Tekninen kuvaus ja kunto

Transkriptio

1 16URP0037.TK ja Senaatti-kiinteistöt Luutnantintie 13 Helsinki Luottamuksellinen Pöyry Finland Oy PL2, Tekniikantie 4 D, Espoo, FINLAND puh , fax

2 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 3 KOHTEEN SIJAINTI JA ASEMAPIIRROS LUUTNANTINTIE 13 PÄÄRAKENNUS YLEISTÄ RAKENTEET LVI- TEKNIIKKA SÄHKÖTEKNIIKKA SIIRTOLAITTEET PÄÄRAKENNUKSEN VALOKUVAT VALOKUVAT,RAKENNUSTEKNIIKKA VALOKUVAT, LVI-TEKNIIKKA VALOKUVAT, SÄHKÖTEKNIIKKA LUUTNANTINTIE 13 VANHA KONEHALLI LIITE 1: HAITTA-AINESELVITYS, LUUTNANTINTIE 13, HELSINKI, PÄÄRAKENNUS, HB- SISÄILMATUTKIMUS OY, LIITE 2: HAITTA-AINESELVITYS, LUUTNANTINTIE 13, HELSINKI, VARASTORAKENNUS, HB- SISÄILMATUTKIMUS OY, Pöyry Finland Oy 2 (54)

3 ESIPUHE Tässä raportissa on esitetty Helsingin kaupungissa Malminkartanossa sijaitsevan Luutnantintie 13 -nimisen kiinteistön rakennusten tekninen kuvaus ja kunto toukokuussa Selvitykseen liittyvä kenttätyö on toteutettu kiinteistön yhteis- ja teknisissä tiloissa sekä pistokokeina sisätiloissa 3.5. ja Selvityksen pääpaino on kohdistunut kiinteistössä olevaan päärakennukseen ja siinäkin rakennustekniikkaan. Luvussa 3 käsitellään suppeasti purettavaksi suunniteltua vanhaa konehallia. Selvityksen on suorittanut Pöyry yhtiöissä Eero Erkiö, Pöyry Finland Oy rakennepainotteisesti. LVISA-tekniikan alueella varsinaista kenttätyötä ei suoritettu, koska pääosin jo ikääntymässä olevien talotekniikkojen kokonaisvaltainen saneeraustarve on ilmeinen, mikäli kiinteistön päärakennus tullaan muuttamaan kaavaehdotuksen mukaiseen asuinkäyttöön. Selvityksen yhteydessä HB Sisäilmatutkimus Oy/Mika Kyllönen suoritti haitta-aine-kartoituksen, jonka raportit tontin rakennuksista on tämän selvityksen liitteeinä. Tilaajan puolesta yhteyshenkilönä on ollut johtava asiantuntija Erkki Vaalasranta Senaatti-kiinteistöistä. Kiinteistönhuollon puolesta yhteyshenkilönä on ollut kiinteistönhoitaja Kalle Johansson /Jussi Nousiainen RTK:sta. Selvityksessä on pyritty antamaan mahdollisimman oikeita ja täsmällisiä tietoja kohteesta ottaen huomioon kuntotarkastuksen tavanomaiset lähtökohdat sekä sen tekemiseen käytettävissä ollut aika ja kohteesta saadut tiedot. Selvitys toimitetaan kuitenkin sitoumuksetta eikä Pöyry Finland Oy anna erikseen takuuta selvityksen virheettömyydestä tai soveltuvuudesta tiettyyn tarkoitukseen. Pöyry Finland Oy ei vastaa vahingoista tai menetyksistä, jotka aiheutuvat tämän selvityksen sisältämän materiaalin tai informaation käytöstä. Selvitys ei ole tyhjentävä, eikä se sisällä kaikkea sitä tietoa, jota kiinteistönomistaja tai potentiaalinen sijoittaja saattaa tarvita investointien arvioimiseksi. Vallitsevissa olosuhteissa tapahtuvat muutokset, varsinkin selvityksen päiväyksen jälkeen, saattavat vaikuttaa selvityksessä esitettyihin havaintoihin tai tehtyihin johtopäätöksiin. Projektitoimintamme perustana ovat aina konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE Pöyry Finland Oy Kiinteistöjen tekninen ja energiakonsultointi Eero Erkiö Johtava konsultti Ritva Rissanen Osastopäällikkö Pöyry Finland Oy:n yhteystiedot: Puhelin Telefax Postiosoite PL 2, ESPOO Katuosoite Tekniikantie 4, ESPOO etunimi.sukunimi@poyry.com Pöyry Finland Oy 3 (54)

4 KOHTEEN SIJAINTI JA ASEMAPIIRROS Kohde sijaitsee Helsingin Malminkartanossa osoitteessa Luutnantintie 13 ( Asemapiirros. Tontilla on jäljellä kaksi rakennusta: punaisella merkitty vanha päärakennus ja sinisellä merkitty purettavaksi suunniteltu entinen konehallirakennus. Muut rakennukset on purettu. Pöyry Finland Oy 4 (54)

5 1 LUUTNANTINTIE 13 PÄÄRAKENNUS Pöyry Finland Oy 5 (54)

6 1. Luutnantintie 13 Päärakennus 1.1 Yleistä Selvityksen kohteena on ollut Helsingin kaupungissa Malminkartanossa osoitteessa Luutnantintie 13 sijaitsevan kiinteistön rakennukset: päärakennus (rakennettu 1940/50-lukujan vaihteessa) ja tontilla vielä oleva, purettavaksi suunniteltu vanha konehalli, jota suppeasti käsitellään luvussa 3 Päärakennus on rakennettu ja 1950-lukujen vaihteessa (valmistunut todennäköisesti 1952) Valtion maatalouskoneiden tutkimuslaitoksen käyttöön, myöhempi käyttäjä MTT Maatalouden Taloudellinen Tutkimuslaitos. Tontilla on ollut useita rakennuksia, joista jäljellä on tarkasteltavat kaksi rakennusta, joista päärakennus muodostaa merkitykseltään oleellisen osan. Päärakennuksen eteläpuolella on ollut muun muassa päärakennukseen kiinni rakennetut rakennukset, jotka on aikanaan purettu. Tontille on tehty kaavaluonnos, jonka mukaan päärakennus on esitetty suojeltavaksi merkinnällä sr-2: Päärakennus on ollut viime ajat pääasiassa toimistokäytössä. Aikaisemmin rakennuksessa on ollut ilmeisesti myös harjoittelijoiden asuntolakäyttöä (3. kerroksessa) sekä pari varsinaista asuntoa. Rakennus on saneerattu 1980-luvun alussa (todennäköisesti 1982). Rakennuksessa on kolme maanpäällistä kerrosta ja osittainen kellarikerros. Suurin osa tiloista on keskikäytävän molemmilla puolilla olevia toimisto-/tutkimushuoneita sekä neuvottelu- yms tiloja. 1. kerroksessa on itäpäädyssä auditorio. Toisessa kerroksessa on ollut asunto (tai asuntoja) joka on muutettu toimistokäyttöön. Kellarissa on teknisiä tiloja, varastotiloja ja sauna. Vanha kattilahuone on nykyisin lämmönjakohuoneena, öljysäiliöt on purettu ja tilasta on tehty varasto/arkistotilaa. Kellariin on rakennettu vuonna 2006 pukuhuone- ja Pöyry Finland Oy 6 (54)

7 suihkutiloja. Samalla kyseiselle alueelle on rakennettu uusi ilmanvaihto (asennettu pienehkö uusi ilmanvaihtokone ml. tulo/poistoilmanvaihto) ja saneerattu sähkötekniikkaa kyseisellä alueella. Saneerausalueella on käytettävissä olevan tiedon mukaan purettu vanhoja putkistojen asbestieristeitä. Kellarin saneeraus- ja muutostyöt eivät ole kattaneet koko kellarikerrosta. Muun muassa saunatilat ovat vanhempia. Tilaajalta ja lähtötietoasiakirjoista saatujen tietojen mukaan on rakennuksen kerrosala kem 2. Pinta-alatietoja ei ole tarkistettu tämän selvityksen yhteydessä. Selvityksessä on katselmoitu kohteen tekniikka ja kunto raportin päiväyksen ajankohtana ja laadittu tekninen kuvaus sekä arvioita korjaustarpeiden laajuudesta ottaen huomioon kaavaluonnoksen mukainen todennäköinen rakennuksen tuleva käyttö. Selvitys perustuu kiinteistön silmämääräiseen, ainetta rikkomattomaan tarkastukseen. Vain vähäisiä rakenteiden porauksia on tehty haittaaineselvityksen yhteydessä, joka on tehty samanaikaisesti. Haittaaineselvityksen raportti (HB Sisäilmatutkimus Oy 2011) on tämän raportin liitteenä. Kiinteistön saneeraussuunnittelun yhteydessä ja ehdotettujen kuntotutkimusten tulosten perusteella peruskorjaushankkeen laajuus, sisältö ja kustannukset varsinaisesti selviävät, kun samalla on tiedossa tavoiteltu laatutaso. Päärakennusta saneerattaessa on syytä varautua käytännössä kokonaan uusimaan rakennuksen talotekniikka muutettaessa rakennuksen käyttötarkoitus kaavaluonnoksen mukaisesti asuinkäyttöön. Sisätiloissa joudutaan tekemään tällöin mittavia muutostöitä. Rakennuksen julkisivut ja katto pitää vähintään kunnostaa tai laajemmin peruskorjata ja ikkunat uusia. Rakennuksen rungossa ei havaittu vaurioita. Muutettaessa rakennus asuinkäyttöön tulee päättää avataanko välipohjat ja poistetaanko niissä oleva orgaaninen täyte (turve, muottilaudat jne.). Joka tapauksessa on tiedostettava, että huomattavassa osassa välipohjia niiden pintakerroksissa on asbestipitoista massaa. Asbestia esiintyy myös muun muassa vanhoissa putkieristeissä, yhdessä lattianpäällysteessä, joissakin vanhoissa ilmanvaihtokanavissa sekä kellarin muutaman palo-oven sisällä. Seuraavilla sivuilla luvuissa on yhteenvedot tekniikanaloittain kiinteistön nykytilasta ja arvioiduista korjaustarpeista yleisellä tasolla. On lisäksi huomattavaa, että kiinteistöstä on löydetty varsin rajallisesti yksityiskohtaisia teknisiä piirustuksia tai muita dokumentteja, joten selvitys perustuu varsin pitkälle aistinvaraiseen katselmuksessa havaittuun tietoon ja arvioon. Luvun 2 on valokuvia päärakennuksen tekniikoista. Luvussa 3 on lyhyt yhteenveto purettavaksi suunnitellusta vanhasta konehallista. Pöyry Finland Oy 7 (54)

8 1.2 Rakenteet Seuraavat tiedot perustuvat osin käytettävissä olleisiin lähtötietoihin ja osin katselmusajankohdan silmämääräisiin havaintoihin. Lisäksi rakennukseen on tehty haitta-aineselvitys, jonka yhteydessä on otettu pieni määrä materiaalinäytteitä laboratoriotutkimuksiin sekä suoritettu joitakin rakenteiden porauksia välipohjarakenteiden selvittämiseksi. Rakennuksesta on ollut käytettävissä varsin rajallisesti piirustuksia tai muuta dokumentaatiota. Alkuperäisiä tai edes saneerauksen aikaisia yksityiskohtaisia rakennepiirustuksia ei juurikaan ole löydetty luvun saneerausvaiheen muistioissakin on mainintoja, ettei vanhoja rakennepiirustuksia ole ollut käytettävissä. Päärakennus on massiivinen tiili- ja betonirakenteinen rakennus. Perustukset ja alapohja. Rakennuksen perustamistavasta ei ole ollut käytössä juurikaan asiakirjatietoja. Rakennuksen perusmuurit ja kellarin katto ovat paikalla valettua teräsbetonia (rautabetonia, kuten joissakin harvoissa rakennusvaiheen lähteissä todetaan). Perustukset ovat todennäköisesti joko kallionvaraisia tai maanvaraisia anturaperustuksia. Joitakin mainintoja löytyy, jotka viittaavat kallion pinnan olevan ainakin paikoin tasossa, joka voisi viitata kallionvaraiseen perustamiseen. Muun muassa rakennuksen ulkopuolisia putkia asennettaessa eräässä muistiossa on maininta, että kallionpinta olisi paikallisesti vaikeuttanut salaojien kaatojen tekemistä. Rakennuksen länsiosalla perustaminen on osittaisesta kellarikerroksesta johtuen pitänyt tehdä syvemmälle kuin itäosalla. Syvimmillään alapohja on entisen kattilahuoneen, nykyisen lämmönjakohuoneen kohdalla. Rakennuksen itäosalla 1. kerroksen auditorion ja parin muun huonetilan lattiataso on muuta 1. kerrosta alempana. Lisäksi rakennuksen itäosalla kiertää lattiapinnan alla betonirakenteinen putkitunneli. Ainakin kellarin lattiat ovat todennäköisesti maanvaraisia betonialapohjia, samoin putkitunneleiden pohjat. 1. kerroksen aulatilan lattian jonkinlaisesta painumasta löytyy maininta ja aulan lattia on käytettävissä olevan tiedon mukaan rakennettu 1980-luvun alussa uudelleen ja maanvaraiseksi. Rakennuksen keski- ja itäosilla voi olla joko maanvaraista tai/ja kantavaa alapohjaa. Eräissä piirustuksissa rakennuksen itäosalla on merkintä kaivamaton tila ja viitteitä rakennuksen keskellä olevista seinämäisistä syvemmälle ulottuvista rakenteista. Muuta tietoa alapohja- ja perustusrakenteista ei ole löytynyt. Alapohjan mahdolliseen alustatilaan ei löydetty pääsyä, vaikka joissakin piirustuksissa oli merkintä kellarin seinään mahdollisesti suunnitellusta luukusta. Auditorion lattiassa on luukut lattian alla oleviin, rakennuksen ulkoreunoilla kiertäviin teräsbetonisiin putkitunneleihin, jotka vaikuttivat kuivilta. Putkitunneleissa on lähinnä lämpöjohtoverkoston vaakaputkia. Kiinteistökatselmuksessa ei havaittu perustusten painumisiin tai liikkumisiin viittaavia merkittäviä vaurioita. Kerroksissa on havaittavissa siellä täällä lähinnä pintarappausten paikallista halkeilua. Peruskorjausta suunniteltaessa on suositeltavaa varmistaa tarkemmin perustusten ja alapohjien rakenteet ja niiden kunto tulevaa käyttöä silmällä pitäen. Pöyry Finland Oy 8 (54)

9 Aikaisempien selvitysten mukaan kellarin osalla on ollut kosteusongelmia. Joissakin harvoissa vanhoissa piirustuksissa on maininta, että syvimmälle kattilahuoneen osalle on ollut tarkoitus rakentaa painevesieristys (kaksinkertainen bitumihuopa + bitumisivelyt) ja perusmuurin muille osille kosteuseristys (kaksinkertainen bitumisively). Lämmönjakohuoneen vieressä on syvimmällä osalla pieni pumppaamo, jonka pumppukaivo oli täynnä vettä (pumpussa ei automatiikkaa, käyttö tarpeen mukaan huoltohenkilöiden aktiivisuudesta riippuen). Muutaman päivän kuluessa pumppauksesta kaivoon ei ollut tullut vettä uudelleen. Alkuperäisten salaojien olemassa olosta ei ole varmuutta. Kuntoarvion 2004 yhteydessä on pyritty löytämään mahdollisia salaojia tuloksetta. Kellaria on osin korjattu ja siellä on tehty muutoksia 2000-luvun alussa, jolloin rakennuksen länsiosalle on asiakirjojen mukaan rakennettu osittain salaojat sekä sokkeliin perusmuurilevy ja seinän vierusta täytetty sepelillä luvulla saneeratuissa kellaritiloissa sisäpinnat ovat silmämääräisesti melko hyvässä kunnossa eikä viitteitä liiallisesta kosteudesta havaittu. Kellarin saneeraamattoman osan rakenteet ovat silmämääräisesti tyydyttävässä kunnossa, mutta pintakosteudenilmaisimella saatiin viitteitä paikallisista korkeista kosteusarvoista. Kellarin rakenteiden kunto ja mahdolliset laajemmat korjaustarpeet ehdotetaan tarkemmin tutkittaviksi rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta suunniteltaessa ja korjaustarpeiden laajuuteen vaikuttaa osaltaan myös kellaritilojen tuleva käyttö. Kantava runko ja välipohjat. Rakennuksen kantava pystyrunko muodostuu massiivisista tiiliulkoseinistä ja tiilirakenteisista sydänmuuriseinistä. Muiden tiiliväliseinien mahdollinen toimiminen kantavina rakenteina on syytä tarkemmin tutkia saneeraussuunnittelun yhteydessä. Kantavina vaakarakenteina ovat teräsbetonivälipohjat, joiden yksityiskohtaisesta rakenteesta ei ole varmuutta käytettävissä olevin tiedoin. Välipohjat ovat todennäköisesti osin alalaattapalkistorakenteisia ja osin kaksoislaattarakenteisia. 1. kerroksen ja pääosin 2. kerroksen lattiana on teräsbetonilaatta (poratussa kohdassa noin 60 mm paksu ylälaatta). Välipohjarakenne näillä osin rakennusta on todennäköisesti kaksoislaattarakenne. Poratussa kohdassa betonisen ylälaatan alla välipohjan sisällä on rakennusaikainen muottilauta. Välipohjan paksuus on karkean leikkauskuvan mukaan noin 500 mm. Välipohjatilassa on todennäköisesti rakennusjätettä ja turvetta. 3. kerroksen ja osin 2. kerroksen itäosassa on puulattiat, jolloin välipohjan kantava rakenne on todennäköisesti alalaattapalkisto. Poratussa kohdassa muovimaton alle on asennettu rakennuslevy(jä), alla vanha lautalattia ja välipohjan välitilassa on ainakin turvetta ja rakennusjätettä. Pöyry Finland Oy 9 (54)

10 Rakennuksen ainoita löydettyjä leikkauspiirustuksia, joka on tehty 1980-luvun alun saneerausta varten, tarkempia piirustuksia rakennuksen rakenteista, muun muassa välipohjista ei löytynyt. Välipohjarakenteiden sisällä olevat orgaaniset täytteet (turve ja muottilaudat jne.) on syytä huomioida saneerauksia suunniteltaessa. Mikäli välipohjaan pääsee vettä putkivuodosta tai kosteiden tilojen vesieristeiden vuodosta tms. johtuen, syntyy helposti haitallisia kosteusvaurioita ml. hometta välitilaan. Jatkuvasti kuivana pysyvä välipohja ei todennäköisesti aiheuta ongelmia orgaanisesta täytteestä huolimatta. Saneeraushanketta suunniteltaessa on syytä harkita jätetäänkö välipohjat pääosin ennalleen vai poistetaanko välipohjassa nyt olevat orgaaniset täytteet ja muottilaudoitukset, mikä edellyttää välipohjien osittaista purkamista ja uudelleen rakentamista. Rakennushallinnon Helsingin piirin rakennuksesta 1993 tekemässä kuntoarvioraportissa mainitaan, että 1980-luvun peruskorjauksen yhteydessä tehtyjen rakenteiden vahvistusten ja korjausten ansiosta halkeamia/taipumia ei ole havaittavissa. Onko kyseessä ollut edellä jo mainittu 1. kerroksen aulan lattian uudelleen rakentaminen vai myös muuta, ei raportista ilmene. Uudemmassa Fatman Oy:n tekemässä 2004 kuntoarvioraportissa rappauksen halkeamista mainitaan, mutta halkeamat eivät edellytä akuutteja toimenpiteitä, vaan ne suositellaan korjattaviksi tulevassa peruskorjauksessa. Tilanne vaikuttaa likimain samanlaiselta 2011 silmämääräisessä katselmuksessa. Pöyry Finland Oy 10 (54)

11 Liitteenä olevaa haitta-aineselvitystä tehtäessä ilmeni, että huomattavassa osassa 1. ja 2. kerroksen lattioita on asbestipitoista massaa varsinaisen välipohjan ja lattiapinnoitteen välissä. Tämä on erityisesti otettava huomioon lattiarakenteiden saneerauksia suunniteltaessa ja toteutettaessa. Tarkemmin asiaa käsitellään liitteenä olevassa haittaaineselvityksessä. Ulkoseinät. Rakennuksen ulkoseinät ovat massiivia kantavia punatiiliseiniä (paksuus noin 550 mm), joiden ulkopintana on rappaus. Ulkoseinien nykyisen valkoisen rappauksen alla vauriokohdista on nähtävissä aikaisempaa kellertävämpää maalia. Haitta-aineselvityksessä ei havaittu julkisivupintakäsittelystä otetusta näytteestä asbestia. Julkisivupinnat ovat silmämääräisesti pääosin tyydyttävässä kunnossa, mutta eriasteisia pintavaurioita ja aikaisempia paikkakorjausjälkiä on monin paikoin. Pohjoissivulla julkisivun alaosassa on muutamia valeikkunasyvennyksiä, joita on ilmeisesti hiljattain kunnostettu (maalaamatonta paikkausta ja pellityksiä uusittu). Julkisivujen kunto suositellaan tarkemmin tutkittavaksi korjaustarpeiden laajuuden ja korjaus/kunnostustavan selvittämiseksi. Vähintään tulee varautua paikallisiin korjauksiin ja maalauskunnostukseen. Pohjoissivulla ensimmäisen kerroksen ikkunoiden ympärillä julkisivussa on myös puhtaaksi muurattua tiiltä. Sokkelissa on paikoin vaurioita ja huomattaviakin aikaisempia korjausjälkiä. Kellarikerrokseen johtava jyrkähkö porras tukimuureineen on huonossa kunnossa ja korjaustarpeessa. Portaat kellarikerrokseen tulee kunnostaa tai purkaa, mikäli niitä ei katsota tarpeellisiksi. Ulkoseinien sisäpinnat ja massiivitiiliset väliseinät on pintakäsitelty rappauksella ja maalattu. Ikkunat ja ulko-ovet. Rakennuksen ikkunat ovat alkuperäisiä sisään ulos aukeavia kaksilasisia ja kaksipuitteisia ikkunoita. Ikkunoiden sisäpuitteisiin on lisätty ilmeisesti 1980-luvun alussa alumiininen kytketty lisäpuite ja kolmas lasi. Ikkunoissa on silmämääräisesti suhteellisen tiiviit laahustiivisteet, jotka vaikeuttavat ikkunoiden avaamista. Etelän puolella ikkunoiden kunto on välttävä. Ulkopuitteiden maali on voimakkaasti hilseillyt ja ikkunoiden puuosissa on halkeamia ja muita vaurioita. Pohjoisen puolen ikkunat ovat kunnoltaan jonkin verran etelän puoleisia parempia. Vaikka ikkunoiden kunnostaminen saattaisi olla ainakin osin mahdollista, suositellaan varauduttavaksi ikkunoiden uusimiseen niiden jo varsin pitkän iän, nykyvaatimuksia heikomman energiatehokkuuden ja varsin hankalan käytettävyyden vuoksi. Ikkunoita uusittaessa on syytä varautua ainakin ikkuna-aukotuksen säilyttämiseen kaavaluonnoksen suojelumääräykset rakennuksen ulkomuodolle huomioon ottaen (sr-2 merkintä). Pääsisäänkäyntien ja porrashuoneen yhteydessä rakennuksen molemmin puolin on suuret ikkunat ja rakennuksen itäpäädyssä auditoriossa on tavanomaista suuremmat ikkunat. Ikkunoiden sisäpuolella on mosaiikkibetoniset ikkunapenkit. Ulko-ovet ovat iäkkäitä puuovia, joiden uusimiseen tai vähintään mer- Pöyry Finland Oy 11 (54)

12 kittävään kunnostukseen tulee varautua. Pääsisäänkäynnin ulko-ovet ovat suuria. Sisäänkäyntien pielissä olevat graniittikehykset ovat silmämääräisesti melko hyvässä kunnossa. Sisäänkäyntien katoksien kunnostamiseen tulee varautua. Julkisivua täydentävät osat. Rakennuksen päädyissä on yhteensä neljä teräsbetonirakenteista parveketta, jotka on varauduttava peruskorjaamaan. Parvekkeiden laatat ovat runsaasti sammaloituneet ja vesi on vaurioittanut laattoja. Osin laatan kulmia on voimakkaasti rapautunut ja ruostuvia teräksiä on paljastunut. Teräksiset kaiderungot vaativat vähintään pintakäsittelyn ruostumisen estämiseksi. Parvekkeiden ovet ikkunanpielineen on varauduttava uusimaan huonon kunnon vuoksi. Sisäänkäyntien yläpuolella on teräsbetonirakenteisia katoksia, joita on kunnostettu ilmeisesti suhteellisen hiljattain, mutta saneerauksessa katostenkin kunnostamiseen tulee varautua. Katolta johdetut syöksytorvet kulkevat ulkoseinän ulkopuolella. Syöksytorvista vedet on pyritty johtamaan kourujen avulla rakennuksesta etäämmälle. Vesikourut tulee vähintään kunnostaa, mutta suositeltavaa on rakentaa puuttuville osille rakennusta salaojitus ja johtaa kattovedet syöksytorvista rakennettaviin rännikaivoihin kaikilta osin. Vesikatto ja ullakko. Rakennuksessa on puurakenteinen vesikatto ja aikanaan osin varastotilana käytetty kylmä ullakko luvun saneerauksen yhteydessä aikaisemmat varastokopit on ilmeisesti poistettu ja nykyisin vain rakennuksen itäpäädyssä on erillinen varastotila. Saneerauksen yhteydessä pienelle osalle ullakkoa on rakennettu teräsrakenteinen ilmanvaihtokonehuone. Lisäksi ullakon lattialle on asennettu ilmanvaihtokanavia. Ullakkotila on pääosin tyhjä ja siisti. 3. kerroksen katto- eli yläpohjarakenteesta ei ole käytettävissä yksityiskohtaisia tietoja. Ullakkotilan lattiana on betonilaatta joka on joko alkuperäinen tai saneerauksen yhteydessä rakennettu palopermanto. Olemassa olevien leikkauspiirustusten mukaan yläpohjan paksuus on noin 500 mm samoin kuin muidenkin rakennuksen välipohjien. Onkin todennäköistä, että yläpohja on teräsbetoninen kaksoislaattarakenne, mutta tarvittaessa yläpohjan rakenne on syytä tutkia tarkemmin. Ullakkotilan lattialle on ilmanvaihtokanavien lisäksi asennettu mineraalivillasta pinnoittamaton lisäeristekerros ja vain tarvittaville kulkuteille on rakennettu vaneriset kaistat. Vesikaton kannattajat ovat tyypillisiä rakennusajankohdan puurakenteita. Rakennuksessa on harjakatto, harjalla pellitetty sydänmuuri, jossa on aikanaan ollut runsaasti ilmanvaihtohormeja katolle. Vesikatteena on peltikate, joka on käytettävissä olevien tietojen mukaan pääosin uusittu 1980-luvun alkupuolen saneerauksen yhteydessä. Pieniä osia vesikatteesta, lähinnä tiilisen sydänmuurin pellityksiä ei mahdollisesti ole uusittu. Vesikatteen alustana on harva laudoitus ilman aluskatetta. Katteen alusta ja muutkin katon puurakenteet vaikuttavat tyydyttäväkuntoisilta, joskin ilmeisesti aikaisempien vuotojen jälkiä puurakenteissa Pöyry Finland Oy 12 (54)

13 on havaittavissa. Vesikatteen musta maalaus ja ilmeisesti osin myös vesikate on paikoin kulunut, vaurioitunut ja peltien saumoja on kittailtu. Vesikatto tulee varautua vähintään kunnostamaan tulevan saneerauksen yhteydessä. Harkittavaa on myös uusia kate ja varustaa se aluskatteella. Katolla olevissa tiilihormeissa on osin huomattaviakin rapautumia ja hormit on kunnostettava, mikäli ne halutaan säilyttää. Sisätilat. Vapaa huonekorkeus vaihtelee kerroksittain. Käytettävissä olevan leikkauspiirustusten mukaan vapaa huonekorkeus on pääosin 2600 mm. 1. kerroksessa vapaa huonekorkeus on 2700 mm, rakennuksen itäosalla auditoriossa ja parissa huoneessa korkeampi. Auditorion korkeus vaihtelee porrasmaisen lattian vuoksi. Auditorion keskiosan lattiaa on korotettu jossakin vaiheessa. Lattian luukusta on nähtävissä vanhempaa puulattiaa. Kerrosten käytävätiloissa on kipsilevystä tehty alas laskettu katto, joten käytävissä vapaa huonekorkeus on matalampi. Sisätiloissa on pääosin maalatut seinä- ja kattopinnat. Väliseinät ovat pääosin muurattuja ja rapattuja tiiliseiniä. Väliseinien toimiminen kantavina pystyrakenteina on tarpeen erikseen tutkia, mikäli seiniin halutaan tehdä aukkoja. Välipohjien alapinnat ovat maalattuja ja niissä on muovikouruin pinta-asenteinen sähköistys valaisimille. Huoneiden sisänurkissa on vielä runsaasti muurattuja komeroita. Lattiapinnat ovat pääosin muovimattoa tai ns. Hovi-laattaa. 1. kerroksessa käytävien lattioissa sekä portaissa ja porrashuoneissa ovat mosaiikkibetonia. Osin tiloissa on lauta- ja parkettilattiaa. Kosteissa tiloissa on kuusikulmaista laatoitusta lattioissa. Muutamassa tilassa olevasta muovimatosta löytyi haitta-aineselvityksessä asbestia. Lisäksi on huomattavaa edellä jo todettu asbestin merkittävä esiintyminen lattiapinnoitteen alla olevissa massoissa. Kostean tilan laatoituksista ei haitta-aineselvityksessä löydetty asbestia. Sisäovet ovat pääosin puisia maalattuja väliovia, joissa suurimmassa osassa on käytäväsisäänpuhallus-ilmanvaihtojärjestelmästä johtuen ilmanvaihtoaukot/säleiköt. Siten käytännössä jo ikääntyneetkin sisäovet on syytä varautua uusimaan. Kellarikerroksessa on teräsrakenteisia palo-ovia, joissa sisällä on asbestia. Rakennuksen länsiosalla on yksi takka, jonka kunto tulee tarkemmin tutkia, mikäli se halutaan säilyttää aktiivisessa käytössä. Rakennuksen ulkopuoli. Rakennus sijaitsee laajalla tontilla. Tässä käsitellään vain rakennuksen läheistä aluetta, koska laajalle tontille on tarkoitus kaavaluonnoksen mukaan rakentaa uudisrakennuksia. Rakennuksen ympäristössä on hiekkateitä ja nurmikkoa. Pohjoisesta kadulta pääsisäänkäynnille johtaa graniittiportaat ja betonikivetty käytävä. Lisäksi kadun puolella on raskailla graniittikivillä pengerrettyä viheraluetta. Luonnonkivimuuri on kaavaluonnoksessa merkitty pääasiassa säilytettäväksi (harkitusti tehty ajoaukko sallitaan tehtäväksi osaksi muurikokonaisuutta). Graniittiportaat ja pengerrykset ovat pääosin tyy- Pöyry Finland Oy 13 (54)

14 dyttävässä kunnossa, mutta jonkin verran liikkumista kivissä on havaittavissa ja saumoissa on vaurioita, joten kyseiset ulkorakenteet tulee kunnostaa rakennuksen saneerauksen yhteydessä. Lisäksi tulee muutoin rakennuksen lähiympäristö kunnostaa ja erityisesti korjata maanpinnan kallistukset rakennuksesta poispäin. Aikaisemmin perustusten yhteydessä esitettiin suositus rakentaa puuttuville osille rakennuksen ympärille toimiva salaojitus. Pöyry Finland Oy 14 (54)

15 1.3 LVI- tekniikka Rakennuksen LVIA-tekniikka on pääosin 1980-luvun alun saneerauksen ajalta ja siten jo liki 30 vuotta vanhaa. Saneerattaessa rakennus kaavaluonnoksen mukaan asunnoiksi jo toiminnallisista syistä LVItekniikka joudutaan pääosin uusimaan. Myöskin ikä puoltaa LVIAtekniikan kokonaisvaltaiseen saneeraamiseen varautumista lähitulevaisuudessa. Kiinteistö on liitetty Helsingin Energian kaukolämpöverkostoon. Päärakennuksessa on aikanaan ollut öljylämmitys. Viitteitä on löytynyt myös siitä, että lämmitykseen olisi kenties 1950-luvun lopulla tehty muutoksia, joten alkuperäinen lämmitysmuoto on voinut olla jokin muukin kuin öljylämmitys. Rakennuksen tiloja lämmitetään vesikiertoisilla lämmityspattereilla. Kattilalaitos ja rakennuksen sisällä olevat öljysäiliöt on purettu 1980-luvun alussa. Kattilahuoneeseen on asennettu kaukolämmön jakokeskus, jonka lämmönvaihtimet ovat lähes 30 vuoden ikäisiä. Öljysäiliöhuoneista on tehty arkisto-/varastotilaa. Olemassa olevat lämmönjakokeskuksen laitteet ovat jo elinkaarensa lopulla, joten lämmönjakokeskus on syytä saneerata joka tapauksessa pian luvun lopulla suoritetussa saneerauksessa on purettu myös vanhoja asbestipitoisia putkieristeitä eikä haitta-aineselvityksessä lämmönjakohuoneesta eikä läheltä sitä kellaritiloista löydetty asbestiin viittaavaa. Lämmönjakoverkosto on muilta osiltaan vanhaa, ilmeisesti alkuperäistä 1950-luvun alusta. Vanhaa lämpöjohtoverkostoa on erityisesti sekä rakennuksen alapohjan alla sijaitsevissa putkitunneleissa (joihin on melko ahdas pääsy lattioissa olevista luukuista sekä kellarin eteläosasta) että pystylinjat pääosin ulkoseinien tiilimuurauksissa rakenteiden sisällä. Lämmönluovuttajina on pääsoin iäkkäitä valurautapattereita ikkunoiden alla syvennyksissä. Vanhan verkosto alkuperäiset venttiilit ovat silminnähden huonossa kunnossa. Termostattiventtiileitä pattereihin on myöhemmin uusittu. Saneeraamattomassa lämpöjohtoverkostossa on aaltopahvieristettä, jonka sisällä on asbestia ja tämä tulee ottaa huomioon rakennuksen saneerauksissa. Sekä saneeraamaton lämpöjohtoverkosto että vanhat patterit ovat varsin iäkkäitä, joten niiden käyttökelpoisuus ja jäljellä oleva elinkaari on syytä tarkemmin kuntotutkia, mikäli niitä edelleen haluttaisiin hyödyntää. Järkevää on ainakin varautua koko lämmitysjärjestelmän uusimiseen. Kiinteistö on liitetty Helsingin Veden vesi- ja viemäriverkostoihin. Rakennuksen vesi- ja viemärijärjestelmien ikä on lähes 30 vuotta ja järjestelmien jäljellä oleva elinkaari on siten enää rajallinen. Rakennuksen muuttaminen asuinkäyttöön edellyttää käytännössä miltei koko vesi- ja viemäriverkoston uudelleen rakentamista. Mikäli joitakin osia pyrittäisiin hyödyntämään jatkossakin, on ne syytä tarkemmin kuntotutkia. Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmajärjestelmä pääosin 1980-luvun alusta. Suurimmassa osassa rakennusta on ns. käytäväpuhallusjärjestelmä. Tuloilma tuodaan käytävätiloihin katosta puhaltaen. Käytävistä tuloilma johdetaan huoneisiin oviin tehtyjen tuloil- Pöyry Finland Oy 15 (54)

