Tutkintovaatimusesitys

Transkriptio

1 Tutkintovaatimusesitys 2005 Pykälä ry Juristklubben Codex rf

2 Saatteeksi Pykälä ry ja Juristklubben Codex rf ovat jälleen laatineet Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan oppiaineille osoitetun tutkintovaatimusesityksen. Tämä kirjallinen esitys on tarkoitettu jaettavaksi tiedekunnan jokaiselle oppiaineelle. Pykälä ry:n opintovaliokunnan jäsenet pyrkivät vierailemaan kussakin oppiaineessa palautekeskustelua varten. Tutkintovaatimusesitys koostuu jälleen kahdesta osasta. Yleisessä osassa käsitellään opiskelijoiden näkemyksiä tutkinnon nykytilanteesta sekä esitetään yleisiä ehdotuksia tutkinnon ja opetuksen kehittämiseksi. Erityisessä osassa puolestaan arvioidaan tutkintovaatimuksia oppiainekohtaisesti. Olemme pyrkineet huomioimaan esityksessä viime vuonna saamamme kritiikin niin oppiaineilta kuin opiskelijoita. Kaikista oppiaineista tai opintokokonaisuuksista ei esityksessä lausuta, mutta muista toivottavasti sitäkin enemmän. Toivomme, että esittämämme näkemykset huomioidaan lukuvuoden opetusta ja uusia tutkintovaatimuksia suunniteltaessa. Helsingissä Minttu Mustonen Oskari Rovamo Hallituksen opintovastaava 2004 Opintovaliokunnan puheenjohtaja 2004 Pykälä ry Pykälä ry Mina Solonen Suvi Knaapila Hallituksen opintovastaava 2005 Opintovaliokunnan puheenjohtaja 2005 Pykälä ry Pykälä ry Anna Lundqvist Anina Liebkind Studienämndsordförande 2004 Studienämndsordförande 2005 Juristklubben Codex rf Juristklubben Codex rf

3 Sisällys YLEINEN OSA... 1 TUKINNOSTA YLEISESTI... 1 OPINTOSUORITUSTEN KUORMITUKSESTA... 1 TENTTIKIRJALLISUUS... 2 LUENTO-OPETUS... 3 LUENTOSUORITUSTEN KIRJAAMINEN OPINTOREKISTERIIN... 4 HARJOITUSSEMINAAREISTA... 4 ÄIDINKIELEN VIESTINTÄOPINNOT... 5 FRÄMMANDE SPRÅK... 5 DEN SVENSKSPRÅKIGA UNDERVISNINGEN... 6 OPINTO-OPAS... 7 OPETUKSEN ARVIOINTI... 7 ERITYINEN OSA... 8 VELVOITEOIKEUS... 8 KAUPPAOIKEUS ESINEOIKEUS PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS TYÖOIKEUS MAA-, VESI- JA YMPÄRISTÖOIKEUS EUROOPPAOIKEUS OIKEUSTEORIA OIKEUSHISTORIA KANSAINVÄLINEN YKSITYISOIKEUS RIKOSOIKEUS PROSESSIOIKEUS VALTIOSÄÄNTÖOIKEUS KANSAINVÄLINEN OIKEUS HALLINTO-OIKEUS FINANSSIOIKEUS LÄÄKINTÄ- JA BIO-OIKEUS SYVENTÄVÄT OPINNOT... 31

4 YLEINEN OSA TUKINNOSTA YLEISESTI Tiedekunnassamme siirrytään uuteen kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään alkaen. Uudistuksesta huolimatta on odotettavissa, että tutkinto pysyy monilta osin hyvin samansuuntaisena. Oppiaineiden keskinäisten suhteiden muutokset sekä opetuksen ja kirjallisuuden keskittäminen ydinainekseen mahdollistavat kuitenkin suuretkin muutokset. Uuden tutkinnon suunnittelutyö on monilta osin edelleen kesken, mikä vaikeutta sen syvällistä analysointia. Uusien ideoiden lisäksi pyrimme esittämään parannusehdotuksia niin vanhojen kuin käytettävissämme olleiden uusien tutkintovaatimusten pohjalta. OPINTOSUORITUSTEN KUORMITUKSESTA Opintopisteisiin siirtyminen Uudessa tutkinnossa siirrytään käyttämään opintoviikkojen sijasta opintopisteitä. Perusidea opintopisteissä on, että opiskelijalle kuuluu lukuvuoteen 1600 työtuntia. Yhden lukuvuoden opintopistemäärä on puolestaan 60. Tällöin yksi opintopiste on 26,7 työtuntia. Opintopisteiden myötä opiskelijan ajankäyttöä mietitään uudella tavalla. Opintopisteiden eteen tehtävän työmäärän tulisi olla yhtenevä eri opintokokonaisuuksien välillä. On siis toivottavaa, että opintojaksojen mitoituksessa seurattaisiin tiedekunnan kanslian ohjeellista kuormittavuustaulukkoa eri opetusmuodoista. Nyrkkisääntönä tulisi kuitenkin pitää ajatusta: Millä työmäärällä keskitason opiskelija saisi opintojaksosta erinomaisen arvosanan? Ydinaineanalyysi Opintojen kuormittavuuskysymystä on koko yliopiston tasolla pyritty ratkaisemaan ydinainesanalyysillä. Ydinainesanalyysi on tutkinnonuudistuksen työkalu, jolla hahmotetaan oppiaineessa edellytettävät keskeiset tiedot ja taidot sekä niiden väliset hierarkiat. Sen perusmallissa opetettava aines luokitellaan ydinainekseen, täydentävään tietämykseen ja erityistietämykseen, jotka jaetaan vielä tiedolliseen ja taidolliseen osaamiseen. Tutkintovaatimuksia suunniteltaessa olisikin erityisesti otettava huomioon, että vain ydinaines on tarkoitus opettaa pakollisissa aineopinnoissa. Opintosuoritusten mitoitus Opintopisteisiin ja ydinainespohdiskeluun tulisi kaikissa oppiaineissa suhtautua vakavasti. Tutkintovaatimusten suunnittelun lähtökohdaksi tulee ottaa se, että opiskelija pystyy tekemään kaiken häneltä vaadittavan annetussa ajassa. Mikäli opiskelijaa ylikuormitetaan, suosii hän helposti pintaoppimista syväoppimisen sijaan halutessaan 1

5 saada vain suoritukset tehtyä. Vaarana on myös ylikuormitetun opiskelijan tippuminen ulos putkimallista, jolloin työmäärä helposti kasaantuu ja hidastaa opiskelijan valmistumista. Toisaalta opiskelijaa ei myöskään tule hyvittää opintosuorituksesta selvästi yli sen todellista työmäärää. Ongelmia opintosuoritusten mitoituksessa tulevat todennäköisesti aiheuttamaan vieraskielinen kirjallisuus sekä lainvalmisteluaineistot. Suurin osa opiskelijoita lukee vieraskielistä kirjallisuutta huomattavasti hitaammin kuin omalla äidinkielellään kirjoitettua. Vieraskielinen kirjallisuus tulee suhteuttaa opiskelijan työmäärään, eikä sitä tule verrata kotimaisten tutkintovaatimusten sivumääriin. Lainvalmisteluaineisto (esim. hallituksen esitykset) puolestaan on usein kirjoitettu raskaalla substantiivikielellä sekä lainvalmistelun lähtökohdista, mikä edellyttää jo perustietoa aiheesta. Lisäksi pienestä kirjasinkoosta johtuen tekstin määrä sivua kohden on merkittävästi suurempi kuin tavallisissa monografioissa. Tämän vuoksi lainvalmisteluaineiston käytön oppimateriaalina tulisi olla vain poikkeuksellista ja tilapäistä. Mitoituksessa tulisi vielä huomioida tentissä hallittavat säädökset, erityisesti silloin kun tentissä ei saa käyttää lakikirjaa. Korvaavien luentosarjojen lisäksi myös hyvityspisteluentosarjojen seuraaminen on opiskelijoiden tekemää oppimistyötä. Jos opiskelija on seurannut opetusta ja oppinut vaadittavat perusasiat, hänelle tulisi antaa työtä vastaavat hyvityspisteet, jotka vaikuttavat tentin läpipääsyyn. Olisi suotavaa, että laitosten ja oppiaineiden välillä sovittaisiin yhtenäisestä linjasta hyvityspisteiden myöntämisessä ja käytössä. Yksityisoikeuden laitoksella aiheesta on jo laadittu suositus. TENTTIKIRJALLISUUS Tutkinnon uudistus tuo putkimallin mukana myös ongelman kirjojen riittämättömyydestä. Kun yksittäistä tenttikirjaa on yliopiston kirjastoissa saatavilla enimmillään noin 70 kappaletta, eivät kyseiset kirjat voi riittää kaikille päätenttikierroksella tenttiville opiskelijoille. Heidän ei realistisesti voida olettaa hankkivan yksittäistä tenttiä varten tunnetusti hintavia oikeustieteellisiä teoksia. Ongelma on todellinen ja sen ratkaiseminen vaatii oppiaineilta konkreettisia toimenpiteitä opetuksen ja tenttien rakenteen kehittämiseksi. Kirjahankintoja kasvattamalla ongelmaa ei ratkaista tehokkaasti, sillä kirjatarve keskittyy päätenttikierroksiin. Iloksemme olemme jo havainneet, että eräät oppiaineet suunnittelevat tarjoavansa suuremman määrän korvaavia luentosarjoja sekä poistavansa niiden enimmäiskäyttörajoituksia. Odotettavissa on, että yhä useampi tentti on uudessa tutkinnossa suoritettavissa kontaktiopetuksella. Opiskelijat näkevät tämän suuntaisen kehityksen positiivisena. 2

6 LUENTO-OPETUS Yleistä On hyvä muistaa, ettei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa oppia tai opettaa. Niin massaluennoilla, ongelmalähtöiseen oppimiseen perustuvilla kursseilla kuin itseopiskelulla WebCT-ympäristössä on paikkansa. Tutkinnonuudistus tarjoaa nähdäksemme oivan tilaisuuden opetuksen kehittämiseen entistäkin monipuolisemmaksi. Lisäksi opetusta suunniteltaessa tulisi lähteä laatuajattelusta: Miten opiskelijan oppimista tuetaan parhaiten? Tutkinnonuudistuksen myötä tiedekunnassamme siirrytään opetusperiodeihin. Koska aineopintojen luentosarjat tulisi järjestää päätentin yhteydessä, opetuksessa voitaisiin enemmän painottaa aineen ydinasioita sekä auttaa opiskelijaa tenttiin valmistautumisessa. Oppiaineiden tulee useiden peruskurssien sijaan pyrkiä järjestämään monipuolista tenttiin valmistavaa opetusta. Oppimisen tehostaminen opetuksella Tehokas oppiminen edellyttää pääsääntöisesti ennakkovalmistautumista. Luentoihin valmistavien ennakkotehtävien tekeminen on hyvä tapa tehostaa oppimista. Erilaisilla tehtävänannoilla opettaja voi myös paremmin ohjata opiskelijan ajankäyttöä. Kukaan ei ole kieltänyt antamasta läksyjä yliopistossa. Kaikessa tulee kuitenkin ottaa huomioon edellä mainitut kuormituksen järkeistämisnäkökohdat. Mikäli opiskelijan edellytetään lukevan kontaktiopetuksen ohessa kirja, jonka opetuksen on tarkoitus korvata, tulee tämä ottaa huomioon työmäärää arvioitaessa. Luentosarjoihin liittyvää ennakko- ja tukimateriaalin käyttöä ja jopa alkukuulustelua opiskelijoiden lähtötason kartoittamiseksi tulisi harkita nykyistä laajemmin. Tällöin luennoilla voidaan syventyä aiheen ongelmallisiin kohtiin. Oppimista voitaisiin myös tehostaa yksityiskohtaisten luentorunkojen julkaisemisella oppiaineen kotisivuille. Nykyisin monilla luennoilla tärkein anti, luennoitsijan oma panos menee suurelta osin ohi, koska aika ja keskittyminen menevät kalvojen kopioimiseen. Parhaimmillaan luentorunko on, kun se riittävän pääpiirteinen, ettei yksin sen avulla läpäise luentokuulustelua, mutta niin tarkka, että siihen voi poimia täydentäviä merkintöjä luennoitsijan puheesta. Osalla opettajista tällaiset luentorungot kuuluvat jo nyt normaaliin tukimateriaaliin. Opintopiirit Opintopiirien mahdollisimman laajaa järjestämistä toivotaan oppiaineiden taholta. Opintopiirit eivät vaadi oppiaineilta mittavia opetusresursseja. Erinomaisena esimerkkinä toimii rikosoikeuden peruskurssin yhteydessä järjestettävä rikosoikeuden Yleisten oppien hautomo. Lisäksi muutamat oppiaineet ovat aloittaneet opiskelijakeskeisen opintopiirikokeilun, jossa oppiminen perustuu pitkälti opiskelijoiden itseohjautuvan ryhmän toimintaan. 3

7 LUENTOSUORITUSTEN KIRJAAMINEN OPINTOREKISTERIIN Tiedekuntamme tentit ovat usein laajoja ja niiden eteen tehty työ hyvitetään tentin läpipääsyn jälkeen. Opiskelijan oikeusturvan kannalta on kuitenkin tärkeää, että jo luentotyöskentely näkyy erillisinä suorituksina opintorekisterissä. Vaikka alle kolmen opintopisteen suorituksia tulisi uusissa tutkinnoissa välttää, korvaavien luentosarjojen suorittaminen on teknisesti mahdollista rekisteröidä pienempinä suorituksina. Näin vältetään tilanteet, joissa opiskelija on saanut liian vähän opintoviikkoja saadakseen opintotukea ja joutuu pyytämään opettajilta todistuksia suoritetuista opinnoista. Luentosarjasta saadut opintopisteet korvautuisivat opintorekisteristä tentin opintopistemäärällä opiskelijan suoritettua tentin. Muissa tiedekunnissa (esim. humanistinen) kyseinen käytäntö on jo käytössä. HARJOITUSSEMINAAREISTA Opiskelijan tulisi oikeustieteellisen koulutuksen kautta harjaantua tiedeyhteisön tapoihin ja menetelmiin. Lisäksi hänen tulisi oppia keskustelemaan alansa tutkimustiedon kanssa sekä välttämään suullista ja kirjallista tietoa yhteisön edellyttämällä tavalla. Tätä akateemista viestintätaitoa opiskelija harjoittelee laatiessaan opintoihinsa kuuluvia kirjallisia töitä. Sen hallitseminen kuuluu kiistatta koko tutkintomme keskeisimpään sisältöön. Tiedekuntamme harjoitusseminaarien ohjauksen taso on hyvin vaihtelevaa. Erityisen ongelmalliseksi opiskelijat kokevat puutteellisen ohjeistuksen niin tutkimusongelmanasettelusta, kirjoitustyön muodollisista säännöistä kuin itse opponoinnista. Kun oikeustiede tieteenä asettaa tietyt pelisäännöt lähdeaineiston kokoamiselle, käytölle ja dokumentoinnille, olisi ensiarvoisen tärkeää, että nämä säännöt kerrotaan etukäteen opiskelijalle. Uudessa tutkintorakenteessa tulisi harkita miten nämä metodologiset pelisäännöt parhaiten opetetaan opiskelijalle. Tämän lisäksi opiskelijoille tulisi antaa myös kirjoitusteknisistä säännöistä. Hyvinä vaihtoehtona ovat mm. Husan Kirjoitetaan juridiikkaa -teos ja ruotsinkielinen Uppsalan yliopiston Att skriva juridik. Lisäksi kyseisiä teoksia tulisi hankkia opiskelijakirjastoon riittävä määrä. On ymmärrettävää, että opintojen alkuvaiheessa seminaarit keskittyvät hieman enemmän muotoon kuin sisältöön. Harjoitusseminaareissa ei tulisi kuitenkaan tehdä kielioppi- ja pikkuvirheiden puimatalkoita vaan neuvoa opiskelijaa oikeustieteen kirjoittamisen pelisääntöihin. Seminaareissa harjaannutaan oikeustieteellisen kirjoittamisen ohella esittämään seminaarityö suullisesti ja käymään siitä tieteellistä keskustelua. Ryhmässä keskusteleminen on tunnetusti yksi parhaista akateemisen oppimisen muodoista. Harjoitusseminaarit on yleensä ahdettu varsin lyhyelle ajanjaksolle. Pahimmillaan opiskelijalla on vain viikko aikaa tutustua lähteisiin ja tuottaa loppuun asti hiottu virheetön kirjoitelma hyvällä asiatyylillä. Muissa tiedekunnissa tähän on yleensä varattu aikaa useita viikkoja, jopa kuukausia. Uudessa tutkinnossa olisi syytä pohtia, voidaanko harjoitusseminaarien kirjoitusvaiheen kestoa selkeästi pidentää ja voidaanko niihin 4

8 integroida osaksi äidinkielen viestintäopintoja. Näin opiskelija voisi harjaantua tuottamaan esityksellisesti selkeitä virheettömiä oikeustieteellisiä kirjoitelmia. ÄIDINKIELEN VIESTINTÄOPINNOT Oikeustieteellisen tutkintoon kuuluvat äidinkielen viestintäopinnot (puhe ja kirjoitus) ovat laajuudeltaan melko suppeat. Näillä resursseilla ei voida realistisesti korjata tai parantaa opiskelijan viestintätaitoja lukiotasosta ilman resurssien tehokkaampaa hyödyntämistä ja ongelmalähtöisempää lähestymistapaa. Kohtalaisen suuri osa oikeustieteen opiskelijoista tekee edelleen melko karkeitakin kirjoitusvirheitä äidinkielellään kirjoittamissaan opinnäytetöissä. Tämä johtunee osittain siitä, että tiedekunnan opintoihin sisältyy erittäin vähän kirjoitustöitä, varsinkaan sellaisia, joiden kieliasu korjataan. Erityisesti mahdollisuudet saada jo opintojensa alkuvaiheessa palautetta jonkin kirjoitustyö kieliasusta ovat opiskelijalle liian vähäiset. Uudessa tutkinnossa tulisi tarkoin harkita suppeiden viestintäopetuksen resurssien tarkempaa integrointia osaksi substanssiopetusta. Näin voidaan tarjota opiskelijalle yksilöllistä ohjausta kirjallisessa viestinnässä sekä opettaa häntä tuottamaan "virheetöntä ja ymmärrettävää asiatyyliä". FRÄMMANDE SPRÅK Allmänt I arbetslivet blir det allt viktigare för jurister att kunna såväl finska, svenska som engelska och ibland även andra språk. Därför verkar merparten av studerandena välkomna tentlitteratur även på andra språk än modersmålet. Förutom den vanliga litteraturen välkomnas engelskspråkig tentlitteratur när sådan finns tillgänglig och många önskar att god engelskspråkig litteratur skulle användas i ännu högre grad i tentfordringarna. Då litteratur på ett främmande språk ingår i tentfordrningarna borde dock detta tas i beaktande vad beträffar arbetsmängden. I samband med examensreformen kunde man gärna också fundera över möjligheten att eventuellt integrera en del av språkundervisningen med tentläsningen. Vi vill också poängtera problemet som existerar kring de personer som inte läst lång engelska i gymnasiet. De här studerandena kan ha mycket svårt att ta till sig en svår tentbok på engelska. I sådana fall vore det viktigt att det om möjligt skulle finnas alternativ litteratur tillgänglig. Språkcentret Studerandena vill också fästa fakultetens uppmärksamhet på språkundervisningen som ordnas av Språkcentret. Bland de finskspråkiga studerandena har det uppsått problem med att de inte rymts med på de obligatoriska svenskakurserna förrän i slutet av sina 5

9 studier. Detta är problematiskt med tanke på att språkkunskaperna skulle behövas redan under studietiden. Bland de svenskspråkiga studerandena tycks det största problemet vara bristen på kunskap av den juridiska terminologin på respektive språken. Att läsa majoriteten av tentböckerna på finska men ändå svara på tentfrågorna på svenska gör att översättningsarbetet ofta sker först vid tenttillfället. När det gäller de svenskspråkiga studerandenas finskaundervisning är detta alltså en synpunkt som gärna skulle få tas i beaktande. Med tanke på examensreformen skulle det kunna vara en bra idé att överhuvudtaget fundera på språkstudierna och deras placering. Kunde de t.ex. integreras mera i ämnena? Många studeranden, såväl finsk- som svenskspråkiga skulle säkert få mera ut av dem i så fall. DEN SVENSKSPRÅKIGA UNDERVISNINGEN Helsingfors universitet bär ett stort ansvar då det gäller den svenskpråkiga undervisningen på juridiska fakulteten eftersom det är det enda universitetet i Finland som utbildar svenskspråkiga jurister. För att denna lagstadgade plikt också skulle skötas som sig bör, borde studerandena också i det konkreta studielivet kunna uppleva att deras utbildning är tvåspråkig. Tyvärr är situationen för tillfället långt från denna. I flera ämnen saknas helt och hållet svenskspråkig tentlitteratur och undervisning på svenska ordnas endast i vissa ämnen. Fortfarande uppstår det problem med tentöversättningar och ibland fattas de t.o.m. helt och hållet. Problemet med att översättningarna ibland fattats helt har främst uppstått ifråga om mindre tenter i de kompletterande studierna men detta problem borde givetvis inte alls förekomma på ett tvåspråkigt universitet. Även juridiska fakultetens studieguide är i sin helhet finskspråkig vilket för de svenskspråkiga studerandenas del är oskäligt redan ur en principiell synpunkt. Den beklagligt magra satsningen på svenskans ställning syns också i att den obligatoriska individualkommunikationskursen (yksilöviestintä) inte har en svenskspråkig grupp för tillfället. På den positiva sidan kan man märka samarbetet mellan juridiska fakulteten, Soc & Kom och Hanken. Projektet som går under namnet Rättsam, möjliggör för studerandena att utnyttja undervisningen i vissa juridiska ämnen på de andra institutionerna. Förhoppningsvis kommer projektet att stå kvar och vidareutvecklas i framtiden eftersom samarbetet möjliggör ett större deltagande i svenskspråkig undervisning. De svenskspråkiga studerandena skulle också gärna se att undervisningen via Rättsam också skulle kunna ge ersättande poäng i framtiden istället för enbart bonuspoäng. En mera utförlig informationen om Rättsams kursutbud såväl i studieguiden som på fakultetens nätsidor vore också önskvärd. Information om kursutbudet på ämnenas webplatser eller linkar till de andra institutionernas hemsidor skulle sänka tröskeln att delta i undervisningen som erbjuds. 6

10 OPINTO-OPAS Opinto-opas näyttää monen silmissä nykyisellään kovin sekavalta. Oppiaineet tulisikin velvoittaa laatimaan tenttivaatimukset tiedekunnassa yhtenäiseksi suunnitellulle pohjalle, mikä selkeyttäisi tilannetta ja loisi yhtenäisen ilmeen. Oppiaineisiin toivotaan myös ruotsinkielisiä otsikoita ja signumeita laeille. Oppiaineiden ja opintotoimiston tulisi tarkastaa, että erityisesti käsitteet ja nimitykset ovat ajantasalla. Esimerkiksi siviilioikeuden opintokokonaisuutta ei enää ole olemassa. Lisäksi seminaari-ilmoittautumisiin tulee saada yhdenmukainen linja. Tällä hetkellä ilmoittautumistapoja on useita, eikä monestikaan ole selvää, miten seminaariin tulee ilmoittautua. Jokaisen harjoitusseminaarin kohdalla tulisi nimenomaan ilmoittaa miten, kenelle ja milloin seminaariin tulee ilmoittautua. Lisäksi opinto-oppaan lopussa oleva luettelo opettajien yhteystiedoista, vastaanottoajoista sekä työhuoneen sijainnista tulisi saattaa ajantasalle. OPETUKSEN ARVIOINTI Oman toiminnan järkevyyden ja tuloksellisuuden arviointi kuuluu sekä tutkimukseen että opetukseen. Helsingin yliopiston strategiana on vahvistaa opetuksen arviointikulttuuria ja tämän tulisi näkyä myös oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Jotta opetuksen laatua voitaisiin seurata ja kehittää, on tiedekunnan voitava itse kriittisesti arvioida sen toteutumista. Tiedekunnalla ei ole olemassa systemaattista palautejärjestelmää eikä laadunarviointia. Vain muutamat opettajat keräävät aktiivisesti opiskelijapalautetta. Palautteen antamisen opettajien ja opiskelijoiden välillä tulisi kuitenkin olla molemminpuolista, jatkuvaa ja luonnollista toimintaa koko tiedekunnan tasolla. Tiedekunnan tulisikin pyrkiä luomaan uskottava opiskelijakeskeinen laadunarviointijärjestelmä, joka tuottaa ajan tasalla olevaa, rehellistä tietoa opettajille ja laitoksille. Palautejärjestelmän tulisi olla säännönmukainen osa kaikkea opetusta ja yksi keskeisistä suunnittelun työkaluista. Opiskelijakeskeisen arviointijärjestelmän käyttäminen toisi myös opiskelijat esiin vakavasti otettavina yhteistyökumppaneina - tiedeyhteisön jäseninä. 7

11 ERITYINEN OSA VELVOITEOIKEUS PAKOLLISET AINEOPINNOT Yleistä Opiskelijat toivottavat tervetulleeksi oppiaineen suunnitelman jakaa tentti ensi lukuvuonna kahteen osaan: sopimusoikeuteen ja yleiseen velvoiteoikeuteen. Tervetullut uudistus on myös säädösluettelon karsiminen rajulla kädellä. Oppiaineen tarkoituksena on tulevaisuudessa laatia pedagogisesti korkeatasoisia oikeustapauskysymyksiä, jotka mittaavat todellista laajapohjaista osaamista. Mitattava osaaminen keskittyy kuitenkin tällöin helposti normiainekseen. Oppiaineen kirjallisuus sisältää varsin paljon teoreettistakin pohdintaa, joka helposti hämärtää normien ja niihin liittyvän soveltamisen tärkeyden tiedekuntaa juuri saapuneelle opiskelijalle. Toivottavaa onkin, että oppiaine korostaa riittävästi oppimistavoitteitaan opetuksen yhteydessä ja antaa sekä tukea että ohjausta oikeasuuntaiseen tenttiin valmistautumiseen. Kirjallisuus Hemmon Sopimusoikeus I -teos on opiskelijoiden mielestä pääasiassa helppolukuista asiatekstiä. Kirja esittelee oikeussäännöt ja niiden olemassaolon perusteet selkeästi. Kirja toimii oppikirjana, vaikka kirjoittajan paikoitellen epäjohdonmukainen termien käyttö vaikeuttaa asiaan vihkiytymättömän opiskelijan tekstinymmärtämistä. Lisäksi kuitenkin kirjasta löytyy paikoitellen erittäin huonosti jäsenneltyjä osioita, joista esimerkkinä voidaan antaa luku 2.3 (Talouspainotteiset teoriat). Luku ei juurikaan avaa opiskelijalle oikeustaloustieteellistä ajattelumallia. Olisikin syytä pohtia voidaanko tällaiset osiot tehokkaammin opettaa oikeustaloustieteen opintojaksossa. Myös vanhentuneiden osioiden (esim. luku 15 - kilpailuoikeus) tarkoituksenmukaisuutta tulisi tarkistaa. Leena Sisula-Tulokkaan opintomoniste kansainvälisen kauppalain pääkohdista on otettu vastaan positiivisesti. Se on koettu mielenkiintoiseksi ja tarpeelliseksi lisäksi tutkintovaatimuksiin. Myös Luotto ja maksuvälineet -teoksen vaihtaminen ajantasaisempaan teokseen Luotto-oikeuden perusteet on ollut erinomainen parannus. Erilaisten opintomonisteiden käyttö osana tutkintovaatimuksia on koettu hyödylliseksi ja niiden helppo saatavuus suoraan internetistä on kätevää. För tillfället finns två tentböcker på svenska men studerandena har fört fram önskemål om att det skulle finnas mera litteratur. Obligationsrätten är ofta den första ämnestenten för studerandena och därför skulle det i samband med någon av de svenskspråkiga föreläsningsserierna vara mycket önskvärt med någon form av genomgång av grundterminologin på obligationsrättens område. 8

12 Opetus Alkuvuodesta 2004 Hemmon velvoiteoikeuden johdantokurssi ja Monosen luennot irtaimen kaupasta menivät harmillisesti päällekkäin. Koordinointi on vuonna 2005 vuoden osalta hoidettu paremmin eikä vastaavaa lapsusta ole päässyt tapahtumaan. Opiskelijat ovat pitäneet erityisesti Monosen luennoista. Hänen tapansa esittää asia on innostava ja selkeä. Aurejärven velvoiteoikeuden pääpiirteitä käsittelevä luentosarja koetaan tarpeelliseksi. Opiskelijat kuitenkin kaipaisivat selkeät ohjeet siitä, mitä seuraavalla kerralla käsitellään, jotta he voisivat perehtyä asiaan jo etukäteen. Tämä pätee kaikkeen velvoiteoikeuden opetukseen. Sisula-Tulokkaan luentosarjan rento ilmapiiri on koettu oppimisen kannalta positiiviksi. Suomenkieliset opiskelijat kaipaavat kuitenkin oleellisten termien suomentamista opetuksen lomassa. Tentti Velvoiteoikeuden tentti on tutkinnonuudistuksen myötä yhä useamman opiskelijan ensimmäinen suuri tentti. Toiveena on, että opiskelijoille tarjottaisiin hyvissä ajoin ennen tenttiinluku-urakan alkua opastusta tenttiin vaadittavista asioista ja siitä kuinka tenttiin tulisi valmistautua. Uudessa tutkintorakenteessa opintopisteet perustuvat kaikkeen opiskelijan tekemään työhön. Myös ulkoa opeteltavat säädökset, jotka eivät esiinny tenttikirjoissa lasketaan mukaan. Opiskelijoiden toivomuksena on, että tentti pidetään tulevaisuudessa ydinasioita käsittelevänä ja sellaisena, että sen ehtivät tenttiajan puitteissa tehdä myös ne opiskelijat, jotka eivät ole korvanneet luentosarjoilla tenttikysymyksiä. TÄYDENTÄVÄT OPINNOT Luennot Hemmon välimiesoikeuden luentosarjaa on kiitetty. Luentosarjan lopuksi tehtävä työ kokoaa asian hyvin. Vastaavanlaisia uusia tapoja opettaa tulisi ideoida lisää oppiaineen sisällä. Harjoitusseminaarit Professori Aurejärven pitämia sopimusoikeuden harjoitusseminaareja on pidetty työmäärältään vaativina, mutta myös tehokkaina opetustapahtumina. Hän osaa hyvin tuoda työelämän näkökantoja mukaan opetukseen. Kuitenkin tyylistä, jolla Aurejärvi vetää seminaareja on tullut negatiivista palautetta: hän on ankara ja tuo näkemyksensä usein esiin enemmän tuhoavan kuin rakentavan kritiikin muodossa. Opiskelijoiden nolaaminen ei rohkaise ketään luovaan ja itsenäiseen kirjoittamiseen. Moni seminaariin osallistunut on myös kokenut asiattoman palautteen henkisesti ahdistavaksi. 9

13 KAUPPAOIKEUS PAKOLLISET AINEOPINNOT Kirjallisuus Tenttivaatimukset koetaan monilta osin vanhentuneiksi. Hallituksen esitys on tilapäisesti ajantasaistanut tenttivaatimuksia kilpailuoikeuden osalta. Toivottavasti sen tilalle otetaan kuitenkin jo ensi vuonna ajantasainen monografia. EU-Suomen markkinaoikeus -teos on erittäin raskaslukuinen sekä sekava. Yritysoikeus -teos käsikirja ja siksi oppikirjana ongelmallinen. Valitettavasti vastaavaa korvaavaa teosta ei liene saatavilla. European Business Law -teos on englanninkieliseksi teokseksi selkeästi kirjoitettu, vaikkakin tieto on paikoin vanhentunutta. On toivottavaa, että tutkintovaatimuksiin sisältyy myös jatkossa vieraskielistä materiaalia. I handelsrätten finns det för närvarande inte en enda svenskspråkig tentbok och endast en ersättande svenskspråkig föreläsningsserie. Speciellt till Yritysoikeus, skulle en motsvarande bok på svenska vara önskvärd. Opetus Korvaavia luentosarjoja on järjestetty kattavasti eri osa-alueilta. Opiskelijat ovat pitäneet erityisesti osakeyhtiöoikeuden ja sosiaalisen yhtiöoikeuden luentosarjoja antoisina. Professori Heikki Toiviainen on erittäin pidetty luennoitsija opiskelijoiden keskuudessa. Hänen havainnollistava opetustyylinsä sekä etukäteen jakamansa luentomuistiinpanot ovat jälleen saaneet opiskelijoita suurta kiitosta. Jukka Palmin kilpailuoikeuden ongelmalähtöinen kurssi on otettu vastaan positiivisesti. Alkukuulustelun käyttämistä on pidetty hyvänä ideana. Opiskelijat toivovat kuitenkin, että kurssin ohjaus olisi sekä jämäkämpää että jäsennellympää. Den existerande svenskspråkiga kursen, Johan Bärlunds kurs i kollektivt konsumentskydd, har fått mycket positiv feedback från båda de svenskspråkiga och finskspråkiga studerandena. Kursen är enligt studerandena intressant och välplanerad. Johan Bärlunds postiva inställning till användande av nyare teknik i undervisningen får också tack från studerandenas håll. Besöket till marknadsdomstolen är också ett välkommet inslag. Det är också bra att det numera finns en möjlighet att delta i undervisningen i handelsrätt på Hanken. Tentit Tenttikysymykset ovat olleet pääosin ymmärrettäviä, mutta eivät aina testaa oppiaineen ydinasioita. Tentti ei ole helpoimmasta päästä ja tämä näkyy myöskin arvosanajakaumasta. Koska uudessa tutkintorakenteessa kauppaoikeus sijoittuu opintojen alkuvaiheeseen, tulisi tämä ottaa paremmin huomioon niin opetuksessa kuin tenttikysymysten laadinnassa. 10

14 ESINEOIKEUS PAKOLLISET AINEOPINNOT Kirjallisuus Esineoikeuden tenttikirjallisuutta on pidetty suurelta osin toimivana kokonaisuutena. Kritiikkiä on pääasiassa tullut (edelleenkin) Havansin teoksesta Esinevakuusoikeudet. Teosta pidetään poikkeuksellisen vaikealukuisena. Lukemista ei myöskään helpota vanhojen teoskappaleiden heikkokuntoisuus: sivut ovat huonosti kiinni sekä alleviivauksilla ja muilla merkinnöillä sotketut. Positiivista huomiota on vastaavasti saanut osakseen Kartion teos "Esineoikeuden perusteet", jota pidetään selkeänä aihepiiriin johdattelevana perusteoksena. Epäselvyyksiä Maakaari -teoksen uuden ja vanhan painoksen lukemisen suhteen on tänäkin vuonna esiintynyt, varsinkin syksyn viimeisellä tenttikierroksella, jolloin opiskelijakirjastosta oli saatavilla molempia versioita. Sekavuutta aiheutti se, että aineen henkilökunta ohjasi opiskelijoita lukemaan uudempaa painosta, vaikka nimenomaan muun muassa sähköpostitse ilmoitettiin tenttivaatimuksena edelleen olevan kirjan vanhempi painos. I sakrätten finns inte heller en enda svenskspråkig tentbok. Här borde det definitivt ske en ändring! Ämnet ifråga innehåller mycket terminologi som är svår att ta åt sig utan någon tentlitteratur på det egna modersmålet. Opetus Esineoikeuden opetuksesta on pääasiallisesti annettu hyvää palautetta. Positiivisena seikkana on huomioitu aineen esittelytilaisuuden pitäminen ja Lisänä opetustarjontaan kaivataan kuitenkin korvaavaa suomenkielistä luentosarjaa. Olemassa oleva ruotsinkielinen luentosarja korvaa kovin niukasti sivuja verraten vaadittavaan työmäärään. Korvaavien luentosarjojen osalta oppiainetta pyydetään paremmin kiinnittämään huomiota siihen, että myös niiden seuraaminen on opiskelijoiden tekemää oppimistyötä. Jos opiskelija on seurannut opetusta ja oppinut vaadittavat perusasiat, hänelle tulisi antaa työtä vastaavat hyvityspisteet Dosentti Janne Kaiston luentoja systemaattisesta varallisuusoikeudesta on pidetty hyvinä, mutta ajoittain turhan korkealentoisina aineopintotasolle. Varsinkin Kaiston tarjoama hajautetun luentokuulustelun malli on saanut osakseen paljon kehuja. Sen on todettu kannustavan luentojen seuraamista poikkeuksellisen hyvin. Professori Jarno Teporan luennot esineoikeuden yleisistä opeista on koettu monipuolisiksi ja erityisen selkeiksi. Monistettavaa oheismateriaalia on kehuttu, vaikkakin toiveita siirtymisestä ATK-aikaan esitetään aika-ajoin. Suurimmaksi ongelmaksi luennoilla on koettu turhan kiireinen opetustahti, joka vaikeuttaa asioiden omaksumista. Teporan luentosarjasta "Esinevakuudet ja rahoitus" palaute on ollut 11

15 likipitäen samanlaista. Erityisenä kritiikkinä esiin on noussut hyvityspisteiden vähäinen määrä (3) suhteessa luentosarjan sekä kuulustelun vaativuuteen. Niin ikään huomiota kiinnitettiin siihen, että luennoille osallistumisen koettiin vaativan esinevakuusoikeuksien ja rahoituksen perusteiden hallintaa. Ongelmallista asiasta teki se, etteivät opiskelijat tienneet tätä etukäteen. Koska kirja aihealueesta koetaan hankalaksi, luentojen toivottaisiin mukautuvan enemmän kirjan sisältöön (mm. asioiden käsittelyjärjestykseen) ja siinä esiintyvien ongelmien selventämiseen. Johan Bärlund drar en svenskspråkig problembaserad kurs i fastighetsköp som har varit mycket uppskattad bland studerandena. Kursen sägs vara arbetsdryg men ytterst effektiv. Det enda önskemålet är att man skulle få mera ersatt med hjälp av föreläsningsserien eftersom arbetsmängden för kursen också är relativt hög. Tentti Vaikkakin esineoikeuden tenttejä on yleensä pidetty ydinainekseen keskittyvinä sekä selkeinä, opiskelijoilta on tullut poikkeuksellisen paljon negatiivista palautetta syyslukukauden viimeisen tenttikierroksen tehtävistä, jotka olivat yksityiskohtaisuudessaan selvästi aineen noudattamasta yleisestä linjasta poikkeavia ja asettivat siten eri tenttikierroksille osallistuneet opiskelijat eriarvoiseen asemaan. Tenttikierroksen poikkeuksellinen vaikeus näkyy myös siinä, että noin puolet tenttiin osallistuneista opiskelijoista hylättiin. TÄYDENTÄVÄT OPINNOT Opetus Dosentti Janne Kaiston pitämää ongelmalähtöisen opetuksen kurssia vaihdannasta ja insolvenssista on kehuttu mielenkiintoiseksi ja tehokkaaksi. Lisäksi kurssin korvaavuuden on katsottu olevan sopivassa suhteessa työmäärään. Kurssia on kuvailtu muun muassa seuraavin sanoin: " Dosentti Kaisto oli erittäin perusteellinen, havainnollinen ja kärsivällinen ohjatessaan meitä kohti itsenäistä ajattelua ja asioiden hahmottamista uusista näkökulmista" " Mikään ei ole totta vai onko? Hämmentävää mutta samalla mielenkiintoista." Opiskelijat arvostavat esineoikeuden täydentävien opintojen kursseja, joiden luentojen yhteydessä tehdään ryhmätöitä. Positiivista palautetta on annettu myös korvaavuuksista sekä ylipäänsä mielenkiintoisena pidetystä kirjallisuudesta. Lisäksi opiskelijat ovat iloiten huomanneet mahdollisuuden hyväksilukea professorin hyväksynnällä aineen täydentäviin opintoihin myös ei-oikeustieteellisten alojen opintoja. 12

16 Harjoitusseminaarit Assitentti Tero Ermeen harjoitusseminaaria luottorahoitusjärjestelyistä on pidetty onnistuneena. Erityiskiitosta annettiin keskustelun korkeasta tasosta ja Ermeen poikkeuksellisen aktiivisesta roolista seminaarin vetäjänä. Toisaalta kritisoitiin erityisesti jatkuvaa puuttumista kielioppivirheisiin. Seminaarin ei tulisi olla kielioppivirheiden puimatalkoita vaan ainoastaan systemaattisiin vihreisiin tulisi puutua seminaarin yhteydessä. Lisäksi opponoinnin ohjeistuksen puuttuminen koettiin puutteeksi. Ryhmätyöskentely seminaarissa koettiin mukavana vaihteluna, vaikkakin se saattaa heikentää mahdollisuutta yksilölliseen arvosteluun. PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS PAKOLLISET AINEOPINNOT Kirjallisuus Perhe- ja jäämistöoikeuden tutkintovaatimuksista on pidetty paljon, koska teokset ovat uusia ja selkeitä esityksiä, joista on helppo muodostaa kokonaiskuva. Familjeförmögenhetsrätt är översatt till svenska och detta anser studerandena vara mycket bra eftersom boken ger familjerättens grundterminologi på svenska. Boken anses annars också vara klar och redig. Opetus Peruskurssia on paitsi kehuttu hyvänä tukena lukemiselle, myös kritisoitu turhasta väljyydestä. Luennoitsijat ovat pidettyjä ja luentosarjoja järjestetään kiitettävästi. Peruskurssin seuraaminen samalla kun opiskelija valmistautuu tenttiin, on koettu erinomaiseksi mahdollisuudeksi esittää kysymyksiä ongelmallisilta tuntuvista asioista. Familjerättens grundkurs på svenska som i år hölls av Louise Fromond har också varit uppskattad och stödde enligt studerandena mycket väl tentläsandet. Tentti Tenttiä on pidetty vaikeustasoltaan tiedekunnan muihin tentteihin nähden sopivana ja kysymykset on keskitetty oppiaineen ydinosaan. 13

17 TÄYDENTÄVÄT OPINNOT Avoliitto ja rekisteröity parisuhde Kirjallisuus Aarnion ja Helinin teos Suomen avioliitto-oikeus (1992) on vanhentunut suurelta osin, joten teoksen vaihtamista on yleisesti toivottu. Vaikka Välimäen Osituksen sovittelu - teosta pidettiin vaikeana ja yksityiskohtaisena, on sitä pidetty tutkintovaatimusten parhaana kirjana kattavuutensa ja sujuvan kirjoituttavansa vuoksi. Opetus Tapani Lohen opetusta Parisuhdeoikeus ja velkojat -luentosarjalla on kehuttu asiantuntevaksi ja selkeäksi. Pienen osallistujamäärän johdosta luennoitsijalle on ollut helppo esittää yksityiskohtaisiakin kysymyksiä sekä aiheesta että muusta perheoikeudellisesta aineksesta. Ongelmalähtöistä tapausten läpikäyntiä pidettiin oivallisena tapana oppia uutta asiaa. Tällaisia kursseja toivottiin tuettavan myös jatkossa. Tentti Tenttikysymykset olivat odotetunlaisia. Outona pidettiin ainoastaan tehtävää, jossa kysyttiin tenttijän perusteltua mielipidettä vallitsevan oikeuden tilasta. Ilmeisesti on hämmentävää, että kysymykseen ei välttämättä ole tiettyä kaavamaista vastausta ja näin ollen opiskelijoille syntynee epävarmuutta etenkin tehtävän arvostelusta. Toisaalta kyseisen kaltaisien kysymysten esittämistä voi pitää positiivisena vaihteluna ja itsenäiseen ajatteluun kannustavana, kunhan opiskelijan valmiudet vastaamiseen huomioidaan arvostelussa. TYÖOIKEUS PAKOLLISET AINEOPINNOT Kirjallisuus Oppiaine luetuttaa opiskelijoilla pitkälti käytännössä vain normimassaa. Tasapaksu selostava kirjallisuus ei juurikaan tuo esiin oikeudenalan ongelmakohtia yleisellä tai soveltamisen tasolla. Opiskelijoilla on myös tämän vuoksi vaikeuksia erottaa kirjallisuudesta aineen ydinaines. Kritiikkiä opiskelijat ovat kohdistaneet pääasiassa Suomalainen toimeentuloturva - teoksen epäselvyyteen ja hankalalukuisuuteen. Vastaavasti on todettu, että vaikkakin Työsopimusoikeus on lakikommentaari, se toimii selkeytensä ansiosta kohtuullisen hyvin myös oppikirjana. Valitettavasti kyseisen teoksen kohdalla ongelmia on tuottanut kursorisesti lukeminen. Vaikka termiä on pyritty selittämään, se ei konkretisoidu 14

18 opiskelijalle millään tavoin: asiat joko pitää lukea ja osata tai vastaavasti ei! Opiskelija ei voi päättää, mikä kohta tekstistä on "vähäpätöistä" tai varsinkaan mielenkiinnotonta. Lisäksi tällaisesta kursorisesti luettavasta kohdasta on kysytty tentissä esseekysymys, mikä tekee maininnan kursorisesti lukemisesta opiskelijoiden kannalta merkityksettömäksi. Opetus Erityisen maininnan ansaitsee kohtuullisen runsas luentotarjonta. Suureksi ongelmaksi työoikeuden suosituilla luentosarjoilla on koettu opetustilan ahtaus. Opiskelijat pitävät hyvänä, että kahden korvaavan luentosarjan lisäksi hyvityspisteiden rajaton käyttö on mahdollista. Oppiainetta kehotetaan kuitenkin ottamaan huomioon, että hyvityspisteluentosarjojen seuraaminen on myös opiskelijoiden tekemää oppimistyötä. Jos opiskelija on seurannut opetusta ja oppinut vaadittavat perusasiat, hänelle tulisi antaa työtä vastaavat hyvityspisteet. Professori Kari-Pekka Tiitisen luennot ovat opiskelijoiden keskuudessa pidettyjä. Positiivista palautetta on tullut mm. hänen rauhallisesta ja erittäin selkeästä luennoimistyylistään sekä käytännön esimerkkien tuomisesta opetukseen. Erityisen maininnan ansaitsee hänen keväällä pitämänsä luentosarja Valittuja kohtia työsopimusoikeudesta, jota on kuvailtu muun muassa sanoin "yksinkertaisesti erinomainen". Negatiivista huomiota vastaavasti on saanut todella tiukka ja usein epäoikeudenmukaiseksikin koettu arvostelukäytäntö luentokuulusteluissa. Professori Matti Mikkolan luennoista on myös pidetty yleisesti. Erityiskiitosta on tullut muun muassa hänen tavastaan jakaa monistettu, kattava luentomateriaali, jotta opiskelijat voivat täysin keskittyä seuraamaan opetusta. Lisäksi opetus käytännön esimerkkien kautta on koettu toimivaksi. Opiskelijat ovat kuitenkin kritisoineet Työllisyys ja sosiaaliturva - yleinen osa -luentosarjan tiukkaa aikataulua. Aihealue on koettu liian laajaksi opetuksen tuntimäärään nähden. Mikkolan yhdessä Pentti Arajärven kanssa luennoima erityinen osa on myös saanut kritiikkiä turhasta verkkaisuudestaan. Luennoilla keskitytään liiaksi lapsi- ja sosiaalioikeuden kysymyksiin, jotka tulevat esille perhe- ja hallinto-oikeuden tenttien yhteydessä. Olisi suotavaa, että luentosarjasta olisi välitöntä hyötyä työoikeuden tentissä edellytettävien asioiden oppimisessa. Arbetsrättens svenskspråkiga situation är sorglig: fakulteten har ingen egen svenskspråkig undervisning. I år är situationen dock lite bättre eftersom studerandena har kunnat delta i Hankens undervisning i arbetsrätt. Denna kurs var mycket populär i år. Tyvärr kunde man endast få bonuspoäng från föreläsningsförhöret. En ersättande föreläsningsserie på svenska skulle vara mycket önskvärd eftersom studerandena i allmänhet upplever arbetsrätten som en ytterst arbetsdryg och svår tent. Tentti Työoikeuden tenttiä pidetään edelleenkin todella vaikeana suhteessa saatavaan opintoviikkomäärään. Hylkäysprosentit ovat aina todella korkeat, eikä se voi johtua 15

19 ainoastaan opiskelijoiden huonosta valmistautumisesta. Työoikeuden tentti on jo maineeltaan sellainen, ettei sinne mennä valmistautumatta! Läheskään kaikki kysymykset eivät keskity olennaisten asioiden hallintaan, vaan opiskelijalla oletetaan olevan varsin yksityiskohtaista osaamista myös jopa tenttialueen kursorisesti luettavista osista. Oppiainetta pyydetään huomioimaa opintosuorituksen mitoituksen lähtökohdat. Nyrkkisääntönä tulee myös tenttiä laadittaessa pitää ajatusta: Millä työmäärällä keskitason opiskelija saisi opintojaksosta erinomaisen arvosanan? Perusteettomasti liian korkean vaatimustason ylläpitäminen tentissä vääristää opintosuoritukseen vaadittavaa työmäärää, kun opiskelijalla ei tosiasiassa pysty opettelemaan tentissä vaadittavia asioita siihen varatussa ajassa. TÄYDENTÄVÄT OPINNOT Opiskelijat kokevat opetustarjonnan puuttumisen työoikeuden täydentävistä opinnoista suureksi puutteeksi. Työoikeuden harjoitusseminaaria on pidetty toimivana kokonaisuutena. Opiskelijoilta kiitosta saavat seminaaritöistä annettu perusteltu kritiikki, riittävän väljä aikataulu sekä poikkeuksellisen selvä ja kattava ohjeistus. Lisäksi huomiota sai osakseen seminaarin vetäjän, professori Tiitisen kattava teoreettinen ja käytännöllinen tietotaito. MAA-, VESI- JA YMPÄRISTÖOIKEUS PAKOLLISET AINEOPINNOT Yleistä Oppiaineen uudet kirjat eivät ole vakuutteluista huolimatta vieläkään ilmestyneet. Moni teoksista on ollut tekeillä jo usean vuoden ajan. Pelkkää ilmoitusta vanhojen tutkintovaatimusten noudattamisesta ennen uusien teosten ilmestymistä on pidetty epätarkkana ja hämmennystä sekä epävarmuutta aiheuttavana, kun teoksia ei nimetty tiedotteessa. Opiskelijat kritisoivatkin sitä, että tarkkaa luetteloa tutkintovaatimuksista ei ilmaantunut aineen nettisivuille tai internetin opinto-oppaan päivityksiin. Epäselvyyttä on ollut myös vastaavasta assistentista. Opinto-oppaassa vastaavaksi assistentiksi on ilmoitettu Klaus Metsä-Simola, vaikka kyseisessä tehtävässä on tosiasiassa toiminut Robert Utter. Kirjallisuus Oppiaine luetuttaa opiskelijoilla pitkälti käytännössä vain normimassaa. Tasapaksu selostava kirjallisuus ei juurikaan tuo esiin oikeudenalan ongelmakohtia yleisellä tai soveltamisen tasolla. 16

20 Hollon Ympäristönsuojeluoikeus (2001) on käsikirja ja ongelmallinen oppikirjana. Lisäksi sen sisältö on osin päällekkäistä Hollon Ympäristöoikeuden perusteet -teoksen kanssa. Kirjaa Ympäristöoikeuden perusteet pidetään melko vaikeaselkoisena asian liian tiiviin esittelyn vuoksi. Opiskelijoiden mielestä kokonaiskuvan muodostaminen kirjan asiasta on hankalaa. Hallituksen esitys on substantiivikielen johdosta raskaslukuinen. Lisäksi esityksen sisältämä tekstimäärä on sivumäärällisesti lähes kaksinkertainen tavalliseen oppikirjaan verrattuna, jonka vuoksi sen sisällyttämistä täysimääräisenä tutkintovaatimuksiin ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. Oppiaineen tulisikin vakavasti harkita muun muassa yleisten perusteluiden oikeusvertailevan osion ja erityisen osan osalta lain vähäisimpien pykäläkommenttien poissulkemista tenttivaatimuksista. Opetus Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä siihen, että luentosarjoilla voi korvata kaksi tutkintovaatimusta ja saada niistä lisäksi hyvityspisteitä. Vårterminen 2004 ordnades igen Caspar Herlers mycket omtyckta föreläsningsserie om miljörätt och affärsjuridiska miljöfrågor på svenska. Tyvärr kommer den enligt studieguiden inte att ordnas under vårterminen Det här är mycket synd eftersom det hittills har varit det enda svenskspråkiga inslaget i hela ämneshelheten! Kursen skulle säkert ha stor efterfrågan ifall den igen skulle hållas nästa år. Tentti Tentin vaikeustasoa pidettiin sopivana. Tentissä on kuitenkin joidenkin mielestä paljon sellaisia asioita, jotka eivät varsinaisesti kuulu oppiaineen ydinainekseen. EUROOPPAOIKEUS PAKOLLISET AINEOPINNOT Kirjallisuus Lähes kaikki palautetta antaneet opiskelijat pitävät oppiaineen tenttikirjoja vanhentuneina. Tästä huolimatta EU-oikeuden perusteet -teosta pidetään hyvänä, kattavana perusoppikirjana. Opiskelijat suomivat vaikeaselkoista Jo Shawn teosta Law of the European Union. Kirja on rakenteeltaan sekava sekä kielellisesti haastava. Englanninkielisen tenttikirjallisuuden käyttäminen on aineen kansainvälisyyden vuoksi tarpeen myös jatkossa. Bland de svenskspråkiga studerandena har det också framförts önskemål om att engelskspråkig litteratur skulle finnas som alternativ till den finskspråkiga litteraturen när sådan finns tillgänglig eftersom situationen verkar vara den, att det finns rätt lite lämpliga 17