliopiston kielelliset periaatteet Aallossa käytetään kolmea työkieltä: suomea, ruotsia ja englantia Kaikki voivat osallistua keskusteluun

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Yliopiston hallinto ja säännöt (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 8.2.2012

Yliopiston hallinto ja säännöt (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 8.2.2012 Yliopiston hallinto ja säännöt (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 8.2.2012 Yliopiston hallinto Yliopiston ylin johto Monijäsenisiä hallintoelimiä Päättäviä toimielimiä

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu

Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 1 Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa 2019 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 2 Sisältö - Miksi opiskella kieliä? - Miksi opiskelisin

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Opetustaidon arviointi

HELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Opetustaidon arviointi HELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen tiedekunta Opetustaidon arviointi Helsingin yliopiston opintoasiainneuvosto on 22.5.2017 päättänyt seuraavaa opetustaidon arvioinnista: Opetustaito arvioidaan Helsingin

Lisätiedot

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Tunnustetaanko osaaminen? Helsinki 3.12.2007 Riitta Pyykkö, Turun yliopisto Säädöspohjan antama tausta opiskelijavalintaa koskevat

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Sibelius- Akatemian ohjesääntö Käsittely 1. TaiY- johtosääntötoimikunta 10.8.2012 2. Sibelius- Akatemian johtoryhmä 15.1.2013 3. SibAn osastoneuvostot 2013 4. Akateeminen neuvosto 5.2.2013

Lisätiedot

Kasvatustiede (luokanopettaja/varhaiskasvatus) perusopinnot (25 op)

Kasvatustiede (luokanopettaja/varhaiskasvatus) perusopinnot (25 op) Kasvatustiede (luokanopettaja/varhaiskasvatus) perusopinnot (25 op) Alkuinfo 8.9.2015 1 OPINNOISTA Luokanopettaja perusopinnot (25 op) sisältää 6 opintojaksoa. Varhaiskasvatus perusopinnot (25 op): sisältää

Lisätiedot

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Opiskelijalähettiläät ja vertaistutorit presents Opiskelemaan korkeakouluun Opiskelu yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa on joissain suhteissa erilaista.

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta

Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta 7 Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Yliopisto julkaisee yleisoppaan, jokaista tiedekuntaa varten oman opinto-oppaan sekä kieliopintoja varten on erillisen

Lisätiedot

Sinustako tulevaisuuden opettaja?

Sinustako tulevaisuuden opettaja? Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa

Lisätiedot

Kielet on työkalu maailman ymmärtämiseen Suomalaisten kielitaidon kaventuminen on huolestuttavaa Monikulttuurisessa ja monimutkaistuvassa maailmassa

Kielet on työkalu maailman ymmärtämiseen Suomalaisten kielitaidon kaventuminen on huolestuttavaa Monikulttuurisessa ja monimutkaistuvassa maailmassa Kielivaranto Kielet on työkalu maailman ymmärtämiseen Suomalaisten kielitaidon kaventuminen on huolestuttavaa Monikulttuurisessa ja monimutkaistuvassa maailmassa kansallisesti laaja kieliosaaminen on

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Opetus ja tutkimusneuvosto Tuula Tolppi Kokous 2/06

Opetus ja tutkimusneuvosto Tuula Tolppi Kokous 2/06 LAPIN YLIOPISTO 1 Läsnä + (pj) +Päivi Naskali(vpj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin mukaan kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään

Lisätiedot

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken 25.8.2016 Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman Koulutusohjelman opinnot Amanuenssi Hanna Snellman (Fabriikki F3428B) puh.

Lisätiedot

KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä

KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä 1. Kysymys: Mitkä ovat Kavakulle hakemisen muodolliset vaatimukset? Vastaus: Diplomaattiuran muodolliset kelpoisuusehdot on määritelty asetuksessa ulkoasiainhallinnosta

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot