Sopeutuuko metsien monikäyttö biotalouteen? Yrjö Haila Professori emeritus, ympäristöpolitiikka Tampereen yliopisto MONIKÄYTTÖ? BIOTALOUS??

Transkriptio

1 Sopeutuuko metsien monikäyttö biotalouteen? Yrjö Haila Professori emeritus, ympäristöpolitiikka Tampereen yliopisto MONIKÄYTTÖ? BIOTALOUS?? Sopeutuminen Molemmat tavoitteet voivat toteutua

2 METSÄESITYS Lohko 7, Espoo Taidekorkeakoulun teatterikorkeakoulun neljän opiskelijan [Hannah Maria Gullichsen, Markus Lindén, Milla Martikainen, Katri Puranen] taiteellinen opinnäyte Metsäesitys on erilaisten metsäsuhteiden kohtaamisia avoimessa ja moniäänisessä ilmapiirissä. Se on matka rinnakkaistodellisuuksiin, joissa realiteetit eivät sanele ehtoja, mikään ei ole mahdotonta, ja haaveet voivat kasvaa mielikuvituksen kokoisiksi. Metsäesitys ei näytä valmista ja anna vastauksia vaan auttaa kuvittelemaan ja kysyy: miten rakennetaan? Ohjelma: Talvivarastojen keruu osanottajat itsenäisesti Metsäradion ohjelmaa radiopuhelimissa Etsiytyminen kodalle, ruokailu Metsätyö: metsänhoitosuunnitelma ja elinkeinohautomo Makoilu osanottajat yksikseen Loppumalja Kokemus: Esitys loi metsään moniaistinen suhteen Hämmästyttävä osanottajien (n 12) yhteisyys erilaisuudessa Ideat [elinkeinohautomo] olivat erinomaisia!

3 Radikaali toteutus: sijainniksi oli valittu Turunväylän melualue

4 Siis mitä on metsien monikäyttö? Kolme vaihtoehtoista joskin toisiinsa niveltyvää näkökulmaa: [i] Perinteinen: monikäyttö on ihmisten harjoittamien käyttömuotojen yhdistelmä so, virkistys, marjastus, sienestys, maisema, retkeily, vaeltaminen, jns. [ii] Metsäesitys ehdottaa: monikäyttö on ihmisten erilaisten metsäsuhteiden kokonaisuus jotkut suhteista ovat jaettuja, jotkut yksityisiä vrt. Eveliina Asikaisen väitöskirjatutkimus Eveliina Asikainen: Luontopolitiikkaa lähiössä. Tapaustutkimus Hervannasta ja Vuoreksesta Tampereen yliopisto 2014 [iii] Luonnon pääoma: Luonto on tuotannontekijä klassinen muotoilu: tuotannontekijät ovat työ, maa (luonnonvarat) ja pääoma eli: luonto on voimavara (asset) [Dieter Helm] Tämä herättää kaksi kysymystä: [A] Mikä on tuote? ~ esimerkiksi perhoset! [B] Miten erilaatuisia maan eli luonnonvarojen aineksia voidaan erottaa toisistaan tuotantoprosessien kuvauksessa?

5 Jatkamme [B]-kohdasta edellä Nicholas Georgescu-Roegen flow vs fund (virtaamat vs ylläpitovarannot) FLOW virtaamat virtaavat prosessin läpi ja muuttuvat siinä yhteydessä input output FUND ylläpitovarannot pysyvät prosessissa ennallaan ne ovat virtaamia ylläpitäviä tekijöitä (rakenteita) Erilaisten ainesten suhteelliset määrät asettavat lisävaateita limitationality [Georgescu-Roegen] vrt Justus von Liebig: Law of the Minimum erotteluja on suhtellisen helppoa tehdä prosessi kerrallaan, mutta aggregointi on hankalaa (yksi BKT:n ongelmista!) TUOTANTOPROSESSI: INPUT -VIRRAT ulkopuolelta: [i] energia & raaka-aineet; [ii] ainekset muista tuotannon prosesseista; [iii] ylläpidon edellyttämät virrat energia raaka-aineet Ylläpidon ja korjaamisen ja uudistamisen syklit tuotteet jätteet YLLÄPITO- VARANNOT: [i] Ricardian land ; [ii] kiinteä pääoma; [iii] työvoima OUTPUT -VIRRAT

6 MIKÄ ON TUOTE? [A] Biologinen monimuotoisuus [B] Hyvä elämä [C] Monipuolinen toimeentulo ja vauraus ~ biotalous Jokaiseen näistä teoksissa sisältyvät kaikki ainekset, mutta vaihtelevin painotuksin Monikäyttöä edistävien julkishyödykkeiden kuluttaminen TUOTTAA ELÄMÄNTAPAA onnistuuko se? [kuva: Tampere, Tesoma]

7 ENTÄ BIOTALOUS? Ongelma 1: Erittelemätön hehkutus Äänekosken sellutehdas [ Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Metsä Group, tiedotussivusto, ]... Ongelma 2: Keksitäänkö biotaloudelle muuta perustaa kuin perinteinen metsä- ja maatalous uudelleen nimettyinä? Suomen biotalousstrategia [TEM, 2014, s. 6]

8 Biotalousstrategia [jatkuu, s. 8, 14] Biotalousstrategia [jatkuu, s. 20]

9 VAIHTOEHTO: Otetaan murrosta edistävän yritystoiminnan aseman parantaminen vakavasti Jakob Donner-Amnell, Biotalousliiketoiminnassa piilevät mahdollisuudet -hanke (Itä-Suomen yliopisto; [ Julkisen keskustelun ja mielikuvien tasolla biotalous on 1) bioenergiaa 2) ruokaa 3) metsäteollisuuden tuotteita 4) jotain muuta/uutta 5) EOS Kuitenkin jo nykyinen biotalouteen jollain tavoin määriteltävän liiketoiminnan kirjo on erittäin laaja monien yritysten toiminta ei istu biotalouden toimiala- tai tilastoluokituksiin (eikä siis sisälly niihin). Tässä hankkeessa tarkastellut yritykset eivät omassa toiminnassaan käytä biotalous-sanaa, koska siitä ei ole heille mitään hyötyä eivätkä niiden asiakkaatkaan kysy tai osta biotaloutta! Piilevä -hanke [2] Biotalouden kehittämiseksi tarvittaisiin vankkaa tietoa: sen osa-alueiden kehityksestä tähän asti ja siihen vaikuttaneista tekijöistä nykyisten (ja uusien) osa-alueiden kehitys- ja kasvunäkymistä Suomessa ja maailmassa/vientimarkkinoilla sen osa-alueiden biotaloussisällöstä : mikä se kullakin on, mitkä seikat ovat siihen vaikuttaneet, mihin suuntaan se voi muuttua. Olemassa olevaa biotalousliiketoimintaakin täytyy kehittää, jotta se pärjäisi ja jotta sen biotalousprofiili vahvistuisi (esim. maa- ja metsätalous käyttää työkoneissaan paljon fossiilisia polttoaineita) Olennaista on, että biotalous tähtää suureen ja tarpeelliseen muutokseen

10 Piilevä -hanke [3] Miten hyvin biotaloudella on mennyt? Biotalousliiketoiminnan kehitys Suomessa ja Pohjois-Karjalassa 2000-luvulla on pitänyt sisällään sekä menestystarinoita, takapakkia että yllätyksiä. Koko biotalouden yhteenlaskettu tuotos ei ole viime vuosina kasvanut ja työllisyys on supistunut koko 2000-luvun. Syynä tähän on ennen kaikkea metsäsektorin supistuminen ja maatalouden tehostuminen sekä koko maailmantalouden heikko tila v jälkeen. Biotaloudessa on ollut myös kasvulohkoja - biopolttoainetuotanto, luontomatkailu, puunkorjuu ja uusiutuva energia. Pohjois-Karjalassa myös elintarviketeollisuus ja metsäkonetuotanto ovat olleet kasvulohkoja. BIOTALOUS METSIEN MONIKÄYTTÖ?? Vastaus riippuu siitä, miten biotalous ymmärretään. Jos se on vanhaa maa- ja metsätaloutta vain voimaperäistettynä, monikäyttöä palvelevat julkishyödykkeet ovat vaarassa Siinä vasta innovatiivisuutta tarvitaankin, kun pitäisi repiä elämyksellistä matkailumaisemaa alueelta, jolla on tehty hakkuita. [Metsän uusi aika, s. 191] Eli: avainasemassa on arvoketjun muotoutuminen Metsän uusi aika, Kuva 5.2 (s. 169) Arvoketjuselvityksen temaattinen kohdennus