16 masäleikköjen kautta ja poistoilma imetään huoneiden poistoventtiileistä ullakon ilmanvaihtokoneelle. Ilmanvaihtokanavina on huomattavalta osin käytetty myös vanhoja sydänmuurin tiilirakenteisia hormeja. Pääilmanvaihtokone on ullakolla ja varustettu myös ns. pyörivällä lämmön talteenotolla. Rakennuksen muuttaminen asuinkäyttöön edellyttää käytännössä koko ilmanvaihtojärjestelmän uudelleen rakentamista. Mikäli joitakin osia nykyisestä ilmanvaihtojärjestelmästä pyrittäisiin hyödyntämään jatkossakin, on niiden käyttökelpoisuus syytä tarkemmin selvittää suunnitteluvaiheessa. Kellarikerrokseen on vuonna 2006 tehty muutoksia ja samalla rakennettu pientä aluetta palveleva uusi ilmanvaihtokone. Tämän ilmanvaihtokoneen hyödyntäminen jatkossa riippuu kellarin tulevasta käytöstä. Lisäksi rakennuksessa on muutamia erillisiä pieniä poistokoneita. Kokonaisuudessaan rakennuksen LVI-tekniikka on kaavaehdotuksen mukaiseen uuteen käyttöön sekä iäkästä että vaatisi varsin merkittäviä muutoksia, joten kokonaisvaltaiseen LVISA-tekniikan saneeraamiseen on syytä varautua. Pöyry Finland Oy 16 (54)

17 1.4 Sähkötekniikka Päärakennukseen sähkö tuodaan rakennuksen länsipäädystä. Käytettävissä olevien dokumenttien mukaan sähkönsyöttö tulee purettavaksi suunnitellusta vanhasta konehallista, jossa lienee myös rakennuksen sähkömittarit. Huoltomiehen kanssa kyseiseen vanhan konehallin tilaan ei päästy (sopivia avaimia ei ollut). Rakennuksen sähkötekniikka on huomattavalta osin vielä 1980-luvun alun saneerauksen ajalta. Joiltakin osin sähkötekniikkaa on kunnostettu ja lisätty ainakin 2000-luvulla. Rakennuksen sähköjärjestelmät ovat osin neli- osin viisi-johdinjärjestelmän mukaisia (sekajärjestelmä). Ainakin 1980-luvulta peräisin oleva sähkötekniikka on tulossa saneerausikään lähitulevaisuudessa. Sähkötekniikkaan on mainitun luvun laajemman saneerausvaiheen jälkeen tehty uudistuksia ja lisäasennuksia, jotka ovat pääosin painottuneet sähkö- ja televerkon kunnostukseen muun muassa tietotekniikan käytön edellytysten parantamiseksi vuonna Pistorasia- ja ATK-verkkoa on uusittu pääosin ikkunaseinille sähkökouruihin. Asennusreitteinä on huoneissa käytetty pinta-asennuslistoja lattian rajassa sekä käytävien alas lasketun katon yläpuolella sijaitsevia kaapelihyllyjä. Käytävillä olevat ryhmäkeskukset samoin kuin kellarissa oleva pääkeskus ovat 1980-luvun alusta, joihin on tehty muutoksia/lisäyksiä. Kellariin ja yhdelle pienelle alueelle toimistokerroksessa on tehty saneerauksia tilamuutosten yhteydessä. Muun muassa osa kellarin sähköistystä ja valaisimia on uusittu 2006, kun kellariin on rakennettu puku/pesuhuone ja lisätty pieni ilmanvaihtokone. Rakennuksessa on sähkölaitteita, jotka ovat pääosin elinkaarensa lopulla ja/tai soveltuvat huonosti kaavaluonnoksen mukaiseen asuinkäyttöön: muun muassa kompensointilaitteisto, turvavalokeskus, kulunvalvontajärjestelmä, rikosilmoitusjärjestelmä sekä pieni keittiö ja henkilökunnan kahvio laitteineen. Rakennuksen sähkötekniikka on rakennettu toimistokäyttöä varten ja vaatii kaavaluonnoksen mukaiseen uuteen asuinkäyttöön rakennuksessa siirryttäessä vähintään mittavia muutostöitä. Huomattavilta osin sähkötekniikka on myös ikänsä vuoksi tulossa elinkaarensa lopulle. Rakennuksen sähkötekniikka on syytä varautua käytännössä kokonaan uusimaan muutettaessa rakennuksen käyttötarkoitusta. Lisäksi tulee selvittää rakennuksen sähköliittymän toteuttaminen sekä tarvittavan kapasiteetin kannalta että tontilla olevan vanhan konehallirakennuksen purkamisen vuoksi, josta käytettävissä olevien dokumenttien mukaan sähkö rakennukseen nyt todennäköisesti tulee. Mikäli joitakin osia nykyisestä sähköjärjestelmästä pyrittäisiin hyödyntämään jatkossakin, on niiden käyttökelpoisuus syytä tarkemmin selvittää suunnitteluvaiheessa. Lähinnä tulee selvittää kellarin melko uusien sähköistysten hyödyntämismahdollisuutta, kun kellarin tuleva käyttö tarkemmin on selvillä. 1.5 Siirtolaitteet Rakennuksessa ei ole hissiä. Pöyry Finland Oy 17 (54)

18 2. PÄÄRAKENNUKSEN VALOKUVAT Pöyry Finland Oy 18 (54)

19 Valokuvat, Rakennustekniikka Kuva 1: Kadun puoleinen pohjoisjulkisvu Kuva 2: Pihan puoleinen eteläjulkisivu Pöyry Finland Oy 19 (54)

20 Kuva 3: Itä- ja eteläjulkisivut, päädyssä kaksi parveketta Kuva 4: Länsipääty, jossa kaksi parveketta ja sivuportaan sisäänkäynnit Pöyry Finland Oy 20 (54)

21 Kuva 5: Kadulta pohjoisen puolelta portaikko pääovelle Kuva 6: Kiviportaikossa ja pengerryksissä kunnostamisen tarvetta Pöyry Finland Oy 21 (54)

22 Kuva 7: Pääsisäänkäynti Kuva 8: Pihan puoleinen sisäänkäynti katoksineen Pöyry Finland Oy 22 (54)

23 Kuva 9: Pohjoisen puolella ikkunoiden välissä puhtaaksi muurattuja osia Kuva 10: Pihan puolella porrashuoneen ikkunoita Pöyry Finland Oy 23 (54)

24 Kuva 11: Julkisivussa paikoitellen vaurioita Kuva 12: Sokkelivaurioita Pöyry Finland Oy 24 (54)

25 Kuva 13: Rakennuksen länsipäässä rakennettu uusia salaojia Kuva 14: Vanhoja puuikkunoita, varsinkin etelän puolella kuluneita Pöyry Finland Oy 25 (54)

26 Kuva 15: Alkuperäisiin kaksilasisiin ikkunoihin on asennettu sisäpuitteen ulkopuolelle kolmas lasi alumiinikehykseen. Tiivisteet tiukat ja aiheuttavat ikkunoiden avaamisen haasteelliseksi. Kuva 16: Parvekkeissa vaurioita Pöyry Finland Oy 26 (54)

27 Kuva 17: Pääsisäänkäynti sisällä Kuva 18: Porrashuone Pöyry Finland Oy 27 (54)

28 Kuva 19: 1. kerroksen käytävän mosaiikkilattiaa Kuva 20: 1. kerroksen aula, jossa alapohja on korjattu 1980-luvun alussa Pöyry Finland Oy 28 (54)

29 Kuva 21: Tavanomaista lattiapintaa toimistotiloissa Kuva 22: Tavanomaista lattiapintaa toimistotiloissa Pöyry Finland Oy 29 (54)

30 Kuva 23: Yksittäisissä tiloissa on lautalattia Kuva 24: Yksittäisissä tiloissa on parkettilattia Pöyry Finland Oy 30 (54)

31 Kuva 25: Kosteissa tiloissa on 6-kulmaista lattialaatoitusta Kuva 26: Kolmannessa kerroksessa huoneen komerossa näkyy alkuperäistä lautalattiaa Pöyry Finland Oy 31 (54)

32 Kuva 27: Lämmityspatterin syvennys ja sähköasennuksia Kuva 28: Yhdessä huoneessa on takka, jonka kunto ei ole tiedossa Pöyry Finland Oy 32 (54)

33 Kuva 29: Auditorio, jossa lattiataso nousee Kuva 30: Lämmitysputkitunneli auditorion lattian alla, alkuperäisiä lämmitysputkia, joissa asbestia sisältäviä eristeitä Pöyry Finland Oy 33 (54)

34 Kuva 31: Sisäovissa on ilmanvaihtoa varten aukot Kuva 32: Vesikaton puurakenteita Pöyry Finland Oy 34 (54)

35 Kuva 33: Katteen alustan harva laudoitus Kuva 34: Harjakatto, peltikate, sydänmuusin yläosa harjalla pellitettynä Pöyry Finland Oy 35 (54)

36 Kuva 35: Peltikatteessa on alkavia vaurioita ja vanhoja kittauksia Kuva 36: Vesikatolla on muutama vanha hormi, joissa ilmanvaihdon poistopuhaltimia, Hormien muuraukset kunnostamisen tarpeessa Pöyry Finland Oy 36 (54)

37 Kuva 37: Sadevedet johdetaan ulkopuolisin syöksytorvin alas ja betonikouruin maastoon (tai salaojitetulla alueella maan alleputkistoon) Pöyry Finland Oy 37 (54)

38 Valokuvat, LVI-tekniikka Kuva 1: Lämmönjakokeskus 1980-luvulta alkaa olla elinkaarensa lopulla Kuva 2: 1980-luvun putkiasennuksia kellarissa Pöyry Finland Oy 38 (54)

39 Kuva 3: Alkuperäisiä lämpöverkoston putkia auditorion alla olevassa putkitunnelissa Kuva 4: Alkuperäinen lämmityspatteri ja uudempi termostaattiventtiili, putket rakenteissa Pöyry Finland Oy 39 (54)

40 Kuva 5: Vesikalusteita Kuva 6: Pääilmanvaihtokone ullakon konehuoneessa, varustettu muun muassa pyörivällä poistoilman lämmön talteenotolla Pöyry Finland Oy 40 (54)

41 Kuva 7: Käytäväpuhallusjärjestelmään kuuluva tuloilmaventtiili huoneen ovessa Kuva 8: Tyypillinen poistoilmaventtiili Pöyry Finland Oy 41 (54)

42 Kuva 9: Ilmakanava ullakon lattialla kytketty vanhoihin sydänmuurin rakenneaineisiin hormeihin Kuva 10: Joissakin kerrosten huonetiloissa on sekä tulo- että poistoilma Pöyry Finland Oy 42 (54)

43 Kuva 11: Kellarin uusi pieni ilmanvaihtokone 2000-luvulta Kuva 12: Katolla on muutamia erillisiä poistopuhaltimia muun muassa keittiötiloista Pöyry Finland Oy 43 (54)

44 Kuva 13: Rakennuksessa on vielä asbestipitoisia ilmakanavia sekä kerroksissa että putkitunnelin tuuletuskanavissa Pöyry Finland Oy 44 (54)

45 Valokuvat, sähkötekniikka Kuva 1: Sähköpääkeskus kellarissa Kuva 2: Vanhoja kompensointilaitteita Pöyry Finland Oy 45 (54)

46 Kuva 3: Ryhmäkeskus toimistokerroksessa Kuva 4: Ryhmäkeskus, jossa entisen asunnon mittaus Pöyry Finland Oy 46 (54)

47 Kuva 5: Saneeratun pienen osan uudehko keskus Kuva 6: Lämmönjakohuoneen sähkökeskus Pöyry Finland Oy 47 (54)

48 Kuva 7: Toimistohuoneen pistorasioita ja ATK-verkkoa Kuva 8: Toimistovalaisin Pöyry Finland Oy 48 (54)

49 Kuva 9: Rakennuksessa on pieni keittiö Kuva 10: Kahvion keittiö Pöyry Finland Oy 49 (54)

50 3 LUUTNANTINTIE 13 VANHA KONEHALLI Pöyry Finland Oy 50 (54)

51 3. Luutnantintie 13 Vanha konehalli Luutnantintie 13 kiinteistön tontilla keskialueella on olemassa vielä päärakennuksen lisäksi toinen rakennus, vanha konehalli (katso asemakuva selvityksen alussa). Rakennuksen pinta-ala on käytettävissä olevien tietojen mukaan 350 m 2 (pinta-alatietoja ei ole tämän selvityksen yhteydessä tarkistettu). Konehalli on ollut viime ajat varsin toisarvoisessa varastokäytössä. Osaa tiloista kiinteistönhuolto on käyttänyt varastonaan, pääosassa varastotiloja on huomattava määrä vanhaa purettua pääosin heikkokuntoista rakennustarviketta (vanhoja ovia, lattian osia jne.) Ilmeisesti varastoon on aikanaan tunkeutunut myöskin sivullisia, koska lattialla on pidetty nuotiota tai grilliä. Jossakin vaiheessa rakennuksen ikkunat on peitetty pääosin vanerilevyillä sivullisten vierailun ja tuhoamisen estämiseksi. Rakennuksen tekniikkaa käsitellään tässä varsin suppeasti, koska rakennus on kaavaluonnoksen mukaan suunniteltu purettavaksi rakennettavien uudis-asuinrakennusten alta. Rakennus on tiili- ja betonirakenteinen. Vesikattorakenteet ovat puuta. Rakennuksen julkisivut ovat osin vaurioituneita ja niissä on huomattavassa määrin graffitteja. Luvun lopussa ja liitteenä olevassa haittaaineselvityksessä on joitakin kuvia rakennuksesta. Rakennuksen sisällä on muutama väliseinä ja joskus ilmeisesti on ollut pienellä alueella alas laskettua kattoa käytettävissä olevien vähäisten piirustusten mukaan. Kaikilta osin rakennuksen sisätiloja ei ollut tarkastettavissa kovinkaan hyvin runsaan varastoidun tavaran johdosta. Rakennuksessa on vähäisesti vanhoja LVIS-asennuksia, joiden käytössä olemisesta ei ole tarkempia tietoja. Valaistus oli toiminnassa käytäessä rakennuksessa. Rakennuksen pohjoispäädyssä oleva tila on merkitty joissakin piirustuksissa pesutilaksi ja piirustuksissa on viitteitä vanhasta rasvamontusta, jolloin tilassa on saatettu huoltaa maatalouskoneita yms. Käytäessä rakennuksessa kyseistä monttua ei ollut nähtävissä, vaan monttu saattaa olla lattialla olevien betonilaattojen alla. Siten ei nähty eikä tässä vaiheessa tarkemmin tutkittu mahdollisia jälkiä aikanaan syntyneistä öljyvalumista, jos rakennuksessa on huollettu koneita. Rakennuksessa on ollut ja jossakin muodossa ilmeisesti edelleen on sähkötila, jossa lienee ollut muuntamo ja alueen sähköpääkeskus. Huoltomiehellä ei ollut avainta kyseiseen tilaan, joten tilaa ei voitu katselmoida. Käytettävissä olevien dokumenttien mukaan päärakennuksen sähkönsyöttö tapahtuisi edelleen kyseisen tilan kautta (muuta tietoa ei löydetty) ja sähkömittaukset olisivat myös kyseisessä tilassa. Pöyry Finland Oy 51 (54)

52 Tämä mahdollisuus on erityisesti otettava huomioon, kun rakennuksen purkamista suunnitellaan. Rakennuksesta on tehty erillinen haitta-aineselvitys, joka on tämän selvityksen liitteenä 2. Rakennuksesta löydettiin haitta-aineselvityksessä asbestia vähäisiä määriä putkieristeistä (pahvieristeen sisällä) sekä ikkunan peitelevystä. Julkisivumaalista otetusta näytteestä ei löydetty asbestia. Vanha konehalli ulkoa Lisää valokuvia on liitteenä olevassa haitta-aineselvityksessä Pöyry Finland Oy 52 (54)

53 HB Sisäilmatutkimus Oy 1 Hämeentie 105 A HELSINKI Puh Fax HAITTA-AINE KARTOITUS MTTL LUUTNANTINKATU 13 HELSINKI Sisäilman laatua terveiden talojen hyväksi Oy Lifa IAQ Ltd konserni: Oy Lifa Air Ltd, Oy Hesasbest Ab, HB Paloturva Oy, HB Sisäilmatutkimus Oy HB Sisäilmatutkimus Oy Hämeentie 105 A Helsinki Puh. (09) Fax (09) Asbesti-, kosteusja homekartoitus Sisäilmatutkimus Palokatkokartoitus Alv. rek. Y-tunnus Kotipaikka Helsinki Pankkiyhteys: Nordea Sampo

54 HB Sisäilmatutkimus Oy 2 Hämeentie 105 A HELSINKI Puh Fax Tilaaja Pöyry Finland Oy Tekniikantie 4D 02150Helsinki Kohde: MTTL Luutnantinkatu Helsinki Kartoitusmuoto Haitta-aine kartoitus Tutkitut tilat Kellari, kerrokset 1-3 ja ullakko Käytössä olleet asiapaperit pohjapiirustukset Näytteiden määrä Kohteessa otettiin 9 materiaalinäytettä asbestipitoisuuden selvittämiseksi sekä 2 materiaalinäyte PAH-yhdisteiden selvittämiseksi. Tutkitut materiaalit - putkieristeet - ilmanvaihtokanavat - lattiapinnoitteet ja lattiamassat/tasoitteet pistokokein - keraamisten laatoitusten kiinnitys - seinä- ja kattolevyt pistokokein - vesieristeet - julkisivumaali Tutkimatta jätettiin tai ei voitu tutkia Betoni- ja tiilirakenteiden sisältä Vesikattoa ei tutkittu Koteloiden ja alakattojen sisältä tutkittiin pistokokein Sisäilman laatua terveiden talojen hyväksi Oy Lifa IAQ Ltd konserni: Oy Lifa Air Ltd, Oy Hesasbest Ab, HB Paloturva Oy, HB Sisäilmatutkimus Oy HB Sisäilmatutkimus Oy Hämeentie 105 A Helsinki Puh. (09) Fax (09) Asbesti-, kosteusja homekartoitus Sisäilmatutkimus Palokatkokartoitus Alv. rek. Y-tunnus Kotipaikka Helsinki Pankkiyhteys: Nordea Sampo

55 HB Sisäilmatutkimus Oy 3 Hämeentie 105 A HELSINKI Puh Fax YHTEENVETO Kartoitetuilta alueilta löytyi asbestia seuraavista materiaaleista: putkieristeet lattiamassat asbestisementtiset IV-kanavat YLEISTÄ Kiinteistö on valmistunut ja sen pinta-ala on 2300 m2. Kiinteistöön on tehty iso remontti viimeksi 1980-luvulla. Asbestia on käytetty runsaasti kerroksien lattiamassoissa. Kellarikerroksen ja auditoriotilan bitumisivelyt eivät ylitä PAH-yhdisteiden raja-arvoja. Näkyvät putket Kellarinkerroksen eristeet on uusittu, putkistoissa on villaeristeet ja ne on pinnoitettu PVC-muovilla. Toimenpide-ehdotus Asbestia sisältävien putkieristeiden purkutyössä käytetään osastointimenetelmää ja työn suorittaa asbestinpurkuvaltuutuksen omaava yritys. Rakenteiden sisällä ja putkikanaaleissa sijaitsevat putkistot Toimistokerroksien alakattojen yläpuolella putkieristeet ovat villaa ja ne on pinnoitettu alumiinipaperilla. Nousukuiluissa olevia putkistoja pystyttiin osittain tutkimaan. Nousukuiluissa tarkistetuista kohdista putkissa on asbestipahvieristeet. Putkikanaaleissa on asbestipahvieristeet. Rakenteiden avaus tehdään asbestityönä osastointimenetelmällä. LATTIAPINNOITTEET JA TASOITTEET/MASSAT Kiinteistön kerroksien huoneissa lattiapinnoitteena on käytetty muovimattoa. Toisen ja kolmannen kerroksen käytävillä lattiapinnoitteena on käytetty vinyylilaattoja 300x300 ja huoneissa on käytetty muovimattoa. Vanhan huoneiston lattiamatto sisältää analyysilausunnon mukaan asbestia. Lattiapinnoitteissa muualla ei havaittu asbestipitoisia materiaaleja. Nykyisten pinnoitteiden alta tutkittiin pistokokein. Lattiamassoista otettiin kaksi materiaalinäytettä vaaleasta ja vaalean ruskeasta massasta. Materiaalinäytteistä Kummatkin materiaalinäytteet sisältävät analyysilausunnon mukaan asbestia. Toisessa kerroksessa lattiamassaa on käytetty lähes joka paikassa ja 1.kerroksessa osittain. Lattiamassan paksuus tutkituissa paikoissa on 0,5-2 cm. Sisäilman laatua terveiden talojen hyväksi Oy Lifa IAQ Ltd konserni: Oy Lifa Air Ltd, Oy Hesasbest Ab, HB Paloturva Oy, HB Sisäilmatutkimus Oy HB Sisäilmatutkimus Oy Hämeentie 105 A Helsinki Puh. (09) Fax (09) Asbesti-, kosteusja homekartoitus Sisäilmatutkimus Palokatkokartoitus Alv. rek. Y-tunnus Kotipaikka Helsinki Pankkiyhteys: Nordea Sampo

56 HB Sisäilmatutkimus Oy 4 Hämeentie 105 A HELSINKI Puh Fax Asbestia sisältävän lattiamassojen määrästä on arvio massaluettelossa. Lattiamassojen määrä tarkistetaan purun yhteydessä. Toimenpide-ehdotus Normaalikäytössä asbestia sisältävät massat eivät aiheuta toimenpiteitä. Asbestia sisältävien lattiamassojen purkutyössä käytetään osastointimenetelmää. PALO-OVET Toimenpide-ehdotus Kiinteistön alueella on vanhoja palo-ovia. Palo-ovien rakenteissa ja karmeissa on käytetty asbestia. Palo-ovet eivät normaalioloissa vaadi toimenpiteitä. Palo-ovissa käytetty asbesti on huomioitava purkutyössä tai mikäli oviin tehdään lukko yms. asennuksia suositellaan työssä käytettävän kohdepoistoa. Palo-ovien purkutyö ei vaadi asbestinpurkuvaltuutusta, mikäli ovet karmeineen pystytään purkamaan ehjinä. Muussa tapauksessa se on asbestityötä. ILMANVAIHTOKANAVAT Iv-kanavat ovat yleisesti peltikanavia. Ilmanvaihtokanavien eristeissä ei tutkituissa paikoissa havaittu asbestieristeitä, peltikanavat olivat yleensä eristämättömiä. Saunan pukuhuoneessa ja ensimmäisessä kerroksessa on käytetty asbestisementtisiä IV-kanavia. Mahdollisesti muuallakin rakenteissa ja koteloissa on käytetty asbestisementtisiä kanavia. Toimenpide-ehdotus Asbestia sisältävien IV-kanavien purkutyössä käytetään osastointimenetelmää ja työn suorittaa asbestinpurkuvaltuutuksen omaava yritys. KERAAMISTEN LAATOITUKSIEN KIINNITYKSEEN KÄYTETTY LAASTI Kaakelien kiinnitykseen käytetty laasti/tasoite on sisältänyt asbestia pääasiassa välisenä aikana. Tutkituissa tiloissa olevat laatoitukset ovat pääosin viimeisimmän remontin ajalta. Klinkkeri laatoituksista otettiin 1 materiaalinäyte. Seinäkaakelit on kiinnitetty liimalla. Materiaalinäyte ei sisällä analyysilausunnon mukaan asbestia. Sisäilman laatua terveiden talojen hyväksi Oy Lifa IAQ Ltd konserni: Oy Lifa Air Ltd, Oy Hesasbest Ab, HB Paloturva Oy, HB Sisäilmatutkimus Oy HB Sisäilmatutkimus Oy Hämeentie 105 A Helsinki Puh. (09) Fax (09) Asbesti-, kosteusja homekartoitus Sisäilmatutkimus Palokatkokartoitus Alv. rek. Y-tunnus Kotipaikka Helsinki Pankkiyhteys: Nordea Sampo

57 HB Sisäilmatutkimus Oy 5 Hämeentie 105 A HELSINKI Puh Fax Toimenpide-ehdotus Rakennustyön turvallisuusmääräysten mukaan purkutyöt on tehtävä siten, että purkutyössä syntyvän pölyn leviäminen estetään käyttämällä ilmastointilaitteita ja osastointia, vaikka purettavissa rakenteissa ei olisikaan asbestia. KOSTEUSERISTEET Kellarikerroksen seinän ja auditorion lattiarakenteen bitumisivelystä otettiin materiaalinäytteet. Materiaalinäytteistä tutkittiin mahdolliset asbesti ja PAH-yhdisteet. Materiaalinäytteet eivät sisällä analyysilausunnon mukaan asbestia. Näytteiden tutkitut haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä ympäristö- /terveysviranomaisten määrittelemiä ongelmajätteen raja-arvoja JULKISIVUMAALI Julkisivumaalista otettiin materiaalinäyte. Analyysilausunnon julkisivumaali ei sisällä asbestia. MUUT MATERIAALIT Kartoitusta tehtäessä käytössä ei ollut lvi-piirustuksia. Mikäli rakenteita purettaessa havaitaan asbestipitoisiksi epäiltyjä materiaaleja, on purkutöitä jatkettava asbestityönä, kunnes varmistutaan purettavien materiaalien asbestittomuudesta. Näkyvien havaittujen asbestimateriaalien ohjeellinen sijainti ja arvioitu määrä on ilmoitettu massaluettelossa. HB SISÄILMATUTKIMUS OY Mika Kyllönen projektipäällikkö LIITTEET: * analyysilausunnot * massaluettelo * Valokuvia kohteesta * Piirustukset Sisäilman laatua terveiden talojen hyväksi Oy Lifa IAQ Ltd konserni: Oy Lifa Air Ltd, Oy Hesasbest Ab, HB Paloturva Oy, HB Sisäilmatutkimus Oy HB Sisäilmatutkimus Oy Hämeentie 105 A Helsinki Puh. (09) Fax (09) Asbesti-, kosteusja homekartoitus Sisäilmatutkimus Palokatkokartoitus Alv. rek. Y-tunnus Kotipaikka Helsinki Pankkiyhteys: Nordea Sampo

58 MASSALUETTELO Luutnantintie 13 TILAN NIMI ASBESTIN OHJEELLINEN MÄÄRÄ LAATU KUNTO NÄYTE TOIMENPITEET HUOM. ESIINTYMÄ putkier. levyt lattianp. kaakeli muut pölyävyys num. välitön purku jm m 2 m 2 m 2 jm Kellari 1. putkitunneli putkieristeet n.200 V C 1 6 Arvio 2. pukuhuone IV-kanava 3 V A kerros 3. porrashuone IV-kanava 1,5 V A sos.tila IV-kanava 3 V A toimisto huoneet lattiamassa n.160 V A 1 6 Arvio 2.kerros 6. toimisto huoneet lattiamassa n.500 V A 1 6 Arvio 7. ent. huoneisto lattimatto 18 A 1 6 kunto A= hyvä laatu V= vaalea B=kohtalainen S= sininen C=välttävä D=huono Toimenpide-ehdotus: 1= ei toimenpiteitä 5= pussipurku 2= korjaus pinnoittamalla 6= purku osastointimenetelmällä 3= korjaus koteloimalla 7= asbestisiivous osastointimenetelmällä 4= purku kohdepoistomenetelmällä 8= asbestisiivous kohdepoistomenetelmällä

59

60

61

62

63

64

65

66

67

68 Kellarikerroksessa näkyvät putkieristeet on uusittu. Putkinousuissa on asbestipahvieristeet. Kellarikerroksen seinänbitumisively ei näytteiden mukaan sisällä asbestia eikä Kreosoottia. SaunanpukuhuoneessaonvanhaIV kanava joka sisältää asbestia. Vanhat metalliset palo ovet sisältävät asbestia. Putkikanaalien putkissa on vanhat asbestipahviset eristeet. 1

69 Auditorion lattian bitumisively ei sisällä asbestia eikä kreosoottia. Vaalean ruskea lattiamassasisältää analyysilausunnon mukaanasbestia. Vaalea lattiamassasisältää analyysilausunnon mukaan asbestia. Vanhan huoneiston lattiamatto sisältää analyysilausunnon mukaan asbestia. Klinkkerilaattojen kiinnityslaasti ei sisällä analyysilausunnonmukaanasbestia.kaakeliton tutkituissapaikoissakiinnitettyliimalla. 2

70 HB Sisäilmatutkimus Oy 1 Hämeentie 105 A HELSINKI Puh Fax ASBESTIKARTOITUS VARASTORAKENNUS LUUTNANTINTIE 13 HELSINKI Sisäilman laatua terveiden talojen hyväksi Oy Lifa IAQ Ltd konserni: Oy Lifa Air Ltd, Oy Hesasbest Ab, HB Paloturva Oy, HB Sisäilmatutkimus Oy HB Sisäilmatutkimus Oy Hämeentie 105 A Helsinki Puh. (09) Fax (09) Asbesti-, kosteusja homekartoitus Sisäilmatutkimus Palokatkokartoitus Alv. rek. Y-tunnus Kotipaikka Helsinki Pankkiyhteys: Nordea Sampo

71 HB Sisäilmatutkimus Oy 2 Hämeentie 105 A HELSINKI Puh Fax Tilaaja Pöyry Finland Oy Tekniikantie 4D 02150Helsinki Kohde: Varastorakennus Luutnantinkatu Helsinki Kartoitusmuoto Asbestikartoitus Tutkitut tilat Varastorakennus Käytössä olleet asiapaperit Osittainen pohjapiirustus Näytteiden määrä Kohteessa otettiin 1 materiaalinäyte asbestipitoisuuden selvittämiseksi Tutkitut materiaalit - putkieristeet - seinä- ja kattolevyt pistokokein - julkisivumaali Tutkimatta jätettiin tai ei voitu tutkia Betoni- ja tiilirakenteiden sisältä Vesikattoa ei tutkittu Koteloiden ja alakattojen sisältä tutkittiin pistokokein Sisäilman laatua terveiden talojen hyväksi Oy Lifa IAQ Ltd konserni: Oy Lifa Air Ltd, Oy Hesasbest Ab, HB Paloturva Oy, HB Sisäilmatutkimus Oy HB Sisäilmatutkimus Oy Hämeentie 105 A Helsinki Puh. (09) Fax (09) Asbesti-, kosteusja homekartoitus Sisäilmatutkimus Palokatkokartoitus Alv. rek. Y-tunnus Kotipaikka Helsinki Pankkiyhteys: Nordea Sampo

72 HB Sisäilmatutkimus Oy 3 Hämeentie 105 A HELSINKI Puh Fax YHTEENVETO Kartoitetuilta alueilta löytyi asbestia seuraavista materiaaleista: putkieristeet seinälevy YLEISTÄ Varastorakennuksen pinta-ala on 350 m2. Varastorakennus on kivirakenteinen. Asbestia on käytetty putkieristeissä ja seinälevyssä. Varastorakennus oli kartoitus hetkellä täynnä romua. Näkyvät putket Putkieristeitä on varastotiloissa jäljellä 3jm. Putkieristeet on asbestipahvia. Toimenpide-ehdotus Asbestia sisältävien putkieristeiden purkutyössä voidaan käyttää purkupussimenetelmää. LATTIAPINNOITTEET Varastoissa ei ole käytetty lattiapinnoitteita. Lattiat ovat betonia. SEINÄLEVYT Varastossa on käytetty lujalevyä ikkuna aukon suojana. Lujalevyä on 1,5m2. Toimenpide-ehdotus Lujalevyn poistotyössä voidaan käyttää kohdepoistomenetelmää JULKISIVUMAALI Julkisivumaalista otettu materiaalinäyte ei sisällä analyysilausunnon mukaan asbestia. MUUT MATERIAALIT Mikäli rakenteita purettaessa havaitaan asbestipitoisiksi epäiltyjä materiaaleja, on purkutöitä jatkettava asbestityönä, kunnes varmistutaan purettavien materiaalien asbestittomuudesta. HB SISÄILMATUTKIMUS OY Mika Kyllönen projektipäällikkö * Valokuvia kohteesta * Piirustukset Sisäilman laatua terveiden talojen hyväksi Oy Lifa IAQ Ltd konserni: Oy Lifa Air Ltd, Oy Hesasbest Ab, HB Paloturva Oy, HB Sisäilmatutkimus Oy HB Sisäilmatutkimus Oy Hämeentie 105 A Helsinki Puh. (09) Fax (09) Asbesti-, kosteusja homekartoitus Sisäilmatutkimus Palokatkokartoitus Alv. rek. Y-tunnus Kotipaikka Helsinki Pankkiyhteys: Nordea Sampo

73

74

75 Varastossa on jäljellä asbestipahvieristeitä n.3jm. Varastorakennuksenjulkisivumaalistaotettu materiaalinäyte ei sisällä asbestia. Kopin seinälevyt on lastulevyä Katon eristelevynä on käytetty toja levyä. Varastonlattiarakenteetonbetonia. 1